Lehdistä saksittua 2010

Luottoluokittaja Moody’s on laskenyt Irlannin luottoluokituksen tasolle Baa1 aiemmasta Aa2:sta, kertoo uutistoimisto Reuters. Lisäksi Moody’sin mukaan Irlannin luokitusnäkymät ovat negatiiviset ja uusia luokituksen laskuja voi tulla.

Viime viikolla luottoluokittaja Fitch laski ensi kertaa Irlannin luottoluokituksen pois A-luokasta ja antoi maalle luokitus BBB+. Kyseinen taso vastaa Moody’sin Baa1-luokitusta.

Irlanti on matkalla roskasarjaan, koska nykyisestä luottoluokituksesta on vain kaksi pykälää matkaa roskaluokitukseen.

S&P on ainoa luokittaja, joka pitää yhtä Irlantia A-luokassa. Tämä voi kuitenkin muuttua, sillä S&P on ottanut Irlannin arviointiinsa mahdollista luokituksen laskua varten, Reuters kirjoittaa.

Dublinilainen Glas Securities arvioi, että Moody’sin luokituksen lasku ei sinänsä yllätä, mutta luokituksen lasku oli yllättävän voimakas.

Moody’sin toimet nostivat Irlannin valtionlainojen korot 8,522 prosenttiin.

Moody’s kertoi eilen arvioivansa, pitäisikö Kreikan Ba1-luokitusta laskea. Espanjan Moody’s laittoi arviointiin mahdollista luokituksen laskua varten keskiviikkona.

Uusi Suomi verkkolehti 17.12.2010

EU:n suurimmat maksajamaat Saksa, Ranska ja Iso-Britannia ovat suunnitelleet muiden jäsenmaiden selän takana toimenpidettä, joka jäädyttäisi EU:n budjetin noin 10 vuodeksi. Britannian pääministeri David Cameron on lobannut suunnitelmaa salaa myös muille jäsenmaille.

Suunnitelmasta kertoi Financial Times. Lehden mukaan Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso ja pienet jäsenmaat ovat suunniltaan raivosta. Uutinen kiiri Brysselissä järjestettävässä kokouksessa jäsenmaiden korviin.

- Olemme täydessä iskuvalmiudessa, Puolan edustaja ilmoitti lehdelle tuoreeltaan.
Barroso on parhaillaan laatimassa EU:lle budjettia vuosille 2014-2020. Puheenjohtaja on diplomaattilähteiden mukaan erityisen suuttunut "klassisesta" tempusta, jolla suuret jäsenmaat aikovat junailla komission puheenjohtajan pois päättäjän pallilta.

Puola ilmoitti myös, että isojen jäsenmaiden vedätys ei tullut sille yllätyksenä.

Samankaltainen manööveri tehtiin myös vuonna 2003, kun EU:n budjettia laadittiin vuosille 2007-2013. Lissabonin perussopimuksen jälkeen asioiden piti mennä toisin, kun EU sai muodollisesti vahvemman johtajan puheenjohtaja Barrososta.

EU:n budjetin arvioidaan asettuvan 140 miljardin euroon.

FT kertoo, että Saksan Angela Merkel ja Ranskan Nicolas Sarkozy tukevat suunnitelmaa. Johtajat eivät ole kuitenkaan halunneet tuoda ajatuksiaan julkisuuteen, sillä euroveturit painivat parhaillaan velkakriisin kanssa. Reuters kertoi tänään, että Moody's laski Irlannin luottoluokitusta B-tasolle. Se tarkoittaa lisäpainetta keväällä luodulle 750 miljardin euron vakausrahastolle, josta taataan Irlannin ja Kreikan valtionlainoja.

Suurten jäsenmaiden salahanke on jälleen yksi merkki EU:n selvästä jakautumisesta hyvinvoiviin ja pahoinvoiviin osiin. Puolan pääministeri Donald Tusk vaati ennen ministerikokousta, että EU:n budjettia ei ainakaan pienennetä "merkittävästi". Puola on yksi EU:n suurimpia saajavaltioita.

Puola onkin kiertänyt keskisen Euroopan saajavaltioiden edustajien puheilla keräten omaa rintamaa budjetin jäädyttämistä vastaan.

Samaan aikaan Bloomberg uutisoi Saksan talouden luottamuskyselystä, joka osoittaa maan elinkeinoelämän luottavan talouden kasvuun enemmän kuin koskaan sitten Saksojen yhdistymisen vuonna 1991. Saksan talouskasvua vetää erityisesti vahva kotimainen kysyntä, mikä parantaa kansalaisten työllisyystilannetta entisestään.

Saksan kehitys on käytännössä päinvastainen verrattuna Irlannin, Kreikan ja tuoreimman kriisitulokkaan Espanjan talouksiin.

Teemu J. Kammonen Uusi Suomi verkkolehti 17.12.2010

Puolet virolaisista epäilee euroa

Kreikan ja Irlannin tilanne sekä pelot kriisin leviämisestä muihin maihin saavat virolaiset mietteliäiksi maan euroon liittymisen kynnyksellä.

Juuri Tarton yliopistosta valmistunut 24-vuotias Kaire Kolga kertoo kuulleensa paljon ihmettelyä siitä, miksi euro otetaan käyttöön keskellä kriisiä. Viro on ainoa uusi maa, joka liittyy euroalueeseen vuodenvaihteessa.

Kreikan ja Irlannin tilanne sekä pelot kriisin leviämisestä muihin maihin saavat nuoren naisen mietteliääksi. Hän kertoo kuulleensa paljon ihmettelyä siitä, miksi euro otetaan käyttöön keskellä kriisiä. Viro on ainoa uusi maa, joka liittyy euroalueeseen vuodenvaihteessa.

Tarton ja Tallinnan kaduilla euro jakaa mielipiteitä. Samaa kertovat kyselyt, joiden mukaan noin puolet virolaisista on yhteisvaluuttaan siirtymisen kannalla.

Monet euroa epäilevät pitävät Kolgan tavoin omaa rahaa kansallisen identiteetin symbolina ja ovat huolissaan hintojen noususta.Samaan aikaan aiempaa useampi ei osaa valita eurokantaansa. Tarttolainen tietotekniikkamyyjä Talvikki Voronin ei ole vakuuttunut euron hyödyistä.
- En koe oloani turvalliseksi, koska en tiedä, mitä Euroopan kriisille tapahtuu. Epäilen, tuoko euro tavallisen ihmisen elämään juurikaan parannuksia, hän sanoo.

Useita rahauudistuksia

Kannattajien leirissä uskotaan euron taloutta hyödyttävään voimaan. Euron uskotaan esimerkiksi houkuttavan ulkomaisia investointeja ja sujuvoittavan kauppaa EU-kumppanien kanssa.

Tätä mieltä on myös Estonian Business School -yliopiston Urmas Arumäe, joka työskentelee johtajana yhteiskuntatieteiden laitoksella. Hän ei ole erityisen huolissaan euromaiden kriisistä.
- Kun liityimme unioniin monet maat auttoivat meitä, nyt on meidän vuoromme auttaa muita, Arumäe sanoo.

Viro on valmistautunut euroon jo vuosia, vaikka sinetti päätökselle saatiin vasta kesällä.
Arumäen mielestä liittyminen onkin ihmisille ennen muuta tunnekysymys. Kruunun kurssi on ollut sidottuna euroon jo vuodesta 1999.

Ruokaostoksilla oleva, vanhempi tallinnalaisherra Rein Kurg suhtautuu uuteen valuuttaan tyynesti. Hänen ikäpolvensa muistaa hyvin lukuisat rahauudistukset.

- Minä en ole enää ollenkaan huolissani. Olen elänyt viisi rahanvaihtoa, mutta ensimmäistä kertaa asiasta on tehty tällainen metakka, Kurg naurahtaa.

STT 17.12.2010

Britannia haluaa jarruttaa EU:n kulujen kasvua

Britannia ajaa EU:hun kulukattoa, joka rajaisi unionin budjetin kasvun korkeintaan vuotuiseen inflaatioon. Pääministeri David Cameron keräsi Brysselin EU-huippukokouksessa allekirjoittajia kirjeeseen, jossa vaaditaan automaattista jarrua budjetin kasvuun.

Uutistoimisto AFP kertoi eilisiltana Suomen, Ruotsin, Saksan, Ranskan ja Hollannin johtajien allekirjoittaneen Cameronin kirjeen, mutta pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) kiisti tiedon Suomen osalta. Kiviniemen mukaan allekirjoittamiselle olisi perusteita, mutta asiasta päätetään myöhemmin. Kiviniemen tietojen mukaan mikään maa Britannian lisäksi ei ole vielä allekirjoittanut kirjettä.

Itä-Euroopan uusien jäsenmaiden arvioidaan vastustavan Cameronin ehdotusta, sillä ne ovat EU:n sisäisessä rahaliikenteessä saajan asemassa.

Cameron vastusti aiemmin tänä syksynä jyrkästi EU:n budjetin kasvattamista. Brittihallitus on joutunut tänä vuonna tekemään rajuja leikkauksia omaan budjettiinsa, minkä takia hallitus on vaatinut tiukkaa kulukuria myös EU:lta.

EU-parlamentti hyväksyi keskiviikkona pitkällisen vääntämisen jälkeen unionin ensi vuoden budjetin, joka kasvoi 2,9 prosenttia tämänvuotisesta. Alunperin parlamentti olisi halunnut kasvattaa budjettia yli kuudella prosentilla.

MTV3-STT 17.12.2010

Kiviniemi EU-johtajien tunnelmasta: "Ei mitään tappiomielialaa"

Mari Kiviniemen mukaan EU-huippukokouksessa ei keskusteltu yksityiskohtaisesti nykyisen väliaikaisen rahoitusvakausvälineen koon kasvattamisesta.

BRYSSEL. EU-johtajat toivovat, että torstai-iltainen päätös euroalueen uuden pysyvän vakausmekanismin luomisesta rauhoittaa markkinat.

"Totta kai yleisasenne oli, että tästä selvitään. Ei mitään tappiomielialaa ollut", pääministeri Mari Kiviniemi kommentoi EU-maiden johtajien huippukokouksen ensimmäisen päivän tunnelmaa yöllä Brysselissä.

Kiviniemen mukaan kokouksessa ei keskusteltu yksityiskohtaisesti esimerkiksi nykyisen väliaikaisen rahoitusvakausvälineen koon kasvattamisesta.

Pääministerin mukaan keskustelu liikkui varsin yleisellä tasolla. Monissa puheenvuoroissa toistui huoli Euroopan kilpailukyvystä.

Eurooppa-neuvoston pysyvä presidentti Herman Van Rompuy vakuutti torstain ja perjantain välisenä yönä, että euromaat ovat valmiita tekemään kaikkensa taloustilanteen vakauttamiseksi.

"Teemme mitä tarvitaan", hän sanoi.

EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso kuvaili EU-johtajien päätöstä pysyvän vakausmekanismin luomiseksi radikaaliksi.

"Monia silti vaivaa kysymys, että onko tämä tarpeeksi. Olemme valmiita kaikkiin tarvittaviin toimiin talouden vakauttamiseksi", Barroso sanoi.

Britannian pääministeri David Cameron markkinoi kokouksessa kirjettä, jossa ehdotettiin EU:n budjetin jäädyttämistä seuraavalla rahoituskierroksella. Ehdotus miellyttää etenkin EU:n nettomaksajia, joihin myös Suomi lukeutuu.

Suomi ei kirjettä vielä allekirjoittanut.

"Kaikki (kirjeen) asiat ovat sellaisia, joita Suomi on kannattanut", Kiviniemi sanoi.

Helsingin Sanomat REUTERS 17.12.2010

EU-johtajat sopuun pysyvästä kriisinhallintajärjestelmästä
Kokouksen aluksi Euroopan keskuspankki ilmoitti korottavansa pääomansa lähes kaksinkertaiseksi yli kymmeneen miljardiin euroon. EKP perustelee päätöstä kasvaneilla luottoriskeillä ja markkinoiden epävakaudella.

EU-maiden johtajat ovat päässeet sopuun pysyvän kriisinhallintajärjestelmän luomisesta ja sen vaatimasta unionin perussopimuksen muuttamisesta. Vuonna 2013 perustettavan järjestelmän on tarkoitus auttaa euromaita tulevissa kriiseissä. Järjestelmän yksityiskohdista ja tarvittavasta rahasummasta ei ole vielä päätetty.

EU:n presidentin Herman Van Rompuyn mukaan unionin jäsenmaiden johtajat ovat valmiita tekemään kaiken tarvittavan yhteisvaluutta euron pelastamiseksi ja euroalueen vakauttamiseksi.

EU-maiden johtajat kokoontuivat torstaina Brysseliin pohtimaan keinoja tulevien talouskriisien hallitsemiseksi. Perjantaihin jatkuvan huippukokouksen eli Eurooppa-neuvoston pääteemana on juuri talouden pysyvän kriisinhallintamekanismin luominen ja sen unionin perussopimukseen vaatima muutos.

Kriisinhallintamekanismin avulla pyritään selkiyttämään unionin jäsenmaiden omaa vastuuta talouspolitiikkansa seurauksista sekä saamaan yksityinen sektori, kuten pankit, mukaan tulevien rahoitusmarkkinakriisien taakanjakoon.

EU-huippukokouksessa keskustellaan myös Euroopan keskuspankin EKP:n pääomittamisesta. EKP:n neuvosto päätti torstaina pankin pääoman nostamisesta 5 miljardilla eurolla 10,76 miljardiin euroon.

EKP:n pääjohtajan Jean-Claude Trichet käy selvittämässä asiaa myös huippukokouksessa, sillä kaikkien euromaiden keskuspankkien taseet eivät kestä lisäpääomitusta, vaan tarvitsevat tukea valtiolta.

Suomen Pankin tase kestää lisäpanostuksen.

Huippukokouksessa keskustellaan unionin tulevien vuosien rahoituskehyksistä.

Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.). Kokouksen yhteydessä Kiviniemi tapaa muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden pääministerit.

Barroso vaatii kaikkia euromaita mukaan taltuttamaan kriisiä

Euroalueen kriisistä on tullut koko järjestelmää koskeva ja siitä selviäminen vaatii työtä kaikilta euromailta, EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso painottaa. Barroson lausunto käy ilmi uutistoimisto Reutersin haltuun saamasta Barroson puheesta, joka hänen on määrä pitää Brysselin kokouksessa.

Puheessaan Barroso toteaa, että euroalue joutui kriisiin, koska markkinoita tulkittiin väärin ja koska kaikki euromaat kulkivat lauman mukana.

Sama tavoite

Saksan liittokansleri Angela Merkel muistutti kokoukseen saapuessaan kaikilla EU-mailla olevan sama tavoite. Hänen mukaansa kaikki haluavat varmistaa, että Eurooppa ja sen valuutta ovat vakaita.

Merkel muistutti, että tulevien kriisien varalle euro tarvitsee yhteisen sateenvarjon. Hänen mukaansa se tarkoittaa suurta solidaarisuutta euromaiden kesken.

Kokousta ovat varjostanut euroalueen valtionlainojen korkojen nousu. Viime päivinä erityisesti Espanjan lainojen korko on noussut.

YLE Uutiset, Reuters, AP, AFP 16.12.2010

Bryssel. EU:hun luottava kansalaisaloitejärjestelmä sai keskiviikkona lopullisen muotonsa, kun europarlamentti hyväksyi roimalla ääntenenemmistöllä uuden vaikuttamiskanavan.

Kansalaisaloitteen avulla vähintään miljoona EU-kansalaista voi pyytää komissiota tekemään esityksen uudesta EU-laista. Aloitteeseen täytyy saada allekirjoituksia vähintään neljäsosasta EU:n jäsenmaista.

Strasbourgiin täysistuntoon kokoontuneet mepit olivat aloitteesta varsin yksimielisiä, sillä esityksen puolesta äänesti 628 meppiä ja vastaan vain 15.

Ajatus kansalaisaloitteesta sisältyy vuosi sitten voimaan tulleeseen Lissabonin sopimukseen, mutta sopimuksessa ei määritelty vielä aloitteen yksityiskohtia.

Kansalaisaloitteen tekemiseksi on vähintään seitsemän jäsenmaan kansalaisista koostuvan ryhmän rekisteröitävä ensin aloitteensa komissiossa. Komissio tekee siitä alustavan arvion, ja mikäli aloite täyttää niille asetetut kriteerit, ryhmä voi aloittaa nimien keruun joko paperilla tai verkossa.

Aloitteet eivät saa olla EU:n perusarvojen vastaisia, kuten esimerkiksi kuolemanrangaistuksen käyttöönottoa vaativia.

Jäsenmaiden tehtävänä on tarkastaa tuenilmausten oikeellisuus eli se, että allekirjoittajat ovat olemassa olevia henkilöitä. Jäsenmaat voivat valita, mitä tietoja ne tarvitsevat tätä tarkistusta varten.
Suomi on ilmoittanut, ettei se tarvitse esimerkiksi henkilötodistuksen numeroa. Kaikkien allekirjoittajien tulee olla EU-maiden kansalaisia ja tarpeeksi vanhoja äänestämään eurovaaleissa.
Lainsäädännön arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2012 alusta.

Helsingin Sanomat 15.12.2010

 
BRYSSEL. Kaksi kuukautta kestäneet kiivaat neuvottelut saatiin tänään päätökseen, kun Strasbourgissa kokoontunut Euroopan parlamentti hyväksyi EU:lle budjettiesityksen.
Parlamentin ja jäsenmaiden näkemykset budjetin suuruudesta ja muista yksityiskohdista erosivat aluksi suuresti toisistaan.

Tiukimmassa neuvotteluvaiheessa unioni uhkasi jäädä kokonaan ilman budjettia. Tällöin unioni olisi joutunut toimimaan tämänvuotisen budjetin pohjalta, mikä olisi haitannut pahasti etenkin unionin uusien elinten, kuten ulkosuhdehallinnon ja rahoitusmarkkinoita valvovien virastojen, toimintaa.
EU-parlamentti hyväksyi lopulta jäsenmaiden kannan, jonka mukaan budjetti saa kasvaa vain 2,91 prosenttia.

Komissio ja europarlamentaarikot tavoittelivat aluksi noin kuuden prosentin lisäystä. Tämä oli kuitenkin liikaa taloushuolien painamille jäsenmaille.

Neuvottelujen tuoksinassa euroedustajat yrittivät saada itselleen lisää sananvaltaa tulevien vuosien budjettiraameista sovittaessa. Tämä oli monille jäsenmaille kauhistus.

Lopulta EU-parlamenttia hyviteltiin lupauksella, että jäsenmaat huomioivat sen näkemykset tulevaisuudessa.

"Neuvottelut jäsenmaiden kanssa ovat olleet kovat, mutta EU-parlamenttia on kuultu", sosialistiryhmän johtaja Martin Schulz ilmoitti keskiviikkona.

EU:n ensi vuoden budjetti on maksusitoumuksina mitattuna 141,8 miljardia euroa ja maksumäärärahoina 126,5 miljardia euroa. Summa on noin prosentin verran unionin bkt:stä.
Maksusitoumukset ovat summa, johon unionin voi sitoutua vuoden aikana. Maksumäärärahat ovat toteutuneiden maksujen katto.

Suurin menoerä budjetissa on perinteiseen tapaan maatalous ja maaseudun kehittäminen, joiden tukemiseen käytetään reilut 56 miljardia euroa.

Auki on kuitenkin yhä esimerkiksi se, miten ydinfuusiotutkimusprojekti Iterin noin 1,5 miljardin euron rahoitusvaje tilkitään. Auki on myös budjetin joustoista eli yllättävistä menoista sopiminen. EU-elimet palaavat kiistakysymykseen alkuvuonna.

Helsingin Sanomat 15.12.2010

Työttömälle ulkomaalaiselle toimeentulon sijasta karkotus

Suomi on Tanskan tavoin karkottanut sosiaalitukien varaan joutuneita ulkomaalaisia.

Maahanmuuttoviranomaiset ovat karkottaneet muutamia ulkomaalaisia tällä perusteella.
Helsingissä ulkomaalaisten toimeentulotukien maksaminen on lisääntynyt laman aikana.

Sosiaalivirasto tulkitsee lakeja niin, että kaupungin on pakko maksaa Helsingissä asuvalle viimesijaista turvaa, ellei hän itse pysty huolehtimaan elannostaan. Helsinki sanoo myös noudattavansa sosiaaliviranomaisille säädettyjä tiukkoja salassapitomääräyksiä eikä ole ilmoittanut toimeentulotukea hakeneista ulkomaalaisista maahanmuuttoviranomaisille.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) sanoi Helsingin Sanomille maanantaina, että karkotukset perustuvat EU:n lakeihin. Hän katsoo, että salassapitomääräyksiä pitää laista purkaa, jotta maahanmuuttoviranomaiset saavat tiedot ulkomaalaisten hakemasta toimeentuloturvasta.

Thorsin mukaan Suomeen tuleville ulkomaalaisille tulisi tarkasti kertoa mahdollisuudesta liittyä työttömyyskassan jäseneksi, jotta he pärjäisivät myös mahdollisen työttömyyden ajan.

Ulkomaalainen tarvitsee Suomessa oleskeluluvan. Sen saaminen edellyttää, että hakija pystyy itse huolehtimaan toimeentulostaan. Maahanmuuttovirastosta tulosaluejohtaja Olli Koskipirtti kertoo, että karkotetuksi on tullut muutamia EU-kansalaisia, mutta ei pohjoismaalaisia. Pohjoismaat ovat keskenään sopineet, että eivät karkota sosiaaliturvan hakemisen perusteella toistensa kansalaisia.
Maahanmuuttoviranomaisilla on karkotuksissa harkintavalta.

Maahanmuuttovirasto pyytää ulkomaalaista itseään selvittämään toimeentulonsa viranomaisille oleskeluluvan hakemisen yhteydessä. Jos hakija ei tee selvitystä toimeentulostaan, oleskelulupaa ei myönnetä.

Jos oleskelulupa on myönnetty, ja myöhemmin ilmenee, että oleskeluluvan saanut on asioinut sosiaalivirastossa, lupa voidaan perua. Näin on myös tehty.

Riitta Vainio  Helsingin Sanomat 30.11.2010

Tohtori Tuho: ”Espanja vaarassa – raha loppuu kesken”

Taloustieteen professori Nouriel Roubini, alias Tohtori Tuho, uskoo Portugalin tarvitsevan rahoitusapua, kertoo uutistoimisto Reuters. Roubini kertoi ajatuksistaan konferenssissa Prahassa.
Roubini sanoi, että hätärahoitusta annettiin Kreikalle ja Irlannille ja sitä tullaan antamaan myös Portugalille.

- Kysymys kuuluu, voisiko sama käydä Espanjassa. Viralliset varat eivät ole riittävät pelastamaan Espanja, Roubini totesi.

Vaikka Espanjan talouden tila ja velkatilanne ovat paremmat kuin muilla euroalueen reunamailla, Espanjan pankkisektori voi Irlannin tavoin tarvita apua korkean työttömyyden ja kiinteistökuplan puhkeamisen takia, Roubini uskoo.

Uutistoimisto Bloombergin laskelmat osoittavat, että Espanjan pelastaminen tulisi huikeasti kalliimmaksi kuin Kreikan tai Irlannin.

Financial Timesin mukaan Portugalin ja Espanjan valtiolainojen korot ovat tänään jatkaneet nousuaan. Näin ollen Irlannin pelastuspaketti ei ole rauhoittanut markkinoita, vaan pelko kriisin leviämisestä jatkuu.

Roubinin mukaan Espanjan finanssisektorin siivous tulee paljon kalliimmaksi kuin maan hallituksen arvio on antanut ymmärtää.

Roubini myös toisti arvionsa, että Kreikan velkojen uudelleenjärjestely on ”väistämätöntä”.
Kreikan valtiovarainministeri Georgios Papakonstantinou on sanonut syyskuussa, että velkojen uudelleenjärjestely olisi perustavanlaatuinen isku koko euroalueelle.

Roubini on saanut kutsumanimen Tohtori Tuho ennustettuaan luottokriisin puhkeamisen vuonna 2007.

Uusi Suomi verkkolehti 29.11.2010

EU-komissio nostaa kasvuennustettaan

Bryssel. EU-komissio nostaa kuluvan vuoden kasvuennusteensa 1,8 prosenttiin. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan jatkuvan samalla vauhdilla ja nousevan 2 prosenttiin vuonna 2012.
Vielä keväällä komissio arvioi, että EU:n talouskasvu jäisi tänä vuonna yhteen prosenttiin.

Talouskomissaari Olli Rehnin mukaan EU:n talouden elpyminen on saanut tuulta purjeisiinsa. Rehn iloitsee erityisesti siitä, että EU:n työttömyysaste näyttää kääntyvän laskuun ensi vuonna. Rehn julkisti komission puolivuosittaisen talousennusteen tänään Brysselissä.

Suomen talous kasvaa komission mukaan tänä ja ensi vuonna 2,9 prosenttia. Vuonna 2012 kasvu hidastuu 2,3 prosenttiin.

Suomen työttömyysaste putoaa komission arvion mukaan ensi vuonna 7,8 prosenttiin tämän vuoden 8,3 prosentista. Vuonna 2012 työttömyysaste jatkaa laskuaan 7,2 prosenttiin.

Irlannin massiivisen yli 32 prosentin budjettivajeen komissio uskoo putoavan ensi vuonna reiluun kymmeneen prosenttiin bruttokansantuotteesta. EU-maiden valtionvarainministerit sopivat eilen Brysselissä Irlannille myönnettävän rahoituspaketin yksityiskohdista.

STT 29.11.2010

Katainen: Menoleikkauksilta voidaan tuskin välttyä

Jyrki Katainen muuttaisi työelämää niin, ettei siitä tarvitsisi hakeutua pois terveyssyiden takia.

Veroaste nousee Suomessa lähivuosina maltillisesti ja julkisia menoja leikataan, valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) arvioi.
 
Suomen julkiseen talouteen alkaa lähivuosina muodostua rakenteellinen vaje tulojen ja menojen välillä, kun ihmisiä siirtyy työelämästä eläkkeelle.

"En usko, että voidaan välttyä menojen karsinnalta", Katainen sanoi Taloustoimittajat ry:n aamiaistilaisuudessa Helsingissä maanantaina.

Kataisen mukaan menoleikkausten ja veronkorotusten suuruus riippuu siitä, millä tavoin Suomen talouden rakenteita pystytään lähitulevaisuudessa uudistamaan.

Rakenneuudistuksiin kuuluvat muun muassa kuntien palvelutuotannon tehostaminen ja työurien pidentäminen. Kumpikin uudistus keventäisi epäsuhtaa julkisten tulojen ja menojen välillä.
Katainen huomautti myös epäsuhdasta terveydenhuoltoon sijoitettujen varojen suuruuden ja työelämässä viihtymisen välillä. Hänen mukaansa liian moni suomalainen hakeutuu terveyssyistä pois työelämästä 50 ikävuoden tietämillä.

"En tarkoita sitä, että sairaana pitäisi mennä töihin. Mutta meidän pitää muuttaa työelämää, että siellä ei sairastuta", Katainen sanoi.

Katainen kommentoi myös sunnuntaina julkistettua Irlannin myönnettävää tukirahoitusta. Kansainvälinen valuuttarahasto ja Euroopan unioni (EU) lupasivat lainata Irlannille yhteensä 67,5 miljardia euroa maan talouden vakauttamiseksi.

Joitain EU-maita on ärsyttänyt Irlannin matala yritysveroaste, joka on 12,5 prosenttia. Arvostelijoiden mielestä se antaa Irlannin taloudelle suhteettoman kilpailuedun suhteessa muihin maihin. Tämän johdosta on esitetty vaatimuksia, joiden mukaan Irlannin pitää korottaa yritysveroastettaan, jotta maan valtion tulot kasvaisivat.

Nykytilanteessa on Kataisen mukaan olennaista, että Irlanti saa taloutensa kasvuun mahdollisimman pian. Niinpä alhainen yritysverotus Irlannin on kannalta kaikkein olennaisin tekijä.

Myös Suomi alensi yritysverotusta, kun se lähti nostamaan maan taloutta nousuun 1990-luvun laman aikana, Katainen sanoi. Voidaan pohtia, "viedäänkö irlantilaisilta työkalu, jota käytettiin Suomessa", Katainen totesi.

Helsingin sanomat 29.11.2010

Suomi takaa Irlannin tukilainoja 333 miljoonalla eurolla

Irlannille myönnetään pankkikriisin ratkaisemiseksi yhteensä 85 miljardin tukiluotot.

Irlanti joutuu maksamaan tukilainoistaan kovaa korkoa. EU:n ja IMF:n tukilainojen koroksi tulee keskimäärin 5,8 prosenttia.

Se on enemmän kuin esimerkiksi Kreikka joutui maksamaan viime keväänä 110 miljardin euron lainoistaan.

EU:n valtiovarainministerit hyväksyivät sunnuntai-iltana Brysselissä lainoitusohjelman, jossa Irlannille myönnetään yhteensä 85 miljardin tukiluotot.

Suomi katsoi, että sen kannattaa yrittää auttaa Irlantia pääsemään jaloilleen, valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) sanoi lehdistötilaisuudessa Brysselissä.

Jos muut jättäisivät Irlannin oman onnensa nojaan, seurauksena olisi sekasortoinen eurooppalainen lama sekä Suomessa joukkotyöttömyyttä ja hyvinvointivaltiota ylläpitävien verotulojen romahdus, Katainen sanoi.

Irlannille annettava tuki jaetaan neljään osaa. 17,5 miljardia euroa tulee Irlannin työeläkevaroista. Loput rahoituksesta tulevat IMF:ltä ja sekä kahdelta EU:n kriisirahastolta. Euromaiden lisäksi Irlantia tukemiseen osallistuvat Britannia, Ruotsi ja Tanska.

Suomi ei lainaa suoraan rahaa Irlannille, mutta se takaa Irlannin tukemiseksi otettavia lainoja. Suomen hallitus tulee hakemaan eduskunnalta oikeuttaa ottaa takausvastuita vajaan 500 miljoonan euron arvosta, Kataisen esikunnasta kerrottiin.

Suomi yritti selvittää voisiko Irlannilta saada lainoille myös vakuuksia.

EU-komission selvityksen mukaan vakuuksien käyttö Irlannin tapauksessa ei ole mahdollista. Siihen liittyisi paljon juridisia ongelmia.

Helsingin sanomat 28.11.2010

Saksan Financial Times kertoo lähteisiinsä vedoten, että suurin osa euromaista sekä Euroopan keskuspankki EKP painostavat Portugalia hakemaan hätärahoitusta kansainväliseltä yhteisöltä.
Lehden mukaan Portugalin hätälaina hyödyttäisi Espanjaa, koska Espanja on haavoittuvainen Portugalin ongelmille.

Espanjan talous on huomattavasti suurempi kuin Kreikan ja Irlannin, jotka ovat jo pyytäneet lainaa. Kriisin leviämisen yhteydessä on herännyt huolta siitä, riittävätkö Euroopan vakausrahaston varat monen eri maan pelastamiseen.

Saksalaislehti Die Welt on kertonut, että EU:n johto haluaisi tuplata osuutensa Euroopan vakausrahastosta, mutta Saksa on ollut tätä vastaan. EU:n komission edustaja on kiistänyt lehden tiedon.

Financial Timesin pääpainoksen mukaan irlantilaisten, portugalilaisten ja espanjalaisten joukkovelkakirjojen lainakorko on noussut ennätyskorkealle torstaina. FT:n mukaan markkinoilla pelätään nyt, että kriisi leviää peräti Ranskaan asti. Lehden haastattelemat markkinatoimijat kertovat olevansa jopa paniikissa tilanteen takia.

Icapin ekonomisti Don Smith kommentoi FT:lle:
- Tartunta voi lopulta levitä aina Ranskaan asti. Markkinoilla ollaan hyvin hermostuneita.
Irlannin joukkovelkakirjojen lainakorko on noussut yli 9 prosenttiin, Portugalin yli 7 prosenttiin ja Espanjan yli 5 prosenttiin.

Uusi Suomi verkkolehti 26.11.2010

Poliisit pystyttivät aitoja Berliinin valtiopäivätalon edustalle eilen Berliinissä. Saksa varautuu terrori-iskuun Euroopan velkakriisin keskellä.

Euroalueen velkakriisi uhkaa jo itse Saksaa, kirjoittaa brittilehti Daily Telegraph.
Frankfurtin yliopiston professori Willhelm Henkel kommentoi lehdessä, että pelko on herännyt Saksassa.

- Saksa ei voi jatkuvasti maksaa muiden pelastamisesta menemättä itse konkurssiin, Henkel sanoo.

- Tämä pelottaa ihmisiä. Saksasta ei löydä pankin talletuslokeroa, koska joka ikinen niistä on jo varattu ja tungettu täyteen kultaa ja hopeaa. On kuin olisi maanalainen Sveitsi rajojemme sisällä. Ihmisillä on kauhistuttavia muistoja vuosista 1948 ja 1923 kun he menettivät säästönsä, Henkel lataa lehdessä.

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble totesi Telegraphin mukaan valtiopäiville:
- Emme ui rahassa, hukumme velkoihin.

Saksan poliitikot alkavat olla kypsiä muiden velkojen maksamiseen, ja kansan raivo uhkaa räjähtää käsiin. Uutistoimisto Bloombergin mukaan liittokansleri Angela Merkelin puolueen vaikutusvaltainen jäsen Michael Meister on kehottanut pulassa olevia maita hoitamaan myös itse ongelmiaan ja”käärimään hihansa”.

Meisterin mukaan tarvitaan vaihtoehtoisia ratkaisuja jatkuville apupaketeille. Saksan poliitikoiden kärsivällisyydellä on rajansa, Meister varoitti.

”Onko meidän pakko päätyä maksamaan koko Euroopasta?” kysyi saksalaislehti Bildin otsikko hiljattain.

Lehtitietojen mukaan euroalueen vakausrahastoa aiotaan kasvattaa ja Saksa on vastustanut sitä. Angela Merkel kohtaisikin kansan raivon, jos pumppaisi muille lisää Saksan euroja, Daily Telegraph kirjoittaa.

Uusi Suomi verkkojulkaisu 26.11.2010

Markkinoilla pelätään: Euro ei sittenkään kestä

Mitä enemmän Euroopan johtajat vakuuttavat uskoaan euron selviytymiseen, sitä enemmän sijoittajat pelkäävät yhteisvaluutan tuhoa. Jopa Ranska on joutumassa suurennuslasin alle.

Euroopan johtajat ovat viime päivinä koettaneet rauhoittaa markkinoita vakuuttelemalla, että riskiä euron hajoamisesta ei ole. Samaan aikaan Irlannin velkakriisin järkyttämät sijoittajat ovat hinanneet Portugalin ja Espanjan valtionlainojen korot ennätyksellisen korkealle.

Financial Timesin mukaan jotkut valuuttakauppiaat pelkäävät, että kriisimaiden ongelmat voivat tarttua jopa  Ranskaan ja Alankomaihin.

Saksan liittokansleri Angela Merkel onnistui tällä viikolla itsekin herättämään epävarmuutta lausumalla, että euron vaikeudet ovat "poikkeuksellisen vakavia." Eilen Merkel koetti pelastaa tilanteen ja sanoi olevansa vakuuttunut, että euro nousee kriisistä entistä vahvempana. Hänen mukaansa "Eurooppa on nyt solidaarisempi kuin vuosi sitten."

Samana päivänä euroalueen valtiovarainministerien puheenjohtaja  Jean-Claude Juncker liittyi kuoroon vakuuttamalla sanomalehtihaastattelussa, että hän ei ole huolissaan euron selviytymisestä.
Atlantin toiselta puolelta kantautui kuitenkin vastakkaisia näkemyksiä. Nyhetsbyrån Directin New Yorkissa haastattelema JP Morganin pääekonomisti David Hensley kertoi vaarallisten aikojen jatkuvan Euroopassa vuosikausia.

Haastattelussa Hensley täräytti: "En ole varma, että euroa on olemassa kymmenen vuoden kuluessa."
Kulissien takana käy samaan aikaan kova kuhina. Financial Timesin (FT) Saksan painoksen mukaan euromaiden enemmistö ja Euroopan keskuspankki (EKP) vaativat Portugalia hakemaan talouden tukipakettia Euroopan vakausrahastolta

FT ei paljasta lähdettään, mutta lehden mukaan euromaat ja EKP painostavat Portugalia avun hakemiseen jotta taloudeltaan paljon suuremman Espanjan ei tarvitsisi hakea apua. Espanja on Euroopan viidenneksi suurin talous.

Saksan valtiovarainministeriön lähteen mukaan, "jos Portugali turvautuisi rahastoon, se olisi Espanjan kannalta hyvä asia, koska Espanja on alttiina tapahtumille Portugalissa."
Saksan valtiovarainministeriö ei kommentoinut FT:n kirjoitusta, mikä vahvisti epäilyjä siitä, että Euroopan johtajat ovat huolissaan velkakriisin laajenemisesta uusiin maihin.

Kauppalehti 26.11.2010

Irlannin tukipaketin suuruus 85 miljardia euroa

Irlannin yleisradioyhtiön RTE:n mukaan EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tarjoavat maan pankkien auttamiseen ja valtiontalouden tukemiseen 85 miljardia euroa. Avustuspaketin tavoitteena on kohentaa Irlannin pankkien pääomataso kahdeksasta kahteentoista prosenttiin.

RTE sanoo internetsivustollaan, että toimilla pyritään lisäämään tallettajien luottamusta Irlannin pankkijärjestelmään.

Viime viikolla EU ja IMF aloittivat keskustelut Irlannin keskuspankin kanssa maan pankkien uudelleenjärjestelyistä. Suunnitelmaan kuuluu pankkien pääomituksen lisääminen helpottamaan roskalainoista syntyviä tappioita.

Avustussummasta ylijäävä osa on tarkoitus käyttää valtiontalouden paikkaamiseen kahden kolmen vuoden kuluessa, Irlannin yleisradioyhtiö kertoo.

Irlannin valtiovarainministeriön mukaan tiedot ovat ennenaikaisia, koska neuvottelut ovat vielä kesken. Ministeriö sanoo neuvottelujen jatkuvan vielä parisen viikkoa.

Irlannin oppositio vaatii maan pääministerin Brian Cowen eroa. Cowen sanoi maansa parlamentissa, että säästöbudjetin hyväksyminen parlamentissa ensi kuun alussa on hänen ensisijainen tehtävänsä.
Pääministeri kertoi maanantaina suostuvansa vaaleihin vasta ensi vuoden alussa, kun EU:n ja IMF:n tukipaketin ehtona oleva säästöbudjetti on hyväksytty.

Bank of Ireland joutumassa valtiolle

Irlannin hallitus aikoo ottaa haltuunsa enemmistöosuuden Bank of Ireland -pankista osana kansainvälistä talouden pelastuspakettia, kertoo sanomalehti Financial Times. Pankki on maan viimeinen merkittävä rahalaitos, joka on ollut vielä valtion hallinnan ulkopuolella.

Osa EU:n ja kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tukipaketista on suunnattu Irlannin pankkien vakavaraisuuden vahvistamiseen. Hallitus joutunee antamaan Bank of Irelandille niin paljon rahaa, että enemmistö pankista päätyy valtiolle. Irlanti omistaa pankista nyt 36 prosentin osuuden.

Irlannin valtiovarainministeriön mukaan neuvottelut tukipaketista ovat vielä kesken, ja kaikki tiedot sen sisällöstä ovat vasta spekulointia. FT viittaa artikkelissaan Irlannin hallituksen lähteisiin.

YLE-uutiset 24.11.2010

Uusi Olkiluoto-ongelma paljastui: ”10 h/päivä, 60 h/vko”

Olkiluodon ydinvoimalatyömaan työoloja koskevia väitteitä on puitu pitkään julkisuudessa. Nyt Työ Terveys Turvallisuus -lehden haastattelema valvova tarkastaja Anu Ikonen kertoo, että suurin ongelma ei olekaan ulkomaisten työntekijöiden palkkaus, vaan työajat.
Päivittäinen työaika on TTT:n mukaan normaalisti kymmenen tuntia, ja viikkoon mahtuu kuusi työpäivää. Työtahtia ei tasoiteta pidemmälläkään aikavälillä säännölliseen työaikaan eli 40 tuntiin viikossa.
Lisäksi sunnuntai- tai ylityökorvauksia ei yleensä makseta, vaan työ korvataan yksinkertaisella palkalla.
Aiemmin esillä julkisuudessa on ollut erityisesti tutkija Anna Kontulan väite, jonka mukaan siirtotyöläisille maksetaan vain kahden euron tuntipalkkaa. Tästä työsuojelutarkastajat eivät toistaiseksi ole löytäneet todisteita.

Uusi Suomi verkkolehti 23.11.2010

Pääministeri: Portugalin lainat hyvä sijoitus

Portugalin pääministeri Jose Socrates vakuuttaa, että maa ei tarvitse kenenkään apua talousongelmiensa selvittämiseen.

Pääministeri Socrates esitti vakuuttelunsa kun Irlanti oli päätettänyt hakea apua omiin ongelmiinsa.

- Emme tarvitse kenenkään apua ongelmiemme ratkaisemisessa, Socrates sanoi maanantai-iltana  SIC Noticias -kanavan haastattelussa.

- Me ratkaisemme omat ongelmamme, Socrates painotti.

- Portugalin valtiolainat ovat hyvä sijoitus, Socrates vakuutti vielä.

Kauppalehti 23.11.2010

Osta oma pankki Irlannista

Irlannin keskuspankin johtaja Patrick Honohan sanoo Irlannin pankkien olevan myytävänä.

Irlannin keskuspankin johtaja Patrick Honohan kertoi mielipiteensä irlantilaisista pankeista.

- Pankit ovat myytävänä niin pitkälti kuin se minusta riippuu, Honohan kertoi uutistoimisto Reutersin mukaan tiistaina.

Maan pankeista Anglo Irish Bank kaatui jo tammikuussa 2009. Muut merkittävät pankit, kuten Allied Irish Bank sekä Bank of Ireland, huojuvat veitsenterällä. Maan eläkerahasto on joutunut hankkimaan merkittäviä omistussiivuja molemmista pankeista.
 
- Olen kannattanut usean vuoden ajan, että pienen maan pankit olisisivat ulkomaisessa omistuksessa, Honohan lisäsi.

Pankkikriisin kourissa painivan Irlannin keskuspankin johtaja Patrick Honohan uskoo, että Euroopan unionin ja kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n rahoitusehdot tulevat olemaan tiukat.

Riku Leppänen - Kauppalehti 23.11.2010

Kiviniemi: Irlannin tilanne on vakava ja huolestuttava
Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) kuvaili Irlannin tilannetta vakavaksi ja huolestuttavaksi paitsi Euroopan myös Suomen kannalta. Hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli asiaa tänään maanantaina. Se katsoo, että Irlannin lainatakuupyyntö on perusteltu myös Suomen näkökulmasta.

Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan Irlannin joutuminen velkasaneeraukseen aiheuttaisi suuren riskin tilanteen leviämisestä myös muualle Eurooppaan. Toisaalta tilanteen patoamista kannattaa hänen mukaansa kuitenkin edelleen yrittää.

Sekä Kiviniemi että Katainen sanoivat kokouksen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa, ettei kukaan voi kuitenkaan luvata sataprosenttista keinoa tilanteen ratkaisemiseksi.

Kiviniemen mukaan Suomen esilläpitämiä ehtoja Irlannin lainavakuuksille on vaikea asettaa. Muut EU-maat eivät ole antaneet vakuusvaatimukselle tukea. Kiviniemen mukaan Irlannille on myös asetettu painetta nostaa sen suhteellisen matalaa yhteisöverotasoa.

Hallitus ottaa lopullisesti kantaa Irlannin lainaohjelman käynnistämiseen viimeistään ensi viikon alussa, kun ohjelman sisältö on tarkemmin tiedossa. Hallitus esittelee asian tuolloin eduskunnalle todennäköisesti tiedonannon muodossa.

YLE Uutiset 22.11.2010

Ruotsi lupaa Irlannille miljardin

Ruotsi voi tarjota Irlannille enimmillään jopa 1,1 miljardin euron kahdenvälistä lainaa.

Valtiovarainministeri Anders Borg kertoi Ruotsin radiolle, että summa on todennäköisesti samaa tasoa kuin aiemmin Latvialle ja Islannille myönnetty luotto. Korko olisi noin kolme prosenttia.
Ruotsi kertoi jo aiemmin, että harkitsee lainaa Irlannille, koska on huolissaan maan ongelmien leviämisestä muualle Eurooppaan. Borgin mukaan luoton myöntämiselle pitää kuitenkin saada Ruotsin valtiopäivien laaja tuki.

STT- Kauppalehti 22.11.2010

Raju väite: Euro hajoaa kohta kahtia

Brittiläinen talousasiantuntija arvioi talouslehti Market Watchissa, että nykyisenkaltaisen euron lopunhetket ovat pian käsillä.

Muun muassa The Financial Times -lehdessä ja uutistoimisto Reutersissa aiemmin työskennellyt David Marsh kirjoittaa Market Watch -verkkolehdessä, että joidenkin valtioiden velkakriisi on kärjistänyt euroalueen sisäistä epätasapainoa niin paljon, että rahaliitto voi hajota kahteen erilliseen leiriin.

Marsh uskoo, että euro ei kestä painetta, vaan se joudutaan jakamaan halvempaan, lähinnä Etelä-Euroopan maiden käyttämään euroon ja kalliimpaan euroon, jota käyttävät Saksan ja Suomen kaltaiset, alhaisen inflaation maat.

- Milloin se [euron jako] tarkkaan ottaen tapahtuu, on epäselvää. Mutta ennustan, että vuoteen 2011-2012 mennessä talous- ja rahaliitto EMU tulee olemaan merkittävästi erilainen kuin se, joka on ollut Euroopassa vuodesta 1999 lähtien.

Marsh maalailee kirjoituksessaan järjestelmää, jossa kahden eri euroa käyttävän maaryhmän välillä on edelleen rahapoliittisia, teknisiä ja institutionaalisia siteitä, mutta käytännössä leirit toimivat hyvin itsenäisesti.

- Ennemmin tai myöhemmin tulemme todistamaan kahden erillisen kaksosen syntyä, Marsh sanoo ja uumoilee, että tilanne voi tulla eteen Euroopan keskuspankin uuden pääjohtajan kauden aikana.
EKP:n nykyinen pääjohtaja Jean-Claude Trichet jättää tehtävänsä vajaan vuoden kuluttua.

Paine euroa kohtaan on noussut viime viikkoina Irlannin velkakriisin kärjistymisen myötä. Irlanti pyysi viikonloppuna virallisesti apua Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä ja EU:lta. Irlanti arvioi tarvitsevansa kolmen vuoden aikana 100 miljardin pelastuspaketin.

Kirsi Hantula Kauppalehti 22.11.2010

Eurooppa korjaa Irlannin purkalla ja klemmarilla

Eurooppalaisen tragikomedian toinen näytös on tullut lakipisteeseensä. Pitkän pehmittelyn ja tinkaamisen jälkeen Irlanti suostui sunnuntaina ottamaan vastaan Euroopan unionin ja Kansainvälisen valuuttarahaston rakentaman tukipaketin.

Yksityiskohdat selviävät lähiviikkoina. Ennakkoarvioiden Irlanti saattaa saada lainaa jopa 80 miljardia euroa pankkijärjestelmänsä pönkittämiseen ja pankeistaan takuuseen menneen Irlannin valtion pelastamiseksi.

Tragikomedian ensimmäinen näytös huipentui keväällä Kreikan saamaan 110 miljardin lainapakettiin.

Pelastuspakettia kyhäävien poliitikkojen toivomus on, että kolmatta, neljättä tai viidettä näytöstä ei tulisi ja että luottamus valtioiden velkapapereihin palautuisi. Tähän harva vakavasti uskoo. Irlannin saama pelastusrengas ei millään tavalla muuta minkään muun jäsenmaan talouslukuja parempaan suuntaan.

Portugali on jo vihjaillut tarvitsevansa apua. Espanja on suuri tuntematon. Siellä on ollut Irlannin veroinen suuri kiinteistökupla - ovatko pankit todella selvinneet siellä yhtään puhtaammin paperein kuin Irlannissa? Tästä Washington Postin kokoamasta euromaiden velkavertailusta huomaa selvästi, että velkasijoittajat voivat haistaa verta myös syvästi velkaantuneessa Italiassa.

Hoidetaan velka velalla

Kreikan ja Irlannin saamat apupaketit ovat vain väliaikaisia pelastusrenkaita. Ne kasvattavat entisestään ylivelkaantuneiden maiden velkataakkaa. Eräpäivä vain siirtyy myöhemmäksi.
Etenkin Kreikan tapauksessa näyttää kuitenkin väistämättömältä, että velkoja joudutaan muutaman vuoden kuluttua järjestelemään uudestaan. Kaikki eivät saa omiaan takaisin.

Viime kädessä kriisissä on kysymys valuuttaunionin perusongelmasta. Unioni on pakottanut yhteen hyvin erikuntoisia talousalueita saman valuutan alle. Valuuttaunionista kuitenkin puuttuvat yhteinen talouspolitiikka ja järkevät tulonsiirtomekanismit vahvojen ja heikkojen alueiden välillä. Heikommat maat eivät voi devalvoida valuuttaansa, vaan ainoa reitti kilpailukyvyn parantamiseen on vaarallinen deflaatioreitti.

Kreikan ja Irlannin kaltaiset lainapaketit eivät ole tälllaisia järkeviä tulonsiirtomekanismeja, vaan tällaiset purkka- ja klemmariratkaisut ajavat pitkällä aikavälillä heikkoja maita entistä syvempään ahdinkoon.

Mennäänkö tiiviimmin yhteen?

Euroopan unionilla on edessään suuri kysymys: pitääkö valuuttaunionin päälle rakentaa entistä tiiviimpi talousliitto, joka tasaa automaattisesti vahvojen ja heikkojen alueiden eroja? Ajatus tällaisesta liitosta ei välttämättä herätä äänestäjissä etenkään vauraammissa maissa suurta innostusta.
Mutta jossain vaiheessa loppuu kärsivällisyys myös kiireessä improvisoitujen lainapakettien jatkuvaan rakentamiseen ja Euroopan nilkuttamiseen kriisistä toiseen. Tragikomedian loppunäytös voi olla vielä vuosien päässä. Aplodeja on turha odottaa.

Sami Rainisto - Talouselämä 22.11.2010

Päästökauppahuijauksista iso lasku

Päästökauppahuijaukset tulevat kalliiksi eurooppalaisille veronmaksajille. Erilaisten EU:n päästökauppaan liittyvien rikosten ja järjestelmän porsaanreikiin perustuvien huijausten rahallinen arvo nousee arvoltaan jopa kymmenen miljardin euron tietämille. Suurin osa potista kaatuu veronmaksajien niskaan alentuneiden verotulojen myötä.

Uusimman tavan tehdä ilmasta rahaa ovat keksineet kiinalaiset. Kiinan tehtaissa on jo vuosia valmistettu voimakkaita kasvihuonekaasuja vain ja ainoastaan tuhottaviksi ja muutettaviksi päästöoikeusmarkkinoilla selväksi rahaksi.

Näiden piraattipäästöoikeuksia tuottavien tehtaiden asiakkaita ovat EU:ssa toimivat tuotantolaitokset. Ne ostavat Kiinasta niin sanottuja CER-yksiköitä eli tuotannosta vähennettyjä hiilidioksiditonneja, joita voi edelleen käyttää hyväksi EU:n päästökaupassa.

Suomessa EU:n päästökauppajärjestelmän valvontaa suorittavan energiamarkkinaviraston päästökaupparyhmän päällikön Jarno Ilmen mukaan piraattikaupassa liikkuu iso kasa euroja.
- Huijaustoiminta on jatkunut useita vuosia, jolloin tietysti voi arvioida, että kyse on isoista päästöoikeusmääristä ja sitä kautta myös isoista summista, sanoo Ilme.

Brittilehti The Guardianin mukaan kasvihuonepäästötehtailijoiden avulla tehtyjen kauppojen arvo alkaa parista miljardista eurosta.

Erilaisia huijauksia

Viimeisimpänä paljastuneen kaasutehtailun lisäksi Euroopan päästökauppajärjestelmän ytimessä huijataan tavalla jos toisella. Huijauksissa liikkuvat miljardit eurot.

- Ensimmäinen tällainen petos oli arvonlisäverotukseen liittyvä petos, joka tapahtui pääasiassa Englannissa ja on arvioitu, että siinä veronmaksajat menettivät viiden miljardin euron edestä verotuloja, kertoo Ilme.

Arvolisäveropetoksissa rikolliset myivät päästöoikeuksia maiden rajojen yli ja jättivät ainakin noin viiden miljardin euron verot maksamatta.

Alv-huijauksien lisäksi rikolliset ovat harjoittaneet muun muassa tietojen kalastelua, jolla on saatu kaapattua yritysten päästökauppatilejä.

Samaa päästöoikeutta myyty monta kertaa

Myös tekaistuihin päästökauppapalveluihin pääsemisestä on rahastettu. Yhteenlasketut rahalliset tappiot yrityksille näissä huijauksissa ovat miljoonien luokkaa.

Lisäksi esimerkiksi Unkari on onnistunut tietoisesti myymään samoja päästöoikeuksia useampaan kertaan. Ja taas puhutaan miljoonista

- Niitä on myyty tietojemme mukaan noin kahden miljoonan päästöoikeuden verran, sanoo Ilme
Päästökauppajärjestelmän väärinkäytökset ovat kova pala kuun lopussa pidettävään Cancunin ilmastokokoukseen valmistautuvalle EU:lle. Siellä Euroopan päästökauppajärjestelmää on tarkoitus kaupata koko maailmalle.

YLE Uutiset / Ville Kolari 22.11.2010

Irlannin keskuspankin pääjohtaja Patrick Honohan sanoi torstaina odottavansa, että Irlanti ottaa vastaan EU:n ja IMF:n tarjoaman tukilainapaketin.

Honohanin suorapuheisen arvion mukaan kyse olisi kymmenien miljardien eurojen paketista.
Toistaiseksi Irlannin hallitus on kieltäytynyt tukipaketista ja kieltänyt jopa neuvottelevansa sellaisesta. Honohanin lausunto ei edusta Irlannin hallituksen kantaa, sillä keskuspankki on itsenäinen. Se kuitenkin lisää paineita Irlannin hallitukselle.

Torstaina Dubliniin oli kuitenkin saapumassa delegaatio finanssiasiantuntijoita Kansainvälisestä valuuttarahastosta, EU:sta ja Euroopan keskuspankista. Ryhmän tarkoituksena on selvittää Irlannin pankkien todellinen tilanne ja mahdollisen avun tarve.
 
Irlannin hallitus haluaisi suunnata tuen suoraan pankeille välttääkseen nöyryytyksen. Ilmeisesti Irlannin valtion on kuitenkin otettava mahdollinen tukilaina omalle kontolleen.

Irlantilaispankkien ongelmat heiluttelevat koko Euroopan taloudellista vakautta. Irlantilaispankit elävät tällä hetkellä Euroopan keskuspankin hätärahoituksen varassa.

Irlantilaispankit ovat kuitenkin velkaa myös eurooppalaisille liikepankeille ja sijoittajille satoja miljardeja euroja. Pankkien ongelmat johtuvat liian löysästä luotonannosta, kiinteistökuplasta ja talouden romahduksesta.

Helsingin Sanomat 18.11.2010

Komissio ehdottaa uudistuksia maatalouspolitiikkaan - Suomen hallitus kiittelee ehdotusta

Euroopan komissio on esitellyt alustavan luonnoksensa EU:n tulevaksi maatalouspolitiikaksi. Maatalouskomissaari Dacian Ciolosin mukaan tavoitteena on vihreämpi, oikeudenmukaisempi ja tehokkaampi maatalouspolitiikka.

Komission lähtökohtina vuoden 2013 jälkeiselle yhteiselle maatalouspolitiikalle ovat elintarviketurvallisuus, luonnonvarojen hallinta ja alueellinen tasapaino. Ciolos kertoi, että suoraa tukea viljelijöille ehdotetaan nykyistä yksinkertaisemmaksi. Tuki pitäisi komission mielestä kohdentaa puolueettomien ja tasapuolisten kriteerien perusteella. Ne olisivat sekä taloudellisia että ympäristöön liittyviä, ja tuki olisi kohdennettava tehokkaammin aktiivisille viljelijöille.

Vastaisuudessakin osa tuesta maksetaan EU:n budjetista ja osa kansallisten järjestelmien kautta. Luonnonhaittakorvaukset säilyvät. Niitä täydennetäisiin maaseudun kehittämistoimien osana maksetulla tuella.

Yksinkertaisilla erityistukijärjestelmillä halutaan parantaa pientilojen kilpailukykyä, vähentää byrokratiaa ja edistää maaseudun elinvoimaisuutta, sanotaan komission työohjelmaluonnoksessa.

Komissio jättää lopullisen ehdotuksensa maatalouspolitiikan uudistamisesta ensi kesänä. Sitä ennen asiasta järjestetään laaja keskustelukierros.

Anttila: Suomen toiveita otettu huomioon
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) mielestä komission tiedonanto antaa hyvän pohjan jatkoneuvotteluille.

Hän sanoo, ettei tiedonanto ole niin yksityiskohtainen, että sen perusteella voisi vielä arvioida eri maiden mahdollisia tukieurojen lisäyksiä ja menetyksiä, vaan asiat tarkentuvat neuvottelujen kuluessa.

Anttilan mukaan Suomen kannalta erityisen tärkeitä kysymyksiä ovat epäedullisten alueiden luonnonhaittakorvauksen kansallisen osarahoituksen säilyminen, maatalouden ympäristötuen kehittäminen ja EU:n kokonaan rahoittamien tuotantoon sidottujen tukien jatkuminen.

Anttila sanoi, että maatalouskomissaari Cioloksen taannoin esittämä näkemys syrjäistenkin alueiden tarpeiden huomioon ottamisesta näkyy nyt julkaistussa tiedoksiannossa.

Ympäristönhoitokustannukset ja rahoitus arveluttavat MTK:ta

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto arvostelee komission ehdotusta siitä, että uudet pakolliset ympäristönhoitovaatimukset lisäisivät viljelijöiden kustannuksia. MTK:n mielestä on myös olemassa riski, että ympäristötukia leikataan. Järjestö pitäisi parempana vapaaehtoisia, viljelijöitä ympäristöasioissa kannustavia ohjelmia.

MTK toteaa tyytyväisenä, että komissio on ottanut huomioon Suomen viljelijöiden toiveen luonnonhaittakorvausten jatkamisesta. Sen sijaan MTK:n mielestä ehdotuksessa ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota maataloustuotannon kannattavuuden ja viljelijöiden tulojen turvaamiseen.

Ongelmallisimpana MTK pitää sitä, että yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus on jätetty täysin auki.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kertoi YLE Uutisille, että "yksi kivi sydämeltä tipahti", kun 300-400 miljoonan euron luonnonhaittakorvaus "asettui kohdalleen". Marttila pahoittelee samalla sitä, että komission luonnehtima "viherryttäminen" tuo lisäehtoja ja kustannuksia viljelijöille. - Tässä halutaan hyvää, että Euroopassa tuotetaan maailman parasta ruokaa. Kysymys on siitä, kuka maksaa. Tarvitaan vahva budjetti ja toimivat markkinat, Marttila korostaa.

YLE Uutiset 18.11.2010

Irlannin keskuspankki: Irlanti ottanee kymmenien miljardien tukilainat


Irlannin keskuspankin pääjohtaja Patrick Honohan sanoi torstaina odottavansa, että Irlanti ottaa vastaan EU:n ja IMF:n tarjoaman tukilainapaketin.

Honohanin suorapuheisen arvion mukaan kyse olisi kymmenien miljardien eurojen paketista.
Toistaiseksi Irlannin hallitus on kieltäytynyt tukipaketista ja kieltänyt jopa neuvottelevansa sellaisesta. Honohanin lausunto ei edusta Irlannin hallituksen kantaa, sillä keskuspankki on itsenäinen. Se kuitenkin lisää paineita Irlannin hallitukselle.

Torstaina Dubliniin oli kuitenkin saapumassa delegaatio finanssiasiantuntijoita Kansainvälisestä valuuttarahastosta, EU:sta ja Euroopan keskuspankista. Ryhmän tarkoituksena on selvittää Irlannin pankkien todellinen tilanne ja mahdollisen avun tarve.
 
Irlannin hallitus haluaisi suunnata tuen suoraan pankeille välttääkseen nöyryytyksen. Ilmeisesti Irlannin valtion on kuitenkin otettava mahdollinen tukilaina omalle kontolleen.

Irlantilaispankkien ongelmat heiluttelevat koko Euroopan taloudellista vakautta. Irlantilaispankit elävät tällä hetkellä Euroopan keskuspankin hätärahoituksen varassa.

Irlantilaispankit ovat kuitenkin velkaa myös eurooppalaisille liikepankeille ja sijoittajille satoja miljardeja euroja. Pankkien ongelmat johtuvat liian löysästä luotonannosta, kiinteistökuplasta ja talouden romahduksesta.

Helsingin Sanomat 18.11.2010

Euroopan velkakriisin selvittäminen jatkuu tänään Brysselissä, jonne on kokoontunut EU:n talous- ja valtiovarainministereistä koostuva Ecofin-neuvosto. Tiistaina Brysselissä päätettiin, ettei EU:n rahoitusapupakettia avata Irlannin maan talouden pelastamiseksi. Keskiviikkona puolestaan Britannia ilmoitti olevansa valmis tukemaan Irlantia.

Britannian valtiovarainministerin George Osbornen mukaan Britannia on valmis osallistumaan euroalueen ja Kansainvälisen valuttarahaston IMF:n ponnisteluihin Irlannin vaikeuksissa olevan pankkisektorin pelastamiseksi.

Tiistaina Brysselissä päätettiin, että Irlanti aloittaa EU:n komission, Euroopan keskuspankin EKP:n ja IMF:n kanssa neuvottelut siitä, mikä on paras tapa pelastaa Irlannin pankkisektori.

- Irlanti on lähin naapurimme. On myös Britannin kansallinen etu, että Irlannin talous on kunnossa ja pankkisektori vakaa, Osborne kommentoi ennen talous- ja valtiovarainministerien kokousta.
Talouskomissaari Olli Rehnin mukaan Britannin mahdollisesta roolista pelastusoperaatiossa keskustellaan.

Reuters, YLE Uutiset 17.11.2010

Irlannille ei avata EU:n rahoitusapupakettia sen talouden pelastamiseksi. Asia päätettiin euromaiden valtiovarainministerien kokouksessa Brysselissä. Sen sijaan Irlanti aloittaa komission, Euroopan keskuspankin EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa neuvottelut siitä, mikä on paras tapa pelastaa Irlannin pankkisektori.

Esimerkiksi IMF:n rooli euromaiden talousvaikeuksien hoitamisessa vahvistuu.

- Euroryhmä toimii päättäväisesti ja yhtenäisenä varmistaakseen vakautensa, sanoi euroryhmän puheenjohtaja, Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker tiedotustilaisuudessa.

Junckerin mukaan Irlannin kanssa käytävät neuvottelut antavat mahdollisuuden käyttää kaikkia tarvittavia välineitä Irlannin talouden tukemiseksi markkinariskeiltä. Irlannilta toivotaan kuitenkin vuosittaista selvitystä strategiansa toiminnasta.

Puheenjohtaja Juncker kertoi ministerien olleen erityisen tyytyväinen siihen, että seuraaville neljälle vuodelle tehdyssä Irlannin taloussuunnitelmassa oli mukana 15 miljardin euron säästöohjelma, josta kuusi miljardia on määrä toteuttaa jo ensi vuonna. Vuonna 2014 Irlannin talous olisi selvästi vakaammalla pohjalla ja sen julkinen velkataakka kevyempi, Juncker uskoi. Suurin osa säästöistä toteutettaisiin menoleikkauksilla ja veronkorotuksilla.

Myös EU:n komissiolle on kaavailtu suurta roolia Irlannin talouden pelastamisessa. Talouskomissaari Olli Rehn sanoi kokouksen päätteeksi odottavansa nyt Irlannin hallitukselta ja parlamentilta vastuullisuutta. Hänen mukaansa euromaiden ministereiden päätös tarkoittaa joka tapauksessa sitä, että valmistelut Irlannin pankkisektorin uudelleenjärjestelyistä tiivistyvät.
Suomen vaatimus meni osittain läpi

Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan Suomi sai osittain läpi vaatimuksensa lainavakuuksista.

Jos vastaisuudessa jokin EU:n jäsenmaa hakee avustusta hätärahastosta, hakijamaalta selvitetään ensin, voidaanko siltä saada vakuuksia lainan takeeksi

- Saimme runnottua läpi sellaisen periaatteen, että joka kerta kun joku jäsenmaa pyytää tukea, niin joka kerta arvioidaan mahdollisuudet saada vakuudet tälle tuelle. Siis emme päättäneet etukäteen, että joka tapauksessa vakuudet saadaan, mutta se mahdollisuus selvitetään, Katainen sanoi

Esitystä ei yksikään jäsenmaa kannattanut, mutta Kataisen mukaan hänen pitämänsä viisi kuusi puheenvuoroa auttoivat ja esitys lopulta hyväksyttiin.

Reuters, AFP, YLE Uutiset  16.11.2010

Kunnat ovat tehneet tietotekniikkahankintoja toisistaan välittämättä eivätkä järjestelmät kommunikoi keskenään.

Kuntien jätti-investoinnit tietotekniikkaan eivät ole juurikaan parantaneet palveluja. Tehottomuutta on erityisesti terveydenhuollossa, mutta myös muilla hallinnon aloilla. Hukkainvestointeihin uponneilla miljardeilla olisi pyöritetty Espoon kokoisen kaupungin terveyspalveluita kolme vuotta.

Leikkausjonot ovat pitkät ja kivut kovat, mutta lääkettä terveydenhuollon tehostamiseen ei ole luvassa jätti-investoinneistakaan. Kunnat ovat tehneet tietotekniikkahankintoja toisistaan välittämättä eivätkä järjestelmät kommunikoi keskenään. Muun muassa terveydenhuollon tehostaminen kuntien välisellä yhteistyöllä takkuaa pahasti, kun tietojärjestelmistä ei saada tehoja irti.

- Harvoin tällaiset hukkaan heitetyt miljardit johtuvat pelkästään investoinnista. Investoinnit itsessään voivat olla sinällään onnistuneita,mutta ne voivat jäädä vajaa käytölle, sanoo päällikkö Heikki Lunnas Kuntaliitosta.

Kuntaliiton mukaan tehottomuuteen ja hukkainvestointeihin kuluu rahaa niin paljon, että summalla pyöritettäisiin Espoon terveyspalveluita kolmen vuoden ajan. Summalla saataisiin tuhansia leikkauksia ja hoitotoimenpiteitä.

Itsekäs sooloilu kallista

Itsekäs sooloilu on siis käymässä kalliiksi. Aalto-yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisyhtiöt tekevät vuosittain miljardiluokan hukkainvestoinnit tietotekniikkaan. Kunta-alan asiantuntijan mukaan tuloksia voi peilata myös kuntakenttään.

Heikki Lunnas totetaa, että Aalto-yliopiston tutkimus on ensimmäinen suomalainen selvitys, joka kertoo ongelma koosta euroina.

- Kyllä tämä koko ajan käy yhä kalliimmaksi. Vajaan kymmenen vuoden aikana on varmasti syntynyt usean miljardin vaje siihen nähden miten toimintaa olisi voitu tehostaa.

Uudella lailla yritetään päästä tehottomuudesta

Hallitus vaatiikin kuntia tilille hukkainvestoinneista ja tehottomuudesta. Kuntia patistetaan jatkossa hankkimaan yhtenäisiä järjestelmiä lain nojalla.

Viestintäministeri Suvi Lindenin (kok.) mukaan eduskunnan käsittelyyn on tulossa lakiesityksen, jonka mukaan kuntien on jatkossa hankittava yhdenmukaisia tietojärjestelmiä.

Uusi tietohallintolaki on tarkoitus saada voimaan vielä tämän vuoden aikana.

YLE Uutiset 17.11.2010

Sveitsiläinen lääkeyhtiö Roche vähentää 4 800 työpaikkaa. Yhtiö julkisti keskiviikkona suunnitelmat massiivista vähennyksistä, joiden tavoitteena on yhtiön kulujen karsiminen.

Suunniteltu lähes 5 000 henkilön vähentäminen vastaa kuutta prosenttia Rochen työntekijöistä.

Työpaikkojen leikkaamisen lisäksi Roche aikoo siirtää 800 työntekijää pois pääkonttorista ja ulkoistaa 700 työntekijää.

Roche kertoi syyskuussa ensimmäistä kertaa säästöohjelmastaan. Roche tavoittelee ensi vuonna 1,8 miljaridn Sveitsin frangin eli noin 1,4 miljardin euron säästöjä ja vuonna 2012 2,4 miljardin Sveitsin frangin eli 1,9 miljardin euron säästöjä.

Lääkeyhtiö työllistää maailmanlaajuisesti 80 000 henkilöä. Roche valmistaa muun muassa sikainfluenssan hoidossa käytettyä Tamiflu-lääkettä.

AFP 17.11.2010

Portugalin talousministeri: EU:n tuki tulisi tarpeeseen

Portugali saattaa joutua pyytämään muilta EU-mailta apua taloutensa pelastamiseksi, sanoo maan valtiovarainministeri Fernando Teixeira do Santos Financial Times -lehden haastattelussa.

Teixeira dos Santoksen mukaan talousahdinkoon ajautuneiden euromaiden ongelmat leviävät helposti muihin maihin, siksi myös Portugali saattaa vielä joutua turvautumaan Euroopan vakautusrahaston tukeen.

-Talousvaikeudet eivät ole vain tämän maan ongelma, ne ovat Kreikan, Portugalin ja Irlannin yhteiset ongelmat, Teixeira dos Santos sanoo FT:lle.

Portugalin parlamentti hyväksyi marraskuun alussa tiukan säästöbudjetin, jolla yhtä euroalueen heikoimmista talouksista on tarkoitus suitsia.

AFP, YLE Uutiset 15.11.2010

Suomalaispankeilla lähes miljardin saamiset Irlannista

Suomen Pankin antamien tietojen mukaan suomalaispankit ovat sijoittaneet Irlantiin yhteensä 911 miljoonaa euroa.

Suomalaisilla pankeilla on lähes miljardin euron saamiset huhujen keskiöön joutuneesta Irlannista. Suomen Pankin YLE Uutisille antamien tietojen mukaan pankit ovat sijoittaneet Irlantiin yhteensä 911 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Kreikasta pankeilla on saamisia enää noin 70 miljoonaa euroa. Keväällä luku oli reilusti yli 400 miljoonan euron.

Luvut pitävät sisällään valtion velkapaperit sekä johdannaiset, rahasto-osuudet, osakkeet ja muut sijoitukset.

Suomessa toimivien eläkevakuuttajien Irlanti-sijoituksista Suomen Pankki ei ole koonnut tietoa. Esimerkiksi suurimpiin kuuluva Ilmarinen ei kommentoi yksittäisiä sijoituskohteitaan. Varma tosin kertoo, ettei sillä ole mitään sijoituksia Irlannissa.

Kreikka-sijoituksiaan suomalaispankit ovat vähentäneet merkittävästi: Maaliskuussa saamisia oli 427 miljoonaa, ja puolen vuoden päästä enää 71 miljoonaa euroa.

Euroopan Keskuspankki aloitti keväällä Kreikan ja muiden ylivelkaisten eurovaltioiden velkakirjojen osto-ohjelman. Suomalaispankkien kreikkalaissijoituksia on myös saatettu myydä muille maille.

YLE Uutiset 15.11.2010

Irlanti vakuuttaa: Emme tarvitse apua!

Irlannin hallitus kiistää tiukasti neuvottelevansa mistään apupaketista EU:n kanssa vellovasta huhumyllystä huolimatta.

Kiehunta Irlannin talousvaikeuksien ympärillä ei hellitä, vaikka Irlannin valtionlainojen korot laskivat hieman viime viikolla.

Irlannin hallitus kiisti viikonloppuna tiukasti neuvottelevansa mistään apupaketista EU:n kanssa. Hallituksen mukaan maa ei tarvitse apua. Huhumylly apupaketista pyörii kuitenkin kuumana. Irlannin taloustilanne nouseekin varmasti esille euroalueen valtiovarainministereiden kokouksessa huomenna.

Uutistoimisto Reuters uutisoi perjantaina, että Irlanti olisi pyytänyt apua Euroopan rahoitusvakausvälineeltä EFSF:ltä. Markkina-arviot Irlannille mahdollisesti kaavailtavasta apupaketista ovat vaihdelleet 45-90 miljardin euron välillä.

Irlannin valtionlainojen korkea korkotaso kertoo markkinoiden vahvasta epäluulosta maan kansantaloutta ja pankkisektorin kuntoa kohtaan.

STT-REUTERS15.11.2010

Financial Times: Irlannin apupaketista neuvoteltiin yömyöhään

Markkinoiden reaktioita Irlannin tilanteeseen odotellaan Euroopan pörsseissä

Euroopan Unionissa on käyty myöhään eilen korkean tason neuvotteluita Irlannin talouden pelastuspaketin julkistamisesta ennen markkinoiden avautumista tänään, kertoo sanomalehti Financial Times. Neuvottelut päättyivät ilman päätöksiä toimenpiteistä, lehden lähteet kertovat.

Asiaa harkittiin markkinoiden luottamuksen palauttamiseksi Irlannin talouteen. Irlanti toisti eilen, ettei käy unionin kanssa neuvotteluja taloustuesta.

Financial Timesin lähteiden mukaan aloite on asiassa Irlannilla. Saksalaiset kiistävät painostaneensa Irlantia avun vastaanottamiseen. Uutistoimisto Reutersin mukaan EU haluaa, että Irlanti ottaa hätä-avun vastaan, jotta tilanne ei pääsisi yhtä pahaksi kuin Kreikassa.

Aasiassa euro on ollut pörssien avauduttua nousussa Irlannin ongelmista huolimatta.

YLE Uutiset, AFP 15.11.2010

Tiistai - Irlannin kohtalon päivä?

Irlannin hallitus kiistää pontevasti edelleen minkäänlaiset neuvottelut EU:n tai muiden tahojen kanssa mahdollisesta hätärahoituksesta. Financial Timesin mukaan euroalueen ministerit ovat kuitenkin käyneet viikonloppuna epävirallisia keskusteluja Irlannin avuntarpeesta, kertoo Yle.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan erityisesti Saksa ja sen liittokansleri Angela Merkel painostaisivat Irlantia ratkaisuihin markkinoiden rauhoittamiseksi. Ratkaisua toivotaan ennen tiistaita, jolloin Euroopan talousministerit kokoontuvat Brysseliin.

Financial Timesin mukaan keskusteluissa on pohdittu, jatkuuko Irlannin lainakulujen nousu pörssien avautuessa maanantaina ja tarvitaanko mahdollisesti lisätoimia.

Irlannin valtionlainojen korot nousivat viime viikolla nopeasti, kun epäilyt maan velanmaksukyvystä lisääntyivät markkinoilla. Perjantaina lainojen korko aleni, kun joukko suuria EU-maita vakuutti, etteivät yksityiset sijoittajat joudu maksajiksi, jos velkaantuneita maita autetaan euroalueen vakausrahaston kautta.

Irlannin hallitus kiisti lauantaina jo toisen kerran vuorokauden sisällä julkisuudessa olleet tiedot, joiden mukaan maa neuvottelisi alustavasti EU:n vakausrahaston tukipaketista.

EU:n talouskomissaari Olli Rehn sanoi lauantaina, ettei Irlanti ole esittänyt EU:lle pyyntöä rahoitustuesta. Rehn kertoi komission seuraavan kuitenkin tilannetta tarkasti ja olevan jatkuvassa yhteydessä Irlannin valtiovarainministeriöön. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Dominique Strauss-Kahn puolestaan sanoi lauantaina uskovansa Irlannin selviytyvän talousvaikeuksistaan itse. Strauss-Kahn sanoi uutistoimisto Reutersille, ettei hänellä ole tietoa mahdollisista tukineuvotteluista. Hän sanoi, että IMF on valmis auttamaan Irlantia tarvittaessa, mutta toistaiseksi Irlanti ei apua ole pyytänyt.

Kauppalehti 14.11.2010

Brittilehdet paljastavat erikoisimpia asioita, joihin EU tuhlasi verorahoja.

EU antoi noin 186 000 euroa koirien omaan kuntosaliin. Unkariin piti perustaa karvatassujen laitos, jonka piti käyttää vesihoitoa parantaakseen koirien elämää. Rahoitus myönnettiin jo vuosi sitten, mutta rakentaminen ei ole vielä edes alkanut.

EU:n toimia pohtiva Open Europe -toimikunta paljasti keskiviikkona 50 eri kohdetta, joihin EU tuhlaa rahojaan turhaan. Brittilehdet Daily Mail ja The Sun raportoivat listan erikoisimmista hankkeista.

Rahaa kuninkaalle

Veronmaksajien rahat paloivat myös hip hop -kouluun Lyoniin Ranskaan. Koulun piti keskittyä parantamaan Euroopan hip hopin yhteistyötä. Myös muuta tanssihankkeet saivat kahisevaa. Brittiläinen Flying Gorillas sai noin 408 000 euroa ja liki 2,6 miljoonaa meni itävaltaiselle paimentolaistanssiryhmälle.

Huikeat 5,2 miljoonaa euroa haihtui taivaan tuuliin, kun mepit ajelivat limusiineilla Strasbougissa vuonna 2009. Limusiinikuljettajien tuli kirjoittaa vaitiolovelvollisuuteen liittyvä sopimus. Heidän piti olla hienotunteisia meppejä kohtaan.

Myös kuninkaalliset voivat päästä EU-tukien piiriin. Näin esimerkiksi Ruotsissa, jossa kuningas sai viiden vuoden ajalta EU:n tuotantotukia yli 1,6 miljoonaa euroa. Tuet tulivat maatalouskiinteistöstä, jota hän vuokraa.

Iltalehti 11.11.2010

Barroso vakuuttaa: EU valmis auttamaan Irlantia

EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso sanoo, että EU on valmis tukemaan Irlantia, jos sen talous sitä lopulta vaatii. Irlannin valtion velkakirjojen korko nousi torstaina liki yhdeksään prosenttiin.

EU-komission puheenjohtaja Barroso puhui Etelä-Koreassa Soulissa G20-kokouksen edellä. Hän vakuutti, että EU on valmis tukemaan Irlantia samoin kuin on velkakriisissä painiskelevaa Kreikkaa tukenut.

EU:n talouskomissaari Olli Rehn totesi aiemmin tällä viikolla, että Irlanti ei ole apua pyytänyt.
Irlannin velkakriisin huipentuminen on saanut asiantuntijat pelkäämään, että lähestulkoon konkurssiin keväällä ajautuneen Kreikan tapahtumat toistuvat Irlannissa. Myös Portugalissa kamppaillaan ylettömän valtionvelan kanssa.

AFP, YLE Uutiset 11.11.2010

Islanti kompuroi velkaisena - velkaa 90 % bkt:sta

EU:n komissio näkee paljon ongelmia Islannin EU-jäsenyyden tiellä.

Tiistaina julkistettu EU:n laajentumisraportti näkee Islannin maatalous- ja kalastuspolitiikassa paljon ongelmia, jotka on ratkaistava, ennen kuin se kelpaa EU:n jäseneksi.

Lisäksi EU:n komissio moittii Islantia rajoituksista, joita on asetettu pääoman liikkuvuudelle.
Pääoman vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusperiaatteista tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaan liikkuvuuden ohella.

Komission mukaan Islanti on EU-maiden tavoin toimiva markkinatalous, mutta se toipuu talouskriisistä hitaasti.

Islannin rahoitussektori on yhä heikossa kunnossa, eikä talouskasvun käynnistymisestä ole takuita.
Komissio kuitenkin kiittää Islannin ponnisteluita budjettivajeen hillitsemiseksi.

Myös velkoja on järjestelty uudelleen niin, että Islanti vähemmän haavoittuvainen valuuttakurssimuutoksille. Velkaa on kuitenkin yhä runsaasti, 90 prosenttia kansantuotteesta.

Kauppalehti 10.11.2010

Sadat jonottavat ruoka-apua Romaniassa
 
Romaniassa muodostuu satojen ihmisten leipäjonoja, kun pienituloiset jonottavat EU:n köyhimmille tarkoitettua ruoka-apua.

Viranomaisten mukaan koko maassa on 73 000 ihmistä, joiden kuukausitulot jäävät alle sadan euron. He ovat oikeutettuja EU:n ruoka-avustuksiin.

Keskipalkka on Romaniassa verojen jälkeen hieman yli kolmesataa euroa.

Constantan satamakaupungissa jonotettiin keskiviikkona kolmatta päivää. Ruoka-avun jakelu hidastelee, koska saajia on paljon ja työntekijöitä vähän, sillä julkisen sektorin työpaikkoja on supistettu.

Ihmisille jaetaan muun muassa jauhoja, sokeria ja korppuja.

Romanian talous supistui viime vuonna 7,1 prosenttia, ja maa joutui ottamaan 20 miljardia euroa lainaa Euroopan unionilta, Maailmanpankilta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta.

AP 10.11.2010

Kiistelty eläkelaki astui voimaan Ranskassa

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy vahvisti kiistellyn eläkelain keskiviikkona. Laki nostaa ranskalaisten eläkeiän 60:stä 62 vuoteen.

Kyseessä on voitto Sarkozyn hallitukselle ja häviö ammattiyhdistysliikkeelle, joka järjesti useita suurmielenosoituksia pysäyttääkseen lain etenemisen.

Laki julkaistiin keskiviikkona hallituksen virallisessa lehdessä, mikä tarkoittaa, että Sarkozy on allekirjoittanut lain ja se on tullut voimaan.

Sarkozy ilmoitti, että Ranskan eläkejärjestelmä on "pelastettu".

Lain vuoksi täyttä eläkettä halajavien pitää nyt odottaa 67-vuotiaiksi aiemman 65 ikävuoden sijaan.

Miljoonat ranskalaiset osallistuivat lakia vastustaneisiin mielenosoituksiin useiden viikkojen ajan. Protestoijat järjestivät myös lakkoja, jotka haittasivat juna- ja lentoliikennettä sekä aiheuttivat polttoainepulaa.

AP 10.11.2010

Vaatteiden kemikaalit haittaavat työntekijöitä myös Suomessa

Vaateketjujen työntekijät altistuvat kemikaalihaitoille myös Suomessa. Palvelualojen ammattiliiton tietoon on tullut tapauksia, joissa esimerkiksi vaatekonttien avaaminen on aiheuttanut työntekijälle hengitystie- tai allergiaoireita. Taustalla on vaatteiden kasvava halpatuonti sellaisista maista, joissa niiden tuotannossa käytetään terveydelle haitallisia kemikaaleja.

Työympäristösihteeri Erika Kähärä Palvelualojen ammattiliitosta kertoo, että hänen tietoonsa on tullut viime vuosina muutamia tapauksia, joissa vaatekaupoissa tai niiden keskusvarastoissa työskentelevät ovat saaneet tekstiilien kemikaaleista oireita.

- Työntekijät ovat esimerkiksi saaneet hengitysoireita, jos vaatekonttia on purettu liian nopeasti, Kähärä sanoo.

Kähärän mukaan PAM:in tietoon tulleissa tapauksissa ongelmiin on puututtu esimerkiksi lisäämällä tuuletusta tai pidentämällä varo-aikaa pakkausten avaamisen jälkeen.

Ongelman laajuutta ei tiedetä

Ongelmaa laajuutta ei ole PAM:issa tarkemmin kartoitettu. Moni YLE Uutisten nimettömänä haastattelema vaatekaupan työntekijä kertoo kuitenkin saaneensa työnteon aloittamisen jälkeen erilaisia allergia-tyyppisiä oireita.

- Ihmiset sairastelivat todella paljon. Itsekin sain töiden aloittamisen jälkeen erilaisia kummallisia oireita, vaikken ole ikinä aikaisemmin kärsinyt allergioista, kertoo isossa vaateliikkeessä työskennellyt nuori nainen.

- Kädet kuivuvat ja kutisevat varsinkin, jos on purkuvuorossa. En usko, että kyse on pelkästään vaatteiden suuresta määrästä, sanoo toinen.

Ongelma ei koske mitään tiettyä vaateketjua, vaan tapauksia on ollut eri myymälöissä.

Iso osa Suomeen tulevista vaatteista pysähtyy jo rajalle

Ilmiön taustalla on vaatteiden lisääntyvä halpatuonti sellaisista maista, joissa niiden tuotannossa käytetään vaarallisia kemikaaleja. Viime vuosina tullilaboratorio on todennut 13-15 prosenttia tutkimistaan tekstiileistä määräysten vastaisiksi - niistä on löytynyt mm. myrkyllisiä ja syöpää aiheuttavia väriaineita.
 
Ongelmana kuitenkin on, että monille haitallisina pidetyille kemikaaleille ei ole säädetty minkäänlaisia raja-arvoja. Jaostopäällikkö Leena Partanen tullilaboratoriosta sanoo, että vastuu on pitkälti vaateketjujen sisäänostajilla.

- Säädösten ja määräysten valta on tässä asiassa rajallinen, Partanen sanoo.

Partanen muistuttaa, että jos Suomessa kemikaalijäämille altistuminen saattaa aiheuttaa allergiaa, niin Kiinassa kahlataan samaan aikaan avojaloin myrkkysammiossa - vuodesta toiseen.

YLE Uutiset 9.11.2010

Pääministeri Ansip: Viro on valmis euroon

Viron pääministeri Andrus Ansip vakuuttaa, että Viro on valmis euroon ensi vuoden alusta. Hän korosti tänään Helsingissä, että eurosta hyötyvät kaikki virolaiset. Se houkuttelee uusia investointeja ja hyödyttää myös tavallisia kansalaisia. Samalla se hyödyttää kahta muutakin Baltian maata eli Latviaa ja Liettuaa.

Euro oli yksi keskeisestä aiheista Ansipin ja pääministeri Mari Kiviniemen (kesk) keskusteluissa.
Ansip myönsi, että Virossa hinnat ovat nousseet ja että inflaatiokin on peräti 4,7 prosenttia. Syynä tähän on hänen mukaansa ennen muuta viennin huikea nousu. Syyskuussa viennin arvo oli noussut 40 prosenttia.

Viron viennistä suuri osa on elintarvikkeita. Kun näiden tuotteiden kysyntä kasvaa, vientihinnatkin nousevat. Samalla myös kuluttajahinnat nousevat.

Euron vastaisesta keskustelusta Ansip huomautti, että "eurohan on syyllinen vähän kaikkeen". Hän muistutti, että keskustelun sävy oli samanlainen aikanaan myös Suomessa.

STT 9.11.2010

VR leikkaa junavuoroja joulukuussa, mutta leikkaukset voivat olla lähtölaukaus paljon tiukemmalle säästökuurille.
 
VR on jo tehnyt ensi vuodeksi päätökset, jotka koskettavat useita kaukojunavuoroja. Muutokset astuvat voimaan joulukuun 12. päivänä.

Supistukset ovat seurausta junaliikenteen kustannusten noususta. VR:ltä korostetaan, ettei liikenne lopu millään rataosuudella kokonaan muutosten jälkeen.

Ensi vuoden linjaukset voivat kuitenkin olla vasta alkupaukku suuremmalle remontille.
Kaukojunavuoroista noin puolet on tappiollisia. Valtio tukee näitä vuoroja vuosittain. Tukipotti on reilut 30 miljoonaa euroa. Nyt valtiovarainministeriö haluaisi leikata kolmanneksen kaukoliikenteen tukisummasta jo vuonna  2012. VR:n kaukoliikennejohtaja Ari Vanhasen mukaan kyse on yli kymmenen miljoonaa euron vähennyksestä.

- Tämä tietäisi monien vuorojen lopettamista. Tuettuja ostoliikennevuoroja on kaikkiaan noin 140, joten puhumme noin 50 päivittäisen kaukojunavuoron vähenemisestä.

Mille reiteille supistukset iskisivät?

- Liipaisimella ovat hiljaiset, poikittaisradoilla kulkevat reitit, jotka kuuluvat jo nyt liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikenteeseen. Suuntaviivana on ollut, että leikataan sieltä, missä on vähiten matkustajia. Seinäjoki-Jyväskylä, Joensuu-Nurmes, Iisalmi-Ylivieska, Vanhanen luettelee mahdollisia reittejä.

Tarkkoja ehdotuslistoja ei VR:llä kuitenkaan vielä ole. Kaukoliikenteen tukirahoitus jää joka tapauksessa seuraavan hallituksen murheeksi. Miten paljon vuoroja vähennetään, on täysin kiinni siitä, kuinka aluepoliittisesti myönteinen seuraava hallitus on.

Kauppalehti 08.11..2010

EU:n suunnitelma lisätä biopolttoaineiden käyttöä uhkaa lisätä kasvihuonepäästöjä, varoittavat ympäristöjärjestöt.

Yhdeksän järjestön yhteisessä raportissa arvioidaan, että kasvava biopolttoaineiden kysyntä johtaa siihen, että noin Irlannin kokoinen ala raivataan pelloiksi ja plantaaseiksi.

EU on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2020 liikenteessä käytettäisiin kymmenen prosenttia uusiutuvia polttoaineita joko biopolttoaineina tai uusiutuvilla keinoilla tuotettuna sähkönä.

Useimmat EU-maat ovat jo laatineet kansalliset suunnitelmat siitä, miten tavoitteeseen päästään. Jopa 9,5 prosentin osuus tavoitteesta tulee niiden perusteella biopolttoaineista.

Raportin laatijoiden joukossa ovat muun muassa ympäristöjärjestöt Greenpeace, Birdlife International ja Friends of the Earth (Maan ystävät).

STT–Reuters 8.11.2010

Kolme EU-komission virkamiestä on jäänyt kiinni bordellin pyörittämisestä, kertoo sanomalehti Sunday Times. Virkamiehet saivat kuitenkin pitää työpaikkansa ja selvisivät pelkällä virka-aseman alentamisella. Myös useimmat muut virkamiesten tekemät rötökset on kuitattu lehden mukaan hyvin lievillä seurauksilla.

Sunday Times sai haltuunsa tiedot EU-komission kurinpito- ja tutkintaosaston selvittämistä 69:stä tapauksesta, joissa virkamiehiä vastaan on ryhdytty kurinpitotoimiin.

Viiden vuoden aikana komission virkamiehet ovat bordellin pidon lisäksi syyllistyneet muun muassa rattijuoppouteen virka-autolla, nyrkkitappeluihin työpaikalla, kulukorvausten nostamiseen väärin perustein ja etujen hankkimiseen asemansa nojalla.

Rangaistuksina on käytetty kirjallisia varoituksia ja ylennysten lykkäämistä. Vuonna 2008 yksi virkamies menetti työpaikkansa oltuaan ilman lupaa ja selitystä poissa töistä useita vuosia. Toinen menetti työnsä vuonna 2009 lähes kahden vuoden luvattoman poissaolon jälkeen.

Yksi pedofiliasta tuomittu virkamies menetti työpaikkansa, toinen osan eläkkeestään.

YLE Uutiset 7.11.2010

Lämpöpaperisissa ostoskuiteissa käytetään bisfenoli-A muovimyrkkyä.

Palvelualojen ammattiliitto PAM haluaa selvittää, miten kassojen pitäisi suojautua lämpöpaperisten ostoskuittien myrkkyjä vastaan, kertoo Nelosen uutiset.

HS kertoi lauantaina ranskalaistutkimuksesta, jonka mukaan kuiteissa käytetty muovimyrkky bisfenoli-A imeytyy ihon läpi elimistöön. Havainnon takia tutkijat kehottavat etenkin raskaana olevia naisia välttämään ostoskuittien käsittelyä.

"Totta kai tämä tulee muuttamaan käytäntöjä kassoilla. Käsineiden käyttö tulee selvästi ohjeistukseksi", työympäristösihteeri Erika Kärähä PAMista kommentoi Nelosen uutisille.

Bisfenoli-A:ta käytetään lukuisissa muovituotteissa. Ruokapakkauksissa ja juomapulloissa aine esiintyy polymeerimuodossa, mikä tarkoittaa, että imeytyminen ihmisen elimistöön on melko heikkoa.

Tanska on kuitenkin kieltänyt aineen käytön lasten tuttipulloissa, Yhdysvalloissa viranomaiset ovat suositelleet, etteivät vanhemmat käyttäisi naarmuuntuneita tuttipulloja eivätkä laittaisi pulloihin kuumia nesteitä.

Tutkijat ovat epäilleet pitkään, että bisfenoli-A imeytyisi ihon kautta. Tähän on viitannut se, että länsimaisten ihmisen verestä on mitattu yllättävän korkeita pitoisuuksia.

Ranskalaiset tutkijat osoittivat tuoreessa Chemosphere-tiedesarjassa, että aine todella imeytyy läpi ihon. Tutkijat seurasivat radioaktiivisesti merkityn aineen siirtymistä sian ihon läpi. Toisessa tutkimuksessa samaa tarkasteltiin ihmisen ihonäytteessä.

Sian ihossa 65 prosenttia bisfenoli-A:sta pääsi ihon läpi, ihmisen ihossa 46 prosenttia.

Bisfenoli A:n turvallisuudesta on keskusteltu vuosia, ja sen vaaroista varoittelevia uusia tutkimuksia pulpahtaa aina esiin. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole varmaa näyttöä aineen haitoista, ellei raja-arvoja ylitetä.

Tällä haavaa bisfenoli on sallittu aine, jolle on määritelty raja-arvo. Toistaiseksi EU ei ole katsonut tarpeelliseksi muuttaa raja-arvoa.

Helsingin Sanomat 7.11.2010

Ison-Britannian hallituksen odotetaan ilmoittavan radikaalista uudistuksesta, joka pakottaisi pitkän aikaa työttömänä olleet töihin ilman palkkaa. Asiasta kertoo muun muassa Daily Telegraph -lehti.

Uudistuksen myötä työttömät, jotka eivät hae töitä tarpeeksi aktiivisesti, voitaisiin määrätä esimerkiksi manuaaliseen tehdastyöhön ilman palkkaa 30 tunniksi viikossa enintään neljäksi viikoksi kerrallaan. Jos henkilö ei noudattaisi työkäskyä, seuraisi ankara taloudellinen rangaistus, kuten työttömyyskorvauksen menettäminen, hallituksen lähde kertoo Telegraphille.

Lähde kertoo Telegraphille, että uudistuksen tarkoituksena rikkoa työttömyyden kierre.

Viisi miljoonaa brittiä saa korvausta työttömyytensä takia. Britanniassa eurooppalaisittain katsottuna korkea määrä kotitalouksia, joissa ei ole yhtään työssäkäyvää jäsentä. Tällaisia kotitalouksia on 1,9 miljoonaa.

US 7.11.2010

Euroopan keskuspankki (EKP) torjui uutistoimisto Bloombergin pyynnön luovuttaa Kreikan velkaongelman syntyyn liittyneitä asiakirjoja, uutistoimisto Bloomberg kertoo.

Bloombergin uutisen EKP kieltäytyi luovuttamasta kahta asiakirjaa, jotka pankin työntekijät olivat laatineet EKP:n kuusijäsenisen johtokunnan käyttöön. Asiakirjat kertoivat Kreikan tavasta käyttää johdannaisia, joilla Kreikan valtio oli salannut julkisen velkansa todellisen määrän.

EKP teki päätöksensä puoli vuotta sen jälkeen kun Euroopan unioni (EU) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) takasivat Kreikan valtion maksukyvyn lupaamalla myöntää Kreikalle hätälainoja yhteensä 110 miljardin euron arvosta.

"Asiakirjoissa olevat tiedot vaarantaisivat yleisen luottamuksen siihen, miten talouspolitiikkaa harjoitetaan", EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet kirjoitti kirjeessä, jonka hän lähetti uutistoimisto Bloombergille lokakuun 21. päivä. Kirjeessä torjutaan Bloombergin pyyntö nähdä asiakirjat.
Asiakirjojen julkistaminen "aiheuttaisi nykyisessä erittäin haavoittuvassa markkinatilanteessa merkittävän ja kouriintuntuvan vaaran, että levottomuus ja ailahtelevaisuus lisääntyisivät", Trichet kirjoitti uutistoimisto Bloombergin mukaan.

Bloombergin haastattelemat asiantuntijat pitivät EKP:n päätöstä vääränä. Heidän mielestään avoin tiedottaminen olisi tärkeää.

"EU-kansalaisilla on täysi oikeus tietää, kuinka heidän maksamillaan veroilla korjataan yhden hallituksen ja sen käyttämien pankkiirien tekemien salaisten sopimusten vaikutuksia. Tämän vuoksi harkitsemme, vaativatko avoimuus ja yleinen etu sitä, että ajamme asiaamme oikeusteitse tai viemme tämän kysymyksen Euroopan unionin tuomioistuimeen Luxemburgiin", Bloombergin päätoimittaja Matthew Winkler totesi uutistoimisto Bloombergin mukaan.

Helsingin Sanomat 5.11.2010

Irlannin hallitus on ilmoittanut leikkaavansa valtion menoja 6 miljardilla eurolla ensi vuonna ja kaikkiaan 15 miljardia euroa neljän vuoden aikana. Ennätyssuurilla budjettileikkauksilla Irlanti yrittää vakuuttaa sijoittajat siitä, että Irlannin valtio selviää velkataakastaan eikä ole romahduksen partaalla.

Pääministeri Brian Cowenin hallitus yrittää saada ensi vuonna Irlannin budjettialijäämänsä kutistettua 9,25-9,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Pankkien pelastusohjelman velkaannuttama Irlanti yrittää saada budjettialijäämäänsä kuriin julkisen talouden leikkauksilla pikemminkin kuin veronkorotuksilla.

Oppositio ja eräät taloustieteilijät ovat varoittaneet, että hallitus saattaa leikkauksilla työntää talouden takaisin taantumaan.

Pääministeri Brian Cowen on sanonut, että Irlannin on nyt ensisijaisesti vakuutettava markkinat vastuullisuudestaan.

EU:n talouskomissaari Olli Rehn sanoi leikkausten olevan tilanteeseen sopivia.

- Tämä tarjoaa tärkeän ankkurin rahoitusmarkkinoille ja korostaa Irlannin viranomaisten sitoutumista julkisen velan pienentämiseen kestävällä tavalla lähitulevaisuudessa, Rehn sanoi.

Irlannille ennätyskalliit korot

Irlannin valtionvelan korot ovat nousseet ennätyskorkeiksi, mikä kuvastaa sijoittajien epäilyksiä Irlannin kyvystä selvitä ongelmistaan ilman ulkopuolista apua. Irlannin kymmenen vuoden velkakirjan korko oli torstaina 7,516 prosenttia.

Irlanti oli ensimmäinen euroalueen maa, joka upposi taantumaan vuoden 2008 alkupuoliskolla, kun globaali rahoituskriisi, pankkikriisi ja kiinteistömarkkinoiden romahdus sekä kasvava työttömyys alkoivat riepotella maan taloutta.

Kiinteistöjen arvon jyrkkä lasku iski pankkien taseisiin ja pakotti Irlannin hallituksen suurimittaiseen pankkien pelastusohjelmaan, joka puolestaan voimakkaasti kasvatti maan velkataakkaa.

Velkakriisi uhkaa taas

Irlanti yrittää vuoteen 2014 mennessä supistaa budjettialijäämänsä EU:n vakaussopimuksen sääntöjen mukaiseen 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Irlannin ongelmat ovat osa laajempaa eurooppalaista velkakriisiä, joka nostaa taas päätään rauhoituttuaan hieman viime toukokuussa.

Viime viikkoina euroalueen velkaantuneimpien maiden, Irlannin, Espanjan, Portugalin ja Kreikan, velanoton kustannukset ovat jälleen nousseet, kun sijoittajat ovat jälleen alkaneet epäillä maiden kykyä selvitä veloistaan.

Toisaalta Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on varoittanut hallituksia liian nopeista ja ankarista budjettileikkauksista, koska maailmantalouden elpyminen on vielä heikkoa.

AFP, AP, Reuters  4.11.2010

"Suomalainen lobbari on kauhistus Brysselissä"

Tuoreen kirjan mukaan Brysselissä toimii arviolta noin 15 000 - 20 000 lobbaria, joista parlamentin rekisterissä on noin 5 000.

Suomalaisten lobbaustaidoissa on vielä paljon parannettavaa. Tätä mieltä on pitkän uran yhteiskuntasuhteiden parissa tehnyt kirjailija Jussi Lähde. Lähde on yksi tänään julkaistun lobbauskirjan neljästä kirjoittajasta.

- Tullin pitäisi kerätä pois kaikki excel-taulukot lobbareilta, Lähde pieksi suomalaisia kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Lähteen mukaan suomalaislobbareilta puuttuu taito kertoa asiansa hissimatkan aikana. Lähde kertoi kauhutarinoita suomalaisten Brysselissä järjestämistä tilaisuuksista, jotka ovat kahden tunnin luentoja taulukoista.

Lobbauksesta toivotaan selkeitä sääntöjä

Kirjan tekijöistä Minna Hyytiäinen toivoo, että lobbauksesta saadaan Suomessakin omat säädökset lainsäädäntöön. Hyytiäisen mielestä lobbauksesta eli poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamisesta syntyy tätä nykyä kansalaisille väärä kuva, koska pykäliä on vain lahjuslainsäädännössä.

- Ei huono idea, vastasi kansanedustaja Harri Jaskari (kok.) ehdotukseen uusista säännöistä.

Jaskarin mielestä lobbaussääntöjen luominen voisi puhdistaa ilmaa lopullisesti vaalirahakohun jälkeen. Pelisääntöjen luominen sopisi Jaskarin mielestä seuraavan hallitusohjelman yhdeksi kohdaksi.

YLE Uutiset 4.11.2010

"Suomihan on ilmiselvä veroparatiisi"


Yli miljoonan jäsenen SAK pitää sijoittamista merkittävänä harmaan talouden muotona.
Näkemyksellä on merkitystä, koska ay-liikkeen sana ohjaa lainsäädäntötyötä. Valta korostuu, jos isänmaan vasen laita pääsee kantamaan hallitusvastuuta.

Hallintarekisteröinnin nimettömyys on ay-pomoille todellinen kipupiste. SAK väittää harmaan talouden toimintaohjelmassaan, että omistuksen nimettömyys mahdollistaa suomalaisille veronkierron: koska luovutusvoittojen saajaa ei henkilöidä, suomalaisista arvopapereista saatuja voittoja ei ilmoiteta.

Harmaata taloutta ei siis ole vain rakennustyömailla ja ravintoloissa, vaan myös varainhoidossa. Rahaporhot väistävät veroja ja nakertavat hyvinvointivaltion perusteita, SAK:n ekonomistin Erkki Laukkasen viesti kuuluu.

Veroparatiiseina on aiemmin pidetty sellaisia lilliputteja kuin Liechtenstein, Luxemburg, Guernsey ja Jersey, mutta SAK laajentaa rajoja ja liittää joukon jatkoksi Suomen. Kevyt verotus ei ole Suomen valttikortti, mutta veroparatiisin tunnusmerkistö kuulemma täyttyy.

"Eräiden tutkimusten" mukaan suomalaisilla on verottajalta piilossa miljardeja euroja. Eduskunnan tarkastusvaliokunta arvioi kesällä, että 90 prosenttia yksityishenkilöiden kansainvälisestä sijoitustoiminnasta saamista euroista jää ilmoittamatta. Veromenetys on noin 200 miljoonaa euroa, valiokunta laski.

Miljoonat Monacoon

Suomalaiset osakkeet ja joukkovelkakirjalainat voidaan rekisteröidä nimettömänä. Yksin tämä tekee Suomesta veroparatiisivaltion, SAK päättelee.

Ay-liike pitää "huutavana ongelmana" sitä, että Suomesta maksetaan vuosittain "useita miljardeja euroja pääomatuloja nimettömille ulkomaisille sijoittajille". Jos siis amerikkalainen eläkerahasto haluaa sijoittaa Suomeen, siitä pitäisi SAK:n mukaan olla huolissaan.

Perinteinen sijoittajakanta on se, että kun pääomaveroa kiristetään, rahan pako ulkomaille kiihtyy. Martti Hetemäen verotyöryhmä lähtee siitä, että pääomavero nostetaan 28 prosentista 30 prosenttiin. Pörssiyritysten maksamia osinkoja verotetaan aiempaa aggressiivisemmin.

Siksikin varakkaiden ihmisten omaisuusjärjestelyt ulkomailla yleistyvät. Alan ratkaisuja tarjoava juristi kertoo, että "pelkästään meidän kautta on järjestelty jo yli miljardi euroa ulkomaille". Juristin mukaan "yhä useammat varakkaat yksityishenkilöt hakevat veroratkaisuja esimerkiksi Monacosta."

Kauppalehti 4.11. 2010

STX irtisanomassa satoja telakoiltaan

STX Finland aloittaa yt-neuvottelut yli 350 henkilön irtisanomiseksi. Neuvottelut koskevat Turun ja Rauman telakoilla työskenteleviä. Rauman telakalla on täystyöllisyys ensi vuoden alkupuolelle asti. Turun telakalla työt loppuivat viime viikolla, kun viimeinen alus luovutettiin.
Lomautettuna Turussa on yli 1000 työntekijää. STX Finlandin mukaan kyse ei ole lomautuksista, vaan työsuhteet aiotaan päättää.

- Kyllä tätä osattiin odottaa. Olisin toivonut, että tässä matkan varrella olisi löydetty joku muu vaihtoehto pistää tuotanto kuntoon kuin yt-neuvottelut, kertoo Turun telakan pääluottamusmies Jari Aalto. Tämän vuoden aikana telakalta on irtisanottu jo 320 henkeä.
Aallon mukaan tällaista uutista on osattu odottaa vaikka Viking Line tilasikin uuden laivan. Aluksen varsinaiset rakennustyöt alkavat vasta syksyllä 2011.

Lähes kaikki Turun telakan työntekijät ovat lomautettuina. Vielä ei ole tietoa siitä, koskevatko mahdolliset irtisanomiset myös heitä.
- Jos irtisanomiset vähänkin koskevat Turun telakan työntekijöitä, niin se koskee lomautettuja, sillä olemme lähes kaikki lomautettuina täältä, sanoo Aalto.
Turun telakanjohtajan Jari Anttilan mukaan irtisanomisten jakautuminen Turun ja Rauman kesken tarkentuu neuvottelujen edetessä.

- Kyllä Turku suurempana kantaa tästä suuremman kakun. Ei ole myöskään yksilöity, mitä ammattiryhmiä irtisanomiset koskevat, sanoo Turun telakan pääluottamusmies Aalto.
Yt-neuvottelut alkavat ensi tiistaina. Mahdolliset henkilöstövaikutukset tulevat yhtiön mukaan koskemaan todennäköisesti kaikkia toimintoja. Neuvottelujen aiheuttamat muutokset toteutetaan telakoilla ensi kevään aikana.

STX Finland luovutti noin viikko sitten Turun telakalta maailman suurimman risteilijän, Allure of the Seas -aluksen. Risteilijän luovutuksen jälkeen Turun telakka hiljenee, mutta toiminta käynnistyy uudelleen ensi syksynä.
Yhteensä STX Finlandilla on noin 3 000 työntekijää.

YLE 3.11.2010

 
Johtavien teollisuusmaiden velkataakasta tulossa kestämätön

Maailmantalouden toipuminen on hyvässä mallissa, mutta johtavien teollisuusmaiden velkataakka uhkaa nousta ennätyksellisen korkeaksi, varoittaa taloudellinen yhteistyö- ja kehitysjärjestö OECD.

OECD ennustaa, että sen jäsenmaiden talouskasvu on tänä vuonna vajaat kolme prosenttia.

Ensi vuonna kasvu hidastuu, sillä ensi vuoden toisella puoliskolla talouskasvu on OECD:n mukaan keskimäärin 2,5 prosenttia. Vuoden 2012 toisella puoliskolla OECD odottaa talouskasvun olevan 3 prosenttia.

- Maailmantalouden toipuminen on yhä haurasta, mutta kuitenkin hyvässä mallissa. Julkiset velat ja alijäämät ovat kuitenkin kasvaneet kahden viime vuoden aikana kestämättömiksi talouskriisin seurauksena, OECD:n raportissa todetaan.

Raportissa varoitetaan, että ennusteet talouskasvusta voivat muuttua, jos asuntojen hinnat alkavat uudelleen laskea, mikä voi hillitä kulutusta. Talouskasvua voivat myös syödä jännitteet valuuttamarkkinoilla.

AFP  3.11.2010

Puolustusyhteistyö puhutti Pohjolan ulkoministereitä

Pohjoismaiden ulkoministerit uskovat, että rahapula vie maat väkisin entistä tiiviimpään yhteistyöhön myös puolustuspolitiikassa. Ulkoministerit keskustelivat keskiviikkona Reykjavikissa solidaarisuusperiaatteesta - eli ovatko Pohjoismaat hädän hetkellä kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta.

Suomen ulkoministerin Alexander Stubbin (kok.) mukaan on ilmiselvää, että pohjoisen maat auttaisivat toisiaan jo nyt, jos jokin katastrofi kohtaisi. Virallisesti Pohjoismailla ei kuitenkaan vielä ole kirjallista solidaarisuussopimusta.

- Toivottavasti solidaarisuutta ei tarvitse koskaan käytännössä punnita, Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt muotoili.

Ruotsi on kuitenkin virallisesti ilmaissut, että se auttaa muita Pohjoismaita kriisitilanteessa. Norja taas on ollut haluton muodollisiin apulupauksiin.

- EU-mailla on keskinäinen turvatakuu, joten Pohjoismaiden virallinen avunantoasema on jopa heikompi kuin EU-mailla, Stubb huomautti.

Pohjoismaiden puolustusjärjestelmä on varsin kirjava, koska osa maista kuuluu vain EU:hun, osa myös Natoon ja osa vain Natoon.

Vain Natoon kuuluva Norjakin uskoo, että Pohjolan yhteistyö tiivistyy.

- Erillään olo tulee aivan liian kalliiksi, Norjan ulkoministeri Jonas Gahr Store korostaa.
Rahapula ajaa nyt useita Euroopan naapurimaita puolustusliittoumiin. Ranska ja Englanti solmivat juuri sopimuksen

puolustusyhteistyöstä, ja ulkoministeri Stubbin mukaan Saksa, Puola ja Ranska sopinevat muutaman viikon kuluessa uusista yhteistyökuvioista.

Tanskan ja Ruotsin ulkoministerit korostavat, että Afganistan on paraatiesimerkki hyvin toimivasta pohjoismaisesta yhteistyöstä. Erityisesti Ruotsin ulkoministeri sai kollegoilta kiitosta, kun ruotsalaiset päättivät pitää joukkonsa Afganistanissa. Toisenlainen päätös olisi lisännyt vetäytymishaluja muissakin Pohjoismaissa.

YLE 3.11.2010

Ankara säästökuuri läpi Portugalin parlamentissa

Portugalin parlamentti on hyväksynyt hallituksen ehdottaman säästöbudjetin, jonka tarkoitus on pienentää maan julkisen talouden vajetta. Talousvaikeuksiensa takia Portugali joutuu maksamaan lainaamastaan rahasta entistä korkeampaa korkoa.

Parlamentti hyväksyi budjetin hallituksen vähemmistökoalition äänillä, sillä suurin oppositiopuolue PSD pidättäytyi äänestämästä. Pidättäytymisestä oli sovittu hallituksen kanssa, joka lupasi vastineeksi harkita uudelleen opposition vastustamia mittavia liikennehankkeita.

Keskustavasemmistolaisen sosialistihallituksen laatima ohjelma pitää sisällään veronkorotuksia, menojen jyrkkiä leikkauksia ja julkisen sektorin palkanalennuksia ensi vuonna. Suunnitelma on Portugalissa erittäin epäsuosittu.

Ammattiliitot ovat ilmoittaneet järjestävänsä yleislakon leikkauksia vastaan 24. marraskuuta. Pääministeri José Socrates oli uhannut erota, jos säästöpakettia ei saada läpi.

Talous rapakunnossa

Portugalin talous on Kreikan, Espanjan ja Irlannin ohella euroalueen heikoimpia. Maan työttömyysprosentti on kohonnut 10,6:een. Budjettivaje oli viime vuonna euromaiden neljänneksi suurin, 9,3 prosenttia kansantuotteesta.

Hallituksen mukaan hyväksytty kulukuuri alentaisi vajeen 4,6 prosenttiin ensi vuonna. Virkamiesten palkat alenevat viisi prosenttia ja arvonlisävero nousee kaksi prosenttiyksikköä 23:een.

Portugali maksaa kolmen kuukauden lainoistaan keskimäärin 1,8 prosentin korkoa, mikä on 0,5 prosenttia enemmän kuin huhtikuussa. Vuoden lainojen keskikorko on noussut kokonaisen prosenttiyksikön 3,3 prosenttiin.

AP, AFP  3.11.2010

Tanska sai nuhteita pohjoismaalaisten karkotuksista

Muut Pohjoismaat painostavat Tanskaa muuttamaan karkotuskäytäntöään. Tanska on karkottanut viime vuosina lukuisia Pohjoismaiden kansalaisia, joille Tanskan olisi pitänyt maksaa sosiaalitukia.

Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi keskiviikkona Reykjavikissa selvin äänin päätöksen, joka vaatii Tanskaa lopettamaan muiden pohjoismaalaisten käännyttämisen maasta.

-Tanskan pitää lopettaa käytäntö, että se lähettää kotiin Tanskasta esimerkiksi äitiyspäivärahalla olevia pohjoismaalaisia, Pohjoismaiden neuvoston kansalais- ja kuluttajavaliokunnan puheenjohtaja Ville Niinistö sanoi.

Niinistö kertoo itsekin saaneensa yhteydenottoja Tanskassa asuvilta suomalaisnaisilta.
- Tanska on mukana rajaesteiden poistoa koskevissa sopimuksissa. Sen pitää nyt vastata tähän huutoon, Niinistö sanoi Reykjavikissa.

Tanska puolusti tapaansa

Tanskan pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaava ministeri Karin Ellemann puolusti maansa tapaa Pohjoismaiden neuvoston edessä. Tanska ei katso rikkovansa säädöksiä, vaan tulkitsee niitä vain eri tavalla kuin muut Pohjolan maat.

Karkotuksista varsinaisesti vastaava tanskalaisministeri Birthe Rönn Hornbech ei suostunut tulemaan Pohjoismaiden neuvoston eteen lainkaan. Hän on aiemminkin kieltäytynyt kuulemasta naapurimaiden moitteita karkotuspäätöksistä.

Ellei Tanskan hallitus puutu karkotuksiin, aikoo Pohjoismaiden neuvoston kansalais- ja kuluttajavaliokunta keksiä uusia painostuskeinoja. Neuvoston keinovalikoimassa ei ole rangaistuksia.

YLE Uutiset 3.11.2010

Eduskunnan virkamiehille yli 20 prosentin palkankorotus

Neljä johtavaa virkamiestä on tehnyt kantelun eduskunnan hallinto-osaston johtavien virkamiesten palkankorotuksista.

Eduskunnan hallinto-osaston johtaville virkamiehille on tulossa yli 20 prosentin palkankorotus vuoden sisällä.

Eduskunnan kansliatoimikunta päätti viime viikolla nostaa kymmenellä prosentilla samojen virkamiesten palkkoja, jotka saivat viime vuoden palkkauudistuksen yhteydessä jo 12 prosentin korotukset.

Neljä johtavaa virkamiestä muilta osastoilta teki keskiviikkona korotuksista harvinaisen kantelun kansliatoimikunnalle. Muun muassa lainsäädäntöjohtaja Keijo Koivukangas kysyi, noudattiko toimikunta päätöksessään hallintolain säännöksiä. Kirjelmä on eduskunnan hallintohistoriassa hyvin poikkeuksellinen.

Epäily lainvastaisuudesta perustuu siihen, että sekä asian esittelijä, toimistopäällikkö Martti K. Korhonen että valmistelija, henkilöstöpäällikkö Hannu Laitinen hoitivat itseään koskevaa asiaa.

Asia valmisteltiin varapuhemies Tarja Filatovin (sd) kanssa. Hän sanoi keskiviikkona, ettei "asia näytä hyvältä".

"On hyvä kysymys, oliko juuri nyt oikea aika", hän lisäsi.

Filatov sanoi toimineensa aiemmin sovittujen pelisääntöjen mukaan.

HS.fi 1.7.2010

Alko jakoi rahaa peruspalveluministeri Paula Risikon siviilityöpaikalle

Peruspalveluministeri Paula Risikon (kok) siviilityöpaikka pärjäsi hyvin, kun Alko jakoi rahaa alkoholihaittojen vähentämiseen tähtääville hankkeille viime viikolla.

Lahjoitetusta 2,5 miljoonasta eurosta 100 000 euroa menee Risikon siviilityöpaikan Seinäjoen ammattikorkeakoulun hankkeelle.

Hän työskentelee laitoksen vararehtorina, mutta on nyt virkavapaalla.

Risikon mukaan lahjoitus tuli hänelle yllätyksenä.

"Kysyin ja kuulin, että Alkon hallitus päätti näin."

Asian valmisteli Alkon johtaja Maritta Iso-Aho.

"Projekti pyysi lahjoituksen yliopistolle tai ammattikorkeakoululle. Emme saa verovähennystä, jos lahjoitus menee sairaanhoitopiirin kautta", Iso-Aho kertoo.

Alkon lahjoitus on jatkoa juhlavuonna 2007 jaetulle miljoonalle eurolle. Silloin yhtiö tuki päihdelääketieteen opetusta neljässä yliopistossa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu oli nyt ainoa ammattikorkeakoulu ja ainoa, joka sai rahaa yhteen hankkeeseen.

Lahjoitussumman perusteella hankkeella kävi tuuri. Esimerkiksi Tampereen yliopiston sosiaalipuoli saa 200 000 euroa, mutta sillä tuetaan tutkimusta ja opetusta useana vuonna.

HS.fi 1.7.2010

Työkaverista tuli ninja

Oletko aina tahtonut olla ninja? Jos olet IT-alalla, voit toteuttaa toiveesi, sillä nyt sinne palkataan ninjoja. Harva tietää, mitä ninja tekee, mutta eipä guru tai CIO:kaan aukea jokaiselle. Yrityksissä keksitään yhä erikoisempia titteleitä, vaikka ne saattavat hämätä niin työn hakijoita, sen tarjoajia kuin asiakkaitakin. 

Kansainvälisissä työpaikkailmoituksissa saatetaan hakea ninjaa, evankelistaa tai gurua. Rekrytoijien mukaan Suomessa tällaisiin titteleihin ei kovin usein ole törmätty, mutta mahdottomia ne eivät ole täälläkään. Esimerkiksi VMP Group etsii Monsterin avulla testing and packaging gurua.

Jo vuosia työelämä on Suomessakin vilissyt key account managereita, chief information officereita eli tietohallintojohtajia sekä kaikenlaisia projekti-, tiimipäälliköitä ja asiakkuusratkaisuvastaavia.

Tavaton ei myöskään ole competence development manager eikä chief inspirational officer. Nämä tittelit kertovat usein paitsi englannin kielen viljelystä myös erilaisilta päällikkötöiltä kuulostavien nimikkeiden lisääntymisestä.

Henkilöstöjohdon yhdistys Henry ry:n toiminnanjohtaja Leena Malin sanoo, että tittelit ovat jo aikamoinen hetteikkö.

– Ihmettelen titteleiden kirjoa ja mielikuvituksen rikkautta. On käsittämätöntä, mitä kaikkea on keksitty.

Hienon tittelin uskotaan houkuttelevan

Töiden ja tekijöiden yhyttämisen ammattilaiset arvioivat, että tittelinikkarointi voi johtua kovasta kilpailusta, jota käydään hyvistä hakijoista.

Monsterin toimitusjohtaja Marja Pylkkänen uskoo, että päällikkönimikkeellä yritetään saada työpaikka kuulostamaan houkuttelevalta. Hänen mukaansa titteli voi olla myös viesti asiakkaalle.

– Jos key account manager ottaa yhteyttä, asiakas voi tuntea itsensä tärkeämmäksi kuin jos myyntineuvottelija ottaa yhteyttä.

Tavatonta ei ole sekään, että yrityksessä jo olevalle tehtaillaan uusi, hieno titteli, vaikka toimenkuva ei juuri muutu. Tällainen ”ylennys” voi tulla yritykselle halvaksi, sillä se ei läheskään aina tarkoita palkankorotusta tai ainakaan merkittävää sellaista.

Työnhakijat ovat hukassa

Tittelit, joista ei ilmene, mitä niiden haltijat tekevät tai jotka liioittelevat tehtävän vaativuutta tai vastuuta, voivat aiheuttaa suurta sekaannusta.

Henkilöstöpalveluyritys Adeccon IT-alan henkilöstökonsultti Paula Vitikainen kertoo, että toisinaan nimikkeen alta paljastuu aivan toisenlainen tehtävä kuin tittelin perusteella olisi saattanut kuvitella.

– Tilanne vaikeuttaa rekrytointia selvästi, hän sanoo.

Pylkkäsen mukaan hakijat eivät välttämättä löydä tehtäviä, jos nimikkeet ovat kummallisia. Esimerkiksi viestinnän työtä etsivä ei ehkä tule naputtaneeksi hakupalvelun tehtäväkenttään corporate communications manager.

Oikean henkilön löytämisen vaikeutta lisää, jos ilmoituksessa ei selvästi kuvata, millaisesta työstä on kyse. Jos tittelikin on kummallinen, rekrytointi voi osoittautua puolin ja toisin katastrofiksi.

– Kaikki työnantajat eivät tarkkaan mieti, millaista osaamista he loppupeleissä tarvitsevat, sanoo Vitikainen.

Samaistuminen titteliin voi jarruttaa uraa

Asiantuntijat arvioivat, että titteleiden arvo kokee inflaation, jos niitä on kaikilla.

The Economist -lehden mukaan liiallinen titteleillä koreilu kyynistää. Vitikaisen mukaan ylihieno titteli voi jopa hankaloittaa työn tekoa.

– Jos tarvitaan kädet saveen -tyyppi, ja titteli antaa ymmärtää, ettei kyseinen henkilö ole sellainen, hän voi alkaa itsekin pitää itseään enemmän johtajana kuin työntekijänä.

Mielikuva itsestä johtajana saattaa Pylkkäsen mielestä jopa haitata paikanvaihtoa. Etenkin nuorena päälliköksi nimitetylle saattaa olla kova pala mennä hommaan, jossa titteli kuulostaa aiempaa kehnommalta, vaikka työ olisi selvästi entistä vaativampi.

Nimikkeet vaihtelevat hyvin paljon yrityksittäin. Malin kertoo, että vaikkapa ydinvoimalan rakentamisesta vastaavan johtajan titteli on projektipäällikkö. Sama titteli voi olla pienessä yrityksessä pienestä hankkeesta vastaavalla henkilöllä.

Taloussanomat 30.6.2010

Saksalaiset haluaisivat hylätä euron

Valtaosa saksalaisista olisi valmis hylkäämään euron ja ottamaan takaisin vanhan markan. Ipsos-tutkimuslaitoksen kyselyn mukaan 51,4 prosenttia vastaajista ottaisi markan takaisin ja 30,3 prosenttia pitäisi euron. Loput eivät osanneet vastata kyselyyn.

Kyselyn mukaan varsinkin vanhat ihmiset muistelevat vanhaa markkaa kaiholla. Yli 50-vuotiaista peräti 56 prosenttia palaisi vanhaan, kun 16 - 29-vuotiaista vain 42 prosenttia haluaisi markan takaisin.

Vanhoista itäsaksalaisista markan palauttaisi käyttöön 48 prosenttia vastaajista ja entisistä länsisaksalaisista 52 prosenttia.

Euron suosio on sukeltanut ennätyksellisen alas sen jälkeen, kun Saksa ja muut euromaat päättivät tukea talousvaikeuksissa olevaa Kreikkaa miljardien apupaketilla.

Vielä ennen Kreikan tukipakettia 66 prosenttia saksalaisista suosi euroa ykkösvaluuttana. Euroopan unionin helmikuisessa kyselyssä euron vastustajia oli Saksassa vain 29 prosenttia.

Ipsos kysyi euromielipiteitä tuhannelta 16-64-vuotiaalta saksalaiselta huhtikuun alussa.

AFP, YLE Uutiset 29.6.2010

Markkinavoimatkin voivat erehtyä

Markkinat ovat itsessään poliittisia konstruktioita, jotka eivät aina toimi tehokkaasti eivätkä yhteiskunnan hyväksi.

Antti-Ville Suni

Euroopassa ja Yhdysvalloissa käydään parhaillaan poliittista kädenvääntöä rahoitussektorin uudesta sääntelystä. Jos pankit onnistuvat ampumaan lakiesityksiin tarpeeksi reikiä, näemme vastedeskin pääomien virtaavan kansantaloudellisesti tehottomiin ja sosiaalisesti hyödyttömiin kohteisiin: pankkien tuloksiin ja pankkiirien bonuksiin.

Tähänastisissa puheenvuoroissa on tullut esiin useita rahoitusalalle tyypillisiä harhakäsityksiä. Ensimmäinen ja keskeinen virhepäätelmä on sekoittaa keskenään rahoitusala ja reaalitalous. Esimerkiksi Björn Wahlroos väitti hiljattain kohua herättäneessä haastattelussaan, että "kyseessä ei ole valtioiden velkakriisi vaan luottamuskriisi Eurooppaa ja EKP:tä kohtaan" (Financial Times 7. 6.).

Tämän käsityksen mukaan Adam Smithin näkymätön käsi on lyönyt euroaluetta poskelle ja näkymättömät markkinavoimat vaativat nyt euromaita ryhdistäytymään eli alentamaan veroja ja vapauttamaan markkinoita. Mutta kuten Columbian yliopiston professori ja nobelisti Joseph Stiglitz on sanonut, näkymätön käsi on näkymätön todennäköisesti siksi, ettei sitä ole olemassa.

Usko markkinoiden tehokkuuteen johtaa harhaan. Markkinoiden tehokkuus edellyttäisi muun muassa sitä, että kaikkien tieto markkinoista olisi täydellistä. Se ei tietenkään ole mahdollista.

Lehman Brothersin pääjohtajan Richard Fuldin päivätulot vuonna 2007, vuosi ennen pankin konkurssia, olivat 60 000 dollaria. Samaan aikaan miljardi ihmistä eli yhden dollarin päivätulolla. Fuld ei ole rahoitusalalla ainutlaatuinen tapaus, mutta hänen tulonsa ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka tehottomasti markkinat kohdentavat pääomaa.

New Yorkin alueellinen keskuspankki julkaisi äskettäin tutkimuksen kansantaloustieteen opiskelun vaikutuksista ihmisten talouspoliittisiin näkökantoihin. Tutkimuksen mukaan kansantaloustieteen perusopinnot siirtävät opiskelijoiden näkemyksiä poliittisesti oikealle. Oppikirjathan opettavat muun muassa, että verot vääristävät markkinoita ja johtavat tehokkuustappioihin.

Kiinnostavaksi tutkimustulos tulee, kun sitä verrataan aiempaan tutkimukseen, jonka kohteena olivat yhdysvaltalaiset ammattiekonomistit. Vertailu osoittaa, että alan lisäopiskelu tohtoritasolla siirtääkin poliittisia kantoja osin vasemmalle. Tämä näkyy erityisesti suhtautumisessa tuloeroihin ja julkisen sektorin kokoon.

Muutos johtunee siitä, että kansantalouden jatko-opinnoissa tulevat esiin yhtäältä talouden epätäydellisyydet, kuten epäsymmetrinen tieto, ja toisaalta se tosiasia, että talous muodostuu ihmisistä, joiden hyvinvointi ei aina ole yhtä kuin markkinoiden tehokkuus.

Toinen tyypillinen virhe on sekoittaa rahoitusalan toipuminen kansantalouden toipumiseen: Wahlroosin sanoin "monet näistä puoskari-keynesiläisistä – – arvioivat väärin, kuinka nopeasti pääoma reagoi muutoksiin nykymaailmassa".

On totta, että pankkien tulosten nopea paraneminen yllätti monet, mutta se tuskin lohduttaa niitä maailman 37 miljoonaa työtöntä, jotka nyt kärsivät pankkien aiheuttamasta kriisistä. Taantuma leikkaa aina myös pitkän aikavälin talouskasvua. Ihmiset menettävät työttömänä ollessaan taitojaan, ja innovaatioita jää konkurssien vuoksi hyödyntämättä.

On arvioitu, että vaikka kansantalouden tuotannosta jäisi kuromatta kiinni vain neljännes, se vastaisi nykyarvoin jopa 90:tä prosenttia globaalista kansantuotteesta.

Rahoitusala elää kuvitelmassa, jossa sen hyödyllisyys perustuu käteisen rahan tarjoamiseen kohteesta välittämättä. Tällöin alan muut (teoreettiset) velvollisuudet, kuten pääoman tehokas kohdentaminen ja riskien hallinta, jäävät syrjään.

Taloustilastoista ei kuitenkaan löydy mitään todisteita sille, että keynesiläinen ajattelu olisi tässä taantumassa ollut väärässä. Jos rahoitusalan ja reaalitalouden olisi annettu romahtaa vapaasti, olisimme täsmälleen samassa tilanteessa kuin Yhdysvallat 1930-luvun suuren laman aikaan.

Nyt emme maksa kriisin hintaa pelkästään menetettyinä työpaikkoina. Sen sijaan veronmaksajat, mukaan lukien Wahlroosin mainitsemat "köyhät ja rikkinäiset perheet" ympäri maailman, ottavat vastuulleen suuren velkataakan pitääkseen kansantalouden – ja pankkiirien unelmat – hengissä.

Tästä pääsemme Wahlroosin ja kumppaneiden suurimpaan harhakuvitelmaan: markkinoiden vapauteen.

Uusliberaali yhteiskunnan jako vapaisiin markkinoihin ja poliittiseen valtioon on jo lähtökohtana virheellinen. Markkinat ovat itsessään poliittisia konstruktioita. Niihin sisältyy oikeuksia ja velvollisuuksia, joiden legitiimiys on aina lopulta poliittisen harkinnan tulos.

Se mitä oikeuksia ja velvollisuuksia kukin pitää legitiimeinä, riippuu jokaisen subjektiivisesta näkökulmasta. Tähän näkökulmaan vaikuttavat yhteiskunnan arvot ja normit, jotka ovat instituutioiden välityksellä kiinnittyneet ihmisiin, politiikkaan ja talouteen.

Länsimaissa harva varmastikaan pitää enää esimerkiksi lapsityövoiman kieltoa ei-toivottavana markkinainterventiona, mutta monessa kehitysmaassa kapitalisteilla on vielä oikeus hankkia halvinta mahdollista työvoimaa.

Pääsemme eteenpäin, kun tunnustamme, että markkinat ovat itsessään poliittisia konstruktioita, jotka eivät aina toimi tehokkaasti eivätkä yhteiskunnan hyväksi.

Abraham Lincoln esitti kuuluisassa Gettysburgin puheessaan vision valtiosta, joka on olemassa kansalaisten toimesta ja kansalaisia varten (of the people, by the people, for the people). Ikävä kyllä niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin poliittinen päätöksenteko näyttää yhä edelleen tapahtuvan harvojen tahojen erityisintressien mukaisesti. Money talks.

Kirjoittaja on kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden jatko-opiskelija joka on opiskellut kansantaloustiedettä ja talouspolitiikkaa Columbian yliopistossa New Yorkissa.

HS.fi 29.6.2010

Suomi on Euroalueen kallein maa

Ruoka ja alkoholittomat juomat maksavat Tilastokeskuksen ja Eurostatin mukaan Suomessa viidenneksen enemmän kuin Euroopan unionissa keskimäärin.

Suomen kuluttajahinnat ovat maanantaina julkistetun tutkimuksen mukaan kokonaisuudessaan euroalueen korkeimmat.

Alkoholi on Suomessa Norjan jälkeen teollisuusmaiden toiseksi kalleinta. Suomalaiset maksavat alkoholijuomista keskimäärin 70 prosenttia enemmän kuin kansalaiset muissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Tupakka maksaa Suomessa 10 prosenttia enemmän kuin EU:ssa keskimäärin.

Koko Suomen yksityisen kulutuksen hintataso oli viime vuonna teollisuusmaiden neljänneksi korkein. Kallein teollisuusmaa on Tanska, jonka hintataso on 14 prosenttia korkeampi kuin Suomen keskimääräinen kuluttajahintataso.

Kuluttajahinnat ovat Suomea korkeampia myös Norjassa ja Sveitsissä. Britanniassa yksityisen kulutuksen hinnat olivat keskimäärin 30 prosenttia halvempia ja Saksassa 17 prosenttia halvempia kuin Suomessa.

STT-Iltasanomat 28.6.2010

Krugman: Maailmantalous kolmannen lamakautensa alkuvaiheessa

Talouden nobelisti Paul Krugman uskoo, että maailmantalous saattaa vajota takaisin kolmanteen lamakauteensa. Krugman syyttää poliitikkoja epäonnistuneesta politiikasta, joka heikentää taloutta.

Krugman kirjoittaa New York Timesin kolumnissaan, että maailman historia tuntee vain kaksi ajanjaksoa, joita voi kuvata todelliseksi lamakaudeksi. Vuoden 1873 paniikin jälkeen seurasivat epävakauden ja deflaation vuodet. Vuosien 1929–1931 finanssikriisin jälkeen alkoi massatyöttömyyden aika.

Sekä 1800-luvun lopun että 1930-luvun lamoissa talouden lasku ei ollut yhtäjaksoista. Krugman muistuttaa, että molempien lamojen aikana talous myös kasvoi. Kasvukausi jäi kuitenkin liian lyhyeksi pystyäkseen nostamaan talouden kestävälle nousu-uralle.

Krugman pelkää, että maailmantalouden nykyinen orastava kasvu saattaa olla ohimenevää. Maailmantalous on itse asiassa Krugmanin pelkojen mukaan kolmannen lamakautensa alkuvaiheessa.

Syyn talouden uuteen heikkenemiseen aiheuttavat poliitikot. Krugmanin mukaan muun muassa viikonlopun G20-maiden kokouksen aikaansaannokset osoittavat huonoa talouden hallintaa – maiden olisi huolehdittavat riittävästä kulutuksesta eikä vyönkiristyksistä.

Vuosina 2008 ja 2009 näytti vielä siltä, että poliitikot olisivat oppineet historiasta. Keskuspankkien voimakkaat koronlaskut sekä valtioiden mittavat elvytyspaketit auttoivat jarruttamaan talouden laskua.

Krugman kuitenkin varoittaa, että kolmas lama-aika ei ole vielä ohi. Uhka on, että Eurooppa ja Yhdysvallat ajautuvat Japanin tyyppiseen, pitkään, hitaan kasvun aikaan, kun maat innolla aloittavat nyt budjettileikkaukset.

– Ja kuka maksaa tämän ortodoksisen riemusaaton hinnan. Vastaus on kymmenet miljoonat työttömät. Ne monet, jotka tulevina vuosina joutuvat työttömäksi ja ne, jotka eivät ehkä koskaan enää saa töitä, Krugman maalailee.

Taloussanomat 28.6.2010

Karjalainen: Masennus ajaa nuoret eläkkeelle

Puolet nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveysongelmista, kertoo sanomalehti Karjalainen.

Kansaneläkelaitoksen mukaan alle 35-vuotiaista jo yli 20 000 saa työkyvyttömyyseläkettä. Nuorten eläkeläisten määrä kasvaa jatkuvasti.

Mielenterveysongelmat ovat nuorilla aikuisilla ylivoimaisesti yleisin eläköitymisen syy. Toiseksi yleisin syy on älyllinen kehitysvammaisuus.

Mielenterveyssyistä johtuvan eläköitymisen taustoista on varsin vähän tutkimustietoa. Kela on aloittamassa tutkimushanketta aiheesta.

– Vakavien psykoosisairauksien vuoksi on toki eläkkeelle jääty aiemminkin. Masennushäiriöiden vuoksi eläköityminen sen sijaan näyttää olevan uudempi ilmiö, sanoo Kelan erikoistutkija Annamari Tuulio-Henriksson Karjalaiselle.

Hän arvioi, että hyviä keinoja eläköitymisen ehkäisyyn olisivat työelämässä pysymistä ja sinne palaamista tukevat kuntoutustoimenpiteet.

STT-KSML.fi 28.6.2010

Metso aikoo vähentää jopa 110 työntekijää Jyväskylässä

Metso käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat koko henkilöstöä, yhteensä noin 240 ihmistä.

Valurautatuotteita valmistava Metso Foundries Jyväskylä Oy käynnistää lomautuksia ja henkilöstövähennyksiä koskevat yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat koko henkilöstöä, yhteensä noin 240 ihmistä.

Yhtiön johto arvioi vähennystarpeeksi enimmillään 110 henkilötyövuotta. Neuvottelut kestävät elokuuhun asti, ja henkilöstövaikutusten arvioidaan toteutuvan maaliskuuhun 2011 mennessä.

Lomautus- ja vähennystarpeet liittyvät tavoitteeseen sopia keinoista, joilla sopeudutaan heikentyneeseen maailmanmarkkinatilanteeseen.

”Kannattavan liiketoiminnan varmistamiseksi tulevaisuudessa tulee kapasiteetti asettaa markkinakysyntää vastaavalle tasolle”, yhtiö ilmoitti keskiviikkona ennen puolta päivää tiedotteessaan.

Metso Foundries kuuluu kansainväliseen Metso-teknologiakonserniin, joka valmistaa teknologia- ja palveluratkaisuja kaivos-, maarakennus-, voimantuotanto-, automaatio-, kierrätys-, massa- ja paperiteollisuudelle. Konsernin palveluksessa on 27 000 ihmistä yli 50 maassa.

HS.fi 23.6.2010 

             
WSOY irtisanoo 29 ihmistä

STT:n saamien tietojen mukaan mukaan WSOY irtisanoo 29 ihmistä.

Lisäksi kolmen työntekijän työsuhde osa-aikaistetaan.

Viestintäjohtaja Tarja Virolainen ei vahvista irtisanottavien määrää, koska keskustelut yksittäisten ihmisten kanssa jatkuvat koko päivän.

Osa kustannustalon henkilöstöstä ilmoitti aikovansa marssia ulos työpaikaltaan iltapäivällä vastalauseena irtisanomisille.

STT-Iltalehti.fi 22.6.2010

Nasa pelkää Auringon sekoittavan satelliitit
Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa varoittelee edessä olevasta aurinkomyrskykaudesta. Suurin huolen aihe on se, miten Auringon lisääntyvä aktiivisuus vaikuttaa viestiliikenteeseen, lähinnä kaikkeen sellaiseen mikä hyödyntää satelliitteja.

Listalla ovat muun muassa jokapäiväiseen elämään kuuluvat GPS-paikantimet, maksuliikenne, ulkomaanpuhelut ja lentoliikenne. Aikaa Auringon heräämiseen arvioidaan olevan parisen vuotta.

– Teknologinen yhteiskuntamme on kehittänyt ennennäkemättömän herkkyyden aurinkomyrskyille, varoittaa Nasan aurinkofysiikan jaoksen johtaja Richard Fischer viraston tiedotteessa. Hänen mukaansa yksi mittava purkaus voisi aiheuttaa esimerkiksi hirmumyrsky Katrinaan verrattuna kaksikymmenkertaisen määrän vahinkoa.

Yleensä magneettikenttä suojaa maapalloa Auringon myrskyiltä, mutta erityisen rajut purkaukset voivat olla todellinen tuhon lähde. Sellaisia on kuitenkin nähty varsin harvoin.Toistaiseksi suurin rekisteröity aurinkomyrsky mitattiin vuonna 1849, jolloin se kärvensi suuren osan Euroopan ja Yhdysvaltain puhelinlinjoista.

-KSML.fi 21.6.2010

Loviisan ydinvoimalan pihalla säteili

Loviisa. Loviisan ydinvoimalan pihalla havaittiin pieni määrä radioaktiivisuutta viime viikolla. Alue on siivottu ja todettu puhtaaksi, kertoi Fortum keskiviikkona.

Radioaktiivinen aine karkasi ilmeisesti polttoainekontin kuljetuksesta. Säteily havaittiin kuljetuksen jälkeisessä tarkastusmittauksessa viime viikon keskiviikkona.

Havaituista aineesta ei aiheutunut vaaraa ihmisille tai luonnolle.
Voimala-alueella oli vastaavanlainen radioaktiivisen aineen päästö vuonna 2006. Silloinkaan ei aiheutunut vaaraa ympäristölle.

Fortum kertoo aloittaneensa tapahtuman syistä perusteellisen selvityksen.

STT-HS.fi 16.6.2010

WSOY irtisanoo lisää väkeä ensi viikolla

WSOY:n yt-neuvottelujen tulokset selviävät ensi viikolla.

Kirjailija Sofi Oksasen tiistaiset potkut eivät jää WSOY:n viimeisiksi. Lisää huonoja uutisia saadaan yt-neuvotteluista ensi viikolla.

Maan suurimman kustantamon yt-neuvotteluissa irtisanottaneen ensi viikolla noin 30 työntekijää. Kustannustoimittajia näistä saattaa olla jopa kymmenen.

Talo vähentää työntekijöitä, koska WSOY:llä on samat ongelmat kuin kaikilla muillakin kustantamoilla: internet syö tietokirjojen myyntiä, sähkökirja uhkaa ja kirjanimikkeiden lisääntyminen pirstoo alaa yhä pahemmin.

HS,fi 16.6.2010 

Arvopaperi: Pörssirikkaiden salkut turposivat  

Pörssikurssien reipas nousu on vaurastuttanut suursijoittajia. Suomen viidenkymmenen pörssirikkaimman osakevarallisuus on kasvanut vuodessa 2,6 miljardilla eurolla, ilmenee Arvopaperi-lehden selvityksestä.

Peräti kahdeksalla omistusten arvo on noussut vuodessa yli 100 miljoonaa euroa. Osakevarallisuuden kasvua selittää arvonnousun lisäksi pörssirikkaiden omistusten lisääntyminen suomalaisissa listayhtiöissä.

Listan ykkösenä on Konetta omistava Antti Herlin, jonka henkilökohtainen osakevarallisuus nousee kesäkuun pörssikursseilla yli miljardiin euroon. Vuodessa hän on rikastunut laskennallisesti 370 miljoonaa euroa.

Kakkosena on jälleen Sanoman suuromistaja Aatos Erkko. Näyttävimmän nousun listalla tekivät Hartwallit, joiden osakesalkku kasvoi vajaasta 70 miljoonasta runsaaseen 420 miljoonaan euroon.

STT-Hs.fi 17.6.2010

Älä tule töihin, tänään et saa palkkaa
                       
Otteet kovenevat nyt monella työpaikalla. Osa työnantajista vaatii jo työntekijöiltä ylimääräistä joustamista sopimuksista ja yrittäjäriskin kantamista – muuten ei töitä ole luvassa. Riitaa tulee entistä useammin muun muassa tauoista. Työntekijöitä lähetetään kotiin kesken päivän, ilman palkkaa ja perutaan sovittuja työvuoroja. Seuraukset näkyvät työntekijöiden asenteissa.

Palkattomia taukoja hiljaisina hetkinä, sateen vuoksi peruttuja työvuoroja.
Työnantajat pyrkivät yhä useammin luistamaan palkallisista tauoista ja sairaus- ja äitiyslomista, sanoo Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.
– Trendi on jo jonkun aikaa ollut sellainen, että työnantajat haluaisivat maksaa vain ja ainoastaan tehdystä työstä, hän sanoo.

Palvelualojen ammattiliiton PAM-lehti kertoi viime viikolla, että joissain franchising-periaatteella toimivissa McDonald´seissa on ollut tapana panna työntekijä palkattomalle tauolle jopa useaksi tunniksi kesken työpäivän, jos asiakkaita ei ole sattunut sillä hetkellä olemaan.
Lehto muistuttaa, että jos työvuoroista on sovittu, työnantaja ei voi yksipuolisella ilmoituksella muuttaa niitä.

– Työnantaja voi soittaa aamulla, että työntekijää ei sinä päivänä tarvitakaan, tai käskeä kotiin kesken työpäivän. Palkan pitää kuitenkin silti juosta.

Lehto kehottaa tutustumaan alan työehtosopimukseen. Työsopimuksessa ei voi sopia sitä huonommista työehdoista, ellei paikallisen sopimisen mahdollisuudesta erikseen ole mainintaa.
Niistä poikkeaminen ei kuitenkaan ole harvinaista.

– Tilanne voidaan esittää niin, että sulle saattaisi olla täällä töitä, jos voit vähän joustaa, hän kuvaa.

Kaupan alan uusi sopimus hiertää

Ongelmat ovat erityisen yleisiä palvelualoilla, kuten kaupoissa, ravintoloissa ja siivousalalla, joilla työskentelee tyypillisesti paljon nuoria ja maahanmuuttajia.

– Varsinkin taukoasioista tulee kyselyitä. Palvelualalla joutuu usein työskentelemään yksin, jolloin taukoa ei voi välttämättä pitää, vaikka työnantajan vastuulla olisi velvollisuus järjestää se. Esimerkiksi siivoustöissä taas on nykyään usein niin kiire, ettei taukoja kerta kaikkiaan ehdi pitää, sanoo PAMin Oulun ja Lapin aluepäällikkö Paula Grekelä.

Myös maksamatta jääneistä ylityökorvauksista ja lomarahoista tulee valituksia.
Viime aikoina kärhämää on aiheuttanut kaupan alan uusi työehtosopimus, joka tuli voimaan toukokuun alussa. Se määrää, että yli kuuden tunnin työvuoroon tulee kuulua vähintään kaksi kahvitaukoa. Taukojen pituutta ei ole määritelty.

– Monet työantajat ovat sen jälkeen alkaneet tarjota alle kuuden tunnin työvuoroja, Grekelä sanoo.

Työvuorot on saatettu lyhentää esimerkiksi viiteen tuntiin ja 45 minuuttiin.

Lomautuksia viikonloppuisin

Kunta-alalla räikeät työehtosopimuksiakin rikkovat säästötoimet liittyvät lomautuksiin, sanoo Akavan lakimies Maria Löfgren.

– Yleisin tapaus on varmaankin sellainen, että työntekijöitä on lomautettu vapaapäivien ajaksi, jolloin lomautus ei näy työnteossa mitenkään, hän sanoo.

– Me lähdemme siitä, että lomautus ei voi koskea ainoastaan palkanmaksua, joten katsomme tällaiset tapaukset ilman muuta laittomiksi.

Eräänlainen ikuisuuskysymys akavalaisilla aloilla ovat työtehtäviin liittyvien matkojen korvaukset.

– Lain mukaan työnantajan ei tarvitse korvata niitä, mutta työehtosopimuksissa korvauksista on sovittu ja pitäisikin sopia. Huonoina aikoina työntekijän mahdollisuudet neuvotella korvauksista ovat heikommat.

Myös ylitöiden korvaamisesta nipistetään Löfgrenin mukaan laittomuuksiin saakka. Harmaata ylityötä on aina, mutta kehnoina aikoina ongelma korostuu entisestään. 

Hällä väliä -asenne

SAK:n Anu-Tuija Lehdon mielestä työnantajat yrittävät kaiken kaikkiaan sälyttää yhä enemmän yrittämiseen kuuluvaa riskiä työntekijän harteille.

Edellä kuvattujen esimerkkien lisäksi siitä kertovat vuokratyövoiman ja määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen. Myös niin sanotut ”nollasopimukset” ovat lisääntyneet, eli työsuhteet, joissa työntekijä kutsutaan töihin tarvittaessa.

– Työntekijöille siirtyy liiketoiminnan riski, mutta ei kuitenkaan siihen kuuluvaa mahdollisuutta rikastua, Lehto katsoo.

Hän uskoo, että seuraukset näkyvät työpaikoillakin.

– Ei mikään ihme, jos joillekin nuorille tulee hällä väliä -asenne työhön, jos työelämä kohtelee heitä näin.

Taloussanomat 15.6.2010

Wahlroos: EKP:sta puuttuu ammattitaitoista työvoimaa

Sampo-konsernin hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin mielestä Euroopan markkinamyllerrys johtuu luottamuksen puutteesta ja Euroopan keskuspankin (EKP) kykenemättömyydestä.

"Tämä ei ole valtioiden velkakriisi, vaan Euroopan ja EKP:n luottamuskriisi. EKP:lla on liian tiukat rajat – se hoitaa vain inflaatiota. Sillä on myös huutava puute todella hyvistä ekonomisteista, sillä ei yksinkertaisesti ole ammattitaitoista työvoimaa", Wahlroos sanoo Financial Times -lehdessä.

Wahlroos suosittelee euroalueelle lääkkeeksi lisää liberalisointia.

"Ei kyse ole siitä, että ihmiset olisivat vakavasti huolissaan siitä, että valtiot eivät maksaisi velkojaan, vaan eurooppalaisen sosiaalisen mallin kriisistä. Meidän täytyy ajatella uusiksi sosio-ekonominen mallimme, Me emme voi jatkaa ihmisten verottamista kuten tähän asti emmekä voi jatkaa köyhyyden ja hajonneiden perheiden tukemista", Wahlrsoos sanoo.

Wahlroos uskoo Euroopan talouden toipuvan nopeammin liberalisoimalla. Kun investointipankki Lehman Brothers pari vuotta sitten kaatui monet – varsinkaan "keynesiläiset puoskarit" – eivät uskoneet finanssijärjestelmän toipuvan siitä niin nopeasti kuin se teki. "He aliarvioivat sen, kuinka nopeasti pääoma reagoi muutoksiin modernissa yhteiskunnassa."

Wahlroosin EKP-arvostelu ei ole uutta. Hän arvioi jo helmikuussa 2009 keskuspankin tehneen isoja virheitä. "Tollot istuvat Frankfurtissa", hän luonnehti EKP:tä tuolloin.

HS:fi 7.6.2010

Työryhmä haluaa yhtiöittää kunnalliset liikelaitokset

Markkinoilla toimivat kunnalliset liikelaitokset tulee yhtiöittää vuoden 2013 loppuun mennessä, esittää valtiovarainministeriön työryhmä.

Jos työryhmän ehdottama lakimuutos toteutuisi, se leikkasi useiden kuntien tuloja ympäri Suomea. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on saanut viime vuosina satoja miljoonia euroja tuloja Helsingin Energian toiminnasta.

Työryhmän esityksen mukaan muun muassa kaikki energiayhtiöt ja kaikki satamatoiminta tulisi yhtiöittää.

Tosin aivan kaikkia liikelaitoksia ei tarvitsisi yhtiöittää. Toimintaa saisivat jatkaa esimerkiksi sellaiset liikelaitokset, jotka tuottavat palveluita kunnan sisäisesti.

Tilastokeskuksen mukaan kuntien liikelaitoksia oli toissa vuonna yhteensä reilut 160. Kunnallisten liikelaitosten tulevaisuus on ollut vaakalaudalla jo pitkään. Viime vuonna työministeriön työryhmä ehdotti vastaavaan tapaan kunnallisten liikelaitosten poistamista.

STT-HS.fi 8.6.2010

Karjalainen: Yhä useampi lapsi psykiatrisessa hoidossa

Lapsia ja nuoria päätyy psykiatriseen sairaalahoitoon kaksinkertainen määrä verrattuna vuosikymmenen takaiseen. Hoitoa mielenterveysongelmiin saa vuosittain yli 3 300 alaikäistä, kirjoittaa sanomalehti Karjalainen.

Tällä vuosikymmenellä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan myös lähetetty lapsia ja nuoria pakkohoitoon vuosi vuodelta enemmän. Oman tahdon vastaisesti määrätään hoitoon jo lähes 750 lasta vuodessa.

Myös psyykelääkkeiden määrääminen alaikäisille on yleistynyt. 2000-luvun alussa mielialalääkkeiden käytön aloitti vuosittain noin tuhat, nykyisin yli 2 000 lasta tai nuorta.

Nuoria vaivaa yleisimmin masennus. Alle 12-vuotiailla puolestaan esiintyy käytöksen ja tunne-elämän häiriöitä.

THL:n lasten ja nuorten mielenterveysyksikön johtaja Mauri Marttunen arvioi, että hoidon lisääntyminen voi osittain johtua siitä, että vaikeudet tunnistetaan entistä paremmin.

STT-PLAZA.fi 7.6.2010

Uhkailua ja käskyttämistä - johtaako sinuakin narsisti?

Työsuojelun asiantuntijat ovat huolissaan sairaiden johtajien ja sairaiden johtamistapojen aiheuttamasta tuhosta työyhteisöissä. Autoritäärisen pomon tilalle on noussut narsistinen johtaja, joka vähät välittää inhimillisen kanssakäymisen pelisäännöistä.

Uhkailua ja kiristystä. Käskyjä tulla sairaana töihin. Siinä osa niistä keskeisistä huomiosta, joihin työsuojelun asiantuntijat törmäävät päivittäin työssään. Ongelmasta  kertoo  Yle.

Johtamistaidon opiston tutkimusjohtajan, professori Pauli Juuti nostaa esimerkiksi huonosta esimiestyöstä narsistisen johtajan, joka kokee olevansa itse koko organisaatio.

Tällainen johtaja ei voi Juutin mukaan sietää, että on myös muita ihmisiä. Organisaatio on olemassa vain johtajan palvelemista varten.

Yhteydenottoja narsisimin aiheuttamista ongelmista tulee työsuojelupiiriin päivittäin. Tarkastaja Lea Piho Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueelta kertoo muun muassa, että sellaisia työntekijöitä, jotka eivät ole suostuneet ilmaisiin ylitöihin, on uhkailu potkuilla.

Samaa kylmää kyytiä ovat saaneet kokea myös sairaslomalla olleet.

Pihon mukaan ihmiset pelkäävät työpaikoilla nyt työpaikoilla yleisesti jäädä sairaslomalle.

Kauppalehti 4.6.2010

Israel valtasi avustusaluksen, useita kuollut

Ainakin 15 ihmistä on kuollut ja kymmeniä haavoittunut Välimerellä, kun Israelin erikoisjoukot valtasivat Gazaan matkalla olleen kansainvälisen avustussaattueen. Kuolonuhreista on kertonut yksityinen israelilainen tv-asema Kanava 10.

Vahvistamattomien tietojen mukaan erikoisjoukot avasivat aluksilla tulen, kun jotkut matkustajista hyökkäsivät heidän kimppuunsa kirveillä ja puukoilla. Israelin hallituksen edustaja on pahoitellut kuolonuhreja, ja maan asevoimat on vahvistanut että operaatio vaati ihmishenkiä.

Ruotsissa useat puolueet ja kansalaisjärjestöt ovat huolissaan omiensa kohtalosta Gazaan matkalla olleessa saattueessa.

Ympäristöpuolueen edustaja Peter Eriksson kertoo, että yhteys puolueen kansanedustajaan Mehmet Kaplaniin on katkennut hyökkäyksen jälkeen. Saattueen matkassa on myös ruotsalaiskirjailija Henning Mankell ja useita kansalaisaktiiveja. Puhelinyhteyksissä aktiiveihin taustalta on kuulunut ammuskelua. Kenenkään ruotsalaisen ei tiedetä kuolleen.

Turkin ulkoministeriö on tuominnut hyökkäyksen jyrkästi, ja Ruotsin ulkoministeriö on kutsunut Israelin lähettilään kuultavaksi.

Gazaa hallitseva Hamas-järjestö on kehottanut ihmisiä osoittamaan mieltään Israelia vastaan kaikkialla maailmassa. Istanbulissa mielenosoituksia on jo ollut Israelin konsulaatin edustalla.

-Plaza.fi 31.5.2010

Johtajan tienestit yhä 20-kertaiset työntekijään verrattuna

Suuryritysten johtajat ansaitsevat edelleen moninkertaisesti enemmän kuin tavalliset palkolliset. Viime vuonna yhden pomon keskimääräisellä palkalla olisi saanut töihin lähes 21 keskipalkkaista työntekijää.

Suurten pörssiyritysten toimitusjohtajat ansaitsivat 2009 palkkaa ja bonuksia 20,57 kertaa enemmän kuin suomalainen työntekijä keskimäärin. Tieto käy ilmi Helsingin Sanomien selvityksestä.

Mukana selvityksessä olivat rahapalkat ja palkkiot, mutta eivät osakesidonnaiset kannustimet kuten optiot ja osakekannustimet. Niiden mukaan otto kasvattaisi ansiokuilua entisestään.

Selvityksessä oli mukana 43 pörssiyhtiön toimitusjohtajaa, jotka ansaitsivat keskimäärin 759 000 euroa vuodessa. Kokoaikaisessa työsuhteessa olleen suomalaisen palkka ja bonukset olivat puolestaan 37 000 euroa vuodessa.

Kuluneen viiden vuoden aikana ero toimitusjohtajien ja kansan välillä on kaventunut hieman. Vielä vuonna 2005 samojen suuryritysten toimitusjohtajan palkalla ja bonuksilla sai töihin lähes 24 työntekijää eli eroa on tullut kolmen työntekijän palkan verran työntekijöiden eduksi.

Selvityksen mielenkiintoisin havainto oli se, että huippuyritysten toimitusjohtajien peruspalkat ovat nimellisesti jopa nousseet lamavuosista huolimatta: nousua vuosien 2005 ja 2010 välillä on peruspalkoissa 11,45 prosenttia.

Huippujohtajat eivät siis ole soveltaneet itseensä ajatusta palkka-alesta, vaikka sitä on toistuvasti työnantajaleiristä väläytelty.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs ehdotti jo syksyllä 2004 sitä, että palkanalennuksista ja työajan pidentämisestä tulisi sopia yritystasolla.

Stora Enson Jouko Karvista lukuun ottamatta muut toimitusjohtajat eivät ole ideaan omakohtaisesti tarttuneet.

tutkittiin niiden 21 yrityksen toimitusjohtajan peruspalkan nousu, jotka olivat sen vuosikertomuksessa raportoineet.

HS:fi 31.5.2010

Nokian alihankkijan tehtaalla jo kymmenes itsemurha

Elektroniikan sopimusvalmistaja Foxconnin Shenzhenin tehtaalla Kiinassa on noussut kohu työntekijöiden itsemurha-aallosta. Alkuvuoden aikana jo kymmenen tehdastyöntekijää on tappanut itsensä ja kolme muuta yrittänyt itsemurhaa.

Viimeisin kuolemantapaus sattui myöhään keskiviikkona, kun nuori naistyöntekijä hyppäsi tehtaan asuntolan ikkunasta, kertoi Kiinan virallinen uutistoimisto Xinhua. Taiwanilaiset tiedotusvälineet kertoivat puolestaan tapauksesta, jossa itsemurhaa yrittänyt työntekijä jäi henkiin.

Muun muassa Nokian, Applen, Sony Ericssonin ja Dellin alihankkijana toimivaa Foxconnia on jo pitkään syytetty kovista työoloista ja salailevasta, armeijatyylisestä hallinnosta.

Taiwanilaisyhtiön johto pahoitteli kuolemantapauksia keskiviikkona ja lupasi tehdä voitavansa estääkseen vastaavat tapaukset. Yhtiö kertoi kouluttavansa satakunta työhyvinvoinnin asiantuntijaa ja asentavansa turvaverkkoja, jotka estäisivät työntekijöitä hyppäämästä kuolemaan.

"Tällainen voi tuntua typerältä, mutta estää ainakin kuolemantapaukset" Foxconnin perustaja ja johtaja Terry Gou sanoi.

Foxconnin asiakkaista ainakin Apple on ilmoittanut tutkivansa Shenzhenin tehtaan työolot. Nokian paikallinen tiedottaja vakuutti puolestaan yhtiön seuraavan jatkuvasti, että "kaikkia työntekijöitä kohdellaan sekä lakien mukaan että eettisesti oikein".

Foxconn avasi tehtaansa keskiviikkona poikkeuksellisesti myös median tarkastettavaksi.

Kansalaisjärjestö China Labour Watch vaatii, että Foxconnin on käytävä välittömästi läpi tehtaansa tuotantolinjojen toimintatavat.

Järjestön äskettäin haastattelemat työntekijät kertoivat, että tehtaan jopa 10-tuntisiksi venyvät työvuorot ja jatkuva paine kuluttavat henkilöstön loppuun.

"Yksi työtehtävä vie seitsemän sekuntia ja pakottaa meidät tekemään työtä työn perään. Työskentelemme jopa nopeammin kuin koneet. Jokaisessa vuorossa valmistuu 4 000 tietokonetta ja koko prosessi tehdään seisten", eräs työntekijä kuvaili China Labour Watchin raportissa.

Järjestön haastattelemasta 25 työntekijästä 17 arvioi, että kova työtahti on osaltaan vaikuttanut itsemurhiin.

Järjestön johtajan Li Qiangin mukaan itsemurhia selittää myös ulkomaisen työnantajan kylmä johtamistyyli ja lyhyet työsopimukset. Hänen mukaansa työntekijät pelkäävät valittaa oloistaan, koska se voisi johtaa töiden loppumiseen.

Kiinalainen aluehallinnon johtaja puolestaan arvioi, että itsemurhiin vaikuttaa nuorten työntekijöiden joutuminen kauas kotoaan. Aluehallinnon pääsihteeri Li Ping sanoi, että tämä lisää paineita työntekijöille, joista suurin osa on alle kolmikymppisiä.

Foxconnin tehdas sijaitsee Etelä-Kiinassa, jonne kansainväliset suuryhtiöt ovat perustaneet miljoonia kiinalaisia työllistäviä tehdaskomplekseja.

Eri puolilta maata saapuneet työntekijät asuvat alueelle pystytetyissä asuntoloissa. Heitä houkuttaa palkka, joka on kiinalaisittain keskiverto, mutta länsimaisella mittapuulla surkea.

Esimerkiksi Foxconnin tehtaalla peruspalkka ilman ylityölisiä on China Labour Watchin mukaan 900 juania eli noin 107 euroa kuukaudessa.

Investointipankkien arvioiden mukaan työntekijöiden itsemurhat voivat tahrata Foxconnin ja sen emoyhtiön Hon Hai Precision Industryn mainetta. Yhtiön tuotto-odotuksiin ja pörssiarvoon kuolemantapauksilla ei ole analyytikkojen mukaan vaikutusta.

HS.fi 27.5.2010

Amnesty syyttää suurvaltoja vastuunpakoilusta

LONTOO. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International arvostelee Yhdysvaltoja, Kiinaa, Venäjää ja monia muita valtioita vastuunpakoilusta.

Amnestyn mukaan suurvallat ovat omilla toimillaan ja toimimattomuudellaan estämässä kansainvälisen oikeuden toteutumista eli sota- ja ihmisoikeusrikosten selvittämistä ja tuomioita.

"Voimakkaat valtiot pitävät itseään yhä lain yläpuolella", Amnestyn virkaatekevä pääsihteeri Claudio Cordone sanoi järjestön vuosiraportin julkistustilaisuudessa Lontoossa.

Amnesty muistutti, että peräti seitsemän G20-maata, muiden muassa Yhdysvallat, Intia, Kiina ja Venäjä, ei ole tunnustanut kansainvälistä ICC-rikostuomioistuinta. 1998 perustetun tuomioistuimen tunnustaneita maita on nyt 111.

Amnestyn mukaan suurvallat pyrkivät myös "manipuloimaan lakeja" ja suojelevat poliittisia liittolaisiaan.

Järjestö paheksuu esimerkiksi sitä, että Yhdysvallat ja EU "suojelivat" Israelia YK:n turvallisuusneuvostossa, kun oli kyse Gazan konfliktin tapahtumien selvittämisestä.

Amnestyn mukaan suurvaltojen vastuunpakoilu ja politikointi johtaa siihen, että ihmisoikeuksien rikkojat muuallakin voivat väheksyä ICC:n arvovaltaa ja kansainvälinen oikeus politisoituu.

Se voi johtaa siihen, että "alueellinen solidaarisuus" nousee väärin perustein uhrien oikeuksien edelle.

Järjestön mukaan tämä nähtiin viime vuonna, kun Afrikan unionin maat tuomitsivat aluksi Sudanin presidentin Omar al-Bashirin pidätysmääräyksen.

ICC epäilee Sudanin Bashiria sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Epäilyt liittyvät Darfurin konfliktiin.

Amnestyn mukaan kansainvälisen oikeuden toteutumisessa otettiin viime vuonna myös suuria edistysaskelia.

Ensimmäisen istuvan valtionpäämiehen pidätysmääräystä Cordone luonnehti "vedenjakajaksi".

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama vakuutti Nobel-komitean aikeillaan, mutta Amnesty odottaa yhä tekoja.

Cordone huomautti, ettei lupaus Guantánamon vankileirin sulkemisesta pitänyt. Hän totesi, ettei juuri kukaan ole joutunut vastuuseen terrorismin vastaisen sodan ihmisoikeusloukkauksista.

Amnestyn mukaan yksi viime vuoden räikeimmistä ihmisoikeusloukkauksista tapahtui Sri Lankassa, jossa noin 300 000 ihmistä jäi mottiin hallituksen joukkojen ja tamilikapinallisten taisteluissa.

Ainakin 7 000 ihmisen arvioidaan kuolleen. Amnestyn mukaan YK:n turvallisuusneuvosto ei kyennyt estämään tapahtumia, vaikka osapuolten väitettiin rikkovan ihmisoikeuksia. Amnesty arvostelee sekä Sri Lankan hallitusta että YK:ta, ettei tapahtumista ole puolueetonta tutkimusta.

"Vuoden loppuun mennessä on tullut lisätodisteita sotarikoksista ja muista loukkaukssista, mutta ketään ei ole saatu vastaamaan teoistaan", Cordone huomauttaa vuosiraportin esipuheessa.

HS.fi 27.5.2010

Helsinki sai moitteita koulujen homeongelman laiminlyönnistä

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja moittii Helsingin kaupunkia siitä, että se ei ole kunnostanut homekouluja riittävän määrätietoisesti. Hän muistuttaa, että kaupungilla on velvollisuus huolehtia siitä, ettei koulujen työntekijöiden tai oppilaiden terveys ole vaarassa.

Homeongelmista oli kannellut opettaja, joka yritti työskennellä Helsingissä kolmessa eri koulussa, mutta sairastui koko ajan vain pahemmin. Kaikista kolmesta koulusta paljastui homeongelma.

Opettaja kärsi toistuvista hengitystie- ja silmäoireista, päänsärystä, kuumeesta ja nivelkivuista.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Aino Nevalainen selvitti apulaisoikeusasiamiehen pyynnöstä Helsingin kaupungin puuttumista koulujen homeongelmiin.

Nevalaisen selvitysten mukaan viranomaisilla ei näytä olleen kuvaa koulurakennustensa kunnosta. Näytteitä on otettu vain satunnaisesti, eikä homeongelmaan puuttuminen ole ollut riittävän tehokasta.

Apulaisoikeusasiamies moittii Helsinkiä siitä, ettei se tehnyt täsmällisiä selvityksiä koulurakennusten vaurioista. Epäselvää on sekin, seurattiinko rakennuksia sen jälkeen, kun homeongelmista oli saatu tietää.

STT-HS:fi 26.5.2010

Uusi lakonuhka - nyt takkuaisi vienti ja taksiliikenne

Autoliikenne- ja huolinta-alaa uhkaa lakko kahden viikon päästä. Työntekijöitä edustava Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO on jättänyt varoituksen lakosta, joka alkaisi perjantaina 4. kesäkuuta ja päättyisi maanantaina 7. kesäkuuta.

Lakko vaikuttaisi muun muassa ulkomaankaupan sujuvuuteen ja taksien kulkuun. Lakossa olisi esimerkiksi taksikeskusten ja viennin työntekijöitä, yhteensä noin 4 000 ihmistä.

Työtaisteluvaroitus johtuu ERTOn mukaan siitä, etteivät osapuolet ole päässeet sopuun palkankorotusten tasosta ja tekstimuutoksista.

Neuvotteluja alojen työehtosopimusten uusimisesta on käyty yhtä aikaa Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Erityispalveluiden Työnantajaliiton kanssa. Lakko peruuntuu, jos neuvotteluissa syntyy ratkaisu.

Sen sijaan pääkaupunkiseudun bussiliikennettä uhannut lakko jää toteutumatta. Työkiistan osapuolet ovat päässeet neuvotteluissa sopuun.

Lakon oli määrä alkaa aamuneljältä ja kestää kaksi vuorokautta. Lakkoon olisivat menneet Helsingin Bussiliikenne -yhtiön työntekijät.

Myös metron ja raitiovaunujen kuljettajien työnseisaus peruuntuu.

STT-PLAZA.fi 19.5.2010

Halonen vastustaa jyrkästi perustuslain uudistusta

Tasavallan presidentti Tarja Halonen jätti varsin selväsanaisen lausuman valtioneuvoston pöytäkirjaan perjantaisessa presidentin esittelyssä. Aiheena oli hallituksen esitys laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta.

Presidentti aloittaa lausumansa toteamalla, että perustuslain asema muun lainsäädännön ja koko yhteiskuntajärjestelmän pohjana on yleisesti hyväksytty periaate. Tämän vuoksi sen tulee hänen mukaansa nauttia sekä eduskunnassa että kansan itsensä keskuudessa mahdollisimman laajaa kannatusta. Tämä takaisi myös vakaan yhteiskuntakehityksen.

Vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslakiuudistuksen valmistelussa pyrittiin presidentin mukaan saamaan muutoksille laaja poliittinen kannatus.

"Yhtenä tavoitteena oli perustuslain kestävyys. Uudistuksen voimaantulosta on vain kymmenen vuotta. Olen ollut ainoa presidentti tämän perustuslain aikana. Pidemmän ajan kuluminen ja kokemukset useamman presidentin toimikausista antaisivat lisää perspektiiviä muutostarpeitten arvioimiselle", hän kirjasi.

Hänen mukaansa nyt tehtyä valmistelua leimaa kiire, joka ei ole perustuslaista peräisin.
"Mitään sellaisia juridisia ongelmia ei ole ilmennyt, joita ei olisi voinut ratkaista perustuslain edellyttämän hyvän yhteistoiminnan avulla. Puolueiden omien poliittisten tavoitteiden rinnalla on aiheellista havaita kansan osoittama kiinnostus presidentin valintaa, toimintaa ja koko järjestelmää kohtaan."

Hallituksen esityksen mukaan perustuslain 93 pykälä toimivallasta kansainvälisissä asioissa säilyisi ennallaan. Pykälän ensimmäisen momentin mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

"Ehdotetulla 58 §:n (presidentin päätöksenteko) muutoksella kuitenkin vaikutettaisiin tosiasiallisesti merkittävällä tavalla tasavallan presidentin mahdollisuuksiin johtaa ulkopolitiikkaa. Ulkopolitiikan johtaminen edellyttää presidentin ja valtioneuvoston välistä kiinteää yhteistoimintaa. Nykyistä perustuslakia säädettäessä edellytettiin, että presidentti ja valtioneuvosto huolehtivat toistensa asianmukaisesta ja ajoissa tapahtuvasta informoinnista ulkopolitiikan hoidon kannalta merkityksellisissä asioissa."

Halosen mukaan näin onkin pääsääntöisesti tapahtunut, mutta kysymys ei ole pelkästään pykälistä vaan myös tahdosta.

"Perustuslakiin ehdotetut muutokset asettaisivat nykyistäkin suurempia vaatimuksia sille, miten tasavallan presidentin ja valtioneuvoston välistä yhteistoimintaa toteutetaan, mukaan lukien Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat valmistelut ja kantojen muodostaminen."

Yhteistoiminnan parantaminen edelleenkin on presidentin mukaan hyvä tavoite, mutta esitetyt muutokset eivät selkiytä yhteistoiminnan muotoja.

Hän katsoo, että ehdotetut muutokset ja perustelut presidentin päätöksentekoon ja pääministerin tehtäviin eivät kaikilta osin vaikuta vastaavan toisiaan. Lausumassa todetaan, että ulkopolitiikan johtamista koskevien perustuslain kohtien toteutuminen tulee johdonmukaisesti turvata.

"Muutoin perustuslakiin eri kohtiin ehdotetut muutokset voivat vaikuttaa haitallisesti ulkopolitiikkamme johdonmukaisuuteen ja pitkäjänteisyyteen, jota tasavallan presidentti on osaltaan tarkoitettu turvaamaan."

Hän katsoo, että hallituksen esityksen piti perustua vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain toimivuuden arviointiin, mikä olisi antanut mahdollisuuden myös Suomessa asuvien ihmisten perusoikeuksien toteutumisen tarkasteluun esitettyä laajemmin.

"Käytännössä perustuslain toimivuuden arviointi on keskittynyt tasavallan presidentin valtaoikeuksiin ja erityisesti ulkopolitiikan johtamiseen. Presidentin valtaoikeuksien kaventaminen muiltakin kuin nyt esille ottamiltani osin on tehty vahvistamaan käytännössä hallituksen eikä eduskunnan päätösvaltaa."

Hän toivoo, että eduskunta pohtii perusteellisesti parlamentarismin lisäksi oikeusvaltion ja hyvän hallinnon merkitystä nykyaikaiselle demokratialle.

HS.fi 14.5.2010

Espanja leikkaa palkkoja rauhoittaakseen markkinoita

Madrid. Espanja on ilmoittanut leikkaavansa menoja rauhoittaakseen markkinoiden huolta maan julkisen talouden ajautumisesta kriisiin Kreikan tapaan.

Pääministeri Jose Luis Rodriguez Zapatero on ilmoittanut julkisen sektorin palkkojen leikkauksista ja eläkkeiden jäädyttämisestä. Lisäksi hallitus karsii sosiaalietuuksia.

Julkisen sektorin palkoista nipistetään tänä vuonna keskimäärin viisi prosenttia. Lisäksi palkat ja eläkkeet jäädytetään ensi vuodeksi. Sosiaalieduista katoaa muun muassa 2 500 euron vanhempainraha, joka on maksettu vastasyntyneen vanhemmille.

Tavoitteena on 15 miljardin euron säästöt kahden vuoden aikana.

Espanja yritti kohentaa jo alkuvuodesta valtion talouden tasapainoa laatimalla 50 miljardin euron säästöohjelman, mutta se ei vakuuttanut markkinoita. Maaliskuussa luottoluokituslaitos Standard and Poors pudotti maan luottoluokitusta.

Maan julkisen talouden alijäämä paisui viime vuonna yli 11 prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja työttömyys on kivunnut 20 prosenttiin.

STT–DPA–AFP-HS.fi 12.5.2010

Vaisala vähentää Suomessa 60 työntekijää  

Ympäristömittalaitteita valmistava Vaisala aikoo vähentää Suomessa noin 60 työntekijää. Lisäksi henkilöstöä vähennetään Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Kaikkiaan yhtiö arvioi vähennystarpeen kohdistuvan noin sataan työntekijäänsä.

Vaisalan mukaan leikkauksilla on tarkoitus parantaa kannattavuutta ja vahvistaa yhtiön kilpailukykyä ympäristömittauksen markkinoilla. Tavoite on saavuttaa yhteensä noin 12 miljoonan euron säästöt.

Tiistaina tuloksensa julkistaneen Vaisalan tappio ennen veroja oli tammi–maaliskuussa yli 4 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli viime vuoden vastaavaa aikaa korkeampi, mutta kannattavuus heikentyi.

Yhtiö ennakoi tilauskantansa perusteella, että markkinatilanne pysyy valtaosin ennallaan tänä vuonna. Maailmantalouden epävakaus vaikuttaa kuitenkin edelleen yhtiön liiketoimintaan.

STT-HS:fi 11.5.2010

Eduskunta hyväksyy Kreikka-lainan pitkin hampain

Kreikalle luvattu 1,6 miljardin euron laina on karvasta nieltävää suomalaisille kansanedustajille. Eduskunnan keskustelussa tivattiin tiistaina, miksi Kreikkaa holtittomasti lainoittaneet ja voittoja keränneet pankit pääsevät vastuustaan.

"Finanssikriisin aiheuttajat pääsevät kuin koira veräjästä. Voitot on yksityistetty, mutta tappiot sosialisoidaan", vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki paheksui.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) oli toista mieltä Kreikan ahdingon syistä.
"Kyllä syyllinen on kreikkalainen poliittinen päätöksenteko. Siellä on eriväriset hallitukset eläneet leväperäisesti, pistäneet maansa siihen tilanteeseen, että lainaa on pitänyt nostaa", Katainen sanoi.

Erkki Tuomioja (sd) epäili, että euromaat ostavat lainoillaan lisäaikaa toivoen, että seurausvaikutukset ovat sitten myöhemmin vähäisempiä.

"Kaikki asiantuntijat lukuun ottamatta niitä, jotka esiintyvät viran puolesta, uskovat, että Kreikka ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa ajautuu selvitystilaan. Luotan, että valtiovarainministerit vilpittömästi toivovat, ettei näin ei kävisi. On vaikea uskoa siihen, että he sisimmissään uskoisivat", Tuomioja sanoi.

Niin karvaalta kuin tukipaketti maistuukin, keskustelun perusteella eduskuntaryhmien enemmistö on valmis sen hyväksymään.

Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset ilmoittivat selvästi, etteivät hyväksy tukilainaa. Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen muotoili kantansa niin, että esitystä "on vaikea hyväksyä".
Myös Sdp:n kansanedustajat olivat hyvin kriittisiä, mutta ehdotuksen hylkäämistä ei vaadittu.
- On tärkeää, että Kreikan tilanne pystytään vakauttamaan ja estämään Kreikan taudin leviäminen, puoluejohtaja Jutta Urpilainen sanoi.

Lainaehdotukselleen tukea pyytänyt Katainen esiintyi korostetun nöyrästi. Hän ymmärsi epäilyn, jota asia herättää, ja myönsi, ettei lopputuloksesta kukaan voi olla täysin varma.
"Tämä on suomalaisten ihmisten, työllisyyden ja yritysten kannalta pienempi paha", Katainen sanoi.

Marjo Matikainen-Kallström (kok) ja monet muut halusivat lainalle asialliset vakuudet tai sitä, että eurovaltioiden lainat turvattaisiin antamalla niille ensisijainen asema.

Katainen torjui ehdotukset mahdottomina. Syynä on se, että Kreikan yksityisten lainoittajien ehdoissa on mahdollisuus joko sanoa lainat irti välittömästi tai saada samat etuudet, jos Kreikka kohtelee joitakin lainoittajia paremmin.

STT-HS.fi 4.5.2010

Nokia Siemensissä jälleen yt-neuvottelut – vähennystarve 120

Matkapuhelinverkkoja valmistava Nokia Siemens Networks aikoo vähentää enintään 120 työpaikkaa Suomessa. Yt-neuvottelut koskevat pääosin Espoon toimipistettä. Myös Ouluun ja Raaheen on luvassa supistuksia.

Nokia Siemens kertoo, että henkilöstön vähennystarve koskee pääosin Network Systems -liiketoimintayksikköä. Yhtiö ei odota, että leikkaukset vaikuttaisivat Oulun tehtaaseen.

"Henkilöstön vähennystarve johtuu pääasiassa siitä, että meidän on sopeutettava liiketoimintaamme taloudellisiin olosuhteisiin ja markkinatilanteeseen turvataksemme kilpailukykymme pitkällä aikavälillä", sanoo Nokia Siemensin Suomen maajohtaja Pekka Soini.

Soini lupaa, että Nokia Siemens tarjoaa henkilöstölle uudelleensijoittumispalveluita ja taloudellisia tukipaketteja.

Nokia Siemensillä on käyty viime vuosina lukuisia yt-neuvotteluja henkilöstösupistuksista. Viimeksi maaliskuussa yhtiö aloitti yt-neuvottelut jopa 450 työntekijän vähentämisestä.

STT-HS:fi 27.4.2010

Sosiaaliministeriö toimii häpeällisesti

Oikeuskanslerin virastossa alkaa vähitellen loppua kärsivällisyys sosiaali- ja terveysministeriön saamattomuutta kohtaan. Ministeriö kertoo yrittäneensä jo parin vuoden ajan nopeuttaa valitusten käsittelyä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa, mutta samaan aikaan käsittelyajat ovat pidentyneet entisestään.

Varsin kipakasti sosiaali- ja terveysministeriötä arvostelleen apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan ministeriö ei ole osoittanut tarpeeksi työvoimaa eikä ohjannut muutoksenhakulautakunnan työtä niin, että valitusten käsittelyajat olisivat lyhentyneet tavoitteiden mukaisesti.

Vuonna 2008 muutoksenhakulautakuntaan tuli yli 22 000 valitusta, ja saman vuoden aikana niitä ratkaistiin runsaat 18 000. Koko 2000-luvun ajan muutoksenhakulautakunnan ruuhka on pahentunut: joka vuosi on kyetty ratkaisemaan vähemmän valituksia kuin niitä on tullut.

Sosiaaliturvaa koskevilla valituksilla on niitä tehneille ihmisille suuri merkitys, sillä kyse on yleensä valittajalle hyvin merkityksellisestä asiasta. Jos työkyvytön tai työtön tuen hakija ei saa sairauspäivärahaa tai työmarkkinatukea, hän joutuu kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi tai vaihtoehtoisesti suvun, ystävien, seurakuntien tai hyväntekeväisyysjärjestöjen armoille.

Myöskään tavoitteeksi asetettu enintään puolen vuoden käsittelyaika ei tunnu kohtuulliselta tilanteessa, jossa on kyse elämisen perusedellytyksistä. Sitäkin suurempi ongelma ja suorastaan häpeä on, että käsittelyajat venyvät lähes kolminkertaisiksi tavoitteisiin verrattuna.

Apulaisoikeuskansleri ei ole ensimmäistä kertaa tukistamassa sosiaali- ja terveysministeriötä asiasta. Ministeriö on jo aiemmin luvannut hoitaa muutoksenhakulautakunnalle riittävän määrän työntekijöitä ja saattaa käsittelyajat siedettäviksi.

Henkilökuntaa on kyllä lisätty, mutta siihen se on jäänytkin. Ministeriö ei ole seurannut tarkasti, mitä lautakunnassa tapahtuu, eikä ole puuttunut siihen, että käsittelyajat jäävät yhä kauas tavoitteesta.

Ministeriössä pitää nyt vihdoin ottaa muutoksenhakulautakunnan toiminta perusteelliseen tarkasteluun ja käyttää kaikki keinot tilanteen korjaamiseksi.

On oikein, ettei apulaisoikeuskansleri tällä kertaa antanut ministeriölle enempää kuin runsaan kuukauden aikaa esittää yksityiskohtainen suunnitelma niistä toimista, joilla ruuhka puretaan ja jonot lyhennetään.

On häpeällistä, että juuri se ministeriö, jonka tehtävänä on pitää huolta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, syyllistyy jatkuvaan laiminlyöntiin silloin kun on kyse kaikkein eniten apua tarvitsevien ihmisten

HS.fi 23.4.2010

Stora Enso irtisanoo 200 Varkaudessa – Kotkan tehtaat myydään sijoittajalle

Metsäjätti Stora Enso aikoo lopettaa sanomalehtipaperin tuotannon Varkaudessa, mikä tietää noin 200 työpaikan vähenemistä. Varkaudessa kuitenkin jatkuu hienopaperin, sellun ja sahatavaran tuotanto. Stora Ensolla on Varkaudessa nyt yhteensä 512 työntekijää.

Varkauden tehtaiden kohtalo on ollut katkolla viime elokuusta asti. Alun perin Stora Enso suunnitteli sulkevansa ne kokonaan, jos markkinatilanne ei parane.

Nyt toimistopaperin kysyntä on yhtiön mukaan elpynyt sen verran, että hienopaperin ja sellun tekeminen kannattaa. Sanomalehtipaperin markkinatilanne taas on heikentynyt voimakkaasti.

Stora Enso kertoi torstaina myös, että yhtiö myy Kotkan tehtaansa pääomasijoittaja OpenGate Capitalille. Kauppahinta on yhtiön mukaan 24 miljoonaa euroa.

Kotkassa kaikki yhtiön 570 työntekijää siirtyvät uuden omistajan palvelukseen.

Stora Enson tulos parani roimasti alkuvuonna. Tammi–maaliskuun tulos ennen veroja oli 118 Me voitolla, kun se vuosi sitten oli 48 Me tappiolla.

Tulevaisuuden näkymiä Stora Enso kuvaa haasteellisiksi. Yhtiön tuotteiden kysyntä alittaa Euroopassa yhä tarjonnan. Sanomalehtipaperin keskihinnan yhtiö arvioi pysyvän 16 prosenttia viimevuotista alempana.

STT-HS.fi22.4.2010

Metsäyhtiö UPM:n Kymin tehtaalla Kuusankoskella alkoi aamulla kahden viikon lakko. Lakolla työntekijät vastustavat runsaan sadan henkilön irtisanomisia, josta yhtiö ilmoitti viime perjantaina.

UPM ilmoitti viime perjantaina vähentävänsä yhteensä 200 henkilöä Kymin ja Kaukaan paperi- ja sellutehtailla.

Pääluottamusmies Pasi Untolahti kertoi Ylen uutisille työntekijöiden mitan täyttyneen tiistaina, kun työnantaja ilmoitti irtisanottavien määrän kasvaneen aiemmin ilmoitetusta 19 henkilöllä.

Kymin tehtaalla on 550 paperityöntekijää.

Taloussanomat 21.4.2010

Ministeriölle moitteet sosiaaliturvan muutoksenhausta  

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta käsittelee asiat kohtuuttoman hitaasti, katsoo apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen. Keskimääräinen käsittelyaika on jo lähes puolitoista vuotta, mikä on Puumalaisen mukaan vastoin perustuslakia.

Apulaisoikeuskansleri syyttää sosiaali- ja terveysministeriötä vitkastelusta asian korjaamisessa. Hän pyytää ministeriöltä toukokuun loppuun mennessä yksityiskohtaista suunnitelmaa toimista, joilla ruuhka puretaan.

Muutoksenhakulautakunta ottaa kantaa Kelan ja työpaikkakassojen antamiin päätöksiin.

STT-HS.fi 20.4.2010

Selvitys: Syrjäytyneet saavat huonosti apua

Syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat eivät saa Suomessa tarvitsemaansa apua. Tuoreen sosiaalibarometrin mukaan heikoimmassa asemassa olevien tarpeet tunnistetaan, mutta niihin ei pystytä vastaamaan.

Syrjäytymisen estämiseksi on kehitetty muun muassa viranomaisten yhteistyötä ja palveluja on uudelleenorganisoitu. Nämä toimet eivät ole kuitenkaan olleet riittäviä.

Viime laman jälkeen hyvinvointi on jäänyt pysyvästi heikoimmaksi pitkäaikaistyöttömillä sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä. Ongelmat kasautuvat usein samoille ihmisille ja perheille, ja he tarvitsisivat useiden tahojen yhdessä tuottamia palveluita.

Barometriin vastasi vajaat 600 sosiaalitoimen, terveyskeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä Kelan johtajaa. Barometrissa on seurattu sosiaali- ja terveyspalvelujen tilannetta 20 vuoden ajan.

STT-HS.fi 19.4.2010

Euromaiden Kreikka-apu silmänlumetta

Euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston Kreikalle lupaama hätärahoitus tuskin ratkaisee Kreikan suunnattomia velkaongelmia. Luvattu laina ainoastaan viivyttää Kreikan totuuden hetkeä – ja antaa yksityiselle pääomalle lisää aikaa vetäytyä maasta.

Euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat luvanneet lainata Kreikalle yhteensä 45 miljardia euroa, jos Kreikan markkinaehtoinen rahoitus käy mahdottomaksi.

Luvattu hätälaina ei ole kuitenkaan kädenojennus Kreikalle, vaan ennemmin ylivelkaisen maan rahoittajille, kuten muiden euromaiden pankeille ja eläkerahastoille.

Hätälaina ei torju Kreikkaa uhkaavaa vararikkoa, vaan ainoastaan lykkää totuuden hetkeä. Sen sijaan todennäköisen vararikon lykkääminen antaa Kreikan yksityisille rahoittajille lisää aikaa vetää omat rahansa turvaan. Lue lisää

Palkkaerot jatkoivat kasvuaan

Kokoaikaisessa työssä olevien työntekijöiden palkkaerot jatkoivat kasvuaan vuonna 2008, kertoo Tilastokeskus.

Perjantaina julkaistun palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio oli vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä 2 876 euroa. Mediaaniansio oli 2 551 euroa.

Parhaiten palkattu kymmenesosa ansaitsi yli 4 287 euroa kuussa. Matalapalkkaisimman kymmenesosan oli tyytyminen alle 1 826 euroon kuukaudessa.

Ylimmän ja alimman desiilin välinen ansioero kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin kolme prosenttiyksikköä.

Ansiotilastoissa huomioidaan peruspalkkojen lisäksi työntekijöiden saamat lisät ja korvaukset.

HS.fi 9.4.2010

Työuupumus lisää nuorten työntekijöiden riskiä kuolla

Työuupumus näyttää lisäävän etenkin nuorten työntekijöiden riskiä kuolla. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa työuupumuksella oli vaikutusta alle 45-vuotiaiden kuolemiin, kun taas yli 45-vuotiailla uupumus ei lisännyt kuoleman riskiä.

Erityisen vaarallista on voimakas väsymys, joka nosti kuoleman riskin lähes kolminkertaiseksi seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Työuupumukseen kuuluva väsymys ei enää liity normaaliin päivittäiseen kuormitukseen eikä hellitä vapaa-ajalla.

Sen sijaan muut työuupumuksen oireet kuten asennemuutokset työtä ja itseä kohtaan eivät tutkimuksessa yksinään ennustaneet kuolleisuutta. Pitkään jatkuva kuormittuneisuus kuitenkin muuttaa elimistön toimintaa kielteiseen suuntaan ja voi olla yhteydessä esimerkiksi kasvaimiin, sepelvaltimotautiin tai tapaturmiin.

Keskiviikkona julkistetussa tutkimuksessa seurattiin yli 7 000:ta metsäteollisuuden työntekijää. Tiedot työuupumuksesta kerättiin heiltä vuonna 1996, ja kuolintapahtumat saatiin kymmenen vuotta myöhemmin Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisteristä.

STT-HS:fi 7.4.2010

Shell lähtee Suomesta

Energiayhtiö Shell aikoo myydä kaikki Suomen toimintonsa. Yhtiö ilmoitti etsivänsä Suomen toiminnoilleen ostajaa osana pyrkimystä keskittää toimintaansa maailmanlaajuisesti.

Yhtiö aikoo keskittyä harvempiin ja suurempiin markkina-alueisiin. Shellillä on Suomessa 325 huoltamoa ja miehittämätöntä myyntipistettä sekä lisäksi ravintoloita, myymälöitä ja ilmailuhuoltopisteitä.

Ostajia etsitään muun muassa huoltamoille, polttonesteiden teollisuus- ja yritysmyynnille sekä kuljetus- ja varastotoiminnoille. Suomessa henkilöstöä on 325, ja liikevaihto oli 934 miljoonaa euroa vuonna 2008.

Shell aikoo vähentää eri puolilla maailmaa 15 prosenttia jalostuskapasiteetistaan ja 35 prosenttia jälleenmyynnistään.

Myyntiin menee myös toimintoja Ruotsissa, Britanniassa, Saksassa ja Afrikassa. Shell on jo myynyt osia toiminnoistaan Ranskassa, Kreikassa ja Uudessa-Seelannissa.Shell toimii yli 100 maassa. Yhtiö tuottaa öljyä ja kaasua, nesteytettyä maakaasua ja kemikaaleja.

STT- Iltasanomat 6.4.2010

Suomalaista eläkerahaa on miljardeja kriisivaltioissa

Suomalaista eläkerahaa on sijoitettuna yli neljä miljardia euroa talouskriisissä tarpovien valtioiden velkakirjoihin. Esimerkiksi Kuntien eläkevakuutus Keva kertoo omistavansa noin 500 miljoonalla eurolla sekä Kreikan valtion että Italian valtion joukkovelkakirjalainoja.

Näissä kahdessa valtiossa on kuntien eläkerahaa siis noin miljardi. Se on kymmenen prosenttia Kevan joukkovelkakirjojen määrästä ja noin neljä prosenttia koko sijoitussalkusta.

Italia on jo verraten vakaa, mutta Kreikka kärsii yhä rahamarkkinakriisistä. Käytännössä esimerkiksi Kreikan valtion bondeihin sijoittava joutuu luottamaan siihen, että maa pysyy pystyssä.

Pari sataa miljoonaa euroa (178 miljoonaa) on sijoittanut Kreikkaan puolestaan Ilmarinen. Italian valtioon sijoitettuna Ilmarisella on 512 miljoonaa euroa eli saman verran kuin Kevalla.

Sen sijaan Varma ei ole sijoittanut Kreikan valtioon yhtään euroa. Italian valtion joukkovelkakirjoissa sillä on kuitenkin sijoitettuna 300 miljoonaa.

Myös Finanssivalvonta on selvittänyt eläkeyhtiöiden ja -laitosten sijoituksia kriisimaiksi luokiteltavien maiden velkakirjoihin. Tarkastelun kohteena olivat Portugali, Irlanti, Kreikka ja Espanja, joihin julkiset eläkevakuuttajat ovat sijoittaneet yhteensä 2,7 miljardia euroa.

Italia ei siis ollut Fivan tiedustelussa mukana, mutta HS:n kyselyn mukaan sinne on sijoitettuna reilusti yli 1,3 miljardia euroa.

Fivan markkina- ja operatiivisten riskien toimiston päällikkö Matti Koivu katsoo, että "sopivassa määrin" sijoituksia näihin maihin voi ollakin. Hänen mukaansa 2,7 miljardia onkin "maltillinen määrä", kun julkisilla eläkevakuuttajilla on sijoituksia yhteensä yli 200 miljardia euroa.

Kaikki eläkeyhtiöt eivät suostu kertomaan Kreikan ja Italian riskeistään.

"Olemme viime aikoina sekä ostaneet että myyneet Kreikan valtion obligaatioita. Etenkin Kreikan valtionobligaatio on tarjonnut mahdollisuuksia hyödyntää markkinaliikkeitä", Veritaksen toimitusjohtaja Staffan Sevón suostuu sanomaan.

Valtion eläkerahastosta ei ollut saatavissa Kreikka- ja Italia-tietoja pääsiäisen alla.

HS:fi 6.4.2010

Enemmistö vastustaa yhä Nato-jäsenyyttä

 Runsas puolet suomalaisista vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä kyselystä.

Selvityksen mukaan 56 prosenttia suomalaisista vastustaa Suomen jäsenyyttä sotilasliitto Natossa, kun viime vuoden helmikuussa tätä mieltä oli 53 prosenttia. Muutos mahtuu kyselyn virhemarginaaliin, joka on kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

Nato-jäsenyyden kannattajien määrä on pysynyt reilussa neljänneksessä. Tuoreen kyselyn mukaan jäsenyyttä kannattaa 26 prosenttia, joka on prosenttiyksikön vähemmän kuin viime vuonna. Vain kokoomuksessa Nato-jäsenyyden kannattajat ovat enemmistönä.

Suomen Gallup teki tutkimusta varten tuhat puhelinhaastattelua maaliskuussa.

STT- Ilta-Sanomat 06.04.2010

Järjestö: Suomi tukee asekaupoilla Israelin sotarikoksia

Suomen armeija ja suomalaiset aseyhtiöt käyvät mittavaa kauppaa Israelin suurimpiin kuuluvien aseyhtiöiden kanssa. Israelin toimia arvostelevan ICAHD-järjestön mielestä asekauppa tarkoittaa, että Suomi tukee samalla Israelin tekemiä sotarikoksia.

Suomella on kaksi merkittävää kumppania Israelin aseteollisuudessa: Elbit Systems on maan suurin ja Rafael Advanced Systems kolmanneksi suurin asevalmistaja.

Rafael on Israelin puolustusministeriön omistama yhtiö, ja sillä on hyvin läheiset suhteet maan asevoimiin. Rafael valmistaa muun muassa panssaroituja ajoneuvoja ja Spike-ohjuksia.

Yhtiön arvellaan myös olevan mukana Israelin ydinaseohjelmassa, mutta arviota ei pystytä vahvistamaan, koska Israel ei suostu virallisesti vahvistamaan ydinaseiden olemassaoloa.

Rafaelilla on hyvät suhteet Suomeen. Puolustusministeriö hankki 2000-luvun alussa Rafaelin kehittämiä panssarintorjuntaohjuksia 37 miljoonalla eurolla saksalaiselta Rheinmetall-yhtiöltä. Nykyisin Rheinmetall toimii nimellä EuroSpike, ja Rafael omistaa siitä 20 prosenttia.

Suomi huollattaa ostamiaan ohjuksia Israelissa. Puolustusministeriön mukaan takana ovat kustannussyyt:

– Kotimainen (huolto)kyky on tärkeä, mutta on myös aivan normaalia, että puolustusvoimat voi joutua lähettämään laitteita valmistajateollisuuteen esimerkiksi korjattaviksi, ministeriön erityisasiantuntija Sanna Poutiainen sanoo.

Vastakaupoista hämmennystä

Rafael-ohjusten ostoon liittyi myös sopimus vastakaupoista, joiden yhtenä pontimena oli kehittää ohjusten huolto-osaamista Suomessa. Tamperelainen Insta Defsec -yhtiö toimitti vastakauppana optroniikkaa eli tekniikkaa, jolla parannetaan pimeänäkökykyä.

– Yhtiön optroniikkalaitteet päätyivät Puolaan, Italiaan ja Espanjaan toimitettuihin ohjuksiin, Insta Defsecin toimitusjohtaja Pertti Huusko sanoo.

Israelin toimia miehitetyillä palestiinalaisalueilla vastustavan ICAHD-järjestön Suomen-jaoston edustajat Bruno Jäntti ja Petter Nissinen pitävät vastakauppoja huomattavasti ongelmallisempina kuin Huusko.

Insta Defsecin toimituksiin liittyy nimittäin hämmentävä tilasto: ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Suomi nousi Israelin toiseksi suurimmaksi ohjusteknologian toimittajaksi vastakauppojen seurauksena. Suurin oli Israelin perinteinen kumppani Yhdysvallat.

Puolustusministeriön mukaan Suomen korkean sijoituksen raportissa selittää se, että Suomi on myöntänyt tilapäisiä vientilupia Israeliin.

– Vastakauppavelvoitteiden myötä Suomesta on toimitettu komponentteja Israeliin, jossa ne kootaan osaksi suurempaa kokonaisuutta ja toimitetaan edelleen vastaavan ohjusjärjestelmän ostaneille käyttäjille EU-maihin. Tuotteet eivät jää Israeliin, erityisasiantuntija Poutiainen sanoo.

Mihin suomalaiset laitteet päätyvät?

Suomen ja Israelin vaiettu asekauppa -selvityksen tehneet Bruno Jäntti ja Petter Nissinen sanovat, että kukaan ei oikeasti tiedä, minne Suomesta viety tekniikka lopulta päätyy. Heidän mukaansa Suomi ei tee tarkistuksia, joissa selviäisi, päätyykö suomalainen tekniikka lopulta Israelin armeijan omaan käyttöön.

Puolustusministeriö ei suostu suoraan sanomaan, tarkistaako Suomi, mihin täältä viedyt laitteet lopulta menevät.

– Vientivalvonnan lähtökohta on, että tuotteiden loppukäyttö ja loppukäyttäjän luotettavuus varmennetaan aina ennen kuin vientilupa myönnetään. Mahdollisuus jälkikäteistarkastuksiin varataan, ja loppukäyttäjät sitoutuvat tähän loppukäyttäjätodistuksen allekirjoittaessaan, Sanna Poutiainen vastaa.

Suomen asevientiä tutkinut Jarmo Pykälä sanoo hiljattain julkaistussa selvityksessään Suomen ja Israelin asekauppa 1950–2009, että Suomi ei tee tarkistuksia valvoakseen, onko loppukäyttäjätodistuksia noudatettu.

– Suomen viranomaiset eivät ole varmoja, ovatko juuri ne suomalaiset panssarintorjuntaohjusten osat asennettu lupien mukaisella tavalla juuri niihin EU-maihin myytyihin ohjuksiin, vai esimerkiksi Israelin Libanonin- tai Gazan-sodissa käyttämiin ohjuksiin, hän kirjoittaa.

Elbitiltä kenttäradioita 17 miljoonalla

Tuoreimman suurkauppansa Suomi teki Israelin aseteollisuuden kanssa ilmeisesti viime elokuussa, kun armeija osti Elbtiltä kenttäradioita 17 miljoonan euron kaupalla. Kauppasopimus oli jatkoa jo vuosina 2000 ja 2002 tehdyille radiohankinnoille.

Elokuinen kauppa hoidettiin Suomessa kaikessa hiljaisuudessa, mutta Israelissa se oli uutinen.

– Me toivomme, että niin Suomi kuin Nato-maatkin tekevät uusia kauppasopimuksia ja vahvistavat edelleen asemaamme innovatiivisten radiojärjestelmien maailmanlaajuisena toimittajana, Elbitin toimitusjohtaja Bezhalel Machlis sanoi yhtiön tiedotteen mukaan.

Machlis sanoi kaupan osoittavan, että Suomi on ollut tyytyväinen aiemmin Elbitiltä tekemiinsä hankintoihin.

ICAHD Finlandin mielestä kauppa kertoo muustakin.

– Elbitin valmistamia aseita ja laitteistoja käytetään jatkuvasti ja harkitusti siviileihin kohdistetuissa iskuissa, Bruno Jäntti ja Petter Nissinen kirjoittavat selvityksessään.

Elbit on muun muassa toimittanut Israelin armeijalle laserohjattavia pommeja. Amnesty International löysi tällaisten pommien osia joka puolelta Gazaa – myös siviilikohteista – Israelin jouluna 2008 aloittaman sotilasoperaation jälkeen.

Elbit on myös valmistanut Israelille miehittämättömiä lentokoneita, joita on käytetty siviileihin kohdistuneissa hyökkäyksissä. Israel käytti siviilejä vastaan myös Rafaelin valmistamia Spike-ohjuksia.

Israelin hyökkäyksessä Gazaan kuoli Amnestyn mukaan yli 1 300 palestiinalaista. Kuolleiden joukossa oli yli kolmesataa lasta. Palestiinalaisryhmät puolestaan jatkoivat rakettien ampumista Israeliin ja surmasivat kolme siviiliä.

Amnestyn mukaan niin Israelin hyökkäys Gazaan kuin palestiinalaisten ampumat raketitkin täyttivät siviileihin kohdistuneina sotarikoksen tunnusmerkit.

Suomen puolustusministeriössä Elbitin kanssa tehtyä kauppaa ei pidetä ongelmallisena.

– Israelin puolustusteollisuudella on korkeatasoista osaamista.

Tästä syystä hankintojen kilpailutustilanteessa voidaan päätyä israelilaista alkuperää oleviin tuotteisiin, ministeriön hallitusneuvos Jouko Tuloisela vastaa.

– Israeliin ei kohdistu YK:n, EU:n tai muun kansainvälisen organisaation asettamaa pakotetta, joka estäisi hankinnat Israelista, hän lisää.

Norja laittoi Elbitin sijoitusboikottiin

Norja ilmoitti viime vuonna, että maan valtava öljyrahasto vetää sijoituksensa Elbitistä vastalauseena yhtiön toimille.

– Me emme halua rahoittaa yrityksiä, jotka näin suoraan ovat mukana rikkomassa kansainvälisiä humanitaarisia lakeja, valtiovarainministeri Kristin Halvorsen sanoi.

Norjan hermostumisen syynä oli se, että Elbit osallistuu hankkeeseen, jossa Israel rakentaa valtavaa muuria Israelin ja Länsirannan väliin. Haagissa istuva kansainvälinen tuomioistuin on todennut muurin kansainvälisen lain vastaiseksi.

Norja ilmoitti sijoitusboikotistaan samoihin aikoihin, kun Suomi teki radiokaupan Elbitin kanssa. Norjan toimet eivät Suomea hätkäytä.

Puolustusministeriön mukaan Suomen asehankinnoilla ei "nähdä olevan linkkiä Norjan valtiovarainministeriön mahdollisten linjausten kanssa".

ICAHD Finlandin Bruno Jäntti ja Petter Nissinen suosittavat Suomelle Norjan tietä ja liiketoimien lopettamista israelilaisten asevalmistajien kanssa.

– Suomen hallitukset, puolustusvoimat ja yksityisen sektorin aseyhtiöt puolustusministeriön luvalla ovat tietoisesti palkinneet Israelin uusilla asekaupoilla kerta toisensa jälkeen sen tekemistä sotarikoksista, he ihmettelevät.

Taloussanomat 1.4.2010

PTT: Ruoka kallistuu

Elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus ei asettanut kapuloita hintanousun rattaisiin kuin väliaikaisesti, arvioi Pellervon taloustutkimus. Hinnat eivät kuitenkaan enää nouse jyrkästi.

Viime vuoden lokakuussa alennettu elintarvikkeiden arvonlisävero onnistui laskemaan ruuan hintaa vain väliaikaisesti, arvioi Pellervon taloustutkimus (PTT).

Joulukuusta 2008 joulukuuhun 2009 ruuan hinta laski keskimäärin liki viisi prosenttia ja alv-alennuksen vauhdittama hintojen lasku on jatkunut vielä tämän vuoden alussa. Eniten ovat pakittaneet maitotuotteiden ja lihojen hinnat.

PTT:n mukaan elintarvikkeiden hinnat kääntyvät tänä vuonna kuitenkin jälleen nousuun. Tähän vaikuttaa myös elintarvikkeiden arvonlisäveron yhden prosenttiyksikön kiristys ensi heinäkuun alussa.

Kokonaisuudessaan ruuan hinta nousee PTT:n mukaan tänä vuonna noin 0,6 prosenttiyksikköä eli yleisen inflaation mukaisesti. Eniten kipuavat leipä- ja leipomotuotteiden hinnat, mutta kiristynyt kilpailu painaa vielä tänä vuonna maitotuotteiden hintoja alaspäin. Maitotuotteiden tiukkojen vientimarkkinoiden takia Suomeen tulee EU:n sisämarkkinoilta edullisia juustoja ja jugurtteja.

Ensi vuonna hintojen nousu jatkuu. Elintarvikkeiden hintojen arvioidaan olevan ensi vuoden joulukuussa noin 0,6 prosenttia korkeammalla kuin tämän vuoden joulukuussa.

Taloussanomat 30.03.2010

Ruuan hinta nousi arvolisäveron laskun jälkeen

Ruuan hinta on taas nousussa.

Elintarvikkeet maksoivat tammikuussa keskimäärin 1,7 prosenttia enemmän kuin lokakuussa 2009, käy ilmi Kuluttajatutkimuskeskuksen (KTK) selvityksestä.

Lokakuinen arvonlisäveron alennus 17 prosentista 12 prosenttiin oli sitä ennen laskenut hintoja. Ruoka halpeni syyskuusta lokakuuhun 5,7 prosenttia. Se tarkoittaa, että veroale siirtyi aluksi hintoihin täysmääräisenä.

KTK:n mukaan samat kaupparyhmät, jotka laskivat hintojaan eniten lokakuusta 2008 lokakuuhun 2009, nostivat hintojaan eniten veroalen jälkeen.

K-ryhmässä, Lidlissä ja Stockmannilla ruoka kallistui lokakuusta tammikuuhun vajaalla kolmella prosentilla. Suomen Lähikaupassa elintarvikkeiden hinnat nousivat reilulla prosentilla, S-ryhmässä puolella prosentilla.

KTK teki hintaseurantatutkimuksensa lokakuun 2008 ja tammikuun 2010 välisenä aikana.

HS.fi 29.03.2010

Ahtaajat marssivat ulos työpaikoiltaan
                                            
Ahtaajat suunnittelevat ulosmarsseja täksi aamuksi.

Yle Uutisten mukaan Varsinais-Suomen satamissa ulosmarssiin osallistuu 150 ahtaajaa ja Kotkassa 750. Myös Helsingissä Vuosaaren satamassa aiotaan marssia ulos yhdeksän aikaan aamulla.

Satamaoperaattorit ry:stä vahvistettiin STT:lle, että ulosmarsseja on tiedossa eri puolilla maata.

Syyksi ulosmarsseille on kerrottu ulkopuolisen työvoiman käyttäminen ahtaajien lakon aikana.

Ahtaajat palaavat työpaikoilleen perjantaina aamulla kello kuusi.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ei ole ulosmarssin takana, vaan se tapahtuu paikallisten ammattiosastojen omasta päätöksestä.

AKT:n johdossa ei oltu yllättyneitä ahtaajien ulosmarssista.

"Ymmärrän hyvin, että ulosmarssi järjestetään. Rikkurityövoiman käyttö otti lakon aikana todella koville. Kukaan ei voinut hyväksyä rikkureita", AKT:n viestintäpäällikkö Hilkka Ahde totesi Ylelle.

-HS.fi 25.03.2010

Pakkausmateriaaleja valmistava Walki vähentää 63 ihmistä

Pietarsaari/Valkeakoski. Pakkausmateriaaleja valmistava Walki vähentää yhteensä 63 työntekijää Pietarsaaren ja Valkeakosken tehtailta.

Pietarsaaresta joutuu lähtemään 33 ihmistä ja Valkeakoskelta 30. Osa heistä irtisanotaan.

Lisäksi väkeä vähennetään eläköitymisten kautta ja päättämällä määräaikaisia sopimuksia, kerrotaan yhtiöstä.

Yt-neuvottelujen päätteeksi ilmoitetut vähennykset koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä.

Walki aikoo lisäksi investoida uudentyyppiseen tuotannon tehokkuuden parantamisohjelmaan, jolla tehostetaan yhtiön Suomen toimintojen kannattavuutta.

Walkin Suomen tehtailla työskentelee tätä nykyä 435 henkilöä.

-HS:fi 24.3.2010

Nokia sanoo irti 268 Salossa

Nokia sanoo irti 268 Salon tehtaan ja sen tukitoimintojen työntekijää päätökseen saatujen yt-neuvottelujen tuloksena. Potkujen vaihtoehtona yhtiö tarjoaa vapaahetoisia eropaketteja, jotka sisältävät 5–15 kuukauden palkan työvuosista riippuen.

Nokia aloitti tiedottamisen irtisanomisista Salon työntekijöille tiistaina. Asiasta kertoi ensimmäisenä Turun Sanomat.

Nokia kertoi helmikuun alussa siirtävänsä tuotantoa Salosta halvempien kustannusten maihin ja aloitti yt-neuvottelut, joissa oli uhattuna 285 työpaikkaa. Neuvotteluissa onnistuttiin siten pelastamaan vain 17 työpaikkaa.

Edellisen kerran Nokia vähensi väkeä Salossa viime kesänä, jolloin vapaaehtoisen eropaketin otti 320 työntekijää. Salon tehtailla on tuotekehitys ja hallinto mukaan lukien kaikkiaan 4 400 työntekijää.

HS:fi 24.3.2010

Kotkan satamassa kahakka lakkolaisten yritettyä estää rikkurityöt

KOTKA. Noin sata lakossa olevaa ahtaajaa yritti estää töiden aloittamisen Kotkan Mussalon satamassa torstaiaamuna. Tilanne kärjistyi kahakaksi, jota rauhoittamaan piti kutsua useita poliisipartioita.

Poliisit siirsivät lakkolaisia syrjään, jotta satamaan kutsutut työntekijät pääsivät terminaalialueelle.

Satamaoperaattori Multi-Link avasi terminaalinsa Mussalossa torstaina osin työntekijäliittoon kuulumattoman työvoiman avulla. Ahtaajat kerääntyivät satamaan osoittamaan mieltään avaamista vastaan.

Portilla oli lyhyt käsirysy kello 8 jälkeen, kun lakkolaiset yrittävät päästä portin sisäpuolelle. Poliisi kuitenkin keskeytti yrityksen.

Yhden työntekijän auton tuulilasi meni rikki, kun ajaja yritti työntyä väkisin lakkolaisten väkijoukon läpi.

Kello 8.30 aikaan tilanne oli jo rauhoittunut. Lakkolaiset lähtivät satamasta puolta tuntia myöhemmin.

Terminaalissa työskentelee torstaina vajaat 20 työntekijää. Mukana on esimiehiä, liittoon kuulumattomia työtekijöitä ja muutama Facebookin kautta värvätty, joita perehdytetään työhön terminaalissa.

Terminaalissa puretaan sinne lakon aikana kertynyttä noin 1 000 kontin sumaa.

HS.fi 18.3.2010

Moni Suomessa myytävä vaate tehty kehnoissa työoloissa

Suomessa myydään vaatteita, jotka on tehty nälkäpalkalla hikipajoissa. Puhtaat vaatteet -verkoston teettämän selvityksen mukaan suomalaiset yhtiöt eivät valvo riittävästi vaatteiden tekijöiden työoloja.

Selvityksen kohdeyrityksistä lähes kaikki ilmoittivat, että niillä ei ole erillistä vastuullisuusvalvontaa tai että tarkastukset tehdään laadunvalvonnan yhteydessä. Urheiluvälinevalmistajista vain Amer Sports kertoi käyttävänsä ulkopuolista tarkkailijaa. Yhtiö ei kuitenkaan julkaise tarkastusten raportteja.

Verkoston mukaan suomalaisyritykset ovat tuoneet vaatteita muun muassa sotilasjuntan hallitsemasta Burmasta ja ulkomaailmalta suljetusta Pohjois-Koreasta. Ongelmallista on myös tuonti Bangladeshista, Kiinasta, Vietnamista, Thaimaasta ja Indonesiasta. Näissä maissa palkat ovat alhaisia, työolot kehnoja ja valvonta puutteellista.

Kyselyn teki suomalaisyritysten vastuullisuutta seuraava kansalaisjärjestöjen Finnwatch. Kyselyssä oli mukana 28 vaatteita ja urheiluvälineitä myyvää yritystä.

STT-KSML 8.3.2010

Kymmenet tuhannet pienipalkkaiset joutuvat hakemaan asumistukea

Asumistuesta on tullut yhä useamman pienipalkkaisen toimeentulon täydentäjä. Kela maksoi viime vuoden lopussa 39 000:lle pientä palkkaa saavalle työssäkäyvälle asumistukea. Määrä on edellisvuodesta kasvanut.

Asumistuen saajista neljännes on työssäkäyviä.

Asumistuesta on näin tullut pienituloisten lisätulolähde, jolla yhteiskunta myös välillisesti tukee yrityksiä, jotka maksavat työntekijöilleen pieniä palkkoja. Pienimpiä palkkoja maksetaan alalle tuleville siivoojille.

Myös tuhansien eläkeläisten eläke on niin pieni, että se ei riitä elinkustannuksiin. Asumistukea saavien eläkeläisten määrä oli viime vuoden lopussa yli 4 100.

SAK:n arvion mukaan alle 1 500 euroa tienaavia kokopäivätyöntekijöitä on noin 50 000.

Yleistä asumistukea saavien määrä on Kelan mukaan kasvussa. Kaikista asumistuen saajista työttömiä ruokakuntia oli 63,3 prosenttia.

Yleisen asumistuen hakemuksia on jätetty ennätysmäärä, viime vuonna kaikkiaan lähes 450 000, mikä oli 16,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

HS:fi 8.3.2010

Nokia Siemens vähentää Suomesta 450 työpaikkaa

Nokia Siemens Networks kertoo tiedotteessaan, että yt-neuvottelut liittyvät marraskuun alussa kerrottuun tavoitteeseen parantaa yhtiön tulosta.

Kerrottu vähennystarve koskee pääosin tukitoimintoja eikä sen odoteta vaikuttavan esimerkiksi NSN:n Oulun tehtaaseen.

NSN sanoo pyrkivänsä siihen, että vähennystarve hoituisi vapaaehtoisilla lähtijöillä, joille tarjotaan tukipakettia.

Yhtiön mukaan nyt ilmoitettu vähennystarve Suomessa on vasta alkua vaadittaville toimenpiteille. Kaikkiaan henkilöstöä on tarkoitus vähentää maailmanlaajuisesti 7–9 prosenttia henkilöstöstä.

– Tänään ilmoitetut alustavat suunnitelmat ovat välttämättömiä pysyäksemme kilpailukykyisinä ja parantaaksemme taloudellista tulostamme, NSN:n Suomen maajohtaja Pekka Soini sanoo.

NSN:n tavoitteena on säästää 500 miljoonaa euroa ei-IFRS-liiketoimintakuluissa ja välillisissä tuotantokustannuksissa ensi vuoden loppuun mennessä viime vuoden tasoon verrattuna.

Yt-neuvottelut alkavat 10. maaliskuuta.

Taloussanomat 4.3.2010

EU-komissio hyväksyi geenimuunnellun perunan viljelyn

Bryssel. EU-komissio hyväksyy geenimuunnellun Amflora-perunan viljelyn unionin alueella.

Saksalaisen kemikaalijätin BASF:in kehittelemää perunalajiketta ei ole tarkoitettu ihmisruuaksi, vaan teollisuuskäyttöön ja eläinten rehuksi. Perunalajikkeen tärkkelyksen tuotanto on maksimoitu, jolloin sitä voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi paperin valmistuksessa.

Päätös on poikkeuksellinen, sillä EU on tätä ennen hyväksynyt vain yhden geenimuunnellun kasvin viljelyn alueellaan. Päätös amerikkalaisen Monsanto-yhtiön kehittelemän MON 810 -maissilajikkeen hyväksymisestä tehtiin vuonna 1998.

Useat EU-maat ovat kuitenkin kieltäneet kyseisen maissilajikkeen viljelyn alueellaan.

Komissio hyväksyi tiistaina myös kolmen Monsanton kehittelemän geenimuunnellun maissilajikkeen tuonnin EU:hun.

Ympäristöjärjestöt tuomitsivat komission päätökset sanoen niiden vaarantavan EU-kansalaisten ja unionialueen eläinten terveyden. BASF-yhtiön mukaan komission päätös voi puolestaan parantaa merkittävästi eurooppalaisen maatalouden kilpailukykyä.

STT-HS.fi 2.3.2010

Professori: Ylisuuret osingot ovat varoitusmerkki

Hyvä osinko voi olla näinä aikoina sijoittajalle varoitusmerkki. Näin on varsinkin tilanteessa, jossa osinko kasvaa, vaikka tulos heikkenee – kuten monessa yhtiössä tänä keväänä tapahtuu. Professori Hannu Kahran mukaan tulokseen nähden ylisuuret osingot ovat merkki siitä, että yritys ei pidä tulevaisuudennäkymiään kovin hyvinä.

Osingot kasvavat, vaikka tulokset heikkenivät viime vuonna. Oulun yliopiston rahoituksen professori Hannu Kahra pitää tätä huolestuttavana merkkinä.

– Isot osingot ovat hyvä merkki silloin, kun tulokset kasvavat, Kahra sanoo Taloussanomille

Nyt suuret osingot viestivät siitä, että yrityksillä ei ole mielessä hyviä investointeja.

– Silloin valistuneen yritysjohdon on syytä jakaa osa rahasta osakkeenomistajille. Yrityksen johto signaloi, että raha tuottaa paremmin sijoittamalla muuhun kohteeseen kuin yritykseen.

Kahra on eri mieltä kuin työeläkeyhtiö Ilmarisen sijoitusjohtaja Timo Ritakallio, joka tulkitsi sunnuntain Helsingin Sanomissa osinkojen kasvattamisen hyväksi merkiksi.

Ritakallion mukaan osingot ovat nykyään myös viestinnän väline, jolla yhtiö kertoo uskostaan tulevaisuuteen.

– En ymmärrä logiikkaa. Miksi yritysjohdon täytyy antaa signaali markkinoille nostamalla osinkoa? Mitä se vaikuttaa yritykseen, jos a myy b:lle osakkeita? Ei se kierrä yrityksen kautta millään tavalla, Kahra ihmettelee.

Hänen mukaansa signalointi olisi perusteltavissa, jos yritys myöhemmin laskisi liikkeelle osakkeita ja haluaisi, että ne käyvät kaupaksi markkinoilla.

– Se on kuitenkin kaikkein kalleinta rahaa yritykselle. Yrityksen kannattaa hoitaa investointien rahoitukset oman kassan kautta. Se on kaikkien halvin lähde rahalle.

30-luvun lamassa jaettiin jättiosingot

Kahra mainitsee, että 1930-luvun alussa eli suuren laman aikaan tuloksista jaettiin yli sata prosenttia osinkoina.

Kahra ymmärtää, että finanssikriisin jälkeinen taantuma on hyydyttänyt yritysten investointihaluja lyhyellä aikavälillä.

– Investoinnit ovat kuitenkin pitkäjänteisiä. Tulkitsen niin, että pitkällä ajanjaksolla yritykset eivät pidä tulevaisuutta kovin valoisana. Se ei ole pelkästään Suomen tilanne, vaan globaali tilanne. 

Ainoastaan investoimalla voidaan Kahran mukaan nostaa yrityksen arvoa, joka on sijoittajalle oleellista.

Helsingin Sanomien selvityksen mukaan Helsingin pörssin isot yhtiöt aikovat kasvattaa osinkoja 13 prosentilla, vaikka yhtiöiden tulokset pienenivät 42 prosenttia.

HS selvitti, mikä oli 49 arvokkaimmassa yrityksessä tuloksen ja osingon suhde kahden viime vuoden aikana. Lähes joka kolmas maksoi osinkoa enemmän kuin teki tulosta

Taloussanomat 1.3.2010

Bruttokansantuotteessa pahin romahdus 90 vuoteen

Suomen talous supistui viime vuonna 7,8 prosenttia, käy ilmi Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.

Bruttokansantuote laski viimeksi yhtä paljon viimeksi vuonna 1918 kansalaissodan jälkeen. 1990-luvun lamassakin voimakkain supistuminen jäi 6 prosenttiin vuonna 1991.

Kysyntää vähensi eniten viennin kutistuminen jopa neljänneksellä. Investoinnit laskivat yli 13 prosenttia. Talouden tuotanto väheni voimakkaimmin tammi–maaliskuussa 2009.

Suomen bruttokansantuote oli viime vuonna 171 miljardia euroa.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat noin prosentin. Palkkatulot kuitenkin vähenivät prosentilla, sillä vaikka ansiotaso kohosi, työttömyys kasvoi.

Suomen julkishallinto oli viime vuonna selvän alijäämäinen. Alijäämä oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 2,2 prosenttia. Euroissa se tekee 8,6 miljardia euroa, eniten vuoden 1995 jälkeen.

Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 34,2 prosentista 44 prosenttiin.

HS.fi 1.3.2010

Tappiollisetkin pörssiyhtiöt jakavat tänä keväänä avokätisesti osinkoja

Suomalaiset suuret pörssiyhtiöt jakavat tänä keväänä avokätisesti osinkoja tappiollisista tuloksista huolimatta.

Helsingin pörssin isot yhtiöt maksavat 13 prosenttia enemmän osinkoja viime vuodelta kuin toissa vuodelta, vaikka yhtiöiden raportoimat tulokset putosivat 42 prosenttia. Jostain on syntynyt lähes miljardin euron verran rahaa, kun 49 suurimman pörssiyhtiön osinkojen määrä nousee 6,6 miljardista eurosta 7,5 miljardiin euroon.

Helsingin Sanomat selvitti 49 arvokkaimman pörssiyrityksen tuloksen ja osingon suhdetta kahdelta viime vuodelta.

Selvityksen mukaan melkein joka kolmas niistä, eli 15 pörssiyhtiötä, maksoi enemmän osinkoa kuin teki tulosta. Niistä Ahlstrom, Alma Media, Nokia ja Ramirent jopa nostivat osinkojensa määrää, vaikka tulos laski.

”Osingot ovat nykyään myös signaloinnin eli viestinnän väline. Niiden avulla yhtiö kertoo uskostaan tulevaisuuteen eli että hyvään suuntaan ollaan matkalla”, sanoo työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen sijoitusjohtaja Timo Ritakallio.

Ilmarinen on valtion jälkeen Suomen suurin osakkeenomistaja.

Nyt viestitään siis myönteisestä tulevaisuudesta. Toisin oli runsas vuosi sitten. Osingot laskivat, vaikka puolet vuodesta 2008 oli vielä hyvää aikaa. Osingot romahtivat alle odotusten, koska talouskriisi sai yhtiöt pelokkaiksi.

HS.fi 28.2.2010

Useita myrkytystapauksia Nokian alihankkijayrityksessä Kiinassa

Nokian kiinalaisessa alihankkijayrityksessä kymmenet työntekijät ovat saaneet myrkytyksen. Viranomaiset epäilevät, että myrkytyksen on aiheuttanut kielletty kemikaali n-heksaani.

Kemikaalia käytettiin yrityksessä kännyköiden näytön puhdistukseen. Sen käyttö lopetettiin viime vuoden heinäkuussa. Kaikkiaan 57 yrityksen työntekijää joutui sairaalahoitoon myrkytysoireiden vuoksi. 44 saa edelleen hoitoa, kertoo Liu Jie. Hän edustaa teollisuuspuistoa, jossa yritys toimii.

Tiettävästi yritys valmistaa kosketusnäyttöjä myös Applelle.

Nokian edustaja Louise Ingram sanoi Pekingissä uutistoimisto AFP:lle Nokian tutkineen asiaa viime kesänä. Ingramin mukaan silloin ei löydetty merkkejä n-heksaanin käytöstä, mutta työturvallisuutta oli parannettu.

Alihankkijayrityksen emoyhtiöstä, taiwanilaisesta Wintekistä kerrottiin AFP:lle, että n-heksaani oli vaihdettu alkoholiin ja asetoniin.

STT–AFP–HS:fi 24.2.2010

Valio vähentää väkeä Tampereen ja Riihimäen meijereistä

Maitomarkkinoiden kiristynyt kilpailu johtaa väen vähennyksiin Valion meijereissä Tampereella ja Riihimäellä. Valio kertoi tiistaina vähentävänsä perusmaitojen pakkausta kummallakin paikkakunnalla, koska Valion maidot ovat varsinkin Etelä-Suomessa menettäneet asemiaan sekä vähittäiskaupan että suurkeittiöiden ostoissa.

"Tärkein syy tähän on ruotsalaisen maidon tarjonnan kasvu Suomessa", Valio maitojen tulosyksikön johtaja Markku Taskinen sanoo.

Tanskalais-ruotsalainen meijerijätti Arla aloitti ruotsalaisen maidon tuonnin Suomeen noin vuosi sitten. Taskisen mukaan Valio pyrkii puolustamaan asemiaan myös hintakilpailulla, mutta jo tähänastiset menetykset vaikuttavat tuotannon määrään.

Valion Tampereen meijerin tuotantoa vähennetään noin 20 prosentilla, ja siellä aloitettavat yt-neuvottelut saattavat johtaa 15–20 työpaikan menetykseen. Riihimäellä Valio aikoo vähentää lomasijaisia ja määräaikaisuuksia.

STT-HS.fi 23.2.2010

Tammikuussa työttömiä jo neljännesmiljoona

Työttömien määrä nousi jälleen tammikuussa sekä edelliskuukauteen että viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan työttömänä oli tammikuussa 250 000 työntekijää, mikä on 66 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Tammikuun työttömyysprosentti oli näin ollen 9,5.

Työttömyysaste kasvoi viime vuoden vastaavasta ajasta 2,6 prosenttiyksiköllä.
Työttömyys näyttää edelleen kohtelevan miehiä ankarammin kuin naisia. Työttömien miesten määrä nimittäin lisääntyi 49 000:lla kuin naisten määrä lisääntyi "vain" 17 000:lla. Miesten työttömyysaste on nyt 10,8 prosenttia ja naisten 8,2 prosenttia.

Nuoria, 15–24-vuotiaita oli tammikuussa työttömänä 22,7 prosenttia, joka on peräti 7,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.

Työttömyysasteen kausitasoitettu trendi oli kaikki ikäluokat mukaan luettuna tammikuussa 9,1 prosenttia. Nuorten kausitasoitettu työttömyysaste oli 23,7 prosenttia.

HS.fi 23.2.2010

Stevecon ahtaajat lakossa Kotkassa

Satamaoperaattori Stevecon ahtaajat aloittivat runsaan vuorokauden mittaisen lakon perjantaiaamuna Kotkan satamassa. Lakko päättyy lauantaina kello 14.

Lakko pysäyttää täysin Stevecon toiminnan, mutta vaikuttaa yhtiön tuotantopäällikön Arto Sinikannaksen mukaan myös muiden operaattorien toimintaan. Operaattorit tekevät satamassa yhteistyötä.

Stevecolla on Kotkan satamassa 500 ahtaajaa, mikä on noin 70 prosenttia koko sataman ahtaajien lukumäärästä.

Sinikannas kertoo, että yhtiö sai ilmoituksen lakosta torstai-iltana. Tämän jälkeen Steveco alkoi informoida asiasta asiakkaitaan.

Sinikannaksen mukaan lakko vaikuttaa eniten metsäteollisuuden vientiin sekä transitoliikenteeseen Venäjälle.

HS:fi 19.2.2010

Seuraava hallitusohjelma jo suunnitteilla
Hallitus osti ideoita amerikkalaisfirmalta

Matti Vanhaselta (kesk.) odotetaan selvitystä sopimuksesta.Hallitus on palkannut amerikkalaisen konsulttiyrityksen ideoimaan seuraavan hallituksen ohjelmaa, kertoi Ylen uutiset torstaina.

Ylen saaman sopimuskopion mukaan hallitus maksoi McKinsey & Company -yhtiölle 15 000 euroa. Sopimus tehtiin viime syksynä.

Ylen mukaan yhtiö on suunnitellut muun muassa Suomen terveydenhuoltojärjestelmän ja kilpailupolitiikan uudistamista.

SDP:n varapuheenjohtajan Maria Guzenina-Richardsonin mielestä pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) on annettava sopimuksesta selvitys eduskunnalle.

- Onko asianmukaista, että yksi puolue valmistelee seuraavan hallituksen papereita, vaikka ei edes välttämättä istu siinä. Vai onko niin, että Kepu ostaakin nyt valtion varoilla itselleen vaaliohjelman? hän sanoi tiedotteessaan.

STT-KSML:fi 19.2.2010

Hallitus pestasi amerikkalaiskonsultin ideoimaan seuraava hallitusohjelmaa

Yksi maailman suurimmista kaupallisista konsulteista on värvätty avustamaan pääministerin esikuntaa seuraavan hallitusohjelman laatimisessa. Amerikkalainen McKinsey & Company on laatinut suunnitelmia muun muassa Suomen terveydenhuoltojärjestelmän ja kilpailupolitiikan uudistamisesta. Sopimuksen konsultin kanssa on tehnyt valtioneuvoston kanslia.

Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen julki tullut kerta, kun kaupallisin periaattein toimiva konsulttiyritys saa Suomessa jalansijaa todellisiin politiikan valintoihin.

Yksityisten konsulttien ja neuvonantajien rooli hallituksen apureina on tähän saakka rajoittunut teollistamishankkeisiin, johtamis-, liikenne- ja tietojärjestelmiin sekä muun muassa valtion omaisuuden myymiseen. Konsulttien käyttämistä koko yhteiskuntaa koskevien ratkaisujen suunnittelijoina on varottu ja yleensä on luotettu joko poliittisen koneiston omiin ideoihin tai kotimaisten etujärjestöjen ja tutkimuslaitosten viisauteen.

McKinsey & Companyn kanssa tehty sopimus koskee valtioneuvoston kanslian asettamaa niin kutsuttua kasvuhanketta, jota esiteltiin viimeksi keskiviikkona. Kasvuhanke on pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) alulle panema ajatusriihi, jonka on määrä syksyyn mennessä tuottaa sisältöjä ensi vaalikauden hallitusohjelmaan.

Hoitajille palkkioita

Konsultti on tuottanut valtioneuvostolle tähän mennessä ainakin kolme yleisluonteista muistiota. Niissä on useita poliittisesti kiistanalaisia tai arkoja ehdotuksia.

Konsulttiyritys suosittelee Suomelle muun muassa palkkiojärjestelmien käyttöönottamista ratkaisuksi hoitohenkilökuntapulaan ja terveydenhuollon laajaa muutosprojektia, jollainen ”on onnistuneesti toteutettu esimerkiksi Englannissa”.

Kuntien kaavoitusmonopoli haittaa kaupan kehittymistä

Palveluiden tuottavuutta McKinsey taas kohentaisi lisäämällä kaupan kilpailua Ruotsista lainatulla idealla. McKinseyn muistion mukaan Ruotsin kaupanalan tuottavuus lähes kaksinkertaistui 1990 - 2003, kun kunnilta leikattiin päätösvaltaa kaupalle tärkeissä kaavoitusasioissa.

- Suomi voikin ottaa oppia Ruotsista keskittymällä edistämään kaupan toimijoiden tasavertaista kohtelua paikallishallinnon tasolla. Kaupanalan tuottavuuden kehityksen kannalta tärkeintä olisi sääntelyn vähentäminen, McKinseyn hallitukselle laatimassa muistiossa todetaan.

Konsulttiyritys lupaa hallitukselle jopa ”miljardien säästöjä”, jos julkinen valta keskittää hankintojaan nykyistäkin enemmän valtion hankintayritykselle Hanselille, julkisten laitosten ostot keskitetään yhteisiin hankintaorganisaatioihin ja kunnat pannaan ostamaan tuotteita ja palveluita yhdessä.

McKinseyn mielestä ei ole perää väitteessä, jonka mukaan julkisten hankintojen keskittäminen polkee pieniä kotimaisia yrityksiä. Konsultin mukaan ammattimainen ostotoiminta pakottaa yritykset parantamaan kilpailukykyään.

- Jos on tarpeen tukea kotimaisia yrityksiä, tämä kannattaa tehdä läpinäkyvillä tukimekanismeilla mieluummin kuin liian korkeiden hyödykehintojen kautta, McKinsey neuvoo.

Konsulttisopimuksen hintaa ei kerrottu

Pääministerin suunnitteluesikunnasta kerrottiin keskiviikkona YLE Uutisille, että konsulttiyritykset ovat viime aikoina osoittaneet kiinnostusta hallituksen suunnitteluhankkeisiin.

Ekonomisti Pekka Sinko talousneuvoston sihteeristöstä sanoo, että eri valtiot käyttävät hyvin yleisesti konsulttiyrityksiä apunaan, joten siinä mielessä McKinseyn käyttäminen Suomen hallituksen neuvonantajana ei ole poikkeuksellista.

Kotimaisiin tutkimuslaitoksiin verrattuna McKinseyn kilpailuetu on Sinkon mukaan sen laaja viitetietoaineisto muista maista.

- Odotan, että jatkossa meilläkin tullaan saamaan tarjouksia muiltakin kuin (kotimaisilta) tutkimuslaitoksilta, Sinko sanoo.

Valtioneuvoston kansliasta ei vielä haluttu kertoa McKinseyn konsulttisopimuksen arvoa tai tarkempaa sisältöä. Asiaan luvattiin palata myöhemmin. Hankintaa ei ole kilpailutettu, koska sen arvo jää alle säännösrajan.

Viime eduskuntavaalien alla McKinsey julkaisi Suomen taloutta käsitelleen raportin, jossa kehotettiin hallitusta lisäämään muun muassa julkisen alan tuottavuutta. Tuolloin McKinsey teki katsauksensa ilman tilausta ja korvauksetta, ns. pro bono -periaatteella. Raportti ei herättänyt sanottavaa vastakaikua, joskin nykyisen hallituksen ohjelmassa on monia McKinseynkin esille nostamia politiikan sisältöjä.

McKinsey & Company on perustettu 75 vuotta sitten Chicagossa Yhdysvalloissa. Riippumattomissa arvioissa se lukeutuu alallaan maailman johtaviin yrityksiin. Sen toimintaperiaatteita on toisinaan arvosteltu. Yritys ei aina julkista toimeksiantajiaan, minkä vuoksi on periaatteessa mahdollista, että se neuvoo samaan aikaan toisiaan vastaan kilpailevia organisaatioita tai että se saattaa suosii jotakin tahoa.

Yrityksellä on ollut oma toimisto Helsingissä vuodesta 1988, jossa on nykyisin noin 50 työntekijää. Kaikkiaan yrityksen palveluksessa on eri puolilla maailmaa noin 8 500 konsulttia.

YLE Uutiset 18.2.2010

Tutkija: Enemmistön ymmärrettävä, että Suomessa on oikeasti köyhiä

Köyhien ja syrjäytyneiden ääntä tuodaan kuuluville nyt entistä ponnekkaammin. Kuluva vuosi on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Suomessa teemavuoden yhtenä tavoitteena on tuoda esiin köyhyyden monimuotoisuutta.

"Haluamme saada ison kansanosan ymmärtämään, että Suomessa oikeasti on köyhiä", erikoistutkija Elina Palola Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sanoo.

Köyhät yksin elävät ovat Palolan mukaan huolissaan kohtalostaan. "On pelottavaa olla yksin asuva pienituloinen ihminen, jolla ei ole tukiverkostoja", hän tiivistää.

Palolan näppituntuma on, että ihmiset luottavat entistä vähemmän yhteiskunnan ja toistensa apuun. Moni vähävarainen yksinäinen ajattelee, että jos jotain sattuu, kukaan ei tarjoa kättään. "Yhä useampi asuu yksin. Tässä on haastetta sekä järjestelmille että lähiverkostoille."

Palolan mukaan köyhyys ja yksinäisyys ovat monelle myös tulevaisuuden pelkoja. Ihmisiä huolettaa esimerkiksi se, saavatko he tarpeeksi eläkettä.

Palola muistuttaa, että köyhyys on monikasvoinen ongelma. Suomessa yksin elävän köyhyysrajana pidetään hieman yli tuhannen euron kuukausituloja. Tutkija ei kuitenkaan tuijottaisi vain euromääriä ja määritelmiä.

"Köyhyyteen vaikuttaa esimerkiksi se, asuuko velattomassa omistusasunnossa maalla vai vuokralla Helsingissä. Tilanteeseen vaikuttavat myös menot ja velat sekä se, auttaako pienistä tuloistaan vielä jotain toista", hän luettelee.

Suomessa teemavuotta koordinoi THL. Laitoksen pääjohtaja Pekka Puska tähdentää, että koko yhteiskuntaa tarvitaan torjumaan köyhyyttä, syrjäytymistä ja terveyseroja. Hän haastaakin eduskuntapuolueet ja kansalaisjärjestöt mukaan talkoisiin ja pyytää niiltä syyskuun loppuun mennessä konkreettisia aloitteita ja toimenpiteitä epäkohtien poistamiseksi.

Teemavuoden tunnuslauseena on "Stop köyhyys!". Tapahtuman avasi Kemissä torstaina tasavallan presidentti Tarja Halonen. Hän on teemavuoden suojelija.

STT-HS:fi 18.2.2010

Kreikka halutaan ulos EU:n rahaliitosta:

Antiikin murhenäytelmä

Pitäisikö lähes maksukyvytön Kreikka heittää ulos Euroopan rahaliitosta? - Pitäisi, sanoo ex-meppi Esko Seppänen.

Holtiton ja vilpillinen Kreikka on saattanut koko euroalueen kuilun partaalle.

- Ei tämä ole yllätys. Tätä on EU:ssa katsottu läpi sormien liian kauan, sanoo eurooppalaisen politiikan ja pankkimaailman tunteva kauppatieteen kandidaatti Esko Seppänen (vas), joka lopetti viime kesänä pitkän uransa euroedustajana.

- Kreikka väärensi tilastot. Se tiedettiin jo silloin, kun se liittyi euroon.

Hän näkee Kreikan harjoittaman filunkipelin osana Balkanin vakavaa korruptioperinnettä.

- Päästäkseen euroon Kreikka kasvatti neljänneksellä bruttokansantuotettaan sisällyttämällä siihen harmaan talouden tulot eli salakuljetuksen, prostituution ja rahanpesun, Seppänen tuhahtaa.

Nato-maana, jolla on strateginen asema suhteessa Turkkiin ja Lähi-itään Kreikan heikkouksia katsottiin läpi sormien poliittisista syistä.

- Väärentäminen on jatkunut systemaattisesti ja sitä ovat avustaneet amerikkalaiset investointipankit, mikä on anteeksiantamatonta. Se on petos.

Euroa perustettaessa vaadittiin tiukkaa kuria: Julkinen velka ei saa ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta.

- Suurten maiden osalta se ei ole pitänyt koskaan kutiaan.

Tosin Kreikka ei ollut ainoa maa, joka likaiset jauhot pussissa yhteisvaluuttaan liittyessään. Myös Italia ja Belgia kelpuutettiin, vaikka niiden ulkomaanvelat suhteessa kansantuotteeseen olivat aivan liian suuret.

"Suomen ei pidä maksaa"

Vaikka Seppänen on aina ollut euro-kriitikko, yhteisvaluutan hajoamiseen hän ei usko eikä sitä toivo.

- Vaihtoehto on se, että Kreikka suljetaan ulos ja se ottaa käyttöön vanhan valuuttansa drakman. Selvittäköön itse pesänsä. Miksi muut maat maksaisivat sen laskuja, koska se on petoksella saanut asiat tälle mallille?

Toki Italiassa, Espanjassa, Portugalissa ja Irlannissakin on suuria ongelmia, mutta ne eivät sentään ole syyllistyneet petokseen.

Miten Suomelle tässä mylläkässä käy?

- Minusta ei ole mitään syytä lähteä maksamaan vääryydellä yli varojen elämistä.

Kreikka on EU:n budjetissa toiseksi suurin nettosaaja Espanjan jälkeen. Sitä avustetaan Seppäsen mielestä jo ihan riittävästi EU:n rahoilla.

- Hirmuinen rangaistus on, että sen pitää panna vajeensa umpeen.

IL:fi 17.2.2010

Jo 3 623 paperiduunaria on ilman töitä

Paperimiehistä jo 14,5 prosenttia on joutunut kohtaamaan työttömyyden. Se on selvästi enemmän kuin muilla aloilla. Viimeksi tänään UPM kertoi uusista irtisanomisista.

Metsäyhtiö UPM kertoi tänään jatkavansa leikkausten tiellä. Kaukaan ja Kymin paperi- sekä sellutehtaisiin kohdistuvat säästöt tietävät lähtöpasseja enintään noin 200 työntekijälle.

Tammikuussa yhtiö taas kertoi sulkevansa Kaukaan ja Heinolan vaneritehtaat, Heinolan sahan ja Parkanon jalostetehtaan.

Odotuksia paremmasta osavuosituloksesta raportoinut Stora Enso puolestaan kertoi helmikuun alussa, ettei se epäröi tehdä tarvittaessa uusia leikkauksia tuotantoonsa.   

Tilastokeskuksen tänään julkistamien tietojen mukaan Suomen työttömyysaste nousi viime vuonna ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1994.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimpien, joulukuulta peräisin olevien lukujen mukaan Suomen työttömyysaste oli 7,9 prosenttia.

Paperiliitto: 3 623 vailla töitä

Uutiset ovat surullista kuultavaa metsäteollisuuden työntekijöiden edustajille.

Riitta Kaukonen Paperiliitosta kertoo, että järjestö arvioi työttömyyden kohdanneen 14,5 prosenttia järjestön jäsenistä tammikuun lopussa.

Liiton laskelmien mukaan työttömyys oli tammikuun lopussa kohdannut yhteensä 3 623 henkeä. Liiton luvussa ovat mukana työttömät työnhakijat ja ne lomautetut, joilla ei ole käynnissä erityistä karenssijaksoa.

Vuotta aiempaan tilanteeseen verrattuna tammikuussa lukuun oli tullut lisäystä 1,5 prosenttiyksikköä. Joulukuun 15,1 prosenttiin verrattuna paperiliittolaisten työllisyys oli kuitenkin kohentunut, liitosta arvioidaan.

Metsäalasta vastaava Ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunnan asiamies Saku Laapio ei osaa suoralta kädeltä kertoa, kuinka moni liiton edustamasta 4 000 työntekijästä on työttömänä.

– Kaiken kaikkiaan ehkä noin 4–5 prosenttia, Laapio sanoo ja arvioi luvun olevan samansuuntainen muualla ammattikunnassa.

Laapion mukaan metsäteollisuuden ylempien toimihenkilöiden osalta työttömyys keskittyy eläkeputkiin työnnettyihin iäkkäämpiin työntekijöihin. Samalla hän kuitenkin muistuttaa nuorten tukalasta tilanteesta.

– Suurempi ongelma on se, etteivät nuoret pääse alalle.

Viime vuonna ylempien toimihenkilöiden tilipussia söivät etenkin monien yhtiöiden lomautukset. YTN arvioi viime vuoden tammikuussa metsäteollisuuden tavoittelevan yhteensä noin 10 000 hengen lomautuksia.

Laapio on kuitenkin toiveikas. Tänä vuonna tilanne on nimittäin kohentunut. Kysynnän varovainen elpyminen on pitänyt huolen siitä, ettei seisokkiluonteisia lomautuksia ole juuri ollut, Laapio sanoo.

Hs.fi -Talous Sanomat 17.2.2010

Joka seitsemäs suomalaistyöntekijä määräaikaisena

Rakennusalalta alkanut pätkätöiden yleistyminen on tarttunut kaikille aloille. Asiasta kirjoittavan MTV3:n mukaan jo joka seitsemäs suomalainen työntekijä on määräaikaisessa työsuhteessa.

Pätkätyöläisyydeksi määräaikaisuuksien tekeminen muuttuu, jos määräaikaisuuksia on lukuisia peräkkäin. Ne voivat olla tekijälleen ongelmallisia, sillä elämän suunnittelu on hankalaa ja tulojen epävarmuus voi ahdistaa.

– Jos haluat tehdä osamaksusopimuksen tai hankit asuntoa tai yrität saada lainaa tai muuta niin olet aina epäilyttävä tapaus, STTK:n lakimies Heli Ahokas kertoo MTV3:lle pätkätyöläisten kohtaamista ongelmista.

Toistuvasti määräaikaisissa työsuhteissa oleva ei voi myöskään pitää palkallista kesälomaa.

Työnantajille määräaikaiset työsuhteet ovat käteviä, sillä niiden avulla palkkaa joudutaan maksamaan vain silloin, kun töitä on.

Ahokkaan mukaan määräaikaisuuksien paheksuminen on johtanut siihen, että työnantajat ovat alkaneet käyttää enemmän vuokratyötä.

HS.fi-Talous-Sanomat 17.2.2010

500 työntekijää marssi ulos UPM:n Kymin tehtaalla

Kouvola. Metsäjätti UPM:n Kymin tehtaalla Kuusankoskella alkoi keskiviikkoaamuna kolmen vuorokauden työnseisaus. Tehtaan pääluottamusmiehen mukaan ulosmarssiin osallistuu noin 500 tehtaan 700 työntekijästä.

UPM ilmoitti eilen parinsadan työntekijän vähentämisestä yhtiön Kaukaan ja Kymin paperi- ja sellutehtailla.

Mielenilmaukseen osallistuvat työntekijät palaavat työpaikalleen aamukuudelta lauantaina.

Koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut käynnistyvät tehtailla helmikuun aikana. Suunniteltujen järjestelyjen toteuduttua Kaukaan henkilöstömäärä on noin 700 ja Kymin noin 600 henkilöä vuoden 2010 loppuun mennessä.

STT-HS:fi 17.2.2010

UPM leikkaa jälleen Kaukaan ja Kymin tehtaiden toimintaa

Metsäjätti UPM jatkaa leikkauslinjaansa. Yhtiö ilmoitti tiistaina, että Kaukaan ja Kymin paperi- ja sellutehtaiden "toiminnan tehostaminen jatkuu".

Henkilöstövaikutus on noin 100 henkilöä kummallakin tehtaalla. Yhtiö tiedottaa asiasta tarkemmin Kuusankoskella ja Lappeenrannassa kello 11.30 alkavissa tiedotustilaisuuksissa.

UPM:n mukaan tavoitteena on tehtaiden kilpailukyvyn parantaminen siirtymällä "aiempaa joustavampaan ja kustannustehokkaampaan tapaan toimia".

Käytön ja kunnossapidon ja eri osastojen välistä yhteistyötä tiivistetään sekä Kaukaan ja Kymin yhteisten resurssien käyttöä tehostetaan.

Koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut käynnistyvät tehtailla helmikuun aikana. Suunniteltujen järjestelyjen toteuduttua Kaukaan henkilöstömäärä on noin 700 ja Kymin noin 600 henkilöä vuoden 2010 loppuun mennessä.

Tällä hetkellä Kaukaan sellu- ja paperitehtailla sekä tehdaspalvelussa työskentelee noin 800 henkilöä ja Kymillä noin 700 henkilöä.

Tammikuussa UPM ilmoitti lakkauttavansa vaneritehtaat Lappeenrannassa ja Heinolassa, jalostetehtaan Parkanossa ja Heinolan sahan.

Yhtiö ilmoitti että näiltä paikkakunnilta häipyy yhteensä noin 830 työpaikkaa.

HS.fi 10.02.2010

Suomesta sosiaalitukea hakevia EU-kansalaisia yhä enemmän

EU-maista Suomeen töihin tulleiden ja työttömiksi jääneiden toimeentulotukia saavien määrä on kasvussa. Helsingissä näiden tukiasiakkaiden määrä kasvoi viime vuonna puolella. Sosiaalityöntekijöiden mukaan tukien myöntämisen perusteet ovat epäselviä ja yhtenäiset ohjeet puuttuvat.

Helsingissä nosti toimeentulotukea viime vuonna 1 500 muualta tullutta EU-kansalaista. Määrä oli kahtena edellisvuonna oli noin tuhat vuodessa. Virolaisia tukiasiakkaista oli 900. Myös muista Baltian maista ja Etelä-Euroopasta, esimerkiksi suuren työttömyyden Espanjasta sekä Portugalista ja Italiasta tulleiden määrä on kasvanut.

Pääkaupungin ulkopuolella ilmiö on selvästi lievempi. Espoossa ja Vantaalla toimeentulotukia nostavat muista EU-maista tulleiden luvut olivat kymmeniä - viralliset tilastot puuttuvat. Muualla Suomessa tukia nostaneiden määrät olivat vielä vähäisempiä.

Sosiaalityöntekijöiden mukaan tukien myöntämisperusteet ovat epäselviä ja valtion ohjeet puuttuvat. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan asiasta ollaan perustamassa työryhmää.

Lain mukaan tukea tarvitseville pitää tarjota katto pään päälle ja toimeentulo, mutta ulkomaalaislain mukaan muualta tulleet eivät voi toistuvasti turvautua toimeentulotukiin. Kielteisiäkin päätöksiä tehdään. Selviä väärinkäyttötapauksia ei aina voi ilmoittaa poliisille salassapitovelvollisuuden vuoksi.

YLE Uutiset 16.02.2010

Työllisyys laskussa, työttömyysaste kasvussa

Työllisyys kääntyi viime vuonna laskuun ja työttömyys nousuun, selviää Tilastokeskuksen luvuista. Työttömyysaste kääntyi nousuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1994.

Erityisen voimakkaasti työllisyyden lasku sattui miehiin ja teollisuuden toimialaan, selviää Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuosikatsauksesta.

Työttömyysaste oli viime vuonna 8,2 prosenttia, eli se nousi vuoden 2005 tasolle. Miesten työttömyysaste oli 8,9 prosenttia ja naisten 7,6.

Työtä oli viime vuonna keskimäärin 221 000 ihmistä, kun vuonna 2008 lukema oli 49 000 alempi. Miehiä työttömistä oli 122 000 ja naisia 99 000. Miesten työttömyysluku kasvoi 37 000:lla ja naisten 12 000:lla.

Työllisyysaste laski 2,3 prosenttiyksikköä 68,3 prosenttiin. Laskuun kääntynyt työllisyysaste ehti nousta neljä vuotta putkeen. Viimeksi työllisyysaste on ollut tällä tasolla vuonna 2005.

Tilastojen mukaan työllisiä oli viime vuonna kaikkiaan 2 457 000. Määrä väheni 74 000:lla. Vielä edellisvuonna työllisten määrä kasvoi 39 000:lla, joten käänne huonompaan oli selkeä.

YLE Uutiset 16.02.2010

Puolueilla palkkapäivä! Näin jaettiin 36 miljoonan tukirahat

Valtioneuvosto myönsi tänään kuluvalle vuodelle puoluetukia yhteensä 36 miljoonaa euroa. Keskusta, kokoomus ja Sdp kahmaisevat yli kaksi kolmasosaa summasta.

Puoluetuki jaetaan eduskuntapaikkojen mukaan. Summasta puolet on tarkoitettu poliittiseen toimintaan ja puolet puolueiden tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen.

Suurin puolue Suomen Keskusta saa tälle vuodelle puoluetukea yhteensä 9,18 miljoonaa euroa. Kokoomuksen tuki on melkein yhtä suuri, yhdeksän miljoonaa. Sdp saa tyytyä 8,1 miljoona tukeen veronmaksajilta.

Yhteensä 17,91 miljoonan poliittisen toiminnan avustuksesta 12 prosenttia on käytettävä naisten poliittisen toimintaan ja yhtä suuri osuus piirijärjestöjen toimintaan. Ahvenanmaan politiikkaa tuetaan 180 000 eurolla.

Puoluetukea on jaettu vuodesta 1967 lähtien. Avustusten käyttöä valvoo oikeusministeriö.

Näin puoluetuki jakaantuu 2010 (suluissa eduskunta paikkojen määrä)Suomen Keskusta (51) 9 180 000 euroaKansallinen Kokoomus (50) 9 000 000 euroaSDP (45) 8 100 000 euroaVasemmistoliitto (17) 3 060 000 euroaVihreä Liitto (15) 2 700 000 euroaRuotsalainen kansanpuolue (9) 1 620 000 euroaSuomen Kristillisdemokraatit (7) 1 260 000 euroaPerussuomalaiset (5) 900 000 euroa

IS.fi 11.2.2010

Outotec aikoo vähentää 170 työntekijää

Kaivostekniikkaa valmistavan Outotecin tulos supistui viime vuodesta ja alitti niukasti yhtiötä seuraavien analyytikkojen odotukset.

Samalla yhtiö ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut ensi torstaina. "Alustava arvio henkilöstön vähennystarpeesta on noin 170, josta noin 120 työntekijää Suomen yksiköistä", yhtiön tiedotteessa todetaan.

Outotecin viime vuoden liikevoitto oli 58,6 miljoonaa euroa. Yhtiö seuraavilta analyytikoilta kerättyjen tulosennusteiden mediaani eli suuruusjärjestyksessä keskimmäinen luku oli liikevoiton osalta 65 miljoonaa euroa, uutistoimisto Reuters kertoi.

Yhtiön toissa vuoden liikevoitto oli 120,2 miljoonaa euroa, eli Outotecin liikevoitto puolittui. Yhtiön liikevaihdosta supistui kolmannes.

Viime vuonna Outotec jakoi osinkoa tasan euron osaketta kohden. Tänä vuonna yhtiön hallitus esittää osinkoa jaettavan 0,70 euroa osaketta kohden.

Yt-neuvottelut liittyvät Outotecin mukaan uuden toimintamallin rakentamiseen. Toimintamallin on tarkoitus auttaa Outotecia sopeutumaan tilausmäärien nopeisiin muutoksiin.

Yt-neuvottelut viedään loppuun huhtikuun alkuun mennessä, ja mahdolliset henkilöstövähennykset tapahtuvat asteittain vuoden 2010 kuluessa.

HS:fi 9.2.2010

Nokia vähentää 285 Salossa

Nokia aloittaa Salon tehtaallaan yt-neuvottelut, jotka saattavat johtaa enintään 285 henkilön vähennykseen. Salon tehtaan tuotannossa on nyt noin 2 200 työntekijää, eli lähtöpassit saattaa saada useampi kuin joka kymmenes.

Nokian mukaan yt-neuvotteluissa on tulossa tarjolle vapaaehtoisia taloudellisia tukipaketteja, ja mahdollisimman monia henkilöitä pyritään sijoittamaan uusiin tehtäviin.

Nokian tehtaan nykyiset lomautukset päätetään Nokian mukaan kesäkuun loppuun mennessä.

Nokia perustelee yt-neuvotteluja sillä, että Salon matkapuhelintuotantoon haetaan uutta toimintamallia, joka tuo lisää nopeutta ja tehoa älypuhelinten tuotantoon.

Tuotanto- ja logistiikkajohtaja Juha Putkirannan mukaan tarkoituksena on varmistaa Salon tuotannon tuleva kilpailukyky ja erityisrooli korkean lisäarvon älypuhelinten valmistuksessa.

STT- HS.fi 8.2.2010

TS: Ruuassa paljon syöpää aiheuttavaa asetaldehydiä

Suomalaisprofessorin tutkimuksissa on ilmennyt, että vauvojen soseissa ja tavallisessa jogurtissa on paljon asetaldehydiä. Lapset saattavat saada painoon suhteutettuna asetaldehydia jopa 70-kertaisesti yli sallitun määrän, kertoo Turun Sanomien haastattelema professori Mikko Salaspuro.

Asetaldehydiä on useissa tavallisissa elintarvikkeissa. Omenoihin, päärynöihin ja marjoihin sitä syntyy sisäsyntyisesti. Asetaldehydiä käytetään myös aromina ja säilöntäaineena.

Käymisessä sitä muodostuu esimerkiksi maitovalmisteisiin ja säilöttyihin vihanneksiin. Simassa ja kotikaljassa pitoisuudet ylittävät Turun Sanomien mukaan 60-kertaisesti riskirajan.

Salaspuron mukaan asetaldehydialtistus liittyy maailmanlaajuisesti 40 prosenttiin syövistä. Hän ehdottaa, että elintarvikkeiden asetaldehydipitoisuudet olisi pakko ilmoittaa.

WHO:n alainen kansainvälinen syöväntutkimuslaitos luokitteli syksyllä, että asetaldehydi on alkoholin yhteydessä nautittuna syöpää aiheuttava aine. Se nousi tupakan ja asbestin rinnalle ylimpään riskiluokkaan.

Elintarviketurvallisuusvirasto aikoo tukia aineen merkitystä.

KSML.fi 7.2.2010

Oulun yliopisto aloittaa yt-neuvottelut

Oulun yliopisto aloittaa yt-neuvottelut helmikuun puolivälissä. Neuvottelut koskevat 1 600:aa ihmistä.

Alustavan arvion mukaan vähennystarve on 180 henkilötyövuotta, mikä merkitsee noin 6 miljoonan euron kustannussäästöä vuodessa. Vähennykset tehdään eläkejärjestelyin, määräaikaisten työsuhteiden päättymisen avulla, tehtäväsiirroin sekä mahdollisilla irtisanomisilla.

Lisäksi menoja supistetaan toimitiloja vähentämällä.

Yt-neuvottelut koskevat yliopiston kaikkien yksiköiden tukitehtävissä työskenteleviä henkilöitä sekä Kajaanin yliopistokeskuksen, kasvatustieteiden tiedekunnan, tietojenkäsittelytieteiden laitoksen ja kielikeskuksen koko henkilöstöä.

Yliopiston rahoitus on 8–9 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä juontuu valtion perusrahoituksen supistumisesta ja menojen noususta. Talous on määrä tasapainottaa vuoteen 2012 mennessä.

STT-HS:fi 5.2.2010

Ulkoistetut terveysasemat tehottomia

Kuntien omat terveyskeskukset tuottavat uuden selvityksen mukaan enemmän palveluita kuin ulkoistetut terveysasemat.

Kokonaan yksityisille palveluntuottajille ulkoistetut terveysasemat tuottavat lähes 40 prosenttia vähemmän vastaanottopalveluita kuin saman kunnan omat terveysasemat.

Tuotantoerot havaittiin Kouvolan terveyskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa. Kuudella terveysasemalla ryhdyttiin järjestelmällisesti kirjaamaan kaikkien potilaskäyntien syyt ja toimenpiteet.

Selvityksen mukaan vastaanottopalveluiden huono saatavuus ohjaa ulkoistettujen terveysasemien käyttäjät hakeutumaan päivystykseen. Ulkoistettujen palveluiden lääkärit myös lähettävät potilaan omien terveysasemien lääkäreitä useammin erikoissairaanhoitoon. Niiden lääkärikunta näyttääkin olevan nuorempaa ja kokemattomampaa.

Ulkoistetut terveysasemat tuottivat sekä vastaanoton että ehkäisevän terveydenhuollon palveluita kuntien omia terveysasemia edullisemmalla työvoimalla. Lääkärityön panos oli pienempi ja hoitohenkilökunnan suurempi.

Kouvolan terveyskeskuksen johtavan ylilääkärin Kati Myllymäen mukaan kuntien omat terveysasemat voisivat ottaa oppia harkitummasta lääkärien ja hoitajien työnjaosta.

- Toisaalta tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että myös yksityisillä palveluntuottajilla on vaikeuksia saada lääkäreitä palvelukseensa.

Lääkäripalvelujen kilpailutus ei toimi kunnissa

Kelan terveysturvan tutkimuksen päällikön Hennamari Mikkolan mukaan päivälääkäri- ja päivystyspalvelujen ulkoistaminen on vielä vähäistä. Kuntien välinen vaihtelu on kuitenkin huomattavaa.

- Johtaville ylilääkäreille tehdyssä kyselyssä oli mukana kymmenen kuntaa tai kuntayhtymää, joiden ulkoistettujen lääkäripalvelujen osuus käyttömenoista oli yli kymmenen prosenttia ja neljä kuntaa, joiden ulkoistettujen palvelujen osuus oli yli 20 prosenttia.

Kuntien johtavien ylilääkäreiden mielestä kilpailutus ei enää vaikuta hintoihin ja osan mielestä se jopa nostaa hintoja.

- Hintojen pohjakosketus on ehkä jo saavutettu aikana, jolloin yritykset kilpailivat aggressiivisesti markkinaosuuksista, Mikkola arvelee.

Mikkola ihmettelee sitä, että monen ylilääkärin mielestä kilpailutus ei vaikutta oman terveyskeskuksen toiminnan arviointiin. Tätä mieltä oli 40 kyselyyn osallistuneista.

Yliopistosairaanhoitopiireihin kuuluvien kuntayhtymien ylilääkärit arvioivat kilpailun toimivan paremmin kuin kuntien johtavat ylilääkärit. Lisäksi he uskoivat, että yritykset olivat tuoneet uusia innovaatioita perusterveydenhuoltoon.

- Tulosta selittänee suurempien kaupunkien neuvotteluvoima kilpailutuksissa ja jo usean vuoden kokemus päivystyspalvelujen ulkoistamisesta, Mikkola pohtii.

YLE Kymenlaakso 04.02.2010

Halonen tyrmää pakkokeinot työuran pidentämisessä

Presidentti Tarja Halosen mielestä pakkokeinot eivät auta työuran pidentämisessä. Presidentti muistutti valtiopäivien avajaispuheessaan, että yksittäisten ihmisten halu muutoksiin ei korkean työttömyyden aikana ole suuri.

Presidentin mielestä nyt on luotava luottamusta sosiaaliturvan riittävyyteen ja siihen, että yhteiskunnan tuki todella auttaa vaikeiden aikojen yli. Tulevaisuus vaatii hänen mukaansa kestäviä sosiaalipoliittisia ratkaisuja sekä työelämän sisältöjen kehittämistä.

Presidentti kantoi myös suurta huolta erityisesti nuorten työttömyydestä.

- Menetettyyn sukupolveen ei kerta kaikkiaan ole varaa.

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) katsoo, että taantuman taakka on jaettava yhteiskunnassa tasaisemmin kuin 90-luvulla tehtiin.

Niinistö peräsi puheessaan valtiopäivien avajaisissa yhteisen vastuun tuntemista. Puhemies huomautti, ettei eduskunnastakaan, parempiosaisten keskuudesta voi velvoittaa muita, ellei ole itse valmis luopumaan mistään.

Niinistön mukaan taantumasta selviämisessä tarvitaan kurinalaista julkista taloutta, jossa taataan turvaverkot.

STT-Plaza.fi 3.2.2010

Profilointimaksuja kerännyt yritys palautti rahat

Oululainen rekrytointiyritys on palauttanut työnhakijoilta perimänsä profilointimaksut. Solidean toimitusjohtajan mukaan rekrytointiprosessia on muutettu eikä maksullisia profilointeja käytetä henkilövalinnoissa.

Yritys sai viime viikolla kielteistä julkisuutta vaatimalla työnhakijoita maksamaan 300 euroa henkilöprofiilin teosta. Työ- ja elinkeinoministeriö piti toimintaa lainvastaisena.

STT-Plaza.fi 1.2.2010

Wahlroosin puheet tyrmistyttävät Ruotsissa

Nordean bonukset kiihdyttävät tunteita Ruotsissa. Ministeri Mats Odell on täysin eri mieltä Sammon hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin kanssa bonuksista, joita Wahlroos pitää vaatimattomina.
Ruotsissa ihmetellään Sammon hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin kommentteja Nordean bonuksista. Wahlroosin mielestä Nordean suunnittelemat 2,8 miljardin kruunun bonukset viime vuodelta ovat vaatimattomat. Sampo on Nordean suurin omistaja.

Toiseksi suurimman omistajan, Ruotsin valtion edustaja on täysin toista mieltä.

– Se erittäin suuri summa. Vaikka Nordea on suurempi kuin kolme muuta suurpankkia yhteensä ja tekee 30 miljardin voittoa, se on erittäin paljon rahaa, rahoitusmarkkinoista vastaava ministeri Mats Odell sanoi E24-verkkolehdelle.

Odellin mukaan Wahlroosin on vaikea saada vastakaikua bonuspuheilleen kansan syviltä riveiltä Ruotsissa. Odell pitää Wahlroosin kannanottoja yhtenä esimerkkinä siitä, että bisneskulttuurit ovat Suomessa ja Ruotsissa erilaiset.

– Tämä kuvastaa sitä moninaisuutta, jota Pohjolassa on. Sama pätee Telia Soneraan, jossa käyn samanlaista keskustelua suomalaisten kollegojeni kanssa.

Viime vuoden Nordean yhtiökokouksessa Sampo ja Ruotsin valtio kiistelivät bonuksista. Odell uskoo, että Wahlroos on puheillaan aloittanut tulevan yhtiökokouksen valmistelun. 

Taloussanomat 28.1.2010

Keskiluokka maksaa velkakriisin jälkilaskun

Vanhat hyvinvointivaltiot uppoavat nyt niin syvälle velkoihin, että ne tuskin selviävät veloistaan ilman inflaatiota, suoranaisia maksuhäiriöitä tai tuntuvaa vyönkiristystä. Kaikissa tapauksissa suurin osa velkakriisin jälkilaskusta lankeaa kansalle – ja erityisesti keskiluokalle. Vain keskiluokan verottamisesta on apua, sillä pieni- ja suurituloisia on liian vähän.

Velkoihin uppoavat vanhan maailman hyvinvointivaltiot syöksyvät kovaa vauhtia kohti todellista velkakriisiä, josta ne tuskin selviävät ilman vakavia talouden onnettomuuksia. Vielä velkojen maksu ei ole alkanut, vaan lasku on vasta tulossa.

Länsimaiden velkamäärät ja varsinkin julkisen talouden kattamattomat vastuut ovat jo kasvaneet ohi sen pisteen, josta selvitään talouskasvulla. Varsinkaan taantuman heikentämässä maailmassa. Näin väittävät tuoreet velkatutkimukset.

Velkataakan keventämiseen on tarjolla vain ikäviä vaihtoehtoja, joista tärkeimmät ovat inflaatio, velkojen laiminlyöminen sekä vyönkiristys eli veronkorotukset ja julkisten palveluiden karsiminen.

Kaikki velkojen keventämiseen tarjolla olevat vaihtoehdot ovat kansan suurelle enemmistölle ankeita. Julkiset menot ja velanhoitokulut uhkaavat ampaista kiihtyvään kasvuun samaan aikaan, kun työikäinen väestö alkaa kutistua kautta länsimaiden. 

Suomi ei ole läheskään velkaisimpia länsimaita, mutta velkavastuut kasvavat meilläkin huimaa vauhtia.

Finanssikriisistä fiskaalikriisiin

Ankea kuva länsimaiden hurjasti kasvavasta velkataakasta ja ennen kaikkea velkataakan kevennyskeinoista perustuu maailman suurimpiin kuuluvan konsulttiyrityksen McKinseyn tutkimusyksikön laajaan velkatutkimukseen.

Tässä kuussa valmistunut tutkimus Debt and Deleveraging (suomeksi suunnilleen Velat ja velanmaksu) kartoittaa keskeisten länsimaiden ja suurimpien kehittyvien maiden yksityisten ja julkisten velkojen kokonaistaakkaa ja puntaroi mahdollisuuksia velkojen maksuun.

Raportista ilmenee, että velkaa on liian paljon maksettavaksi kivuttomin keinoin, kuten talouskasvun tuottamilla yksityisen ja julkisen talouden tulojen kasvulla. Aiempien vastaavien velkakriisien perusteella todennäköisempää on, että velkataakan keventäminen tapahtuu talouskasvua kivuliaammin keinoin.

Samaan viittaavat lukuisat viime kuukausina julkaistut analyysiyhtiöiden ja sijoituspankkien tutkimusraportit, jotka ovat povanneet finanssikriisin ja taantuman päätyvän vielä fiskaalikriisiin. Fiskaalikriisi tarkoittaa julkisen talouden kriisiä.

Vyönkiristys tavallisin keino

McKinseyn tutkijat eivät ennusta, miten kunkin maan kansalaiset, yritykset tai julkinen talous maksavat nykyiset ja tulevina vuosina kertyvät velkansa. Sen sijaan he hakevat vihjeitä siitä, miten liian suuriksi kasvaneet velat on aiemmin maksettu.

Toisen maailmansodan jälkeisiltä vuosikymmeniltä tutkimuksessa on mukana 45 eri maassa yli äyräidensä paisunutta velkakuplaa, joita on erityyppisten talouskriisien jälkeen ollut pakko keventää. Mukana on esimerkiksi 1990-luvun alun lama-Suomi.

Ylivoimaisesti yleisin keino velkataakan keventämiseen on McKinseyn mukaan ollut vyönkiristys, eli kulutuksesta ja investoinneista tinkiminen velanmaksun ajaksi. Julkisen talouden velkojen maksussa vyönkiristys on merkinnyt julkisten palveluiden leikkauksia ja yleensä myös veronkorotuksia.

Muut tärkeimmät vaihtoehdot velkojen maksuun ovat tutkimuksen mukaan olleet inflaatio ja suoranaiset velkojen laiminlyönnit.

Viime vuosisadan alkupuolella esimerkiksi Saksassa ja joissakin muissa länsimaissa hallitsemattomaan kasvuun karannut valtionvelka johti lopulta niin sanottuun hyperinflaatioon, jossa rahan arvo tuhoutui käytännössä täysin.

Velkakuorman keventäminen nyt tavallista vaikeampaa

Aiempien finanssi- ja velkakriisien perusteella McKinseyn tutkijat arvelevat, että edessä on tälläkin kerralla velkataakan kevennys ennen kuin talous toipuu tolpilleen. Tutkimuksen mukaan velanmaksuun on vastaavien koettelemusten aikaan yleensä kulunut useita vuosia.

Moni suursijoittajia palveleva ekonomisti on arvioinut länsimaiden velkaongelmien kestävän nyt jopa pidempään kuin aiempien kriisin yhteydessä. Näin ovat arvioineet esimerkiksi analyysiyhtiö Lombard Street Research ja ranskalaispankki Societe Generalen strateginen sijoitustutkimus.

Syy velanmaksun pitkittymiseen on yksinkertaisesti velkojen määrä – velkaa on useissa maissa kertynyt niin julkiseen kuin yksityiseenkin talouteen nyt epätavallisen runsaasti. Vastaavia velkamääriä on aiemmin koettu ainoastaan poikkeuksellisen kalliiden ja pitkien sotien jälkeen.

Toinen syy tämänkertaisen velkakriisin pitkittymiseen on se, että nyt samassa surkeassa jamassa on hyvin suuri osa maailman suurimpia maita. Vientivetoinen talouskasvu ei onnistu yhtä helposti kuin esimerkiksi 1990-luvun Suomessa, kun useimmat maat yrittävät samaan aikaan samaa temppua.

Suurin osa julkisista vastuista kattamatta

McKinseyn tutkimuksen mukaan suurimmilla länsitalouksilla on taakkanaan julkista ja yksityistä velkaa moninkertaisesti yhden vuoden kansantuotetta runsaammin.

Maailman suurimmalla kansantaloudella, Yhdysvalloilla on erityyppistä velkaa yli 300 prosenttia yhden vuoden kansantuotetta enemmän. Britannialla on velkaa melkein viisi kertaa yhden vuoden kansantuotetta vastaava määrä.

Jo nostettujen velkojen määrä on kuitenkin pieni niihin kattamattomiin vastuisiin verrattuna, joita eri länsimailla on kirjoitettuna lakeihinsa. 

Valtioiden kattamattoman vastuut eivät ole mukana McKinseyn velkatutkimuksessa, mutta niistä kertoo omalla tavallaan vielä pahaenteisempi tutkimus, yhdysvaltalaisen Cato-tutkimusinstituutin tutkijan Jagadeesh Gokhalen viime vuonna laatima Measuring Unfunded Obligations of European Countries (suomeksi suunnilleen Euroopan maiden kattamattomien vastuiden arviointi).

Gokhalen tutkimuksen perusteella valtioiden näkyvät velat ovat useimmissa Euroopan maissa pelkkä jäävuoren huippu.

Suomen kattamattomat vastuut erittäin suuret

EU-maiden keskimääräinen valtionvelka oli EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan vuonna 2008 hieman yli 60 prosenttia kunkin maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Siis paljon pienempi kuin McKinseyn tutkimuksen kokonaisvelkojen määrä.

Mutta valtioiden velka kutistuu pikkuriikkiseksi, kun sitä verrataan Gokhalen laskelmiin EU-valtioiden kattamattomista vastuista.

Gokhalen mukaan EU-maiden lakisääteisten velvoitteiden, kuten sosiaali- ja eläketurvan sekä terveydenhuollon kustannuksista kertyy vuoteen 2050 mennessä uutta maksettavaa yli neljän vuoden bkt:tä vastaava summa.

Kattamattomien vastuiden määrä vaihtelee suuresti maittain, mutta esimerkiksi Suomella on Gokhalen mukaan kattamattomia vastuita yli kymmenkertaisesti enemmän kuin valtiolla on näkyvää velkaa. Yli 500 prosenttia vuoden 2005 bkt:stä on Länsi-Euroopan korkeimpia lukuja.

Gokhalen mukaan julkinen talous on useimmissa EU-maissa niin kuin Yhdysvalloissa ja Japanissakin menossa kohti suuria vaikeuksia. Julkinen talous selviää hänen mukaansa velvoitteistaan ainoastaan tuntuvilla veronkorotuksilla tai julkisten menojen leikkauksin.

Lasku lankeaa lopulta kansalle

Huolestuttavaa julkisen talouden näkymissä on erityisesti se, että niin McKinseyn velkatutkimuksen kuin esimerkiksi viime syksynä ilmestyneen Kenneth Rogoffin ja Caren Reinhardtin kirjan This Time is Different (suomeksi suunnilleen Nyt kaikki on toisin) mukaan velkakriisien jälkilaskut lankeavat yleensä kansan kärsittäviksi.

Jos velkakuormaa kevennetään vyötä kiristämällä, merkitsee se veronkorotuksia ja julkisten palveluiden karsimista. Pienituloisilla ei ole mistä ottaa ja todella suurituloisia on liian vähän, jotta heidän verojaan korottamalla päästäisiin pinteestä.

Siksi vain suuren keskituloisen enemmistön verottaminen voi tuoda todellista helpotusta julkisen talouden ongelmiin. Kansalaisten enemmistö kärsisi myös julkisten palveluiden karsimisesta.

Jos taas julkisia velkoja aletaan maksaa inflaatiolla, tekee tulojen ja säästöjen reaaliarvon mureneminen useimmista kansalaisista entistä köyhempiä. Asuntovelkaiset saisivat siipeensä siinä kuin muutkin, sillä korkojen nousu kasvattaisi lainanhoitomenoja jyrkästi.

Valtioiden maksuhäiriöistä voisi niistäkin koitua eniten haittaa niin sanotulle tavalliselle kansalle. Velkaisten valtioiden suurimpia rahoittajia ovat länsimaiden eläkerahastot, joille koituisi valtioiden maksuhäiriöistä ja niiden välillisistä seurauksista mittavia tappioita. Tämä veisi pohjaa pois eläkkeiltä ja niiden rahoitukselta.

Taloussanomat.fi 27.01.2010

Oululainen rekrytointifirma laskuttaa työnhakijalta 300 euroa

Oululainen rekrytointifirma laskuttaa työnhakijoilta satoja euroja henkilöprofiilin teosta, kertoo keskiviikon Lapin Kansa. Jos työnhakija ei maksa vaadittua 300 euroa, hänen hakuprosessinsa päättyy siihen.

Solidea Oy:n päävalmentaja Timo Katajamaa kertoo lehdessä, että profilointimaksu on testi hakijan motivaatiosta. Samalla hakija saa itselleen 38-sivuisen profiloinnin sekä henkilökohtaisen palautteen.

Katajamaan mukaan hakemuksia päämiehelle, pohjoissuomalaiselle metallialan yritykselle, on tullut noin 150. Noin kolmasosa hakijoista on ollut valmis maksamaan laskun. Hän kuitenkin myöntää, että menettely on hämmentänyt työnhakijoita.

Lapin Kansan mukaan myös Lapin ELY-keskuksessa ja Rovaniemen työ- ja elinkeinotoimistossa ollaan hämmästyneitä Solidean käytännöstä. Tähän asti työnhakuprosessin kustannuksista on vastannut työntekijöitä etsivä firma.

STT-HS.fi 27.01.2010

Johtavat lääkärit: Lääkäripalvelujen ulkoistaminen tulee kunnille kalliiksi

Valtaosa kuntien johtavista lääkäreistä arvioi, että lääkäripalvelujen ostaminen on aiheuttanut kunnille lisäkustannuksia. Tutkimuksen mukaan ulkoistaminen on tuonut säästöjä vain harvassa kunnassa.

Lisäkustannukset ovat merkki siitä, että yritysten tarjoamilla palveluilla paikataan kuntien oman tuotannon ongelmia, arvelee tutkija Hennamari Mikkola.

Tutkimuksen mukaan kilpailu toimii jonkin verran, mutta se ei vaikuta hintoihin tai jopa nostaa niitä.

STT-HS:fi 27.01.2010

27 miljoonaa ihmistä jäi työttömäksi viime vuonna

Viime vuosi oli karu työmarkkinoilla kautta maailman. YK:n uusi tilasto kertoo, että kaikkiaan 27 miljoonaa ihmistä jäi viime vuonna työttömäksi eri puolilla maailmaa.
Eniten uusia työttömiä syntyi Pohjois-Amerikassa, Japanissa ja Länsi-Euroopassa. Kaikkiaan 12 miljoonaa. Parhaimpana työllisyystilanne pysyi  Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä, kertoo tilastoa referoiva Ylen uutiset.

Teollisuusmaissa ainakin kolmen miljoonan ihmisen arvioidaan jäävän työttömäksi tänä vuonna. Heidän lisäkseen moni nuori valmistuu työelämään, jolla ei ole tarjota heille töitä.

YK julkaisi tilastot Davosissa, jossa on alkamassa maailman talousfoorumi.

AFP-Taloussanomat 27.1.2010

Lassila&Tikanoja vähentää 110 työpaikkaa

Ympäristönhuolto- ja kiinteistöpalveluyhtiö Lassila&Tikanoja vähentää 110 toimihenkilötyöpaikkaa. Henkilövähennyksiä koskeneet yt-neuvottelut päättyivät maanantaina.

Irtosanottavaksi joutuu enintään 95 henkilöä, kerrottiin yhtiöstä. Irtisanottavista 80 on toimihenkilöitä ja 15 ylempiä toimihenkilöitä.

STT-HS:fi 25.1.2010

Rautaruukki vähentää 52 työpaikkaa Pohjanmaalla

Rautaruukin yhteistoimintaneuvottelut päättyivät maanantaina. Yhtiö vähentää yhteensä 52 työntekijää Vimpelissä, Alajärvellä ja Peräseinäjoella. Konepajateollisuuden komponenttien valmistus siirretään Peräseinäjoelta muihin yksikköihin.

Neuvotteluissa 19 henkilölle löytyi uusi työpaikka Rautaruukista. Työntekijöistä 22 siirtyy erilaisten eläkejärjestelyjen piiriin, kerrottiin yhtiöstä.

STT-HS.fi 25.1

Kreikka joutumassa EU:n ohjaukseen

Finanssikriisi nosti talouskeskustelun keskiöön uskottavuuden. Finanssilaitosten tiedettiin pelailevan erilaisilla johdannaisilla ja myyvän toisilleen puolimätiä subprime-paketteja. Oletus oli kuitenkin se, että rahoitusmarkkinoiden kokonaisuus sulattaa ongelmat ja hajauttaa riittävästi riskejä.

Oletus petti, koska uskottavuus katosi – se kaatui kuin dominopalikoiden rivi. Yksi huono rahoitustuote tartutti uskottavuusongelman toiseen, pankki toiseen pankkiin ja pankkien asiakkaat toisiinsa.

Kreikka on pahassa talouskurimuksessa: julkisen talouden vaje suhteessa kansantuotteeseen on jo lähes 13 prosenttia. Määrä ei sinänsä ole murskaava – onhan suuria vajeita muillakin mailla, esimerkiksi Irlannilla ja Japanilla.

Murskaaviksi lukemat muuttuvat Kreikan uskottavuusongelman takia. Maa huijasi itsensä euroalueeseen tilastoja väärentämällä, piti lainaluokituksensa kunnossa manipuloimalla taloustietojaan ja jätti tekemättä talouden korjausliikkeet olettaen, että euroalueen jäsenelle virtaa loputtomasti edullista rahaa, jota voi sitten jaella sopiville kotimaisille eturyhmille.

Kreikan uskottavuuden devalvaatiota voimistaa se, että huijauksen paljastumisen ja lainakorkojen nousun jälkeen maan lupaamilla uudistuksilla ja säästötoimilla ei ole entistä arvoa.

Mielipidetiedustelujen mukaan kreikkalaiset ovat valmiita talousuudistuksiin, mutta samaan aikaan maanviljelijät ovat traktorimarssilla vaatimassa lisää tukia ja julkisen sektorin työntekijät uhkaavat lakolla, jollei palkka nouse. Molemmilla ryhmillä on Kreikassa huomattavaa mielipidevaltaa, eikä maan hallituksella ole ollut tapana uhmata tällaisia voimakeskuksia.

Näin ollen Kreikan komissiolle juuri jättämistä korjausehdotuksista puuttuu konkretia.

Uskottavuuden ongelmiin eurojärjestelmän kokonaisuuskaan ei ole ihan viaton. Jäsenmaiden vähäinen halu sopeutua vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämärajoihin on huomattu. Samoin Kreikan vilungista tiedettiin jo vuosia sitten.

Minkäänlaisiin kurinpitotoimiin ei kuitenkaan ryhdytty – varmaankin siksi, että rajojen väärällä puolella ovat olleet euroalueen jättiläiset Ranska ja Saksa. Siispä ei patistettu jäsenmaiden kurssia tiukemmaksi vaan korjattiin vakaussopimusta löysemmäksi.

Euroalueen kannalta haaste on, miten estetään Kreikan uskottavuusongelman leviäminen. Jos epäluulo lisääntyy, seuraavaksi aletaan ehkä epäillä Portugalin ja Espanjan talouksien näkymiä sekä euroalueen kykyä vastata jäsenmaiden ongelmiin ja pysyä koossa. Vaarana on siis samantyyppisen dominovaikutuksen laukeaminen kuin tapahtui finanssialalla.

Kreikalle ei oikein nyt voi määrätä taloudellisia rangaistuksia, koska niitä ei määrätty suurille jäsenmaillekaan, eivätkä sakot yleensä auta velkoihin uppoavaa. Ei maata voi eurostakaan häätää – se lopettaisi Kreikan lainoituksen kokonaan, ja hanke repisi euromaita.

Maan talouden romahduksen varalle ei voi tehdä valmista pelastussuunnitelmaa, koska se aiheuttaisi "moraalisen kannustinongelman": jos euromaat lupautuisivat pelastusverkoksi, omilla sopeutumistoimilla ei olisi kiire.

Jäljelle jää se vaihtoehto, että EU ottaisi Kreikan talousruorin itselleen. Tehtäisiin siis hieman samalla tavalla kuin Kansainvälinen valuuttarahasto antaessaan apua.

EU antaisi tällöin ensimmäisen kerran historiansa aikana yksityiskohtaiset ohjeet, mitä muutoksia jäsenmaan pitää tehdä talouteensa ja missä ajassa. Jos Kreikka viivyttelisi tai ei tottelisi, EU kertoisi jäädyttävänsä tulevina vuosina maan rakennerahastotuet, joita Kreikka kipeästi tarvitsee. Toimi olisi jonkinlainen valtiollinen velkasaneeraus uhkasakolla ryyditettynä.

HS.fi 22.01.2010

Eläkeiän nostoa ehdottavan työryhmän kokous peruttiin

Eläkeiän nostoa suunnittelevan niin sanotun Rantalan-ryhmän huomisaamuinen kokous on peruttu. Kokouksen peruutuksen syytä ei vielä tiedetä.

Neuvottelut ovat olleet pitkään jumissa ja nyt ehkä katkeamassa. Takarajaksi asetettu tammikuu ei näytä riittävän, ja ay-liikkeessä ollaan jo varautumassa perinteisiin painostustoimiin.

MTV3 kertoi jo keskiviikkona illalla, että työnantajapuoli ajaisi muun muassa osa-aikaeläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen lakkauttamista kokonaan. Työnantajien järjestö EK vaatii MTV3:n mukaan myös sitä, että tulevaisuudessa täydelle eläkkeelle pääsisi vasta 40 työvuoden jälkeen.

Lisäksi iäkkäiden henkilöiden työttömyyskorvauksia oltaisiin leikkaamassa.

ETK:n toimitusjohtajan Jukka Rantalan eläkeneuvotteluryhmän on määrä saada työnä valmiiksi tammikuun loppuun mennessä. Neuvottelut ovat pahoin jumiutuneet.

Työryhmä perustettiin sen jälkeen, kun pääministeri Matti Vanhasen (kesk) hiihtoladulla ideoima eläkeiän nostoehdotus aiheutti laajan vastarinnan viime keväänä. Työryhmänkin tehtävä on pohtia, miten työntekijät saataisiin pysymään pidempään työelämässä.

Ylen Uutisen kertoi perjantaina, että palkansaajien keskusjärjestöt ehdottavat puolestaan ylimmän eläkeiän nostamista nykyisestä 68 vuodesta 70 ikävuoteen. Käytännössä ikärajan nosto tarkoittaisi, että palkansaajat saisivat halutessaan jatkaa töissä 70-vuotiaiksi.

Sen sijaan palkansaajat eivät hyväksy julkisuuteen jälleen väläytettyä ehdotusta siitä, että eläkkeiden alaikäraja nostettaisiin nykyisestä 63 vuodesta.

Ammattiliittojen edustajat eivät hyväksy muitakaan julkisuuteen tulleita heikennyksiä eläke-ehtoihin.

HS.fi 21.01.2010

Kuusikymppisten voi käydä kalpaten

Kuusikymppisten työntekijöiden vaihtoehdot ovat kohta kyykkyyn tai köyhyyteen. Tutkijan mukaan monia uhkaa työuransa lopussa 5–10 vuoden minimitulojakso, jos hallituksen ja elinkeinoelämän kaavailemat eläkemuutokset menevät läpi.

Monia ihmisiä uhkaa työuransa päätteeksi 5–10 vuotta kestävä minimitulojakso, jos hallituksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton  kaavailemat eläkemuutokset menevät läpi.

Näin ennustaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Yhteiskuntapolitiikka-lehden päätoimittaja Matti Virtanen.

Hän muistuttaa, että mikään laki ei jatkossakaan pakota työnantajia pitämään töissä ikääntyneitä työntekijöitä, joten heihin kohdistetaan myös tulevaisuudessa suurimmat saneeraukset.

– Historia osoittaa, että kriisin tullessa työnantajat karsivat työvoimaansa nimenomaan vanhimmasta päästä

– Nyt asiat on hoidettu eläkeputkella, joka on ollut molempien etu.

Nyt julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan hallitus haluaa muun muassa lopettaa osa-aikaeläkkeen ja leikata yli 60-vuotiaiden työttömyysturvaa niin, että nämä eivät enää saisi lisäpäiviä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan 500 päivän jälkeen. Myös varhennettu varhaiseläke poistettaisiin 62-vuotiailta, ja eläkkeelle pääsisi 63-vuotiaana vain jos takana olisi jo 40 vuoden työura.

Virtanen huomauttaa, että eläkeputken poistaminen ei vähennä irtisanomistarvetta, mutta mitä siitä seuraa, onkin jotain paljon pahempaa.

Näin hän ennakoi jo viime vuoden puolella lehtensä pääkirjoituksessa:

– Nykyinen eläkelaki antaa työntekijälle 62 ikävuoden jälkeen täyden vallan päättää, kuinka kauan hän haluaa tai jaksaa olla työelämässä – eikä elintaso sen jälkeen romahda, vaikka pois jäisikin. Jos EK:n vaatimukset menevät läpi ja varhaisin eläköitymisikä nostetaan 67 vuoteen ja eläkeputki tukitaan, kaikki työntekijät joutuvat viimeisinä työvuosinaan kokonaan työnantajan armoille: joko sopeudut kaikkeen mitä vaaditaan – tai sitten sinut irtisanotaan ja sysätään vuosiksi köyhyyteen työttömyyden pienentävää eläkettä odottamaan, Virtanen kirjoitti tuolloin.

Virtasen mukaan eläkeiän nosto ei ole ratkaisu työvoimapulaan, jolla aika ajoin on peloteltu. Hän viittaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Jaakko Kianderin kirjoitukseen Helsingin Sanomissa (20.1.2001).

– Työvoiman tarve ei kasva. Sen kysyntä pysyy ennallaan. Kaavailtujen muutosten ensisijainen tarkoitus onkin vain säästää eläkemenoista.

Virtasen mukaan mitä korkeammalle eläkkeelle pääsyn ikäraja nostetaan ja mitä nuorempana työntekijät keskimäärin irtisanotaan pysyväistyöttömiksi, sitä enemmän eläkemenoja säästyisi nykyiseen verrattuna.

– Tietysti silloin enemmän rahaa menisi työmarkkina- ja toimeentulotukeen – mutta huomattavasti vähemmän kuin nykyisiin eläkeputkiin ja eläkkeisiin.

Virtasen mukaan myös ”kuka hoivaa vanhuksemme” -pelottelu on tässä tilanteessa väärän uhkakuvan luomista.

– Pitääkö säästöt kohdentaa nyt ikääntyvään työvoimaan? Sillä on monia haitallisia kerrannaisvaikutuksia.

Virtanen antaisi kepin sijasta porkkanoita, joilla saadaan korkea nuorisotyöttömyys laskemaan. Hän patistaisikin valtiovarainministeriön virkamiehet tämän ongelman kimppuun.

Talous-Sanomat.fi 21.01.2010

Turun telakalla alkoi lakko

Turun Telakan työntekijät ovat menneet lakkoon. Telakan työt seisovat maanantaiaamuun asti.

– Työmiespuoli ei voi ymmärtää irtisanomisia eikä varustelun uudelleenjärjestelyjä, työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki kertoi STT:lle.

– Osa varustelutöistä on siirretty vauhdissa ulkopuoliselle firmalle, ja samalla vähennetään omia työntekijöitä, Rantamäki ihmettelee.

STX Finlandin Turun telakka kertoi viime viikolla lopettavansa noin 430 työsuhdetta vuoden loppuun mennessä. Lisääkin vähennyksiä voi olla edessä, jos uusia tilauksia ei tule.

Telakan tilauskirjat ovat tyhjät. Nyt työn alla on maailman suurimman risteilijän sisaralus, joka luovutetaan loppuvuodesta.

Turun telakka työllistää suoraan noin 2 300 henkilöä ja lisäksi runsaasti alihankkijoita.

STT-KSML.fi 21.01.2010

Ansiosidonnainen pois osalta työttömiä?

Työurien pidentämistä selvittävien työryhmien kiistat ovat johtamassa poliittiseen kriisiin. Palkansaajajärjestöt ovat kokoamassa rivejään vastustaakseen työnantajien pyrkimyksiä heikentää eläköityvien työntekijöiden etuuksia.

Neuvottelut ovat olleet pitkään jumissa ja nyt ehkä katkeamassa. Takarajaksi asetettu tammikuu ei näytä riittävän, ja ay-liikkeessä ollaan jo varautumassa perinteisiin painostustoimiin. Asia on maanantaina ainakin SAK:n hallituksen käsittelyssä.

Nyt palkansaajakeskusjärjestöt ovat huolissaan myös hallituksen roolista.

MTV3:n mukaan hallitus esittää osa-aikaeläkkeen lopettamista ja ansiosidonnaisen päivärahan poistamista yli 60-vuotiailta.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on kiistänyt epäilyt, että hallitus olisi tekemässä omia ratkaisujaan.

Alun perin hallituksen tarkoituksena oli itse ratkaista ongelmat lainsäädännöllä, mutta asia päätettiin jättää kolmikantaiseen valmisteluun. Ryhmätyön jumiuduttua on ryhdytty spekuloimaan sillä, ottaako hallitus asian taas itselleen. Hallitusta työryhmässä edustaa valtiosihteeri Raimo Sailas.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK vaatii MTV3:n uutisten mukaan varhennetun vanhuuseläkkeen poistoa 62-vuotiailta ja 63-vuotiaiden päästämistä eläkkeelle vasta 40 vuoden työuran jälkeen. Se heikentäisi etenkin pitkään koulutettujen asemaa. Keskusteluissa on ollut myös työttömyysputken poisto.

Vanhasen hanke juuttui työryhmiin

Eläketurvakeskuksen johtajan Jukka Rantalan johtaman, työurien pidentämistä pohtivan työryhmän on ollut tarkoitus saada aikaan päätöksiä ensi viikonlopun aikana.

Rantalan työryhmän kiistat hidastavat sovun löytymistä toisessa, työelämän laatua pohtivassa EK:n johtajan Jukka Ahtelan vetämässä ryhmässä.

Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen edustajista koostuvat työryhmät pyrkivät saamaan esityksensä valmiiksi jo viime vuoden loppuun mennessä, mutta näkemyserot ovat pysyneet isoina.

Työryhmien tehtävänä on etsiä keinoja, joilla keskimääräistä aikaa työelämässä pidennetään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Eläkeiän myöhentämisen lisäksi myös opiskelijat halutaan nopeammin töihin. Palkansaajapuoli haluaa työelämään laadullisia parannuksia, jotta työssä jaksaminen olisi mahdollista.

Kauppalehti.fi 21.01.2010

Hallitukselta rajuja leikkauksia eläketurvaan

Työurien pidentämistä pohtivan Eläketurvakeskuksen johtajan Jukka Rantalan johtama työryhmä on ajautumassa kriisin partaalle samalla kun työryhmän määräaika lähenee loppuaan. Neuvotteluissa yritetään ratkaisua vielä ensi viikonlopun aikana, mutta hallituksen uudet esitykset ovat heikentäneet pahasti neuvotteluilmapiiriä.

MTV:n uutisten saamien tietojen mukaan hallitus esittää suurempia ja radikaalimpia muutoksia eläkejärjestelmään kuin on odotettukaan, mikä on nostanut palkansaajakeskusjärjestöt takajaloilleen. Hallituksen neuvotteluasennetta kuvaillaan poikkeuksellisen tiukaksi. Hallitusta työryhmässä edustaa valtiosihteeri Raimo Sailas.

Osa-aikaeläke lakkautetaan?

Hallitus esittää neuvotteluissa Elinkeinoelämän keskusliiton tukemana mm. osa-aikaeläkkeen lopettamista, mikä on ay-liikkeen edustajille liki mahdoton hyväksyä.
Tästä on kyse:

• Hallitus esittää:
•  
• - Osa-aikaeläke lopetetaan
• - Työttömyysturvan leikkaus 58-60-vuotialta - ansiosidonnaiset lisäpäivät pois 500 päivän jälkeen
•  
• Työantajat vaativat:
•  
• - Varhennettu varhaiseläke poistettava
• - 63-vuotiaat eläkkeelle vasta 40 vuoden työuran jälkeen

MTV:n tietojen mukaan hallituksen aikomuksena on myös työttömyysturvan leikkaus yli 60-vuotiailta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että poistetaan oikeus saada ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiviä 500 työttömyyspäivän jälkeen. Esimerkiksi potkut saanut 58-60 -vuotias työntekijä saisi 500 päivää ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Sen jälkeen edessä olisi tippuminen työmarkkinatuelle. Eläkekertymälle tällä olisi radikaali merkitys, se alenisi arvioiden mukaan noin 15 prosentilla. Ay-piireissä ihmetellään nyt, miksi hallitus toi esityksen uutena asiana neuvottelupöytään joulun jälkeen.

Palkansaajakeskusjärjestöille hallituksen esitykset ovat kynnyskysymyksiä, eikä niita aiota hyväksyä.

Elinkeinoelämän vaatimuslistalla on puolestaan myös varhennetun varhaiseläkkeen poistaminen kokonaan 62 vuotiailta.

Eläkeikää ylöspäin

Akavalle ja STTK:lle on vaikea hyväksyä myöskään työnantajien toista esitystä, jonka mukaan 63 vuotiaana pääsisi eläkkeelle vasta 40 vuoden työuran jälkeen. Käytännössä uudistus rajaisi akateemisten alojen ja toimihenkilöiden edustajat 63 vuoden eläkeiän yläpuolelle. Vain harvalla täyttyy 40 vuoden työura jo 63-vuotiaana, kun keskimääräinen valmistumisikä on 26-27 vuotta. Myös ns. superkarttumaan ajetaan leikkauksia.

Neuvotteluja Rantalan ryhmä jatkaa perjantaina. Neuvotteluita ollaan valmiita jatkamaan myös viikonloppuna ja maanantaiksi on kutsuttu koolle ainakin SAK:n hallitus. Ryhmä sai joulukuussa jatkoajan työlleen ja uusi takaraja on tammikuun lopussa.

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää (sd.) totesi viime jo viikolla MTV:n nettkolumnissaan, että STTK ei aio hyväksyä heikennyksiä nykyiseen eläkejärjestelmään. Järjestöt ovat tiettävästi valmiita harkitsemaan myös painostustoimia.

MTV3 - Timo Haapala Julkaistu 20.01.2010 17:21 (päivitetty 19:08)

Ikääntyvät naiset köyhtyvät

Eläkkeellä olevilla ja yksin asuvilla naisilla on paljon suurempi köyhyyden riski kuin miehillä.

Eläketurvakeskus teki tutkimuksen vanhusten köyhyydestä kahdeksassa EU-maassa.

Vuoden 2006 tilaston mukaan Suomessa on vajaat satatuhatta yli 75-vuotiasta köyhää naista. Köyhien miesten määrä oli tästä noin kolmannes.

Köyhyyden uhka kasvaa sitä mukaa, mitä vanhemmista ihmisistä on kyse. Yksin asuminen lisää köyhyysriskiä sekä naisilla että miehillä.

Suomalaisilla eläkeläisnaisilla on suurempi köyhyysriski kuin ruotsalais- ja tanskalaisnaisilla. Paras tilanne on hollantilaisnaisilla ja huonoin espanjalaisnaisilla.

Naisten miehiä lyhyempi työura, osa-aikatyöt ja miehiä huonommat tulot selittävät ikääntyneiden naisten köyhyyttä monissa Euroopan maissa.

Moni ikääntynyt ja köyhä nainen on tehnyt töitä hartiavoimin koko ikänsä esimerkiksi maatilalla, mutta ei ole saanut työstään palkkaa eikä eläkettäkään ole aina kertynyt. Esimerkiksi maatalousyrittäjät saivat eläkelain vasta vuonna 1970.

STT- Iltalehti.fi 20.1.2010

Wärtsilä leikkaa 1400 työntekijää

Laivamoottori- ja voimalavalmistaja Wärtsilä aikoo siirtää Vaasan tehtaalta tuotantoa Kiinaan osana maailmanlaajuista 1 400 työntekijän leikkausohjelmaa.

Eniten kärsii Hollanti, josta vähennetään lähes 600 työntekijää.

Vaasassa päätös koskee generaattoriaggreettien tuotantoa. Wärtsilä jatkaa Vaasassa nelitahtisten merimoottoreiden valmistusta.

Wärtsilä perustelee aggregaattituotannon siirtämistä kilpailukyvyn säilyttämisellä. Kiinaan menee myös valtaosa potkuri- ja apumoottorituotannosta, mikä johtaa huomattaviin vähennyksiin Hollannissa.

Muut kapasiteetin leikkaukset tapahtuvat eri maissa sijaitsevissa yksiköissä.

Konsernijohtaja Ole Johansson sanoo, että maailma on muuttunut dramaattisesti lyhyessä ajassa. Kiinasta on tullut vahva meriteollisuuden keskus, ja sen kasvu jatkuu.

Wärtsilä kertoo myös, että yhtiö arvioi liikevaihtonsa laskevan tänä vuonna 10-20 prosenttia aiempaa matalamman tilauskannan vuoksi.

STT-Iltalehti.fi 19.1.2010

Lähes puolet suomalaisista elää kädestä suuhun

Nordean kyselyn mukaan lähes puolet suomalaista joutuisi yllättävien menojen koituessa hankaluuksiin.

Puskurirahasto voi olla tarpeen sairastumisen, yllättävän remontin tai työpaikan menetyksen yhteydessä. Nordea kysyi suomalaisilta, kuinka suuri vararahaston pitäisi olla ja minkä verran ihmisillä on säästössä pahan päivän varalle.

Lähes neljänneksellä vastaajista - mikä koko väestöön suhteutettuna vastaa noin 800 000 suomalaista - ei tosiasiassa ole minkäänlaista puskurirahastoa. Ilman vararahastoa elävät etenkin alle 40-vuotiaat ja pienituloiset vuokralla asujat.

- Yhden kuukauden nettotuloja vastaava tai vieläkin pienempi summa on varattuna noin joka neljännellä suomalaisella. Yhteensä lähes puolet kyselyyn vastanneista on varsin haavoittuvassa taloudellisessa asemassa, jos heille koituu jostakin syystä yllättäviä menoja, summaa Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen.

Lähes puolet vastanneista on sitä mieltä, että sopiva puskurirahasto olisi kahden tai kolmen kuukauden nettotuloja vastaava rahamäärä.

Vain joka kuudes sanoo, että rahastoksi riittää noin yhden kuukauden nettotulot tai sitä vähemmän. Etenkin nuoret aikuiset ja keskituloiset ovat tätä mieltä.

Vain neljä vastaajaa sadasta ei pidä minkäänlaista vararahastoa tarpeellisena.

Nordea haastatteli yli tuhatta 16-65 -vuotiasta suomalaista viime vuoden loka-marraskuussa. Tähän ikäryhmään kuuluu n. 3,5 miljoonaa suomalaista. Vastaava tutkimus tehtiin Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

IL.fi 14.1.2010

Suomalaisilla edessään ankea talouskevät

Tuleva kevät ei tuo valoa laman kurjuuttamille aloille. Päinvastoin huono taloustilanne tuntuu yhä useamman suomalaisen elämässä.

"Nyt alkaneesta vuodesta tulee ihmisille monin verroin kovempi kuin vuodesta 2009", arvioi SAK:n pääekonomisti Olli Koski.

"Pitkälle syksyyn asti työllisyys tulee heikentymään, ja toisaalta palkkakehitys tulee olemaan heikompi kuin viime vuonna", hän listaa.

Työttömien määrän uskotaan laajalti nousevan tänä vuonna yli 300 000:een ja työttömyyden kipuavan 11 prosenttiin. Lomautettujen määrä on viime kuukausina pysytellyt vajaassa 80 000:ssa – siihen ei odoteta suuria muutoksia, elleivät sitten lomautukset realisoidu irtisanomisiksi.

Koski uskoo, että keväällä pahin tilanne on teknologia-, metalli- ja meriteollisuudessa ja näiden alihankkijoilla.

Metalliliitossa on havaittu, että on yrityksiä, joiden tilanne on paranemassa, mutta on myös niitä, joilla pahin on vasta alkanut.

Työttömyyttä povataan tänä vuonna entistä enemmän myös palvelualoille.

"Myös naisvaltaisilla aloilla työttömyys kasvaa", sanoo työ- ja elinkeinoministeriön erikoissuunnittelija Mikko Kauppinen.

Tiistaina metsäyhtiö UPM ja STX Finlandin Turun telakka ilmoittivat työpaikkojen lopettamisista. Yhteensä yli tuhat suomalaista menettää työnsä.

Yksi heistä on lappeenrantalainen Erno Kivi. UPM:n Kaukaan vaneritehtaan sahaaja oli ollut lomautettuna kuukausia, ja tähän loppui toivo.

"Tavallaan tuli helpotus. Ei tarvitse enää ajatella, että soitetaanko töihin vai ei. Nyt tietää, että tähän se loppui varmasti."

HS.fi 13.1.2010

Turun telakka vähentää yli 400 vuoden loppuun mennessä

STX Finlandin Turun telakka lopettaa noin 430 työsuhdetta vuoden loppuun mennessä. Lisäksi telakka valmistautuu lomauttamaan ja osa-aikaistamaan väkeään. Jos uusia laivatilauksia ei tule, lähes koko henkilöstö on ilman työtä vuoden lopussa.

Lopetus koskee arviolta 370 työntekijän ja 60 toimihenkilön työsuhdetta. Telakalla työskentelee noin 2 300 henkilöä.

Telakalla on käyty yt-neuvotteluja kaikissa henkilöstöryhmissä syksystä lähtien. Huonoon työtilanteeseen on telakan mukaan ollut syynä risteilijöiden kysynnän hiipuminen.

Turun telakka luovutti lokakuussa maailman suurimman loistoristeilijän Oasis of the Seasin amerikkalaiselle Royal Caribbean Cruises -yhtiölle. Risteilijän sisaralus Allure of the Seas on parhaillaan rakenteilla. Muita töitä telakalla ei täksi vuodeksi ole saatu.

STT-HS:fi 12.1.2010

UPM varmisti jättileikkausten vievän Suomesta 830 työpaikkaa

Metsäyhtiö UPM:n suunnitelmat sulkea sahoja ja vaneritehtaita toteutuvat. Kiinni menevät Heinolan vaneritehdas ja saha, Kaukaan vaneritehdas Lappeenrannassa ja jalostetehdas Parkanossa. Tehtaat suljetaan alkuvuonna.

Lisäksi UPM luopuu viikonloppuvuoroista useimmilla vaneritehtaillaan. Yhteensä 830 työpaikkaa katoaa. Suljettavien yksiköiden osuus on 650 työntekijää.

Yt-neuvottelut alkoivat marraskuun alussa.

STT-HS.fi 12.1.2010

Itella vähentää kymmeniä postin lajittelusta

Itella vähentää postin lajittelusta enintään 188 ihmistä.

Lisäksi henkilöstöä lomautetaan, osa työstä muuttuu osa-aikaiseksi ja määräaikaisia työsopimuksia loppuu.

Irtisanomisia tulee Itellan mukaan jonkin verran ennakoitua vähemmän, sillä syksyllä yt-neuvottelujen alkaessa vähennystarpeeksi arvioitiin 360. Iso osa hoitui kuitenkin luonnollisella vaihtuvuudella, eläkeratkaisuilla ja siirroilla uusiin tehtäviin.

Muutamilla neuvotteluissa mukana olleilla paikkakunnilla irtisanomisia ei tule lainkaan.

Vähennykset ja siirrot tehdään tämän vuoden aikana. Itella tukee niiden kohteeksi joutuvia muutosturvapaketilla.

Postin lajittelussa tarvitaan entistä vähemmän väkeä muun muassa siksi, että perinteinen kirjeposti on pitkälti korvautunut sähköisellä viestinnällä. Lisäksi Itella uusii tänä vuonna postinlajittelutekniikkansa Suomessa ja keskittää kakkospostin eli lähinnä mainoskirjeiden ja aikakauslehtien lajittelun neljään postikeskukseen. Ykköspostin lajittelu jatkuu myös muissa yksiköissä.

STT-Iltalehti.fi 11.1.2010

Acta Print vähentää väkeä

Kirjapainoyhtiö Acta Print aloittaa koko 230 hengen henkilöstöään koskevat yt-neuvottelut. Vähentämistarve täsmentyy neuvottelujen aikana, Acta Print kertoo tiedotteessaan.

Yhtiö perustelee yt-neuvotteluja sillä, että graafisten tuotteiden kysyntä on taantuman vuoksi heikentynyt.

Kysynnän ei odoteta kääntyvän nousuun tämän vuoden aikana.

Painojen työmäärää ja tuloja vähentää myös se, että mainosmäärien väheneminen pienentää painotuotteiden sivumääriä.

STT-HS.fi 11.1.2010

Honkarakenne aloittaa yt-neuvottelut

Hirsitaloja valmistava Honkarakenne aloittaa koko kotimaan henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Yhtiön mukaan yt-neuvottelut voivat johtaa lomautuksiin ja irtisanomisiin.

Yhtiö työllistää Suomessa noin kolmesataa henkilöä.

Honkarakenne käynnistää laajan tulosparannusohjelman, jonka tavoitteena on varmistaa konsernin positiivinen tulos tänä vuonna.

Yhtiössä on jo sovittu tammi-maaliskuulle lomautuksista, jotka kestävät enintään kuusi viikkoa.

Talouden taantuma on vaikuttanut voimakkaasti rakennusalaan.

Yhtiön mukaan sen tilauskanta on kehittynyt myönteisesti, mutta markkina on yhä epävarma ja alan kilpailu pysyy kireänä.

STT.HS.fi 11.1.2010

Eurotyöttömyys korkeimmillaan yli vuosikymmeneen

Euroalueen työttömyysaste nousi marraskuussa 10,0 prosenttiin. Työttömyys on Euroopassa nyt samaa tasoa kuin Yhdysvalloissa.

Euroopan työllisyystilanne oli marraskuussa ennustettuakin heikompi. Ekonomistit olivat odottaneet 9,9 prosentin työttömyyttä.
Euroalueen työttömyys on nyt pahimmillaan yhteentoista vuoteen.

Kauppalehti  08.01.2010

20 000 sai potkut viime vuonna

Irtisanottujen työntekijöiden määrä kaksinkertaistui Suomessa viime vuonna edellisvuoteen verrattuna.

Yt-neuvottelujen piiriin joutuneiden työntekijöiden määrä kolminkertaistui, ilmenee SAK:n julkisista lähteistä keräämistä tiedoista.

Irtisanottuja oli koko vuonna lähes 20 000, kun vuonna 2008 luku oli 9 500. Yt-neuvottelujen kohteeksi joutuneiden määrä nousi 195 000 henkilöön, kun vuotta aiemmin määrä oli 65 000.

STT-Iltalehti.fi 7.1.2010

Primula vähentää 70 työntekijää

Elintarvikeyhtiö Primula vähentää enintään 70 työntekijää. Primula ilmoitti torstaina aloittavansa yt-neuvottelut.

kohdistuu toimitusjohtaja Juha Valkamon mukaan kaikkiin liiketoiminta- ja henkilöstöryhmiin.

vähennystarve johtuu Valkamon mukaan liiketoimintamallin muuttumisesta, automatisoinnista ja heikosta kannattavuudesta. Koko Primula siirtyy ensi syksynä Järvenpäähän valmistuvaan uuteen tuotanto- ja logistiikkakeskukseen.

on noin 240 työntekijää. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2008 noin 29 miljoonaa euroa.

STT-Iltalehti.fi 7.1.2010