Lehdistä

EU-maat eivät pidä kehitysapulupauksiaan

EU-maiden rahamääräinen kehitysyhteistyö saattaa vuonna 2011 laskea ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1997, kertoo eurooppalainen kehitysjärjestöjen verkosto Aidwatch.
Aidwatch on analysoinut EU-maiden vuoden 2011 budjetteja erityisesti vertaamalla maiden antaman kehitysavun määrää valtion budjettien kehitykseen.
Keskimäärin Euroopan maat eivät ole pitäneet lupaustaan antaa 0,56 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun vuoteen 2010 mennessä.
Suomi on yksi lupauksensa pitäneistä, mutta keinot ovat kyseenalaiset. Aidwatchin mukaan Suomen avun kasvusta 37 prosenttia koostuu ilmastorahoituksesta, joka raportoidaan osana kehitysapua.


22.02.2011 Kepa / Esa Salminen

Libyan pakolaiset otettava vastaan

Pakolaisjärjestöjen mukaan Euroopalla pitää olla valmius vastata Pohjois-Afrikasta paenneiden ihmisten humanitaarisiin ja suojeluntarpeisiin. Välitön reaktio Libyan tapahtumiin oli kuitenkin se, että EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontex lähetti heti aluksensa partioimaan Italian ja Libyan rajavesille.
Pakolaisten palauttamista Libyaan ei pakolaisjärjestöjen mukaan pidä toteuttaa ennen kuin  oikeudenmukaisessa turvapaikkamenettelyssä on tutkittu, ovatko he kansainvälisen suojelun tarpeessa.
Viime vuoden lokakuussa EU:n komissio ja Libya solmivat sopimuksen, jonka mukaan EU maksaa Libyalle 50 miljoonaa euroa kolmena vuonna siitä, että se estää Libyan kautta Eurooppaan suuntautuvaa siirtolaisuutta.
Libyan ihmisoikeusmaine ja -tilanne on heikko, eikä Libya ole allekirjoittanut Geneven pakolaissopimusta. EU:n ohella Italialla on kahdenvälinen sopimus Libyan kanssa.

23.02.2011 Pakolaisneuvonta

Suomen EU-jäsenyys kirjataan perustuslakiin
 
Suomen EU-jäsenyys kirjataan perustuslakiin. Eduskunta hyväksyi asiaa koskevan pykälämuutoksen äänin 134-30 tänään.
Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset esittivät muutamia muutoksia, jotka kaikki kaatuivat selvin luvuin.
Eduskunnalle annettava rooli presidentin ja hallituksen välisen kiistan ratkaisijana hyväksyttiin äänin 145-20.
Ehdotus presidentin mahdollisuudesta osallistua EU-kokouksiin entiseen tapaan kaatui luvuin 144-20.
Hallitusryhmistä vihreiden Erkki Pulliainen ja keskustan Pekka Vilkuna äänestivät Suomen EU-jäsenyyden perustuslakiin kirjaamista vastaan. Kirjausta vastustivat heidän lisäkseen vasemmistoliiton, kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten edustajat sekä Sdp:n Esa Lahtela.
Perustuslakiuudistus joudutaan hyväksyttämään lopullisesti seuraavassa eduskunnassa, jossa tarvitaan kahden kolmasosan määräenemmistö.

STT 11.2.2011

Yhdysvaltain Helsingin-lähetystö on Ylen Wikileaksilta saamien diplomaattiviestien mukaan paimentanut suomalaisia poliitikkoja Nato-jäsenyyden kannalle. Lähetystö on myös seurannut tarkasti suomalaisten mielialoja Nato-kysymyksessä. Kokoomuksesta on viestien mukaan puolestaan uhottu puolueen vievän Suomen Natoon, jos kokoomus vaalien jälkeen johtaa hallitusta.

Ylen saamat diplomaattiviestit osoittavat sinänsä odotetusti Yhdysvaltain paimentaneen suomalaisia Nato-jäsenyyden kannalle. 2000-luvun raporteissa johtavia suomalaispoliitikkoja arvioidaan myös koko ajan siltä kannalta, miten nämä suhtautuvat transatlanttiseen yhteistyöhön.

Niinpä esimerkiksi Yhdysvaltain Helsingin-lähetystön päällikkö, suurlähettiläs Earle I. Mack arvioi jäähyväisraportissaan presidentti Tarja Halosta ja silloista pääministeriä Matti Vanhasta Suomen vuoden 2006 presidentinvaalien alla seuraavasti:

"Halonen johtaa Suomen suurimman vasemmistopuolueen vasenta siipeä ja on aikaisemmin välillä puhunut Yhdysvaltain politiikkaa vastaan. Pääministeri Vanhanen jakaa joitakin Halosen huolenaiheita, mutta on ollut vähemmän äänekäs ja Vanhanen on sitoutunut transatlantisti."

Naton osalta suurlähettiläs Mack arvioi lokakuussa 2005 suomalaista Nato-ilmastoa seuraavasti:

”Julkisen mielipiteen muuttaminen Nato-jäsenyyden osalta on pitkä ja vaivalloinen tehtävä, mutta meidän pitäisi tavoittaa niitä suomalaisia, joiden mielestä osallistuminen Euroopan turvallisuusaloitteisiin on astinlauta Nato-jäsenyyteen.”

Mackin seuraaja, suurlähettiläs Marilyn Ware kirjasi omat ajatuksensa niin ikään jäähyväisarvion huhtikuussa 2008:

"Suomesta ei tullut Naton jäsen minun kaudellani eikä todennäköisesti tulekaan ainakaan ennen vuotta 2012, kun presidentti Halonen on jättänyt toimensa. Yhdysvalloilla ei kuitenkaan ole parempaa ystävää Nato-liittoutuman ulkopuolella kuin Suomi, ja yhdysvaltalais-suomalaiset sotilassuhteet on kiistatta tärkein yksittäinen side jo entisestään vahvassa suhteessamme."

Samassa jäähyväisarvioissa suurlähettiläs Ware muistuttaa Naton nopean toiminnan joukoista eli NRF-joukoista:

”Olemme saaneet Suomen hallituksen siihen pisteeseen, että uskomme vankasti Suomen olevan ensimmäisiä Naton ulkopuolisia liittolaisiamme, jotka muodollisesti ilmaisevat aikeensa osallistua NRF-joukkoihin.”

Raportti: Kokoomuksesta luvattu viedä Suomi Natoon

Yhdysvaltain Helsingin-lähetystö seuraa tarkkaan suomalaista Nato-ilmapiiriä. Kokoomuksen nousu hallitukseen ja ulkopolitiikan keskeiseksi tekijäksi on selvästi ja tietysti taas odotetusti ilahduttanut lähetystöä.

Vuoden 2009 julkaistun turvallisuusselonteon uusi Nato-muotoilu noteerattiin tietysti lähetystössä. Maaliskuulta 2009 olevassa raportissa arvioidaan mielenkiintoisesti presidentti Halosen osittain pehmentäneen Nato-kantaansa ja pehmentymisen arvellaan johtuvan Barack Obaman valinnasta Yhdysvaltain presidentiksi.

Saman raportin lopussa lainataan myös ulkoministeri Alexander Stubbin erityisavustajan Jori Arvosen arvioita ensi vaalikauden, siis huhtikuun eduskuntavaalien jälkeisistä mahdollisuuksista. Raportin mukaan "Arvonen painotti poliittisen osaston päälliköllemme, että yleisö tietää hyvin kokoomuksen kannattavan Nato-jäsenyyttä ja silti puolueen kannatus nousee. Arvonen kertoi, että kokoomuksen johto pitää mahdollisena kokoomuksen nousua hallituksen johtoon ja Suomen vientiä Naton jäseneksi".

Yle 11.2.2011

Etlan Suni: Kriisirahastoa kasvatetaan

EU:n valtiovarainministerit jatkavat tänään tiistaina neuvotteluja EU:n kriisirahaston vahvistamisesta. Osa euromaista kannattaa rahaston kasvattamista, osa vaatii velkamailta lisää säästötoimia. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkija Paavo Suni uskoo euromaiden kallistuvan lopulta kriisirahaston kasvattamisen kannalle.

Rahaston rahkeet riittäisivät vielä Portugalin auttamiseen, mutta taustalla on pelko Espanjan ja ehkä myös Belgian avuntarpeesta. Paavo Suni uskoo euromaiden jatkavan samoilla linjoilla kuin tähänkin asti.

- Uskon, että vakautusrahastoa kasvatetaan siten, että Portugali tulee tuen piiriin, mutta selvästi paremmassa kunnossa oleva Espanja pyritään eristämään tuen ulkopuolelle.

Neuvotteluissa halutaan selvittää, miten 440 miljardin euron kriisirahasto saataisiin käyttöön kokonaisuudessaan. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on sanonut, ettei Suomi kannata lainanantokapasiteetin kasvattamista.

Talouskomissaari Olli Rehn toivoo, että päätöksiä saadaan aikaan nopeasti.
                            
YLE Uutiset  18.1.2011

Stubb: Eurokriisi johtaa EU:n integraation syvenemiseen
 
Vaikka yhteisvaluutta euro natisee liitoksissaan, kaamosmasennus ei ole tarttunut ulkoministeri Alexander Stubbiin (kok).

"Tämä ei ole euron kriisi", hän sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

Stubbin mukaan kyseessä on yksittäisten euromaiden törppöilyn aiheuttama luottokriisi. Järjestelmässäkin on toki ollut puutteensa: euromaiden julkista taloudenpitoa koskevat säännöt ovat puutteellisia ja niitä on sovellettu liian löysästi. Tämä mahdollisti holtittoman julkisen taloudenhoidon useissa euromaissa.

"Euro on historiallinen projekti, ja finanssikriisi on sen ensimmäinen tiukempi paikka. Tilanne on vaikea, mutta perustrendi on hyvä."

Ulkoministerin vahva EU-usko ei ole horjunut.

"EU:n taloudellisessa integraatiossa on menty viimeisen kuuden kuukauden aikana eteenpäin enemmän kuin kuuden vuoden aikana yhteensä."

Muutosta johtavat euromaat, joista Stubbin mukaan on syntynyt EU:n uusi ydin. Sen moottorina on euromaiden valtiovarainministereiden euroryhmä, joka on sammutellut luottokriisin sytyttämiä paloja.

"EU on ennen kaikkea kriisinhallintaorganisaatio. Aina kriisissä se tekee päätöksiä nopeasti."
Stubb uskoo, että EU:ssa tullaan näkemään yhä vahvemmin "eriytyvää integraatiota" eli osa unionista tiivistää yhteistyötään muita enemmän.

"Joko euroryhmä perustaa myös talousasioissa oman ytimensä, jossa joustavammin muutetaan sääntöjä tai sitten edetään isomman kaavan mukaan ja poistetaan EU:n sopimusmuutoksista yksimielisyysvaatimus", Stubb sanoo.

Euromaiden yhteistä finanssipolitiikkaa Stubb ei vielä uskalla povata.

"Voidaan hyvin puhua euromaiden verokoordinaatiosta, mutta finanssipolitiikassa mennään jo hyvin lähelle kansallisvaltion suvereniteetin ydintä."

Helsingin Sanomat 14.1.2011

Euron kriisi - ratkaisu löytynyt

Euroopan johtajat tehtailevat hiki hatussa pelastuspaketteja ja vakautusrahastoja velkaantuneille euromaille. Mutta tämä strategia on tuomittu epäonnistumaan. Parempi ratkaisu kriisiin on, että velkaisimmat euromaat järjestäisivät velkansa uudelleen - ja pakottaisivat velkojat kirjaamaan tappioita.

Tällaiseen johtopäätökseen päätyy laskelmiensa perusteella uusin The Economist -lehti.
Euroalueen nykystrategia rakentuu sen varaan, että velkaantuneille maille myönnetään lisää kallista velkaa. Samaan aikaan Euroopan keskuspankki ostaa valtioiden velkapapereita jälkimarkkinoilta ja syrjäyttää siten yksityissijoittajia. Tämä asetelma ei Economistin mukaan ole kestävä.

Järkevämpi - mutta yhtä kaikki kivulias - ratkaisu olisi lehden mukaan nyt ottaa käyttöön Suunnitelma B, velkojen uudelleen järjestely. Lehden laskelmien mukaan ainakin Kreikka mutta myös luultavasti Portugali ja Irlanti joutuvat turvautumaan tähän. Espanja sen sijaan voisi välttää velkajärjestelyn.

Mitä aiemmin velkajärjestely aloitetaan, sitä kivuttomammin se onnistuu. Käytännössä velkojen uudelleen järjestely tarkoittaa, että valtiot sopivat velkojiensa kanssa, että osa veloista jää maksamatta ja osa maksetaan aiottua myöhemmin.

Velkojat joutuvat kirjaamaan tappioita. Uutta pelastusrahaa tarvittaisiin paikkaamaan ongelmamaiden budjettivajeita ja tuomaan uusia pääomia pankkijärjestelmään.
Vaihtoehto - eli pitkällisen ja syvenevän velkakriisin kanssa kitkuttelu - olisi kuitenkin kalliimpi, The Economist arvioi.

Sami Rainisto Talouselämä 14.1.2011

Olé! Espanjakin sai rahaa

Espanja teki torstaina uusimman onnistuneen hypyn Euroopan velkavaltioiden estejuoksukisassa.
Euroopan neljänneksi suurimman talouden Espanjan torstaina järjestämä 3 miljardin euron joukkovelkakirjojen huutokauppa sujui ongelmitta, samaan tapaan kuin Portugalinkin rahankeruukierros keskiviikkona.

Kuten Portugalinkin tapauksessa, harva epäili lainahanojen tyrehtyvän Espanjalta kokonaan. Ratkaisevampi kysymys on, kuinka korkeaa korkoa maa joutuu velastaan maksamaan.
Viiden vuoden velkakirjoista maksettava korko nousi 4,542 prosenttiin edellisen marraskuisen huutokaupan 3,576 prosentista. Toisin sanoen sijoittajat pitävät Espanjaa aiempaa riskialttiina sijoituksena.

Korkotaso ei kuitenkaan noussut aivan niin paljon kuin sijoittajat olivat etukäteen odottaneet.
Espanjan tilanteen kehittyminen on erityisen tärkeää seurattavaa. Jos maa ajautuisi ongelmiin, euroalueen eväät eivät helposti riittäisi tilanteen vakauttamiseen.

Myös Italia aikoo kerätä tänään huutokaupalla yhteensä noin kuusi miljardia euroa.
Torstain velkahuutokauppaa voi siis vielä pitää menestyksenä siinä mielessä, että Espanja sai kerättyä lisää rahaa. Mutta jos tulevissa velkahuutokaupoissa sijoittajien vaatima korkotaso nousee samaa vauhtia, edessä on umpikuja.

Sami Rainisto  Talouselämä 13.1.2011

Saksalaiset päättävät euron kohtalon

Euro voi hajota.
 
Ålandsbankenin varainhoitoyhtiön toimitusjohtaja Stefan Törnqvistin torstaina esittämä veikkaus on, että 80 prosentin todennäköisyydellä euro hajoaa muutaman vuoden päästä.

Mutta tämä ei ole Ålandsbankenin virallinen kanta. Pankin käytäväkeskustelussa sijoitusjohtaja Johnny Sundström arvioi todennäköisyydeksi 20 prosenttia.

On selvää, että velkamaiden lainahuutokaupat onnistuvat. Saksa ei sallisi niiden epäonnistuvan, koska siitä voisi seurata euron hallitsematon romahdus, Törnqvist arvioi.

Moni peluri silti luultavasti toivoo niiden epäonnistuvan, jotta peluri pystyisi lyhyeksi myynnillä tienaamaan rahaa.

Maailman kohtalot ovat pitkälti hedge-rahastojen käsissä. Niiden 1800 miljardin dollarin pääomien valtaa pystyvät vastustamaan vain keskuspankit. Nehän voivat painaa rahaa niin paljon kuin on välttämätöntä hedge-rahastojen nujertamiseksi.

Huijari ajaa Porschella loppuun asti.

Euroopan rahaliitto on upporikkaan ja köyhien huijareiden liitto. Huijari ei sellaisesta liitosta halua erota, vaan hän ajaa Porschella loppuun asti. Törnqvistin ankara kielikuva on hyvin perusteltu, sillä Kreikkahan pääsi euroon tilastoväärennyksillä eikä Italiakaan saanut perustajajäsenenä puhtaita papereita eurokriteereitä täyttäessään.

Törnqvist ihmettelee, miksi väki nousee barrikadeille tuen saajamaissa eikä maksajamaissa. Hänen on tehnyt mieli mennä pesäpallomailan kanssa Brysseliin, mutta harkittuaan asiaa, hän totesi, ettei voittaisi sillä mitään.

Peesataan vaan Saksaa

Jos euro hajoaa, Suomelle olisi onnekasta, jos se onnistuisi pysymään Saksan imussa ja sitomaan oman markkansa Saksaan.

Törnqvistin mukaan pahin vaihtoehto Suomelle on, että ensin me maksamme ja takaamme velkapesien suunnattomat lainat ja sen jälkeen euron hajottua devalvoimme markkamme.
Ålandsbankenin varainhoidossa euron kauhuskenaariot tarkoittavat pakoa euroalueen valtionlainoista, sekä ”huonoista” että ”hyvistä”.

Kreikan valtionlainan 12,5 prosentin korko ei voi merkitä muuta kuin, etteivät sijoittajat usko tukipakettien voimaan ja maan kykyyn panna taloutensa kuntoon. Kreikan ja muidenkin tukipaketeilla EU on vain ostanut aikaa. Vielä tilanne ei ole kypsä euron hajoamiselle.
Törnqvist sanoo olevansa varma, että jossakin bunkkerissa maan alla jokin porukka miettii, miten euro puretaan hallitusti.

Joka tapauksessa vanhat puheet valtionlainojen riskittömistä tuotoista kuulostavat tänään vitsiltä.
Euro on politiikkaa. Yritysjohtajille on lähinnä yhdentekevää, mikä valuutta kussakin maassa on. Myöskään Ålandsbankenin varainhoitaja ei tuijota vain euroon. Hyviä sijoituksia voi tehdä Euroopassakin, Ruotsiin, Norjaan, Englantiin.

Pahalta siis näyttää?

Aivan väärä tulkinta Törnqvistin mielestä. Juuri nyt maailmantalous kasvaa 4–4,5 prosentin vauhtia. Yhdysvallat elpyy. Kiinan kasvu on niin hurjaa, että viranomaiset jarruttavat sitä jo.
Ihanaa, että maailmassa on 3000 miljardia dollaria vastapainettua rahaa, joka pitää konetta käynnissä.
”Emme toivo, että Fed sulkisi setelikoneen”, Törnqvist sanoo. Paras mahdollinen tilanne, ihan joulupukille kirjoitetun toiveen mukainen.

Tässä ympäristössä sijoittajat ovat kuitenkin peloissaan.

Näin on siis Ålandsbankenin Asset Managementin johdon mielestä hyvä. On hyvä aika ostaa, varsinkin siis osakkeita.

Toisenlaiseksi tilanne kääntyy sitten, kun kaikki ekonomistit ovat yksimielisesti optimisteja. Silloin on koittanut myynnin aika.

Esko Rantanen Talouselämä 13.1.2011

Nyt Portugali syyttää Eurooppaa

Ottaako Portugali apua vastaan vai ei?

Uusimman vastauksen tähän kuumaan kysymykseen antoi tiistaina Portugalin valtiovarainministeri Fernando Teixeira dos Santos. Hänen mukaansa maa tekee kaikkensa, ettei sen tarvitse turvautua EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston hätäapuun selvitäkseen velkataakastaan.

Portugalin valtiovarainministerin mukaan maan velkataakka on yhä kohtuullinen ja vain pieni osa velasta on myönnetty korkealla korkotasolla.

"Me teemme osamme. Selvästi Eurooppa ei tee työtään taatakseen euron vakautta", Fernando Teixeira dos Santos sanoi.

Nyt syyllinen onkin Eurooppa?

Kommenttin voi ymmärtää reaktiona tällä viikolla liikkuneita huhuja kohtaan. Niiden mukaan Saksa ja Ranska ovat painostaneet Portugalia hyväksymään apupaketin. Viimeksi tiistaina MTV3:n haastattelussa Suomen valtiovaraiministeri Jyrki Katainen sanoi, että Portugalin tähänastiset päätökset velkakriisinsä hoitamiseksi eivät riitä.

Luottamusta Eurooppaan ei lisää sekään, että yhteisvaluutan arkkitehteihin kuuluva Otmar Issing kirjoitti tällä viikolla suhtautuvansa pessimistisesti euron näkymiin - elleivät jäsenmaat saa synnytettyä nykyistä tiiviimpää yhteistä talouspolitiikkaa.

The Wall Street Journal muistuttaa, että Kreikan ja Irlannin tapauksissakin poliittiset johtajat vakuuttivat viime hetkiin asti, että apupaketteihin ei ole tarvetta. Samaan aikaan maan velkapapereiden korot kipusivat sietämättömän korkealle. Portugalin tarina muistuttaa Irlannin ja Kreikan tarinaa.

Sami Rainisto Talouselämä 11.1.2011

Japani lähtee mukaan pelastamaan euroaluetta

Japani on ilmoittanut olevansa valmis ostamaan Euroopan rahoitusvakausvälineen liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja. Maa tahtoo tukea talousvaikeuksissa kieriskelevää euroaluetta.

- On asianmukaista, että Japanin kaltainen iso maa tekee lahjoituksen, joka samalla nostaa joukkovelkakirjojen uskottavuutta, Japanin talousministeri Yoshihiko Noda ilmoitti lehdistötilaisuudessa paikallisten tiedotusvälineiden mukaan.

Japanin kerrotaan aikovan ostaa yli 20 prosenttia suunnitellusta liikkeeseenlaskusta. Maa suunnittelee käyttävänsä velkakirjojen ostamiseen ulkomaisissa varannoissaan olevia euroja.

Maksukykyisten euromaiden takaamat Euroopan rahoitusvakausvälineen joukkovelkakirjat on määrä laskea liikkeeseen tässä kuussa. Velkakirjoilla kasataan takuurahasto Irlannin pelastamiseksi.

Harmaa talous maksaa Suomelle jopa kuusi miljardia vuosittain


Vuoden alussa aloittanut selvitysyksikkö Verohallinnossa aloittaa oman taistelunsa harmaata taloutta vastaan. Yksikön projektipäällikkö Janne Marttinen Verohallinnosta kertoo, että harmaa talous aiheuttaa jatkuvasti merkittäviä yhteiskunnallisia tappioita.

- Viimeisimpien laskelmiemme mukaan menetämme noin vuosittain 4 - 6 miljardia veroina tai erilaisina maksuina, totesi MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa vieraillut Marttinen.

Marttinen korostaa, että harmaa talous on luonteeltaan piilorikollisuutta, jonka vuoksi valtaosa tapauksista jää selvittämättä.

- Olemme arvioineet, että noin 10 prosenttia harmaan talouden rikoksista tulee viranomaisten tietoon, loput jäävät piilorikollisuudeksi, sanoo Marttinen.

Tyypillisesti harmaata taloutta ilmenee työvoimavaltaisten toimialojen piirissä kuten rakentamisessa ja ravintola-alalla. Rakentamisessa korostuu kuittitehtailu, ravintola-alalla puolestaan niin sanotut ohimyynttilanteet, jolloin myyntitapahtumaa ei lyödä kassaan.

MTV3 10.1.2011

Portugalin aiheuttama epävarmuus heikentää euron arvoa
 
Yhteisvaluutta euron arvo suhteessa dollariin heikkeni ja osakkeiden hinnat halpenivat Euroopassa maanantaina aamupäivällä.

Valuutta- ja osakemarkkinoiden liikkeet kertoivat siitä, että pelot Portugalin valtion tukeutumisesta ulkopuoliseen rahoituksen kasvoivat.
 
Uutistoimisto Reuters kertoi viikonloppuna, että virkamiehet valmistelevat kulisseissa Portugalille tukirahoitusta.

Euron arvo suhteessa dollariin liikkui maanantaina alimmilla tasoilla neljään kuukauteen. Yhdellä eurolla sai puoliltapäivin Suomen aikaa vajaat 1,29 dollaria. Euron arvo suhteessa dollariin on heikentynyt 3,6 prosenttia vuodenvaihteen jälkeen.

Euroopan isoissa pörsseissä vaihdettavien osakkeiden hintakehitystä seuraavat laajat pörssi-indeksit olivat laskeneet maanantaina puoleenpäivään mennessä 0,5–0,8 prosenttia.

"Velkakriisi vaikuttaa taustalla", kommentoi osakeanalyytikko Keith Bowman uutistoimisto Reutersille.
 
Uutistoimisto Reutersin mukaan suuret euromaat ovat painostaneet Portugalia hakemaan tukirahoitusta, jotta Portugaliin liittyvä epävarmuus poistuisi. Myöhemmin Saksan ja Itävallan edustajat torjuivat Reutersin uutisoinnin.

Tukirahoitusta antaisivat todennäköisesti Euroopan unioni (EU) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF).

Euroalueen maista Kreikka turvautui EU:n ja IMF:n apuun viime vuoden toukokuussa ja Irlanti marraskuussa. Kreikalle luvatun ulkopuolisen tukirahoituksen suuruus on 110 miljardia euroa ja Irlannin 67,5 miljardia euroa.

Eri lähteiden mukaan Portugalille myönnettävän tukirahoituksen kokonaissumma voisi olla 60–80 miljardia euroa.

Helsingin Sanomat 10.1.2011

Espanjan ja Portugalin lainakorot kohosivat ennätyksiin

Markkinat ovat olleet maanantaina varpaillaan euroalueen seuraaviksi avuntarvitsijoiksi arveltujen Portugalin ja Espanjan suhteen. Maiden 10-vuotisten joukkovelkakirjojen lainat ovat nousseet uuteen ennätykseen.

Portugalin 10-vuotisten velkakirjojen lainakorko nousi maanantaina neljättä päivää putkeen. Maanantaina korko oli korkeimmillaan 7,193 prosentissa.
 
Portugali on euroalueen pienimpiä maita, mutta sen ongelmat saattavat syventää euroalueen kriisiä entisestään. Portugali tarvitsisi tänä vuonna lainaa sijoittajilta 20 miljardia euroa rahoittaakseen julkista talouttaan.

Keskiviikkona järjestettävässä lainahuutokaupassa Portugali yrittää kerätä jopa 1,25 miljardia euroa. Portugali huutokauppaa keskiviikkona 3- ja 9-vuotisia joukkovelkakirjoja. Huutokaupan odotetaan mittaavan sijoittajien luottamusta Portugaliin.

Espanjan talousministeri Elena Salgado vakuutteli maanantaina, ettei Portugalilla ole tarvetta Euroopan unionin ja Kansainvälisen valuuttarahaston apupakettiin. Myös Portugalin pääministeri Jose Socrates on toistuvasti kiistänyt avuntarpeen.

Espanjan 10-vuotisten joukkovelkakirjojen korot puolestaan nousivat perjantaina 5,526 prosentista 5,562 prosenttiin. Korot ovat korkeimmillaan sitten vuoden 2000. Maanantaina puoliltapäivin korko putosi 5,5554 prosenttiin.

Torstaina Espanja yrittää kerätä markkinoilta 2,5 miljardia euroa laskemalla liikkeelle 5-vuotisia joukkovelkakirjalainoja.

AP, AFP, YLE 10.1.2011

Komissio kiistää Portugalin patistelun

Euroopan komissio kiistää, että Portugalia olisi painostettu hakemaan tukea euroalueen kriisin pysäyttämiseksi. Uutistoimisto Reuters kertoi aiemmin, että euromaat Saksan ja Ranskan johdolla olisivat patistelleet Portugalia hakemaan tukea Euroopan unionilta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta.

Komission tiedottajan mukaan tällaisia keskusteluja ei ole käyty eikä suunnitelmissa ole sellaisia käydäkään.

Portugalin toivotaan hakevan apua, jotta Euroopan velkakriisi saataisiin aisoihin ja jotta kriisi ei leviäisi esimerkiksi Espanjaan ja Belgiaan.
 
Reutersin lähteen mukaan Portugalin tukemisesta olisi keskusteltu jo heinäkuusta lähtien. Portugalin mahdollisesti tarvitseman apupaketin suuruudeksi on arvioitu 50-100 miljardia euroa.

Markkinoiden mielenkiinto kohdistuu seuraavaksi keskiviikkoon, jolloin Portugali järjestää vuoden ensimmäisen lainahuutokaupan. Portugali yrittää myydä lainapapereita jopa 1,25 miljardin euron arvosta. Keskiviikkona Portugali huutokauppaa 3- ja 9-vuotisia lainoja.

Maanantaina Euroopan pörssit avasivat laskuun. Suurten eurooppalaisyritysten kurssikehitystä seuraava FTSE Eurofirst 300 -ikdeksi laski aamulla 0,3 prosenttia. Indeksi laski myös perjantaina.
Myös Lontoon FTSE 100 -indeksi oli laskussa, samoin Pariisin CAC 40 -indeksi ja Frankfurtin DAX 30.

Huoli Portugalin tilanteesta painaa myös euroa. Dollaria toisaalta vahvistavat Yhdysvalloista viime aikoina raportoidut yleisesti vahvat talousluvut. Maanantaina euro heikkeni alimmalle tasolleen liki neljään kuukauteen.

Maanantaiaamuna eurolla sai 1,2887 dollaria, kun viime viikon lopulla eurolla sai vielä 1,2934 dollaria.

Reuters, AFP, AP 10.1.2011

Euroalueen työttömyys ennallaan marraskuussa

Euroalueen työttömyysaste oli marraskuussa 10,1 prosenttia, sama kuin lokakuussa. Marraskuussa 2009 työttömyysprosentti oli hivenen alle kymmenen. Työttömiä on ehdottomasti eniten Espanjassa.
Koko EU:n työttömyysprosentti oli marraskuussa 9,6, kun se vuotta aiemmin oli 9,4, EU:n tilastovirasto kertoo.

Euroopan tilastovirasto arvioi, että lähestulkoon 16 miljoonaa euroalueen kansalaista on työttä. Koko EU:n alueella työttömiä on reilut 23 miljoonaa.

Verrattuna vuodentakaiseen työttömyys on kasvanut EU:ssa yli 600 000:n ja euroalueella 347 000 ihmisen verran.

Työttömiä on vähiten Hollannissa, Luxemburgissa ja Itävallassa ja eniten Espanjassa, Liettuassa ja Latviassa.

Euroalueen kasvu arvioitua heiveröisempää - Saksa hidastaa, Kreikka yhä alhossa

Euroalueen tuotanto kasvoi heinä-syyskuussa 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Toisella neljänneksellä kasvua oli kertynyt prosentin verran.

Heinä-syyskuun tulos oli odotettua vähäisempi. Tilastoviranomaisen mukaan investoinnit vähenivät ja 16 euromaan kotitalouksien kulutus hyytyi loppukesästä.

Yhdysvallat pääsi viime vuoden kolmannella neljänneksellä 0,6 prosentin kasvuvauhtiin ja Japani 1,1 prosentin edellisneljännekseen verrattuna.

Eurostatin tilastoista selviää, että Saksan tuotanto kasvoi loppukesällä vain 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä, jolloin kasvua olikin kertynyt huikeat 2,3 prosenttia.

Euromaista Kreikka on edelleen taantumassa: sen talous kutistui 1,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä, tilastot paljastavat.
 
Koko EU:n alueella talous kasvoi puoli prosenttia huhti-kesäkuusta.

YLE Uutiset, AP  7.1.2011

AL: Kaksi Olkiluodon ydinvoimalatyömaan alihankkijaa rikkoi tilaajavastuulakia

Kaksi Olkiluoto 3:n ydinvoimalatyömaan alihankkijaa on jäänyt kiinni tilaajavastuulain rikkomisesta, kertoo Aamulehti. Tilaajavastuulaki velvoittaa tilaajayritystä vaatimaan alihankkijaltaan ennen sopimuksen tekoa useita taustatietoja, ja kahdella yrityksellä näissä oli ollut puutteita.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston lokakuussa päivätyistä asiakirjoista käy ilmi, että kaksi voimalaa rakentavan ranskalaisen Arevan alihankkijaa sai noin yhteensä 17 000 euron sakot muun muassa vero- ja eläketodistuksien puutteista.

Laiminlyöntipäätökset koskevat saksalaista Franz Dietrich AG:tä ja slovakialaista Morava Constractia. Yhtiöt liittyvät pääurakoitsija Arevan hankintaketjuun.

Aamulehden mukaan Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki tarkastukset jo vuonna 2009 ja päätökset laiminlyöntimaksuista valmistuivat lokakuussa 2009.

Ydinvoimalan rakennuttaja Teollisuuden Voima sanoo pyytävänsä Arevalta selvitystä tapauksista.

YLE Uutiset 5.1.2011

 FAO: Ruuan hinta uuteen ennätykseen

Ruuan hintaindeksi nousi joulukuussa uuteen ennätykseen, kertoo YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO. Järjestön mukaan indeksi nousi korkeammalle kuin vuonna 2008, jolloin kallis ruoka yllytti ruokamellakoihin useissa maissa.

FAO:n ruokakori-indeksi lasketaan perusruoka-aineista, joihin kuuluvat vilja- ja maitotuotteet sekä liha, sokeri ja öljy. Joulukuussa ruokakorin indeksi nousi 214,7 pisteeseen. Marraskuussa indeksi oli 206 pistettä.

Indeksiä nostivat etenkin sokerin ja viljatuotteiden kallistuminen. Indeksi on noussut kuusi kuukautta putkeen.

Ruokakriisin aikaan kesäkuussa 2008 FAO:n ruokakorille laskema hintaindeksi oli 213,5 pistettä.

Reuters 5.1.2011

Euroalueen inflaatio kiihtyy

Inflaatio on kiihtymässä nopeasti euroalueella. Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin mukaan kuluttajahinnat nousivat joulukuussa 2,2 prosenttia vuoden takaisesta. Marraskuussa inflaatio kävi 1,9 prosentin tahtia.

Inflaatio kiihtyi odotettua enemmän, sillä ekonomistit olettivat kuluttajahintojen vuosimuutoksen jääneen 2 prosentin pintaan. Joulukuun inflaatioluku on myös selvästi korkeampi kuin Euroopan keskuspankin tavoite, joka on hieman alle 2 prosenttia.

MTV3 – STT 04.01.2011 

IS: Nato-jäsenyyden vastustus ennallaan


Nato-jäsenyyden kannatus näyttää olevan suurin piirtein ennallaan. Vastustajia on kannattajiin verrattuna edelleen yli kaksinkertainen määrä.

Ilta-Sanomien teettämän ja Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan 26 prosenttia on nyt sitä mieltä, että Suomen pitäisi liittyä sotilasliitto Natoon. Jäsenyyttä vastustaa 59 prosenttia vastaajista, ja loput eivät osaa kertoa mielipidettään.

Taloustutkimuksen aiemmissa tutkimuksissa Nato-vastustus on ollut noin 60 prosentin luokkaa. Jäsenyyden kannatus taas on vaihdellut jonkin verran. Esimerkiksi maaliskuun mittauksissa vuosina 2008-2010 Naton puolesta liputti 18-22 prosenttia vastaajista.

Taloustutkimuksen kyselyyn vastasi 1002 suomalaista joulun molemmin puolin. Kyselyn virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä.

MTV3 – STT 04.01.2011

”Euro kaatuu – 80 %:n varmuudella”

Lontoolainen ajatushautomo Centre for Economic and Business Research (CEBR) ennustaa, että yhteisvaluutta euro voi kaatua keväällä 2011. Skenaario on osa ajatushautomon tärkeimpiä ennustuksia vuodelle 2011.

CEBR:n mukaan todennäköisyys sille, että euro jatkaisi nykymuodossaan seuraavat 10 vuotta, on vain 20 prosenttia ja valuutta kaatuu 80 prosentin todennäköisyydellä.

Jos euro ei kaadu, se heikkenee merkittävästi, CEBR ennustaa. Euron kaatuminen tai heikentyminen tapahtuu ennusteen mukaan uuden velkakriisin yhteydessä. Euroopan unioni vastaa kriisiin, mutta ongelmaksi muodostuu valtioiden epäonnistuminen tiukoissa taloustoimissa.

Muita vuoden 2011 ennustuksia ovat muun muassa vakava talouskriisi Japanissa, Saksan talouden vahva porskuttaminen ja hitaampi talouskasvu globaalisti.

Uusi Suomi verkkolehti 3.1.2011

Euron kujanjuoksu jatkuu

Vuoden vaihtuminen ei tuo helpotusta euromaihin kohdistuviin paineisiin. Markkinoilla epäluottamus näkyy yhteisvaluuttamaiden lainoihin maksuhäiriöiden varalta suojauksiksi otettavien luottoriskijohdannaisten eli CDS-sopimuksien hinnoista.

Nämä markkinoiden kuumemittarit ovat ennakoineet hyvin tarkasti viimeisten vuosien suurimpia ongelmia subprime-luurangoista pankkien taseiden kuntoon. Vuosi sitten ne olivat ensimmäinen merkki Kreikan kriisin väreilystä.

Kaikkien euromaiden lainojen CDS-johdannaisten hinnat ovat olleet koko joulukuun lopun tasaisessa nousussa. Eniten markkinoilla näyttää hintakehityksen perusteella olevan luottamusta Suomen lainan hoitokykyihin, sillä ryhmän 17 maan joukkiossa CDS-sopimuksen hankkiminen Suomen lainaan on halvinta.

Jopa euroalueen mahtimaa Saksa on jäänyt Suomen taakse, sillä Saksan valtion lainojen CDS:ien hinta kallistui loppuvuonna ennätyslukemiin. Ero Suomen ja Saksan viisivuotisen lainan johdannaisten hinnassa on repeytynyt lähes 30 pisteeseen.

Toistaiseksi euromaiden kriisissä on hoideltu, talouskomissaari Olli Rehnin sanoin, yksittäisiä pensaspaloja. Kreikka ja Irlanti voitiin vielä leimata hulttioiksi, joiden talouksien tukeminen ei keikuta suurta laivaa.

Todellinen testi on edessä tänä vuonna, sillä italialaispankki UniCredit arvioi euromaiden hakevan alkaneen vuoden mittaan markkinoilta 560 miljardia euroa lainaa. Näiden huutokauppojen onnistuminen eli löytyykö markkinoilta riittävästi riskinälkäisiä sijoittajia ja millaisella korolla valtiot lainansa saavat, ratkaisevat Portugalin ja Espanjan - ja enenevässä määrin huhuissa liikkuvien Italian ja Ranskan - tilanteen.

Mutta CDS:ien oireilun perusteella ongelmat ovat hivuttautumassa kohti pohjoista, mikä näkyy juuri mainitussa Saksan valtionlainan luottoriskijohdannaisen ennätyshinnassa.

Kukaan ei tosissaan usko Saksan ajautuvan talousvaikeuksiin - toistaiseksi. Edes suurimmassa euromaassa ei näinä päivinä ole varaa lepsuilla markkinaimagonsa kanssa.

Tämä lienee yksi syy siihen, että liittokansleri Angela Merkel käytti suuren osan uuden vuoden puheestaan vakuuttaakseen Saksan sitoutumista euroon ja yhteisvaluuttajärjestelmään.

Finanssikriisin alkuaikoina euromaat huokaisivat syvään tyytyväisyydestä, kun yhteisvaluutta antoi turvaa ja vakautta markkinoiden tyrskyistä. Nyt kiehuu omassa ankkalammikossa.

Euromaiden ryhmään ei ole enää tunkua, vaan Viron jälkeen joukon sankkenemista saadaan odottaa pitkään.

Nina Broström, Kauppalehti 3.1.2011

Unkarin EU-puheenjohtajuus alkoi kohun saattelemana
 
BRYSSEL. Pääministeri Viktor Orbánin johtaman Unkarin puolivuotiskausi EU:n puheenjohtajamaana alkoi huomiota herättävällä tavalla 1. tammikuuta.
Tavallisesti uusi puheenjohtajamaa saatellaan tehtävään kohteliain onnentoivotuksin. Mutta ei Unkaria.

Jo joulukuussa kansainvälinen yhteisö ryöpytti Unkarin medialakia. Vuodenvaihteessa voimaan tullut laki rajoittaa sananvapautta.

Unkarin tärkein vasemmistolehti Népszabadság kritisoi lakia voimakkaasti maanantain numerossaan. Lehden etusivulle oli painettu 23 kielellä teksti "lehdistönvapaus kuoli Unkarissa". Lehden päätoimittaja Károly T. Vörös kertoi lähettämässään tiedotteessa lehden aikovan kääntyä maan perustuslakituomioistuimen puoleen.

"Hallituksen kontrollia julkisesta ja yksityisestä mediasta ei voida hyväksyä, ja televisio- ja radio-ohjelmien, painetun sanan ja internetsisältöjen sääntely samojen periaatteiden mukaan on mahdotonta ja ristiriidassa EU-sääntelyn kanssa", Vörös kirjoittaa.

EU-komissio lähetti joulun alla pääministeri Orbánin hallitukselle kirjeen, joka penää medialain yksityiskohtia.

"Lukekaa laki, ja verratkaa sitä muiden EU-maiden vastaaviin", Unkarin ulkoministeri János Martonyi puolusteli medialakia EU-kirjeenvaihtajille Brysselissä joulukuussa.

Orbánia seurataan EU:n nyt tarkasti. Vaikka EU-puheenjohtajuudella ei ole enää entistä painoarvoa, on puheenjohtajuudella yhä väliä. Puheenjohtaja ei saa nolata unionia.

Helsingin Sanomat 3.1.2011

Puheenjohtajamaa Unkarin verotuksesta tutkinta EU:ssa

Budapest/Bryssel. Euroopan komissio tutkii EU:n puheenjohtajamaana juuri aloittaneen Unkarin verotusta. Joukko eurooppalaisia suuryrityksiä on valittanut komissiolle Unkarin asettamasta lisäverosta, joka niiden mukaan rokottaa kohtuuttomasti ulkomaisia yrityksiä.

Unkarissa säädettiin lokakuussa laki, joka kiristää televiestintä-, energia- ja vähittäiskauppa-alan verotusta kolmeksi vuodeksi. Lisäveroilla on tarkoitus kerryttää vuosittain yli 580 miljoonaa euroa paikkaamaan Unkarin talouden alijäämää.

Komissiolle valituksen tehneiden yritysten mukaan laki on tarkoituksella kohdistettu aloille, joilla toimii paljon ulkomaisia yrityksiä.

Valittajien joukossa ovat muun muassa saksalaiset telejätti Deutsche Telekom ja energiayhtiö E.ON. Saksa aikoo ottaa tapauksen esille maiden talousministerien kokouksessa myöhemmin tässä kuussa.
Unkari on saanut monilta EU-mailta ryöpytystä myös uudesta medialaistaan, joka antaa viranomaisille laajat valtuudet määrätä viestinten toiminnasta.

STT–AFP–Reuters 3.1.2011

"Euro selviää vain 20%:n todennäköisyydellä"

Lontoossa toimiva Centre for Economics and Business Research -ajatushautomo arvioi, että euro hajoaa. Ehkä jopa lähikuukausina.

Ennustus pohjautuu think tankin näkemykseen siitä, mitä tapahtuu vuonna 2011. Vision keskeisin opinkappale on euron hajoaminen.

Ajatushautomon toimitusjohtaja Douglas McWilliams uskoo, että lopun ajat ovat lähellä, kun Espanjan ja Italian täytyy keväällä uudelleenrahoittaa 400 miljardin euron edestä joukkolainojaan.
- Euro voi hajota jo tässä vaiheessa, vaikka eurooppalaiset poliitikot ovat normaalisti kyenneet vastaamaan kriiseihin, hän kirjoittaa.

Pitkällä, kymmenen vuoden ajanjaksolla hän antaa eurolle kuitenkin pessimistisen ennustuksen: rahaliitto hajoaa 80 prosentin todennäköisyydellä.

McWilliamsin arviosta kirjoitti Suomessa ensimmisenä verkkolehti Uusi Suomi.

Kauppalehti 3.1.2011