Tanzanian mushrooms - Edible, harmful and other fungi:

Seuran viimeisin tiedotusprojekti on vuonna 2003 julkaistu kirja Tansanian sienistä. Se on, kuten Helsingin Sanomissa olleessa arvostelussa todettiin, "hieno esimerkki suomalais-tansanialaisesta tieteellisestä yhteistyöstä. Seura myy kirjaa.

Ennen sienikirjan julkaisua Marja Härkönen kirjoitti siitä jutun Taarifaan. Se julkaistiin Taarifassa 2/2003.

Uusi kirja Tansanian sienistä.

1990-luvulla suomalais-tansanialainen tutkimusryhmä kierteli sadekausien aikana Tansanian syrjäkylillä keräillen tietoja Tansanian syötävistä sienistä. Tansaniassa on ikivanha suullisena perimätietona sukupolvelta toiselle siirtyvä sienenkäyttöperinne, jota ei aikaisemmin ollut lainkaan kerätty talteen. Työn tuloksena ilmestyi vuonna 1995 Tansanian ensimmäinen sienikirja: Härkönen, M., Saarimäki, T. & Mwasumbi, L.: Edible mushrooms of Tanzania. Siinä on esitelty värikuvin 31 syötävää sienilajia ja muutamia myrkkysieniä. Kirja myytiin samana vuonna loppuun ja siitä asti on ollut tekeillä toinen, laajempi esitys.

Meillä on Helsingin yliopistossa kokoelma Tansaniasta tallettamiamme sieninäytteitä ja niihin liittyviä haastattelutietoja. Selvitystyön on tehnyt vaikeaksi se, että tansanialaiset syövät ja myyvät jopa toreilla tieteelle tuntemattomia sienilajeja. Vaikka Tansaniassa kasvaa tuttuja sienisukuja kuten tatteja, rouskuja, haperoita ja kantarelleja, ovat lajit suurimmaksi osaksi aivan muita kuin täällä Euroopassa. Tämä johtuu siitä, että kyseiset sienet ovat erikoistuneet tiettyjen puulajien juurisieniksi ja puulajisto Tansaniassa on puolestaan omanlaatuisensa ja paikallisiin luonnonoloihin sopeutunut. Niinpä ennen kirjan kirjoittamista on monien sienilajien kohdalla ollut käytävä työläs prosessi tieteelle uuden lajin kuvaamiseksi. Tähän on usein tarvittu apua kunkin sienisuvun trooppista lajistoa tuntevilta tutkijoilta.

Sienilajien määritystyö on edelleen kesken, mutta koska sienikirjaa jatkuvasti kysytään, olemme päättäneet työstää uuden, laajennetun painoksen. Siihen tulee lisää ruokasieniä ja myös kokoelma tärkeitä puuta lahottavia sieniä ja samalla kirjoittajaksi kääpäspesialisti Tuomo Niemelä. Tiina Saarimäki toimii nykyään peruskoulun opettajana eikä voi vaativan työnsä ohella osallistua sienitutkimukseen. Leonard Mwasumbi Dar es Salaamista on edelleen mukana ja työskentelee parhaillaan suahilinkielisten nimien luomiseksi eri heimokielisistä sienten nimistä.

Tansanialaisilla on tunnetusti rikas satu- ja tarinavarasto. Laitan tähän alkupaloiksi muutaman sieniin ja eläimiin liittyvän kertomuksen. Kuvat eivät ole valitettavasti tansanialaisten piirtämiä, vaan minun omasta kynästäni ja mielikuvituksestani lähtöisin.

Termiittisienet ovat Tansaniassa sienistä arvostetuimpia. Niitä koskevat kolme ensimmäistä uskomusta. Monissa paikoissa kerrottiin, että pienen dik-dik-antiloopin on tapana pitää sadetta suuren termiittisienen, Uyoga ntembon alla. Tätä sientä kerättäessä tulee myös aina tarkistaa, että käärme ei ole tapansa mukaisesti kietoutuneena sen varren ympärille. Erään termiittisienen benankielinen nimi Usikulwike tarkoittaa pakene vaaraa. Siihen liittyy tarina, jossa pienet eläimet kuten kaniini ja dik-dik-antilooppi olivat paenneet pahoja eläimiä termiittisienen alle. Vaaran lähestyessä kaniini keksi irrottaa sienen lakin ja laittaa sen päähänsä ja näin se pelästytti vainoojat pakosalle.

Makondeheimon parissa kerrotaan tarinaa puunkorvista, tieteelliseltä nimeltään Auricularia (se musta sitkeä sieni, jota on monissa wokki-sekoituksissa ja jota saa ostaa etnisistä kaupoista nimellä musta sieni tai kiinalainen sieni). Sienen makondenkielinen nimi on Makutu Mbongo. Ja näin kuuluu tarina: Elipä kerran eläin, jonka nimi oli Mbongo. Sillä oli hyvin suuret ja rumat korvat. Miehet tappoivat sen ja veivät kyläänsä. He eivät kuitenkaan tahtoneet ottaa sen korvia mukaan, koska kylän naiset olisivat pelänneet tuollaista eläintä. He leikkasivat korvat irti ja heittivät metsään. Kun he myöhemmin palasivat metsään, huomasivat he, että korvat olivat kasvaneet ja lisääntyneet puiden rungoilla, ja siitä asti on tätä sientä kutsuttu nimellä Makutu Mbongo, Mbongon korvat.

Uuden sienikirjan nimeksi on suunniteltu "Tanzanian mushrooms. Edible, harmful and other fungi". Teokseen tulee paljon värikuvia ja siten suuret painatuskulut. Niitä varten Suomi-Tansania seura on onnistunut saamaan rahoituksen ulkoministeriöstä ja siten uutta sienikirjaa sopii odottaa valmistuvaksi jo tämän vuoden loppuun mennessä.

Tri Marja Härkönen