Rehema - kummiopiskelijamme

KIITOS ! ASANTENI !

Suurkiitos kaikille jotka ovat jälleen tänä vuonna (2011) lahjoittaneet Rehema-stipendiin ja sitä kautta tukeneet Reheman koulunkäyntiä.

Erityisen suuri kiitos Anja Mallatille sekä Ruskeasuon Lions Clubille heidän avokätisistä lahjoituksista!

Suomi Tansania Seura ry:n Hallitus

Rehema, jonka nimi tarkoittaa armo, tuli Suomi-Tansania-Seuran kummiopiskelijaksi sisarensa Furahan kuoleman jälkeen. Suomi-Tansania-Seuralla oli HIV/AIDS-valistusprojekti vuosina 2003-2005 Njomben Ukwatan, kristillisen koululaisyhdistyksen kanssa. Projektimme tarkoituksena oli levittää koululaisten ja opettajien pariin asiallista HIV/AIDS-tietoutta ja rohkaista nuorten tyttöjen oman arvon tuntoa, että he uskaltavat sanoa ei miesten seksitarjouksille. Projektista jäi Njombeen nettikahvila. Nettikahvilan tuotolla oli tarkoitus auttaa AIDS-orpoja. Toivottavasti projektimme pystyi auttamaan niitä 72000 nuorta, joita se tavoitti.

Projektin kestäessä koulutoverit pyysivät apua Furaha-tytölle, joka opiskeli viimeistä vuotta Mpechin yläasteella Njombessa. Furahalla ei ollut koulumaksun maksajaa, koska kaikki hänen omaisensa olivat kuolleet AIDSiin. Hänet oli potkaistu koulusta ennen yläasteen päätöskokeita ja hän sairasteli paljon. Hänellä oli malariaa ja lavantautia. Hän sai vatsahaavan, johon lääkäri määräsi ruokavalion, johon Furahalla ei ollut varaa. Furaha kirjoitti yläasteen loppukokeet. Hän alkoi sairastella pian enemmän ja kuoli 8.12.2005.

Furahalta jäi Rehema -sisar. Hänelle pyydettiin apua, koska hänellä ei ollut ketään omaista. Suomi-Tansania-Seura otti hänet kummiopiskelijakseen. Rehema asui enonsa jättämässä majassa ja kävi koulua Ulembwen pienessä yläasteella, jossa opetus ei ole kovin tehokasta, kun opettajista oli pulaa. Pienten maaseutukoulujen ongelmana on myös usein erilaisten tehtävien teettäminen koululaisilla, niin ettei heille jää aikaa opiskeluun. Rehema on pyytänyt päästä Igumbilon tyttökouluun lähellä Chimalaa. Igumbilon tyttökoulu on Kidugalan Seminaarin kanssa läheisessä yhteistyössä ja se takaa opetuksen laadun, koska Kidugalan Seminaari on menestynyt hyvin sekä yläasteen että lukion valtakunnallisissa kokeissa.

On sanottu, että Afrikassa Jeesuksella on AIDSin kasvot, kärsivän sairaan tytön tai pojan kasvot tai aikuisen tuskaisat kasvot. AIDS on voitettavissa. Aloimme järjestää nuorille aids-testauksia. Niiden tulosten perusteella AIDSia sairastava voi saada ilmaiset lääkkeet. AIDS-potilaita sanotaan olevan jo 40 miljoonaa maapallollamme ja suurin osa heistä on Afrikassa, jossa monenlaiset vakavat trooppiset sairaudet ovat heille uhkana. Rehema on yksi miljoonista AIDS-orvoista, joiden koulunkäynti on ulkopuolisten armeliaisuuden varassa. Ketään omaista hänellä ei enää ole koulumaksuja maksamassa. Kuvan tyttö on Furaha, jonka nimi tarkoittaa iloa. Rehemasta ei meillä ole vielä kuvaa. Rohkaiskoot nämä tytöt: Furaha ja Rehema, ilo ja armo, meitä toimimaan Afrikan nuorten hyväksi.

Sirkka-Liisa Peltola, joka oli Suomi-Tansania-Seuran Hiv/Aids projektin hankevastaava v.2003-2005

Kirje Rehemasta - letter from Rehema, January 2009

Igumbilon luterilainen tyttökoulu, P.O.Box 42, Chimala - Mbeya, Tanzania

6.1.2009

Rakkaat tukijani

Herralle olkoon kiitos, monet terveiset palaavat luoksenne ja monet kiitokset kaikesta hyvästä, mitä hän on meille antamassa. Kiitän Jumalaa, koska te olette hänen lapsiaan ja hän jatkaa lahjojensa antamamista elämässämme. Koko elämänne ja kaikki, mitä teette, jatkatte Jeesuksen kunnian. Mutta me tiedämme, että Jeesuksen risti ja kaikki katkeruus, jonka Jeesus koki, hän koki meidän tähtemme. Syntimme ja koko maailmamme on hänen hyväksymänsä, koska syntimme on anteeksi annettu. Muistakaa minua, minäkin haluan muistaa teidät ja taivaallinen isämme muistaa teidät ja perheenne uudelleen ja uudelleen.

Tahdon kertoa vähän historiastani, jotta tuntisitte minut hyvin ja tietäisitte vaikeuteni. Synnyin 1992 Ilembulan kylässä. Isälläni oli kolme vaimoa, mutta äitini oli ensimmäinen vaimo. Äitini synnytti kaksi tyttöä, minut ja Furahinin. Seuraavalla vaimolla oli yksi lapsi ja viimeisellä vaimolla oli yksi lapsi. Vuoden jälkeen äitini kuoli. Isäni kuoli, kun olin 6 vuotta vanha. Joten kaksi äitiä jäi elämään monien vaikeuksien kanssa. Heidän terveytensä ei ollut hyvä. Kun vanhempamme kuolivat, minut ja sisareni vietiin isoäitimme luo, joka eli yhden äidin ja kolmen lapsen kanssa. Setä tuki isoäitiä. Siskoni päätti peruskoulun, setämme tuki hänen opiskeluaan. Mutta kahden vuoden jälkeen tätimme, sedän vaimo kuoli ja vuoden päästä minun enoni kuoli.

Kaikkien näiden kuolemien jälkeen elämä oli hyvin vaikeaa. Elämän vaikeus ympäröi meidät. Monet kiitokset teille sisareni tukemisesta, mutta kahden vuoden päästä hän kuoli. Jäljellä oli vain kaksi setää, joilla oli köyhyyttä, mutta ei rahaa, mutta he yrittivät saada kaiken tarpeeellisen lapsilleen.

Myös muut ihmiset olivat valmiita auttamaan, mutta heillä kaikilla oli jo lapsia, joten eivät he voineet juuri auttaa. Heillä ei ole ollut työtä pitkään aikaan.

Tähän aikaan tahdoin jatkaa koulunkäyntiä ja suorittaa hyvin työni, jotta saisin stipendin seuraavaksi vuodeksi. Jos Jumala tahtoo, tahdon huolehtia nuoremmistä veljistäni ja sisaruksistani, jotka jäivät jäljelle elämään köyhyydessä ja suurissa vaikeksissa. Isoäiti kuoli 2006.

Monet kiitokset avustanne. Kun lopetin peruskoulun, minun piti saada apua yleiseltä sponsorilta. Jatkoin rukoilemista ja pyysin Jumalaa auttamaan meitä. Tärkeää on, että rukoilemme töidemme puolesta. Minulle oli onneksi, että päätin saada koulutusta.

Yleisesti ottaen näen mahdollisuutenne ja kykynne auttaa meitä. Olen rukoillut Jumalaa siunaamaan meitä. Olette tukeneet minua paljon. Minulla ei ole ketään muita auttamaan minua. Ja kiitän kaikesta avusta jatkossakin.

Lokakuussa lopetan yläasteen. Tervetuloa päättäjäisiin. Kerron myöhemmin päivämäärän. Haluaisin jatkaa opintoja pyydän apua, jos teillä on mahdollisuus. Kiitän teitä kaikesta.

Rehema Charles.

(click here to read her original letter)