Kansikuvaa tai otsikkoa klikkaamalla saat luettavaksesi ko. numeron sisällysluettelon sekä valikoidut nettiartikkelit ja Nitraattikopio-stripit.

1 | 07 · DVD. Digitaalisuus. Esitys- ja levitystoiminta. Godard.

"James Bondin vuoden" 2007 ensimmäinen numero käsittelee muun muassa elokuvalevityksen menneisyyden ja tulevaisuuden näkymiä, teknistä kehitystä ja/tai/vai takapakkia. Yhtenä teemanamme on suomalainen elokuvakulttuuri tänään ja nyt. Onko historia unohdettu, jopa haudattu elävältä? Numeron erityisiä tärppejä on parhaiden DVD:iden kaanon. Lisäksi internetin elokuvakirjoituksen saloja ja filosofiaa, kymmeniä vinkkejä parhaista elokuvasivustoista, verkkolehdistä ja blogeista, sekä laaja reportaasi Jean-Luc Godardin suunnittelemasta näyttelystä "Matkoja utopiaan - kadonnutta teoreemaa etsimässä".

2 | 07 · Televisio.

Pureudumme vuoden toisessa numerossamme: televisiokulttuurin muutokseen. Lehti sisältää runsaasti faktatietoa ja tutkivan journalismin aarteita niin Yleisradion toiminnasta, digitalisaation historiasta ja tulevaisuudennäkymistä kuin Ylen henkilöstöpolitiikastakin. Tutkimme televisiota toki myös muilta kanteilta: ohjelmantekijöiden näkökulmista, saippuaoopperoiden nykyhetkestä ja televisioteatterin historiasta. Italialaisen television vaiheista kerrotaan mainiossa, kontroversiaalisen ohjaajamestari Pier Paolo Pasolinin suhdetta "pirunsilmään" käsittelevässä laajassa käännösesseessä.

3 | 07 · John Wayne. Western-DVD:t. Jonas Mekas.

Vuoden kolmannen numeron päähenkilö on satavuotisjuhlaansa viettävä "kaikkien aikojen elokuvatähti" John Wayne (1907-1979). Pekka Tuliara keskittyy Waynen tuntemattomampaan 30-luvun tuotantoon ja Duken henkilökohtaisen suosikkiprojektin Alamon monenkirjaviin vaiheisiin. Markku Varjola luo kokonaiskatsauksen Waynen uraan ja selvittää näyttelijän suhdetta kylmään sotaan. Osansa saa myös Waynen yhteistyö ohjaajamestari John Fordin kanssa. Teemaa täydentää Matti Salon laaja katsaus western-dvd:ihin. Lehtemme toinen sankari on Tampereen elokuvajuhlilla vieraillut newyorkilaisohjaaja ja -elokuvantekijä Jonas Mekas, joka on "vapaan elokuvan" ja avantgarden kärkihahmoja maailmassa - ja ennen kaikkea hyvin kiehtova hahmo omalaatuisine ja terävine mielipiteineen.

4 | 07 · Sodankylän elokuvajuhlat 2007: Abbas Kiarostami, Claude Goretta, Amos Gitai, Elia Suleiman, Vittorio De Seta, Kadri Kõusaar

Sodankylän festivaalien päävieraina nähtiin iranilainen Abbas Kiarostami, sveitsiläinen Claude Goretta, israelilainen Amos Gitai, palestiinalainen Elia Suleiman - kukin oman maansa ykkösohjaaja - ja italialaisen elokuvan huikea veteraanimestari Vittorio De Seta, jonka luonnonkauniita dokumenttielokuvia mm. Martin Scorsese on ylistänyt vuolaasti. Filmihullun festivaalipaketti tarjoaa katkeamattomana filminauhana editsemme kulkevan kineettisen maailmanympärysmatkan; sukelluksen erilaisten kulttuurien sisään, tekijöiden nuoruuteen, uraan, perhetaustaan ja taiteellisiin vaikutteisiin, lopullisia aution saaren valintoja unohtamatta. Mestarien aamukeskustelujen parhaat palat saavat seurakseen kunkin taiteellista polkua valottavat jämäkät esseet.

5 | 07 · Suomalaisen elokuvan jäljillä: Petri Kotwica, Aleksi Salmenperä, Janne Kuusi, Klaus Härö, Claes Olsson

Numero keskittyy vuoden 2007 suomalaiseen elokuvaan. Risut, ruusut ja männynkävyt lentelevät kirjoittajakuntamme perehtyessä tuoreiden kinemaattisten saavutusten saldoon ja uusien pitkien kotimaisten elokuvien arvoihin. Annamme toki äänen myös elokuvien tekijöille ja tällä kertaa haastatteluvuorossa ovat Klaus Härö, Claes Olsson ja Janne Kuusi. Muistamme myös vanhempaa suomalaista elokuvaa, jonka mestarina esittelemme tällä kertaa Aarne Tarkaksen. "Paukka-Arskan" usein komedioiden varjoon jääneet vakavammat elokuvat saavat nyt ansaitsemansa huomion ja käsittelyn. Numeron muita teemoja ovat esimerkiksi kotimaisen televisiodokumentin merkkipaalut, Salvador Dalín kujanjuoksu seitsemännen taiteen kanssa ja uusimman ulkomaisen elokuvan koukerot Chabrolista Herzogiin.

6 | 07 · Ingmar Bergman. Michelangelo Antonioni.

Filmihullu päättää vuoden 2007 kunnioittamalla kahden hiljattain edesmenneen eurooppalaisen elokuvan henkisen isähahmon muistoa ja kineettistä perintöä. Bergmaniin perehdymme monesta näkökulmasta mm. keskittymällä ohjaajan tuntemattomampaan alkutuotantoon, hänen elokuviensa monesti salattuun ironiaan ja toisaalta niiden kompleksiseen jumalsuhteeseen - puhumattakaan niistä naisista. Erityiskäsittelyn saa monitulkintainen Kuin kuvastimessa ja erityisenä ulkomaanhelmenä lataamme pukinkonttiin myös Jean-Luc Godardin henkevän klassikkotekstin, Bergmanoraman. Filmihullulla on niin ikään suuri kunnia julkaista - ensi kertaa yhtään missään - Michelangelo Antonionin ja Jörn Donnerin välistä kirjeenvaihtoa vuosilta 1965-66; bonuksena myös Donnerin uunituore haastattelu, jossa hän kertoo suhteestaan molempiin ohjaajiin. Antonionin elokuvia tutkimme niin ikään useamman esseen voimin ja sokerina pohjalla lepää mestarin itsensä laaja kirjoitus Mitä olen halunnut sanoa?

Tilaa Filmihullu