Lehdistä saksittua 2004 ATTAC HALUAA EU:N PERUSTUSLAIN KANSANÄÄNESTYKSEEN EU:n ensi vuoden budjetti nitkuen läpi EU:n parlamentti ja jäsenmaat ovat päässeet sopuun ensi vuoden talousarviosta. EU-maiden valtiovarainministereistä koostuvan Ecofin-neuvoston viimeinen tarjous talousarvion loppusummaksi nousi 106,3 miljardiin euroon. Maksatusten määrä nousee kuluvasta vuodesta noin 6,5 prosenttia. Yli 106 miljardin euron maksatusten lisukkeeksi talousarviosopuun nivottiin 180 miljoonan euron joustoväline, johon varatut rahat suunnataan lähinnä ulkosuhteisiin kuten esimerkiksi Irakin jälleenrakennukseen. - Kyllä tulos oli lopulta tyydyttävä, vaikka olisi se voinut paremminkin mennä Suomen veronmaksajien näkökulmasta. Mutta parlamentin lähtökohtahan oli paljon kovempi - päälle 11 prosentin korotus, toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos (r.) sanoi. - Hiukan ihmettelen parlamentin kantaa. Onko todella ajatus se, että jäsenmaissa on näin paljon rahaa käytettävissä. Noudatamme aika lailla kovaa budjettikuria jäsenmaissa, mutta EU-piireissä tuntuu olevan enemmän varaa, hän huomautti. Budjetti hyväksytään lopullisesti parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa joulukuussa. Bryssel, 26. 11.2004 STT Pari viikkoa sitten julkistetun nk. globalisaatioraportin valmisteluvaiheessa oli esillä myös Suomen maatalouden uudelleenjärjestely. Helsingin Sanomien mukaan globalisaatiotyöryhmän demarijäsen tarjosi raporttiin paperia, jossa esitetään maatalouden alasajoa Suomessa. Lehti viittaa saamiinsa luonnoksiin, joissa suositetaan toimia "maatalouspolitiikan uudistamiseksi". - Toimia olisivat muun muassa "selkeä ohjelma kansallisten tukien asteittaisesta vähentämisestä". Niin ikään tarvittaisiin ohjelma, jolla maatalousyrittäjien sosiaaliturva saatettaisiin samalle tasolle muiden yrittäjien kanssa. Tämä tarkoittaisi maatalousyrittäjien eläke- ja lomitusetuuksien asteittaista karsimista, lehti kirjoittaa. Niin ikään lehden mukaan luonnoksessa esitetään Suomen maataloustukien suuntaamista tänne paremmin sopivaan taloudelliseen toimintaan. Valtiovarainministeriön ylijohtajan Anne Brunilan johtaman globalisaatiotyöryhmän oli määrä esittää toimia, joilla Suomi voisi pärjätä paremmin kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. STT 26. 11.2004 Stubb: Suomen ulkopolitiikka elää mennyttä aikaa "Puolustusyhteistyössä pelätään, että jossakin kulkee raja, jonka jälkeen Iltasanomat verkkolehti 16.10. 2004 EU-KOMISSIO HALUAA HÖLLENTÄÄ VAKAUS- JA KASVUSOPIMUSTA KOMISSIO: Nykyiset säännöt ovat "menettäneet uskottavuutensa". EU:n komissio aikoo ehdottaa euroalueen vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen löysentämistä. Perusteena on, että nykymuotoinen sopimus on "menettänyt uskottavuutensa". HS 02.09.2004 ASEVELVOLLISUUSARMEIJOISTA LUOPUMINEN KASVATTAA PUOLUSTUSMENOJA EUROOPASSA Italiassa armeijan käy enää noin kymmenesosa ikäluokasta. Vuonna 2006 maassa siirrytään lopullisesti ammattiarmeijaan. Samaan aikaan puolustusmenot kasvavat. Trendi on tuttu monissa Euroopan maissa. Britannia supistaa, Saksa leikkaa. Myös Tsekki aikoo luopua asevelvollisuudesta kokonaan vuoteen 2006 mennessä. Sveitsissä asiasta keskustellaan. HS 12.09. 2004 EUROOPAN MAIDEN PUOLUSTUSMENOT LISÄÄNTYNEET Kylmän sodan jälkeen alkaneet asevoimien supistukset jatkuvat edelleen eri puolilla Eurooppaa. EU:n jäsenmaissa on nyt alle kaksi miljoonaa aktiivipalveluksessa olevaa sotilasta. Se on puolet vähemmän kuin kylmän sodan aikana. Samalla sotilasmenot ovat kuitenkin kasvaneet. Menoja lisäävät muun muassa uhkakuvien muutos, aluepuolustuksen ajatuksesta luopuminen ja terrorisminvastainen sota. Lisäkustannuksi tuovat niin ikään ammattisotilaiden palkat ja kaluston nykyaikaistaminen. Monet Euroopan maat ovat viime vuosina uusineet myös perinteistä aseistusta. HS 12.09.2004 ANNAN: IRAKIN SOTA OLI SELKEÄSTI LAITON Washington. Yhdysvaltain johtaman liitouman maaliskuussa 2003 aloittama sota Irakia vastaan oli YK:N pääsihteeri Kofi Annanin mukaan laiton. Annan toisti Britannian yleisradion BBC:n haastattelussa aiemminkin esittämänsä näkemyksen, jonka mukaan sodan aloittaminen olisi kansainvälisen oikeuden eli YK:n peruskirjan mukaan edellyttänyt YK:n turvallisuusneuvoston erillistä päätöstä. HS 17.09. 2004 EU:N PERUSTUSLAIN HYVÄKSYNTÄ KÄYMÄSSÄ EPÄVARMAKSI RANSKASSA PARIISI. EU:n perustuslain hyväksyminen Ranskassa on muuttunut epävarmaksi sen jälkeen, kun sosialistipuolueen johtohahmoihin kuuluva Laurent Fabius kertoi vastustavansa lakia. Yllättävä ilmoitus on jakanut oppositiossa olevat sosialistit ja saanut muutkin Ranskan poliitikot kuohuksiin. Aiemmin pääministerinäkin toiminut Fabius asetti televisiohaastattelussa viime viikon lopussa presidentti Jacques Chiracille ehtoja, joiden täytyttyä hän voisi kannattaa perustuslakia. Ehtoihin kuului muun muassa, että presidentti HS 17.09.2004 SUOMI SUUNNITTELEE EU- JOUKKOA MYÖS KAHDEN NATO- MAAN KANSSA -Saksan johtamaan taisteluosastoon tulisi Suomesta pieni erityisyksikkö Suomi neuvottelee EU:n kriisinhallintatehtäviin tarkoitetun taisteluosaston eli ns. nopean toiminnan joukon perustamisesta sekä yhdessä Ruotsin kanssa että toisaalta myös kahden Nato- maan, Saksan ja Hollannin kanssa. HS 17.09.2004 EU-perustuslaki kauhistuttaa entistä ranskalaisministeriä Ranskan entinen sisä- ja puolustusministeri Jean-Pierre Chevènement sanoo, että EU:n perustuslain sisältö kauhistuttaa häntä. Hän pitää tekstiä liian taloudellisesti liberaalina ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta olevan työkalu Euroopan alistamiseksi USA:n käskyvaltaan. Hänen mielestään perustuslaki "estäisi kaiken autonomisen puolustuspolitiikan". Kaiken yhteisen puolustuksen tulee olla "yhteensopivaa NATO:on liittyvän puolustuspolitiikkaan". Chevènement toivoi lisäksi, että ranskalaiset hylkäisivät perustuslain kansanäänestyksessään, ja sanoi olevansa varma joittenkin 25 jäsenvaltiosta vastustavan perustuslakia. EUobserver.com 25.08.2004 Liian suuret EU-suunnitelmat, rahoja ei löydy, sanoo budjettikomissaari Nykyinen budjettikomissaari Michaele Schreyer vastustaa kuuden EU-nettomaksajan (Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Itävalta, Ruotsi ja Alankomaat) esittämää EU-rahoituksen rajaamista yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta välillä 2007-2013. Hänen mukaansa on esitettävä myös ne toiminta-alueet joista rahoitus poistetaan, jos maksuja vähennetään. Schreyer sanoo, ettei jatkuva EU-tavoitteiden ja -tehtävien lisääminen onnistu ilman tahtoa rahoittaa nämä uudistukset. EUobserver.com 23.08.2004 Jacob Söderman: EU perustuslain jälkeen lähes liittovaltio, kansanäänestys tarvitaan Söderman kirjoittaa, että perustuslaki vie Euroopan unionia kohti liittovaltiota, "vaikka ehkä lopullinen askel puuttuu". Hän kysyy myös, eikö hallituksen tulisi nyt, kun perustuslakisopimuksen sisältö on valmis, ryhtyä valmistelemaan perustuslakiin säännöstä siitä, että olemme EU:n jäseniä kaikkine siitä johtuvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Eduskunnallakaan ei ole perustuslaista ilmenevää valtuutusta siirtää lainsäädäntövaltaansa EU:lle. Perustuslaki muuttaa Södermanin mielestä EU:n ja Suomen suhdetta oleellisesti, mm. suomalaisen suvereniteetin luovuttamisena esimerkiksi poliisitoiminnan, rajavalvonnan, syyttäjätoiminnan tai oikeuslaitoksen piirissä. EU:n kehityssuunta esim. liittovaltiomuotoiseksi on perustuslain mukaan uuden tulevaisuuskonventin, ei siis itsenäisten jäsenmaiden valmisteltavissa. Södermanin mielestä perustuslaista tulisi ehdottomasti järjestää kansanäänestys. Siinä kysyttäisiin hänestä perimmäisenä ajatuksena kansalta, voiko Suomi jatkaa EU-perustuslain kaavailemalla linjalla, vai tulisiko Suomen erota Euroopan unionista. Hän kirjoittaa vielä, että EU-perustuslaki tulisi joka tapauksessa käsitellä Suomen perustuslain mukaan eduskunnassa jättämällä se lepäämään yli seuraavien eduskuntavaalien. Turun Sanomat 22.08.2004 Hollantiin tulvii työntekijöitä Itä-Euroopasta Hollannissa myönnettyjen virallisten työlupien määrä Itä-Euroopasta tulleille on yli kaksinkertaistunut. Viime vuonna touko-heinäkuussa työlupaa haki noin 5000 uusien EU-jäsenmaiden kansalaista, tänä vuonna samana aikana 11 000. Näistä yli 8500 meni Puolasta tulleille. Tämä siitä huolimatta, että Hollannissakin on uusien jäsenmaiden työvoiman siirtymistä koskevia rajoituksia aina vuoteen 2006 saakka. EUobserver.com 18.08.2004 Norjalaiset eivät halua Euroopan unioniin Selvä norjalaisenemmistö ei halua maansa liittyvän Euroopan unioniin. Kolmen norjalaisen sanomalehden Sentio-Norstatilla teettämän tutkimuksen mukaan 45% kansalaisista vastustaa EU-jäsenyyttä, kun vain 42,2% tukee sitä. 12,7% ei halunnut ilmaista kantaansa. Norjan ei-liikkeen johtaja Sigbjørn Gjelsvikin mielestä koko EU-kysymys olisi nyt hyllytettävä. "Ihmiset ovat huomanneet naapurimaissamme skeptisismin ja vastustuksen lisääntyvää EU-integraatiota kohtaan", sanoi Gjelsvik Nationen-lehdelle. "EU ei ole pelkästään ruusuinen, hieno ja mukava." Norja on äänestänyt EU:hun liittymistä vastaan kahdesti, vuosina 1972 ja 1994. EUobserver.com 10.08.2004 Työläisryntäys uusista EU-maista Irlantiin Uusista EU-maista tulleiden työnhakijoiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti Irlannissa. Kolmen kuukauden jäsenyyden aikana maahan on tullut uusista unionimaista lähes kymmenkertainen määrä työnhakijoita verrattuna vuoden neljään ensimmäiseen kuuhun. Toukokuusta heinäkuun loppuun on työntekoon ja sosiaalipalveluihin tarvittavaa henkilönumeroa hakenut 23 000 ihmistä lähinnä Puolasta, Liettuasta, Tsekin tasavallasta ja Slovakiasta. EUobserver.com 09.08.2004 EU:n sokerituet WTO:n mukaan poistettava Maailman kauppajärjestö WTO antoi etukäteispäätöksen siitä, että EU:n sokerituet vääristävät epäoikeudenmukaisesti globaalia kilpailua. Aloitteen asian tutkimiseen teki Brasilia. Päätöksen uskotaan vahvistavan entisestään EU:n suunnitelmia sokerintuotannon, -viennin ja vientitukien pienentämisestä. Kehitystoimisto Oxfamin mukaan päätös on "voitto kehitysmaille". EUobserver.com 05.08.2004 Kansanäänestyksen kannatus kasvaa Suomessa myös korkealla poliittisella tasolla Viime päivien kuluessa ovat tukensa kansanäänestykselle antaneet mm. kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen ja ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari. Pekkarinen on puhunut siitä, että perustuslaki muuttaa oleellisesti EU:ta ja sen luonnetta, erityisesti toiminelinten suhteissa ja päätöksentekomenettelyissä. Jaakonsaari on sanonut, ettei SDP:n pitäisi jäädä "ei-puolueeseen" kansanäänestystä vastaan. Yhteenveto VEU 29.07.2004 EU-komissiossa yhä väärinkäytöksiä, sanoo komission entinen pääkirjanpitäjä Marta Andreasen, joka paljasti vuonna 2002 Euroopan unionin komission kirjanpidon olevan avoin petoksille, sanoo komission tehneen hyvin vähän korjatakseen ongelmia. Andreasen on ollut pidätettynä virastaan jo kaksi vuotta, mutta komissio päättää vasta nyt, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy häntä vastaan. Andreasen sanoo, että viraltapano on vahingoittanut hänen mainettaan. Hän kirjoittaa kirjeessään komissaareille, että "mihinkään tehokkaisiin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty komission rakenteellisten väärinkäytösten ehkäisemiseksi." Hän syyttää komissiota siitä, että "asioiden peittelemiseksi on kyllä tehty paljon työtä", mutta että "paljon puhutut uudistukset ovat epäonnistuneita ja että ne ovat sitä vielä kun nykyinen komissio jättää työnsä". EUobserver.com 27.07.2004 Euroalueella ei mene hyvin Tuore OECD:n raportti kertoo, että euroalueen 12 maassa hidas talouskasvu jatkuu ja työttömyys pysyy korkeana. Kasvu on hitaampaa euroalueella kuin muualla maailmassa, parhaiten suoriutuviin OECD-maihin nähden bruttokansantuote on heikompi ja ero kasvaa koko ajan. Raportin mukaan euro ei ole tuonut toivottua talouden kasvua. Rahaliiton tavoitteina olleita kasvun vahvistumista ja lisääntyvä dynaamisuutta ei ole näkynyt, OECD toteaa. EUobserver.com 27.07.2004 Saksan kansanäänestys olisi laillisesti mahdollinen, sanovat lakiasiantuntijat Saksassa vaade kansanäänestyksen järjestämiseksi kasvaa kansalaisten ja poliitikkojen keskuudessa. Nyt kansanäänestystä tukevat julkisesti myös laki- ja politiikka-asiantuntijat. Heidän mukaansa Saksan perustuslakiin voitaisiin muutamassa viikossa tehdä lisäys, jolla sallittaisiin sitovatkin kansanäänestykset pelkästään EU-asioissa. Neuvoantavan kansanäänestyksen tai kyselyn järjestämiseksi ei tarvittaisi minkäänlaisia lakimuutoksia. Tämä puhuu liittokansleri Gerhard Schröderiä vastaan. Hän on koko ajan väittänyt, että Saksan perustuslaki ei salli kansanäänestyksiä mistään asiasta. Uusimman mielipidemittauksen mukaan 70% saksalaisista haluaisi kansanäänestyksen EU:n perustuslaista. EUobserver.com 27.07.2004 Espanjan kansanäänestys EU-perustuslaista ensi helmikuussa José Luis Rodrígez Zapateron hallitus on päättänyt pitää kansanäänestyksen EU:n perustuslaista helmikuussa 2005. Espanjalaisilta kysytään: "Hyväksytkö Euroopan unionin perustuslain luovan sopimuksen?" (englannista suom. VEU) EUobserver.com 26.07.2004 Ranskalaiset EU-perustuslain vastustajat aloittavat kampanjansa syyskuussa Ranskalaiset EU:n perustuslakia vastustavat europarlamentaarikot aloittavat ei-kampanjan koordinoinnin syyskuussa. Tarkoitus on saada mukaan perustuslain vastustajia kaikista näkökannoista ja puolueista, myös presidentti Chiracin UMP-puolueesta. Kampanjan tunnuksena tulee olemaan: "Ranska, arvostan ei-ääntäsi!" (France, je chéris ton 'non'). Eräs kampanjan järjestäjistä, Philippe de Villiers sanoo: "Haluamme antaa kaikille oikeuden rakastaa maataan ja pysyä itsenäisinä." EUobserver.com 23.07.2004 Saksalaiset haluavat kansanäänestyksen! Sanomalehti Sternin teettämän kyselyn mukaan 81% saksalaisista haluaa kansanäänestyksen EU:n perustuslaista. Saksan perustuslaissa ei tarjota kansanäänetykseen suoraa mahdollisuutta. EUobserver.com 21.07.2004 Romano Prodin näkemyksiä kansanvallasta Euroopan unionin komission puheenjohtaja Romano Prodi varoittaa perustuslakikansanäänestyksien järjestämistä vastaan. Jos perustuslaki hylätään, se merkitsee hänen mukaansa suurta takapakkia EU:n integraatiokehitykselle. Prodi pelkää, että kansanäänestyksissä äänestettäisiin lopulta muista asioista kuin lain sisällöstä. Hänen mielestään perustuslaki tähtää täystyöllisyyteen ja sosiaaliseen edistykseen, eikä ole liiallisen uusliberaali (ks. myös toisenlaisia analyyseja perustuslaista, toim. huom.). EUobserver.com 21.07.2004 12 hyvää syytä vastustaa perustuslakia Irlantilaisen People's Movementin listaamat 12 hyvää syytä vastustaa valmisteltua EU-perustuslakia löytyvät HVK:n tuloksilla täydennettynä EU:n perustuslaista -sivulta. Euron ja perustuslain seuraamuksena yhtenäinen veropolitiikka ja EU-vero, sanoo professori Tim Congdon Arvostetun Bruges Groupin pamfletissa "Will the EU's Constitution Rescue its Currency?" professori Congdon kirjoittaa, että euro-projekti on epäonnistumassa. Jos euro halutaan pitää hengissä, tarvitaan tueksi yhdenmukaistettu verotus ja keskusjohtoinen EU-veropolitiikka. Hänen mukaansa euro ja EU-perustuslaki johtavat yhdessä unionin laajuiseen verokontrolliin ja vanhentuneen, työttömyyttä lisäävän talouspolitiikan toimeenpanoon. The Bruges Group "Superkomissaarin" paikkaa ei pitäisi luoda, varoittaa budjettikomissaari Nykyinen EU:n budjettikomissaari Michaele Schreyer on varoittanut maatansa sen suunnitelmista tyrkyttää ehdokastaan kaavaillun "superkomissaarin" paikalle. Schreyerin mukaan komissiossa kaikki komissaarit keskustelevat ja päättävät kaikista asioista, eikä kenelläkään tulisi olla valtaa päättää yksinään oman politiikanalansa asioista. Hänen mukaansa EU-sopimusten perusteella ainoastaan komission puheenjohtajalla on suora toimivalta politiikkojen suhteen. Superkomissaarin toimiala ja -valtuudet ovat yhä epäselviä, vaikka tällainen henkilö valitaan jo seuraavaan komissioon. Paikka on käytännössä komission varapuheenjohtajan paikka. Sen toimivaltuuksina olisivat yksinoikeudella talous- ja teollisuuspolitiikka. Saksan hallituksen virkailijat taas ovat epäileväisiä sen suhteen, olisiko superkomissaarilla todellista valtaa vaikuttaa suoraan talous- ja kilpailukykyasioihin. EUobserver.com 19.7.2004 Kansanäänestyskeskustelu kiihtyy Saksassa Suuren CSU-puolueen johtaja Edmund Stoiber haluaa Saksaan perustuslakikansanäänestyksen. Hän katsoo, että jos Iso-Britannia ja Ranska äänestävät, ei Saksa voi jäädä ulos tällaisesta demokratiakehityksestä. Liittokansleri Gerhard Schröder on taas ilmoittanut, ettei kansanäänestystä järjestetä ja että perustuslaki pitäisi hyväksyä maan parlamentissa jo ennen joulua. EUobserver.com 19.07.2004 Ruoan hinta noussut Puolassa EU-jäsenyyden myötä, Slovakiassa voipula Ruoan hinta on noussut Puolan lyhyen EU-jäsenyyden aikana n. 10-27% tuotteesta riippuen. Banaanien hinta on noussut 18%, riisin 27%, kanan 22%, naudanlihan 21,7%, sianlihan 9,4% ja voin 13,7%. Nousut ovat suurempia kuin Puolan ekonomistit osasivat odottaakaan. Hintojen nousun yhtenä syynä on tuontivelvoitteiden astuminen voimaan ja toisena syynä ulkomainen kysyntä, joka nostaa kotimarkkinoiden hintoja. Nousun seurauksena Puolan keskuspankki on joutuntu nostamaan ohjauskorkoa puoli prosenttiyksikköä. Slovakiassa taas EU-jäsenyys on tuonut muassaan kaikuja kommunismin ajoista voipulan muodossa. Lähes kaikki Slovakian halvat maitotuotteet viedään kysynnän vuoksi nyt ulkomaille. Kuluttajien mukaan tällaista pulaa ei nähty edes kommunismin aikoina. Parannusta tilanteeseen ei tukkukauppiaitten mukaan ole odotettavissa ennen kuin hinnat nousevat vähintään 25%:lla. Erityisesti unkarilaiset ostavat nyt Slovakiasta voita halvalla. He lievittävät näin omaa voipulaansa, joka on syntynyt EU-jäsenyyden myötä suuresta viennistä Italiaan. EUobserver.com 09.07. ja 12.07.2004 Hollannin ulkoministeri Bernard Bot haluaa siirtää päätösvaltaa EU:lta takaisin jäsenvaltioille Tulevan EU:n puheenjohtajamaa Hollannin ulkoministeri Bernard Bot uskoo, että kansalaiset eivät enää hyväksy EU:n syvempää integraatiota. Botin mielestä siirrettyjen valtaoikeuksien ja kansalaisten näille antaman hyväksynnän välillä on kasvava kuilu. Hän varoittaa myös, että jos tuo kuilu kasvaa lähivuosina, se saattaa pysäyttää EU:n yhdentymisen nykymuodossaan. Hän sanoo vallansiirtojen tapahtuneen aivan liian nopeasti, ja että siksi uusien sopimusten ja muutoksien tekeminen täytyisi jättää vuosiksi. Lisäksi, Botin mukaan Hollannin hallitus ei ole niin "integrationistinen", kuin jotkut luulevat. Bernard Bot haluaisi siirtää päätösvallan EU:lta takaisin kansalliselle tasolle ainakin osassa yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP:ssa), rakennepolitiikassa ja kulttuuripolitiikassa. Bot näkisi myös mieluusti vahvemman Euroopan oikeustuomioistuimen, joka suojelisi paremmin kansallista päätösvaltaa unionin yrityksiltä ottaa sitä itselleen. EUobserver.com 04.06.2004 Jean-Luc Dehaenen käsitys demokratiasta Belgian entinen pääministeri Jean-Luc Dehaene on kritisoinut tiukasti perustuslakikansanäänestyksen ideaa, ja pitää kansalaisia kykenemättöminä päättämään asiasta. Hän jatkaa: "Sen lisäksi, jos vastaus on 'ei', täytyisi varmaankin äänestää uudestaan, sillä vastauksen täytyy ehdottomasti olla 'kyllä'." Dehaene oli toinen perustuslakia valmistelleen konventin varapuheenjohtajista. Irish Times 02.06.2004 Tuoreen mielipidetiedustelun mukaan 48 prosenttia briteistä kannattaa Britannian irtautumista EU:sta. UK Independence Party:n tekemän mielipidemittauksen mukaan 48 prosenttia briteistä kannattaa Britannian irtautumista EU:sta. Irtautumista vastustaa 39 prosenttia vastanneista. Ruotsin Nato-vastaisuus pysynyt ennallaan Ruotsalaiset eivät halua liittyä sotilasliitto Natoon. SOM-tutkimuslaitoksen tekemän mielipidemittauksen mukaan 44 prosenttia ruotsalaisista sanoo selvästi ei Nato-jäsenyydelle, kun vain 22 prosenttia pitäisi jäsenyyttä hyvänä asiana. Perustuslaki voimaan ilman kaikkien hyväksyntää? Ranska ja Saksa haluavat helpottaa Euroopan unionin perustuslain hyväksymismenettelyä. Sopimusmuutoksen mukaan perustuslain voimaanastumiseen riittäisi, että 20 jäsenmaata 25:stä hyväksyisi sen ja hyväksyntä tapahtuisi kahden vuoden kuluessa, kertoi saksalainen hallituslähde eilen uutistoimisto Reutersille. Luontojärjestö: Suomesta ei Naton harjoitusaluetta Luonnonsuojeluliitto vastustaa puolustusvoimien suunnitelmia vuokrata sotilaallisia harjoitusalueita muille maille. Liiton mukaan Suomen luonnosta ei saa tehdä Nato-maiden ilmavoimien harjoittelualuetta. Halonen: Sopu EU:n perustuslaista vaatii joustavuutta Presidentti Tarja Halonen luottaa EU-maiden pääsevän sopuun uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta viimeistään kesäkuussa. Tämä edellyttää kuitenkin kaikilta jäsenmailta joustavuutta, jotta mm. keskeisissä voimasuhteita koskevissa kysymyksissä löydetään kaikkia tyydyttävä ratkaisu. STT 04.05.2004 Suomi neuvottelee aluevuokrasta sotilaskäyttöön Useilla Euroopan mailla on haluja vuokrata Suomesta harjoitusalueita ja koulutuspalveluja sotilaskäyttöön. Turun Sanomien mukaan Suomen ja Puolan välillä käydään paraikaa neuvotteluja puolalaisten hävittäjälentäjien kouluttamisesta Kauhavalla. Hollanti on puolestaan tiedustellut, voitaisiinko Enontekiön aluetta käyttää hollantilaisten sotilashelikopterien harjoitusalueena. STT 2.5.2004 Itävallassa pelätään EU:n laajentumisen vaikutuksia Yli 100 000 ihmistä on osoittanut vappuna mieltään Itävallan pääkaupungissa Wienissä järjestetyssä sosiaalidemokraattien vappumarssissa. Mielenosoittajien mukaan maan keskustaoikeistolainen hallitus ei ole tehnyt juuri mitään puolustaakseen Itävallan etuja laajentuvassa Euroopan unionissa. Lipponen vaatii yhtenäistä EU-linjaa SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen kehottaa hallitusta pitämään kiinni siitä, että ulko- ja EU-politiikassa noudatetaan selkeää ja yhtenäistä linjaa. Turussa, Salossa ja Nummelassa vappuna puhuneen Lipposen mukaan Suomen Eurooppa- ja ulkopolitiikan linjoista on vallinnut yhteisymmärrys, joka laajenee ja syvenee. Koskinen: EU:n osuus lainsäädännössä selvitettävä Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) esittää tarkkaa selvitystä siitä, mikä on EU-päätösten todellinen vaikutus Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Hänen mukaansa viime päivinä asiasta on heitetty toisistaan hyvin etäällä olevia arvioita, jotka osin on annettu varsin kevein perustein EU:n parlamenttivaalien innoittamana. Brittien alijäämä syveni Ranskan ja Saksan tapaan EU:n suurista jäsenmaista myös Britannia ylitti kasvu- ja vakaussopimuksen kolmen prosentin rajan viime vuonna. Britannian julkisen talouden alijäämä kaksinkertaistui 1,6 prosentista 3,2 prosenttiin. Sdp raottaa Nato-ovea Sosiaalidemokraattien puoluevaltuusto hyväksyi sunnuntaina Lahdessa kannanoton, jonka mukaan Suomen on voitava harkita jäsenyyttä läntisessä sotilasliitossa Natossa. Asiasta ei äänestetty. VERKKOTIE - riippumaton verkkolehti 14.03.2004 Nato ottaa Baltian ilmatilan valvontaansa Nato on ilmoittanut ryhtyvänsä valvomaan Baltian ilmatilaa, vaikka Venäjä on suhtautunut suunnitelmaan epäilevästi. Naton mukaan Venäjä ymmärtää sotilasliiton ratkaisun. STT-Reuters-DPA-BNS 11.3 .2004 Ranska ylitti Emun velkakaton Ranska ylitti julkisen talouden alijäämärajan lisäksi myös euromaiden vakaussopimuksen salliman julkisen velan enimmäismäärän viime vuonna, kertoo Ranskan tilastokeskus. Julkisen talouden alijäämä nousi INSEEn mukaan 4,1 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja julkinen velka 63 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Puolueille kymmenen miljoonaa vaali- ja lehdistötukiin Puolueet saavat yhteensä yli kolme miljoonaa euroa tukea tämän vuoden vaaleja varten. Tästä 1,9 miljoonaa euroa on tukea europarlamenttivaaleja varten. Valtioneuvosto hyväksyi rahan jaon tänään. Rahat jaettiin kansanedustajien lukumäärän mukaan, joten keskusta sai eurovaaleihin runsaat 525 000 euroa ja SDP 506 000. EU:n komissio kilpailuttaisi kansainvälisen junaliikenteen EU:n komissio vapauttaisi junien kansainvälisen matkustajaliikenteen kilpailulle vuonna 2010. Asiasta keskiviikkona kertonut EU:n liikennekomissaari Loyola de Palacio perusteli ehdotusta sillä, että myös rautatieliikenne tarvitsee kilpailua. EU voi hajota 10 - 15 vuodessa Euroopan muutosta ja rajapolitiikkaa pohtineessa seminaarissa Lieksassa puhunut Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki arvioi EU:n hajoamisen seuraavan 10 - 15 vuoden aikana yhdeksi mahdollisuudeksi. Muina vaihtoehtoina Patomäki piti USA:lle alisteista unionia, supervallaksi kasvavaa liittovaltiota sekä demokraattista toimijaa, jota hän piti epätodennäköisimpänä vaihtoehtona. Vaihtoehto EU:lle - lehti 1/2004 16.2.2004 Pekkarinen: Lipposella hallituksen tuki komission johtajaksi Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk) sanoi TV1:n Lauantaiseurassa, että eduskunnan puhemiehellä Paavo Lipposella (sd) on hallituksen tuki pyrkimyksissään Euroopan unionin komission puheenjohtajaksi. 14.2.2004 Lipponen ehdolle EU-komission johtoon Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen on asetettu virallisesti ehdolle Euroopan unionin komission puheenjohtajaksi, uutistoimisto Reuters kertoi perjantaina. 13.2.2004 Sierla: Nato-keskustelu sisäpoliittista Suomen Nato-suurlähettilään mielestä Suomessa käydään Nato-keskustelua sisäpoliittisista syistä. 13.2.2004 Ruotsiin uusi EU-kriittinen puolue Ruotsi on saamassa uuden EU-kriittisen puolueen. Puolueen johtajana aloittaa pankkiekonomi Nils Lundgren, joka on idean takana yhdessä keskuspankin entisen johtajan Lars Wohlinin kanssa. Uusi puolue aikoo asettaa ehdokkaita ensi kesäkuun EU-vaaleihin. 11.2.2004 STT-TT Komissio ehdottaa EU:n budjetin kasvattamista Euroopan unionin komissio ehdottaa unionin kasvattavan budjettiaan merkittävästi 2007 - 2013, Reuters kertoi tiistaina. Komissio ehdotuksen mukaan EU:n budjetti nousisi 1,14 prosenttiin jäsenmaiden bruttokansantulosta. Nykyinen osuus on noin yksi prosentti. Komission puheenjohtaja Romano Prodi perustelee budjetin paisuttamista muun muassa työpaikkojen säilyttämisellä EU:ssa. Verkkotie - riippumaton verkkolehti 11.2.2004 Kun liityimme EU:n jäseneksi, jäsenyys oli enemmän kuin talouspolitiikkaa. Se ratkaisu oli seuran valintaa. Se oli turvallisuusratkaisu ja ratkaisu liittymisestä arvoyhteisöön, joka oli omaksunut vapauden, kansalaisoikeudet ja demokratian arvot ohjenuoraksi. Mukana olo EU:ssa on myös meille noiden arvojen tunnustamista. Suomalaisten on tärkeää muistaa, että unioni on myös turvallisuusyhteisö. Siihen kuuluvat maat tuntevat solidaarisuutta toisiaan kohtaan ja kehittävät yhteistyötä myös puolustus- ja turvallisuuspolitiikan alueilla. Osallistuminen kehittyvään puolustuspolitiikkaan vahvistaa myös Suomen turvallisuutta. Eero Heinäluoma, SDP:n puoluesihteeri Vanhanen torjuu EU-politiikan arvostelun Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) torjuu väitteet, joiden mukaan Suomi olisi alkanut harjoittaa Euroopan unionissa reunavaltiopolitiikkaa. Verkkotie - riippumaton verkkolehti 29.1.2004 Hallitus ottaa kantaa Natoon vasta syksyllä Hallitus ja presidentti määrittelevät näillä näkymin kannan Suomen turvallisuuspoliittiseen linjaan vasta kesäkuun eurovaalien jälkeen. Helsingin Sanomat 29.1.2004 EU askelta lähempänä geeniruuan kiellon lopettamisessa STT-Reuters 28.1.2004 Kaksi kolmesta kannattaa liittoutumattomuutta Kahden kolmasosan enemmistö suomalaisista kannattaa edelleen sotilaallista liittoutumattomuutta. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS:n) Taloustutkimus Oy:llä teettämässä tiedustelussa 65 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen tulisi pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. STT 27.1. 2004 Eurooppalaiset pakolaisjärjestöt vaativat muutoksia EU:n pakolaispolitiikkaan Eurooppalaisten pakolaisjärjestöjen kattojärjestö ECRE on julkaissut suosituksensa Irlannin puheenjohtajakaudelle EU:n turvapaikkapolitiikasta. ECRE vaatii turvapaikkamenettelydirektiivin perusteellista korjaamista. Erityisesti järjestö vastustaa laajentuneen EU:n naapurimaiden julistamista ”super-turvallisiksi kolmansiksi maiksi”. Huonosti käytännössä toimiva direktiivi saattaisi lisäksi olla kansainvälisen oikeuden vastainen. Pakolaisneuvonta 22.01.2004 lue lisää Saksan haluaa rajata EU-maksunsa kasvua Saksa vaatii EU-budjetin rajoittamista tulevalla rahoituskaudella, koska sillä ei ole varaa jatkuvasti toimia unionin suurimpana rahoittajana. Taakasta kasvaa kohtuuttoman suuri, jos EU-budjettia ruvetaan kasvattamaan komission suunnittelemalla tavalla, sanoo Saksan Helsingin suurlähettiläs Hanns Schumacher. STT 21.1.2004 EU-maiden ulkoministereitä salaa koolla STT-AFP 21.1.2004 "Heti kun EU-ministerivaliokunnassa näyttää vähänkin mahdolliselta, hallinto ryhtyy vetämään poispäin EU:sta. Ministerit ovat aktiivisia, mutta hallinnon vastaanhangoittelu vaatii tasapainokseen koko hallitukselta lujaa tahtoa pitää sektoripäätökset EU-politiikan päälinjassa." "Eikö ymmärretä, että ytimen vieroksumisella ei edistetä Suomen kansallisten etujen turvaamista maatalous- ja aluepolitiikassa? Mitä suurempi tarve saada EU:lta erityiskohtelua, sitä suuremmalla syyllä on pyrittävä ytimeen" Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen Turun Sanomien kolumnissa 19.1.2004 Hägglund: EU puolustamaan itse lähialueitaan Euroopan Unionin ja Yhdysvaltojen tulisi itse huolehtia lähialueidensa puolustustehtävistä ja tehdä yhteistyötä omien lähialueidensa ulkopuolella, EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraali Gustav Hägglund sanoi sunnuntaina puhuessaan Sälenissä Ruotsissa. REUTERS 19.1.2004 EU-komission päätöksestä kiistelyä Euroopan unionin komission pyyntö selvittää Ranskan ja Saksan budjettivajekiistaa EY-tuomioistuimessa on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Verkkotie, riippumaton verkkolehti 14.01.2004 Eurovaaleista "Nato-kansanäänestys Keskustan europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski toivoo ulko-ja turvallisuuspolitiikasta keskeistä teemaa ensi kesäkuun Euroopan parlamentin vaaleihin. Vaaleista on hänen mielestään tehtävä kansanäänestys Suomen Nato-jäsenyydestä. STT 11.01.2004 |