Lehdistä saksittua 2008

Rauhanpuolustajat tuomitsee Israelin hyökkäyksen Gazaan


Suomen Rauhanpuolustajat on tyrmistynyt Israelin hyökkäyksestä Gazaan. Järjestelmällinen teurastus ei ole mitenkään puolusteltavissa, ja tiheään asutulla Gazan alueella suuri osa uhreista on viattomia siviilejä. Rauhanpuolustajat yhtyy myös israelilaisen rauhanliikkeen esittämään vetoomukseen välittömästä tulitauosta. Kestävä, molempia osapuolia sitova tulitauko voidaan saavuttaa, mutta se vaatii myös Gazan saarron ja puolentoista miljoonan palestiinalaisen näännyttämisen lopettamista, sekä sitä, että Israel kunnioittaa palestiinalaisten oikeutta valita itse omat johtajansa.


Helsingissä 30.12.2008

Markku Kangaspuro, puheenjohtaja
050 5223393

Teemu Matinpuro, toiminnanjohtaja
050 5941499

EU-direktiivi rajoittaa ruuan alkuperän mainintaa

Maataloustuotteiden menekinedistämistä kotimaisuudella rajoitetaan. Rajoitukset johtuvat kansallisesta asetuksesta, joka pohjautuu EU-direktiiviin.

Asetuksen mukaan kotimaisuutta ei saa mainita mainonnassa ja tiedotuksessa, jossa on mukana valtion rahaa. Päätös tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Kotimaiset kasvikset -yhdistys joutuu luopumaan nimestään.

Lisäksi päätös rajoittaa yhdistyksen sirkkalehti-logon käyttöä. Rajoituksen mukaan mainonnassa ja viestinnässä ei saa käyttää muutakaan selkeästi kotimaisuuteen viittaavaa, kuten esimerkiksi musiikkia.

Kotimaisuuden rajoja koeteltaneen tulevaisuudessa. Rajoitukset koskevat kuitenkin vain toimintaa, jossa on valtion rahoitusta; omarahoitteisessa toiminnassaan yhdistys saa edelleen käyttää sekä sirkkalehti-logoa että mainintaa kotimaisuudesta.

Lisäksi viljelijät saavat jatkossakin käyttää vapaasti Kotimaiset kasvikset -merkintää ja sirkkalehti-logoa. Kotimaiset kasvikset -yhdistyksen toimitusjohtaja Riikka Seppälä sanoo, että jaottelu kuulostaa sekavammalta kuin tosiasialliseti on.

- Lähinnä kyse on siitä, että meidän täytyy kirjanpidossamme osata erottaa, mitä tehdään, milloin ja millä rahalla, sanoo Seppälä. Kotimaiset kasvikset -yhdistyksen hallitus kokoontuu vuoden vaihteessa pohtimaan yhdistyksen uutta nimeä.

Asetusmuutos vaikuttaa lisäksi Finfoodin toimintaan. Finfood - Suomen Ruokatieto joutuu luopumaan valtion tuella rahoitetun toimintansa osalta nimensä ja liikemerkkinsä käytöstä.

EU-komission mielestä Finfood-sana vääristää kilpailua. Ensi vuoden alusta yhdistyksen nimi on Ruokatieto.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Maaseudun tulevaisuus.

YLE Uutiset 29.12.2008

Israel jatkoi pommituksia Gazassa ja julisti raja-alueen suljetuksi sotilasvyöhykkeeksi

Israelin hävittäjäkoneet ovat jatkaneet maanantaina ilmaiskujaan Gazan palestiinalaisalueille. Israel valmistautuu edelleen mahdolliseen maahyökkäykseen surmattuaan noin 310 ihmistä ilmaiskuissa kolmen päivän aikana.

Hyökkäysten kohteina olivat aamulla muun muassa Hamas-hallinnon sisäministeriö, islamilainen yliopisto ja Gazan kaupungin satama.

Ohjusisku sisäministeriöön oli ensimmäinen julkiseen rakennukseen kohdistunut hyökkäys Gazan operaation aikana. Iskussa ei tiettävästi kukaan kuollut tai loukkaantunut.

Israelin hävittäjät pommittivat yöllä Gazan kaupungin islamilaista yliopistoa. Ilmaiskussa tuhoutui yliopiston laboratoriorakennus. Israel on syyttänyt Hamasin käyttävän rakennusta räjähteiden valmistamiseen.

Silminnäkijöiden mukaan kampusalueelta kuului yöllä useita räjähdyksiä.Tiettävästi kukaan ei loukkaantunut tai kuollut ohjusiskuissa kampusalueelle.

Israelin laivaston alukset tulittivat lisäksi maanantaina Gazan satamaa ja siellä olevias Hamasin rakennuksia, kertoivat Hamasin viranomaiset.

Sunnuntaina päivällä Israel pommitti Gazan ja Egyptin raja-aluetta, jossa kohteena oli yli 40 rajan alittavaa tunnelia. Israelin mukaan tunnelien kautta salakuljetetaan Gazaan aseita.

Noin 300 ihmistä kuollut iskuissa

Lauantaina aamupäivällä alkaneet ilmaiskut ovat surmanneet Gazassa 307 ihmistä, kertovat palestiinalaiset. Valtaosa uhreista on Hamasin jäseniä, mutta myös viitisenkymmentä siviiliä on saanut surmansa. Pahoin haavoittuneita on sairaalalähteiden mukaan yli 600.

Kansainvälisen Punaisen Ristin mukaan Gazan sairaalat eivät pysty enää selviytymään pommituksissa haavoittuneiden tulvasta. Punainen risti on pystynyt toimittamaan lääkeapua kahteen sairaalaan Gazassa.

Pommitusten kohteina ovat olleet Hamasin päämajarakennukset sekä muun muassa Ismail Hanian toimisto. Hania on Gazan Hamas-hallituksen johtaja. Hän ei ollut työpaikallaan pommituksen aikana.

Israel on tuhonnut myös osan Hamasin turvallisuusjoukkojen rakennuksesta, jossa on suuri vankila. Myös Hamasin televisioasema on tuhottu, mutta lähetyksiä on jatkettu muualta. Sunnuntain vastaisena yönä pommit iskivät myös moskeijaan.

Israel perusti suljetun sotilasvyöhykkeen
 
Israelin asevoimat jatkoi maanantaina maahyökkäykseen viittaavia valmisteluja. Armeija julisti Gazaan rajoittuvalle alueelle suljetun sotilasvyöhykkeen perustellen päätöstä rakettitulen uhkalla. Puskuriksi muodostettu vyöhyke ulottuu 2-4 kilometrin päähän Gazan rajasta.

Uutistoimisto Reutersin mukaan raja-alueen sulkeminen helpottaisi yllätyshyökkäyksen aloittamista Gazaan, jos maajoukoille annetaan etenemiskäsky.

Gazan ja Israelin rajalle on viikonloppuna keskitetty panssarivaunuja ja jonkin verran jalkaväkeä. Israelin hallitus antoi sunnuntaina luvan kutsua 6 500 reserviläistä palvelukseen.

Israelin ulkoministeri Tzipi Livni on sanonut, että Israel ei aio miehittää uudelleen Gazan aluetta, eikä toistaiseksi myöskään pyri kukistamaan Gazan Hamas-hallitusta.

Israel sanoo pyrkivänsä rauhoittamaan tilanteen Etelä-Israelissa, missä israelilaisten elämää on häirinnyt jatkuva rakettien ammuskelu Gazasta.

Hamasin asemiehet ovat ampuneet Israeliin kymmeniä raketteja ja kranaatteja Israelin aloitettua hyökkäyksensä. Tulituksessa on saanut surmansa kaksi israelilaista.

Reuters, AFP, AP 29.12.2008

Israel pommitti Gazan tunneleita

Israelin ilmavoimat on sunnuntaina jatkanut iskujaan Gazan palestiinalaisalueelle.

Illansuussa Israel pommitti Gazan ja Egyptin raja-aluetta, jossa kohteena oli yli 40 rajan alittavaa tunnelia. Israelin mukaan tunnelien kautta salakuljetetaan Gazaan aseita.

Pian iskujen jälkeen sadat Gazan asukkaat yrittivät tunkeutua Egyptin puolelle raja-aidan yli ja sen läpi. Egyptiläiset rajavartijat estivät ryntäyksen ampumalla ilmaan.

Lauantaina aamupäivällä alkaneet ilmaiskut ovat surmanneet Gazassa yli 280 ihmistä, kertovat palestiinalaiset. Valtaosa uhreista on Hamasin jäseniä, mutta eri arvioiden mukaan myös kolmisenkymmentä naista ja lasta on saanut surmansa. Haavoittuneita on sairaalalähteiden mukaan yli 600.

Punaisen Ristin mukaan Gazan sairaalat eivät pysty enää selviytymään pommituksissa haavoittuneiden tulvasta. Sairaaloilta puuttuu lääkkeitä. Kansainvälinen punainen risti on pystynyt toimittamaan lääkeapua kahteen sairaalaan Gazassa.

Israelin ilmavoimat on iskenyt Gazan kaistaleella vuorokauden aikana 230 eri kohteeseen. Armeija sanoo tuhonneensa Hamasin rakennusten lisäksi ammusvarastoja ja rakettien laukaisupaikkoja.

Pommitusten kohteina ovat olleet Hamasin päämajarakennukset sekä muun muassa Ismail Hanian toimisto. Hania on Gazan Hamas-hallituksen johtaja. Hän ei ollut työpaikallaan pommituksen aikana.

Israel on tuhonnut myös osan Hamasin turvallisuusjoukkojen rakennuksesta, jossa on suuri vankila. Myös Hamasin televisioasema on tuhottu, mutta lähetyksiä on jatkettu muualta. Sunnuntain vastaisena yönä pommit iskivät myös moskeijaan.

Palestiinalaistaistelijat ovat jatkaneet sunnuntaina rakettien ampumista. Yksi räjähde lensi 30 kilometrin päähän Israelin puolelle, mutta ei aiheuttanut tuhoja. Massiivisen ilmaoperaation alkamisen jälkeen yksi israelilainen on kuollut palestiinalaisten Gazasta ampumaan rakettiin.

Israelin pääministeri Ehud Olmert sanoi sunnuntaina, että sotilasoperaation tavoite on rauhoittaa Etelä-Israel, joka on kärsinyt jatkuvista raketti- ja kranaatti-iskuista. Olmert toisti Israelin varoituksen, että Gazan-operaatio saattaa kestää kauan.

Israelin panssarit asemissa

Israelin asevoimat on tehnyt myös maahyökkäykseen viittaavia valmisteluja. Gazan ja Israelin rajalle on keskitetty panssarivaunuja ja vähän jalkaväkeä. Israelin hallitus antoi luvan kutsua 6 500 reserviläistä palvelukseen.

Israelin ulkoministeri Tzipi Livni on sanonut, että Israel ei aio miehittää uudelleen Gazan aluetta, eikä toistaiseksi myöskään pyri kukistamaan Gazan Hamas-hallitusta.

Israel sanoo pyrkivänsä rauhoittamaan tilanteen Gazan ympäristössä, missä israelilaisten elämää on häirinnyt jatkuva rakettien ammuskelu Gazasta Israelin puolelle.

Pommitukset eivät ole lopettaneet uhkaa. Palestiinalaistaistelijat ovat ampuneet Israeliin lauantaina ja sunnuntaina noin 80 rakettia. Niiden vuoksi on saanut surmansa yksi israelilainen.

AFP, AP, Reuters  28.12.2008

YK vaatii loppua Gazan väkivaltaisuuksille

YK:n turvallisuusneuvosto vaatii välitöntä loppua Gazan väkivaltaisuuksille.

Sekä Israelia että Gazaa hallitsevaa Hamas-järjestöä vaaditaan toimimaan alueen humanitaarisen kriisin helpottamiseksi. Lausunnon mukaan osapuolten on varmistettava, että Gazassa elävät ihmiset saavat riittävästi ruokaa, polttoainetta ja lääkkeitä.

Hätäistunto hyväksyi Venäjän luonnosteleman ei-sitovan lausunnon, jossa vaadittiin Israelin ilmaiskujen lopettamista. Lisäksi palestiinalaisjärjestöjä vaaditaan lopettamaan raketti-iskut Israeliin.

Aloitteen hätäistunnosta teki Libya, joka on tällä hetkellä ainoa arabimaa turvallisuusneuvostossa. Neuvosto kokoontui suljettuun hätäistuntoon varhain aamulla Suomen aikaa.

Kokouksen alkaessa oli epäselvää, olivatko turvallisuusneuvoston jäsenmaat riittävän yksimielisiä, jotta ne voivat antaa yhteisen lausunnon Lähi-idän tapahtumista.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on vaatinut välitöntä loppua Gazan väkivaltaisuuksille.

Reuters, AP, AFP julkaistu 28.12.2008 klo 04:11, päivitetty  klo 14:16

Israel jatkaa iskuja Gazaan - kuolleita jo yli 280

Israel on jatkanut sunnuntaina ilmaiskujaan Gazaan.

Vuorokauden ajan kestäneet iskut ovat surmanneet yli 280 palestiinalaista, kertovat palestiinalaiset sairaalalähteet. Haavoittuneita on 620 henkeä. Valtaosa uhreista on Hamasin jäseniä.

Israelin ilmavoimat on iskenyt Gazan kaistaleella vuorokauden aikana 230 eri kohteeseen. Armeija sanoo tuhonneensa Hamasin rakennusten lisäksi ammusvarastoja ja rakettien laukaisupaikkoja.
 
Pommien kohteina ovat olleet muun muassa Gazaa hallitsevan Hamas-hallituksen johtajan Ismail Hanian toimisto. Hania ei ollut kuitenkaan toimistossaan pommituksen aikana.

Israel on tuhonnut osan Hamasin turvallisuusjoukkojen rakennuksesta, jossa on suuri vankila. Lisäksi Hamasin televisioasema on tuhottu, mutta lähetyksiä on jatkettu toisesta paikasta. Yöllä pommikoneet iskivät moskeijaan ja polttoainerekkaan.

Palestiinalaistaistelijat ovat jatkaneet sunnuntaina rakettien ampumista. Yksi räjähde lensi 30 kilometrin päähän Israelin puolelle, mutta ei aiheuttanut tuhoja. Massiivisen ilmaoperaation alkamisen jälkeen yksi israelilainen on kuollut palestiinalaisten Gazasta ampumaan rakettiin.

Israelin pääministeri Ehud Olmert sanoi sunnuntaina, että sotilasoperaation tavoite on rauhoittaa Etelä-Israel, joka on kärsinyt jatkuvista raketti- ja kranaatti-iskuista. Olmert toisti Israelin varoituksen, että Gazan-operaatio saattaa kestää kauan.

Maajoukot liikkeellä

Israelin asevoimat sanoo, että ne harkitsevat ilmaiskujen lisäksi maaoperaation käynnistämistä Gazassa.

Armeija on ajanut panssarivaunuja Gazan rajalle. Satoja jalkaväen sotilaita on kuljetettu rajan suuntaan mahdollisen maahyökkäyksen varalta.

Puolustusministeri Ehud Barak sanoo, että armeija on valmis tekemään kaikkensa israelilaisten suojelemiseksi.

Yli sata tonnia pommeja

Israelin ilmavoimien hyökkäys Gazan palestiinalaisalueelle on ollut poikkeuksellisen voimakas. Uutistoimistojen tietojen mukaan ilmaiskuihin otti osaa yhteensä 60 lentokonetta ja helikopteria. Gazaan on pudotettu ja laukaistu yli sata tonnia pommeja ja ohjuksia.

Israelin mukaan kohteena olivat Hamasin poliisin ja turvallisuusjoukkojen rakennukset sekä paikat, missä on valmistettu Israeliin ammuttavia raketteja. Hamasin mukaan kaikki sen turvallisuusviranomaisten tukikohdat ovat saaneet osumia.

Silminnäkijät kertovat, että kuolleiden joukossa on muun muassa Gazan poliisipäällikkö Tawfiq Jaber sekä muita Hamasin nimittämiä viranomaisia. Tiheään rakennetulla Gazan alueella kohteet ovat kuitenkin keskellä asutusta.

Israelin pääministeri Ehud Olmert lupasi tehdä parhaansa, että Gazan asukkaille ei koituisi operaatiosta turhia kärsimyksiä.

Gazan aluetta hallitsevan Hamas-hallituksen johtaja Ismail Hania puolestaan syyttää Israelia joukkomurhasta ja sanoo, että Hamas ei taivu hyökkäyksen edessä. Syyriassa maanpaossa oleva Hamas-johtaja Khaled Meshaal on kehottanut palestiinalaisia kolmanteen intifadaan eli kansannousuun Israelia vastaan.

Aiemmin tällä viikolla Israelin johto uhkasi Hamasia hyökkäyksilla, mikäli järjestön jäsenet eivät lopeta raketti-iskujaan Israelin puolelle. Uhkauksesta huolimatta palestiinalaiset jatkoivat rakettien ampumista.

Egyptin neuvottelema, puoli vuotta jatkunut tulitauko Hamasin ja Israelin välillä katkesi yhteenottoihin viikko sitten. Tulitauon katkeamisen jälkeen Israelin puolelle on ammuttu arviolta 200 rakettia.

Israel jätti Gazan vuonna 2005 palestiinalaisille 38 vuoden miehityksen jälkeen. Vetäytyminen ei kuitenkaan kohentanut suhteita palestiinalaishallintoon, vaikka Israel oli niin toivonut. Sen sijaan vetäytyminen lisäsi palestiinalaisten ääriryhmien iskuja rajan yli Israelin puolelle.

AFP, AP, Reuters julkaistu 28.12.2008 klo 12:38, päivitetty  13:48

Viisikymppiset murehtivat työpaikkojensa puolesta

Moni pelkää, että heikentynyt taloustilanne johtaa potkuihin.

Talouden alamäki on saanut suomalaiset pelkäämään työpaikkojensa puolesta. 42 prosenttia on huolissaan oman tai jonkun läheisensä työpaikan säilymisestä, kertoo Turun Sanomien, Etelä-Suomen Sanomien ja Kalevan Taloustutkimuksella teettämä mielipidekysely.

 Kyselyn mukaan työpaikan menetystä pelkäävät etenkin viisikymppiset ja tätä vanhemmat. Heistä lähes puolet kantaa huolta töiden jatkumisesta.

- Globaalissa taloudessa on valtavan voimakkaat merkit, että huonosti tulee käymään. Isoja signaaleja on Suomessakin. Olisi ihme, jos ihmiset sanoisivat, että ei tunnu missään, sanoo työmarkkinaneuvos Marja Rantakaulio työ- ja elinkeinoministeriöstä.

 Kyselyn mukaan suomalaiset näyttäisivät jo suitsineen kulutustaan taantuman takia. Suomalaisten matkasuunnitelmiin taloushuolet eivät näytä juurikaan vaikuttaneen.
 Joulukuun puolivälissä tehtyyn puhelinkyselyyn osallistui 1 005 iältään 15-79-vuotiasta suomalaista.

Helsinki, STT 27.12.2008

Tänne veroparasiittien varat virtaavat

Rikkaat ja rikolliset kiittävät veroparatiiseja, köyhät ja kunnolliset kiroavat veroparasiitteja.

On arvioitu, että miljonäärien varoista noin kolmasosa on sijoitettu veroparatiiseihin.

Maailmanlaajuisesti arvellaan, että rikkaimpien ihmisten rahoja on sijoitettuna veroparatiiseissa mykistävät 11 500 miljardia dollaria.

On arvioitu, että miljonäärien varoista noin kolmasosa on sijoitettu veroparatiiseihin. Suomalaistenkin rahoja lienee mukana satoja miljoonia euroja.

OECD määrittelee veroparatiisiksi valtion tai alueen, jolla on 1) hyvin alhainen tai nollaverotus, 2) korkea pankkisalaisuus tai vastaavat salassapitoa edistävät lait ja 3) alhainen liiketoimia ohjaava säätely.

Bruttokansantuotteella henkeä kohti listattuna maailman rikkaimpien maiden Top 10 on: Qatar, Luxemburg, Bermuda, Jersey, Norja, Brunei, Singapore, Yhdysvallat, Guernsey ja Caymansaaret.

Osasta näistä löytyy öljyä, USA on perinteinen teollisuusmaa, mutta monien hittituotteita ovat yrityksille räätälöidyt pöytälaatikot.

Sarkin saaren kautta johdetaan tuhansia yrityksiä

Englannin kanaalissa sijaitsevalla piskuisella Sarkin saarella on noin 600 asukasta.

Nämä johtavat noin 15 000 kansainvälistä yritystä. Pelkästään yhdellä sarkilaisella on hallussaan 2 400 firman avaimet. Tai ainakin pankkiavaimet, sillä mitään toimitiloja tai muutakaan toimintaa näillä yrityksillä ei saarella ole.

Yhtä keinotekoista on se, että Jersey on Britannian johtava banaanintuoja ja Kypros Venäjän suurin sijoittajavaltio.

Iltalehti.fi 23.12.2008

Neuvoloilla ei varaa edes lakisääteisiin tehtäviin

Lasten ja nuorten terveyspalvelut tarvitsisivat kymmeniä miljoonia lisärahoitusta, jotta edes lain vaatimat vähimmäistavoitteet saavutettaisiin. Tämä käy ilmi Tampereen yliopiston ja Stakesin tuoreesta tutkimuksesta.

Viime vuonna äitiys- ja lastenneuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja terveyskeskusten toteuttaman opiskelijaterveydenhuollon toimintakulut olivat noin 204 miljoonaa euroa. Lisää tarvittaisiin vähintään 60 miljoonaa, jotta päästäisiin edes lain edellyttämälle tasolle. Tähän tulokseen tutkijat päätyivät terveyskeskuksilta pyydetyn arvion perusteella.

Yhteensä Suomessa ehkäisevä terveydenhuolto maksoi yhteiskunnalle viime vuonna keskimäärin 167 euroa jokaista 0–17 vuotiasta kohti. Erot terveyskeskusten välillä olivat suuria, mutta yksikään ei yltänyt kaikilta osin valtakunnallisten suositusten tasolle.

Luvuissa ei ole otettu huomioon esimerkiksi hammashoitoa, mielenterveyspalveluja tai Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n toimintaa.

HS:fi 22.12.2008

VM: Suomen talous sukeltaa niin syvälle, ettei sitä voi ennustaa

Suomen kansantalouden ensi vuoden näkymät ovat erittäin synkät. Synkistelyvuorossa oli torstaina valtiovarainministeriö eli VM. Sen mielestä näkymät ovat kuitenkin niin epävarmat, ettei niistä ministeriön suhdannekatsauksessaa lähdetty edes ennustamaan.

"BKT tulee supistumaan, työllisyys heikkenemään ja työttömyys lisääntymään. Missä määrin, tarkentunee talven aikana", katsauksessa sanotaan.

"Ei me lähdetä tähän desimaalipilkkukilpaan", sanoo VM:n kansantalousosaston suhdanneyksikön päällikkö Hannu Jokinen. Hän ei kuitenkaan ainakaan suuremmin kyseenalaistanut muutaman korttelin päässä olevan toisen ennustajan, Suomen Pankin, desimaaleja. Keskuspankki ennusti bkt:n supistuvan ensi vuonna 0,5 prosenttia.

VM ei esittänyt tarkkaa ennustetta myöskään vuoden takaisessa katsauksessa. Talouden yleinen kuvan synkkyys tulee kuitenkin selväksi tuoreessa katsauksessa ilman desimaalipilkkujakin.

Jotakin sentään siinäkin ennustetaan, hyvin ehdollisesti tosin.

Ensi vuoden kokonaistuotannon kasvu "jää miinusmerkkiseksi". Työttömyys "noussee" ensi syksyyn mennessä 1,5 prosenttiyksikköä nykyisestä ja työllisten määrä "vähentynee" saman verran. Tätä nykyä työttömyysaste on 6,3 ja työllisyysaste 70,6 prosenttia.

Vielä puoli vuotta sitten suurena huolenaiheena pidetty inflaatio hidastuu. Kun kuluttajahinnat tänä vuonna nousivat keskimäärin neljä prosenttia, koko ensi vuonna nousuvauhti "jäänee" hyvin vähäiseksi eli yhteen prosenttiin.

Osittain tästäkin syystä kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot "lisääntynevät" 3,5 prosenttia. Eläkeläisten ostovoima "kasvanee" palkansaajia nopeammin.

Sekä kulutus että investoinnit ovat VM:n arvion mukaan ensi vuonna ongelmissa. Kulutuksen tämänvuotinen 2,5 prosentin kasvu hidastuu noin prosenttiyksikön verran. Investoinnit sukeltavat ja jäävät viitisen prosenttia pienemmiksi kuin kohta päättyvänä vuonna.

VM:n oma tontti, erinomaisessa kunnossa oleva julkinen talous, kärsii sekin. Tänä vuonna ylijäämää jää 4,5 prosenttia noin 200 miljardin euron suuruisesta bkt:stä, mutta ensi vuonna valtiontalous kääntyy alijäämäiseksi ensi kerran kuluvalla vuosikymmenellä ja koko julkisen sektorin ylijäämä jää työeläkerahastojen varaan.

Jokinen myöntää, että tarvetta tarkkoihin ennusteisiin olisi ollut juuri tässä tilanteessa. Niitä ei haluta esittää "ennen kuin on kovaa maata jalkojen alla".

Sitä etsitään ja kehityksen kuvaa pyritään tarkentamaan jo alkuvuodesta lisäbudjettiprosessin yhteydessä. Vuoden ensimmäinen lisäbudjetti on aikaistettu tavanomaisesta loppukeväästä sydäntalveen.

HS:fi 18.12.2008

Soppajono venyi Tallinnassa kolminkertaiseksi

Tallinna. Virossa talouden taantuma kasvattaa soppajonoja. Tallinnassa ruoka-apua jakavan Pelastusarmeijan asiakaskunta on yli kolminkertaistunut tänä vuonna.

Syrjäytyneiden rinnalla ruokaa jonottaa myös tavallisia, työnsä menettäneitä ihmisiä.

Virossa kolmannes työttömistä saa alinta työttömyyskorvausta, joka on vain 80 euroa kuussa. Työttöminä on noin 28 000 virolaista.

STT 18.12.2008

Suomi saattaa menettää aluetukiaan

Suomea uhkaa tulevaisuudessa EU:n aluetukien menettäminen, koska Suomi on komission arvion mukaan sivussa maailmaa koettelevista suurista uhkista, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

EU-komission laatimassa selvityksessä Suomea eivät uhkaa globalisaatio, ilmastonmuutos tai energian tuotannon ongelmat samalla tavoin kuin unionin eteläisempiä jäsenmaita. Ainoana suurena riskinä nähdään väestön ikääntyminen.

Lehden haastattelemat suomalaisasiantuntijat kiistävät EU:n näkemykset ja pitävät niitä yksioikoisina. Suomi saa EU:n rakennerahastoista jaettavia aluetukia nykyisin noin 250 miljoonaa euroa vuodessa.

Komission työpaperi tulevista haasteista liittyy seuraavaan, vuonna 2014 alkavaan rakennerahastokauteen.

YLE Uutiset 18.12.2008

Ramirent antaa potkut 600:lle

Kone- ja laitevuokraaja Ramirent voi vähentää jopa 600 työntekijää.

Yhtiö työllistää nyt 13 maassa yhteensä 4000 henkilöä, joista Suomessa noin 720.

Talousjohtaja Heli Iisakan mukaan vähennysten kohdentuminen eri maihin selviää vasta yt-neuvotteluissa. Niissä haetaan myös muita mahdollisia säästökeinoja, kuten lomautuksia.

Säästökuurin syynä on rakentamisen hiljeneminen, joka vähentää myös koneiden ja laitteiden vuokraustarvetta. Ramirent arvioi, että vuokrausmarkkinat jäävät ensi vuonna selvästi alle tämän vuoden tason.

Säästöohjelmalla haetaan kiinteisiin kuluihin noin 50 miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Ramirent toimii Pohjoismaiden lisäksi Keski- ja Itä-Euroopassa. Iisakan mukaan yt-neuvottelut alkavat lähes kaikissa toimintamaissa.

STT 18.12.2008

Työaikadirektiivi nurin

EU-parlamentti on hylännyt jäsenmaiden työaikadirektiiviesityksen. Esitys olisi muuttanut muun muassa Suomen lääkärien ja palomiesten päivystysaikajärjestelmiä.

Jäsenmaiden esityksen mukaan päivystysaikaa, jona ei työskennellä, ei olisi katsottu työajaksi. Näin olisi menetelty, vaikka työntekijä olisi joutunut päivystämään työnantajan tiloissa työpaikalla.
 
STT 17.12.2008

EU-parlamentti hyväksyi ilmasto- ja energiapaketin

Strasbourg. Euroopan unionin parlamentti hyväksyi keskiviikkona ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävän ilmasto- ja energiapaketin. Paketin eri osat saivat kaikki erittäin selkeän, useiden satojen äänien enemmistön 785 edustajan parlamentilta.

Ilmastopaketista tulee nyt osa unionin lainsäädäntöä vuosien neuvottelujen ja valmistelun jälkeen. Se tarkoittaa, että unioni vähentää päästöjään viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Vertailukohtana on vuoden 1990 päästöjen määrä.

Samalla uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin kaikesta energiantuotannosta.

Osa parlamentin jäsenistä, kuten vihreiden ryhmä, valitti viime viikon EU-huippukokouksen antaneen liikaa myönnytyksiä teollisuudelle. Esimerkiksi kansainvälisesti toimiva metsäteollisuus saa ilmaisia päästöjä kilpailusyistä. Tämä oli Suomen hallitukselle tärkeää.

Kritiikistä huolimatta parlamentin enemmistö piti tärkeimpänä, että ilmastopaketti saadaan vihdoin säädettyä.

”Tämä on ollut eeppinen tarina. Kiitän kaikkia työhön osallistuneita”, sanoi parlamentin suurimman ryhmän irlantilainen edustaja Avril Doyle äänestyksen jälkeen.

HS:fi 17.12.2008

Hus korottaa potilasmaksuja

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) valtuusto hyväksyi keskiviikkona talousarvion vuodelle 2009.

Sen mukaan Hus käyttää ensi vuonna liki 1,2 miljardia euroa jäsenkuntiensa rahaa. Kuntien maksama lasku asukkaidensa erikoissairaanhoidosta kasvaa 1,3 prosentilla tämän vuoden toteumasta.

Isoimman summan maksaa Helsinki, 432 miljoonaa euroa. Espoon osuus on 187 miljoonaa ja Vantaan 158 miljoonaa euroa.

Potilailta perittävien hoitomaksujen arvioidaan lisääntyvän ensi vuonna 13,3 prosentilla runsaaseen 55 miljoonaan euroon. Hus korottaa maksuja vuodenvaihteessa vastaamaan asiakasmaksuasetuksen enimmäismääriä.

Kaikkiaan Husin tulot ja menot ovat ensi vuonna noin 1,5 miljardia euroa.

Husissa työskentelee runsaat 20 000 ihmistä, ja henkilöstökulut muodostavat sairaanhoitopiirin toimintakuluista 65 prosenttia.

Vuokratyövoiman käyttöön Hus varaa ensi vuonna 8,2 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 83 henkilötyövuotta. Tänä vuonna vuokratyövoimaan ennustetaan kuluvan noin 14 miljoonaa euroa. Vuokratyötä on käytetty tavallista enemmän muun muassa hoitojonojen purkamiseen.

Investointeihin kuluu ensi vuonna runsaat 120 miljoonaa euroa. Eniten maksavat Meilahden Kolmiosairaalan ja uusien maanalaisten tilojen rakentaminen.

Pitkäaikaista lainaa Hus aikoo nostaa ensi vuonna 60 miljoonaa euroa. Ensi vuoden lopussa Husilla on velkaa kaikkiaan 189,6 miljoonaa euroa.

HS:fi 17.12.2008

Euroopan parlamentti torjui työaikapidennyksen

Strasbourgissa koolla oleva parlamentti äänesti työaikapidennystä vastaan ja hyväksyi ilmastopaketin.
 
Parlamentti torjui äänestyksen jälkeen esityksen nykyistä pitemmän työviikon sallimisesta. Äänestysnumerot olivat 421-273.

EU:n jäsenmaat olisivat halunneet muuttaa nykyistä direktiiviä niin että työntekijät olisivat voineet tehdä yli 48 tunnin työviikkoja. Jäsenmaat esittivät, että työviikkoa olisi voitu työntekijän suostumuksella pidentää enimmillään 17 tuntia eli 65 tuntiin. Myös työnantajat kannattivat nykyistä pidempää enimmäistyöaikaa.

Britannia ja 14 muuta EU-maata voivat niin sanotun opt-out -menettelyn nojalla ylittää 48 tunnin rajan. Euroopan parlamentin valiokunnan kannanoton mukaan tällaiset poikkeusluvat tulisi lopettaa kolmen vuoden kuluessa.

Esitys menee nyt Euroopan parlamentin ja 27 EU-maan yhteiskäsittelyyn. Neuvotteluista odotetaan vaikeita eikä lopputulosta voi tässä vaiheessa ennakoida.

Työaikadirektiivi linjaa muun muassa sen, onko työnantajan tiloissa vietetty päivystysaika työaikaa vai ei. Suomessa ehdotettu työaikadirektiivi olisi rajannut erityisesti terveydenhuolto- ja pelastusalan päivystysaikoja.

Ilmastopaketti hyväksyttiin mukisematta

Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona jäsenmaiden neuvotteleman ilmastopaketin selvällä äänten enemmistöllä.

EU-johtajat pääsivät viime viikolla Brysselissä sopuun kasvihuonekaasujen ja energiankulutuksen vähentämisestä viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Samanaikaisesti EU-maat sitoutuivat nostamaan uusiutuvan energian osuutensa 20 prosenttiin koko energiantuotannostaan.

YLE Uutiset, Reuters, AFP  18.12.2008

Järjestöt arvostelevat: EU:n komissio palkitsee ay-oikeuksien rikkojat

Kansainvälinen ammattiyhdistysliike arvostelee jyrkästi Euroopan komission päätöstä myöntää kauppapoliittisia erityisetuja ay-oikeuksia rikkoville maille. Palkittujen joukossa on Kolumbia, jossa puolisotilaalliset joukkiot murhasivat viime vuonna kymmeniä ay-aktiiveja.

(SASK) Euroopan komissio on päättänyt myöntää kaikkiaan 16 maalle kauppapoliittisen erityiskohtelun, joka antaa niille mahdollisuuden käydä kauppaa EU:n jäsenmaiden kanssa muita EU:n ulkopuolisia maita edullisemmin ehdoin. Nyt myönnetty ns. GSP plus -paketti on voimassa vuodet 2009-2011. Sen arvo on kaikkiaan noin 357 miljoonaa euroa vuodessa.

Kauppaeduista pääsee nauttimaan useita maita, jotka tunnetaan maailmalla erittäin räikeistä työntekijöiden oikeuksien loukkauksista. Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC ja Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY nostavat esiin kolme maata eli Kolumbian, Guatemalan ja Georgian, jotka ITUCin pääsihteerin Guy Ryderin mukaan kuuluvat maailman pahimpiin ay-oikeuksien rikkojiin.

"Kolumbialle olisi pitänyt sallia edut vain sillä ehdolla, että se pystyy takaamaan edistymisensä työ- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa", Ryder katsoo.

ITUCin julkaiseman vuosiraportin mukaan Kolumbiassa murhattiin ay-toiminnan vuoksi viime vuonna 39 ihmistä. Pahimpina vuosina maan murhasaldo on ollut kaksinkertainen. Useimmista murhista vastuullisina pidetään äärioikeiston puolisotilaallisia ryhmiä, joilla on todettu olevan yhteyksiä Kolumbian hallitukseen ja viranomaisiin.

EAY:n pääsihteerin John Monksin mukaan komission olisi pitänyt noudattaa kaikkien maiden kohdalla samaa linjaa kuin El Salvadorissa ja Sri Lankassa. GSP-menettelyyn kuuluvien tutkimusten aikana komissio on näissä maissa "tehnyt selväksi, että se edellyttää vakavissaan ihmisoikeuksien ja työnormien kunnioittamista", Monks huomauttaa.

Georgiassa EU pystyi Monkin mukaan käyttämään hyväkseen GSP-järjestelmää ja käynnistämään sosiaalidialogin. "Sen pitää käyttää GSP-järjestelmää ihmisarvoisen työn edistämiseen myös muualla", hän sanoo.

GSP plus -järjestelmän parannetuista kauppaehdoista pääsevät EU-komission päätöksellä hyötymään ensi vuoden alusta lähtien Armenia, Azerbaidzan, Bolivia, Kolumbia, Costa Rica, Equador, El Salvador, Georgia, Guatemala, Honduras, Mongolia, Nicaragua, Paraguay, Peru, Sri Lanka ja Venezuela.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus 16.12.2008

Vuokrankorotuksille ei näy vieläkään kattoa

Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT ennustaa, että vuokrat nousevat nykytasosta useita prosentteja. Varsinkin vapailla markkinoilla vuokrat voivat nousta parissa vuodessa reippaasti
.
Nousu koskee niin vapaarahoitteisia kuin tuettujakin vuokra-asuntoja.

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokriin on tulossa jopa kymmenen prosentin korotus vuoteen 2011 mennessä.

Myös tuettujen vuokra-asuntojen vuokriin on odotettavissa yli viiden prosentin nousua.

PTT:n mukaan vuokrien korotuspaineet johtuvat siitä, että asuntojen hoito- ja ylläpitokustannukset ovat nousseet.

STT 17.12.2008

Olli Rehniä puuhataan EU:n ulkoministeriksi

EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn halutaan nostaa EU:n tulevaksi ulkoministeriksi kansallisen rintaman avulla, kertoo Ylen uutiset. Kokoomuksen europarlamentaarikko Ville Itälä ehdottaa, että kokoomus ja Sdp tukisivat keskustalaista Rehniä.

EU:n uudet huippuvirat, EU:n "presidentti" ja "ulkoministeri", tulevat jakoon Lissabonin sopimuksen myötä. Sopimuksen kesäkuussa kaatanut Irlanti lupasi viime perjantaina järjestää sopimuksesta uuden kansanäänestyksen sen jälkeen kun maalle oli luvattu erityisetuja. Näin ollen pitkään valmisteltu uusi perussopimus voisi astua voimaan vuoden 2009 lopussa.

Ylen haastatteleman Ville Itälän mukaan laajentumiskomissaarina Rehnin mahdollisuudet nousta huipulle ovat nousseet. Itälä kuitenkin korostaa, että pienen maan on yhdistettävä voimansa asian eteen.

Ylen mukaan kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on jo viestinyt tukeaan asialle. Myös Sdp:n euroedustaja Lasse Lehtinen pitää Rehnin mahdollista pestiä kannatettavana hankkeena.

Lissabonin sopimus esittää, että EU:lle otettaisiin presidentti ja ulkoministeri. Ulkoministerin avulla halutaan nostaa EU:n näkyvyyttä maailmalla.

Helsingin Sanomat 17.12.2008

Yksin elävillä naisilla suurin köyhyysriski

Yksineläjillä on Suomessa kaikkein suurin riski joutua elämään köyhyysrajan alapuolella. Erityisen suuri riski on naisilla: lähes puolet köyhyysrajan alapuolella olevista naisista on yksineläjiä.

Näin on ollut kauan, mutta juhlapuheissa tai politiikassa köyhiä yksineläjiä ei muisteta.

Miksi ei?

Yksineläjien ryhmä on moninainen, eikä sen jäseniä yhdistä mikään muu kuin se, että he asuvat yksin, vastaa Kelan osastopäällikkö, tutkimusprofessori Olli Kangas.

Köyhyysrajan alapuolelle jää niin sinkkuopiskelijoita, leskeksi jääneitä eläkeläisiä, työttömiä, päihdeongelmaisia kuin epätyypillisissä työsuhteissa oleviakin. Heille olisi vaikea rakentaa yhteistä syyperusteista sosiaaliturvaa, Kangas sanoo.

"Tuo on harha ja mielikuva, jota ylläpidetään, ettei yksineläjiä tarvitsisi auttaa tai tutkia", vastaa turkulainen diakoni Raija Eeva.

"Miten voidaan sanoa, että perheet ovat yhtenäinen ryhmä, vaikka siihen kuuluu lapsettomia avopareja, yksinhuoltajia, vanhoja aviopareja ja sateenkaariperheitä, joilla kaikilla on erilaisia kriisejä?"

Eeva on jo vuosia vaatinut yksineläjille kohdennettuja palveluja. Yksineläjät ovat hänen mukaansa suurin asiakasryhmä niin mielenterveys- ja päihdetoimistoissa kuin kirkon diakoniatyössäkin. Silti vain perhetyöhön panostetaan.

Kangaskin myöntää, että yksillä tuloilla on vaikea päästä köyhyysrajan yläpuolelle, koska yhteiskunnan normina ovat kahden ihmisen tulot.

Hänen mukaansa ratkaisu olisi parantaa perustoimeentuloa. Se auttaisi kaikkia riippumatta köyhyyden syystä ja siitä, asuuko yksin vai kaksin.

Mutta Suomessa mennään hänen mukaansa yhä kauemmas pohjoismaisesta mallista ja yhä enemmän tarveharkintaan, jolloin yksineläjätkin jäävät helpommin tukien ulkopuolelle.

Eevan mukaan erilaisissa elämäntilanteissa olevia yksineläjiä yhdistää moni muukin asia kuin vain muita korkeammat elinkustannukset.

Yksin elämiseen vaaditaan taitoja ja kykyjä, joita edes auttajat eivät aina ymmärrä:

Yksineläjien on kyettävä tekemään yksin suuret päätökset sekä kestettävä ja käsiteltävä yksin tunnekuormat, joita tulee esimerkiksi työelämästä, taloudellisista ongelmista ja ihmissuhteista. Heidän on jaksettava aktivoida itsensä, koska heillä ei ole puolisoa tai lapsia.

"Tapaan ihmisiä, jotka ovat yksin jäätyään alussa sosiaalisia. Kun näen heidät muutaman vuoden päästä, he ovatkin lähinnä kotona, lukevat ja katsovat televisiota", Eeva kertoo.

"Jos ihminen ei opi kantamaan tunnekuormaa, hän alkaa välttää tilanteita, joissa sitä voisi kertyä, kuten ihmisten tapaamista."

Raija Eeva haluaa myös kyseenalaistaa mielikuvan, että köyhät yksineläjät olisivat päihdeongelmaisia miehiä. Tilastot osoittavat, että ryhmään kuuluu eniten työikäisiä naisia.

HS:fi 15.12.2008

Taantumassa työnantaja nojaa vuokratyöläisiin

Vuokratyöntekijöiden määrä kasvaa Suomessa tuntuvasti. Viime vuonna työministeriö arvioi heitä olevan 85 900 eli noin neljä prosenttia työssäkävijöistä.

Vielä vuonna 1999 Suomessa oli ministeriön mukaan 31 200 vuokratyöntekijää.

Vuokratyö tarkoittaa henkilöstönvuokrausyrityksen välittämää työtä. Sitä tehdään lähinnä ravintoloissa ja kaupan alan palveluammateissa, mutta nykyään vuokraduunareita löytyy vähän joka puolelta – sairaaloista, rakennuksilta, it-firmoista. Muista pätkätöistä vuokratyöt erottaa olematon irtisanomissuoja.

Vuokratyöläiset ovat ainoa työntekijäryhmä, jonka saa yrityksestä ulos ilman yt-neuvotteluja ja irtisanomiskustannuksia, vaikka päivän varoitusajalla.

Laskusuhdanteesta saattaa olla työvoiman välittäjille myös hyötyä. "Epävarmoina aikoina vuokratyöläisille on kysyntää. Kun näkyvyyttä on vain viikkoja, yritykset eivät uskalla palkata omaa väkeä", sanoo henkilöstövuokrausyritys Baronan toimitusjohtaja Markus Oksa.

Marina Kallio, 37, on ollut vuokratyöläisenä neljä vuotta. Kempeleläinen elektroniikka-asentaja on Varamiespalvelun, Baronan ja Saimanpeoplen listoilla.

"Ennen vuokratyöaikaa olin pitkään kotona lasten kanssa ja välillä Oulussa työllistämistuella", neljän lapsen äiti kertoo.

Vuokratyöläisenä hän on tehnyt lähinnä kokoonpanijan ja testaajan töitä Oulun seudulla. Työtä ovat tarjonneet esimerkiksi Nokia Siemens ja Scanfil Oyj. "Vakituisia töitä olen hakenut koko vuokratyöajan, mutta sitä on niukasti tarjolla."

Työyhteisössä vuokratyöntekijä on usein toisen luokan kansalainen. "Kun Nokia Siemens järjesti kesäjuhlat, kutsussa mainittiin erikseen, ettei se koske vuokratyöläisiä", Kallio kertoo.

HS.fi 14.12.2008

Julkinen hammashuolto tyrkyttää potilaille yksityisiä palveluja

Kunnallisen hammashuollon asiakkaita on vastaanotolla kehotettu siirtymään omalla kustannuksellaan yksityisen hammashuollon asiakkaiksi.

Helsingin Sanomat on saanut syksyn aikana lukijoilta useita tällaisesta käännyttämisestä kertovia yhteydenottoja. Yksi lukija kertoo hammaslääkärin kysyneen ammattia ja kehottaneen sen perusteella potilasta siirtymään suoraan yksityiselle.

Julkinen hammashoito ei kuitenkaan saa käännyttää potilasta yksityiselle, sanoo professori Eeva Widström Stakesista. "Kaikkien pitäisi nykyisin päästä hammashuoltoon julkisten kautta."

Tietoa yksityisistä palveluista on ollut julkisilla asemilla saatavilla pitkään. Tällainen tiedon levittäminen ei ole väärin, Widström sanoo.

Hammashoidon työmäärä on kymmenessä vuodessa lisääntynyt huimasti, hän muistuttaa. Lisätyötä teettää esimerkiksi se, ettei hampaita enää poisteta yhtä usein kuin ennen. Työmäärän lisääntyminen voi lisätä myös julkisten asemien intoa esitellä yksityistä hoitoa vaihtoehtona.

Hammashoito ei kehota siirtymään yksityiselle, vaan vain välittää tietoa palveluista asiakkaalle, sanoo Helsingin kaupungin johtajahammaslääkäri Seija Hiekkanen.

"Kerromme melkein aina potilaalle, että tällainen mahdollisuus on myös olemassa. Kaikki eivät tiedä, että Kela-korvausta yksityisestä hammashuollosta saavat nykyisin kaikki iästä riippumatta."

Hiekkanen sanoo ymmärtävänsä, että tiedottaminen voi tuntua potilaasta hätistelyltä. "On kuitenkin eri asia, sanotaanko, että kannattaa mennä yksityiselle vai että tällaisen palvelun saa yksityiseltä." Hänestä potilaan ammatin tiedustelu on asiatonta.

Widströmin mukaan hinnakkaampia yksityisiä käyttävät varsinkin hyvin koulutetut. Hiekkasen mielestä aktiiviseen tiedottamiseen ajaa terveyskeskusten pula hammaslääkäreistä.

Oman alueen yksityistä palveluntarjontaa esittelee vaihtoehtona moni kunta, arvioi Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry.

"Hoitomahdollisuuksista neuvominen ei sinällään ole kiellettyä, pidän sitä hyvänä. Asiakas ei kuitenkaan saa saada väärää käsitystä hoitomahdollisuuksistaan."

Hammashuollon resursseista puolet on nyt julkisella ja puolet yksityisellä puolella, Pöyry muistuttaa. "Siitä seuraa, että kaikki suomalaiset eivät mahdu terveyskeskukseen hoitoon, halusivat tai eivät."

HS:fi 14.12.2008

EU-maat sopimassa 200 miljardin elvytyspaketista



Bryssel. Euroopan unionin jäsenmaat aikovat sitoutua noin 200 miljardin euron suuruiseen elvytyspakettiin talouden taantuman torjumiseksi, kertoo uutistoimisto Reuters.

Se on saanut haltuunsa luonnoksen tänään päättyvän EU-huippukokouksen loppuasiakirjasta.
 
Elvytyspaketin suuruus vastaisi noin 1,5 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta

stt–reuters - HS:fi 12.12.2008

Teollisuuden palkansaajat: Irtisanominen liian helppoa ja halpaa

Teollisuuden palkansaajat -neuvottelukunta vaatii nopeasti parannuksia työntekijöiden irtisanomissuojaan. Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen vähimmäistaso pitäisi kaksinkertaistaa vähintään kuuteen kuukauteen. Korvauksen yläraja pitäisi neuvottelukunnan mielestä poistaa kokonaan.

Neuvottelukunnan vaatimuksia ovat vauhdittaneet syksyn suuret irtisanomis- ja lomautusuutiset.

"Suomessa on kannattavia yrityksiä, jotka ovat saavuttaneet tulostavoitteet, mutta silti työntekijöitä vähennetään ja lomautetaan. Tilanne on yhteiskunnallisesti kestämätön", sanoo Teollisuuden palkansaajien ja Toimihenkilöunionin TU:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Teollisuuden palkansaajat on teollisuuden ja sitä lähellä olevan palvelualan henkilöstön yhteistyöelin. Siihen kuuluvat 14 jäsenliittoa edustavat lähes 800 000 työntekijää.

"Olemme valmiita menemään kaduille ja toreille, jos tilanne sitä vaatii", Rinne sanoo.

"Kaikella voimalla ja keinoilla puolustamme vaatimuksiamme", ensimmäinen varapuheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Hän on Metalliliiton puheenjohtaja.

Neuvottelukunnan mielestä työsopimuksen irtisanominen taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestämisestä johtuvista syistä on muotoiltu laissa liian väljästi.

Palkansaajien irtisanominen on liian helppoa ja halpaa. Lakiin halutaan myös tarkka määritelmä irtisanomisjärjestyksestä.

"Työntekijöiden sosiaalisen aseman, taloudellisen tilanteen ja iän pitäisi olla määrääviä tekijöitä valittaessa irtisanottavia", sanoo Teollisuuden palkansaajien toinen varapuheenjohtaja Pertti Porokari. Hän on myös Uuden insinööriliiton puheenjohtaja.

Irtisanottavien valinta pelkän iän perusteella on neuvottelukunnan mielestä ikärasismia. Neuvottelukunta on myös hyvin huolissaan sosiaaliturvan uudistamista valmistelevan hallituksen sata-komitean suunnittelemista työttömyysturvan heikennyksistä.

"Nykyisessä tilanteessa on järjetöntä edes keskustella työttömyysturvan heikennyksistä. Nyt pitää miettiä keinoja, joilla tilanteesta selvitään kansakuntana," Aalto painottaa.

Yksi keino voisi olla paluu tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin.

"Yhteisillä ponnisteluilla Suomi nousi 1990-luvun lamasta. En käsitä, että työnantajat eivät jääräpäisesti suostu asiasta edes keskustelemaan. Olisihan se yritystenkin etu, että tehtäisiin parin vuoden vakaussopimus", Aalto sanoo.

Porokarin mielestä verkkoyhtiö Nokia Siemens Networksin (NSN) päätös lopettaa tehdas Espoossa on pelottava esimerkki nykytilanteen hyväksikäytöstä.

"Kartasta katsottiin, että irtisanominen on Suomessa halpaa. Yritimme jo yhtiön perustamisvaiheessa sopia Nokian kanssa, että työnantajan takaisinottovelvoite koskisi molempia yhtiöitä. Se ei Nokialle sopinut", Porokari sanoo.

HS:fi 11.12.2008

Yli 4 000 kuullut irtisanomisista kolmen viime viikon aikana

Viimeisten kolmen viikon aikana ei ole juuri nähty päivää ilman irtisanomisuutisia. Kymmenet yritykset ovat tiedottaneet henkilöstövähennyksistä, jotka koskevat yhteensä yli 4 000 työntekijää. Lomautuksiin varautuu suunnilleen samansuuruinen joukko.

Viimeisimpänä yhteistoimintaneuvottelujen alkamisesta ilmoitti torstaina Outokumpu, jonka yt-neuvottelut koskevat pääkonttoritoiminnoissa 350 työntekijää eri maissa ja Ruotsissa tuotannossa 450 henkeä. Suurin osa Outokummun pääkonttoritoiminnoista on Suomessa.
 
Tiistaina maailman kannattavimpiin kuulunut rengasvalmistaja Nokian Renkaat tiedotti vähentävänsä jopa 450 työntekijää. Toimitusjohtaja Kim Granin mukaan Venäjän ja Ukrainan markkinoilla on ajettu "selkeästi kiviseinään" ja renkaiden myynti on vähentynyt myös länsimarkkinoilla yhtä jalkaa automyynnin romahtamisen kanssa.

Samana päivänä myös lastinkäsittelylaitteita valmistava Cargotec kertoi vähentävänsä Suomessa kaikkiaan noin 270 henkeä.

Maanantaina vähennyssuunnitelmistaan kertoivat puolestaan Philips, Ponsse, Tamfelt, Evli ja Elcoteq.

Hiiliteräksen tekijä Rautaruukki ilmoitti joulukuun alussa aloittavansa yt-neuvottelut jopa 520 hengen vähentämisestä ja muista rakennemuutoksista. Rautaruukin Raahen, Hämeenlinnan, Oulaisten ja Pulkkilan tehtaiden työntekijät poistuivat työpaikoiltaan maanantaina vastalauseena 520 hengen vähennyksille.

Yhdeksi rajuimmista viime viikkojen vähentäjistä ilmoittautui pohjoismaiden suurin rakennusyhtiö Skanska. Yhtiö kertoi 25. marraskuuta antavansa lähtöpassit 600 työntekijälle Suomessa. Syynä vähentämiseen on asuntorakentamisen äkillinen hiipuminen uudisasuntojen kysynnän kutistuttua lähes olemattomiin.

Lääkeyhtiö Orionin ilmoitus jopa 1 300 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta hätkähdytti marraskuussa. Orion arvioi, että korkeintaan 300 henkeä joutuu lopulta lähtemään. Pahin kato käy tutkimus- ja tuotekehityspuolella.

Orion on jo pitkään ollut yksi Suomen kannattavimmista suuryrityksistä.

HS:fi 11.12.2008

Pankkitakaamisesta ei tule isoa riitaa eduskunnassa

Veronmaksajien asettamisesta takaamaan suomalaispankkien rahainhankintaa ei näytä tulevan isoa riitaa eduskunnassa. Valtiovarainvaliokunta sai tiistaina valmiiksi oman ehdotuksensa asiasta, ja vaikka se on erimielinen, kaikkien ryhmien edustajat kannattivat takausvaltuuksien antamista hallitukselle.

Erimielisyyttä on siitä, mitä hallitukselta olisi tässä yhteydessä vaadittava. Sosiaalidemokraatit vaativat esimerkiksi lisää elvytystä ja kriisipankkien yksityisasiakkaiden turvaamista. Vasemmistoliittolaiset haluavat takausten ehtoihin kirjattavaksi, että jos takausta tarvitaan, valtio saa omistusta pankissa.

Valiokunnan enemmistökin on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi pankinjohtajien kohtuuttomien etujen leikkaamiseen, mutta se ei ehdota mitään suoranaisia vaatimuksia eduskunnan esitettäviksi. Opposition lisävaatimuksista joudutaan eduskunnan suuressa salissa äänestämään.

Pankkitakausten ehdot ovat nyt epäselvässä tilassa.

EU-komissio julisti lokakuussa, että takauksia saavien pankkien luotonantoa ja kasvua rajoitetaan, jotta ne eivät kasvaisi valtion tuen turvin. Tällä perusteella esimerkiksi Suomessa pankit ovat ilmoittaneet, etteivät ne aio takauksia käyttää. Nyt komissiolta odotetaan uutta julistusta, jossa poistettaisiin tällainen ehto taloudeltaan terveiltä pankeilta.

Ehdot eivät sisälly eduskunnan takausvaltuuspäätökseen, vaan hallitus päättää niistä erikseen. Hallitus on jo ilmoittanut asettavansa rajoituksia takauksia käyttävien pankkien johtajien palkoille, bonuksille ja erorahasopimuksille.

Takaukset koskevat suomalaisia talletus- ja kiinteistöluottopankkeja, joita on kaikkiaan kaksitoista. Takausten enimmäismäärä on 50 miljardia euroa, ja niitä voidaan myöntää ensi vuoden loppuun asti.

HS:fi 9.12.2008

Valtio jakanut kymmeniä potkuja tuottavuusohjelmansa yhteydessä

Valtio on irtisanonut 40–50 työntekijää tuottavuusohjelmaansa liittyen. Potkuja on annettu, vaikka valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) korosti viimeksi reilu viikko sitten, että ensisijaisena sääntönä on toteuttaa uudistukset ilman irtisanomisia.

Valtion työpaikkoja leikkaavaa ohjelmaa piti toteuttaa etenkin eläköitymistä hyödyntäen. Työtehtäviä on kuitenkin järjestelty niin railakkaasti, että ihmisiä on jouduttu irtisanomaan.

Ajoneuvohallintokeskuksesta Akesta on irtisanottu 19 ihmistä ja Matkailun edistämiskeskuksesta Mekistä suunnilleen saman verran.

Lisäksi muutamia ihmisiä on irtisanottu ainakin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta ja Metsäntutkimuslaitoksesta.

Tuottavuusohjelma itsessään ei kelpaa irtisanomisperusteeksi. Kaikkiin irtisanomisiin onkin liittynyt myös muita syitä. Toimipisteitä on voitu lakkauttaa tai tehtäviä vähentää.

Esimerkiksi Mekissä lopetettiin kaikki ulkomaantoimistot. Helsingin keskusyksiköstä puolestaan ulkoistettiin tapahtumien ja vierailujen järjestämistä.

Ajoneuvohallintokeskuksen irtisanomistapauksissa ei juuri ollut yhteistä tekijää. Ihmisiä irtisanottiin kaikilta tasoilta – palvelusihteeristä kehityspäällikköön.

Päällikkö Ilkka Alava julkisten alojen työntekijöitä edustavasta JHL:stä sanoo, että irtisanomiset syövät koko tuottavuusohjelman uskottavuutta.

"Tietty väkimäärä halutaan vähentää millä keinoilla tahansa. Myös hallitus saa huonon leiman työllisyyden ylläpitäjänä."

Hallitus on päättänyt noin 14 450 valtion työpaikan vähentämisestä.

HS:fi 9.12.2008

Sadat saivat kuulla irtisanomisuhasta työviikon aluksi

Sadat suomalaisyritysten työntekijät ovat saaneet kuulla itseään koskevasta irtisanomisuhasta työviikon aluksi maanantaina. Irtisanomistarpeista ovat kertoneet Ponsse, Vaahto ja Tamfelt.

Lomautuksia on tiedossa puolestaan Metsossa ja Walkissa, joissa yt-neuvottelut on saatu päätökseen.

Metsäkonevalmistaja Ponsse ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut, joissa tavoitellaan enintään 200 suomalaisen työntekijän vähentämistä. Koko konsernissa vähennyksiä on luvassa enintään 320 työpaikan verran. Ponsse konsernin henkilömäärä on noin 1 050.

Teknisiä tekstiilejä valmistava Tamfelt aloittaa puolestaan yt-neuvottelut Tampereen tehtaalla. Yhtiön toimitusjohtajan Jyrki Nuutilan mukaan vähennystarve koskee enimmillään 160 henkilöä.

Kaikkia henkilöstöryhmiä koskevat neuvottelut tarkoittavat lomautuksia, irtisanomisia sekä osa-aikaistamisia. Tampereen tehdas työllistää yli 800 henkilöä.

Prosessiteknologiaa valmistava Vaahto Oy käynnisti maanantaina yt-neuvottelut, jotka koskevat yhtiön koko henkilöstön lomautuksia. Lisäksi neuvotellaan mahdollisista irtisanomisista. Vaahto Group -konserniin kuuluva yhtiö työllistää Hollolassa ja Tampereella yhteensä noin 140 ihmistä.

Elektroniikan sopimusvalmistaja Elcoteq puolestaan saattaa vähentää Suomessa enimmillään noin 50 henkilöä.

Aiemmin laajoista, noin 500 ihmistä koskevista, irtisanomisista on ilmoittanut Rautaruukki. Yhtiön työntekijät marssivat maanantaina ulos työpaikoiltaan vastalauseena meneillään oleville yt-neuvotteluille Raahen, Oulaisten, Pulkkilan ja Hämeenlinnan tehtailla.

Yt-neuvottelut on saanut päätökseen Metso Paperissa, joka lomauttaa Tampereella telatehtaan henkilöstöään. Lomautukset koskevat tehtaan kaikkia 83 työntekijää.

Tehdaspäällikkö Jari Yli-Välitalon mukaan lomautukset kestävät työtilanteen mukaan muutamasta viikosta ylöspäin.
 
Myös pakkausmateriaaleja valmistava Walki on saanut päätökseen yt-neuvottelut lomautuksista. Yhtiön mukaan lomautukset toteutetaan pääosin lyhennettyinä työviikkoina siten, että tammi–huhtikuussa kukin työntekijä on lomautettuna keskimäärin 3–6 päivää kuukaudessa.

Lomautukset koskevat koko henkilöstöä. Walki työllistää Valkeakoskella ja Pietarsaaressa yhteensä noin 450 henkilöä.

Yt-neuvotteluiden perusteeksi yhtiöt ovat ilmoittaneet markkinatilanteen nopean heikentymisen. Useat ekonomistit arvioivat maanantain Taloussanomissa, että yt-uutisia kuullaan jatkossa entistä enemmän, ja viimeistään keväällä on luvassa uusi irtisanomisten kierros.

STT - HS:fi 8.12.2008

Irlannissa teurastetaan joukoittain sikoja skandaalin vuoksi

Irlannin sianlihaskandaali johtaa laajoihin eläinten joukkoteurastuksiin. The Irish Times -lehti kertoi aamulla, että jopa 100 000 sikaa teurastetaan porsaanlihasta löytyneen dioksiinin vuoksi. Myös myynnissä olevat ja vientiin aiotut sianlihatuotteet on määrätty hävitettäviksi.  

Alun perin dioksiinia löytyi yhdeltä sikatilalta rutiinitarkastuksessa.

Myrkyllisiksi havaituissa näytteissä oli jopa 200-kertaisesti suositukset ylittäviä määriä dioksiinia.

Tutkimuksia jatketaan kymmenellä sikafarmilla ja 38 karjatilalla tasavallan alueella ja yhdeksällä tilalla Pohjois-Irlannissa.

Dioksiiniskandaalia luonnehditaan vakavaksi iskuksi Irlannin seitsemän miljardin euron elintarviketeollisuudelle.

EU:n komissio on kutsunut huomiseksi koolle elintarviketurvallisuusasiantuntijoiden kokouksen pohtimaan toimenpiteitä haittavaikutusten torjumiseksi.

YLE Uutiset 08.12.2008

EU kokoaa tiedot irlantilaisen sianlihan vientimaista

Euroopan unioni ryhtyy kokoamaan tietoja myrkystä saastuneen irlantilaisen sianlihan vientimaista. Euroopan komissio kehottaa EU:n elintarviketurvallisuuden asiantuntijoita vaihtamaan tietoja keskenään. Komission tiedottaja Pietro Petrucci sanoi, että tällä hetkellä lihan kulkeutumisesta muihin EU-maihin ei ole selvää kuvaa.

Irlantilaisviranomaisten ilmoituksen mukaan saastunutta lihaa on viety 20-25 maahan, korkeintaan 30 maahan.

Komission tiedottaja Pietro Petrucci kertoi komission pitävän tarkoin silmällä saastumistapausta ja mahdollisesti saastuneen sianlihan ja lihatuotteiden vetämistä pois markkinoilta.

EU:n elintarviketurvallisuusasiantuntijat keskustelevat tapauksesta sunnuntaina puhelimitse. Niiden maiden edustajat, joihin saastunutta lihaa on ehkä viety, pitävät kokouksen tiistaina.

Dioksiinia sisältävää sianrehua vain Irlannissa

Irlannin hallitus ilmoitti lauantaina vetävänsä pois kaikki syyskuun jälkeen tuotetut kotimaiset sianlihatuotteet sen jälkeen kun teurastetuista sioista löydettiin dioksiinimyrkkyä kymmeneltä maatilalta. Dioksiini oli joutunut sikoihin saastuneesta rehusta.

Dioksiinit ovat myrkyllisiä kemikaaleja, jotka voivat pitkän ajan voimakkaassa altistuksessa aiheuttaa esimerkiksi syöpää.

Saastunutta irlantilaista sianlihaa on tavattu Ranskassa ja Belgiassa, mutta Irlannin elintarviketurvallisuusvirasto FSAI sanoi, että ongelma rajoittuu irlantilaiseen sianlihaan ja irlantilaiseen rehuun. Virasto pitää lähes varmana, että teollisuusöljyä on päässyt vahingossa sianrehuun tehtaassa.

FSAI arvioi, että dioksiinitaso saastuneessa sianlihassa ylittää sallitun 80-200-kertaisesti. Silti FSAI pitää riskiä kuluttajille hyvin pienenä. - Näitä kemikaaleja sisältäviä tuotteita täytyisi nauttia 40 vuotta ennen kuin ilmenisi minkäänlaisia sairauden oireita, sanoi FSAI:n varapääjohtaja Alan Reilly uutistoimisto AFP:n mukaan.

Britannia irlantilaisen sianlihan pääostaja

Irlanti vei viime vuonna sianlihaa ulkomaille 368 miljoonan euron edestä. Puolet vientilihasta meni Britanniaan. Lisäksi sianlihaa viedään muun muassa Japaniin, Saksaan, Ranskaan ja Yhdysvaltoihin.

Britannian elintarvikevirasto sanoi sunnuntaina tarkkailevansa tilannetta. Virasto ei pidä kuitenkaan lihantuonnin aiheuttamaa riskiä "merkittävänä". Viranomaiset neuvovat kuitenkin kuluttajia olemaan syömättä irlantilaista sikaa toistaiseksi.

Myös Ruotsin viranomaiset kehottavat välttämään irlantilaista sikaa sisältäviä tuotteita, kunnes toisin ilmoitetaan.

Saksa on varotoimena päättänyt poistaa kaikki irlantilaiset sianlihatuotteet myynnistä.

AFP, Reuters 07.12.2008

Irlantilaisesta sianlihasta löydetty myrkkyä

Irlannissa teurastettujen sikojen lihasta on löydetty dioksiinia. Aine voi aiheuttaa syöpää. Löydön takia maan ruokaturvallisuudesta vastaavat viranomaiset ovat asettaneet kaiken syyskuun alun jälkeen teurastamoista tulleen sianlihan käyttökieltoon.

Syöpää aiheuttavaa dioksiinia on havaittu irlantilaisessa sianlihassa jopa 200-kertaisesti sallittuun nähden. Myrkky on joutunut sikoihin saastuneesta rehusta.

Irlannin ruokaturvallisuudesta vastaava virasto Food Safety Authority of Ireland (FSAI) suosittaa kaiken maassa teurastetun ja tuotetun sianlihan vetämistä markkinoilta. Käyttökielto koskee syyskuun alun jälkeen teurastettuja sikoja.

Irlannin sikatalous työllistää noin 7 000 ihmistä noin 500 tilalla. Kaikkiaan maassa kasvatetaan noin 3,6 miljoonaa sikaa vuosittain.

Suurin osa viennistä menee Britanniaan, mutta vientiä on myös Saksaan, Italiaan ja Ranskaan sekä useisiin Itä-Euroopan maihin. Venäjälle irlantilaista sianlihaa menee vuosittain noin 6 600 tonnia ja Kiinaankin yli tuhat tonnia.


Reuters, AFP, AP 07.12.2008

Joulukinkut tuotetaan geenimuunnellulla rehulla

Lähes kaikki Suomessa ensi jouluna myytävät joulukinkut ovat peräisin geenimanipuloitua soijarehua syövistä sioista. Geenisoijaa syövät niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin kinkuiksi päätyvät siat.

Suomen suurimmat kinkuntuottajat, HK Ruokatalo, Järvi-Suomen Portti, Atria ja Snellman, hyväksyivät viime vuonna geenisoijan sikojen ravinnoksi. Suuryritysten päätöksen jälkeen myös pienet ja keskisuuret sianlihantuottajat ovat siirtyneet osittain GMO-soijan käyttöön.

Lain mukaan geenimanipuloituja elintarvikkeita ei tarvitse erikseen merkitä. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) on kuitenkin toistuvasti esittänyt, että lihantuottajat laittaisivat tuotteisiinsa vapaaehtoisesti merkinnän geenimanipuloinnin käytöstä. Anttila perustelee toivettaan sillä, että kuluttajilla on oikeus tietää, mitä ostavat.

Geenimuuntelua ei hyväksytä luomutuotannossa. Suomessa geenimuuntelua vastustavassa kampanjassa ovat mukana mm. Luomuliitto ja Maan ystävät.

Geeniruoan vastustajien mukaan geenimuuntelun vaikutusta ruoan terveellisyyteen ei tunneta kunnolla. Vihreä lanka -lehden haastattelema solubiologi Liisa Kuusipalo sanoo, että kun kemikaaleilla vaaditaan kahden vuoden tutkimusjakso, siirtogeenisillä kasveilla ei ole edelleenkään tehty yhtään näin pitkää tieteellistä ruokintakoetta. Siirtogeenit eivät pilkkoudu kokonaan ruoansulatuksessa, vaan niistä löytyy pätkiä geenimuunneltua rehua syöneiden eläinten lihasta ja erityisesti maidosta, lehti kertoo.

Yle 07.12.2008

Philips vähentää jopa 220 työntekijää Suomessa

Philips aikoo vähentää Suomen työntekijöistään miltei puolet.

Philips aikoo vähentää jopa 220 työntekijää Suomessa. Yle uutisten mukaan yt-neuvottelut aloitetaan ensi maanantaina Mäntsälän valaisintehtaalla ja Vantaan tuotekehityksessä.

Ylen mukaan koko Mäntsälän tehdas saatetaan ajaa alas jo ensi vuoden aikana. Tehtaassa työskentelee 170 työntekijää ja toimihenkilöä. Vantaan magneettikuvausten kehittämisyksikön 120 työntekijästä on ilmoitettu vähennettävän 50.

Philips Oy:llä on Suomessa kaikkiaan 460 työntekijää.

STT - HS:fi 2.12.2008

Rautaruukki aikoo vähentää Suomessa noin 500 henkeä ja saman verran ulkomailla

Teräsyhtiö Rautaruukki sopeuttaa toimintaansa rajulla kädellä. Yhtiö aloittaa yt-neuvottelut lomautuksista, irtisanomisista ja osa-aikaistamisista. Lisäksi määräaikaisen ja vuokratyövoiman käyttöä vähennetään.

Rautaruukin mukaan henkilöstövähennystarve on Suomessa enintään 520, joista valtaosa liittyy teräsliiketoiminnan ja teräspalvelukeskusten toiminnan tehostamiseen. Vähennystarpeen koko konsernissa yhtiö arvioi olevan noin 1 000 henkilöä.

Rautaruukki työllisti viime vuoden lopulla noin 14 500 ihmistä, joista lähes puolet eli 7 000 työskentelee Suomessa. Toiseksi eniten, noin 2 000, työskentelee Venäjällä.
 
Seuraaviksi merkittävimmät maat henkilöstömäärässä ovat Puola, Unkari, Ruotsi, Norja ja Ukraina.

Rautaruukki sopeuttaa terästuotantoa ja muita toimintoja vastaamaan vähentynyttä kysyntää ja varastotilannetta.

Rautaruukin toimitusjohtajan Sakari Tammisen mukaan kansainvälinen talouskriisi on viime viikkojen aikana vähentänyt kysyntää, minkä vuoksi yhtiön on sopeutettava toimintaansa.

Terästuotannon sopeuttamiseksi Raahen tehtaan toinen masuuni pysäytetään väliaikaisesti.

Yhtiö tavoittelee toiminnan tehostamisella noin 60 miljoonan euron pysyviä kustannussäästöjä vuositasolla. Järjestelystä arvioidaan tulevan noin 10 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset.

Yhtiö arvioi tiedotteessa, että konsernin kuluvan vuoden liikevoitto jää tänä vuonna viime vuoden tasolle.

Lokakuussa 2008aloitettu Boost-ohjelma jatkuu. Rautaruukki keskittää ohjelman avulla toimintoja entistä suurempiin ja kilpailukykyisempiin yksiköihin. Boost tehostaa yhtiön tukitoimintoja, vähentää ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöä ja ajoittaa investointeja uudelleen.

Boost-ohjelman avulla Ruukki Construction -divisioona keskittää rakentamisen tuotteiden valmistuksen Baltiassa Pärnun tehtaalle Viroon. Pienet profilointitehtaat Latvian Riiassa ja Liettuan Vilnassa suljetaan huhtikuun 2009 loppuun mennessä.

Unkarissa Hatvanin tehtaan tuotantoa suunnitellaan siirrettäväksi Jaszberenyn komponenttitehtaalle vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Hatvan kuuluu Ruukki Engineering -divisioonaan.
 
Ruukki Metals -divisioonan Tampereen teräspalvelukeskus loppuu näillä näkyminen Boost-ohjelman avulla kesäkuun loppuun 2009 mennessä, ja osavalmistus keskitetään Raaheen sekä Seinäjoelle.

STT - Iltalehti.fi 28.11.2008

Kartonkiyhtiö Stromsdal konkurssiin

Juankoskelainen kartonkiyhtiö Stromsdal on ajautumassa konkurssiin. Yhtiön hallitus päätti tänään jättää konkurssihakemuksen käräjäoikeuteen. Yhtiö ei onnistunut järjestämään rahoitustaan.

Stromsdalin solmima aiesopimus merkittävästä yritys- ja rahoitusjärjestelystä on kariutunut. Yhtiö kertoi myös tänään saaneensa tiedon, että yhtiön päärahoittajat eivät ole valmiita jatkamaan yhtiön toiminnan rahoittamista. Stromsdal on myös selvittänyt muita rahoitusmahdollisuuksia, mutta ratkaisua ei ole löytynyt.

Stromsdal on paininut talousvaikeuksien kanssa jo vuosia. Yhtiön palveluksessa työskentelee noin 200 henkilöä, joista suurin osa Juankoskella.

STT - KSML.fi 27.11.2008

Johtajien palkat ovat jo aika päiviä sitten karanneet kansalaisten palkoista.

Ilta-Sanomat selvitti, kuinka monta työntekijää vastaa yhtä johtajaa.

Pörssiyhtiön johtaja on kymmeniä kertoja työntekijöitään arvokkaampi, jos palkkaa pidetään arvostuksen mittana. Vaikka duunari pakertaisi koko työikänsä, hän ei todennäköisesti tienaa edes koko työurallaan pörssiyhtiönsä johtajan vuosipalkkaa.

Esimerkiksi Sammon konsernijohtaja, ja suuromistajana hyvät pääomatulot kerännyt Björn Wahlroos sai viime vuonna 422 kertaa parempaa palkkaa kuin pienipalkkainen vakuutusalan asiakaspalvelija.

Johtajien peruspalkkaykköselle, Nokian Olli-Pekka Kallasvuolle taas maksettiin 81 kertaa enemmän kuin Nokian insinöörille. Jos Kallasvuon palkkaa olisi verrattu vaikka lähetin tilipussiin, Kallasvuo olisi ollut 174 lähetin veroinen.
Iltasanomat 27.11.2008

Pääomamiljonäärit eivät maksa kuntapalveluista


Sadat miljoonien eurojen pääomatuloja hankkineet suomalaiset eivät maksaneet lainkaan veroja kotikuntaansa 2007. Siten he saivat nauttia "ilmaiseksi" kuntien peruspalveluista. Verot menivät valtion kirstuun.

Kun selaa tuhannen suurimman pääomatulon saajan listaa, selviää, että Tuusula ei saanut euroakaan asukkaalta, jolla oli 81 miljoonan euron tulot, eikä Hyvinkää saanut 12 miljoonaa euroa tienanneelta mitään.

Tammisaari, Raisio, Porvoo, Kokkola. Merimasku, Vimpeli, Alavus ja Elimäkikin ovat samassa sarjassa. Eniten nolla-kunnallisverolaisia on Helsingissä ja Espoossa.

Kunnallisveroa maksamattomia on tuhannen suurimman pääomatulon saajan listalla toista sataa. Heillä oli valtionverotuksessa ilmoitettavia pääomatuloja yhteensä 317 miljoonaa euroa, joista on maksettu valtion tuloveroa 88 miljoonaa euroa.

Lisäksi sadat muut suurituloiset maksavat hyvin pieniä kunnallisveroja.

Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä katsoo, että ansiotulojen muuntaminen pääomatuloiksi ei ole kestävä menettely. Asia ei kuitenkaan vielä ole muodostunut valtiontaloudessa ongelmaksi, hän sanoo.

Hetemäki vetää verotyöryhmää, jonka tehtävänä on selvittää verotuksen rakenteita ja tehdä esitys uudistuksista vuoden 2010 loppuun mennessä.

Ensimmäiseksi ryhmä ottaa kantaa lääkäreiden ja asianajajien menettelyyn, jossa nämä ammattiryhmät ottavat osan tuloistaan osinkoina ja maksavat niistä 28 prosenttia veroa normaalin palkkaveron, eli korkeamman veron sijasta. Tämä menettely saa korkeimman hallinto-oikeuden mukaan jatkua.

Hetemäen työryhmä tulee pohtimaan, miten eri tuloja pitäisi verottaa.

Jatkossa tulee edelleen olemaan sekä kuntien että valtion verotus, Hetemäki sanoo.

Kuntaliitto paheksuu juristien ja lääkäreiden tapaa muuntaa osa ansiotuloistaan vähemmän verotettaviksi pääomatuloiksi.

Liiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan kunnat pitävät jo nyt ongelmana ansiotulojen muuttamista pääomatuloiksi, sillä siinä katoavat veroeurot kuntien tavoittamattomiin.

Hän katsoo, että tällainen käytäntö myös rapauttaa kansalaisten veronmaksumoraalia.

Ongelmaksi muodostuu myös se, että kunnat eivät pysty enää kilpailemaan työvoimasta, jos jotkut ammattiryhmät voivat maksaa tuloistaan 28 prosenttia veroa, mutta samoista tuloista maksetaan kunnan palveluksessa korkeaa ansiotuloveroa.

HS.fi 26.11.2008

Finlayson Forssa hakeutuu konkurssiin

Työvaatekankaita valmistava Finlayson Forssa Oy hakeutuu konkurssiin. Yhtiöllä on noin 120 työntekijää Forssassa ja Ikaalisissa.

Konkurssi ei koske Forssassa toimivaa Finlayson Oy:tä, joka valmistaa kodin tekstiilejä. Suomalaisten tekstiilivalmistajien pitkä yhteistyö ja yhteiset omistussuhteet päättyivät vuoteen 2000.

Finlayson Forssan vaikeudet ovat kärjistyneet viime vuosien aikana, kun suuret kansainväliset asiakkaat ovat siirtäneet vaatteenvalmistusta Aasiaan. Yhtiön mukaan tilauskanta on heikentynyt merkittävästi kuluvan vuoden aikana. Lisärahoituksen torpannut rahoituskriisi veti lopulta maton yhtiön alta.

Iso takaisku toiminnalle tuli puolustusvoimilta, joka siirsi maastopukukankaiden valmistuksen Aasiaan. Finlayson Forssa on valmistanut suurimmalle asiakkaalleen armeijan maastopukuja useiden vuosikymmenien ajan.

Tarun päättymisen enteitä oli ilmassa jo kesällä, kun yhtiö ilmoitti sulkevansa Ikaalisissa sijaitsevan kutomonsa ja aloittavansa kankaiden oston ulkomailta.

STT - KS.fi 21.11.2008

Finnair vähentämässä väkeä lentorahtiyhtiöissään

Lentoyhtiö Finnair on vähentämässä väkeä lentorahtiyhtiöissään. Finnair Cargo ja Finnair Cargo Terminal Operations aloittavat yt-neuvottelut. Finnairin mukaan tehostamistoimet saattavat merkitä 71 henkilön vähentämistä ja 300 henkilön lomauttamista ensi vuoden aikana.

Finnair Cargon ja Finnair Cargo Terminal Operationin toimitusjohtajan Antero Lahtisen mukaan syynä yt- ja muille tehostamistoimille ovat lentorahtimäärien arvioitu pienentyminen.

– Lentorahtimäärien arvioidaan laskevan noin 10 prosenttia ensi vuonna, Lahtinen kertoi.

Kuluva vuosi on ollut lentorahdeissa vielä hyvä ja Lahtisen mukaan nyt kerrotuilla toimenpiteillä halutaan varmistaa lentorahtiliiketoiminnan kehittämisedellytykset myös jatkossa.

– Millä ihmeellä tällaisia toimia voidaan perustella yhtiöissä, jotka tekevät tänä vuonna ennätystulokset?, ihmetteli Finnair Cargo Terminal Operationsin teknisten toimihenkilöiden luottamusmies Jari Hikipää.

STT - KS.fi 21.11.2008

Teollisuusmaiden työttömyys kasvaa 8 miljoonalla

Teollisuusmaiden työttömyys lisääntyy voimakkaasti kahden seuraavan vuoden aikana, ennustaa Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD. Pahin talouden taantuma kolmeen vuosikymmeneen kasvattaa järjestön talouskatsauksen mukaan työttömien määrää noin 8 miljoonalla henkilöllä.

Työttömien määrä nousee OECD:n arvion mukaan nykyisestä 34 miljoonasta henkilöstä 42 miljoonaan henkilöön vuonna 2010.

OECD ennustaa teollisuusmaiden kokonaistuotannon supistuvan ensi vuonna 0,4 prosenttia. Seuraavana vuonna tuotanto kääntyy 1,5 prosentin kasvuun.

STT  - KS 25.11.2008

Rakennuskonserni Skanska aikoo vähentää Suomesta 600 työpaikkaa.

Skanskan työvoiman tarve Suomessa vähenee rakentamisen laskusuhdanteen vuoksi noin 600 työpaikalla, arvoi Suomen Skanska toimitusjohtaja Juha Hetemäki. Skanska työllistää Suomessa lähes 3 000 henkilöä.

- Suunnitellut henkilövähennykset koskevat korkeintaan 150 toimihenkilöä sekä noin 450 työntekijää eri alueilta ja yksiköistä, kertoi Hetemäki.

Skanskan Suomen liikevaihto pienenee Hetemäen mukaan ensi vuonna noin 15 prosenttia. Yhtiö joutuu siksi leikkaamaan kuluja vastaavasti. Se merkitsee myös henkilöstön vähentämistä, sillä rakentamisen hiljentyessä töitä ei riitä kaikille, totesi hän.

Ensimmäisenä yhteistoimintaneuvottelut käytiin Skanska Kodit Oy:ssä, johon asuntokaupan hidastuminen on vaikuttanut Skanskan toiminnoista eniten.

Yhtiö toteuttaa henkilöstövähennykset sekä irtisanomisina että lomautuksina ja osa voidaan hoitaa eläkejärjestelyin.

Suomen talonrakennus voi Rakennusteollisuuden arvion mukaan supistua ensi vuonna jopa neljänneksellä. Rakennusalan työttömyys kasvaa Rakennusliiton arvion mukaan 20 000 hengellä, pahimmassa tapauksessa jopa 40 000 hengellä.

Työttömiksi ovat Rakennusliiton mukaan ensimmäisenä jäämässä rakennusalan vuokramiehet, joita on runsaasti töissä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Yrityksistä erityisesti pienten urakoitsijoiden tilanne on vaikeutunut ja liitto ennakoi niiden konkurssien lisääntyvän runsaasti.

Rakennusalan yritysten työntekijämäärät vaihtelevat runsaasti.

Projektirakentamiseen erikoistuneella SRV:lla ei ole juurikaan omia työntekijöitä. Eniten vakituisia työntekijöitä on suurilla rakennusliikkeillä kuten Skanskalla, YIT:llä ja NCC:llä
.

STT - Iltalehti.fi 25.11.2008

Skanska vähentää 600 työpaikkaa Suomesta

Rakennuskonserni Skanska aikoo vähentää Suomesta 600 työpaikkaa. Yhteensä työntekijöitä vähennetään Pohjoismaista 3 400. Ruotsissa yritys aikoo leikata 2 000 työpaikkaa ja Norjassa 800. Yhtiön mukaan syynä on etenkin asuntorakentamisen jyrkkä lasku.

STT  - KS.25.11.20078

Työvoimatoimistojen väestä saatetaan vähentää yli kolmannes

Hallituksen tuottavuusohjelma uhkaa vähentää työvoimatoimistojen työntekijöistä jopa yli kolmasosan.

Valtion työpaikkoja karsiva tuottavuusohjelma kurittaa erityisen raskaasti juuri työ- ja elinkeinoministeriötä (TEM), jonka hallinnonalalta pitäisi vähentää yhteensä 2 250 henkilötyövuotta eli yli 20 prosenttia työpaikoista.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan ministeriölle annetusta vähennyskiintiöstä 1 126 henkilötyövuotta kohdistuu pelkästään työvoimatoimistoihin. Vuoteen 2011 mennessä työvoimatoimistoista pitäisi niistää 313 työvuotta ja vuosina 2011–2015 peräti 813 työpaikkaa lisää.

Se on 34 prosenttia työvoimatoimistojen nykyisestä noin 3 300 henkilötyövuodesta.

Ministeriössä tavoitetta pidetään mahdottomana. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) ja työministeri Tarja Cronberg (vihr) yrittävät saada ministeriölle asetettua vähennystavoitetta lievennettyä tai edes lykättyä.

Pekkarinen vetoaa talouden taantumaan, joka uhkaa pahentaa työttömyyttä. Hän on sanonut jo aiemmin julkisesti, että suunniteltuja työvoiman vähennyksiä on taloustilanteen muuttumisen takia pakko arvioida uudestaan.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee työvoimatoimistojen tilannetta ja muitakin tuottavuusohjelman toimenpiteitä kokouksessaan tänään.

TEM:n arvion mukaan vuoteen 2015 mennessä työvoimatoimistoista jää eläkkeelle 723 työvuoden verran ihmisiä. Loput 400 työpaikkaa pitäisi siis saada vähennettyä muilla keinoin. Käytännössä yhdenkään eläköityvän tai muualle töihin lähtevän ihmisen tilalle ei saisi palkata seuraavien seitsemän vuoden aikana ketään.

Tavoitteeseen ei siltikään välttämättä päästäisi ilman, että ihmisiä ryhdyttäisiin irtisanomaan.
 
Tuottavuusohjelmaa on ollut tarkoitus toteuttaa ilman irtisanomisia.

HS.fi 25.11.2008

Lääkeyhtiö Orion aikoo vähentää 300 työntekijää 

Orion-konsernin pääkonttori sijaitsee Espoossa.

Lääkeyhtiö Orion aloittaa yt-neuvottelut ja aikoo vähentää jopa 300 työntekijää. Yt-neuvottelut koskevat pääosin tukimusta ja tuotekehitystä ja kohdistuvat vuodelle 2009.

Yhtiön mukaan väenvähennyksen tavoitteena on kehittää nykyistä joustavampi ja kevyempi toimintamalli lääketutkimus- ja kehitystoimintaan. Orionin tiedotteen mukaan yhtiön on pakko muokata toimintamallia ja kustannusrakennetta, jotta se pysyisi kilpailukykyisenä myös jatkossa, kun sen tärkeimpiä tuotteita suojaavien patenttien voimassaolo päättyy ensi vuosikymmenen alkupuolella.

Lääkkeitä tekevä Orion työllistää noin 3 300 henkilöä, joista Suomessa työskentelee 2 700. Yhtiön kotipaikka ja pääkonttori ovat Espoossa.

Hs.fi 19.11.2008

Rakennuslama voi viedä jopa 50 000 työpaikkaa

Työt seisoivat rakennusfirma Henry Katajan työmaalla Helsingissä lokakuun lopussa.

Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) ennustaa, että rakentamisen voimakas hiipuminen vetää talouskasvunkin miinukselle ensi vuonna. VTT:n laskelmien mukaan rakentaminen supistuu ensi vuonna kymmenen prosenttia.

"Kymmenen prosentin miinus rakentamisessa tarkoittaa yhtä prosenttiyksikköä bruttokansantuotetasolla, ja se vetäisi kyllä bruttokansantuotteenkin miinukselle. Rakentamisen rooli on merkittävä", sanoo VTT:n Kiinteistöt ja rakentaminen -yksikön asiakasjohtaja Pekka Pajakkala.

Rakentamisen osuus kansantuotteesta on ollut noin kymmenesosa.

VTT:n mukaan kahden seuraavan vuoden aikana uudisrakentamisesta katoaa jopa 25 000–30 000 työpaikkaa. Korjausrakentamiseen sen sijaan syntyy 5 000–10 000 työpaikkaa lisää, joka hieman tasoittaa uudisrakentamisen tyssäämisen vaikutuksia.

Kaiken kaikkiaan talonrakentamisesta häviää kahden vuoden kuluessa 20 000 työpaikkaa. Vielä tänä syksynä talonrakentaminen on työllistänyt 140 000 ihmistä.

"Rakennustoiminnan työllisyys on ollut nyt korkealla tasolla. Jos se tulee 20 000 työpaikkaa alaspäin, ollaan kahden vuoden takaisella tasolla. Ei se vielä ihan hirveää ole", Pajakkala sanoo.

Hirveää se voi olla sitten, kun rakennustyömaiden hiljeneminen alkaa vaikuttaa siitä riippuviin aloihin kuten esimerkiksi suunnitteluun, keittiönvalmistajiin, rakennusmateriaalien valmistajiin, palveluihin ja kuljetuksiin. Kun yksi rakennusmies työllistää enemmän kuin yhden muun alan ihmisen, tarkoittaa se sitä, että rakentamisen hiipuminen vähentää kaikkiaan jopa 50 000 työpaikkaa. Samanlaista lukua on veikkaillut myös Rakennusliitto.

Kaiken kaikkiaan rakentaminen työllistää kerrannaisvaikutuksineen 520 000 henkeä.

Talonrakentamisen lisäksi myös toimitilarakentaminen tulee ensi vuonna jyrkkää liukumäkeä alaspäin. Aloitukset ovat jo vähentyneet, mutta VTT:n Pajakkalan mukaan ne loppuvat lähes kokonaan ensi kesään mennessä. Uusia toimitiloja ei siis juuri rakenneta ensi kesän jälkeen.

"Ensi kesänä valmistuu valtavasti toimistotilaa. Kysyntä on kuitenkin tosi pientä. Eivät firmat tällaisessa taloustilanteessa ala vaihtamaan toimitilojaan, joten tilat jäävät tyhjiksi. Niillekin tiloille voisi miettiä muuta käyttöä, vaikka muuttamista vuokra-asunnoiksi", Pajakkala sanoo.

Valtio suunnittelee parhaillaan elvyttäviä toimia rakennusalalle. Yksi vaihtoehto on muuttaa tyhjillään seisovia myymättömiä asuntoja asumisoikeus- tai vuokra-asunnoiksi lainmuutoksen avulla.

VTT:n arviot ulottuvat vuoden 2010 loppuun. Pajakkalan mukaan on täysin mahdollista, että vuonna 2011 asuntorakentaminen elpyy, jos korotkin pysyvät matalalla.

"Monissa maissa matala korko ei kuitenkaan ole auttanut asiaa", Pajakkala sanoo.

Hs.fi 19.11.2008

Trukkifirma Rocla lomauttamassa jopa 430

Trukkivalmistaja Rocla aloittaa Suomen-yksiköissään yt-neuvottelut lomautuksista, jotka koskevat korkeintaan 430 henkilöä.

Lomautukset kestäisivät enimmillään 40 päivää ja jaksotettaisiin tammi-syyskuun ajalle, Rocla kertoi tiedotteessaan.

Taustalla on heikentynyt markkinatilanne, jonka vuoksi Roclan trukkitilausten määrä on vähentynyt.

Yhtiö varoitti tiistaina myös, että sen loppuvuoden tulos jää tappiolliseksi. Myös koko vuoden tuloksen arvioidaan painuvan lähelle nollaa.

Roclan mukaan myös sen ulkomaisissa yksiköissä tehdään tehostustoimia tarpeen mukaan. Konsernin palveluksessa oli syyskuun lopussa yhteensä 649 henkilöä, joista 430 Suomen yksiköissä.
STT
Ilta-Sanomat 18.11.2008

Köyhä saa huonompaa hoitoa kuin keski- ja hyvätuloinen 

Väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet selvästi. Stakesin tutkimuksen mukaan terveyserojen kärjistyminen johtuu siitä, että köyhä saa huonompaa hoitoa kuin keski- tai hyvätuloinen.

Erityisesti pitkäaikaisesta sairaudesta kärsivien kuolleisuudessa on merkittäviä eroja hyvä- ja huono-osaisten välillä.

Tampereen yliopiston professori Juhani Lehto muistuttaa, että hyvin toimeentulevien käytössä on kunnallisten terveyspalveluiden ohella työterveyshuolto. Lisäksi monilla on varaa sairausvakuutuksiin, joilla voi korvata yksityisten terveyspalveluiden maksuja.

- Alimmissa tuloryhmissä voidaan käyttää vain yhtä näistä vaihtoehdoista. Tähän ei politiikassa ole kyetty puuttumaan, sanoo Lehto.

Ero kärjistyi 1990-luvulla

Muun muassa yllä kuvattu terveyspalveluiden eriytyminen on johtanut siihen, että huono- ja hyväosaisten terveyserot ovat revähtäneet Suomessa 1990-luvun jälkeen.

Huono-osainen kuolee joihinkin pitkäaikaissairauksiin selvästi helpommin kuin hyväosainen. Esimerkiksi diabetekseen kuolleisuus on tippunut pienituloisilla selvästi vähemmän kuin hyvätuloisilla.

- Ero on huomattava. Ero näkyy nimenomaan siinä, että miten eri tuloryhmät hyötyvät kehittyvistä ja tehostuvista terveyspalveluista, sanoo dosentti Ilmo Keskimäki Stakesista.

Terveyserojen kärjistyminen näkyy esimerkiksi Helsingissä Puistolan terveyskeskuksessa. Ylilääkäri myöntää, että kiire ja henkilökunnan puute voivat vaikuttaa potilaiden hoitoon.

- Pitkäaikaissairauksien hoito on ehkä yksi asia, mihin paremmin koulutetut lähtevät mukaan, arvioi ylilääkäri Jukka Nevanlinna.

YLE Uutiset 17.11.2008

Nanso aikoo irtisanoa 70 työntekijää
 
Vaatevalmistaja Nanso saattaa irtisanoa 70 työntekijää. Myös lomautukset ovat mahdollisia. Yt-neuvottelujen kohteena on yhteensä 360 henkilöä yhtiön eri toimipisteissä.

Nanso perustelee yt-neuvotteluja erityisesti länsiviennin kehityksellä, jota vaikeuttaa kova hintakilpailu.

STT - Keskisuomalainen.fi 18.11.2008

Posti aikoo sulkea viisi konttoria Helsingissä

Posti aikoo sulkea viisi konttoria Helsingissä ja yhteensä 13 koko maassa, kertoo Hufvudstadsbladet.

Pääkaupunkiseudulla lakkauttamisuhan alla olevia konttoreita ovat Lauttasaari, Kasarmitori tai Eira, Olari tai Matinkylä, Pitäjänmäki sekä Munkkiniemi ja Munkkivuori, Kannelmäki tai Lassila. Munkkiniemen tapauksessa on epäselvää, mikä konttori jää jäljelle. Lakkautukset on tarkoitus tehdä vuoden 2009 aikana.

Munkkiniemessä on ryhdytty jo keräämään allekirjoituksia lakkautuksia vastaan.

"Nimenkeruu ei vaikuta tilanteeseen", sanoo aluepäällikkö Eija Pantti Hufvudstadsbladetille.

Postikonttoreita hoitaa Itellan nimeä nykyisin käyttävä postikonserni, joka on kokonaan valtion omistuksessa.

HS:fi 18.11.2008

Palkansaajajärjestöt arvostelevat ankarasti Nokian verkkoyhtiötä

Nokia Siemens Networksin (NSN) toimitalo Espoossa.

Teknologiateollisuuden palkansaajajärjestöt Metalliliitto, Toimihenkilöunioni ja Ylemmät Toimihenkilöt ovat pöyristyneitä Nokia Siemens Networksin laajoista irtisanomisista.

Järjestöt pitävät käsittämättömänä, että voitollisena toimiva Espoon tehdas lakkautetaan.

Kovasanaisessa kannanotossaan palkansaajajärjestöt vaativat, että henkilöstövähennykset ja Espoon tehtaan lakkauttaminen perutaan. Järjestöjen mielestä perusteltua näyttöä ja tarvetta toimenpiteille ei ole esitetty. Myöskään Nokia Siemens Networks ei ole väittänyt Espoon tehdasta tehdasta kannattamattomaksi.

"Nokia Siemens Networksin henkilöstön vähentämiseen tähtäävät toimet ovat käsittämättömiä. Suomen NSN:n toiminta on jo aiempien irtisanomisten vuoksi venytetty äärimmäisen tiukaksi. Jäljelle jäänyt joukko on joutunut tekemään töitä jaksamisensa äärirajoilla ja jopa mielenterveytensä kustannuksella", järjestöjen tiedotteessa sanotaan.

Järjestöt ilmoittavat olevansa erittäin huolestuneita työntekijöiden psyykkisestä kestämisestä, jota työmäärän lisääntymisen ohessa kuormittavat jatkuvat yt-neuvottelut.

"Näin ei voi enää jatkua", järjestöt sanovat.

He vaativat emoyhtiö Nokian puuttumista kestämättömään tilanteeseen.

Talouskriisi uhka maailmanrauhalle 

Kansainvälinen talouskriisi on uhka myös maailmanrauhalle, varoittaa riippumaton tutkimusjärjestö Oxford Research Group

ORG:n mukaan sadatmiljoonat ihmiset kaikkialla maailmassa kärsivät finanssikriisin vaikutuksista, kun työpaikat katoavat ja köyhyys pahenee. Tämä lisännee ihmisten katkeruutta etenkin kehitysmaissa, mikä puolestaan voi johtaa radikaalien ja väkivaltaisten ryhmien suosion kasvuun, ORG toteaa.

Esimerkkejä sosiaalisten levottomuuksien leviämisestä on havaittavissa ORG:n mukaan jo mm. Kiinassa ja Intiassa.

ORG uskoo, että maailmanrauha riippuu hyvin pitkälti muutaman lähikuukauden aikana tehtävistä päätöksistä. Järjestö patistaakin teollistuneita maita uudistamaan maailman talousjärjestelmiä perusteellisesti, jotta juopa rikkaiden ja köyhien maiden välillä pienenisi.

Reuters- Yle uutiset 13.11.2008 

Suomi ykkönen tuloerojen kasvuvauhdissa
Suomi on rikkaiden teollisuusmaiden selkeä ykkönen tilastossa, jossa mitataan tuloerojen kasvua kymmenen viime vuoden aikana. OECD:n tuoreen selvityksen mukaan tuloerot kasvoivat Suomessa erityisen nopeasti vuosina 1995–2005. Lähelle tätä vauhtia päästiin vain Kanadassa.

Nopeasta kasvuvauhdista huolimatta Suomi on yhä OECD-vertailussa pienten tuloerojen maa, selvästi alle keskiarvon ja seitsemännellä tilalla 30 maan joukossa. Siinä omaa luokkaansa ovat Tanska ja Ruotsi.

Suomi on kuitenkin noussut hyvää vauhtia perinteisestä, progressiivisella verotuksella ja tulonsiirroilla tasavertaiseksi lanatusta pohjoismaisesta tulonjakomaasta kohti anglosaksisia suurten erojen maita.

Suomi on tutkimuksessa myös yksi niistä harvoista maista, joissa tuloerot ovat kasvaneet rikkaiden ja keskiluokan, ei vain rikkaiden ja köyhien välillä.

"Syynä on ennen kaikkea vuoden 1993 verouudistus", Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Suoniemi sanoo.

Tässä lamanjälkeisessä uudistuksessa ansiotulojen ja pääomatulojen veroprosenttien ero repäistiin kansainvälisessä vertailussa hyvin suureksi. Niinpä Suomessa kasvavat nopeasti nimenomaan verotuksen jälkeiset tuloerot. Bruttotuloilla mitatut erot jäävät Suoniemen mukaan selvästi pienemmiksi.

Nettotuloilla mitattuna parhaiten ansaitsevan prosentin osuus kaikista tuloista kasvoi Suoniemen mukaan Suomessa kymmenessä vuodessa kaksinkertaiseksi eli 3,5 prosentista seitsemään prosenttiin. Yli puolet tämän pienen ryhmän tuloista oli pääomatuloja, joista erityisen paljon kasvoivat osinkotulot.

Tuloeroja kasvattava verojärjestelmä säädettiin porvarihallituksen aikana. Sen jälkeen hallitusten värit ovat vaihtuneet, mutta lakiin ei ole puututtu.

Yksi syy on pelko pääomien karkaamisesta ulkomaille, jos niiden verotusta kiristetään. Suoniemen mielestä tällaista vaaraa ei kuitenkaan enää juurikaan ole.

Edessä oleva taantuma saattaa kaventaa tuloeroja, jos esimerkiksi yritysten osingonmaksukyky heikentyy. Toisaalta myös työttömyys lisääntyy eikä mikään kasvata rikkaiden ja köyhien tuloeroja niin paljon kuin joukkotyöttömyys.

Sama kehitys, tuloerojen kasvaminen, kuitenkin jatkuu aikojen jälleen parantuessa, jos verotukseen ei puututa.

Verotus on yksi avaintekijöistä tuloerojen selkeässä kasvussa koko OECD-alueella, jossa erot ovat kasvaneet kahdessa kolmasosassa jäsenmaista, kaikissa muissa tosin paljon hitaammin kuin Suomessa.

Tavallisen kansan keskuudessa joillakin on mennyt selvästi huonommin kuin joillakin muilla. Eläkeiän kynnyksellä ja eläkkeellä tulokehitys on ollut suhteessa parasta, mutta lapsiperheiden asema on sen sijaan heikentynyt. Eniten kolhitaan yksinhuoltajia, joiden todennäköisyys kärsiä köyhyydestä on kolminkertainen keskimääräiseen väestöön verrattuna.

Monien mielestä tuloerojen kasvaminen ei ole lainkaan huono asia. OECD:ssä ollaan toista mieltä.

"Kasvavien tuloerojen jättäminen huomiotta ei ole vaihtoehto vaan erittäin vaarallinen tie, jolla on väistämättömiä sosiaalisia ja poliittisia seurauksia", järjestön pääsihteeri Angel Gurria sanoi raportin julkistamistilaisuudessa.

HS.fi 13.11.2008

Nordea-johtajan jättieläkkeestä nousi mekkala Ruotsissa
Tukholma/Helsinki. Nordean entisen toimitusjohtajan jättieläkkeestä on noussut mekkala Ruotsissa. Dagens Nyheter -lehti kertoi keskiviikkona, että Thorleif Krarup ehtii saada Nordeasta eläkettä yhteensä jopa 15 miljoonaa euroa, jos elää vähintään 85-vuotiaaksi.

Krarup ehti olla Nordean toimitusjohtajana vain puolitoista vuotta vuosina 2001–2002. Hänen vuosipalkkansa oli silloin 9,1 miljoonaa kruunua eli runsaat 900 000 euroa.

Nordean ja Krarupin sopimuksen mukaan nyt 56-vuotias Krarup saa puolet entisestä palkastaan, kunnes täyttää 62 vuotta. Sen jälkeen hän saa 60 prosenttia palkasta kuolemaansa asti. Eläke on lehden mukaan suurimpia, mitä Ruotsissa on koskaan maksettu.
 
Nordeasta kerrottiin Dagens Nyheterille, että Krarupin eläkesopimuksen ehtoja oli sorvaamassa Nordean hallituksen entinen puheenjohtaja Vesa Vainio.

Viestintäjohtaja Helena Östmanin mukaan sopimus ei ole Nordean yleisen linjan mukainen, vaan syntyi poikkeuksellisissa oloissa, kun pankkikonsernissa toteutettiin isoja rajat ylittäviä fuusioita.

stt–tt - HS:fi 12.11.2008

Euroopan autoteollisuudesta häviää kymmeniätuhansia työpaikkoja

Nissanin työntekijät osoittivat mieltään tiistaina Barcelonassa 1700 hengen irtisanomisia vastaan.

berliini/pariisi. Pankkikriisin mainingit lyövät voimalla Euroopan autoteollisuuteen. Autonvalmistajat ovat jo marraskuun alkuun mennessä ilmoittaneet karsivansa yhteensä ainakin 25 000 työpaikkaa.

Ensi vuonna suuntaus jatkuu, mutta arviot ovat karkeita. Joka tapauksessa puhutaan kymmenistätuhansista työttömistä.

Talouskasvun hidastuminen ja bensiinin raju kallistuminen leikkasivat autokauppaa jo alkuvuonna. Finanssikriisin vuoksi kurimus on pahentunut.

Ensimmäisenä uusien autojen myynti on tyssännyt niissä maissa, joissa asuntomarkkinat ovat kiristyneet, todetaan Deutsche Bankin tuoreessa katsauksessa.

Velkaisilla espanjalaisilla, irlantilaisilla ja brittikotitalouksilla ei ole tätä nykyä varaa uusiin autoihin. Pankeilta on entistä vaikeampi saada luottoa auton ostamiseen.

Ranskassa Renault keskeytti tuotantonsa kaikilla tehtaillaan pyhäinpäivän tienoilla viikoksi tai kahdeksi.

Yritys ilmoitti jo kesällä karsivansa Euroopassa tänä vuonna 6 000 työpaikkaa, niistä 4 900 Ranskassa. Lisäksi PSA Peugeot-Citroën on kertonut vähentävänsä Ranskassa 2 500 työntekijää.

Joka kymmenes työpaikka Ranskassa ja peräti joka seitsemäs Saksassa on riippuvainen autoalasta, mikä tekee autoteollisuuden kurimuksesta kuuman poliittisen kysymyksen.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy kannattaa EU:n tukia autoalalle. Ranskassa vähäpäästöisen uuden auton ostajat saavat jo hyvitystä auton hinnasta.

Saksassa hallitus päätti viime viikolla mittavasta elvytyspaketista, josta tuetaan merkittävästi myös autoteollisuutta. Julkinen valta antaa autotehtaiden alihankkijoille edullisia luottoja. Uusien autojen ostajat välttyvät ajoneuvoverolta.

Tiistaina Saksan hallitus torjui uudet tukipyynnöt. Hallitus aikoo kuitenkin torpata EU-komission suunnitelmat nopeasta siirtymisestä päästöpohjaiseen verotukseen, koska siitä kärsisi ennen muuta Saksan autoteollisuus.
 
Automarkkina-analyytikko Eric Heymann Deutsche Bank Researchista pitää mahdollisena, että EU päättää tukea autoalaa yhteistoimilla. Euroopan autovalmistajien liitto ACEA vaatii jo, että Euroopan investointipankki varaisi 40 miljardia euroa autoteollisuuden lainoitukseen.

Autoalan alamäki näkyy myös Suomen länsinaapurissa Ruotsissa. Volvo on ilmoittanut tänä vuonna vähentävänsä yli 6 000 työntekijää. Kun mukaan lasketaan tiistaina tullut tieto 900 henkilön vähentämisestä yhtiön moottoreita ja vaihdelaatikoita valmistavasta yksiköstä, nousee luku jo noin 7 000:een.

Nissan puolestaan kertoi lokakuussa passittavansa Espanjassa 1 700 työntekijää ulos autokaupan heikennyttyä.

Tiistaina Nissanin työntekijät osoittivat rajusti mieltään Barcelonassa Nissanin tehtaan ulkopuolella.

Vanhoja EU-maita painaa kysynnän vähenemisen ohella työpaikkojen siirtymä alempien palkkojen Slovakiaan, Romaniaan ja Tšekkiin. Itäisessä Keski-Euroopassakin autoyritykset ovat tosin jo lomauttaneet väkeä.

HS.fi 12.11.2008

Nokian verkkoyhtiö lopettaa Espoon tehtaan ja vähentää 750 työntekijää

Nokia Siemens Networks (NSN) lakkauttaa Espoon Karaportissa sijaitsevan tehtaan tuotannon. Samalla yhtiö käynnistää yt-neuvottelut enintään 750 henkilön vähentämiseksi Suomessa.

Vähennyksistä 350 henkilöä aiheutuu Espoon tehtaan lopettamisesta ja 400 henkilöä muista syistä.

Nokia Siemens Networksin operatiivinen johtaja Mika Vehviläinen kertoo, että Nokian ja Siemensin verkkoyhtiöiden yhdistymisen jälkeen NSN:llä on ollut yksinkertaisesti liikaa tehtaita.

Espoon tehdas valmistaa mikroaaltoradioita ja radioverkko- ja keskusjärjestelmätuotteita. Tuotanto lopetetaan vaiheittain kevään ja kesän 2009 aikana ja siirretään muihin tehtaisiin Euroopassa ja Aasiassa.

Vehviläisen mukaan Espoon tehtaan lakkauttamiseen päädyttiin logistiikkaketjun tehokkuuden parantamiseksi. Tuotantoa pitää tehdä keskitetysti ja mahdollisimman asiakkaita. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yhä suurempi osa kysynnästä on tullut Aasiasta.

"Espoo ei olisi ollut tarpeeksi iso tehdas tekemään tällaista integroitua työtä eurooppalaisille markkinoille. Bruchsalissa oli mahdollisuus laajentaa niin, että se pystyy sen tekemään", Vehviläinen sanoo.

Tänään ilmoitetut henkilöstön vähennykset saattavat loppuun NSN:n perustamisen yhteydessä ilmoitetut henkilöstön karsimistarpeet. NSN ilmoitti perustamisensa yhteydessä vajaat kaksi vuotta sitten, että kahden yhtiön yhdistämisestä aiheutuu 1 500 henkilön vähennystarve Suomessa.

Aiemmin NSN on vähentänyt noin 500 henkilöä pääasiassa vapaaehtoisin tukipaketein. Lisäksi henkilöstö on vähentynyt luonnollisen poistuman ja ulkoistuksien myötä.

Vähennysten jälkeen Nokia Siemens Networks työllistää Suomessa noin 7 000 henkilöä.

Nokia Siemens ilmoitti tiistaina myös noin 500 työntekijää koskevasta vähennystarpeesta Saksassa ja vähäisemmistä vähennyksistä muissa maissa.

HS.fi/talous 11.11.2008

Metso Paper lomauttaa yli 1 100 henkilöä viikoiksi

Metso Paper lomauttaa yli tuhat henkilöä Järvenpään, Hollolan ja Jyväskylän yksiköistään.

Järvenpäässä ja Hollolassa lomautukset koskevat lähes koko henkilöstöä, eli yhteensä noin 1 100:aa henkilöä. Jyväskylässä lomautukset koskevat aluksi muutamia kymmeniä.

Lomautusten kesto vaihtelee seuraavan puolen vuoden aikana muutamasta viikosta useisiin kuukausiin. Lomautukset alkavat aikaisintaan kuun lopussa.

STT- Iltalehti.fi 10.11.2008

Outokumpu lomauttaa 1 500 Torniossa

Outokumpu aloittaa Tornion terästehtaalla neuvottelut yhteensä noin 1 500 työntekijän lomautuksista. Ne jatkuisivat enintään kolme kuukautta.

Metso Paper lomauttaa yhteensä yli 1 100 henkilöä Järvenpään, Hollolan ja Jyväskylän yksiköissään. Lomautukset alkavat aikaisintaan kuun lopussa ja kestävät viikoista useisiin kuukausiin.

Vanhukset maksavat kauppapalvelujen ruuasta ylihintaa

 Kodinhoitajat ovat tähän asti toimittaneet päivittäistavarat lohjalaiselle Aino Salmelle, joka ei itse pääse ruokakauppaan eikä apteekkiin. Toimittaja ja kuvaaja veivät ruokakassit Salmelle haastattelupäivänä.

Vanhusten kauppapalveluja toimittavat yritykset ovat laskuttaneet asiakkailta liikaa. Asiakkaille on toimitettu vanhentuneita elintarvikkeita, eivätkä toimitukset aina vastaa tilauksia.

Helsingin Sanomien saaman yhteenvedon mukaan toimitusajatkaan eivät aina pidä paikkaansa, ja ruokapusseja on jätetty ulko-oville.

Asiakkaille on viety pilaantuneita vihanneksia ja hedelmiä, eivätkä tavaran tuojat myöskään aina pura tuotteita jääkaappiin, vaikka siitä on nimenomaan sovittu kunnan kanssa tehdyssä ostopalvelusopimuksessa.

Jopa asiakaspalvelunumeroon vastaaminen tuottaa usein ongelmia.

Kuntien yhteenveto kauppapalveluja toimittavien yritysten syntilistasta on pitkä, ja johtaa sopimusten purkuihin. Esimerkiksi Tampere miettii apulaispormestari Riitta Ollilan mukaan sopimusten irtisanomista.

Mahdollisena pidetään, että kaupunki siirtää kauppapalvelut kaupungin oman yrityksen hoidettavaksi.

Myös muun muassa Helsingissä ja Espoossa ulkoistetuissa kauppapalveluissa on ollut ongelmia.

88-vuotias helsinkiläinen leskirouva teki lapsenlapsensa kanssa hintavertailun, joka osoitti, että kauppapalvelut ovat erittäin kalliita. Maito maksaa kauppapalvelussa 1,15 euroa litra, lähikaupassa 92 senttiä.

Elovenasta kauppapalvelu peri 2,50 euroa, lähikaupassa paketti maksaa 1,20. WC-paperista rouva maksoi kauppapalvelulle 6,20 euroa, kun sama paketti maksaa lähikaupassa 3,80 euroa.

"Ei ne Arkadianmäellä tiedä tällaisesta yhtään mitään", suivaantunut rouva tuumii.

Rouvan valitukset tuottivat tulosta, ja Helsingin kaupungin edustajat purkivat rouvan ja tavarantoimittajan sopimuksen.

"Monet vanhukset eivät ymmärrä hinnoista enää yhtään mitään, ja heiltä laskutetaan liikaa."

"Minulle luvattiin, että joku reppufirma voi hakea minulle ruokaa, jos on tarvis. Oma tyttö ja lapsenlapset voivat myös hakea, mutta he eivät asu ihan tässä lähellä."

"Voisitteko tuoda samalla paketin Buranaa", lohjalainen Aino Salmi, 75, pyytää, kun sovimme haastattelusta.

Kodinhoitajat ovat tuoneet lohjalaisille kotipalvelun asiakkaille tähän asti päivittäistavarat, mutta vain lääkärin määräämät lääkkeet. Käsikauppalääkkeet kukin hankkii miten kykenee. Ruokakassitkin tulevat pian ostopalveluna.

Yksi kauppapalvelujen tarjoajista on Ruokatori.fi, jonka omistaja Gagar Oy tarjoaa asiakkaille myös käsikauppalääkkeiden toimituksia. Toimituskuluina laskutetaan vähintään 2,50 euroa.

Ruokatorin ja Gagarin toimitusjohtaja Markku Korkiakoski sanoo, että useat asiakkaat ovat tyytyväisiä kauppapalveluihin.

"Tyytymättömyys perustuu pääasiassa mielestäni siihen, että seniorilla ei ole vaihtoehtoa hoitaa asiointia perinteisessä ruokakaupassa, sillä palvelusopimus määrää ruuan hankintapaikan. Toki myös korkea hintataso on aiheuttanut tyytymättömyyttä."

Ruokatorilla on sopimus Helsingin kaupungin kanssa. Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Oulussa, Forssassa, Kokkolassa ja Loimaalla sen toiminta perustuu niin sanotusti normaaleihin yritys- ja kuluttaja-asiakkaisiin.

Ala on Korkiakosken mukaan hankala, koska yhteistyökuviossa ovat mukana myös tukku, ja kuljettajana on vielä kolmas osapuoli. Ruokatorilla on kuukaudessa noin 3 300 toimitusta.

Toiminnan tuotto tyydyttää yrittäjää.
 
"Keräilykustannukset näkyvät ruuan hinnassa, ja valitettavasti ruoka on asiakkaalle kalliimpaa kuin kaupassa."

Kuljetuksesta perittävä 5,20 euroa on Korkiakosken mukaan vain toimitusmaksu.

"Alalla toimivat pelaavat ruuan hinnalla ja toimitusmaksulla. Keräilykustannukset sekoitetaan ruuan hinnan mukaan. Esimerkiksi Tampereella mummot maksavat ruuasta enemmän kuin Espoossa."

HS.fi 10.11.2008

Suomalaisten vuokrat kohosivat heinä–syyskuussa 3,7 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla vuokrat nousivat kaikkein koviten eli 5,5 prosenttia.

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat pääkaupunkiseudulla 5,0 prosenttia ja muualla Suomessa 2,1 prosenttia.

Arava-asuntojen vuokrat nousivat kesällä koko maassa 4,7 prosenttia edellisvuodesta.

Asuntojen keskivuokra oli pääkaupunkiseudulla 11,22 euroa neliömetriltä per kuukausi. Muualla maassa keskivuokra oli 8,33 euroa.

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tekemästä vuokrien neljännesvuositilastosta heinä–syyskuulta.

Taloussanomat 7.11.2008

Kaupthing mitätöi johtajiensa lainoja ennen kaatumistaan

Reykjavik. Islannin talouskriisi saa lisää dramaattisia piirteitä. Tällä viikolla Islannissa tuli julki noin 50 miljardin Islannin kruunun suuruinen lainojen mitätöintioperaatio.

Kaupthing-pankki antoi aikoinaan johtajilleen jättimäisiä lainoja, jotta nämä voisivat ostaa pankin osakkeita. Nämä lainat kuitenkin mitätöitiin ennen kuin pankki käytännössä kaatui ja kansallistettiin kuukausi sitten.

Vyyhti alkoi aueta, kun islantilaisten keskuudessa alkoi alkuviikosta levitä sähköpostiviesti, jossa kerrottiin Kaupthingin avaintyöntekijöiden saaneen jättilainoja anteeksi.

Tiistaina pankin entinen johtokunta myönsi tiedotteessaan, että Kaupthingin työntekijöilleen myöntämät kymmenien miljardien kruunujen lainat on pyyhitty pois. Päätös lainojen mitätöimisestä tehtiin 25. syyskuuta eli tasan kaksi viikkoa ennen Kaupthingin kansallistamista.

Työntekijöille myönnettyihin lainoihin oli asetettu ehto, että pankki voi osakkeiden arvon laskiessa pyytää lainaa vastaan lisää takuita. Tätä pykälää ei koskaan käytetty, kertoo Islannin Morgunbladid-sanomalehti.

Sen sijaan pankissa alettiin pohtia, miten estettäisiin se, etteivät työntekijät ala paniikissa myydä osakkeitaan. Paniikkimyynti olisi johtanut pankin kaatumiseen. Johtokunta päätti, ettei työntekijöiden tarvinnut enää vastata lainoistaan, jolloin heidän ei myöskään tarvinnut myydä osakkeitaan.

Toimenpiteestä ei ollut lopulta pankille hyötyä, vaan Kaupthing ajautui vararikkoon 9. lokakuuta.

Lainojen mitätöinnin suurimmat hyötyjät ovat Morgunbladid-lehden mukaan pankin entinen toimitusjohtaja Hreidar Már Sigurdsson ja pankin entinen hallituksen puheenjohtaja Sigurdur Einarsson.

Islantilaiset ovat tilanteesta raivoissaan. Työttömyys uhkaa, lainojen korot ovat päätähuimaavat ja elintarvikkeiden hinnat nousevat. Myös monet tavalliset piensijoittajat ovat ottaneet lainaa osakkeiden ostoa varten, ja heidän täytyy maksaa lainansa takaisin.

Islannin sijoittajayhdistyksen puheenjohtajan ja Islannin yliopiston taloustieteen laitoksen opettajan Vilhjálmur Bjarnasonin mielestä Kaupthing Bankin tekemä päätös asetti osakkeenomistajat keskenään eriarvoiseen asemaan.

"Pankki valehteli osakkeenomistajilleen omasta tilanteestaan. Tavallisilla osakkeenomistajilla ja osakkeita omistavilla pankin työntekijöillä on samat oikeudet. Kun osakkeiden arvo romahtaa ja osakkeenomistajat häviävät rahaa, pankin henkilökunta pääsee eroon henkilökohtaisista lainoistaan. En ymmärrä tällaista politiikkaa alkuunkaan", Vilhjálmur sanoi Kastljós-ohjelman haastattelussa.
 
Islannin poliisin talousrikosyksikön johtajan Helgi Magnús Gunnarssonin mukaan on mahdollista, että Kaupthingin entinen johtokunta on syyllistynyt rikoksiin, joista voidaan tuomita vankeuteen.
"Mutta en voi sanoa mitään varmaa, koska ainut tieto, joka minulla asiasta tällä hetkellä on, on se jonka olen saanut tiedotusvälineiltä", Helgi Magnús totesi Fréttabladid-sanomalehden haastattelussa torstaina.

Vanhan Kaupthingin raunioille perustetussa, Islannin valtion omistamassa New Kaupthingissa selvitellään parhaillaan, onko vanhan Kaupthingin tekemiä päätöksiä mahdollista muuttaa.

Glitnir ja Landsbanki ovat kiistäneet vastaavanlaisen lainojen anteeksianto-operaation omissa pankeissaan.

HS.fi 7.11.2008

UPM varmisti Kajaanin ja Tervasaaren tehtaiden lopettamisen

UPM:n Kajaanin paperi- ja Tervasaaren sellutehtaan lopettaminen on varmistunut. Yhtiön mukaan toiminnan jatkamiseksi ei löydetty yhteistoimintaneuvotteluissa liiketaloudellisia edellytyksiä.

UPM kertoi ensimmäisen kerran suunnitelmistaan syyskuussa.
 
Taantuva taloustilanne on yhtiön mukaan heikentänyt molempien tehtaiden tilannetta edelleen syksyn aikana.
 
Nyt tehdyt päätökset vähentävät UPM:n henkilöstöä Suomessa noin 700 henkilöllä.

Kajaanissa henkilöstönvähennyksen arvioidaan olevan 535 henkilöä, joista noin 100 siirtyy eläkejärjestelyjen piiriin. Tervasaaressa vakinaiset työpaikat vähenevät 166:lla. Eläkejärjestelyjen piiriin siirtyvien henkilöiden määrä selviää vuodenvaihteeseen mennessä.

HS:fi 6.11.2008

Työttömyysturvaa aiotaan karsia kovalla kädellä

Sosiaaliturvan uudistamiskomitea (Sata) on Helsingin Sanomien tietojen mukaan uudistamassa työttömyysturvaa kovalla kädellä.

Työttömyysturvan rakennetta aiotaan muuttaa niin, että se kannustaa etsimään työtä. Tämän vuoksi työttömän työttömyysturva jaetaan työnhakukausiin ja niin sanottuihin aktivointikausiin.

Työnhakukausien yhteenlaskettu pituus voisi olla yksi vuosi, mikä tarkoittaisi äärimmillään sitä, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan pituus puolittuisi nykyisestä. Nyt ansioturvaa saa 500 arkipäivältä eli kahdelta vuodelta.

Sata-komiteassa valmistellun esityksen mukaan työttömiä kannustettaisiin etsimään aktiivisesti myös työvoimakoulutusta. Aktiivitoimenpiteiden aikana maksettava tuki olisi parempi kuin työnhakutuki.

Epäilijät näkevät esityksessä työttömyysturvan heikennyksen, jos aktivointitoimille ei anneta takuuta.

Jos työtön saa vastedes enää vuoden ajan ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja tämän jälkeen hänelle voidaan osoittaa aktiivitoimia vain lyhyiksi jaksoiksi, hänen turvansa heikkenee. Syrjäseuduilla voi olla vaikea keksiä työllistämistoimia koko ajaksi.

Sata-komiteassa aiotaan myös vähentää ansiosidonnaisen työttömyysturvan korvaustasoja kahteen. Lisäksi työelämästä poistumisen ikäraja nousisi 60 vuoteen.

Edelleen suunnitelmissa on työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen. Pitää siis olla nykyistä pitempi työhistoria ennen kuin saa tukea.
 
Puheenjohtaja Markku Lehto on jättänyt esityksensä komitean ruodittavaksi. Ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta työttömyysturvan heikennykset vaarantavat mietinnön yksimielisyyden.

Komiteassa esitetyssä mallissa valtio tukisi pelkkää perusturvaa saavia työttömiä enemmän kuin työttömyyskassaan kuuluvia. Ammattiyhdistysliikkeen mielestä valtion on tuettava kaikkia työttömiä tasapuolisesti.

Työttömyysturvan tasokorotukset eivät ole olleet komiteassa vakavasti edes keskusteluissa. Indeksikorotuksistakaan ei ole yksimielisyyttä.

Työnantajat haluavat päin vastoin ansiosidonnaiseen toimeentuloturvaan heikennyksiä, koska työnantajat maksavatkin siitä eniten.

HS:fi 6.11.2008

Nokia sulkee Turun yksikkönsä

Nokian sulkeutuvan Turun yksikön toiminnot jatkuvat ensisijaisesti Salon Nokian yksikössä (kuvassa).

Nokia suunnittelee sulkevansa Turun yksikkönsä ja siirtävänsä yksikön toiminnot ensisijaisesti Saloon. Nokialla on Turun yksikössä 220 työntekijää ja tarkoituksena on, että työntekijät jatkavat Salon tai pääkaupunkiseudun Nokian yksiköissä.

Yhtiö kertoi myös suunnittelevansa muutoksia Markets-ryhmän myynnissä ja markkinoinnissa. Nokian arvion mukaan suunnitellut muutokset vaikuttavat suoraan noin 450 työntekijään, joista enintään sata henkilöä on Suomessa.

Lisäksi pitkän aikavälin tutkimustoimintaan keskittyvä Nokia Research Center on keskittymässä tutkimuksessa aikaisempaa harvempiin alueisiin.

Suunnitellut muutokset koskevat maailmanlaajuisesti noin 130:tä Nokia Research Centerin työntekijää ja enintään sataa työntekijää Suomessa.

STT- HS.fi 14.11.2008

Pomo tienaa sata kertaa palkansaajaa enemmän

Palkansaajien tulot jäävät kauas suuriyritysten toimitusjohtajien ansioista, kertoo Taloussanomien ja IS:n selvitys.

Johtajat tienaavat kymmeniä kertoja tai jopa sata kertaa niin paljon kuin yhtiöidensä työntekijät. Esimerkiksi Keskon Matti Halmesmäen ansioilla voisi palkata 102 työntekijää.

04.11.2008 06:24

Nokian renkaat lomauttaa tuhat
Nokian Renkaat aloittaa yt-neuvottelut tuhannen työntekijän lomauttamiseksi, kertoo Ylen uutiset.
Työntekijät lomautetaan Nokian-tehtaalta kolmeksi viikoksi.
Lisäksi sata työntekijää lomautetaan 7-8 kuukaudeksi.

HS.fi 31.10.2008

Stora Enso sulkee lisää tehtaita ja panee väkeä pakkolomalle

Metsäyhtiö Stora Enso aikoo leikata puutuotteidensa tuotantoa sulkemalla väliaikaisesti tehtaita, vähentämällä työvuoroja ja laajentamalla huoltoseisokkeja Suomessa, Virossa ja Tsekissä. Samoja lääkkeitä on syötetty jo Itävallassa, Ruotsissa ja Baltian maissa.
Yhtiö aikoo myös sulkea pysyvästi Viron Viljandin puusepänteollisuuden komponenttitehtaan ja siirtää sen liiketoiminnan Imaveren sahalle.

Torstaina ilmoitetut toimet aikaisempien supistusten kanssa vähentävät kokonaisvuosituotantoa yhteensä noin 1,2 miljoonaa kuutiometriä Suomessa, Baltian maissa, Itävallassa, Tsekeissä ja Ruotsissa, yhtiö ilmoitti torstaina aamupäivällä.

Noin 460 suomalaista puutuotteita tekevää ensiolaista koskevat yt-neuvottelut pakkolomista aloitetaan Kiteen, Tolkkisen ja Kotkan sahoilla sekä mahdollisista väliaikaisista lomautuksista ja pysyvistä irtisanomisista Puumerkki Oy jakeluyhtiössä.

Tšekin Planan sahalta aiotaan vähentää 30 ja Viron Viljandin tehtaalta 40 henkeä.
Jo aiemmin tässä kuussa Stora Enso päätti yt-neuvottelut tuotannon rajoituksista Ybbsin sahalla Itävallassa loppuvuodesta alkaen ja Kopparforsin sahalla Ruotsissa ensi vuoden alkupuolelta lähtien.

Nämä toimet yhdessä jo Puolassa ja Baltian maissa tehtyjen muiden leikkausten kanssa vähentävät henkilöstömäärää noin 175:llä.

Paikusen sahan pysyvä sulkeminen Virossa varhennettiin nyt lokakuuhun 10.9.2008 ilmoitetusta joulukuusta. Sen vuotuinen kapasiteetti oli 170 000 kuutiometriä.

Suurimmalla osalla Stora Enson sahoista suunnitellaan laajennettuja seisokkeja joulun aikaan tuotannon rajoittamiseksi ja varastojen sopeuttamiseksi heikkoon kysyntään.

Stora Enson mukaan loppuvuoden puutuotteiden markkinatilanne on erittäin vaikea heikenneen kysynnän, alentuneiden hintojen ja jatkuvan ylikapasiteetin takia useimmilla markkinoilla. Raaka-ainekustannukset eivät ole yhtiön mielestä laskeneet tarpeeksi nopeasti.
Kannattavuusongelmat ovat pahimmat Suomessa.

“Suunnitellut toimenpiteet vahvistavat meitä seuraavien erittäin vaikeiden vuosineljännesten varalle, mutta emme voi olla varmoja, että nämä toimenpiteet riittävät. Rajoitamme toimintamme alueille, joilla raaka-ainetta on kilpailukykyisesti saatavilla, pienennämme voimakkaasti varastojamme ja muutamme tuotetarjontaamme parantaaksemme kannattavuutta”, Stora Enson puutuotteiden johtaja Hannu Kasurinen sanoi yhtiön pörssitiedotteessa.

Hs.fi 30.10.2008

lmastotutkijat äimistelevät kasvihuonekaasu metaanin määriä

Washington. Tiedemiehet ovat ihmeissään ilmakehän kohonneista metaanipitoisuuksista. Arvot nousivat viime vuonna reilusti, eivätkä tutkijat osaa selittää ilmiötä. Metaani on 25 kertaa haitallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi ilmaston lämpenemisen kannalta.

Ilmakehän metaanipitoisuus on yli kaksinkertaistunut teollistumista edeltävistä ajoista. Pitoisuudet ovat kuitenkin pysyneet vakaina viimeiset kymmenen vuotta, kunnes ne yllättäen nousivat voimakkaasti viime vuoden alusta, kertoivat arvostetun yhdysvaltalaisen MIT-korkeakoulun tutkijat keskiviikkona.

Metaanipitoisuudet ovat nousseet samaan aikaan eri puolilla maapalloa, mikä hämmentää tutkijoita entisestään. Heidän mukaansa on vielä liian aikaista arvioida, onko kyse vain lyhytaikaisesta ilmiöstä. Tutkijat myöntävät, etteivät he vielä ymmärrä täysin metaanin kiertokulkua luonnossa.

stt–reuters -HS:fi 30.10.2008

Kouluterveydenhoidolta uupuu aikaa ongelmien ennakointiin 

Korsossa kouluterveydenhoitajana toimiva Aila Peltonen on huolissaan oppilaista, jotka eivät saa apua mielenterveysongelmiinsa.

Pääkaupunkiseudun kouluterveydenhoidon johtavien virkamiesten mukaan kouluterveydenhoito ei pysty vastaamaan oppilaiden ja heidän perheittensä ongelmiin.
Kunnat ovat ajaneet kouluterveydenhoidon resurssit niin tiukoille, ettei ennaltaehkäisevään työhön jää aikaa.

Erityisesti koululääkäreistä on huutava pula. Espoossa yhden koululääkärin vastuualueeseen kuuluu yli 4 000 peruskoululaista, Vantaalla peräti 8 500.

Vielä pahempi tilanne on Helsingin kehyskunnissa. Koululääkärit ovat usein terveyskeskuslääkäreitä, jotka tekevät murto-osan työstään kouluissa. Yhden lääkärin vastuulla saattaa olla jopa yli 10 000 oppilasta.

Helsingissä tilanne on paras. Kaupungissa on 15 kokopäiväistä koululääkäriä. Heillä on oppilaita vastuullaan 3 300.

Lisäksi Helsingin kaupunginhallitus päätti maanantaina lisätä kuusi miljoonaa euroa lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen. Summasta vain osa menee kouluterveydenhoitoon.
"Vaikka tilanne on meillä tämän alueen paras, tarvitsisimme kuusi lääkäriä ja neljä terveydenhoitajaa lisää, jotta sosiaali- ja terveysministeriön suositukset täyttyisivät", kertoo Helsingin koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon päällikkö Hanna Viitala.
Suosituksen mukaan koululääkäriä kohden saisi olla 2 100 oppilasta.

Kouluterveydenhoitajilla, koulupsykologeilla ja koulukuraattoreilla suositus oppilasmäärästä on 600.
Parhaiten kunnat ovat pitäneet kiinni kouluterveydenhoitajistaan, mutta koulupsykologeja ja koulukuraattoreja on aivan liian vähän.
Esimerkiksi Nurmijärvellä lähes kahtatuhatta koululaista kohden on yksi koulupsykologi.
Useimmissa kunnissa haussa olleet virat on saatu täyteen hyvin. Esimerkiksi Helsingissä jokaista auki olevaa terveydenhoitajan virkaa hakee noin 30 henkeä.
"Mutta moneen vuoteen ei ole tullut lisää vakansseja. Samaan aikaan työmäärä on kasvanut valtavasti, sillä nuorten ongelmat ovat paisuneet todella isoiksi", sanoo koulukuraattorien esimies Hanna Pösö Vantaalta.

Entistä suurempaan rooliin kouluterveydenhuollossa ovat nousseet mielenterveysongelmat. Niistä kärsii noin joka viides nuori.

Pääkaupunkiseudulla yksikään kunta ei ole kyennyt pitämään kiinni hoitotakuusta, jonka mukaan nuorten tulisi saada ongelmiinsa hoitoa kolmessa kuukaudessa.
"Tämän takia kouluissa on todella paljon erittäin sairaita nuoria", kuvaa Vantaan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon päällikkö Arja Ruponen.

"Lasten kasvatuksessa on nähtävissä myös huolenpidon puutetta. Helsingissä esimerkiksi 40 prosenttia vanhemmista ei tiedä, missä heidän lapsensa viettävät viikonloput", huomauttaa Hanna Viitala Helsingistä.

Virkamiesten mukaan vanhempien ongelmana on erityisesti kiivastahtinen työelämä.
"Vanhemmat ovat työelämässä todella tiukoilla. Lapset joutuvat olemaan liikaa yksin", Viitala sanoo.

HS.fi 30.10.2008

Metla: Metsäteollisuudesta katoaa 6000 työpaikkaa tänä vuonna

Metsäteollisuuden tuotanto supistuu voimakkaasti tänä ja ensi vuonna, ennustaa Metsäntutkimuslaitos.
Metsäteollisuuden työvoima vähenee Metlan suhdanne-ennusteen mukaan tänä vuonna 6 000 hengellä.
Metla ennustaa Suomen paperintuotannon laskevan yhteensä lähes 10 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Kartongin tuotanto supistuu kahdessa vuodessa lähes 5 prosenttia.
Sahatavaran tuotanto pienenee tänä vuonna noin viideneksen. Tuotanto laskee hivenen myös ensi vuonna.

STT-HS.fi 29.10.2009

UPM aikoo pakkolomauttaa tuhat henkeä ensi vuonna

Metsäyhtiö UPM aikoo rajoittaa sahatavara- ja vanerituotantoaan pakkolomauttamalla noin 800 henkeä ensi vuonna. Yhtiö kertoi aloittavansa heti asiaa koskevat yt-neuvottelut kaikilla sahoilla ja vaneritehtaallaan Suomessa heikentyneen markkinatilanteen vuoksi.

Lisäksi yhtiö aikoo lomauttaa Heinolan vaneritehtaan koko 230 henkilöstön koivuvanerin nopeasti heikentyneen markkinatilanteen vuoksi. Noin 230 ihmistä koskevien lomautusten arvioidaan kestävän yli kolme kuukautta.

UPM:n sahaliiketoimintaan kuuluu 16 tuotantolaitosta Suomessa, Venäjällä, Itävallassa, Saksassa ja Ranskassa. Suomen seitsemän sahaa sijaitsevat Lappeenrannassa, Kajaanissa, Pietarsaaressa, Korkeakoskella, Heinolassa, Porissa ja Leivonmäellä. Leivonmäen saha on jo aiemmin päätetty sulkea vuoden loppuun mennessä.

Tiistaina osavuosiraporttinsa julkaisseen UPM:n tulos ennen veroja oli heinä–syyskuussa 90 miljoonaa euroa tappiolla, kun se vuotta aiemmin vastaavaan aikaan oli 144 miljoonaa euroa plussalla. Tulosta rasittivat yli 460 miljoonan euron poistot ja alaskirjaukset.
Koko alkuvuoden tulos laski 200 miljoonasta 159 miljoonaan euroon, liikevaihto laski viitisen prosenttia 7,1 miljardiin euroon..

Yhtiö ennakoi paperin kysynnän laskevan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Myös Kiinassa kysynnän kasvu hidastuu. UPM:n paperitoimitusten arvioidaan viimeisellä vuosineljänneksellä laskevan yli 200.000 tonnia viime vuodesta.

HS.fi 28.10.2008

Pääkaupunkiseudulla tuloerot ovat suurimmat Helsingissä
Kotitalouksien väliset tuloerot ovat Helsingissä pääkaupunkiseudun suurimmat. Helsingissä tulot jakautuvat myös alueittain epätasaisemmin kuin Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.
Tiedot selviävät tuoreesta, tutkija Eija Rauniomaan tekemästä selvityksestä, jonka on julkaissut Vantaan tilasto- ja tutkimusyksikkö.

Tutkimuksen mukaan tulotaso kasvoi vuosien 2000 ja 2005 välillä nopeimmin Vantaalla. Vantaalla tulot myös jakautuivat tasaisemmin kaupunginosien ja kotitalouksien välillä kuin Espoossa ja Helsingissä.

Tulotaso oli korkein Kauniaisissa, jossa tulojen keskiarvo, 34 125 euroa oli noin puolet korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin.
Tulojen keskiarvo oli Espoossa 23 000 euroa, Helsingissä 21 025 euroa ja Vantaalla 19 150 euroa.

Keskiarvovertailussa Vantaan tulotaso nousi vuosina 2000–2005 kaksitoista prosenttia, Helsingin kahdeksan ja Espoon kaksi prosenttia. Espoon hitaampaa kehitystä selittää pääosin se, että kaupungin ylimmän asuntokuntakymmenyksen tulotaso aleni 17 prosentilla.
Vaikka asuntokuntien tulotaso yleisesti nousi, matalatuloisten asema heikkeni seurantajaksolla kaikkialla pääkaupunkiseudulla.

Matalatuloisten ryhmään kuului vuonna 2005 huomattavasti enemmän ihmisiä kuin viisi vuotta aiemmin.
Myös pienituloisten määrä kasvoi. Vuonna 2000 pienituloisia kotitalouksia oli pääkaupunkiseudulla 17 000, ja vuoteen 2005 mennessä määrä oli kasvanut 28 000:een.
Pienituloiseksi määriteltiin tutkimuksessa asuntokunta, jonka kulutusyksikkökohtaiset tulot olivat alle puolet valtakunnallisesta mediaanista.

Pienituloisten osuus oli korkein Helsingissä, jossa heitä oli 6,8 prosenttia kaikista asuntokunnista. Espoossa ja Vantaalla pienituloisia oli 4,7 prosenttia ja Kauniaisissa 2,7 prosenttia.

Pienituloisten ryhmään kuului etenkin yksinhuoltajia, monilapsisia perheitä, eläkeläisiä ja opiskelijoita.

HS.fi 28.10. 2008

TIEDOTUSVÄLINEILLE 21.10.2008
VAPAA JULKAISTAVAKSI

Suomen Rauhanpuolustajat:

Nato ei ole brändi vaan sotilasliitto

Martti Ahtisaaren lausunnot eri haastatteluissa Nobelin rauhanpalkinnon myöntämisen jälkeen ovat jyrkässä ristiriidassa palkinnon alkuperäisten periaatteiden kanssa. Vuonna 1895 Alfred Nobel perusti palkinnon kannustaakseen veljeyden rakentamiseen maailmassa, asevarustelun hillitsemiseen ja rauhankokouksien järjestämiseen – kuten Nobel vuonna 1895 määritteli. 

Lausunnoillaan Ahtisaari näyttää valitettavasti korostavan rauhantyön saavutuksiensa sijaan päinvastaisia ansioitaan ja tavoitteitaan. Suomen perinteisen puolueettomuuspolitiikan vähättely ja sotilasliitto Naton ylistäminen eivät edistä rauhanomaista kehitystä.

Naton viimeaikaisia saavutuksia "rauhanturvaamisessa" ei voida pitää esimerkkeinä onnistuneesta toiminnasta. Kosovossa Nato aloitti Yhdysvaltojen johdolla laittomat pommitukset. Ne johtivat lopulta prosessiin, jossa Kosovo itsenäistyi yksipuolisesti ja vastoin kansainvälistä lakia. Afganistanissa on Naton johdolla toteutettu Yhdysvaltojen käymään terrorismin vastaiseen sotaan kytkeytyvä "rauhanturvaoperaatio", jonka jopa useat Nato-komentajat ovat todenneet epäonnistuneeksi. Valitettavasti myös Suomi osallistuu siihen.

Ahtisaari näyttää haluavan muuttaa Suomen aseman rauhanturvaamisen suurvallasta sotilaallisen rauhaanpakottamisen suurvallaksi. Tälle tavoitteelle hän näyttää olevan valmis uhraamaan jopa YK:n aseman, kun hän Naton rauhanturvaoperaatioista puhuessaan korosti toivovansa, että ainakin joillekin Nato-operaatioille saataisiin myös YK:n hyväksyntä.

Rauhanpuolustajat olisi odottanut, että Nobelin rauhanpalkinnon saaja käyttäisi saamansa kunnian rauhanneuvottelujen ja aseidenriisunnan edistämiseen sotilasliiton voimistamisen sijaan.

Lisätiedot:

Markku Kangaspuro 050 522 3393
Teemu Matinpuro 050 594 1499

Työttömyys saattaa kasvaa 20 miljoonalla maailmassa

Geneve. Meneillään oleva talouskriisi saattaa kasvattaa työttömyyttä 20 miljoonalla hengellä ensi vuoden loppuun mennessä.
Kansainvälisen työjärjestön ILOn pääjohtaja Juan Somavia varoittaa, että määrä voi olla suurempikin, jos kriisin vaikutukset reaalitalouteen ovat odotettua syvempiä.
ILOn mukaan maailmassa oli viime vuonna 190 miljoonaa työtöntä. Jos järjestön ennuste toteutuu, ensi vuoden lopussa työttömiä on 210 miljoonaa.
"Kyse ei ole vain kriisistä Wall Streetillä, vaan tämä on kriisi kaikilla kaduilla. Tarvitsemme taloudellisen pelastuspaketin, joka koskee työtä tekeviä perheitä ja reaalitaloutta", ILO vaatii.
ILO arvioi, että työpaikat ovat vähentymässä muun muassa rakennus- ja autoteollisuudesta, matkailusta, palveluista sekä kiinteistöalalta.
STT–AFP
HS.fi 20.10.2008

Työttömäksi jääminen on varmin tie köyhyyteen

Suomi on pudonnut pohjoismaisesta hyvinvoinnista, ja tuloerojen kasvu lisää köyhyyttä.

"Hyvinvointivaltio on ajettu alas. Maahan on muodostunut pysyvä pienituloisten joukko, joka on selvästi suurempi kuin 1980-luvulla", sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander.

Seurakunnat varautuvat siihen, että vuokrankorotukset ja ruoan hinnannousu lisäävät ruoka-avun tarvetta.

"Ensi talvena on edessä aivan uusi tilanne. Jo viime kevättalvena asiakkaiksi tuli uusia ihmisiä, kun ruoan hinta nousi. He olivat melkein shokissa", kertoo Vantaan ruoka-apu -yhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Ilmonen.

Köyhyys lisääntyy Stakesin erikoistutkijan Pasi Moision mukaan, koska pienituloisten tulokehitys on selvästi heikompaa kuin keskituloisten.

"Keskituloisten tulotaso suhteessa pienituloisiin on kymmenessä vuodessa kasvanut 1,8-kertaiseksi."

Suurin riski köyhtyä on yksin asuvilla, yksinhuoltajatalouksilla ja yli kolmen lapsen lapsiperheillä.

Yksin asuvan köyhyysraja on hieman alle tuhat euroa käteen kuussa. Muissa talouksissa lisätään 500 euroa jokaisesta aikuisesta ja 300 euroa lapsesta.

Työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen suistaa varmimmin köyhyyteen.

Sosiaaliturvaa ei opintotukea lukuun ottamatta ole nostettu 15 vuoteen. Toimeentulotuen perusosa on kymmenessä vuodessa jäänyt jälkeen 25 prosenttia yleisestä ansiotasosta.

"Samaan aikaan rikkaat ovat rikastuneet. Tulonjakauman ylin prosentti eli noin 40 000 erittäin hyvätuloista ja heistä ylin promille eli 4 000 rikkainta suomalaista on todella vetänyt kaulaa muuhun väestöön nähden", Kiander vertaa.

Myös palkansaajien reaaliansiot ovat kasvaneet 50 prosenttia 1990-luvun laman jälkeen. Pienituloisten reaalikasvu on lähellä nollaa.

Veronalennukset ovat kiihdyttäneet tuloerojen kasvua.

Veronalennuksia ja tulonsiirtoja ei Kianderin mukaan tosin edes tarvitsisi asettaa vastakkain.

"Mikään mittari ei olisi heilahtanut, vaikka vuodessa olisi käytetty puoli miljardia enemmän rahaa sosiaalietuuksiin", Kiander napauttaa.

Helsingin Sanomat  19.10.2008

Kehitysmaat: Tarvitsemme apua teidän kriisinne selvittämiseen

Kehitysmaat vaativat kansainvälisten rahoituslaitosten vuosikokouksessa tiukempaa sääntelyä maailmanmarkkinoille. Maat painottivat, etteivät ne ole kriisiin syypäitä.

Köyhät maat eivät ole immuuneja teollisuusmaista alkaneelle talouskriisille, ja siitä selviämiseen tarvitaan apua, kehitysmaat muistuttivat kansainvälisten rahoituslaitosten vuosikokouksen alla Washingtonissa viikonloppuna.

"Kehitysmaat kärsivät, mutta eivät omasta syystään. Ne eivät aiheuttaneet tätä tautia, eivätkä monet ole kykeneviä kohtaamaan sen seurauksia", Intian valtionvarainministeri P. Chidambaram kuvasi Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston yhteisen kehityskomitean kokouksessa.

Kehityskomitean tehtävä on neuvoa rahoituslaitoksia köyhiä maita koskevissa kehityskysymyksissä. Kokouksesta uutisoi AFP.

Ilman apua kehitys vaarantuu

Köyhät maat painottavat, että viime vuosina otetut edistysaskeleet ovat pian turhia, jos teollisuusmaat keskittyvät nyt oman napansa tuijottamiseen. Ja koska kriisi on uusi, virallinen kehitysapu ei enää riitä.

Rahoitusmarkkinoiden kriisi iskee kehitysmaihin monella tapaa: se esimerkiksi vähentää köyhiin maihin tehtäviä sijoituksia, supistaa siirtolaisten rahalähetyksiä ja nostaa rahoituksen hintaa.

Sierra Leonen rahaministeri David Carew toi esiin sunnuntaina uuden huolen eli sen, että rikkaiden maiden pankkisektorien huojunta tarttuu myös kehitysmaiden pankkeihin. Hänen mukaansa tilanne on kehitysmaille muuta maailmaa kinkkisempi, sillä niillä ei ole varaa mittaviin pankkien pelastusoperaatioihin.

Muutospaineita järjestelmälle

Etelän sanoma oli sama jo paria päivää aiemmin, kun kehitysmaiden G24-ryhmä vaati kovaan ääneen nykyistä tiukempaa säätelyä talouskriisin aikaansaaneelle kansainväliselle rahoitusjärjestelmälle.

Ryhmä peräänkuulutti teollisuusmailta esimerkiksi tiukempaa sääntelyä, selkeämpää tilipitoa ja toimien läpinäkyvyyttä.

Kehitysmaat huomauttivat ovelasti, että kriisi on saanut alkunsa rikkaista maista, jotka ovat vuosikausia neuvoneet kehitysmaiden taloudenpitoa ja ohjastaneet niitä avaamaan rajansa kaupalle ja yksityistämään talouttaan - mitä siitä nyt pitäisi ajatella?

Yhteispeliä selviytymiseen

Kriisin selvittämiseen tarvitaan yhteispeliä, jossa otetaan huomioon myös se, miten mitkäkin toimet vaikuttavat naapurimaihin, ne vaativat.
"Meidän täytyy välttyä domino-ilmiöltä", ryhmän puheenjohtaja, Kongon demokraattisen tasavallan keskuspankin johtaja Jean-Claude Masangu Mulongo sanoi uutistoimisto AP:n mukaan.

Maailmanpankin pääjohtaja Robert Zoellick myöntelikin sunnuntaina, että rahoituskriisi on todistanut, että maailmanmarkkinoiden pelisääntöjä tulee jotenkin uudistaa.

"Tarvitsemme nyt yhteisiä maailmanlaajuisia toimia. Emme vain kriisin selvittämiseen, mutta myös uuden arkkitehtuurin, uusien sääntöjen ja valvonnan kehittämiseen. Siten voimme taata, ettei tällaista enää tapahdu", Zoellick sanoi.

Hän sanoi Maailmanpankin ryhtyvän toimiin myös kehitysmaiden akuutin tilanteen selvittämiseksi. Rahoitusavun lisäksi hän lupaili, että sekä IMF että Maailmanpankki tekevät töitä sen puolesta, etteivät avunantajamaat unohda lupauksiaan kriisin keskellä.

Sama kriisi, eri säännöt?

Kriisipuheet nostattivat esiin myös lainojen ehdollisuudet, joilla rahoituslaitokset ohjaavat kehitysmaiden talouspolitiikkaa mieleisilleen linjoille.

"IMF:n mukaan rikkaiden maiden täytyy käyttää kaikkia mahdollisia keinoja kriisistä selviämiseen, mutta samaan aikaan se rajoittaa lainaehdoilla maailman köyhimpien maiden keinovalikoimaa", kehitysjärjestö Oxfamin politiikan asiantuntija Marita Hutjes linjasi AFP:n mukaan.

Hän piikitteli rikkaita maita myös siitä, että ne löysivät parissa viikossa biljoonia dollareita oman nahkansa pelastamiseen.

"Joten kyllä niiltä takuulla löytyy kykyä vastata myös kehitysmaiden tarpeisiin", Hutjes sanoi.

Kepa.fi - Eeva Eronen       14.10.2008

Nuorten aikuisten mielialahäiriöt lisääntyneet

Nuorten ja nuorten aikuisten mieliala- ja stressihäiriöistä johtuvat sairauslomat ovat kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Yhtenä selityksenä kehitykseen on työelämän koventuminen, joka heijastuu myös opiskelijoihin, kirjoittaa Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalainen.
Viime vuonna 16–34-vuotiaille määrättiin 675 000 sairauslomapäivää mielialahäiriöiden, esimerkiksi masennuksen, takia. Nuorten osuus kaikista mielialahäiriöistä johtuvista sairauslomapäivistä on noussut jo 24 prosenttiin.
Yhtä rajusti ovat lisääntyneet myös nuorten sairauslomat neuroottisten, stressiin liittyvien ja psykosomaattisten häiriöiden vuoksi. Näillä syin nuorille myönnettiin viime vuonna yli 190 000 sairauslomapäivää. Nuorten prosentuaalinen osuus näistä syistä määrätyistä sairauslomista on kymmenessä vuodessa kasvanut 21:stä 28 prosenttiin.
STT-HS.fi 12.10.2008

Eurooppaan kehitteillä pankkien pelastuspaketti

Eurooppaan ollaan rakentamassa miljardien eurojen arvoista pakettia, jolla estetään pankkien romahdus. Uutistoimisto Reutersin lähteiden mukaan 15 euroalueen johtajaa päättää huomenna pelastuspaketista, joka ilmeisesti tulee rakentumaan Britannian mallin varaan.
Paketti on määrä saada valmiiksi ennen kuin markkinat avautuvat maanantaina. Suomesta euroalueen huippukokoukseen Pariisiin matkaa pääministeri Matti Vanhanen (kesk).
Ensisijainen vaihtoehto pankkien tukemiseksi on Reutersin haastatteleman lähteen mukaan Britannian-malli. Siinä pankeille annetaan käytännössä rajaton valtion takaus ja niiden omiin pääomiin työnnetään miljardeja julkista rahaa.
Vastikkeeksi valtiot saisivat kriisipankkien osakkeita.
Operaatio tarkoittaisi kriisipankkien osittaista kansallistamista.
Jos malli toteutuu, myös suomalaiset veronmaksajat saattavat joutua finanssikriisin maksumiehiksi.
Pääministeri Vanhanen vakuutti kuitenkin lauantaina Suomen Tietotoimistolle, etteivät suomalaiset joudu muiden maiden pankkikriisien maksajiksi.
Vanhasen mukaan pankkikriisejä ratkovissa maissa pidetään huoli siitä, että toimet koskettavat ainoastaan oman maan pankkijärjestelmiä.
Pääministerin mukaan tämänhetkisen talouskriisin hoitamisessa ei ole ylikansallista toimivaltaa, vaan ratkaisut ja vastuut ovat aina kansallisia.
Myös osakekurssit saattavat ns. Britannian mallissa kärsiä. Eräiden arvioiden mukaan kansallistamisen uhka johti kuluneella viikolla osakekurssien romahdukseen Yhdysvalloissa.
Toinen vaihtoehto on Yhdysvaltain niin sanottu roskapankkimalli. Siinä pankkeja autetaan ostamalla valtion roskapankkiin myrkyllisiksi arvioituja omaisuuseriä.
HS.fi 11.10.2008

Kemira irtisanoo liki 200 työntekijää

Kemira vähentää väkeä. Työpaikkoja katoaa yhteensä lähes 300, ja vähennykset koskevat Oulua, Vaasaa, Äetsää, Espoota ja Helsinkiä.

Enimmillään 191 henkilöä irtisanotaan. Loput vähennykset hoituvat yhtiön mukaan eläkejärjestelyin ja päättämällä määräaikaisia työsuhteita.

Yt-neuvottelut vähennyksistä alkoivat elokuussa. Jo silloin Kemira arvioi vähennysta
Ilta-Sanomat 8.10.2008

Islannin pääministeri: Valtiota uhkaa vararikko

Kööpenhamina. Islannin pääministeri Geir Haarde sanoi maanantaina alkuillasta, että pankkikriisi voi jopa kaataa Islannin talouden.
Suorassa televisiopuheessa Haarde sanoi, että koko Islannin pankkisektorin toiminta voi pysähtyä, eikä maan hallituksella välttämättä ole taloudellisia mahdollisuuksia pankkien pelastamiseen, tanskalainen borsen.dk-nettisivusto kertoi.
Koska pankkien pelastaminen on valtiolle iso riski, on Haarden mukaan mahdollista, että maan vaikeuksissa olevat pankin vetävät valtion mukanaan nurin.
"Ja siten maa julistettaisiin konkurssiin", Haarde sanoi uutistoimistojen mukaan.
Uutistoimistojen mukaan islantilaispoliitikot ovat antaneet valtiolle valtuudet ottaa pankit hallintaansa. Valtio voi ottaa haltuunsa myös asuntolainat.
Kyseessä voi siis olla lähes koko pankkisektorin kansallistaminen. Tilanne oli maanantai-iltana hyvin sekava.
Islanti kansallisti maan kolmanneksi suurimman pankin Glitnirin viime viikolla. Se osti pankista 75 prosenttia 600 miljoonalla eurolla.
Sekavaa maanantai-iltaa edelsi kaaosmainen päivä. Villit huhut Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n väliintulosta ja pankkien kaatumisesta velloivat. Islannin rahoitustarkastus keskeytti kaupankäynnin pankkiosakkeilla heti aamusta.
Islannin kruunu heikkeni maanantaina 23 prosenttia suhteessa euroon.
Paniikki ei hellittänyt, vaikka Islanti lupasi täyden talletussuojan.
Islantilaispankit ovat joutuneet vaikeuksiin, koska ne ovat laajentaneet velan avulla nousukauden aikana rajusti ulkomaille. Islannin valtion pelätään menevän vararikkoon pelastustoimissa, koska pankkien koko on vajaat kymmenkertainen Islannin bruttokansantuotteeseen verrattuna.
Erään tiedon mukaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tarkkailijat olisivat paikan päällä Islannissa.
Islannin yliopiston taloustieteiden professori Thorolfur Mathiasson arvioi, että ainakin maan toiseksi suurin pankki Landsbanki olisi menossa nurin. Mathiassonin mukaan se ei saa enää luottoa mistään. Suurinta pankkia Kaupthingiä hän piti hieman parempikuntoisena.
"Tilanne on erittäin vakava ja se vain paheni lisää viikonlopun sähläyksestä", Mathiasson sanoin puhelinhaastattelussa maanantai-iltana. Sähläyksellä hän viittaa hallituksen, keskuspankin ja pankkien viikonloppuna pieleen menneisiin neuvotteluihin.
Hallitus on pyytänyt eläkerahastoja ja ammattijärjestöjä kotiuttamaan varojaan ulkomailta, jotta Islantiin saataisiin valuuttaa. Haarden mukaan pankit ovat suostuneet myymään ulkomaisia omistuksiaan kriisin lieventämiseksi.
"Sääli, sääli. Kun on tehnyt tarpeeksi typeryyksiä, menee nurin", Norjalaisen First Securities -pankkiiriliikkeen pääekonomisti Harald Magnus Andreassen luonnehti Islannin tilannetta.
HS:fi 6.10.2008

Aasian pörssit jyrkässä laskussa

Tokio. Aasiassa pörssit ovat jyrkässä laskussa Yhdysvalloissa perjantaina tehdyn roskapankkipäätöksen jälkeen. Tokiossa Nikkei-indeksi on laskenut 3,6 prosenttia eli alimmalle tasolleen neljään vuoteen.
Myös muualla Aasiassa kurssit ovat ropisseet. Pörssi on ollut laskussa myös Sydneyssä.
Aasian pörssien alamäki seuraa perjantaista kurssien notkahdusta Wall Streetillä, jossa kurssit päätyivät viikon lopuksi runsaan puolentoista prosentin laskuun.
Markkinoilla ollaan edelleen huolissaan Yhdysvaltain finanssikriisin vaikutuksista maailmantalouteen, vaikka maan edustajainhuone hyväksyikin mittavan apupaketin kriisin lievittämiseksi.
STT
HS.fi 6.10.2008

Tanskan tukipaketista miljardikulut Danske Bankille ja Nordealle

KÖÖPENHAMINA. Kahdelle Suomen pankkimaailman suurelle aiheutuu suurkuluja Tanskan pankkikriisin hoidosta.
Tanskan valtio ja pankit sopivat sunnuntain ja maanantain välisenä yönä paketista, jossa pankkien kriisin varalta perustettu yhteenliittymä Det Private Selskab tarjoaa pankkikriisin hoitoon noin viisi miljardia euroa. Valtio takaa paketin.
Sampo Pankin omistajalle, Tanskan suurimmalle pankille Danske Bankille aiheutuu maan poliittisen johdon ja rahoitussektorin sorvaamasta tukipaketista 11–12 miljardin kruunun eli noin 1,5–1,7 miljardin euron kulut. Danske Bankin pääjohtaja Peter Straarup kertoi arvionsa verkkosivusto borsen.dk:lle.
Aamupäivän tiedotteessa Danske Bank arvioi heinä–syyskuun luottotappioiksi noin 250 miljoonaa euroa. Tappioita kasvattaa muun muassa investointipankki Lehman Brothersin konkurssi.
Tanskan toiseksi suurin pankki Nordea arvioi tukipakettikuluikseen noin 400 miljoonaa euroa. Pankki kuitenkin huomautti tiedotteessaan, että "nettovaikutusta Nordean tuloslaskelmaan keskipitkällä aikavälillä on vaikeampi arvioida".
"Nordea ymmärtää, että päätös on tehty Tanskan pankkijärjestelmän tukemiseksi", yhtiö kirjoittaa tiedotteessaan.
Kööpenhaminan pörssin C20-indeksi laski kuusi prosenttia heti avauduttuaan maanantaiaamuna. Danske Bankin osake sukelsi kymmenen ja Nordean seitsemän prosenttia.
HS.fi 6.10.2008

Pankkikriisi ravistaa nyt useita Euroopan maita

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja finanssiministeri Peer Steinbrück kertoivat lauantaina Hypo Real Estate -pankin pelastussuunnitelmasta.
Yhdysvalloista alkunsa saanut pankkikriisi on muutaman viime päivän aikana rantautunut täydellä voimallaan Eurooppaan. Yhtenäisestä toimintatavasta kokouspöydissä puhuvat EU-maat pystyttävät omia kansallisia pelastusohjelmiaan ja yhteisvaluutta euron arvo laskee kuin lehmän häntä.
Kriisistä puhuttiin paljon suurten EU-maiden huippukokouksessa Pariisissa lauantaina. Johtajat lupasivat tehdä yhteistyötä, helpottaa kirjanpitosäädöksiä ja tiukentaa pankkivalvontaa.
Samat asiat ovat esillä valtiovarainministerien Ecofin-neuvoston kokouksessa Luxemburgissa maanantaina ja tiistaina. Loppuviikolla ovat koolla rikkaiden teollisuusmaiden G7-ryhmän ministerit.
Ainakin tähän saakka toimet ovat kuitenkin olleet syvästi kansallisia.
Maanantaiaamuun mennessä jo viisi Euroopan maata on luvannut suojata tallettajien tileillä olevat rajat ilman rajoituksia. Viimeksi niin tekivät Euroopan ylivertaisesti suurin kansantalous Saksa ja sen kaksi naapuria Itävalta ja Tanska. Viimemainitussa koottiin pankkien turvaksi erityinen hätärahasto.
Itävallassa lopullinen päätös on vielä tekemättä. Maan valtiovarainministeri Wilhelm Molterer lupasi kuitenkin seurata Saksan esimerkkiä ja Saksassa liittokansleri Angela Merkel lupasi rajatonta suojaa.
Myös Britannian ministeri Alastair Darling sanoi hallituksensa tekevän "sen mitä tarvitaan" pankkien auttamiseksi. Rajaton talletussuoja on yksi ilmeinen vaihtoehto sen jälkeen, kun Irlanti päätti siitä ja suuret talletusmäärät alkoivat siirtyä brittipankeista Irlannin puolelle.
Kriisin varjossa jatkuu myös alan rakenteiden uudelleenjärjestely. Iso ranskalaispankki BNP Paribas ilmoitti ostavansa isoja osia viime viikolla veronmaksajien tuella pelastetusta monikansallisesta finanssiyhtiö Fortisista.
BNP Paribas ottaa haltuunsa Fortisin pankkitoiminnot Belgiassa ja Luxemburgissa ja maksaa niistä yhdeksän miljardia euroa. Lisäksi ranskalaispankille siirtyy Fortisin belgialainen vakuutusyhtiö 5,5 miljardilla eurolla. Kaupan jälkeen BNP Paribas on Euroopan suurin talletuspankki.
Suomen hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli tilannetta maanantaiaamuna. STT:n mukaan hallitus toivoo yhtenäistä linjaa kriisin hoitamisessa ja seuraa tilannetta tarkasti. Mistään erityistoimista ei kuitenkaan päätetty.
HS:fi 6.10.2008

Ministeriö kiisti ilmavoimien arvion Hornetien remontista

Hornet-lentäjien uutta kypärää esiteltiin vastikään Satakunnan Lennostossa Pirkkalassa.
 
Puolustusministeriö leimasi torstaina virheelliseksi tiedon, että Hornet-hävittäjien modernisointi ja muuntaminen rynnäkkökoneiksi maksaisi 1,6 miljardia euroa.
 
Ministeriön oman laskelman mukaan summa on runsas miljardi
.
Helsingin Sanomat kertoi torstaina ilmavoimilta saamansa arvion, että modernisoinnin jo lähes päättynyt ensimmäinen vaihe maksaa 325 miljoonaa euroa ja toinen vaihe noin 1,3 miljardia euroa. Puolustusministeriössä ei yhdytä jälkimmäiseen arvioon.
 
Puolustusministeriön mukaan toinen vaihe maksaa nykyrahassa 722,4 miljoonaa euroa, joten loppusummaksi tulee 1,047 miljardia euroa. Maataisteluun sopivan asejärjestelmän hankinta sisältyy toiseen vaiheeseen.
 
Kyseessä on ministeriön neuvottelevan virkamiehen Jari Takasen mukaan "maksimirahoitus", johon kaikkien hankintojen tulee mahtua. Summa koostuu eduskunnan vuoden 2007 budjetissa myöntämistä valtuuksista, ensi vuoden budjettiin sisältyvistä valtuuksista ja kehitysohjelmista, joita ei ole vielä tuotu budjetteihin.

Takanen korostaa, että hankinnat mahtuvat puolustusministeriön budjettikehykseen.

Hornetien muuntaminen rynnäkkökoneiksi hyväksyttiin eduskunnassa vuoden 2004 puolustusselonteossa.

Numeroita selviteltiin torstaina myös eduskunnan puolustusvaliokunnalle, joka kokoontui varapuheenjohtajansa Olli Nepposen (kok) johdolla.

Valtion ensi vuoden budjettiesityksestä ei ole mahdollista laskea yhteen hankkeen loppusummaa. Nepponen onkin kutsunut asiantuntijat selvittämään budjetin lukuja myös johtamaansa valtiovarainvaliokunnan jaostoon, joka valmistelee puolustusbudjetin eduskunnan päätöksentekoa varten.

HS.fi 2.10.2008

Julki tullut sopimus herätti epäilyt Husin johdon kultaisesta kädenpuristuksesta

Torstaina julki tullut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan Kari Nenosen johtajasopimus herätti uudelleen epäilyt hänelle suunnatusta kultaisesta kädenpuristuksesta.
Husin hallituksen puheenjohtaja Aatto Prihti kiisti viime tiistain Helsingin Sanomissa, että Nenoselle olisi räätälöity kultainen kädenpuristus sille varalle, että hän joutuisi lähtemään Husista.
Huhujen mukaan Nenoselle olisi luvattu kultaisessa kädenpuristuksessa täysi palkka 2017 asti.
Nenosen johtajasopimuksessa sanotaan, että hänen kanssaan sovittua seitsemän vuoden sopimusta voidaan jatkaa Husin hallituksen, valtuuston ja Nenosen niin halutessa.
Epäselvyyttä on aiheuttanut jatkolause, jonka mukaan "mikäli Nenonen ei jatka toimitusjohtajan virassa, voi hän entisin palvelussuhteen ehdoin toimia muussa Husin johtaja- tai asiantuntijatehtävässä 1. 11. 2017 saakka".
Husin henkilökunnan piirissä liikkuu tulkinta, että kyseessä on käytännössä kultainen kädenpuristus.
Hallituksen puheenjohtaja Aatto Prihti kiistää kuitenkin tulkinnan.
"Nenosen seitsemän vuoden sopimuksessa ei ole minkäänlaisia reunaehtoja", Prihti vakuutti torstai-iltana.
"Kohta koskee jatkoa seitsemän vuoden päästä. Jos hallitus ja valtuusto haluaa ja Nenonen suostuu, niin sitten hän voi jatkaa myös muussa kuin toimitusjohtajan tehtävässä."
Kiista Nenosen kultaisesta kädenpuristuksesta liittyy Husin organisaatiouudistukseen. Toimitusjohtajan asema on ollut vaakalaudalla, koska henkilökunta on arvostellut uudistusta kovin sanoin.

HS.fi 3.10.2008

Isot EU-maat erimielisiä eurooppalaisesta pelastuspaketista

BRYSSEL. Johtavat EU-maat ovat erimielisiä siitä, tarvitseeko Eurooppa amerikkalaistyylisen pelastuspaketin pankkeja varten.

EU:n puheenjohtajamaan Ranskan valtiovarainministeri Christine Lagarde on esittänyt, että eurooppalaisia pankkeja varten pitäisi luoda yhteiseurooppalainen "turvaverkko".
Vielä keskiviikkona Ranskan huhuttiin suunnittelevan 300 miljardin euron rahastoa eurooppalaispankkien pelastamiseksi.

Torstaina presidentti Nicolas Sarkozyn avustaja kuitenkin kielsi ranskalaisviestimille, että jättirahastosuunnitelmissa olisi perää. On lähes mahdotonta kerätä moista rahamäärää pikavauhdilla 27 EU-maalta.

EU:n talousmahti Saksa suhtautuu jo perinteisestikin epäilevästi Ranskan taloussuunnitelmiin. Ranska ja Saksa kiistelivät jo koko viime kevään siitä, pitäisikö EU-maiden puuttua Euroopan keskuspankin politiikkaan.

Ranska olisi halunnut, että yhteisvaluutta euroa heikennetään. Saksa puolestaan puolusti keskuspankin itsenäisyyttä. Lopulta Saksan linja voitti.

Finanssikriisin kärjistettyä tällä viikolla Saksa on ajanut taas Ranskaa pidättäytyväisempää linjaa.

Liittokansleri Angela Merkelin johtama Saksan hallitus ei halua sekaantua Ranskan vetämiin suurisuuntaisiin hankkeisiin, joiden onnistumisesta ei ole varmuutta. Saksa pelkää, että se voi joutua pelastuspaketin suurimmaksi maksajaksi. Tämä ei puolestaan tekisi hyvää Merkelin kotimaan suosiolle.

Ranskan uskottavuutta pankkien pelastajana heikentää myös se, että Ranska ei tahdo saada budjettivajettaan kuriin.

Euroryhmän puheenjohtaja Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker ei myöskään näe tarvetta eurooppalaiselle tukipaketille.

Juncker kertoi kantansa torstaina saksalaiselle radiokanavalle.

Ranska aikoo kuitenkin järjestää huipputason kokouksen finanssikriisiä ratkomaan. Lauantaina Pariisissa järjestettävään pikakokoukseen kutsutaan G7-maiden eurooppalaisjäsenet eli emäntämaa Ranskan lisäksi Britannia, Saksa ja Italia.

Mukaan pääsevät myös euroryhmän johtaja Juncker, EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso sekä EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet.

Isojen maiden klubin erikoistapaaminen on jo ehtinyt suututtaa monet rannalle jäävät EU-maat kuten esimerkiksi Espanjan.

Kaikkien EU-maiden kesken finanssikriisiä pohditaan ensi viikon tiistaina, kun jäsenmaiden valtiovarainministerit kokoontuvat Luxemburgissa.

Euromaiden ministerit kokoontuvat jo maanantaina.

Hornetien uudistuksesta jättikulut

Hornet-lentäjän uusi tähtäinkypärä maksaa keskikokoisen henkilöauton verran.

Ilmavoimat on käynnistämässä Hornet-hävittäjiensä laajan uudistusurakan toista vaihetta. Tarkoituksena on varmistaa 1995 riviin tulleiden koneiden käyttökelpoisuus yli vuoden 2020 sekä varustaa Hornetit toimimaan alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan.

"Hornet suunniteltiin rynnäkköhävittäjäksi, joka taistelee tiensä kohteelle, pudottaa pomminsa ja taistelee tiensä takaisin", sanoo ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Jarmo Lindberg. Tähän saakka koneita on käytetty vain Suomen ilmavoimien ainoassa sotienjälkeisessä roolissa, torjuntahävittäjinä, jotka ampuvat alas vihollisen lentokoneita. Nyt Horneteista tehdään myös rynnäkkökoneita asentamalla niihin pommeja, liitopommeja ja ilmasta maahan -ohjuksia.

Se maksaa maltaita. Kaksivaiheisen prosessin ensimmäinen osa, MLU 1 maksaa 325 miljoonaa euroa. MLU 2:n tarkkoja kustannuksia ei tiedä kukaan, koska kaikkia laitevalintoja ei vielä ole tehty. Ilmavoimissa arvellaan kuitenkin, että kakkosvaihe maksaisi ohjuksineen 1,3 miljardia.
Kokonaissumma nousisi näin 1,625 miljardiin. Se tekisi uusimistyöstä Suomen rauhanajan historian toiseksi suurimman asekaupan Hornetien alkuperäisen hankinnan jälkeen. 64 konetta maksoivat kolme miljardia euroa.

MLU-rahoilla saadaan entistä suorituskykyisempiä koneita ja vähän lisää tehokasta käyttöaikaa. Viimeisenkin koneen koko uusimistyö valmistuu Patrialta 2015.

Viisi vuotta myöhemmin iso osa Horneteista on Lindbergin mukaan elinkaarensa päässä. Jo varaosien saantiongelmat aiheuttavat sen, että koneiden käyttäminen vuoden 2025 jälkeen olisi aikamoinen haaste.

MLU 1:n tavoite on parantaa Hornetin lähitaistelukykyä ilmataistelussa. Merkittävimmät uutuudet ovat kypärätähtäin ja uusi AIM9X Sidewinder-ilmataisteluohjus.

MLU 2:lla on Lindbergin mukaan kaksi tavoitetta. Toinen on ilmasta-maahan- eli rynnäköintikyky, toinen yhteensopivuus Naton järjestelmien kanssa.

Ilmasta-maahan-toimintaa varten hankitaan kolmenlaisia aseita. Yksi on jopa satojen kilometrien päästä laukaistava ohjus. Yhdysvallat ei ainakaan vielä viime vuonna halunnut myydä Suomen haluamia JASSM-ohjuksia. Uusi pyyntö esitettäneen lähiaikoina.
Helsingin Sanomat 2.10.2008

Jäämerestä pulppuaa metaania ilmakehään

Ilmaston lämpenemisen pelätyin seuraus on merenalaisten metaanivarastojen vuotaminen ilmakehään. Nyt tutkijat ovat havainneet Huippuvuorten edustalla satoja vedenalaisia lähteitä, jotka pulputtavat metaania ilmaan.

Merten pohjaan on varastoitunut niin paljon metaania, että sen tyhjentyminen ilmakehään johtaisi katastrofaaliseen ilmaston lämpenemiseen. Jäämereltä löytyneet metaanivuodot ovatkin nostaneet esiin pelkoja siitä, että metaanivarastojen tyhjentyminen olisi alkanut.

Tutkijat eivät kuitenkaan usko, että nyt havaituilla vuodoilla olisi näin suoraa yhteyttä ilmaston lämpenemiseen.

Tutkijoiden mukaan metaanipäästöt voivat olla luonnollinen ilmiö, joka liittyy alueen bakteerien toimintaan. Metaanipäästöjen kiihtyminen voi liittyä bakteeritoiminnan lisääntymiseen, mikä voi puolestaan johtua ilmaston lämpenemisestä ja ikiroutakerroksessa tapahtuneista muutoksista.
Aikaisemmin myös venäläiset tutkijat ovat havainneet tavallista korkeampia metaanipäästöjä Lena-joen suistossa Siperiassa. Usein merenpohjasta pulppuava metaani joutuu veden pintakerroksissa bakteerien ravinnoksi, mutta täällä metaani pulisi suurina kuplina pintaan ja vapautui suoraan ilmaan.

Tutkijoiden mukaan metaanin vapautumisen riski on todellinen, mutta syytä paniikkiin ei ole. Metaanivuotojen kehitystä aiotaan kuitenkin seurata tarkoin. Huippuvuorilta otetut vesi-, ilma- ja metaaninäytteet lähetetään laboratorioihin isotooppitutkimuksia varten. Tulosten pitäisi kertoa, mistä metaani on peräisin ja kuinka paljon sitä vapautuu ilmakehään.

HS:fi 30.09.2008

Berliini. Saksalaisen suolakaivoksen uumeniin "ikiajoiksi" haudatut ydinjätesäiliöt ovat alkaneet vuotaa. Itse kaivoskin uhkaa romahtaa. Kaivosten kunto paljastui raportissa kaksi viikkoa sitten.
Sosialidemokraattinen ympäristöministeri Sigmar Gabrielin mukaan kyse on pahimmasta mahdollisesta ydinjätteiden varastoinnissa sattuneesta onnettomuudesta.

Saksan tutkimusministeriö varastoi Ala-Saksissa sijaitsevaan Assen suolakaivokseen 1967–1978 tutkimuslaitosten keski- ja matala-aktiivisia jätteitä. Tarkoitus oli selvittää kaivoksen soveltuvuus loppusijoituspaikaksi.

Ydinjätettä vietiin uusiokäyttöön Ranskaan ja Englantiin vuoteen 2005 saakka. Hallitus joutui luopumaan kuljetuksista kansalaisten massiivisen vastustuksen takia. Jäljelle jäänyttä ainetta palautetaan edelleen takaisin Saksaan vahvojen poliisivoimien suojeluksessa.
Assen kuiluissa on 126 300 kahdensadan litran astiaa ydinjätettä. Tutkijoiden tavoitteena oli tarkkailla tilannetta ensi vuosikymmenen puoliväliin asti, minkä jälkeen kuilu olisi suljettu ikiajoiksi.

Nyt osa sikin sokin kipatuista säilytysastioista on alkanut vuotaa, ja kaivos on vaarassa sortua sinne valuvan veden takia.

Tarkastuksissa on paljastunut, että trukit ovat puhkoneet tynnyreihin reikiä jo sisäänkuljetuksen aikana. Lähiseudun asukkaat pelkäävät pohjaveden saastumista.
Ydinvoimaa vastustava ympäristöministeri Gabriel kuvaa Assea Euroopan ongelmallisimmaksi ydinjätevarastoksi. Kaivos sijaitsee hänen vaalipiirissään.

"Kyseessä on vertaansa vailla oleva skandaali", sanoo asiasta rikosilmoituksen tehnyt vihreän puolueen liittopäiväryhmän puheenjohtaja Renate Künast.

Hän vaatii epäonnistuneen kokeilun perinpohjaista selvittämistä ja syyllisiä vastuuseen.
Päättäjät ja viranomaiset pelkäävät, että Assen kohtalo uhkaa myös lähellä sijaitsevaa Gorlebenin suolakaivosta, josta on kaavailtu Saksan suurinta ydinjätteiden loppusijoituspaikkaa.
Alueen halleissa odottaa loppuvarastointia tonneittain käytettyä ydinpolttoainetta. Kuiluihin niitä ei ole viety, koska geofysikaaliset tutkimukset on keskeytetty poliittisten ristiriitojen ja asukkaiden vastarinnan takia.

Saksan kristillisdemokraattisen liittokanslerin Angela Merkelin ja sisarpuoluetta edustavan Baijerin pääministerin Günther Becksteinin mielestä Gorleben soveltuu loppusijoituspaikaksi ilman jatkotutkimuksia.

Gabriel ja ympäristöjärjestöt paheksuvat liittokanslerin kantaa ja kehottavat baijerilaisia etsimään loppusijoituspaikan omasta osavaltiostaan.

Baijerissa ydinvoiman osuus sähkön tuotannosta suurempi kuin missään muussa osavaltiossa.
Viimeinen Saksan 17 voimalasta ajetaan alas kahdentoista vuoden kuluttua, ellei ensi vuonna valittava uusi parlamentti peruuta demarien ja vihreiden äänin vuonna 2000 päätettyä lakia ydinvoimasta luopumiseksi.

Saksan ydinvoimalat tuottavat 400 tonnia korkea-aktiivista jätettä vuodessa. Vuoteen 2030 mennessä jätettä lasketaan kertyvän kaikkiaan 24 000 kuutiometriä. Tähän asti jätteet on sijoitettu 17 välivarastoon, joista 12 on ydinvoimaloiden yhteydessä.

STT - Hs.fi 28.9.2008

EU-komissio puuhaa heikennyksiä kuluttujansuojaan

Euroopan unionin komissio valmistelee lakimuutosta, joka heikentäisi suomalaista kuluttajansuojaa merkittävästi, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Unionin alueen käytäntöjen harmonisointiin tähtäävä aloite tarkoittaisi käytännössä, että jäsenmaa ei saa omalla lainsäädännöllään luoda kattavampaa kuluttajansuojaa.

Lakimuutos muun muassa rajaisi myyjän vastuun virheellisestä tuotteesta kahteen vuoteen. Nykyisin vastuulle ei Suomessa ole takarajaa. Palautettavista postimyyntituotteista pitäisi muutoksen jälkeen maksaa itse postikulut.

Jäsenmaiden ministerit keskustelivat esityksestä torstaina Brysselissä. Kokoukseen osallistuneen kuluttaja-asioista vastaava ministeri Tarja Cronberg (vihr.) sanoo Suomen lähtökohdan olevan se, ettei kuluttajansuojaa saa heikentää. Hän haluaa tutkia komission lopullisen esityksen tarkkaan. Jos siitä löytyy Suomea hyödyttäviä kohtia, Cronberg olisi valmis tinkimään joistain kansallisista käytännöistä.

Saksa ja Italia tukevat Suomen linjaa. Aiemmin samaa mieltä ollut Ruotsi on nyttemmin ilmoittanut ajavansa esitystä läpi puheenjohtajavuorollaan ensi vuoden loppupuoliskolla.

Lakiehdotus kattaa rahoituspalvelut, etämyynnin, valmismatkat ja aikaosuusasunnot eli lomaosakkeet.

YLE Uutiset 26.9.2008

Nestlén maidosta löytyi myrkyllistä melamiinia Hongkongissa

HONGKONG. Kiinan melamiini-skandaali on levinnyt Hongkongiin. Hongkongin viranomaisten mukaan myrkyllistä ainetta on löytynyt kiinalaisvalmisteisesta Nestlén maidosta, joka on tarkoitettu suurkeittiöiden käyttöön.

Kokeiden mukaan melamiinia on maidossa vain vähäinen määrä, eikä se aiheuta vakavaa terveysriskiä. Maidon juottamista pienille lapsille ei kuitenkaan suositella.

Aiemmin sunnuntaina viranomaiset kertoivat kolmivuotiaan hongkongilaistytön saaneen munuaisvaivoja juotuaan Kiinassa tuotettua maitoa. Tyttö ei ole hengenvaarassa vaan on päässyt jo kotiin sairaalasta.

Tytön tapaus on ensimmäinen raportoitu melamiini-sairastuminen Manner-Kiinan ulkopuolella.

Myrkyllinen maitojauhe on tappanut jo neljä vauvaa ja sairastuttanut yli 6 200 vauvaa Kiinassa.

HS.fi 21.9.2008

Kuluttajavirastolle tulleiden valitusten määrä kasvanut hurjasti

Kuluttajavirastolle on tullut tämän vuoden kuluessa jo 10 300 valitusta, mikä on tuhat enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä, kertoo Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalainen.

Viime vuonna valituksia kirjattiin 9 300 ja toissa vuonna 7 400. Määrä on kasvanut kahdessa vuodessa 40 prosenttia.

Eniten suomalaiset valittavat mobiilipalveluista ja asiakaspalvelusta. Mobiilipalveluissa suomalaisia kismittävät ongelmat, jotka liittyvät kännykkä- ja laajakaistaliittymiin, puhelimen sisältöpalveluihin ja palveluihin, joita puhelimen käyttäjä ei tiedä itse koskaan tilanneensa.

Asiakaspalvelussa riepoo, ettei yritykseen välttämättä pääse läpi. "On huolestuttavaa, etteivät ihmiset saa yrityksiltä vastauksia. Aikaa ja vaivaa menee turhaan, kun asian saisi simppelisti hoidettua asiakkaan ja yrityksen välisellä keskustelulla", sanoo Kuluttajaviraston johtaja Anja Peltonen Sunnuntaisuomalaisessa.

HS:fi 21.9.2009

Asiantuntijat uskovat työttömyyden kasvavan

Talouden asiantuntijat uskovat työttömyyden kasvavan seuraavien kahden vuoden aikana. Aamulehden haastattelemien asiantuntijoiden näkemykset poikkeavat siten valtiovarainministeriön tuoreesta taloudellisesta katsauksesta, jossa työttömyyden uskotaan pikemminkin lähtevän laskuun.

Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa ensi vuoden työttömyysasteeksi 6,5 prosenttia, mikä olisi pari prosenttiyksikön kymmenystä tätä vuotta enemmän. Valtiovarainministeriö taas uskoo työttömyysasteen jäävän ensi vuonna alle kuuden prosentin.
 
Aamulehti haastatteli Palkansaajien tutkimuslaitoksen lisäksi Keskuskauppakamarin, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijoita. Heistä vain EK:n ekonomisti Jouko Kangasniemi luottaa valtiovarainministeriön työllisyyslukuihin.

STT - HS:fi 21.9.2008

USA:n talouskriisi ajaa ihmiset asumaan telttoihin ja autoihin.

Talouden jyrkkä laskusuhdanne on aiheuttanut Yhdysvalloissa suuren inhimillisen kriisin, kun yhä kasvava määrä tavallisia amerikkalaisia on joutunut kodittomiksi.

Asunnottomia auttavien järjestöjen mukaan laajoja telttakyliä on noussut ympäri Yhdysvaltoja. Vastaavaa tilannetta ei ole koettu asiantuntijoiden mukaan vuosikymmeniin.

- Köyhyys ja kodittomuus on lisääntynyt selvästi. Talous on kaaoksessa ja elämme lähestulkoon taantumassa. Kaikki amerikkalaiset asunnottomista keskiluokkaisiin ovat huolissaan tulevaisuudestaan, valtakunnallisen kodittomien järjestön johtaja Michael Stoops kertoi amerikkalaisviestimille.

Kodittomia nuorista vanhoihin

Yksi tuoreimmista telttakylistä nousi Nevadan Renoon, kun paikallinen kodittomien suoja täyttyi ääriään myöten. Muutamassa viikossa parkkipaikalle pystytetyissä teltoissa asui satoja kodittomia. Ihmiset olivat tulleet Renoon etsimään töitä, mutta huomanneet nopeasti, ettei edes kasinokaupungissa kaivattu enää työntekijöitä.

Telttakylissä asuu niin miehiä kuin naisiakin, nuorista vanhoihin.

- Ajattelin, että Renosta löytäisi helposti töitä, 19-vuotias Max Perez sanoi.

Töitä ei kuitenkaan löytynyt ja Perez päätyi asumaan pieneen telttaan, jonka sisälle hän tuskin mahtuu edes pitkäkseen.

Telttojen lisäksi monet asuvat autoissaan. Motellimajoitus maksaisi 200 dollaria viikossa, mutta siihenkään monilla ei ole varaa.

Telttakylä suljetaan

Kriisi sai alkunsa Yhdysvalloissa jo viime vuonna, kun vuokrat ja asuntolainojen korot nousivat, samoin kuin elintarvikkeiden ja bensan hinta. Lisäksi yhä useammat firmat irtisanovat työntekijöitä eikä uusia juurikaan palkata.

Vielä vuoteen 2007 asti kodittomien määrä oli ollut Yhdysvalloissa viime vuosina laskussa. Tuoreita lukuja kodittomien tämänhetkisestä määrästä ei ole, mutta lähes kaikki asunnottomien järjestöt näkevät tilanteen huononevan päivä päivältä. Nyt ongelman pelätään räjähtävän lopullisesti käsiin, kun talouden yllä ovat entistä synkemmät pilvet.
- Renon soppakeittiöt tarjoavat satoja aterioita enemmän kuin aikaisemmin ja kodittomia on nyt enemmän kuin miesmuistiin, kaupungin edustaja Jodi Royal-Goodwin kommentoi.

Renon telttakylä suljetaan lokakuussa sen tilalle rakennettavan uuden parkkipaikan tieltä. Kukaan ei osaa sanoa, mihin asunnottomat sitten menevät.

Iltalehti.fi 20.9.2008

Bushin hallinto ja asiantuntijat eri mieltä roskapankista

 Presidentti George W. Bush tukee yksiselitteisesti suunnitella olevan roskapankin perustamista.

Bush kehotti lyhyessä puheessa perjantaina kongressin päättäjiä unohtamaan poliittiset erimielisyydet, kun roskapankkihanke esitellään ensi viikolla lainsäädäntövaltaa käyttävälle kongressille.

"Kansakuntamme historiassa on ollut hetkiä, jolloin meidän on täytynyt pitää yhtä puoluerajojen ylitse, kun olemme kohdanneet vaikeuksia. Tämä on sellainen hetki", Bush sanoi.

Rahoitusmarkkinoiden elvyttämiseksi perustettavan jättimäisen roskapankin valmistelu alkoi perjantaina Yhdysvalloissa voimakkaan kritiikin saattelemana.

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Henry Paulson lupasi tiedotustilaisuudessa, että Yhdysvaltojen liittovaltio sijoittaa satoja miljardeja dollareita roskapankkiin.

Roskapankin perustaminen tulee kuitenkin halvemmaksi kuin jatkuva rahoituskriisi, joka hävittänyt säästäjien varoja ja hidastanut talouskasvua, Paulson sanoi.

Viranomaiset valmistelevat hankkeen viikonlopun aikana. Se esitellään kongressille ensi viikolla, Paulson sanoi. Hän ei kertonut roskapankista yksityiskohtia.

Perjantaina oli vielä epäselvää, hyväksyykö kongressi roskapankin perustamisen.

Useat vaikutusvaltaiset demokraatit viestittivät kannattavansa hanketta.

Toisaalta iso osa kongressin konservatiivisia jäseniä tyrmäsi hankkeen heti.

Myös moni kylmään kapitalismiin sitoutunut asiantuntija kiiruhti arvostelemaan veronmaksajien rahojen sijoittamista rahoitusmarkkinoiden tukemiseen.

"Tämä on sosiaalidemokratiaa pahimmillaan", Yhdysvaltain keskuspankin historiaan perehtynyt professori Allan Meltzer sanoi uutistoimisto Bloombergin mukaan heti Paulsonin puheen jälkeen.

Kritiikissä on kysymys siitä, kuinka paljon julkinen valta voi sekaantua markkinatalouden toimintaan.

Joidenkin taloustieteilijöiden mielestä julkisen vallan asettuminen markkinoiden takuumieheksi kannustaa sijoittajat holtittomaan riskinottoon ja pohjustaa siten uusia rahoitusmarkkinoiden kriisejä.

Julkisen vallan toimet tulevat myös veronmaksajille kalliiksi. Tähän mennessä julkista rahaa on sijoitettu Yhdysvalloissa valtiovarainministeriön ja keskuspankin kautta vaikeuksiin joutuneisiin rahoitus- ja vakuutusalan yhtiöihin yli 900 miljardia dollaria.

Jos roskapankki perustetaan, summa voi perjantaina julkisuudessa olleiden tietojen perusteella jopa kaksinkertaistua.

Rahasummat eivät ole puhdasta tappioita vaan sijoitus, josta valtio todennäköisesti saa suurimman osan takaisin.
 REUTERS  HS:fi 19.9.2008

Stubbin brändityöryhmä rikkoo ehkä tasa-arvolakia

 Joukko tutkijoita epäilee, että ulkoministeri Alexander Stubbin (kok) asettama maabrändityöryhmä on tasa-arvolain vastainen. Nokian hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan vetämässä ryhmässä on naisia vain 28 prosenttia. Tasa-arvolain mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintäänkin 40 prosenttia.
Ulkoministeriön valtuuskunnan tehtävänä on laatia perusta Suomen maabrändin eli vahvan maakuvan luomiselle. Tarkoitus on vahvistaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.
Ryhmän asettaneilta päättäjiltä on Helsingin yliopiston dosentti Anne Maria Hollin, Minna Canth-professori Kevät Nousiaisen, vt. professori Johanna Kantolan ja tutkija Milja Saaren mielestä jäänyt huomaamatta jotain olennaista.
"Valtuuskunnan lainvastainen kokoonpano on itsessään jo viesti siitä, kuinka Suomen viranomaiset jättävät tyynesti huomiotta sukupuolten tasa-arvonäkökohdat ja niihin liittyvän velvoittavankin lainsäädännön", tutkijat sanovat.
Ulkoministerin asettamassa maabrändivaltuuskunnassa on puheenjohtaja mukaan lukien 18 jäsentä. Näistä 5 on naista, 13 miestä. Naisia on
siis 28 prosenttia, miehiä 72 prosenttia, mikä poikkeaa kiintiösäädöksen vaatimuksesta.
Tutkijat huomauttavat, että tasa-arvovaltuutetun ohjeistuksessa on myös annettu numeeriset minimimäärät niitä viranomaisia varten, joilta prosenttilasku tai sukupuolten tasa-arvon huomioiminen ei muuten luonnistu. 18 henkilön toimikunnassa on oltava vähintään 8 naista ja miestä kumpaakin.
"Maabrändivaltuuskunnan kohdalla tuskin voidaan edes vedota siihen, että niissä ryhmissä, joista jäsenet on valikoitu, ei olisi naisia, sillä naisia löytyy niin urheilun kuin entisten poliitikkojenkin sarjasta. Asiasta ei voi tehdä muuta johtopäätöstä kuin että tasa-arvolakia ei sen paremmin tunneta kuin kunnioitetakaan valtionhallinnossa", naiset toteavat.

HS.fi 19.9.2008

Suomalaista eläkerahaa kriisiyhtiöissä 30 miljoonaa euroa

Vakuutusvalvontaviraston (Vvv) mukaan vakuutusyhtiöiden riskit Lehman Brothers ja AIG-ryhmistä ovat vähäiset. Lisäksi kaikki vakuutusyhtiöt täyttävät vakavaraisuusvaatimukset, Vvv tiedotti perjantaina.
Valvoja teki ylimääräisen selvityksen "finanssialalla vallitsevien poikkeusolosuhteiden johdosta". Valvojan selvitys perustuu vakuutusyhtiöiden viime keskiviikon mukaisiin lukuihin.
Työeläkeyhtiöiden yhteenlaskettu toimintapääoma oli noin 1,5-kertainen vakavaraisuusrajaan nähden. Se on alempi kuin viime kesäkuun 1,8 eli markkinamyrskyt ovat syöneet eläkevaroja ja yhtiöiden vakavaraisuutta selvästi.
Vakavaraisuuden alaraja työeläkeyhtiöillä on yksi ja yläraja neljä.
Vvv:n mukaan kaikki työeläkeyhtiöt kutienkin ylittivät vakavaraisuusrajan. Lehman Brothers ja AIG –ryhmiiin eläkerahaa on sijoitettuna noin 30 miljoonaa euroa, Vvv kertoo.
Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu toimintapääoma oli yli kolminkertainen vaadittuun vähimmäismäärään nähden. Vvv:n mukaan nämäkin yhtiöt täyttivät lakisääteiset toimintapääomavaatimukset.
Vahinkoyhtiöiden ilmoittamat riskit Lehman Brothers ja AIG -ryhmistä ovat yhteensä noin 10 miljoonaa euroa.
Henkivakuutusyhtiöiden toimintapääomataso oli selvityksessä kaikkein paras eli noin 2,5-kertainen suhteessa vaadittuun vähimmäismäärään. Kaikki henkivakuutusyhtiöt täyttivät lakisääteiset toimintapääomavaatimukset.
Henkivakuutusyhtiöiden ilmoituksen mukaan kriisiyhtiöihin liittyvät riskit ovat yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.

HS:fi 19.8.2008

Suomi lähtee EU:n ja Naton helikopterihankkeeseen

Suomi aikoo osallistua EU:n ja Naton helikopterihankkeen rahoitukseen puolella miljoonalla eurolla. Hanke keskittyy helikopterimiehistöjen koulutukseen sekä koneiden huoltoon ja modernisointiin.
Suomi selvittää myös mahdollisuudet pienimuotoiseen asiantuntija-apuun.
Rahaston hanketta varten on perustanut Nato, ja valtaosa EU-maista on jo ilmoittanut osallistuvansa hankkeeseen. Suomen rahoitus on tälle vuodelle.
Helikopterihanke oli esillä perjantaina tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokouksessa.
Kokouksessa sovittiin myös, että Suomi jatkaa pohjoismaisen puolustusalan yhteistyön selvittämistä. Yhteistoiminnan esimerkiksi materiaalihankinnoissa katsotaan tukevan puolustusta. Lisäksi maat kehittävät joukkojen yhteensopivuutta ja siten niiden kykyä kansainväliseen kriisinhallintaan.
Hanke syntyi Norjan, Ruotsin ja Suomen puolustusvoimien komentajien aloitteesta.

STT - HS:fi 19.9.2008

Palkansaajien työeläkemaksut nousevat

Palkansaajien työeläkemaksut nousevat ensi vuonna 0,2 prosenttiyksiköllä. Työnantajien maksut säilyvät keskimäärin ennallaan.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet yksityisalojen uusista maksuista.
Työeläkemaksu on ensi vuonna keskimäärin 22 prosenttia. Työntekijöiden maksu on alle 53-vuotiailla 4,3 prosenttia ja vanhemmilla 5,4 prosenttia palkasta.

STT-HS.fi 19.9.2008

"Rahoitusmarkkinoiden kaaos lähenee paniikkia"

Rahoitusmarkkinoiden tilanne lähentelee eilisten shokkiuutisten jälkeen paniikkia, Nordean analyytikko Jan Von Gerich sanoo.
"Pelot ajavat tällä hetkellä markkinoita. Epäluottamus erityisesti investointipankkeja, mutta myös pienempiä vähittäispankkeja kohtaan on kasvanut edelleen", hän sanoo.
Pankkien välisen yön yli -rahoituksen hinta kohosi monilla pankeilla eilen pilviin. Käytännössä luottohanat sulkeutuivat kokonaan yhä useamman pankin kohdalla.
Wall Streetin suurista investointipankeista vielä pystyssä olevat Morgan Stanley ja Goldman Sachs ovat nyt tulilinjalla. Luottamusta pankkien kykyyn suoriutua velvoitteistaan kuvaa hyvin niiden lainanmaksua turvaavien vakuutusten eli CDS:n hintojen kehitys.
Niin Morgan Stanleyn kuin Goldman Sachsin CDS:ien hinta ampaisi eilen pilviin ja pankkien osakkeet syöksyivät. Näin tapahtui siitä huolimatta, että ne raportoivat edellispäivänä odotuksia paremmista tuloksista.
"USA:n investointipankit saavat lyhytaikaista rahoitusta nyt keskuspankilta, mutta se ei ole pitkällä aikavälillä kestävä ratkaisu", Von Gerich sanoo.
Markkinoilla huhuttiin Morgan Stanleyn etsivän jo ostajaa.
Lyhytaikainen rahoitus eli likviditeetti on pankkitoiminnan päivittäisen pyörittämisen kannalta elintärkeää. Nyt markkinoilla epäillään kuitenkin myös monen pienemmän vähittäispankinkin vakavaraisuutta.
Kun sijoitusten arvot syöksyvät ja pankkien omien osakkeiden arvot laskevat, voi olla vaara, että niiden pääoman arvo suhteessa velvoitteisiin laskee alle sallittujen rajojen.
Suomessa toimivien pankkien riskeistä kertovat mittarit ovat vielä huomattavasti paremmissa lukemissa kuin monien eurooppalaisten ja amerikkalaisten kilpailijoiden.
HS:fi 18.9.2008

Syyttäjä vaati Helsingin Veden ex-johtajalle vankeusrangaistusta

Timo Kulmala (kesk.) saapumassa lahjusjupakan pääkäsittelyyn Helsingin käräjäoikeuteen 1. syyskuuta 2008.
Syyttäjä Tuire Tamminiemi vaati Helsingin Veden entiselle toimitusjohtajalle Timo Kulmalalle "selkeästi yli vuoden, ehkä lähemmäs puolentoista vuoden" vankeusrangaistusta Helsingin käräjäoikeudessa torstaina. Rangaistus voisi syyttäjän mukaan olla ehdollista, koska aikaisempaa rikostaustaa ei ole.
Tamminiemi vaati rangaistusta lahjusten ottamisesta ja virka-aseman väärinkäytöstä. Uusina syytteinä tulivat oikeudessa torstaina lisäksi avunanto kirjanpitorikokseen ja veropetokseen. Ne tulivat rakennusliikkeille maksetuista "pimeistä" käteismaksuista.
Korvauksena epäillystä rikoshyödystä Kulmaan maksettavaksi tulisi noin 40 000 euroa.
Kulmalan asianajaja Paul Perovuo kiisti syytteet lähes kauttaaltaan. Epäillyt rikokset liittyvät toimitusjohtajan omakotitalon ja kesäasunnon rakentamiseen.
Lahjuksien ottamisesta ja antamisesta sekä virka-aseman väärinkäyttöön liittyvistä rikoksista epäiltyinä oikeudenkäynnissä on seitsemän muutakin syytettyä. Myös he ovat kiistäneet syytteet.
Käräjäoikeus antaa ratkaisunsa kirjallisena päätöksenä todennäköisesti lokakuun loppuun mennessä.
Talousrikoskokonaisuudessa käsitellään vielä ensi tiistaina kuljetus- ja maanrakennusliikkeen toimitusjohtajan törkeästä petoksesta ja törkeästä veropetoksesta saamia syyteitä. Lisäksi Helsingin Veden verkkoyksikössä johtotehtävissä toiminutta miestä syytetään törkeästä petoksesta.

HS:fi 18.9.2008

Virossa löydetty haitallista kemikaalia kiinalaisista tuttipulloista

Tallinna. Viron kuluttajasuojavirasto on vetänyt markkinoilta Kiinassa valmistettuja tuttipulloja, jotka sisältävät liian suuria määriä haitallista ftalaattia.
Tutkimuksissa selvisi, että pullojen tuttiosat sisälsivät 300 kertaa sallitun määrän haitallista kemikaalia, kertoi Eesti Päevaleht torstaina.
Ongelma havaittiin rutiinitarkastusten yhteydessä elokuussa. Viraston tiedossa ei ole, kuinka monta tuttipulloa ehdittiin myydä. Liian suuria ftalaattimääriä sisältäviä pulloja löydettiin kaikkiaan kolmesta maahantuojan erästä.
Ftalaatti on ainetta, jota käytetään muovien pehmentämiseen. Ftalaattien epäillään vaikuttavan hormonin tavoin ja vahingoittavan suurina määrinä muun muassa lisääntymiskykyä.

stt–bns  - HS:fi 18.9.2008

Cargotec varoitti tuloksesta ja vähentää 700 työpaikkaa

Lastinkäsittelylaitteita valmistava Cargotec antaa tulosvaroituksen ja aloittaa 700 henkilöä koskevat tehostamistoimet.
Lastinkäsittelylaitteita valmistava Cargotec aloittaa 700 työntekijää koskevat tehostamistoimet. Yhtiön mukaan sopeuttaminen koskee kehittyneitä markkinoita.
Cargotecin koko vuoden kannattavuus jää alhaisemmaksi kuin yhtiö vielä heinäkuussa arvioi. Tulosta painavat kysynnän heikentyminen Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Cargotecin kurssi laski Helsingin pörssin avauduttua yli yhdeksän prosenttia.
STT-HS;fi 18.9.2008
Jorma Ollila ryhtyy kehittämään Suomelle brändiä
Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila ryhtyy vetämään valtuuskuntaa, jonka tehtävänä on kehittää Suomelle maabrändi eli vahva maakuva.
Brändin ideana on vahvistaa kilpailukykyä ja yritysten toimintaedellytyksiä, hankkia lisää ulkopoliittista vaikutusvaltaa sekä lisätä matkailua ja Suomen kiinnostavuutta investointikohteena.
Ollilan pestasi brändivaltuuskunnan johtoon ulkoministeri Alexander Stubb (kok). Maakuvan vahvistaminen on yksi Matti Vanhasen (kesk) hallituksen ohjelman tavoitteista.
Valtuuskuntaan kuuluvat Ollilan lisäksi johtaja Esko Aho, johtaja Paulina Ahokas, toimitusjohtaja Eija Ailasmaa, toimitusjohtaja Jukka Hienonen, johtaja Jan Hultin, toimitusjohtaja Mika Ihamuotila, professori Laura Kolbe, kirjailija, europarlamentaarikko Lasse Lehtinen, kansleri Ilkka Niiniluoto, johtaja René Nyberg, kirjeenvaihtaja Helena Petäistö, viestintäkonsultti Kirsi Piha, taiteilija Osmo Rauhala, urheilija Aki Riihilahti, toimitusjohtaja Kai Seikku, osastopäällikkö Petri Tuomi-Nikula ja kansliapäällikkö Erkki Virtanen.
Brändinkehittäjien toimikausi kestää vuoden 2010 loppuun. Koko hankkeesta vastaa ulkoministeriön johtama Finland Promotion Board. Sen puheenjohtajana toimii ulkoministeriön osastopäällikkö Petri Tuomi-Nikula.

HS:fi 16.9.2008

EU-ministerit: Pää kylmänä shokkien ravisuttamassa unioissa

NIZZA. Miten kannustaa kuluttajia luottamaan tulevaisuuteen ja kuluttamaan kuten ennenkin – siinä yksi EU:n valtiovarainministerikokouksen lauantaisista pulmista.

EU-ministerit pelkäävät, että öljyn ja ruoan kohonneet hinnat vievät kansalaisilta kulutushalut.
Jos ihmiset aloittavat kouristuksenomaisen säästämisen, voivat muutenkin synkeät talousnäkymät pahentua entisestään. EU-komission tämänviikkoisen ennusteen mukaan talouskasvu euroalueella laskee 1,3 prosenttiin. Samaan aikaan inflaatio kipuaa lähes neljään prosenttiin. Euroalueen tavoiteinflaatio on vähän alle kaksi prosenttia.

Ranskan Nizzaan kokoontuneet 27 jäsenmaan ministerit ja keskuspankkijohtajat keskustelivat lauantaiaamuna arvonlisäverokantojen yhtenäistämisestä unionin alueella. Aihe on vaikea, eikä sopua ole välittömässä näköpiirissä.

”Kannat ovat yhä erittäin kaukana toisistaan”, valtiovarainministeri Jyrki Katainen kertoi lauantaiaamuna kokoustauolla.

EU:n tavoite on, että nykyiset palvelualojen alv-kokeilut lopetetaan ja yhteinen näkemys verokannoista saavutetaan vuoteen 2010 mennessä.

Esimerkiksi Ranska haluaa, että etenkin ravintolapalveluiden veroa alennettaisiin. Saksa puolestaan on suhtautunut epäilevästi veronalennuksiin.

Saksan valtiovarainministeri Peer Steinbrücker sanoi Nizzassa, että noin puolet EU-maista tukee Saksan tiukkaa linjaa. Steinbrückin mukaan ei ole mitään takeita siitä, että alennettu verokanta pönkittäisi kysyntää ja sitä kautta työllisyyttä ja talouskasvua.

Alv-uudistuksesta pitää sopia yksimielisesti. Verokomissaari László Kovácsin mukaan jäsenmaat ovat jakautuneet alv-asiassa niihin, jotka haluavat haalia mahdollisimman paljon verorahoja ja niihin, jotka painottavat työllisyys-, kulttuuri ja ympäristönäkökulmia.

Suomi kuuluu jälkimmäiseen eli Ranskan ryhmään eli kannattaa ravintolapalveluiden veronalennusta.

Valtiovarainministerit keskustelivat myös epävakaasta markkinatilanteesta. Perusnäkemys on, että EU ei lähde tuhlaamaan miljardeja euroja veronmaksajien rahoja taloustilanteen tohtorointiin.

Kokousta johtanut Ranskan valtiovarainministeri Christine Lagarde varoitti kuitenkin siitä, että unioni kärsii yhä monesta shokista: inflaatio on korkealla, finanssimarkkinat ovat epävakaat ja valuuttakurssit heiluvat.

Lääkkeeksi talousjohtajat suosittivat sen sijaan yleistä malttia, budjettikuria ja inflaation kurissapitoa. Jos jollain EU-maalla on varaa erityisiin elvytystoimiin saa niihin ryhtyä, kunhan tasapaino ei vaarannu.

Unionin pankeille EU-ministerit haluavat yhtenäiset raportointikäytännöt vuoteen 2012 mennessä. Suunnitelman yksityiskohdat eivät ole vielä valmiit.

”On tärkeä muistaa, että Euroopalla on se, mitä (luottolamasta) selviytymiseen tarvitaan”, talouskomissaari Joaquin Almunia sanoi lehdistötilaisuudessa lauantaina.

Euroopan keskuspankin johtaja Jean-Claude Trichet vaati palkkamalttia: ”Kaikkien pitää olla nyt järkeviä.”

AFP - Helsingin Sanomat 13.92008

Husin henkilöstön mitta on täynnä

Moni harkitsee Husista lähtöä vakavasti, kertoo erikoislääkäri Tiina Tasmuth.

Työilmapiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) sairaaloissa on pahasti tulehtunut. Viime vuoden alussa toimitusjohtaja Kari Nenosen aloittama rakenneuudistus on edennyt ylimmästä johdosta keskitasolle ja tunteet ovat kärähtämässä.

Sairaalassa puhutaan voimakeinoistakin.

Husista on jo lähtenyt pätevää henkilökuntaa, ja moni harkitsee lähtöä vakavasti, kertoo erikoislääkäri Tiina Tasmuth.

Oulun entisen kaupunginjohtajan myötä Husiin on tuotu uutta strategiaa ja uusittu johtamismallia yhden johtajan järjestelmäksi kaikilla tasoilla.

"Tällä hetkellä Hus ja sen osana Hyks ovat historiansa suurimmassa kriisissä", sanoo Tasmuth, joka toimii Hyksissä myös luottamusmiehenä.

Lääkärit hermostuivat, koska tuorein muutos näyttää vievän heiltä valtaa. Ylilääkärit korvataan palvelujohtajilla, ylihoitajia ja johtavia ylihoitajia ei kohta enää ole.

"Tulevilta palvelujohtajilta ei enää vaadita alan erikoistumiskoulutusta, puhumattakaan tieteellisistä ansioista", Tasmuth huomauttaa.

Husin nykyisen strategian ykköstavoite on uskottava talous. Lääkäreitä ja hoitajia huolestuttaa taloudellisten arvojen ylikorostaminen toiminnassa.

"Sairaalasta on tullut konserni ja potilaista asiakkaita. Talouden nostaminen ykköseksi tarkoittaa kustannusten karsintaa. On helppo vetää punakynällä, jos ei joudu kohtaamaan niitä potilaita, joilta hoito evätään", Tasmuth sanoo.

Tasmuth huomauttaa, että Hus on menestynyt tehokkuusvertailuissa kaikkien arvioiden mukaan hyvin. "Tehokkuus on lisääntynyt lääketieteen kehityksen avulla. Nyt voimavarat käytetään strategiaan ja johtamiskoulutukseen."

Nenosen valtakautta ovat varjostaneet syytökset salailusta ja omavaltaisuudesta sekä epäilykset bisnesmaailmasta hankittujen johtajien soveltuvuudesta sairaanhoidon luonteeseen.

Henkilökunnan synkkyyteen on lukuisia syitä. Samaan aikaan, kun potilaiden hoitoon on vaadittu säästöjä, hallintoon on perustettu isopalkkaisia johtajan virkoja ja rahaa on palanut konsulttitoimistoille. Tasmuthin mukaan strategialle ei ole esitetty perusteluja.

Myös hoitohenkilöstö on erittäin pettynyt nykyiseen johtoon, sanoo Huslabin ja HusRöntgenin tehyläisten pääluottamusmies Ritva Kosonen.

"Aivan raivona" hoitohenkilöstö on Kososen mukaan ylihoitaja- ja johtava ylihoitaja-nimikkeiden poistamisesta.

Hus-konsernin yli 21 000 työntekijästä hoitohenkilöstöön kuuluu noin 12 000. Lääkäreitä on noin 2 500.

HS.fi 13.9.2008

EU ei ryhdy elvyttämään synkkää taloutta

Luxemburgin valtiovarainministeri Jean Claude Junker(oik.) ja EKP:n pääjohtaja Jean Claude Trichet saapuivat euromaiden taloustilannetta luodanneeseen tiedotustilaisuuteen Nizzassa perjantaina.

NIZZA. Euromaat eivät aio ryhtyä mittaviin yhteisiin elvytystoimiin, vaikka talouskasvu on kituliasta ja inflaatio liitää korkealla.

15 euromaan valtiovarainministerit tyrmäsivät elvytyspaketti-ideat perjantaina Nizzassa Ranskassa.

"Jos jollain maalla on (elvytykseen) varaa, niin OK, mutta laajamittaisia toimia ei kannatettu", valtiovarainministeri Jyrki Katainen sanoi perjantaina kokoustauolla.

Euroryhmän puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin mukaan Euroopan ei kannata ottaa mallia Yhdysvalloista, vaikka kumpikin manner kärsii vuosi sitten alkaneen luottolaman seuraamuksista.
 
Yhdysvallat kansallisti äskettäin kaksi suurta asuntoluotottajaa veronmaksajien miljardeilla. Samaan aikaan amerikkalaiset ovat myös laskeneet korkotasoa eli rahan hintaa.

"En usko, että Yhdysvalloissakaan ollaan täysin tyytyväisiä (toimenpiteiden) tuloksiin", Juncker sanoi perjantaina Nizzassa.

Kaitaisen mukaan Suomi ei pysty vaikuttamaan siihen, miten maailmantaloudella menee tai mihin suuntaan euroalueen inflaatio kehittyy.

Suomessa pysytään kuitenkin vaikuttamaan siihen, mitä suomalaisista palkoista sovitaan.

"Tämä on myös alue, jossa voidaan tehdä fataalit virheet erittäin nopeasti", Kaitainen sanoi ja vaati työmarkkinaosapuolilta malttia.

Valtiovarainministerin mukaan palkkojen korotus ei saa ylittää tuottavuutta.

"Viime syksyn palkkakierros oli poikkeus. Suomi ei enää kestä toista samanlaista", Katainen sanoi.

HS:fi 12.9, 2008

USA myy Suomelle Hornet-päivitykset

Yli kymmenen vuotta vanhoja Horneteja tuunataan nyt uusilla jenkkiosilla.
Yhdysvaltain puolustusministeriö on antanut Boeing-yhtiölle luvan myydä Suomen Ilmavoimille 282 miljoonan euron arvoiset Hornet-päivitykset.

Hornet-hävittäjien nykyinen valmistajayhtiö Boeing ei saa myydä Suomen tilaamia päivitysohjelmia ja ylläpito-osia ilman Yhdysvaltain puolustusministeriön lupaa.
Pentagonin mukaan Suomi voidaan kuitenkin laskea ystävällismieliseksi ostajamaaksi, joten ministeriö hyväksyi kaupat. Yhdysvaltain kongressilla on vielä kuukausi aikaa pyörtää päätös, mutta tällaista harvoin tapahtuu.
Ilmavoimat pidentää nyt Hornetiensa käyttöikää uusilla asejärjestelmillä, elektroniikalla ja viestitekniikalla. Suomen hallitus on hyväksynyt yhteensä 282 miljoonan euron arvoiset tilausvaltuutukset puolustusbudjetissaan.
Pentagon hyväksyi eilen myös muita liittolais- ja kumppanimaidensa aseostohankkeita. Israelille annettiin lupa ostaa yhdysvaltalaista asetekniikkaa runsaalla 200 miljoonalla eurolla.

Reuters-Taloussanomat 10.9.2008

Ruoan hinta nousee palkkoja nopeammin
Citymarketit olivat hieman Prismoja edullisempia ostospaikkoja, kun Helsingin Sanomien Hinta & Laatu selvitti ostoskorivertailussa suurten markettien hintoja. Vuosi sitten tilanne oli päinvastainen.

Pääkaupunkiseudun kaupoissa nyt kolmannen kerran tehdyssä vertailussa perheen viikonlopun ruokaostokset sai halvimmalla Itäkeskuksen S-marketista.

Varsinkin kalleimmissa ruokakaupoissa asioivien on syytä vaatia pikimmiten palkankorotusta. Ruoan hinta näet nousee nopeammin kuin palkat.

Isoissa marketeissa asioiva perhe näyttäisi vertailun perusteella selviävän vielä ruokalaskustaan kohtalaisen hyvin, sillä niissä asioivan perheen ruokaostokset ovat kallistuneet viimevuotisesta vertailusta neljä prosenttia.

Lähikauppoja käyttävän yksineläjän kukkaroon ruokaostokset sen sijaan tekevät kasvavan loven. Kantakaupungissa asuvan yksineläjän vertailukori on kallistunut viime vuoden koriin verrattuna keskimäärin 9,4 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien nimellisansiot olivat nousseet huhti–kesäkuussa 2008 edellisvuoden huhti–kesäkuuhun verrattuna 5,7 prosenttia.

Melkein kaikkien vertailussa mukana olleiden ruokakauppojen hinnat olivat nousseet viime vuodesta. Ainoastaan Sellon Citymarketissa ruokakorin hinta oli laskenut viime vuodesta kolmella prosentilla. Viimevuotisessa vertailussa se oli toiseksi kallein perheiden ostospaikka.

Helsingin keskustan tuntumassa asuvan sinkun kannattaa ostaa ruokansa Lidlistä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki sinkkuruokakorin halvimmat hinnat löytyivät sieltä. Vain herne-maissi-paprikapakaste ja kuukautissiteet olivat halvempia Töölön K-marketissa. Selvästi kallein sinkkukauppa oli Siwa.
Isoissa liikkeissä asioivien perheiden kori tuli kalleimmaksi Itäkeskuksen Stockmannilla. Viittä tuotetta lukuun ottamatta kaikki perhekorin kalleimmat hinnat olivat siellä. Stockmannin ruokakaupasta löytyivät tosin myös kaksi perheruokakorin halvinta tuotetta, kirjolohi ja margariini.

Yksittäisten ruokatavaroiden hinnoissa erot voivat olla suuret. Kantakaupungin tuntumassa suurimmat erot olivat makaronin, banaanin, fetan, riisikakkujen ja vanupuikkojen hinnoissa.

Sellossa, Jumbossa ja Itäkeskuksessa taas kannattaa syynätä varsinkin tomaattien ja kirjolohen hintaa, sillä hinnat voivat olla jossain kaupassa olla jopa kaksinkertaiset toiseen verrattuna.

HS.fi 10.9.2008

Stora Ensolta potkut 550:lle Suomessa

 Stora Enso on julkaissut suunnitelmansa syvistä leikkauksista yhtiön tuotantoon. Yhtiö aikoo lakkauttaa 550 työpaikkaa Suomesta ja 1 150 ulkomailta.

Suomessa pannaan kiinni kartonkikone Imatralta ja hylsykartonkikone Varkaudesta.

Lisäksi kiinni menee kaksi muovipäällystekonetta Imatralla ja Karhulassa. Suunnitelmat saattavat vähentää henkilökuntaa Veitsiluodon tehtaalla Kemissä. Stora Enso haluaa myös siirtää 1 450 työntekijää uuteen kunnossapitoyritykseen.

Uimaharjun ja Sunilan sellutehtaat selviävät tässä vaiheessa tuotannonrajoituksilla.

Toimitusjohtaja Jouko Karvisen mukaan suljettavat koneet kannattavat huonosti. Suunnitelma on myös osa varautumista Venäjän puutulleihin. Karvinen vakuuttaa, että Stora Enso pystyy toimimaan ensi vuonna ilman venäläistä puuta.

Ulkomailla suurimmat supistukset koskevat Saksaa, josta vähenee 600 työpaikkaa. Venäjän puunhankinnasta menee 400 työpaikkaa.
STT 10.09.2008

UPM sulkee kaksi tehdasta: 1 600 työpaikkaa pois

 UPM aikoo sulkea Kajaanin paperitehtaat sekä Tervasaaren sellutehtaan Valkeakoskella. Supistukset koskevat 1 600:aa työpaikkaa vuosina 2009-10. Kajaanin tehtailla työskentelee 670 henkilöä ja Valkeakosken tehtaalla 640 henkilöä.

Lisäksi supistuksia tulee tarralaminaattien valmistukseen. Tehostamistoimia on odotettavissa kaikissa yksiköissä.

Paperintuotanto jatkuu edelleen Tervasaaren tehtaalla. Kajaanissa jatkaa saha.

Toimitusjohtaja Jussi Pesonen perustelee supistuksia ylikapasiteetilla sekä puun, energian ja polttoaineiden hintojen nousulla. Yhtiö on tehostanut toimintaansa, mutta kustannuspaineet ovat nousseet moninkertaisiksi.

Kajaanissa tosiasioita on katsottava silmiin, Pesonen sanoo. Tehdas ei ole kilpailukykyinen, sillä ulkoiset haasteet ovat nousseet ylivoimaisen suuriksi.

Tervasaaren sellutehdas on UPM:n pienin ja vanhin. Sillä ei ole UPM:n mukaan edellytyksiä toimia kannattavasti.
STT 10.09.2008

Joka kymmenes saa lopputilin Suomessa

Stora Enson ja UPM:n tehokuuri iskee kovaa yhtiöiden Suomen työpaikkoihin. Mikäli lakkautukset ja ulkoistukset toteutuvat suunnitellusti poistuu metsäyhtiöiden työvoimasta yli 10 prosenttia eli joka kymmenes työntekijä.

UPM-Kymmenellä on kaikkiaan yli 26 300 työntekijää, joista puolet eli 13 200 työskentelee Suomessa. Stora Ensolla on vastaavasti noin 39 200 työntekijää, joista kolmannes eli 11 300 Suomessa.

Yhteensä näillä kahdella metsäjätillä on Suomessa 24 700 työntekijää.
Tämänpäiväisen matokuurin myötä metsäyhtiöistä katoaa työpaikkoja yhteensä 2 685. Suomen työpaikoista lähtee alustavan laskelman mukaan 10,8 prosenttia. Storan osalta vähennyksiin on laskettu mukaan myös ulkoistukset.

Molemmat metsäyhtiöt ilmoittivat etsivänsä vielä lisäsäästöjä bisneksistään. UPM perkaa tarratoimintonsa ja tutkii myös ulkoistuksia. Storan luvuissa ei ole mukana hallintohenkilöstön leikkauksia.

Näistä voi vielä räpsähtää lisää potkuja Suomen työvoimalle.

Kauppalehti 10.09.2008

Metsäosakkeet pörssin nousijoina

Sekä UPM:n ja Stora Enson osakkeet lähtivät lähes rakettimaiseen nousuun Helsingin pörssin avauduttua. Ensimmäisen puolen tunnin aikana UPM oli vahvistunut 7,5 prosenttia 13,13 euroon ja Stora Enso lähes seitsemän prosenttia 8,04 euroon.

 Kumpikin osake on kuitenkin vielä kaukana aiemmista huippuarvoistaan.

 Helsingin yleisindeksi osoitti lähes eilisillan lukemia 7 653 pisteessä. Nokian osaketta vaihdettiin 14,02 eurolla, jossa laskua on 0,2 prosenttia. Vaihtoa oli koossa maltilliset 150 miljoonaa.

 Metsäalan synkeät tunnelmat heijastuvat myös metsäkonevalmistaja Ponsseen. Yhtiö varoitti tuloksensa ja liikevaihtonsa jäävän viimevuotista pienemmäksi, koska metsäkoneiden kysyntä on hiljentynyt eräillä päämarkkinoilla. Varoitus painoi Ponssen osakekurssin selvään laskuun.

Helsinki, STT- Turun Sanomat 10.9.2008

Helsinki,
Suomen Lääkäriliitto pelkää, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) uusi johtomalli vaarantaa potilaiden hoidon. Lääkäreiden mielestä kokonaisvastuu myös hoidon vaatimista voimavaroista on säilytettävä ylilääkäreillä.
 Uudessa johtamismallissa palvelujohtaja-ylilääkärit korvaavat nykyiset ylilääkärit. Palvelujohtajat päättävät potilaiden sairaalaan ottamisesta ja hoitamisesta, mutta eivät henkilöstöstä, tiloista eivätkä välineistä. Niistä vastaavat resurssijohtajat.
 Tähän asti ylilääkärit ovat vastanneet klinikassaan potilaiden hoitamisesta, henkilökunnasta, tiloista ja välineistä. Nyt vastuiden jakautuminen vaarantaa sekä hoidon että talouden hallinnan. Se lisää myös byrokratiaa, arvelee Lääkäriliiton puheenjohtaja Olli Meretoja.
 Husin palvelutuotannon johtaja Seppo Kivisen mukaan lääkäreiden huoli perustuu suppeaan tulkintaan johtajien vastuista. Hän vakuuttaa, että potilaan hoidosta vastaa lääkäri myös uudessa johtamisjärjestelmässä.

STT – Turun Sanomat 9.9.2008

Fortum vähentää 200 työpaikkaa

Fortum aikoo vähentää yli 200 työpaikkaa asiakaspalvelusta. Suomessa yt-neuvottelut koskevat 55:n ja Ruotsissa 180 työpaikan vähentämistä.
Neuvottelut koskevat sähköliiketoiminnan asiakaspalvelutoimintoja ja taloushallinnon tukipalveluja. Fortumin on tarkoitus toteuttaa järjestelyt ensi vuoden loppuun mennessä, kertoo yhtiö tiedotteessaan.
Fortum aikoo keskittää sähköliiketoimintojen asiakaspalvelun Suomessa Keilaniemeen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Joensuun ja Kuusamon kuluttaja-asiakkaita palvelevat asiakaspalvelupisteet sekä osa Pudasjärven asiakaspalvelupisteen toiminnasta lakkautetaan vuoden 2008 loppuun mennessä.

HS:fi 9.9.2008

Venäläismielisillä kirjoituksillaan kohua ja hämmästystä aiheuttanut suomalaistutkija, dosentti Johan Bäckman väittää tuoreimmassa kirjassaan, ettei Virolla ole tulevaisuutta itsenäisenä valtiona, koska Viron "poliittinen eliitti on pelannut kaikki korttinsa".

Väite sisältyy Bäckmanin kirjaan Pronssisoturi, joka käsittelee Viron viimevuotista patsaskiistaa. Bäckman kutsuu patsasta Tallinnan vapauttajien hautamuistomerkiksi ja sen "hävitystä" Viron historian lopuksi.

Kirjaa mainostavissa tiedotteissaan Bäckman väittää myös, että Virosta on tullut "vaarallinen" valtio, joka lisää jännitystä Venäjän ja Pohjoismaiden välillä sekä EU:ssa ja Natossa.
Pronssisoturi-kirja on kirjoitettu suomeksi. Se julkistetaan Tallinnassa syyskuun lopulla Venäjän kirjailijaliittoon kytköksissä olevan kustantamon Tarbeinfon kustantamana.

Valtiotieteiden tohtori Bäckman on hyväksytty dosentiksi kolmeen suomalaiseen yliopistoon.
Viime vuonna hän julkaisi kirjan Saatana saapuu Helsinkiin, joka käsitteli toimittaja Anna Politkovskajan murhaa. Kirjassa hyökättiin muiden muassa kansanedustaja Heidi Hautalaa (vihr) vastaan.

Viime aikojen blogikirjoituksissa Bäckmanin hyökkäysten kohteena on ollut Helsingin Sanomat. Lehti on tutkijan mielestä lietsonut Georgian sotaa käsittelevillä kirjoituksillaan sotapsykoosia ja käynyt Venäjän-vastaista valhekampanjaa.

Bäckman nimittää Helsingin Sanomia "sananvapauden suurimmaksi viholliseksi" ja lehden pääkirjoitustoimitusta "hirviömäiseksi".

Hs.fi politiikka 8.9.2008

Fazerin Jyväskylän-leipomolla tänään työnseisaus

Jyväskylässä Fazer Leipomoiden henkilökunta aikoo järjestää tänään työnseisauksen. Työnseisaus on mielenilmaus yhtiön suunnitelmille karsia toimipisteitään.
Jyväskylän lisäksi toiminta loppuu Tampereen ja Iisalmen leipomoissa. Lakkautettavissa kolmessa leipomossa työskentelee yhteensä noin sata henkeä.

STT - Iltalehti.fi 8.9.2008

Eläkemiljardit katosivat

Suomen suurimmat eläkevakuutuslaitokset Varma, Ilmarinen ja Kuntien Eläkevakuutus (Keva) ovat kärsineet runsas vuosi sitten alkaneessa kurssilaskussa yhteensä lähes neljän miljardin euron sijoitustappiot.

Viime vuoden heinäkuussa alkanut kurssilasku on jo aiheuttanut eläkelaitoksille huimasti suuremmat tappiot kuin teknokuplan jälkeinen kurssiromahdus vuosituhannen alkuvuosina.
Ilta-Sanomat 8.9.2008

Luottokriisi on saanut paljon tuhoa aikaan: amerikkalaisten suurpankkien markkina-arvosta on kadonnut vuoden aikana yli tuhat miljardia dollaria. Yhdysvaltain jättimäiset asuntoluotottajat Fannie Mae ja Freddie Mac voivat hetkenä minä hyvänsä kaatua liittovaltion syliin. Pankkiiriliike Lehman Brothers etsii epätoivoisesti rahoittajaa ulkomailta.

Luottokriisiä voisi hyvin kutsua luottamuskriisiksi, sillä luottamuksen katoamisesta markkinoiden kaaoksessa ennen kaikkea on kysymys. Rahoitusmarkkinoiden toimijat kyräilevät toisiaan, koska kukaan ei tunnu varmasti tietävän missä läpimädät sijoitukset loppujen lopuksi lymyilevät. Pienikin rasahdus saa säpsyt markkinat paniikkiin.

Luottamuspula on ajamassa koko maailmantalouden taantumaan.
Finanssikriisin tähän mennessä suurin uhri on pankkiiriliike Bear Stearns, joka romahti maaliskuussa 2008 vain muutamassa päivässä. Jälkikäteen pankin käsittämättömän nopea romahdus on herättänyt epäilyjä, että pankin kuolema ei ollut luonnollinen vaan sitä avitettiin levittämällä perättömiä huhuja.

Murhaajaksi epäillään lyhyttä kauppaa käyviä spekulantteja.
Lyhyeksi myynti eli "shorttaaminen" tarkoittaa sitä, että sijoittaja myy osakkeita joita ei omista. Sijoittaja olettaa kohdeyrityksen kurssin laskevan, joten hän pystyy myöhemmin ostamaan osakkeet halvemmalla takaisin.

Maanantaiaamuna 11. maaliskuuta 2008 Bear Stearnsissa oli kaikki hyvin. Puolilta päivin pankin osakekurssi alkoi mystisesti syöksyä. Kun pankissa ryhdyttiin selvittämään syytä kurssilaskuun, paljastui markkinoille levinneen huhuja pankin likviditeettiongelmista.
Kurssilasku vahvistui kun jokaisessa meklarihuoneessa pauhaava talousuutiskanava CNBC kertoi huhusta.

Pankissa oltiin silti levollisia, sillä likviditeettikriisi ei yksinkertaisesti ollut totta: pankilla oli varoja 18 miljardia dollaria.

Pankki antoi CNBC:lle lausunnon, jonka mukaan huhu on "naurettava". Kiistäminen oli virhe, sillä sen myötä pankki teki huhusta oikean uutisen, jota kaikki uutisvälineet ryhtyivät toitottamaan. Luottamus alkoi rapista.

Tiistaina huhut voimistuivat ja kurssi jatkoi syöksyään.
Keskiviikkona pankin pääjohtaja Alan Schwartz meni CNBC:n suoraan lähetykseen, jossa toimittaja antoi pankille kuoliniskun. Toimittaja totesi, että hänen lähteidensä mukaan eräässä pankissa ei hyväksytä enää Bear Stearnsin meklareita kaupankäynnin osapuoleksi likviditeettiepäilyjen vuoksi.

Pääjohtaja yritti vakuuttaa, että kauppaa käydään entiseen tapaan, mutta markkinoilla ei enää kuunneltu. Osakekurssi päätyi vapaaseen pudotukseen. Pankin lainoittajat kauhistuivat ja vetivät lainahanat kiinni.

Bear Stearns ei saanut enää pankkien välistä yön yli-lainaa, joten sen 18 miljardin kassa hupeni samana iltana yhdessä humauksessa. Pankki aneli keskuspankkia hätiin.
Sunnuntaina keskuspankin painostuksen jälkeen J.P. Morgan suostui ostamaan Bear Stearnsin. Kauppahinnaksi sovittiin kaksi dollaria osakkeelta. Vielä maanantaina osakkeesta oli maksettu yli 70 dollaria.

Yhdysvaltain rahoitustarkastus SEC selvittää, olivatko Bear Stearns -huhut tarkoituksellisesti levitettyjä. Ainakin se on selvinnyt, että joku löi isolla riskillä vetoa Bear Stearnsin kaatumisen puolesta.

Bloomberg-uutistoimiston mukaan joku osti 10. maaliskuuta 1,7 miljoonalla dollarilla johdannaisia, jotka tuottaisivat rahaa vain siinä tapauksessa, jos Bear Stearnsin kurssi puolittuisi reilussa viikossa. Johdannaisasiantuntijat pitävät kyseistä kauppaa täysin käsittämättömänä, mikäli ostajalla ei ollut ennakkoon vihiä pankin romahduksesta.
Sijoittaja tienasi kaupoilla 200 miljoonaa dollaria.

Bear Stearnsin kaatumisesta järkyttyneet pankinjohtajat vaativat nyt viranomaisia laittamaan shorttaajat kuriin. Tämä on sinänsä huvittavaa, sillä nousukaudella nämä samaiset pankkiirit vastustivat kiivaasti sääntelyä. Viranomaiset kielsivätkin elokuussa väliaikaisesti lyhyeksi myynnin 19 pankkiosakkeella.

Shorttaajia harmittaa leimautuminen markkinatalouden korppikotkiksi. He korostavat, että shorttaaminen on normaalia sijoitustoimintaa, jossa etsitään yliarvostettuja osakkeita analysoimalla tunnuslukuja poikkeuksellisen syvällisesti. Shorttaaminen ei ole väärien huhujen levittämistä.

Shorttaajat näkevätkin itsensä markkinatalouden esitaistelijoina, jotka paljastavat kupruja yhtiöiden tilinpäätöksissä. Esimerkiksi Enron-skandaali alkoi paljastua shorttaaja Jim Chanosin havaintojen jälkeen.

Viime aikoina suurimman huomion on saanut hedge-riskirahaston salkunhoitaja David Einhorn, joka on julkisesti kertonut shorttaavansa Lehman Brothersien osaketta. Kommentit ovat saaneet Lehmanin osakkeen entistä rajumpaan syöksyyn, sillä Einhorn on finanssipiireissä megajulkkis, joka on paljastanut väärinkäytöksiä eri yrityksissä.

Einhorn väittää silmät kirkkaina, että ei halua rikastua Lehmanin kustannuksella vaan ainoastaan paljastaa yhtiön kuprut ennen kuin ne kaatuvat veronmaksajien niskaan.
HS.fi 8.9.2008

Paine korruptiosyytteestä kasvaa Olmertin päällä

Israelin poliisi esittää pääministeri Ehud Olmertin asettamista syytteeseen korruptiosta, kertoo Israelin televisio.
Poliisin suositus ei sido syyttäjää, joka tekee ratkaisunsa syyteharkinnan jälkeen. Olmert on kiistänyt syyllistyneensä epäiltyihin rikoksiin. Valtionsyyttäjä Menahem Mazuz tehnee ratkaisunsa muutamassa viikossa.
Poliisi katsoo löytäneensä todisteita kahdesta rikoksesta. Olmertin epäillään ottaneen vastaan pullistelevia rahakirjeitä amerikkalaiselta liikemieheltä. Lisäksi hänen epäillään laskuttaneen virkamatkakulujaan useampaan kertaan.
Epäsuosittu Olmert on väistymässä pääministerin virasta. Kadima-puolue äänestää Olmertin seuraajasta puolueen johtoon runsaan viikon kuluttua.
STT-Reuters-AFP - Iltalehti.fi 7.9.2008

Freddie Mac -asuntoluottoyhtiön pääkonttori Virginiassa.
Yhdysvaltain talousministeriö otti viikonloppuna haltuunsa kaksi suurinta asuntoluottojen rahoittajaa Fannie Maen ja Freddie Macin. Valtiovarainministeri Henry Paulsonin johtamasta haltuunotto-operaatiosta saattaa tulla Yhdysvaltojen historian suurin veronmaksajien rahoilla tehty pelastustoimi.

Yhdysvaltain keskuspankin johtaja Ben Bernanke sanoi, että ”kysymyksessä ovat välttämättömät askeleet, joilla vahvistamme Yhdysvaltojen asuntomarkkinoita ja lisäämme rahoitusmarkkinoidemme vakautta”.

”Näitä luottolaitoksia ohjaavassa lainsäädännössä on ollut epäselvyyttä, jonka vuoksi niiden osakkeita on ostettu ympäri maailmaa siinä uskossa, että valtio tukee pankkeja joka tilanteessa. Tämä luo meille vastuun”, Paulson puolestaan sanoi.
Liittovaltio lupaa pitää Fannie Maen ja Freddie Macin toiminnassa pumppaamalla niihin pääomaa ja lainarahaa tarpeen mukaan. Valtio aikoo ryhtyä myös asuntolainasijoittajaksi ostamalla pankkien liikkeelle laskemia asuntovakuudellisia lainapapereita.
Järjestelyn hinta selvinnee vasta vuosien kuluttua, sillä se riippuu talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä.

Yhdysvaltain hallitus ei voi päästää Fannie Maeta ja Freddie Macia kaatumaan, koska ne joko omistavat tai takaavat 5,4 tuhannen miljardin dollarin arvosta asuntolainoja. 12 nollaa sisältävä summa on puolet koko Yhdysvaltain asuntolainakakusta.
Pankkien tavallisia tai etuoikeutettuja osakkeita ei mitätöidä, mutta osakkeille ei makseta osinkoa niin kauan kuin pankki on valtion hallussa.

Teknisesti Fannie Mae ja Freddie Mac ovat olleet konkurssissa jo viikkoja. Niiden osakekurssit alkoivat syöksyä kesäkuun alussa, kun markkinoiden luottamus niiden kykyyn selvitä omilla pääomillaan hupeni kohti syksyä. Kesäkuun lopun jälkeen Fannie Maen osake on menettänyt arvostaan 66 prosenttia ja Freddie Mac 69 prosenttia.

Liittovaltion halutunottopäätöstä nopeutti se, että valtiovarainministeriölle paljastui äskettäin se, että Fannie Mae ja Freddie Mac olivat kaunistelleet kirjanpidossaan yhtiöiden todellista kykyä vastata veloistaan.
HS.fi 7.9.2008

Washington. Federal National Mortgage Association, joka sai lempinimen Fannie Mae, perustettiin suuren romahduksen aikana 1938 takaamaan miljoonien amerikkalaisten pääsy omiin asuntoihin. Se toimi täysin valtion yrityksenä 1968 saakka, jolloin sen omistus avattiin yksityiselle pääomalle.

Freddie Mac eli Federal Home Loan Mortgage Company perustettiin 1970 kilpailemaan Fannie Maen kanssa. Näin lainamonopolista tuli duopoli.
Molemmat ovat niin sanottuja GSE-yhtiöitä (Governement Sponsored Enterprises), jotka toimivat liittovaltion valtuuksilla, mutta niiden omistus on yksityisillä osakkeenomistajilla ja niiden tarkoitus on tuottaa voittoa.

Amerikkalaisessa yritysmaailmassa ne ovat kummallisia poikkeuksia, mutta ne ovat toimineet vuosikymmeniä ajan jokseenkin hyvin ja tehneet kymmenistä miljoonista amerikkalaisista asunnon omistajia.

Vasta asuntomarkkinoiden hintakupla ja sitä puhaltamaan myönnetyt huonot lainat suistivat yhtiöt raiteiltaan.
Fannie Mae ja Freddie Mac eivät lainaa suoraan asunnonostajille rahaa, vaan asunnonostajat tekevät lainansa pankissa tai muussa luottoa myöntävässä yrityksessä.
Kun lainapaperit on allekirjoitettu, melkein kaikki pankit ja muut rahoittajat, myyvät lainat joko Fannie Maelle tai Freddie Macille.

Ne tekevät niistä suuria esimerkiksi 500 miljoonan dollarin sijoituspaketteja ja myyvät ne edelleen sijoittajille.

Fannie Maen ja Freddie Macin toiminnan kivijalkana on ollut se, että liittovaltio on ollut mukana vastaamassa niiden toiminnasta. Suuret sijoittajat kuten ulkomaalaiset eläkevakuutusyhtiöt ovat arvostaneet arvopaperit lähes yhtä korkealle kuin liittovaltion obligaatiot.
Pelastusoperaation tavoitteena on palauttaa tämä luottamus ennalleen. Jos Fannie Maen ja Freddie Macin rahahanat ehtyisivät, siitä seuraisi ennen näkemätön talousromahdus Yhdysvaltojen lisäksi myös muualla maailmassa.

Molemmat yhtiöt kuuluvat maailman suurimpien yritysten joukkoon. Ne ovat Fortune 500 -listalla

HS:fi 7.9.2008.

Finnair esittää palkkojen määräaikaisia leikkauksia

Lentoyhtiö Finnair esittää henkilökunnalleen palkkojen määräaikaista leikkaamista.

Esityksen mukaan palkkoja leikattaisiin viisi prosenttia lokakuun alusta lukien ensi vuoden loppuun asti. Palkanalennus on osa yhtiössä meneillään olevia YT-neuvotteluja.

Ehdotuksen mukaan säästyneet palkkarahat siirrettäisiin rahastoon, josta niitä tuloutettaisiin takaisin henkilökunnalle, mikäli yhtiön kannattavuus paranee. Tavoitteena on yli 50 miljoonan euron tulos.

Finnairin toimitusjohtajan Jukka Hienosen mukaan yhtiön tulos on heikentynyt viime vuodesta yli 80 prosenttia.

Palkanalennuksella Finnair tavoittelee noin 25 miljoonan euron säästöjä, mikä on puolet YT-neuvotteluissa tavoitteeksi asetetuista 50 miljoonasta eurosta. Loput säästöistä Finnair arvioi saavuttavansa mm. lentomenetelmiä kehittämällä ja tehostamalla tekniikan toimintaa. Finnair luopuu mm. kokonaan laajarunkokoneiden raskashuolloista.

Palkanalennuksilla yhtiö laskee välttävänsä enimmillään 400 työpaikan vähennyksen tai lomautuksen. Kaikkiaan meneillään olevat YT-neuvottelut koskevat noin 500 henkilöä.

Vaihtoehtona yhtiö esittää vakautussopimusta, jolla luovuttaisiin tulevista palkankorotuksista samana aikana.

Henkilöstojärjestöt eivät tuoreeltaan ole ottaneet kantaa yhtiön säästösuunnitelmiin. Finnair odottaa ehdotukseensa yhtiön seitsemän ammattijärjestön vastauksia 16. syyskuuta mennessä.

YLE Uutiset 4.9.2008

Maailman köyhien määrä kasvoi 400 miljoonalla

tukholma.
Maailman köyhien määrä kasvoi kertaheitolla 400 miljoonalla ihmisellä, kun Maailmanpankki paransi laskentamenetelmiään. Uudet luvut kattavat ajanjakson 1981–2005 eli lähes neljännesvuosisadan. Koko sen ajan köyhyys on ollut maailmassa paljon luultua syvempää.
Se seikka ei Maailmanpankin mukaan kuitenkaan ole muuttunut, että köyhyys maapallolla vähenee reippaasti.

Uusienkin laskelmien mukaan kaikkein köyhimpien määrä on 25 vuodessa vähentynyt puolella miljardilla. Vuonna 1981 joka toinen kehitysmaan asukas oli äärimmäisen köyhä, vuonna 2005 enää joka neljäs.

"Kolmas maailma on köyhempi kuin uskoimme, mutta taistelee silti menestyksellä köyhyyttä vastaan".
Näin tutkimuksen tehneet Maailmanpankin tutkijat Shaohua Chen ja Martin Ravallion nimesivät viime viikolla julkistetun tutkimuksensa.
Uusissa laskelmissa hintatiedot eri maiden välillä on verrattavissa paremmin, ja ne tarjoavat paremman kuvan elinkustannuksista.

"Teimme kotitalouksien tulo- ja kulutusselvitykset nyt 116 kehitysmaassa, kun 20 vuotta sitten pystyimme selvityksiin vain 22 maassa", Ravallion kertoi tiedotteessa.
Pankki muutti samalla myös köyhyysrajaansa. Aiemmin se luokitteli kaikkein köyhimmiksi maailmassa ihmiset, joiden piti tulla toimeen alle dollarilla päivässä. Köyhyysraja on nyt 1,25 dollaria. Se pohjautuu maailman 20 köyhimmän maan kansallisiin köyhyysrajoihin.
Hyvästä peruslinjasta huolimatta köyhyyden vähenemisessä eri puolilla maailmaa on hurjia eroja.

Itä-Aasiassa kaikkein köyhimpien osuus väestöstä on pienentynyt vuoden 1981 ja vuoden 2005 välillä 80 prosentista 18 prosenttiin.
Etelä-Aasiassa köyhien osuus pieneni samana aikana 60 prosentista 40 prosenttiin, mutta määrä ei pienentynyt väestönkasvun tähden.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tilanne on huonoin. Köyhien osuus väestöstä on pysynyt 50 prosenttina, ja väkimäärän kasvu on tuplannut heidän määränsä 380 miljoonaan.
"Uudet tiedot vahvistavat, että maailma saavuttanee tavoitteen puolittaa köyhyys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Mutta sen eteen täytyy tehdä töitä nyt kaksin verroin, etenkin Afrikassa", totesi Maailmanpankin pääekonomisti Justin Lin tiedotteessa.
Uusi tutkimus ei huomioinut nykyistä ruokakriisiä. Ruuan hinta eri puolilla köyhää maailmaa kaksinkertaistui muutamien kuukausien aikana viime keväänä.

HS:fi 3.9.2008

Ottawa. Kanadan arktisella alueella sijaitsevasta Markhamin jäätiköstä on irronnut suuri lohkare. Elokuun alussa jäätiköstä murtunut lautta on alaltaan 55 neliökilometriä.
Markhamin jäätikkö on osa Ellesmeren saaren jääkantta. Neljätuhatta vuotta vanha Ellesmeren jääkansi on pienentynyt yksin tänä kesänä lähes neljänneksellä. Se tarkoittaa kolme kertaa Manhattanin kokoista alaa.
Ellesmeren jäljellä olevista jäätiköistä suurin, Ward Huntin jäätikkö, on sekin hajoamassa lohkareiksi.
"Napa-alueiden sulaminen on ensimmäinen merkki siitä, kuinka ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan tuntuvasti koko maapallolla", kanadalaisen pohjoisten alueiden tutkimuskeskuksen johtaja Warwick Vincent sanoi keskiviikkona.
Hän on käynyt kymmenen viime vuoden aikana vuosittain Ellesmeren saarella. Siitä huolimatta Vincentin tutkimusryhmän arvio jäätiköiden sulamisesta meni pieleen. Jäätikkö pieneni kymmenen kertaa enemmän kuin tutkijat uskalsivat arvioida.
"Lämpötilojen nousun vaikutus on ällistyttävää. Tänä kesänä avointa vettä pystyi näkemään horisonttiin asti alueilla, jotka aiemmin olivat jään peitossa", Vincent sanoi.
Arktisten alueiden jääpeite heijastaa Auringon energiaa takaisin avaruuteen, mikä viilentää maapallon lämpötilaa. Kun jää katoaa, Auringon säteilyn pelätään lämmittävän ilmastoa nopeammin kuin nykyisen tiedon mukaan on osattu arvioida.

Hs.fi 3.9.2008

Pariisi. Ilmaston lämpeneminen tulee lisäämään voimakkaiden myrskyjen määrää, kertoo tuore tutkimus.
Amerikkalaiset tutkijat perehtyivät hirmumyrskyihin vuosina 1981–2006 Atlantilla, Intian valtamerellä ja Tyynellä valtamerellä. Myrskyjen määrä ei tutkittavan ajanjakson aikana muuttunut, mutta voimakkaimpien myrskyjen tuulennopeudet kasvoivat rajusti.
Tutkimus näyttäisi tukevan niin sanottua lämpömoottori-teoriaa, jonka mukaan meriveden lämpötilan kohoaminen ruokkii hirmumyrskyjä.
Tutkijat huomauttavat kuitenkin, että tuloksiin liittyy edelleen paljon epävarmuutta: tuloksissa ei ole otettu huomioon muutoksia auringon säteilyssä tai maailmanlaajuisia muutoksia aiheuttavaa El Nino -sääilmiötä.
YK alaisen hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan maapallon lämpötila on noussut sadan vuoden aikana 0,74 astetta.
Tutkimusta johti professori James Elsner Floridan yliopistosta. Sen tuloksista kertoi Nature-lehti keskiviikkona.

stt–afp  3.9.2008

Opiskelijat hakeutuvat mielenterveyshoitoon yhä useammin

Yliopisto-opiskelijat hakevat yhä useammin apua mielenterveysongelmiinsa. Sunnuntain Keskisuomalaisen mukaan yliopistossa opiskelevien mielenterveyskäynnit ovat lisääntyneet 2000-luvulla koko maassa 59 prosenttia. Samaan aikaan opiskelijoiden määrä on kasvanut 16 prosenttia.
Viime vuonna Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n mielenterveyspalveluita käytti noin 9 000 asiakasta, mikä on 6,2 prosenttia opiskelijoista. Opiskelijat hakeutuvat usein hoitoon pro gradu -tutkielmaa tehdessään.
YTHS:n johtavan psykiatrin Kari Pylkkäsen mukaan joka toisen asiakkaan opiskelukyky on alentunut. Hän toivoo, että hoitoon hakeuduttaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

HS:FI 31.8.2008

Kohunimimerkki Kalpa: Tämä tie voi viedä sotaan

Juhani Suomi arvostelee rajusti Suomen Venäjä-politiikkaa.
Professori Juhani Suomi alias kohunimimerkki Kunto Kalpa arvostelee rajusti Suomen Venäjä-politiikkaa. Kalvan mielestä Suomessa on nostanut päätään "henkinen suursuomalaisuus", jota hänen mielestään vaalii erityisen auliisti "oma Pravdamme" eli Helsingin Sanomat.
Kalpa jopa vihjaa, että suoraviivaisesti Suomen ulkopolitiikassa valittu tie voi viedä kohta sotaan. Talvisotaa edelsivät edellisvuosikymmenillä Moskovaan lähetetyt uhittelevat nootit. Kalpa siteeraa runoilija Uuno Kailasta, jonka tulevaisuudenkuva on Kalvan mukaan "kaikkien suoraselkäisten sinivalkoisten kliimaks":
- Raja railona aukeaa. Edessä Aasia, Itä...Tulkoot hurttina aroiltaan! Mahtuvat multaan tänne, Kalpa siteeraa Kailasta.
Kalpa palasi vielä kerran kaapista ja kirjoitti artikkelin Keskisuomalaisen eläköityvän päätoimittajan Erkki Laatikaisen kunniaksi tehtyyn erityisjulkaisuun.
Kalvan mielestä tämä 1930-luvulta peräisin oleva suuntaus on näyttäytynyt voimakkaimmillaan Venäjän määräämiä puutulleja vatvottaessa.
- Päättäjät toistelevat sinisilmäisesti puunjalostusteollisuutemme suurfirmojen tarkoitushakuista propagandaa edes pyrkimättä tutkimaan sen todenperäisyyttä, Kalpa sivaltelee.

Keskisuomalainen 29.8.2008

Jo yli 200 työpaikkailmoituksessa on rikottu lakia tänä vuonna

Työpaikkailmoitukset rikkovat usein yhdenvertaisuuslakia. Työnantaja seilaa laittomilla vesillä, kun ilmoituksessa etsitään esimerkiksi 30–50-vuotiasta, asevelvollisuuden suorittanutta miestä. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää työnhakijoiden tasavertaista kohtelua.

Uudenmaan työsuojelupiiri on löytänyt tänä vuonna yli 200 työpaikkailmoitusta, joissa on rikottu yhdenvertaisuuslakia. Syrjiviä työpaikkailmoituksia on julkaistu niin työvoimahallinnon internet-sivuilla kuin lehtien palstoillakin.

Myös yritysten verkkosivujen avoimet lomakkeet sisältävät usein laittomia vaatimuksia hakijoilta.
Työsuojelupiiri on lähettänyt lakia rikkoneille yrityksille selvityspyynnön ilmoituksista. Jos yritys julkaisee uudelleen ilmoituksen, joka rikkoo yhdenvertaisuuslakia, työsuojelupiiri jättää asiasta tutkintapyynnön poliisille. Muutamia esitutkintapyyntöjä on jo vireillä.

Laittomuuden raja ylittyy, jos työntekijältä edellytetään hakemuksen perusteella ominaisuuksia, jotka eivät ole välttämättömiä työn suorittamiseksi. Tyypillisiä rajauksia ilmoituksissa ovat ikä, sukupuoli, täydellisen suomenkielentaidon edellyttäminen tai kuvan pyytäminen.

"Kuvaa voi vaatia vain, jos kyseessä on mallin tai näyttelijän työ. Muissa ammateissa ulkonäöllä ei pitäisi olla merkitystä, ja sitä käytetään turhaan erotteluperusteena. Käsittämättömintä on, että vaikka kuorma-autonkuljettajasta tai kaupanmyyjästä pyydetään kuvaa hakemuksessa", pauhaa tarkastaja Maarit Lehmussilta Uudenmaan työsuojelupiiristä.

Kallio- ja maanporauslaitteita valmistava Robit Rocktools haki elokuussa myynti-insinööriä. Ensimmäistä kertaa yritys pyysi liittämään hakemukseen kuvan.

"Myyntityötä tekevä henkilö on yrityksen käyntikortti. Meillä on vientiä yli 50 maahan, joten on tärkeää, että työntekijä näyttää hyvinvoivalta ja siistiltä", kuvailee toimitusjohtaja Jussi Rautiainen.

Rautiainen hämmästyy kuullessaan, että kuvan perusteella työntekijöiden erotteleminen on laitonta.

"Kuva jää sitten kertakokeiluksi. Jatkossa emme sitä pyydä, jos se on laitonta. Olemme tosin valinneet kuvattomankin hakemuksen lähettäneitä jatkoon", Rautiainen huomauttaa.
Kuvan pyytämisen ongelmat tulevat yllätyksenä myös Rax Ravintoloiden ketjujohtajalle Virpi Salmiselle, joka etsii paraikaa kuvallisella hakemuksella ravintolapäällikköä Turun ja Tornion pizzaravintoloihin.

"En ole edes ajatellut, että kuvan pyytämisessä olisi jotain väärää. Eihän kuva kerro, millainen ihminen varsinaisesti on, eikä sen perusteella tehdä valintapäätöksiä. Toisaalta kuvasta näkee ainakin hakijan yleisen siisteyden, joten siitä saa jo mielikuvan, millainen ihminen on tulossa haastatteluun", Salminen sanoo.

Työsuojelupiirin selvityksen mukaan laittomia ilmoituksia on kaikkien alojen ja niin isojen kuin pientenkin yritysten ilmoituksissa. Ihannetyöntekijä menee samaan muottiin, olipa ala mikä tahansa.

"Kaikki työnantajat ovat hurahtaneet 'täydellinen ihminen' -höpötykseen. Työntekijän pitäisi olla nuori, hoikka, fiksu ja kielitaitoinen. Kaikki tämä halutaan tietää jo siinä vaiheessa, kun hakija on vasta paperilla", Maarit Lehmussilta kertoo.

Lehmussillan mukaan koko työkentässä on vain yksi ala, jossa hakusyrjintää ei tapahdu: terveydenhuolto. Alalla on niin kova pula tekijöistä, että lähes suomenkielentaidotonta lääkäriä tai lihavaa hoitajaa ei ole varaa olla kutsumatta haastatteluun ja ottamatta töihin.

"Kaikki saavat töitä, joten kovin suuria rajoituksia ilmoituksiin on turha laittaa. Sitä paitsi terveydenhuolto elää omassa kuplassaan, jossa tärkeintä on, että on alan koulutus. Edes lääkäriltä ei vaadita kunnollista kielitaitoa."

HS.fi 30.8.2008

Nokia aloittaa 200:aa henkilöä koskevat yt-neuvottelut
Matkapuhelinjätti Nokia aloittaa maailmanlaajuisesti 200:aa työntekijää koskevat yt-neuvottelut palvelut ja ohjelmistot -yksikössään.

Yhtiö perustelee neuvotteluja tutkimus- ja kehitystoimintojen virtaviivaistamisella. Yhtiössä uskotaan, että valtaosalle neuvottelujen piirissä olevista työntekijöistä löytyy uusia tehtäviä Nokian sisältä.

Nokian henkilöstöjohtaja Hallstein Mörk kertoi keskiviikkona STT:lle, että Suomessa neuvottelut koskevat reilua sataa työntekijää. Heistä valtaosa työskentelee pääkaupunkiseudulla.

Nokia kertoo tarjoavansa taloudellista tukipakettia niille työntekijöille, jotka haluavat lähteä töihin talon ulkopuolelle. Mörk sanoo uskovansa kokemukseensa perustuen, että valtaosalle neuvottelun piirissä olevista työntekijöistä pystytään löytämään uusia tehtäviä Nokian sisältä.

- Viime vuosien muutoksissa olemme löytäneet korvaavia työpaikkoja erittäin hyvin niille ihmisille, joita muutokset ovat koskeneet, Mörk kertoi.

Hän sanoi, että palvelut ja ohjelmistot -yksikkö kasvaa, ja sen suunnitelmissa on palkata lisää työntekijöitä tämän vuoden aikana. Nokian mukaan rekrytointitarve on selvästi suurempi kuin nyt neuvottelujen piirissä olevien henkilöiden määrä.

Helsingin Pitäjänmäen alueen yksiköiden ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Sami Salmén sanoi, että Nokian yt-ilmoitus yllätti työntekijät. Hänen mukaansa kauhean huolestuneita työntekijöiden keskuudessa ei ole kuitenkaan oltu.

- Ilmeisesti uskotaan siihen yhtiön kertomaan viestiin, että paikkoja todellakin löytyy. Tosin, en ole vielä itse keskustellut näiden henkilöiden kanssa, jotka työskentelevät yt-neuvottelujen piirissä olevissa yksiköissä, Salmén sanoi.

Internetpalveluissa katse
tiukemmin musiikkiin ja karttoihin

Nokian palvelut ja ohjelmistot -yksikkö aikoo myös yksinkertaistaa tuotevalikoimaansa integroimalla sisältöpalveluitaan.

- Jos tässä bisneksessä haluaa toimia ja menestyä, pitää muuttua koko ajan, Mörk sanoi.

Nokian mukaan internetpalveluissa on tarkoitus keskittyä entistä enemmän avainalueille, kuten musiikkiin sekä karttoihin ja navigointiin. Investoinnit on tarkoitus kohdentaa näille alueille.

Maailmalta on kantautunut viime aikoina kritiikkiä Nokian ohjelmisto-osaamisesta. Palvelut ja ohjelmistot -yksikön johtajan Niklas Savanderin mukaan nyt tehtävät "virtaviivaistamiset" vahvistavat yhtiön tarjontaa ja nopeuttavat uusien internetpalveluiden tuomista markkinoille.

STT-IS 20-08.2008

SAS leikkaa 1500 työpaikkaa

Lentokonserni SAS:n torstaina julkistama toisen kvartaalin tulosraportti oli tappiollinen, mutta odotettua vähemmän. SAS:n osake kääntyikin aamun pörssikaupassa hienoiseen nousuun.
SAS:n tulos ennen veroja oli – 11 miljoonaa euroa, kun analyytikot olivat ennustaneet peräti kuusi kertaa isompaa tappiota. Viime vuonna vastaava tuloslukema oli + 85 miljoonaa euroa.
SAS:n toimitusjohtaja Mats Jansson ilmoitti kuitenkin, että SAS:n on vähennettävä väkeä aiempia suunnitelmia rajummin. Kaiken kaikkiaan 1500 työpaikkaa on liipasimella, viisi sataa enemmän kuin aiemmin oli ilmoitettu.

SAS joutuu myös leikkaamaan konekapasiteettiaan laskettua enemmän, seitsemällä koneella. Kaiken kaikkiaan säästöohjelma pienentää SAS:n kapasiteettia 18:lla lentokoneella.

Kauppalehti 14.08.2008

Kunnat nostavat terveyskeskusmaksujaan

Lähes kaikki kunnat nostavat terveyskeskusmaksujaan. YLE Uutisten tekemän selvityksen mukaan vain murto-osa kunnista jättää maksut tänä syksynä ennalleen. Terveyskeskuskäynnin kertamaksu nousee 16 prosenttia.

YLE Uutisten kyselyssä 120 kunnasta yli puolet on päättänyt nostaa terveyskeskusmaksujaan lain sallimissa puitteissa. Vajaassa viidessäkymmenessä kunnassa hintojen nostoa aiotaan esittää.

Elokuun alussa voimaan tullut laki mahdollistaa terveyskeskusmaksun noston yhdestätoista eurosta vajaaseen kolmeentoista euroon. Vuodessa potilaalta peritään korkeintaan kolme käyntimaksua, eli kyse on noin viiden ja puolen euron vuosikorotuksesta potilasta kohden

Maksujen nostoa perustellaan kustannusten nousulla. Edellisen kerran maksuja korotettiin kuusi vuotta sitten.

Valtion tulevassa budjettiraamissa on otettu huomioon se, että kuntien on mahdollista nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Kuntien valtionosuuksia pienennetään yli 60 miljoonalla eurolla, eli summalla jonka maksukorotus arvioilta toisi kuntien kassaan.

YLE Uutiset 13.08.2008

EU huolestui atsoväreistä

EU suunnittelee pakollisia varoitustarroja elintarvikkeisiin, jotka sisältävät tiettyjä haitallisina pidettyjä väriaineita, kertoo brittilehti Guardian.

Lisäksi jäsenmaita kehotetaan lopettamasta kyseisiä värejä sisältävien tuotteiden valmistaminen. Kyse on kuitenkin suosituksesta eikä pakottavasta määräyksestä. Kehotus ei myöskään koske EU:n ulkopuolella valmistettujen tuotteiden tuontia.

Mustalle listalle ovat joutumassa kinoliininkeltainen (E 104) sekä atsovärit tartratsiini (E 102), paraoranssi (E 110), atsorubiini (E 122), uuskokkiini (E 124) ja alluranpunainen (E 129).

Kyseisten väriaineiden arvellaan liittyvän lasten ylivilkkausongelmiin.

Atsovärit kiellettiin Suomessa 1970-luvulla, mutta niiden käyttö oli pakko sallia jälleen kun Suomi liittyi EU:hun, jotta kielto ei haittaisi vapaakauppaa.

STT 11.08.2008

10.8.2008
Suomen Rauhanpuolustajat on erittäin huolestunut avoimeksi sodaksi puhjenneesta Etelä-Ossetian konfliktista. Rauhanpuolustajat vaatii välitöntä tulitaukoa, rauhanneuvottelujen aloittamista, Venäjän  
kaikkien sotajoukkojen poisvetämistä Georgiasta sekä Georgian kaikkien sotajoukkojen poisvetämistä Etelä-Ossetiasta. Rauhanpuolustajat myös tuomitsee molempien osapuolten iskut siviilikohteisiin.

Markku Kangaspuro
Rauhanpuolustajien puheenjohtaja
p. 050-522 3393

Teemu Matinpuro
Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja
p. 050-594 1499

Kehitysapu kasvaa ensi vuonna prosentin sadasosalla

Budjettiriihessä elokuun lopussa ei näillä näkymin riidellä ainakaan kehitysyhteistyön määrärahoista, sillä ulkoministeriö tyytyy valtiovarainministeriön esitykseen 910 miljoonan euron rahoista.
Kaikkien kehitysyhteistyökelpoisten menojen loppusumman arvioidaan olevan vuonna 2009 yhteensä 910 miljoonaa euroa, ilmenee 1. elokuuta julkaistusta talousarvioesityksestä. Summa vastaa esityksen mukaan noin 0,46 prosenttia Suomen bruttokansantulosta.
Kehitysyhteistyövarat kasvavat noin prosentin sadasosan verran, sillä kuluvan vuoden budjetissa menojen osuuden arvioitiin olevan 0,45 prosenttia bruttokansantulosta. Bruttokansantulo-osuudet ovat kuitenkin viime vuosina jääneet toistuvasti arvioita alemmaksi vahvan talouskasvun vuoksi.
Kehitysyhteistyömenojen nykyisellä kasvutahdilla Suomi ei tule saavuttamaan EU-tavoitetta. EU-maat sopivat vuonna kolme vuotta sitten, että vanhojen jäsenmaiden avun minimitaso on 0,51 prosenttia vuonna 2010.

Euromääräistä kasvua kymmenyksen
Euromääräisesti kehitysyhteistyörahat kasvavat 85 miljoonalla. Prosenteissa kasvu on noin 10 prosenttia kuluvasta vuodesta.
Varsinainen kehitysyhteistyöhön esitetään yhteensä 730,9 miljoonaa euroa hallinnonalalle osoitetun kehyksen mukaisesti. Loppuosa koostuu muun muassa muiden ministeriöiden kehitysyhteistyökelpoisista menoista.
Teollisen yhteistyön rahaston eli Finnfundin pääoman korottamista jatketaan. Viime vuotiseen tapaan pääoman korottamiseen käytettävä 15 miljoonaa euroa otetaan kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä. Finnfund tarjoaa riskirahoitusta yritysten investoinneille kehitysmaissa.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus 1.8.2008  

Kemira aloittaa yt-neuvottelut 300 työntekijän vähentämiseksi

Kemira aloittaa YT-neuvottelut noin 300 työntekijän vähentämiseksi. YT-neuvottelut koskevat Oulun, Vaasan, Äetsän, Espoon ja Helsingin toimipaikkoja. Kemiran mukaan yhtiö pyrkii vähennyksiin tehtävä- ja toimipaikkasiirroilla sekä eläkejärjestelyillä.
"Toimipaikkojen määrä ei vähene Suomessa, mutta valitettavasti suorien irtisanomisten mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Näistä asioista neuvottelemme henkilöstömme kanssa lähiviikkojen aikana", toteaa Kemira Suomen henkilöstöjohtaja Jukka Oinonen tiedotteessa.
Kemirassa työskentelee noin 10 700 henkilöä. Suomen toimipaikoilla työntekijöitä on vajaat 3 000 henkilöä.

helsingin sanomat  4.8.2008

Vuokrat nousevat roimasti

Asuntojen vuokrat nousevat edelleen voimakkaasti. Vapaarahoitteisissa asunnoissa vuokrat nousevat 5 - 10 prosenttia vuoden aikana. Syynä vuokrien nousuun on energian, veden, jätehuollon sekä muiden palvelujen jatkuva kallistuminen.

Kustannusten noususta kärsitään eniten vuokrataloyhtiöissä, joissa kulujen kasvu siirtyy suoraan asuntojen vuokriin.

Vuokralaisten keskusliiton järjestö- ja koulutuspäällikkö Ilpo Eerola kertoo, että osa vielä öljyllä lämmitetyistä vuokrataloyhtiöistä on joutunut tarkistamaan talojen vastikkeita kesken tilikauden nimenomaan öljyn hintojen kallistumisen vuoksi.

Vuokrat nousevat eniten kasvukeskuksissa, joissa asuntojen kysyntä on kovaa.

Korotuspaineita aiheuttavat myös jätteen, veden ja peruskorjausten sekä muiden palvelujen hintojen nousu. Tilastokeskuksen mukaan kiinteistöjen ylläpidon kustannukset nousivat tammi-maaliskuussa lähes 7,5 prosenttia.

Vuokranantajien toiminnanjohtajan Miia Koro-Kanervan mukaan 5 - 10 prosentin kasvuvauhti kasvukeskuksissa säilyy ja on suurinta pienten asuntojen kohdalla. Syrjäseuduilla näin ei ole.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki ei ole vielä julkistanut korotuksiaan, mutta Vuokralaisten keskusliitossa arvioidaan vuokrien nousevan noin euron neliöltä.

Yksityisissä vuokra-asunnoissa vuokrien nostot on usein kirjattu sopimukseen, eivätkä ne voi nousta yhtä nopeasti. Silti korotuspaineet näkyvät myös vapaarahoitteisissa asunnoissa.

Kustannusten kasvu heikentää sekä vuokranantajien että vuokralaisten asemaa. Vuokranantajan kannattavuus heikkenee, ellei kustannuksia siirretä vuokraan. Vuokralaisen kannalta vuokrat ovat nyt jo huipussaan; kallistuva asuminen lohkaisee yhä suuremman osan palkkapussista.

YLE Uutiset 2.8.2008

Sähkön hintaan ennakoidaan 20 prosentin nousua vuodessa

Sähkön hinnan ennustettaan nousevan noin 20 prosenttia vuoden sisällä. Näin arvioi Vaasan yliopiston energiamarkkinoita ja kuluttajakäyttäytymistä tutkivan Vaasa EMG:n tiedotuspäällikkö Teemu Närvä.

Energiayhtiöistä ainakin Vattenfall ja Fortum nostavat hintaa jo syksyllä.

Vattenfall nostaa syyskuun alusta sähkön hintaa keskimäärin 9,7 prosenttia. Korotus koskee toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia, ja sen vaikutus sähkölaskun loppusummaan on yhtiön arvion mukaan noin viisi prosenttia. Korotus koskee noin neljäsosaa Vattenfallin asiakkaista.

Myös energiayhtiö Fortum nostaa sähkönjakeluhintojaan syyskuun alusta. Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Joensuussa hinnat nousevat keskimäärin yhdeksän prosenttia.

Ensi vuoden puolella sähkön hinnan ennakoidaan nousevan noin 10 prosenttia.

Tiedotuspäällikkö Närvän mukaan kilpailuttaminen ei tällä hetkellä juurikaan kannata, vaan kilpailuttamalla saadaan korkeintaan lyhytaikaisia säästöjä.

- Tällä hetkellä on sellainen valitettava tilanne, että tarjoushinnat on noin 10 prosenttia kalliimmat kuin sähkön listahinnat. Kilpailuttamalla on erittäin vaikea saada säästöjä sähkölaskuun, Närvä sanoo.

Lisäksi halvimmat tarjoushinnat ovat toistaiseksi voimassa olevia hintoja, jotka saattavat nousta kuukauden varoitusajalla.

Sähkölämmittäjän ainoa keino vaikuttaa sähkölaskuunsa on Närvän mukaan sähkön säästäminen.

YLE Uutiset 1. 8. 2008

Kuluttajien luottamus talouteen heikkeni heinäkuussa

Kuluttajien luottamus talouteen heikkeni Tilastokeskuksen mukaan edelleen heinäkuussa. Kuluttajien luottamusta kuvaava osoitin laski maanantaina julkistettujen tietojen mukaan pistelukuun 6,5. Luottamusindikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 13,8 pistettä.
Myös luottamus omaan talouteen oli selvästi vuoden takaista ja pitkän ajan keskiarvoa heikompi.
Puolet kuluttajista arvioi Suomen talouden heikkenevän seuraavan vuoden aikana. Taloudellisen tilanteen paranemista odotti vain 12 prosenttia vastaajista. Kuluttajien odotukset oman talouden kehityksestä olivat myös pitkän ajan keskiarvoa heikommat.
Kotitalouksien rahatilanne oli luottamusindikaattorin mukaan kuitenkin edelleen selvästi parempi kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Silti inflaatio-odotukset ovat vahvistuneet. Ajankohtaa pidetään huonona lainan ottamiselle.

STT 28.7.2008

Eläkeotteet paljastaneet laiminlyöntejä

Työntekijöille postitetuista työeläkeotteista on tehty jo yli tuhat selvityspyyntöä. Työnantajien tekemät laiminlyönnit työsuhteiden ja eläketietojen ilmoituksissa paljastuvat aiempaa helpommin, kun vastuuta eläketietojen seuraamisesta on siirretty työntekijöille itselleen. Asiasta kertoo sunnuntain Aamulehti.Työnantajan laiminlyöntien lisäksi ihmetystä on herättänyt julkisen puolen eläketietojen puuttuminen otteesta. Näillä näkymin kunnan työsuhteiden ja julkisen sektorin tiedot näkyvät eläkeotteissa vasta vuonna 2010.


STT 27.7.2008

EU hyväksyy Kanadassa kielletyn kemikaalin

Euroopan unionin terveysviranomaiset eivät näe tarpeelliseksi kieltää bisfenoli A -nimistä kemikaalia, joka keväällä kiellettiin Kanadassa. EU:n elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) keskiviikkona antamassa lausunnossa sanotaan, että bisfenoli liukenee ihmisen aineenvaihduntaan nopeasti. EFSAn tutkijoiden mukaan se häviää aineenvaihdunnasta nopeasti, myös aivan pienillä vauvoilla.
Bisfenoli A:sta eli BPA:sta voi tehdä polykarbonaattimuovia. Sitä on muovituotteissa, kuten lasten tuttipulloissa ja muovisissa ruokapakkauksissa. Bisfenolin on todettu vaikuttavan hormonitoimintaan ja immuunijärjestelmään. Viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat, että kemikaali vaikuttaa paljon pienemmissä pitoisuuksissa kuin aiemmin luultiin.
Kanadan terveysviranomaiset kielsivät viime huhtikuussa bisfenolia sisältävien tuttipullojen markkinoinnin ja maahantuonnin.

STT 24.07.2008

TeliaSonera vähentää lähes 3000 työntekijää

Teleyhtiö TeliaSonera vähentää tuhansia työntekijöitä vaikka tulos ennen veroja parani huhti-kesäkuussa 6,2 miljardiin kruunuun eli noin 654 miljoonaan euroon. Viime vuonna samaan aikaan tulos oli 597 miljoonaa euroa. 
Konsernin liikevaihto kasvoi vuoden toisella neljänneksellä liki 6 prosenttia 25,3 miljardiin kruunuun eli noin 2,7 miljardiin euroon
Toimitusjohtaja Lars Nyberg pitää tulosta tyydyttävänä. Loppuvuoden kehitysnäkymät ovat yhtiön mukaan ennallaan.
Konserni kertoi myös jatkavansa alkuvuodesta julkaisemaansa tehostamisohjelmaa, joka leikkaa noin 2 900 työpaikkaa Suomesta ja Ruotsista. Yhtiön mukaan kaksi kolmasosaa henkilöstöstä vähennetään Ruotsista ja yksi kolmasosa Suomesta. Yhtiö odottaa tehostamisen tuovan noin 5 miljardin kruunun eli runsaan 500 miljoonan euron vuotuiset bruttosäästöt.
STT 24.07.2008

Condoleezza Ricen pidätyksestä luvattu palkkio

Ryhmä uusiseelantilaisen yliopiston opiskelijoita lupaa Yhdysvaltain ulkoministerin Condoleezza Ricen kansalaispidätyksestä noin 2 000 euron palkkion. Rice saapuu vierailulle Uuteen-Seelantiin perjantaina.

Opiskelijat vaativat Ricen kansalaispidätystä hänen osallisuudestaan Irakin sotaan ja Geneven sopimuksen rikkomisesta.

- Haluamme näyttää, miten paljon ihmiset vastustavat Ricen toimia Yhdysvaltain hallituksessa, Aucklandin yliopiston opiskelijajärjestön edustaja David Do sanoo.

Rice saapuu Uuteen-Seelantiin Australiasta ja jatkaa matkaansa sunnuntaina.

AP 25.7.08

Pohjoismaat aikovat vetäytyä YK:n nopean toiminnan joukoista

Pohjoismaat aikovat vetäytyä YK:n nopean toiminnan joukoista yhteisellä päätöksellä, kertoo Turun Sanomat. Asiasta päätetään marraskuussa pidettävässä kokouksessa.
Syynä vetäytymiseen niin sanotuista SHIRBRIG-joukoista on puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin Jukka Tuonosen mukaan miehistöpula ja maiden muut sitoumukset.
"Joukkoihin ei vain ole käytännön tarvetta tai poliittista halua", sanoo puolestaan puolustusministeriön ylijohtaja Pauli Järvenpää Turun Sanomille.
YK:n nopean toiminnan joukot perustettiin YK:n silloisen pääsihteerin Kofi Annanin aloitteesta vuonna 1997. Joukkoja on käytetty tähän mennessä vain Afrikassa.
Parhaillaan YK:n joukot kouluttavat Afrikan Unionin sotilaita Sudanissa. Suomi vastaa Etelä-Sudanin poliisijoukkojen kouluttamisesta.
Muut operaatiot eri puolilla maailmaa on hoidettu Naton, EU:n joukkojen tai Yhdysvaltojen toimesta. Esimerkiksi Norja haluaa tästä lähin panostaa erityisesti Naton joukkoihin.

helsingin sanomat 23.7.2008

Tasa-arvo taantuu Itä-Euroopassa EU-jäsenyydestä huolimatta

BRYSSEL. EU-jäsenyys ei ole vauhdittanut naisten ja miesten tasa-arvoa Keski- ja Itä-Euroopan maissa.

Uusien jäsenmaiden johtajat eivät pidä tasa-arvoasioita tärkeinä. Naisten aseman parantaminen on jäänyt marginaaliin.

"Esimerkiksi Puolassa ja Tšekissä uhkaa jopa backlash (takaisku). Kaikki, minkä puolesta olemme taistelleet, on vaarassa", Monika Landmanová tasa-arvon puolesta kampanjoivasta International Gender Policy Network IGPN -järjestöstä varoitti Brysselissä.

Tshekkiläisen Landmanován mukaan poliittinen trendi lainaa nyt kristillisdemokraattien ja jopa äärioikeiston arvomaailmasta. Tähän suuntaukseen ei kuulu naisten aseman vahvistaminen.

Samasta suuntauksesta varoitti Itä-Euroopan naisverkoston NEWW:n kesäkuussa julkaistu tasa-arvokatsaus. Sen mukaan EU-jäsenyys on hyödyttänyt uusien jäsenmaiden naisia vain vähän, vaikka unioniin liityttiin suurin toivein.

Uudet jäsenmaat säätivät tasa-arvolakeja juuri ennen unioniin liittymistään 2004 ja 2007.

Monet niistä ovat kuitenkin jääneet tyhjiksi kirjaimiksi. Tasa-arvon toteutumista ei valvo kukaan, eikä tasa-arvotyölle ole varattu rahaa budjeteissa.

"Tasa-arvon puolesta kampanjoiminen on hyvin vaikeaa, koska poliitikot sanovat, että kaikkihan on jo saavutettu", Tania Tisheva bulgarialaisesta Bulgarian Gender Research -säätiöstä kertoi tasa-arvojärjestöjen tilaisuudessa Brysselissä.

Kommunismin aikana Itä-Euroopan maiden naiset olivat teoriassa tasa-arvoisia miesten kanssa, vaikka käytäntö olikin toista.

Rautaesiripun ratkettua tasa-arvosta puhuminen koettiin rasitteeksi menneeltä ajalta. Entisille itäblokin maille tuli kiire omaksua markkinatalouden opit. Nopea hyppäys vasemmalta oikealle iski pahasti etenkin naisiin.

IGPN:n mukaan köyhyys onkin naisistunut. Naiset saavat pienimmän siivun kaikesta: työpaikoista, palkoista, poliittisesta ja taloudellisesta vaikutusvallasta sekä terveyspalveluista.

Esimerkiksi Unkarissa naiskansanedustajien osuus on pyörinyt 1990-luvun alusta lähtien kymmenessä prosentissa. Romaniassa kansanedustajista naisia on yhdeksän prosenttia.

Bulgariassa osuus on jo parempi: vähän yli viidennes.

Mutta Bulgariassa perheväkivallan kieltävää lakia jouduttiin odottamaan seitsemän vuotta.

"Lain läpimeno onnistui lopulta vain siksi, että sitä rupesi ajamaan asialle omistautunut naiskansanedustaja", Tisheva kertoi.

Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämisestä määrätään EU:n perustamissopimuksesta. EU:n säätämät lait liittyvät lähinnä työelämään kuten samanpalkkaisuuteen. Unioni tukee myös tasa-arvohankkeita jäsenmaissa.

Paljon on kuitenkin kiinni yksittäisistä jäsenmaista. EU ei voi pakottaa kansallisia hallituksia ajamaan nykyistä naisystävällisempää linjaa.

Esimerkiksi Tšekissä kyse ei ole vain poliittisen tahdon puutteesta. Monet päättäjät eivät tunne edes peruskäsitteitä kuten vaikkapa sitä, mitä tarkoittaa sukupuolistereotypia, NEWW:n raportti toteaa.

HS:fi 17.7.2008

Yli puoli miljardia elää alle kahdella dollarilla päivässä

Manilalaisen Limuel Encilan isä pystyy hankkimaan kodittomalle perheelleen noin 100 peson (1,52 euron) päivätulot etsimällä jätteiden seasta kierrätettävää materiaalia.

GENEVE. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö Unctad on huolissaan köyhien määrän jatkuvasta kasvusta.

Unctadin tuoreen raportin mukaan kaikkein köyhimmissä maissa 277 miljoonaa ihmistä elää alle dollarilla päivässä. Alle kahdella dollarilla joutuu tulemaan päivittäin toimeen 581 miljoonaa ihmistä eli enemmän kuin koko Euroopan unionissa on väkeä.

Vaikka köyhimpienkin maiden talous kasvaa rivakasti, väestönkasvu vie talouden kasvuprosenttien ja vielä kehitysavunkin tuomat hyödyt.

Maailman köyhimpien maiden sarjaan luokitellaan 50 maata kuten Afganistan, Etiopia, Haiti, Somalia, Mosambik, Sudan, Kongo, Mali, Senegal, Tansania ja Sambia. Joukossa on myös Suomen kehitysavun saajamaita.

Unctadin pääjohtaja Supachai Panitchpakdi arvostelee teollisuusmaiden antamaa kehitysapua.

"Kehitysapua ei pitäisi sitoa niin tiukkoihin sääntöihin kuin rikkaat valtiot ovat nyt tehneet. Köyhät maat eivät pysty sääntöjen takia noudattamaan sellaista kansallista politiikkaa, jota tarvitsisivat.
Tällaisia teollisuusmaiden vaatimia ehtoja ovat esimerkiksi talouslukujen kasvu, yksityistäminen ja pankkitoiminnan vapauttaminen."

Unctadin kritiikki kohdistuu myös Kansainväliseen valuuttarahastoon IMF:ään, jonka ehdollinen apu ei ole saanut köyhimpiä maita kasvuun.

Teollisuusmaiden virallinen kehitysapu kaikkien köyhimpiin maihin nousi pari vuotta sitten 28 miljardiin dollariin eli noin 17,5 miljardiin euroon. Köyhien maiden asukaslukuun suhteutettuna tämä luku on kuitenkin miltei 20 prosenttia alempi kuin vuonna 1990.

Kurjimpia maita eivät ole pystyneet nostamaan edes ulkomaiset investoinnit. Unctad moittii, että rahaa on syydetty ulkomailta pääasiassa luonnonvarojen kuten öljyn hyödyntämiseen.

Velkaongelma jäytää yhä varattomampia valtioita. Pääosa eli 34 maata 50:stä ei ole päässyt mukaan kansainväliseen velkojen anteeksianto-ohjelmaan.

Ne 16 maata, jotka siihen ovat yltäneet, ovat saaneet velkojen unohtamisesta apua talouskasvuunsa. Kaikkiaan näillä 50 maalla on ulkomaan velkaa nyt 132 miljardia dollaria.

"Ruuan kova nykyhinta vaikeuttaa entisestään vähävaraisimpien valtioiden asemaa ja uhkaa romuttaa tähänastiset taloussaavutukset", muistuttaa aiemmin Maailman kauppajärjestön pääjohtajana toiminut Supachai.

HS:fi 17.7.2008

Puolan pääministeri ja presidentti eri linjoilla uudistussopimuksesta

Puolan pääministeri haastaa maan presidentin näkemyksen Lissabonin sopimuksesta. Lissabonin sopimuksen ratifiointi on Puolan edun mukaista, sanoo Puolan pääministeri Donald Tusk.

Pääministeri Tusk kommentoi asiaa pian sen jälkeen, kun Puolan presidentti Lech Kaczynski oli ilmoittanut lehtihaastattelussa, ettei aio toistaiseksi allekirjoittaa EU:n uudistussopimusta.

Tuskin mielestä Puolan asettaminen samaan asemaan sopimuksen kansanäänestyksessä hylänneen Irlannin kanssa, olisi hyvin hankala tilanne.

Presidentti Kaczynskin mukaan Lissabonin sopimuksen ratifiointi olisi turhaa, koska irlantilaiset ehtivät jo hylätä sen kansanäänestyksessä runsaat kaksi viikkoa sitten. Hän totesi lehtihaastattelussa myös, että on vaikeata arvioida, miten Lissabonin sopimuksen lopulta käy.

Puolan parlamentti on hyväksynyt Lissabonin sopimuksen, mutta ratifiointi edellyttää presidentin allekirjoitusta. Konservatiivipoliitiokko Kaczynski on pitkään vastustanut uudistussopimusta.

Myös Tshekin presidentti ja monet poliitikot suhtautuvat viileästi Lissabonin sopimuksen ratifiointiin. Uudistussopimuksen eteneminen on keskeytynyt myös Saksassa, jossa maan korkein oikeus ottaa myöhemmin kantaa ratifioinnin laillisuuteen. Tähän mennessä 19 EU-maata on ratifioinut Lissabonin sopimuksen, jonka tarkoitus on tehostaa unionin rakenteita. Tullakseen voimaan se vaatii kuitenkin kaikkien 27 EU-maan hyväksynnän.

Jos Irlannin lisäksi jokin muu maa jättää Lissabonin sopimuksen ratifioimatta, koko uudistus on entistäkin syvemmissä vaikeuksissa. Presidentti Kaczynski kertoi aikeistaan samana päivänä, kun Ranska nousi EU:n puheenjohtajamaaksi.

Reuters, AFP 01.07.2008

Ranskasta EU-puheenjohtaja sopimuskriisin varjossa

Ranska on aloittanut kuusi kuukautta kestävän EU-puheenjohtajuuskautensa soraäänien saattelemana.

Puolan presidentti Lech Kaczynski kieltäytyi tänään toistaiseksi vahvistamasta uutta Lissabonin sopimusta. Kaczynskin mukaan tämä olisi hyödytöntä Irlannin jo kaadettua sopimuksen kansanäänestyksessään kolmisen viikkoa sitten.

Sekä Puolan hallitus että parlamentti tukevat sopimusta, mutta sen ratifiointi vaatii myös presidentin allekirjoituksen. Kaczynski sanoi lehtihaastattelussa, ettei EU:n pidä painostaa Irlantia asiassa, vaan Irlannin on ratkaistava asia itsenäiseksi.

Ranskan toiveena oli, että Irlannin tuloksesta huolimatta kaikki muut jäsenmaat vahvistaisivat tekstin. Tämän jälkeen Irlannin ongelmaa voitaisiin ratkoa erikseen. Taktiikka vaikeutuu huomattavasti, jos Irlannin lisäksi muutkin maat alkavat jättää sopimuksen ratifioimatta.
- Yritämme löytää ratkaisun, presidentti Nicolas Sarkozy lupasi.

Puolan lisäksi myöskään Tshekki ei ole vielä vahvistanut tekstiä. Lisäksi Saksassa odotetaan yhä perustuslakituomioistuimen linjausta sopimuksen laillisuudesta.

Ranska saattaa hyvinkin käyttää EU:n laajentumista painostuskeinona saadakseen vastahankaiset sopimuksen taakse. Sarkozy ilmoitti jo huippukokouksessa toissaviikolla, ettei EU voi laajentua ilman uutta sopimusta. Sekä Tshekki että Puola tukevat EU:n lisälaajentumista Balkanille.

Komission kanssa riitaa

Ranska juhlisti puolivuotisen puheenjohtajakautensa alkua muun muassa valaisemalla Eiffel-tornin Pariisissa EU:n keltaisella tähtikuviolla. Juhlallisuudet eivät kuitenkaan peittäneet alleen sitä, että Sarkozylla on Lissabon-sotkun lisäksi käsissään muitakin ongelmia unionin johtajana.
Suorasukainen presidentti on esimerkiksi napit vastakkain EU-komission kanssa Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvottelukierroksella. Ranska ei hyväksy kauppakomissaari Peter Mandelsonin myönnytyksiä maataloustukineuvotteluissa

Sarkozy hyökkäsi Mandelsonia vastaan jälleen maanantai-iltana televisiohaastattelussa. Komissio luonnehti kritiikkiä pettymykseksi ja perusteettomaksi.

MTV3-STT-AFP-DPA 01.07.2008

Lissabonin sopimus vaikeuksissa Saksassa

EU:n uudistussopimuksen ratifiointi on keskeytynyt Saksassa. Liittopresidentti Horst Köhler ei allekirjoita lakia, joka sisällyttäisi Lissabonin sopimuksen Saksan lainsäädäntöön, ennen kuin perustuslakituomioistuin on tutkinut sisällön, presidentinkansliasta kerrotaan.

Vasemmistopuolue ja yksi konservatiivisen kristillissosiaalisen liiton kansanedustaja olivat vedonneet asiassa perustuslakituomioistuimeen. Se ei ole kertonut, milloin ratkaisu on odotettavissa.

Saksan parlamentin molemmat kamarit ovat hyväksyneet Lissabonin sopimuksen. Ylähuoneesta eli liittoneuvostosta se tuli Köhlerin työpöydälle, ja allekirjoituksen piti olla lähinnä muodollisuus.

19 EU-maata on ratifioinut Lissabonin sopimuksen. Tullakseen voimaan se vaatii kuitenkin kaikkien 27 EU-maan ratifioinnin. Irlannista sellaista ei ainakaan ole tulossa, sillä sopimus kaatui kansanäänestyksessä runsaat kaksi viikkoa sitten.

AFP 30.3.2008

Stubb: EU-kokousten ilmapiiri poikkeuksellisen huono

Ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.) mielestä EU:n keskeisten kokousten ilmapiiri on tällä hetkellä poikkeuksellisen huono. Jäsenmaat tuovat kokouksiin kansallisia ongelmiaan, vaikka tietävät, että niitä ei saada siellä ratkaisua. Keskustelua ei synny, ja aikataulut sakkaavat.
Stubbin mielestä ongelma on, että kansalliset hallitukset sysäävät ongelmat EU:n syyksi ja ottavat onnistumiset omaan piikkiinsä. Ministeri kommentoi EU:n kokouksia Ulkopoliittisen instituutin ja Eurooppalaisen Suomen jälkilöylytilaisuudessa tänään .
- Näitä kokouksia vuodesta 1995 seuranneena olen ilman muuta huolestunut, Stubb sanoi.
EU ei voi kuitenkaan pysyvästi toimia tilanteessa, jossa huippukokoukset tuottavat vain laihoja tuloksia ja osanottajissa turhautumista.
Stubb pitää silti yllä virallista optimismia ja sanoo uskovansa, että Lissabonin sopimus on kaikesta huolimatta mahdollista saada voimaan ennen ensi kesäkuun EU-parlamenttivaaleja. Hänen mukaansa Irlanti voi tuoda lokakuun huippukokoukseen omia näkemyksiään siitä, millä keinoin sopimus voitaisiin tehdä irlantilaisille hyväksyttäväksi.
MTV3-STT 23.06.2008

Yritysmaailma ei tykkää Irlannin ei-tuloksesta

Eurooppalaiset yritysjohtajat ovat huolissaan EU:n sisäisestä sekoilusta. Lissabonin sopimuksen kaatuminen Irlannin kansanäänestyksessä tekee hallaa liiketoiminnalle, he varoittavat.

Financial Times -lehden haastattelemat johtajat ovat huolissaan siitä miten Irlannin äänestystulos vaikuttaa Euroopan kykyyn kilpailla Yhdysvaltoja ja Aasiaa vastaan.
Johtajat näkisivät mielellään vahvan euron ja vahvat Euroopan markkinat, mutta katsovat, sisäiset erimielisyydet heikentävät unionia ja haittaavat siten bisnestä. Vahvasta eurooppalaisesta yhteistyöstä olisi etua esimerkiksi energiaratkaisuista neuvoteltaessa.

Financial Times haastatteli Siemensin, itävaltalaisen OMV:n ja Adidaksen johtajia juhannusviikolla.

Taloussanomat 22.6.2008

EU:n huippukokous ei luopunut Lissabonin sopimuksesta

Brysselissä juhannuksena kokoontuneet EU-maiden johtajat pohtivat Lissabonin sopimuksen takkuamista seuraavan kerran lokakuussa. Polttoaineverojakin käsiteltiin.

Ei tullut takkia, eikä tuluskukkaroakaan. EU-maiden johtajilta jäi Brysselin juhannushuippukokouksessa keksimättä, millä konstilla unionin epäonninen perussopimus saataisiin voimaan.
Asiaan palataan lokakuussa pidettävässä huippukokouksessa, mutta tilanne tuskin ehtii olennaisesti muuttua siihen mennessä.

Irlannin pääministeri Brian Cowen totesi kollegoilleen, että on vielä aivan liian aikaista miettiä, miten irlantilaiset voitaisiin ylipuhua hyväksymään Lissabonin sopimus uudessa kansanäänestyksessä.
Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy kytki sopimuksen yhteen EU:n laajentumisen kanssa. Ellei uutta perussopimusta saada, ei unioni voi ottaa uusia jäseniä, Sarkozy linjasi. Samoilla linjoilla oli myös Saksan liittokansleri Angela Merkel.
Ranska ottaa EU:n puheenjohtajuuden heinäkuun alussa. Sarkozyn on määrä pian sen jälkeen vierailla Irlannissa selvittämässä syitä irlantilaisten vastustukseen.
Alunperin Lissabonin sopimuksen piti astua voimaan vuodenvaihteessa, mutta näillä näkymin EU taaplaa eteenpäin Nizzan sopimuksen pohjalta. Se merkitsee, että jo seuraavan komission nuppilukua pitäisi vähentää, sillä komissaarien määrää sovittiin vähennettäväksi, kun EU saa 27 jäsentä. Miten tämä toteutetaan, on vielä täysin auki.
Ensi kesäkuun EU-parlamenttivaaleissa valitaan näillä näkymin Nizzan sopimuksen määräämä lukumäärä parlamentaarikkoja. Suomelle se merkitsee samaa 13 paikkaa kuin Lissabon antoi, eli yhden paikan vähennystä nykyisestä.
Esimerkiksi Ruotsi, Itävalta ja Espanja saavat kuitenkin tyytyä pienempään määrään edustajia parlamentissa. Parlamenttiin valitaan Nizzan säännöillä 738 edustajaa, eikä 751 kuten Lissabon olisi määrännyt.
Lissabonin sopimuksen kariutuminen merkitsee myös sitä, että EU:n ei tarvitse ensi vuoden alussa valita presidenttiä.

Ei veroalea polttoaineille

Kokous käsitteli myös polttoaineiden ja elintarvikkeiden nopeaa viimeaikaista hinnannousua.
Veroalennuksille ei löytynyt kannatusta, vaikka Sarkozy ehdotti polttoaineiden arvonlisäveron leikkaamista hintapiikkien aikana. Suomi kuuluu veroalennusten vastustajiin, sillä niiden epäillään hyödyttävän lähinnä energiantuottajia, joille ne antaisivat lisää tilaa korottaa hintoja entisestään.

STT 22.6.2008

EU-johtajat eripuraisia Lissabonin sopimuksen jatkokäsittelystä

EU:n valtionpäämiesten kesken on erimielisyyttä siitä, tuleeko Lissabonin sopimuksen käsittelyä jatkaa nyt, kun Irlanti on sopimuksen torjunut. Päämiesten illallista jatkettiin torstai-iltana puoleen yöhön asti, eikä sopua silti syntynyt. Asian käsittely jatkuu perjantaiaamuna.

Valtionpäämiehet aloittivat kokouksensa torstaina keskustelemalla ruuan ja polttoaineiden hinnoista. Vain puolet päämiehistä ehti käyttää puheenvuoron, mutta jo ne osoittivat, ettei nopeaa apua ongelmaan ole tulossa.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy puhui kohonneiden kulujen korvaamisen puolesta, Ruotsi ja monet muut maat olivat hänen esityksiään vastaan.

Päämiesten kesken syntyi yllättäen kiistaa siitä, pitäisikö Irlannin hylkäämän Lissabonin sopimuksen käsittelyä jatkaa muissa jäsenmaissa. Tshekki ei nimittäin hyväksynyt tätä tarkoittavaa päätöslauselmaa, eikä taivutteluista huolimatta antanut periksi.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Tshekin pääministeri Mirek Topolanek sanoi kuitenkin kokouksen jälkeen, ettei maa aio jarruttaa Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessia. Maan presidentti Vaclac Klaus sen sijaan on todennut Lissabonin sopimuksen tulleen tiensä päähän Irlannin kansanäänestyksen jälkeen.

Asian käsittelyä joudutaan kuitenkin jatkamaan perjantaiaamuna ennen varsinaisen istunnon alkua, ja kokouslähteiden mukaan Tshekin pehmittämiseen osallistuvat tuolloin myös eräiden suurten maiden päämiehet.

Ulkoministereiden kokouksessa sovittiin puolestaan, että EU:n Kosovon operaatio käynnistyy lopultakin YK:n suojissa ja että Kuuban vastaisia talouspakotteita aletaan hiljalleen purkaa.

YLE Uutiset 20.6.2008

EU-johtajat kokoontuvat tänään Brysseliin ihmettelemään unionin kriisiä

EU-johtajat aloittavat tänään huippukokouksen Brysselissä. Kokouksessa setvitään kriisiä, joka syntyi, kun Irlanti hylkäsi Lissabonin sopimuksen kansanäänestyksessään.

Äänestystulos suisti unionin poliittiseen kriisiin. Huippukokouksesta piti tulla rauhaisa tusinatilaisuus, mutta Irlannin "ei" pisti kokousagendan uusiksi.

Lissabonin sopimuksen kaatuminen ei vaikuta tavallisen kansalaisen elämään samalla tavalla kuin kallis ruoka ja polttoaine, mutta EU-johtajien elämän se panee sekaisin.

Vuosikausia neuvotellun Lissabonin sopimuksen oli määrä uudistaa unionin toimintaa. Sopimuksen piti tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Yksi asia on silti varma: EU-johtajat eivät halua heittää Lissabonin sopimusta roskiin.
Samalla heidän täytyy kuitenkin kunnioittaa Irlannin äänestystulosta. Sopimuksen pelastaminen ja äänestystuloksen kunnioittaminen ovat kuitenkin keskenään ristiriidassa. Miten nämä kaksi asiaa yhdistetään, se on kaikille arvoitus.

Ratkaisua kriisiin huippukokoukselta ei ole luvassa. EU-johtajat tulevat vain toteamaan, että Lissabonin sopimuksen ratifiointia pitää jatkaa.

"En usko, että tästä kokouksesta kannattaa odottaa varsinaista ratkaisumallia, siihen aika ei ole vielä kypsä", pääministeri Matti Vanhanen sanoi keskiviikkona Helsingissä.

Välitavoite on, että sopimus saatetaan voimaan kaikissa muissa jäsenmaissa paitsi Irlannissa vuoden loppuun mennessä. Sitten pitää enää keksiä, miten sopimus saadaan hyväksyttyä vielä Irlannissakin.
Britannia ratifioi sopimuksen keskiviikkona.

Helsingin Sanomat, - Matti Mielonen, Annamari Sipilä, 19.6.2008

Irlannin äänestystulos hämmentää EU-kokousta

EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso toivoo EU:n torstaina alkavalta huippukokoukselta tarmokkuutta siitä huolimatta, että irlantilaiset hylkäsivät EU:n uudistussopimuksen viime viikon kansanäänestyksessä.

- EU ei saa jäädä tuijottelemaan napaansa tai halvaantua, vaan jäsenmaiden on jatkettava Lissabonin sopimuksen ratifiointia, Barroso sanoi.

Puheenjohtajakauttaan päättävä Slovenia sanoo tekevänsä kaikkensa, jotta Irlannin äänestystuloksen synnyttämien ongelmien ratkaisulle saataisiin aikataulu.

Diplomaattilähteiden mukaan jonkinlainen ratkaisu voisi olla tarjolla jo EU:n seuraavassa huippukokouksessa, joka järjestetään lokakuussa. Irlannin pääministeri Brian Cowen sanoo kuitenkin, ettei Irlanti suostu hoputukseen.

Brysselissä polttoaineprotesteja

Kokouksen aikana Brysselin ympärillä on tavallista ruuhkaisempaa rekka- ja taksiautoilijoiden ja maanviljelijöiden polttoaineprotestin vuoksi. He ajavat hitaasti kaupunkia ympäröivillä teillä osoittaakseen mieltään polttoaineiden rajusti kohonneita hintoja vastaan.

Barroso sanoi ymmärtävänsä protestoijien ongelmat mutta kehotti samalla EU-maiden hallituksia välttämään lyhytnäköisiä veropäätöksiä, jotka estävät sopeutumista öljyn uusiin hintoihin.

Brysselin kaksipäiväisen kokouksen keskeisiä aiheita ovat myös ilmastonmuutos ja ruoan hinnannousu.

Reuters, AFP, AP 19.06.2008

Vanhanen toivoo kaikilta EU-mailta kantaa uudistussopimukseen

Pääministeri Matti Vanhanen toivoo, että kaikki EU-maat ottaisivat kantaa EU:n uudistussopimukseen. Sen jälkeen voitaisiin neuvotella Irlannin kanssa siitä, miten irlantilaiset saadaan mukaan Lissabonin sopimukseen.

- Tämä vaatii jonkin verran nyt ajan käyttämistä. Tietyllä tapaa sopeutumista siihen ajatukseen, että yksi kansanäänestys on tämän hylännyt. Täytyy jonkin verran veden virrata monissa eurooppalaisissa joissa, että syntyy ikään kuin uusi poliittinen momentum, jossa on sitten mahdollista rationaalisesti hakea sellaista ratkaisua, joka Irlannillekin käy, pääministeri puntaroi.

Vanhanen lisää, että ratkaisua helpottaisi se, että kaikki 26 muuta EU-maata olisivat jo tietyn peruspaketin hyväksyneet.

Vanhasen mukaan huomenna alkavasta EU-johtajien kokouksesta ei ole odotettavissa ratkaisuehdotuksia Lissabonin sopimuksen pelastamiseksi.

Vanhasen mielestä olisi hyvä, jos uudistussopimuksesta päästäisin ratkaisuun noin vuoden sisällä.

YLE Uutiset 18.06.2008

Sadat köröttelevät traktorit tukkivat Brysselin

Sadat maanviljelijät pysäköivät traktorinsa Brysselin keskustaan keskiviikkona.

Bryssel. Sadat belgialaiset maanviljelijät tukkivat traktoreillaan Brysselin EU-kortteleiden lähistön keskiviikkona. Maakunnista pääkaupunkiin körötelleet viljelijät koettelivat myös työmatkailijoiden hermoja hidastamalla liikennettä kaupunkiin johtavalla moottoritiellä.

Protestilla vastustettiin kohonneita polttoainekustannuksia ja vaadittiin reiluja hintoja
maataloustuotteille. Samaan aikaan Brysselissä järjestettiin kuorma-autoyrittäjien vastaava mielenosoitus bensiinin hinnan vuoksi.

Polttoaineen huippukorkeat hinnat ovat viime viikkoina synnyttäneet laajoja protesteja ympäri maailman. Myös Suomessa kuorma-autoilijat puuhaavat mielenilmausta juhannusliikenteen keskelle.

Hintakysymys on esillä EU:n huippukokouksessa, joka alkaa torstaina. Mitään nopeita käytännön ratkaisuja ongelmaan ei kuitenkaan valtiojohtajilta ole luvassa.

stt -YVES HERMAN / REUTERS 18.6.2008

Kemira aikoo vähentää tuhat työpaikkaa


Kemira vähentää tuhat työpaikkaa, kertoo Yle Uutiset. Säästötoimilla pyritään 50 miljoonan euron säästöihin.

Kemianyhtiö Kemira antoi keskiviikkona tulosvaroituksen. Yhtiön mukaan sen koko vuoden toiminnallinen liikevoitto ja osakekohtainen tulos jäävät alle viime vuoden tason.

Kemiran tulosta heikentää raaka-aineiden ja energian hintojen nousu sekä heikko dollari.

HS–stt 18.6.2008

Tikkurila listataan pörssiin

Kemianyhtiö Kemira listaa Tikkurilan maaliliiketoiminnat Helsingin pörssiin.
Listauksen odotetaan tapahtuvan ensi vuoden alkupuoliskolla.
Kemira jää osakkaaksi Tikkurilaan ja keskittyy tulevaisuudessa vedenkäsittelyyn ja sellu- ja paperiteollisuuteen liittyvään liiketoimintaan.

stt 18.6.2008

EU-parlamentti hyväksyi tiukan siirtolaislinjan

Euroopan parlamentti on hyväksynyt laittomien siirtolaisten kohtelua koskevat tiukat säännöt. EU:n sisäministerit hyväksyivät jo aiemmin kesäkuussa lain, jonka nojalla oleskeluajan ylittäneet tai laittomasti kolmansista maista unionin alueelle tulleet voidaan pidättää jopa 18 kuukaudeksi.

Heille voidaan lisäksi antaa viiden vuoden matkustuskielto EU:hun. Uudessa laissa sallitaan myös lasten pidättäminen.

Tällä hetkellä käytännöt vaihtelevat eri EU-maissa suuresti. Esimerkiksi Espanjassa laittomia siirtolaisia ei voi pidättää yli 40 päiväksi, kun taas Unkarissa pidätys saa kestää jopa vuoden.

Euroopan parlamentti hyväksyi lakiesityksen selkeällä äänienemmistöllä: 369 edustajaa äänesti puolesta ja 197 vastaan.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan laki polkee ihmisoikeuksia. Myös YK:n ihmisoikeuskomissaari Louise Arbour arvosteli keskiviikkona lakia ja kehotti EU-maita luopumaan suunnitelmasta.

EU:n komission arvion mukaan EU-maissa on yhteensä kahdeksan miljoonaa laitonta siirtolaista. Viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla pidätettiin 200 000, ja alle 90 000 heistä karkotettiin.

Reuters, AP, AFP 18.06.2008

Britanniassa halutaan lykätä Lissabonin sopimusta

Lontoo. EU:n perussopimus on tänään Britannian ylähuoneen käsittelyssä. Ylähuone toivoo pystyvänsä viivyttämään sopimuksen ratifiointia lokakuuhun asti.
Ylähuoneen jäsenet haluaisivat, että myös Britanniassa sopimuksesta järjestettäisiin kansanäänestys.
Irlanti torjui viime viikolla Lissabonin sopimuksen kansanäänestyksessä. Äänestystulos ajoi unionin poliittiseen kriisin, jota yritetään ratkoa huomenna alkavassa huippukokouksessa.
stt–dpa 18.6 2008-06-18

Tutkijat: Irlantilaisia pehmitetään uuteen kansanäänestyksen

Euroopan unioni ratkaisee Irlannin kansanäänestyksestä syntyneen kriisin tarjoamalla irlantilaisille pehmikkeitä niin kutsuttuun Lissabonin sopimukseen.

Tällaisten lisäpöytäkirjojen jälkeen maaperän uskotaan olevan Irlannissa otollisempi uudelle kansanäänestykselle Lissabonin sopimuksesta. Tätä mieltä ovat HS:n haastattelemat suomalaisasiantuntijat.

"Tarkoitus on luoda Lissabonin sopimukselle myönteinen ilmapiiri, jos käyttäisi tällaista diplomaattista sanontaa", kuvaa tilannetta Turun yliopiston Jean Monnet -professori Esko Antola.

Lisäpöytäkirjat voisivat esimerkiksi vakuuttaa irlantilaiset maan puolueettomuuspolitiikan jatkumisesta EU:ssa. Pöytäkirjat eivät kuitenkaan muuttaisi varsinaista sopimusta, joten sitä ei tarvitsisi ratifioida eli vahvistaa uudelleen muissa jäsenmaissa.

Tähän mennessä sopimus on ratifioitu 18 jäsenmaassa. Uusi sopimus ei voi tulla voimaan ilman kaikkien 27 jäsenmaan hyväksyntää.

Kriisin ratkaisu muistuttaa niin kutsuttua "Tanskan mallia". Tanska syöksi EU:n sekasortoon 1992, kun tanskalaiset hylkäsivät kansanäänestyksessä Maastrichtin sopimuksen. Myöhemmin Tanska kuitenkin hyväksyi tekstin, kun maalle annettiin poikkeuslupia olla osallistumatta esimerkiksi talous- ja rahaliittoon sekä unionin turvallisuuspolitiikkaan.

"Tanskan malli" on EU-asiantuntija Peter Ekholmin mielestä tosin ongelmallinen, koska se "haparoittaa unionia laidoilta".

Suunnitelmissa oli, että Lissabonin sopimus olisi tullut voimaan ensi vuoden alussa. Irlannin kielteisen kansanäänestyksen vuoksi aikataulu viivästyy.

"Ennen kuin kuumuus on Irlannissa jäähtynyt, luulen, että olemme ensi vuoden puolella. Silloin sopimus voidaan myydä irlantilaisille, ja se voisi tulla voimaan 2010 alussa", Ekholm arvioi.
Samalla kun lisäpöytäkirjoja pohditaan, muiden jäsenmaiden tarkoituksena on jatkaa sopimuksen vahvistamista niin, että lopulta se on hyväksytty kaikissa muissa jäsenmaissa Irlantia lukuun ottamatta.

Tämä jäsenmaiden epävirallinen suunnitelma saattaa kuitenkin romahtaa, jos irlantilaisten apatia leviää muihin maihin. Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee se, jos Britannian heikkona pidetty pääministeri Gordon Brown vetää tukensa Lissabonin sopimukselta eikä haluakaan enää maansa vahvistavan sitä.

Periaatteessa Irlannin kielteisen kansanäänestystuloksen pitäisi haudata Lissabonin sopimus, koska teksti vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän tullakseen voimaan.

EU:n jäsenmaat eivät kuitenkaan halua luopua sopimuksesta, koska nykyisen Nizzan sopimuksen ei katsota riittävän laajentuneen unionin tarpeisiin.

Sopimusta varten on myös nähty suunnattomasti aikaa ja vaivaa, sillä siitä on neuvoteltu vuodesta 2002 lähtien.

Jos EU kuitenkin hautaisi Lissabonin sopimuksen ja jatkaisi nykyisten sääntöjen mukaisesti, olisi se Antolan mukaan pienten maiden etujen vastaista. Antolan mukaan tilanne johtaisi siihen, että suuret jäsenmaat ottaisivat enemmän ohjausvaltaa itselleen esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Helsingin Sanomat - Petteri Tuohinen 17.6.2008

EU-maat alkavat etsiä nyt lääkettä sopimuskriisiin

BRYSSEL. EU-maat alkavat hakea ratkaisua unionia ravistelevaan poliittiseen kriisiin tänään maanantaina, kun 27 jäsenmaan ulkoministerit kokoontuvat Luxemburgissa. Kokouksen tärkein puheenaihe on irlantilaisten viime torstaina kansanäänestyksessä hylkäämä Lissabonin sopimus.

EU:n toimintaa uudistava sopimus ei voi tulla voimaan ensi vuoden alussa, koska voimaantulo vaatisi kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän. Kriisin tuntua lisää se, että sopimusta hierottiin vuosikausia isojen riitojen varjostamana.

EU-johtajat yrittävät nyt löytää ulospääsyä Irlannin kansanäänestystuloksen aiheuttamasta umpikujasta. Ulkoministerit aloittavat kartoitustyön maanantaina. Selitysvuorossa on silloin Irlannin ulkoministeri Micheál Martin. Varsinaisia kriisipäätöksiä odotetaan EU-maiden pääministereiltä ja presidenteiltä. He kokoontuvat Brysselissä torstaina ja perjantaina.

Lissabonin sopimuksen kaatanut Irlanti pelkää nyt, että siitä tulee Euroopan virallinen syntipukki.

"Haluan, että koko EU yrittää löytää tilanteeseen ratkaisun sen sijaan, että ongelman todetaan olevan vain Irlannin", Irlannin pääministeri Brian Cowen sanoi sunnuntaina maan yleisradioyhtiö RTÉ:lle.

Cowen vakuutti, että Irlannin paikka on yhä unionin ytimessä. Kriisiin ei ole olemassa kuitenkaan mitään pikalääkettä, irlantilaisjohtaja varoitti.

Muut jäsenmaat haluavat nyt tietää, miten asiassa pitää irlantilaishallituksen mielestä edetä.

Britannian ulkoministerin David Milibandin mukaan on Irlannin pääministerin tehtävä sanoa, pitääkö Lissabonin sopimukselle "tehdä viimeinen voitelu" eli onko sopimus kuolemassa. "Säännöt ovat erittäin selvät. Lissabonin sopimus ei tule voimaan, elleivät kaikki 27 jäsenmaata hyväksy sitä", Miliband sanoi BBC:lle sunnuntaina.

Ranskan eurooppaministeri Jean-Pierre Jouyet totesi puolestaan radiohaastattelussa, että Irlannilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin järjestää uusi kansanäänestys.

helsingin sanomat 16.6.2008

Ulkoministerit arvioivat EU:n kriisiä

LUXEMBURG. Luxemburgiin kokoontuneet EU-maiden ulkoministerit alkoivat pohtia maanantaina unionia kohdannutta poliittista kriisiä.

Ennen kokouksen alkua oltiin yksimielisiä vain yhdestä asiasta: kriisiin ei ole nopeaa ja helppoa ratkaisua.

Ongelmat alkoivat, kun Irlanti hylkäsi EU:n Lissabonin sopimuksen kansanäänestyksessä viime viikolla. Unionin toimintaa ja toimielimiä uudistavan sopimuksen piti voimaan tulla ensi vuoden alussa.

Vuosikausia kiistelty Lissabonin sopimus ei voi kuitenkaan tulla voimaan, elleivät kaikki jäsenmaat ratifioi sitä. Siksi Irlannin kansanäänestystulos on kaikkien 27 EU-maan ongelma.

EU-puheenjohtajuutta hoitavan Slovenian ulkoministeri Dimitrij Rupel sanoi maanantaina, että Irlannin demokraattista äänestystulosta täytyy kunnioittaa.

Valtaosa jäsenmaista on kuitenkin haluton myöntämään, että Lissabonin sopimus on kuollut. Yleinen viesti on, että sopimuksen ratifiointia pitää jatkaa niissä maissa, joissa se on vielä kesken.

Haussa onkin nyt ratkaisu, joka toisaalta kunnioittaa Irlannin ei-kantaa (eli kunnioittaa demokratiaa), mutta samalla kiertää kielteisen äänestystuloksen (eli pitää Lissabonin sopimuksen hengissä).

Lissabonin sopimus on saatettu voimaan kokonaan tai lähes kokonaan 18 maassa. Suomen eduskunta ratifioi sopimuksen viime keskiviikkona.

Irlanti hylkäsi sopimuksen torstaina, ja kahdeksassa muussa EU-maassa prosessi on kesken.

Kriisin ruotiminen jatkuu torstaina Brysselissä EU:n maiden johtajien huippukokouksessa.

Helsingin sanomat 16.6.2008 Barroso: Lissabonin sopimuksen ratifioinnin jatkuttava

Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso sanoo, että Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessin on jatkuttava huolimatta Irlannin kansanäänestyksen tuloksesta.

Barroso kommentoi Irlannin eilistä äänestystä perjantaina illansuussa tulostenlaskennan ollessa vielä kesken.

EU:n johtajat pohtivat sopimuksen tulevaisuutta ensi viikolla huippukokouksessaan Brysselissä. 18 jäsenmaata 27:sta on hyväksynyt sopimuksen. Sen voimaantulo vaatii kuitenkin kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän.

"Irlannin tulos ei kaada unionia"

Pitkän linjan tarkkailija, European Policy Centerin Eurooppa-ohjelman Antonio Missirolilla oli Euroopan unionin tulevaisuudelle useita vaihtoehtoja Irlannin hylkäävän päätöksen varalta.

- Jotkut maat ehkä toteavat tuolloin, että 27 maan pohjalta ei voida jatkaa. Ne lähtevät yhdessä eteenpäin, muut jäävät miettimään, mitä tehdä.

Missiroli ei silti usko, että EU hajoaa, jos Irlanti hylkää sopimuksen.

- Vaikea paikka siitä kuitenkin tulee. EU olisi uskottavuuskriisissä, sekä sisäisesti että ulkoisesti, hän sanoo. Varsinaista varasuunnitelmaa unionilla ei tappion varalle nimittäin ole.

Ei olekaan ihme, että EU-komission ja -neuvoston virkamiehiä oli jyrkästi kielletty ottamasta mitään kantaa Irlannin äänestykseen. Heitä on myös kielletty esittämästä arvioita siitä, mitä tapahtuu, jos Irlanti sopimuksen hylkää.

Reuters, AP, AFP, YLE Uutiset 13.6.2008

Stubb uskoo Lissabonin sopimuksen kestävän Irlannin tuloksesta huolimatta

Kokoomuksen puoluekokouksessa nousi esiin ensimmäisenä päivänä Irlannin kansanäänestys. Ulkoministeri Alexander Stubb vakuutti Tampereella, että EU-maat aikovat jatkaa niin sanotun Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessia

Stubb myös luotti EU:n etsivän kriisiin luovan poliittisen ratkaisun, niin kuin se on tehnyt ennenkin.

- Meillä ei ole varastossa B-suunnitelmaa. Keskustelemme maanantaina ulkoministereiden kesken ja katsomme rauhallisesti, miten asiassa edetään, Stubb kertoi.

Hän totesi, että tavoiteaikataulu pysyy edelleen samana eli että perussopimus olisi voimassa 1.1.2009. Hän ei usko, että sopimuksesta alettaisiin enää uudelleen neuvotella.

Ulkoministeri ei ollut kansanäänestyksen tuloksesta yllättänyt, mutta sanoi "EU-idealistille" sen olleen pettymys.

Salolaisen mukaan tulos syöksee EU:n kriisiin

Irlannin kansanäänestyksen tulos syöksee Euroopan unionin uuteen kriisiin, sanoo eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.).

Salolaisen mukaan sopimusta on vaikea lähteä muuttamaan, koska se edellyttäisi jälleen hyväksymismenettelyjä muissa jäsenmaissa. Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja katsoo myös, että uusi kansanäänestys Irlannissa olisi vaikea, koska se antaisi väärän viestin siitä, että hankaloittamalla koko muun EU:n elämää voi lypsää lisäetuja.

Salolainen myös ihmettelee irlantilaisten EU-vastaisuutta.

- Tulos on hämmästyttävä, sillä Irlanti on Suomen ohella kaikkein eniten EU-jäsenyydestä hyötynyt valtio. Salolaisen mukaan mediasta on välittynyt kuva, että äänestäjät eivät oikein edes tienneet, mistä asioista äänestettiin.

YLE Uutiset 13.6.2008

Ministeri: Irlanti kaatoi EU:n perussopimuksen

Irlantilaisäänestäjät ratkaisevat EU:n perussopimuksen kohtalon.

Irlantilaiset ovat sanoneet ei EU:n uudelle Lissabonin sopimukselle, kertoi maan oikeusministeri Dermot Ahern perjantaina iltapäivällä. BBC:n mukaan eilisen kansanäänestyksen viralliset tulokset julkistetaan myöhemmin iltapäivällä. Ahern perusti tietonsa epävirallisen ääntenlaskennan tulokseen.

Ei-puolen voitto tarkoittaa sitä, ettei pitkään sorvattua EU:n uutta perussopimusta voida ottaa käyttöön. Tämä uhkaa viedä unionin jälleen uuteen kriisiin.

Äänestysaktiivisuus eilisessä äänestyksessä näyttää jääneen selvästi alle 50 prosentin.

Kaikkien EU-maiden on vahvistettava sopimus, jotta se tulee voimaan. Kansanäänestys järjestettiin vain Irlannissa.

Muissa jäsenmaissa sopimus käsitellään parlamenteissa. 15 maata, myös Suomi, on jo vahvistanut tekstin.

EU:n ulkoministerit kokoontuvat käsittelemään Irlannin äänestystuloksen vaikutusta heti maanantaina kokouksessaan Luxemburgissa.

Lissabonin sopimuksen olisi pitänyt periaatteessa tulla voimaan ensi vuoden alussa.

STT- Hs.fi 13.6.2008

Eduskunta hyväksyi Lissabonin sopimuksen

Eduskunta on hyväksynyt Euroopan unionin uuden perussopimuksen eli niin sanotun Lissabonin sopimuksen äänin 151 - 27. Sopimuksen hyväksymiseen tarvittiin kahden kolmasosan enemmistö.

Hallituksen rivit pysyivät muuten yhtenäisinä, mutta kolme keskustan edustajaa äänesti sopimuksen hylkäämistä. Oppositioriveissä kolme sosiaalidemokraattia äänesti ei.

Myös hylkäysesityksen tehneessä vasemmistoliitossa viisi edustajaa äänesti lopulta sopimuksen hyväksymisen puolesta, samoin kaksi kristillisdemokraattia.

Söderman jätti eriävän mielipiteen

Tiistaina käydyssä keskustelussa kansanedustajat moittivat edelleen kansalaiskeskustelun vähäisyyttä. Esiin nousi myös kiista siitä, voidaanko eduskunnan lainsäädäntövaltaa muualle siirtävä sopimus hyväksyä tavallisen valtiosopimuksen tavoin.

Sosialidemokraattien Jacob Söderman jätti jo perustuslakivaliokunnan asiasta antamaan lausuntoon eriävän mielipiteen yhdessä ryhmätoverinsa Antti Vuolanteen ja vasemmistoliiton Veijo Puhjon kanssa, vaikka Söderman ei sinänsä vastusta Lissabonin sopimusta.

Söderman katsoo, että sopimus vie eduskunnalta niin paljon päätösvaltaa määräenemmistöpäätöksille EU:ssa, että se olisi pitänyt hyväksyä tavanomaisessa perustuslain säätämisjärjestyksessä eli viiden kuudesosan enemmistöllä tullakseen heti voimaan.

Nyt käytössä oli supistettu perustuslain säätämisjärjestys, joka koskee valtiosopimuksia: sopimus voidaan hyväksyä kerralla kahden kolmasosan enemmistöllä.

Sopimuksen vastustajat moittivat kansalaiskeskustelun puutetta ja hallituksen vaiteliaisuutta koko asiasta.

Vain Irlanti järjestää kansanäänestyksen

Irlannissa järjestetään sopimuksesta kansanäänestys torstaina. Muissa EU-maissa sopimuksesta päättävät parlamentit, mutta Irlannissa perustuslaki edellyttää kansanäänestystä. Lissabonin sopimus tulee voimaan vain, jos kaikki jäsenmaat hyväksyvät sen.

Lissabonin sopimus neuvoteltiin EU:n perustuslain kaaduttua Hollannin ja Ranskan kansanäänestyksissä 2005. Sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta ja se korvaisi nykyisen Nizzan sopimuksen.

EU:n 27 jäsenmaasta 16 maata on jo hyväksynyt uuden perussopimuksen. Nämä ovat Bulgaria, Itävalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Unkari ja Viro.

Viron parlamentti on viimeisin sopimuksen hyväksynyt valtio. Sopimuksen hyväksymistä kannatti keskiviikkona pidetyssä äänestyksessä 91 riigikogun 101 jäsenestä. Vastaan äänesti vain yksi jäsen.

YLE Uutiset, BNS, AFP 11.6.2008

Oppositio syytti Vanhasta ja hallitusta Lissabonin sopimuksen pimittämisestä

EU:n Lissabonin sopimusta vastustavat oppositioryhmät epäilivät ja syyttivät tiistaina eduskunnassa hallitusta, pääministeri Matti Vanhasta (kesk), "EU-eliittiä" ja viestimiä, erityisesti Yleisradiota, EU:n uudistetun perussopimuksen pimittämisestä.
Vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien mielestä uusi EU-sopimus aiotaan hyväksyä Suomessa vaivihkaa ilman kunnollista kansalaiskeskustelua, eikä edes Yleisradio ole järjestänyt asiasta yhtään puoluejohtajien keskustelua.
"Joku on pantava vastuuseen", Jaakko Laakso (vas) julmisteli Ylelle. Jos tällaista tapahtuisi Venäjällä, Heidi Hautala (vihr) syyttäisi heti sensuurista, Laakso irvaili.
Eduskunta kävi Lissabonin sopimuksesta viimeisen keskustelun ennen keskiviikon äänestystä, jossa sopimus on määrä hyväksyä Suomen osalta.
EU-keskusteluun kaivattiin paikalle erityisesti pääministeriä, joka ei ole ulkomaanmatkojensa vuoksi ehtinyt osallistua sopimuksen hyväksymisprosessiin. Vanhanen palaa Japanista keskiviikkona iltapäivällä, eikä hän ilmeisesti ehdi edes lopulliseen äänestykseen.
"Vastuunpakoilua", Toimi Kankaanniemi (kd) tuomitsi.
Kankaanniemi tiukkasi eurooppaministeri Astrid Thorsilta (r), onko pääministerin kanslia käyttänyt konsulttia, jonka neuvojen mukaisesti sopimus yritetään viedä läpi "matalalla profiililla". Kankaanniemi epäili, että Vanhasen Japanin-matkakin on osa tätä pimityshanketta.
Thors ilmoitti, ettei ainakaan hänen ministeriaikanaan ole konsulttia käytetty.
Sopimuksen hylkäämistä esitti tiistaina Esko-Juhani Tennilä (vas). Ehdotusta kannatti "ilolla" Timo Soini (perus) ja myös Kankaanniemi.
Keskiviikon äänestyksessä vastustajienkin rivit rakoilevat, sillä osa vasemmistoliitosta ja kristillisdemokraateista kannattaa Lissabonin sopimuksen hyväksymistä.Lähes samansisältöinen EU:n perustuslakisopimus hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa 2006 äänin 125–39.

helsingin sanomat 11.6.2008

Ennustelaitokset povaavat synkkiä aikoja Suomen taloudelle

Talousennusteita laativat tutkimuslaitokset ennustavat pitkää synkkää jaksoa Suomen talouteen. Henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen kasvuvauhti painuu keskiarvoennusteen mukaan jatkossa selvästi alle kahden prosentin: kansantuote henkilöä kohti kasvaa keskimäärin 1,8 prosenttia vuosina 2009 - 2018 ja 1,6 prosenttia vuosina 2019 - 2028.

Keskiarvoennusteen mukaan työn tuottavuus kasvaa keskimäärin 2,3 prosenttia vuosina 2009 - 2018 ja 2,2 prosenttia vuosina 2019 - 2028.

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos sekä valtiovarainministeriö julkistivat tänään omat pitkän aikavälin ennusteensa Taloustutkijoiden seminaarissa Jyväskylässä. Keskiarvoennusteet on laskettu näiden lukujen pohjalta.

Tutkimuslaitokset laativat pitkän aikavälin kasvuennusteensa Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan aloitteesta. Yhtenä kannustimena aloitteelle oli, että monia kauaskantoisia poliittisia päätöksiä tehdään sen perusteella, mikä näkemys pitkän aikavälin talouskasvusta kulloinkin vallitsee.

- Pitkän aikavälin ennusteita on tästä syystä perusteltua laatia nykyistä laajemmin ja systemaattisemmin, Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen professori Ari Hyytinen toteaa.

- Nämä luvut ovat melko optimistisia, totesi ennusteita kommentoinut professori Matti Pohjola. Mikäli nämä näkemykset työn tuottavuuden kasvusta eivät toteudu, talouskasvu voi olla tänään julkistettuja ennusteitakin hitaampaa.

Ennusteet vahvistavat myös, että kansantalous on siirtymässä uudenlaisen talouskasvun vaiheeseen. Panostukset tutkimus- ja kehitystyöhön (T&K) eivät jatkossa kasva aikaisempien vuosien malliin. Keskiarvoennusteen mukaan T&K -menot suhteessa bruttokansantuotteen ovat keskimäärin 3,4 prosenttia vuosina 2009 - 2018 ja 3,6 prosenttia vuosina 2019 - 2028.

- Vaikka otos on pieni, on mielenkiintoista huomata, että epävarmuutta näyttää liittyvän mm. siihen, kuinka T&K-intensiivisenä talous säilyy, Hyytinen toteaa.

YLE Uutiset 11.06.2008

Työviikkosi piteni juuri päivällä

EU-maat ovat päättäneet sallia tarvittaessa yli 48 tunnin työviikot. Jäsenmaiden ministerit pääsivät yhteisymmärrykseen vuosia puhuttaneesta työaikadirektiivistä varhain tiistaina Luxemburgissa.
Joillain aloilla sallitaan työnantajan ja työntekijän erillisellä sopimuksella jopa 65 tunnin työviikot. Tämä on voitto etenkin Britannialle, joka on alusta asti halunnut säilyttää oikeuden pitempiin työviikkoihin.
Myös vuokratyöntekijöille saatiin lisäoikeuksia. EU-maat ovat kiistelleet siitä, kuinka kauan vuokratyössä on oltava, jotta työntekijällä olisi samat työehdot kuin muillakin työntekijöillä. Nyt samat edut alkavat jo ensimmäisestä työpäivästä.
Lopullisen päätöksen asiassa tekee Euroopan parlamentti.

STT- Kauppalehti 10.6.2008

EU-maat lopulta sopuun työviikon pidentämisestä

Bryssel. EU-maat ovat päättäneet sallia tarvittaessa yli 48 tunnin työviikot. Jäsenmaiden ministerit pääsivät yhteisymmärrykseen vuosia puhuttaneesta työaikadirektiivistä varhain tiistaina Luxemburgissa.

Joillain aloilla sallitaan työnantajan ja työntekijän erillisellä sopimuksella jopa 65 tunnin työviikot. Tämä on voitto etenkin Britannialle, joka on alusta asti halunnut säilyttää oikeuden pitempiin työviikkoihin.

Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) on tyytyväinen EU-maiden päätökseen työaikadirektiivistä. Cronberg iloitsee, että direktiivi ratkaisee Suomelle tärkeän lääkäreiden työaikakysymyksen.

Kiista on koskenut lääkäreiden päivystystyötä, josta maksetaan palkkaa mutta jota ei lasketa työaikaan. Aiemmin Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on pitänyt käytäntöä laittomana.

Myös vuokratyöntekijöille saatiin Luxemburgissa lisäoikeuksia. EU-maat ovat kiistelleet siitä, kuinka kauan vuokratyössä on oltava, jotta työntekijällä olisi samat työehdot kuin muillakin työntekijöillä. Nyt samat edut alkavat jo ensimmäisestä työpäivästä.

Lopullisen päätöksen asiassa tekee vielä Euroopan parlamentti.
stt–afp HS.fi 10.6.2008 Perlos siirtämässä pääkonttoriaan Kiinaan

Matkapuhelinten muoviosia valmistava Perlos selvittää Vantaan pääkonttorinsa siirtämistä Pekingiin Kiinaan. Samalla yhtiö suunnittelee irtisanovansa enimmillään puolet Suomen nykyisestä noin 200 hengen työvoimastaan.

Yhtiö perustelee nykyisen pääkonttorinsa siirtämistä Vantaalta Pekingiin sillä, että runsaat kaksi kolmasosaa sen markkinoista sijaitsee nykyään Aasiassa.

Ilmoitus enimmillään sataa henkilöä koskevista yt-neuvotteluista annettiin Perloksen henkilöstön edustajille maanantaina.

Perlos lupaa, että se säilyttää jatkossakin muun muassa asiakasyhteistyöhön sekä tuote- ja teknologiakehitykseen liittyvät toiminnat Suomessa.

Perlos siirtyi taiwanilaisen elektroniikkayhtiö Lite-Onin omistukseen viime marraskuussa.

YLE Uutiset 09.06.2008

Päättäjiä arvostellaan harmaan talouden sallimisesta

Yksitoista syyttäjää Helsingin syyttäjänvirastosta moittii hallitusta liian lepsuista otteista pimeän työn ehkäisemisessä. Myös vaalirahoilla on epäilty olevan yhteyttä poliitikkojen torjuntayritysten laiskuuteen.

Helsingin Sanomissa julkaistussa avoimessa kirjeessä talousrikosasioita hoitavat syyttäjät sanovat, että vaikka keinot rakennusalaa vaivaavan kuittikaupan ja pimeän työvoiman vähentämiseen ovat olemassa, hallitus on vuosi toisen perään antanut valtion menettää satoja miljoonia euroja verorahaa vuodessa olemalla puuttumatta asiaan tiukemmin.

Syyttäjien kanssa samoilla linjoilla ovat myös poliisi ja verottaja. Ongelmasta on kerrottu poliitikoille, mutta poliitikot ovat kohautelleet olkiaan syyttäjille ja vastanneet muun muassa, että, "pitäähän sitä rikollisuutta vähän olla".

"Hyötyjät puolustavat nykyjärjestelmää"

Harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen ei myöskään ymmärrä poliitikkojen vastustusta harmaan talouden voimakkaampaan kitkemiseen.

- Väistämättä syntyy ajatus, että järjestelmämuutos on joidenkin tahojen intressejä vastaan. Minun yksinkertaien logiikkani tulee siihen lopputulokseen, että niillä jotka hyötyvät nykyjärjestelmästä, täytyy olla vaikutusta päätöksen tekijöihin, Hirvonen sanoo.

Valtionvarainministeriö on lisännyt resursseja harmaan talouden poistamiseen, mutta kuittikauppaa ja pimeän työvoiman käyttöä paljastuu jatkuvasti lisää. Esimerkiksi poliisin talousrikosyksikön tutkimissa kuittikauppatapauksissa epäiltyjä yrityksiä oli huhtikuussa vajaat viisisataa.

"Elinkeinoelämän etuja ajetaan liikaakin"

Nyt syyttäjät epäilevät, että kohta resurssipula tulee vastaan niin poliisilla, syyttäjällä kuin tuomioistuimilla. Asian korjaamiseksi pitäisi uudistajien mielestä arvonlisäverotus siirtää kokonaan aliurakoitsijalta ostajalle. Näin on tehty muun muassa Ruotsissa, mutta Suomessa valtionvarainministeriö pitää tapaa liian kalliina.

Harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen epäilee, että poliitikot pelkäävät loukkaavansa elinkeinoelämän todellisia tai kuviteltuja intressejä.

- Lähinnä on kyse vain yleisestä periaatteesta - hallitus tuntuu kovin herkällä korvalla kuuntelevan elinkeinoelämän toiveita. Niidenkin toiveita, joka eivät välttämättä täytä yhteiskunnallisia velvoitteitaan.

YLE Uutiset 09.06.2008

Harmaan talouden asiantuntija: Vaalituessa lahjonnan piirteitä

Valtiovarainministeriön harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen arvostelee Nelosen uutisissa suomalaista vaalirahoitusjärjestelmää.

Hänen mukaansa yritysten antamassa vaalituessa on lahjonnan tunnusmerkit täyttäviä piirteitä.

"Tässä mitä ilmeisimmin pyritään vaikuttamaan päätöksentekijöihin vaalirahajärjestelmän avulla, joka on rakennettu sellaiseksi, että sitä ei muodollisesti voi pitää minkäänlaisena lahjontana, mutta johon tällaisia piirteitä tosiasiassa saattaa sisältyä", Hirvonen sanoi Nelosen uutisille.

Puutteellisen läpinäkyvyyden lisäksi Hirvonen pitää ongelmallisena vaalituen järjestelmällistä jakamista.

"Tämä on selvästi järjestelmällistä ja järjestäytynyttä. Tässä ei ole mistään anonyymistä yleistuesta kysymys vaan siitä, että täsmärahaa ohjataan täsmäkohteisiin."

HS.fi 8.6.2008

Kalastajien EU-raivo purkautui savupommeina

Sadat Ranskan, Italian, Espanjan ja Portugalin kalastajat tukkivat mielenosoituksellaan Brysselin EU-korttelia halkovan pääväylän. Kalliin polttoaineen suututtamat kalastajat riehuivat EU-komission päärakennuksen Berlaymont'n kohdalla.

EU:n ja sen jäsenmaiden hallitusten saamattomuudesta korkeiden polttoaineiden alentamiseksi kiivastuneet kalastajat äityivät heittelemään savupommeja ja punaisia hätäraketteja ketjuksi järjestäytyneitä satoja mellakkapoliiseja vastaan Rue de la Loi -kadulla.

Belgian virkavalta vastasi sakeaan savuun vesitykkiautoilla ja hajotti väkijoukon Berlaymont'n suojaksi rakentamansa barrikadin edustalta.

Kalastajat ja ammattiautoilijat ovat viime päivinä protestoineet kiivaasti korkeita polttoaineiden hintoja vastaan. Tiistaina rekka- ja taksikuskit sulkivat Ranskassa Pariisiin johtavan moottoritien.

EU-maiden johtajat ovat luvanneet keskustella korkeista polttoaineiden hinnoista juhannusviikon huippukokouksessa Brysselissä. Helpotusta hintoihin on tuskin kuitenkaan tulossa, sillä EU-maiden valtiovarainministerit päättivät tiistaina, että mikään jäsenmaa ei laske polttoaineiden verotusta.

Rahaministerien Ecofin-neuvosto linjasi tiistaina, että EU-maiden polttoaineverotuksen helpottamisen sijaan öljyntuottajamaiden on syytä vastata kasvavaan kysyntään pumppaamalla lisää öljyä.

Kauppalehti 04.06.2008

Suurimmilla yrityksillä oli ennätyksellinen viime vuosi

Suomen 500 suurinta yritystä keräsivät viime vuonna kaikkien aikojen suurimman liikevaihdon ja nettotuloksen, kertoo Talouselämä 500 -selvitys.

Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto ylsi viime vuonna 360 miljardiin euroon, kun vuotta aiemmin luku oli 231 miljardia. Yhteenlaskettu nettotulos nousi 21,3 miljardiin euroon toissavuoden 17,5 miljardista.

Yritysten suhteellinen kannattavuus putosi viime vuonna ensi kertaa neljään vuoteen. Sijoitetun pääoman tuotto laski 13,8 prosenttiin 14,4 prosentista. Laskun taustalla näkyvät heikentynyt dollari ja kustannusten nousu.

Kannattavimpia aloja olivat viime vuonna metalliteollisuus, rahoitus ja sijoitus, rakentaminen sekä tukku- ja vähittäiskauppa.

YLE Uutiset 30.5.2008

Euroalueen kuluttajahintojen nousu kiihtyi

Euroalueen inflaatio eli kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyi toukokuussa huhtikuusta. Sen sijaan työttömyysasteessa ei ole tapahtunut keväällä muutoksia.

Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin ennakkotietojen mukaan hinnat nousivat 3,6 prosenttia viime vuoden toukokuusta. Euroalueen inflaation pitää korkeana ennen kaikkea kallis öljy.

Huhtikuussa euroalueen kuluttajahinnat nousivat 3,3 prosentin vauhtia. Maaliskuussa inflaatio oli niin ikään 3,6 prosentissa. Euroopan keskuspankin tavoitteena on pitää inflaatio hieman alle kahdessa prosentissa vuositasolla.

Euroalueen työttömyys pysyi ennallaan huhtikuussa. Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin mukaan työttömyysaste oli 7,1 prosenttia. Eurostatin mukaan euroalueella oli huhtikuussa työttömänä 11,1 miljoonaa ihmistä. Koko EU:n alueella työttömiä oli vajaat 16 miljoonaa.

Alin työttömyysaste oli Hollannissa, jossa työttömänä oli 2,8 prosenttia työvoimasta. Ylin työttömyysaste oli puolestaan Espanjassa 9,6 prosenttia. Suomen työttömyysaste oli 6,0 prosenttia.

Startel 30.5 2008

Suomeen tulee kriisinhallinnan osaamiskeskus

Suomeen kaavaillaan sotilaallisen- ja siviilikriisinhallinnan osaamiskeskusta.

Keskuksen tehtävänä on kehittää siviili- ja sotilasyhteistoiminnan koulutusta ja osaamista Suomessa ja kriisinhallintaoperaatioissa. Keskuksessa tehdään myös alaan liittyvää tutkimusta, julkaisuja sekä järjestetään seminaareja.

Osaamiskeskuksen perustamista suunnittelevat Kriisinhallintakeskus ja Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus. Syksyllä on tarkoitus järjestää koulutusta, joka toimii osaamiskeskuksen pilottihankkeena.

YLE Uutiset 30.5.2008

Rypäleasesopimuksen aukot vähentävät sen merkitystä

Rypäleaseiden kieltävä sopimus on väljä, mutta suurimmat aseiden valmistajat eivät osallistu sopimukseen siltikään. Nämä tekijät heikentävät sopimuksen merkitystä, arvioi strategian laitoksen johtaja Mika Kerttunen.

Suomi liittyy todennäköisesti sopimukseen, Kerttunen arvelee. Se riippuu lähinnä teknisistä yksityiskohdusta, eli minkä tyyppiset asejärjestelmät ovat sopimuksen jälkeenkin sallittuja. Sopimuksessahan ei edellytetä rypäleaseiden täyskieltoa, Kerttunen toteaa.

Sopimus on Kerttusen mukaan periaatteellisesti merkittävä, mutta käytännössä sen merkitystä vähentää suurten valtioiden jääminen sen ulkopuolelle.

Suuret maat, kuten Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Intia aiheuttavat suurimmat rypäleaseiden ongelmat. Niissä valmistetaan valtaosa rypäleaseista ja erilaisissa kriiseissä ja konflikteissa niitä myös käyttänyt. Tästä syystä Kerttunen ei pidä nyt syntynyttä sopua läpimurtona.

Kerttunen ei usko, että Suomen puolustukselle koituisi sopimuksesta suuria muutostarpeita. Suomen puolustusvoimien hankintaohjelmat on tehty osittain jalkaväkimiinakiellon perusteella.

YLE Uutiset 29.05.2008

Taisteluosastojen toimettomuus koettelee hermoja EU:ssa

BRYSSEL. EU:ssa on ryhdytty pohtimaan muutoksia jo toista vuotta toimettomina olleisiin nopean toiminnan kriisinhallintajoukkoihin.

Viime vuoden alusta lähtien EU:lla on ollut noin 3 000 sotilasta jatkuvassa valmiudessa puolen vuoden ajanjakson kerrallaan, mutta toistaiseksi joukoille ei ole löytynyt yhtään tehtävää.

"Suomi on satsannut toimintaan ja odottaa siltä paljon", sanoi puolustusministeri Jyri Häkämies Brysselissä maanantaina. Taistelujoukkojen tulevaisuus oli yksi aiheista EU:n ulkoministerikokouksen rinnalla järjestetyssä puolustusministereiden kokouksessa.

Suomella on runsaat 200 sotilasta osoitettuna ruotsalaiseen "taisteluosastoon", joka on toinen kahdesta tämän vuoden alkupuoliskon päivystävästä joukko-osastosta. Suomi oli mukana valmiudessa myös viime vuoden alun.

Samaan aikaan sotilasliitto Natolla on valmiudessa paljon raskaammin aseistettu valmiusjoukko NRF. Suurimmillaan jopa 25 000 sotilaan NRF-joukoille on löytynyt tehtäviä vain katastrofiavussa ja suurten urheilutapahtumien turvaamisessa. Suomi on ilmoittautunut mukaan myös NRF-toimintaan, muttei osallistu sen päivystyskiertoon.

Natossa on jo päätetty keventää valmiusjoukkojen päivystysvuoroja, mutta EU:ssa muutokset ovat vasta alussa. Joukkojen lakkauttaminen ei ainakaan vielä ole harkinnassa.

Häkämiehen mukaan kyseessä on "resurssi, jota ei käytetä".

Pitkän päälle Suomelle on rasite, jos sen kriisinhallintatehtäviin osallistuvista sotilaista parisataa on säännöllisin välein toimettomassa päivystyksessä. Suomella on nykyään kriisinhallinnassa mukana kerralla noin 800 sotilasta. Seuraava päivystysvuoro on edessä vasta muutaman vuoden kuluttua.

EU:ssa on erimielisyyttä, millaisiin tehtäviin nopeaan toimintaan varattuja joukkoja voi käyttää.

Osa jäsenmaista vastustaa valmiusjoukkojen käyttämistä reservinä tai muiden operaatioiden täydentäjinä.

HS.fi 27.5.2007

Ranskalaisten tyytymättömyys talouspolitiikkaan kasvaa

Pariisi. Entistä suurempi osa ranskalaisista on tyytymättömiä maansa hallituksen talouspolitiikkaan, kertovat tuoreet kyselyt. BVA-instituutin kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa piti maan talouspolitiikkaa huonona.

Samaa viestiä kielii myös Les Echos-sanomalehden ja ranskalaisen radiokanavan mittaus, jonka mukaan miltei 70 prosenttia kansalaisista suhtautuu kielteisesti Ranskan talouspolitiikan nykylinjaan.

Taloudellisen tilanteensa heikkenemiseen tyytymättömien kansalaisten arviot olivat toukokuussa lähes huonoimmat vuosikymmeneen ja surkeimmat presidentti Nicolas Sarkozyn valtakaudella.

Sarkozyn kansansuosio on valunut alaspäin jo kuukausia. Monet
ranskalaiset ovat kritisoineet presidenttinsä keskittyvän valtionhoidon
sijasta liikaa yksityiselämäänsä.

STT- reuters-HS.fi 27.5.2008

Puolueet keskustelevat tänään vaalirahoituslain uudistamisesta

Keskustelu vaalirahoituslain uudistamisesta jatkuu tänään. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja oikeusministeri Tuija Brax (vihr) keskustelevat iltapäivällä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa, miten vaalirahoituslain uudistamisessa edetään.
Näyttää siltä, että kaikki puolueet ovat valmiita lain kiristämiseen. Oppositiopuolueet kiirehtivät eilen lain tiukennusta voimaan jo ennen syksyn kunnallisvaaleja.
Suurin oppositiopuolue Sdp ehdottaa Vanhasen lailla kattoa vaalituelle.

STT 23.5.2008

Politiikan konkarit: Alan luottamus kärsinyt

Suomessa valmistaudutaan syksyn kunnallisvaaleihin vaalirahakohun varjossa.
Julkisuudessa on puhuttu paljon puolueiden kiistelystä kulissien takana. MTV:n Huomenta Suomessa vierailleet kansanedustajat Rakel Hiltunen (sd.) ja Tapani Mäkinen (kok.) ovat kuitenkin melko samoilla linjoilla. Molemmat pitävät vaalirahoituslain uudistamista tarpeellisena.
Vaaliteemaksi vaalirahoituksesta tuskin on. Mäkisen mukaan lain uudistamiseen ei liity suurempaa dramatiikkaa.

- Tilannehan on se, että jo tämän hetkinen laki on ihan hyvä, jos sitä vain noudatettaisiin. Ei nyt ole niin isosta dramatiikasta ja muutoksesta kysymys, Mäkinen toteaa.
Hiltunen ja Mäkinen ovat molemmat pahoillaan vaalirahasotkusta. He myöntävät politiikan ja poliitikkojen maineen kärsineen pahasti kohusta.

- Tämä on vakava asia. On tärkeää saada ihmiset takaisin luottamaan politiikkaan. Minua ihmetyttää se, että kansalaisilta ei ainakaan vielä ole tullut voimakkaita yhteydenottoja. Ihmiset ovat hämmentyneitä ja odottavat, mihin tämä kääntyy, Hiltunen kuvailee.

- Varmaan tässä seurataan sen oman edustajan tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. On tietysti sääli, että niinkin monta istuvan eduskunnan edustajista on joutunut täydentämään vaalirahoitusilmoitustaan, mutta on hyvä että on täydennetty, Mäkinen arvioi.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat keskustelevat vaalirahoituksesta tänään. Oppositiopuolueet SDP, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset vievät neuvotteluun yhteisen vaatimuksen, jonka mukaan uudistukset on saatava voimaan jo kunnallisvaaleihin mennessä.

- Vaikka lakia ei saataisi ennen kunnallisvaaleja valmiiksi, tärkeää on, että on hallituksen ehdotus, johon kaikki ovat sitoutuneet. Uskon, että kansalaisten valppaus on niin korkeata tasoa, että sitä noudatettaisiin. Ainakin sosiaalidemokraatit tulevat näitä periaatteita kunnallisvaalityössään toteuttamaan, Hiltunen vakuuttaa.

Mäkinen on aikataulusta samoilla linjoilla.
- Niin kuin nyt on nähty, vaalirahoituslakia on syytä tarkistaa. On aivan realistista tehdä lain kunnallisvaaliosuus ennen kunnallisvaaleja ja jatkaa lain valmistelua pidemmälle sitten kunnallisvaalien jälkeen, Mäkinen toteaa.

Oppositio ei ole määritellyt yhteistä kantaa yhdelle ehdokkaalle annettavan tuen enimmäissuuruuteen. SDP:n puoluehallitus vaati 3000 euron kattoa. Se perustelee kattoa sillä, että silloin ei samalla tavalla synny ongelmia riippumattomuudesta kuin suuremmilla summilla. Katto hillitsisi sen mukaan myös vaalikampanjoiden kustannusten kasvua.

MTV3-23.05.2008

Kohuyhdistykselle Vanhasen lupa

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen toimivat taustavaikuttajina Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n perustamisessa, kertoo Ilta-Sanomat..Jarmo Korhosen mukaan pääministeri Vanhanen on tiennyt Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksestä alusta alkaen.

Korhonen kertoo Ilta-Sanomissa Nova Groupin toimitusjohtajan Tapani Yli-Saunamäen pyytäneen puoluetoimistosta asiantuntemusta aatteellisen yhdistyksen perustamiseen. Keskustan kehittämispäällikkö Lasse Kontiola sai luvan avustaa yhdistyksen perustamisessa.

Korhosen mukaan hänellä ei tuolloin ollut tietoa siitä, että kyseessä oli poliitikkoja rahoittava yhdistys.

Korhonen kertoo myös pääministeri Vanhanen tienneen tuolloin Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksestä.

- Totta kai hän perustamisesta tiesi, me annoimme Kontiolalle luvan siihen. Totta kai puoluejohto tietää tällaisista asioista, Korhonen sanoi Ilta-Sanomille.

Vanhanen on vakuuttanut, että ei ole tiennyt niiden lahjoittajien nimiä, jotka tukivat häntä Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksen kautta. Vanhanen on puoltanut julkisuudessa liikemies Toivo Sukarin kiisteltyä Ideapark-hanketta. Sukari on yksi yhdistyksen rahoittajista.

Iltalehti.fi 23.5.2008

EK:lta lopullinen kuolinisku tupoille

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK lähtee jatkossa siitä, että työehtosopimukset neuvotellaan toimialakohtaisesti, kertoi EK:n puheenjohtaja Antti Herlin keskiviikkona. EK:n hallitus oli aamupäivällä lyönyt lukkoon linjansa, miten se jatkaa sopimusneuvotteluja.

"EK:n näkemys on nyt selvä ja julkisuudessa voidaan lopettaa hedelmätön juupas-eipäs-keskustelu sopimusmuodoista ja palaamisesta keskitettyyn työmarkkinapöytään", Herlin sanoi.

EK ei enää ole työehtosopimusten neuvotteluosapuoli. Kun tulopoliittisia kokonaisratkaisuja ei tehdä, lainsäädäntöasiat erotetaan sopimusprosessista. Yhteistyön palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa EK kuitenkin lupasi jatkuvan työelämän kehittämisessä ja lainsäädännön valmistelussa.

EK:n rooli tulevissa sopimusneuvotteluissa on koordinoida jäsenliittoja. EK:n hallitus nimitti keskiviikkona apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroisen 45, keskusliiton uudeksi työmarkkinajohtajaksi. Pitkäaikainen työmarkkinajohtaja Seppo Riski jää kesän aikana eläkkeelle.

Inkeroinen totesi keskiviikkona, että käydyllä liittokierroksella EK onnistui monessa asiassa. Saavutettuja tavoitteita olivat esimerkiksi päätösvallan vieminen yrityksiin, kannustavan palkkauksen ja joustavien työaikamallien käyttöönotto sekä kaiken kaikkiaan "herkkien vanhakantaisten tulopoliittisten ratkaisujen aikana syntyneiden rakenteiden muuttaminen".

Inkeroinen mainitsi hyvänä asiana EK:n kannalta myös prosenttipainotteisuuden lisääntyminen palkankorotuksissa.

"Palkankorotustason koordinoinnissa epäonnistuimme", Inkeroinen lisäsi.

Vakavin uhka EK:n näkökulmasta onkin, että palkankorotuskierre toistuu samanlaisena kuin käydyllä kierroksella.

"Sillä olisi kielteisiä vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn, työllisyyteen ja ostovoimaan jos inflaatio pääsee liikkeelle".

HS.fi 21.5.3008

EU pitää kiinni biopolttoaineista, vaikka vastustus kasvaa

Ruokakasveista valmistettujen biopolttoaineiden arvostelu kasvaa koko ajan, mutta EU-komissio pitää edelleen kiinni biopolttoainetavoitteesta. Tavoitteen kohtalo on nyt jäsenmaiden ja EU-parlamentin käsissä.

Monet asiantuntijat pitävät ruuan hintakriisin yhtenä merkittävänä syynä biopolttoainetuotantoa, joka on lähtenyt kasvuun EU:n ja Yhdysvaltojen poliittisten päätösten seurauksena. YK:n riippumaton ruokaoikeusraportoija Jean Ziegler on kutsunut biopolttoaineita rikokseksi ihmisyyttä vastaan.

Lisääntyvästä kritiikistä huolimatta EU-komissio on haluton luopumaan lähiaikojen tavoitteesta kasvattaa biopolttoaineiden osuutta liikenteen polttoaineista. Maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelin mielestä bioenergiasta on vain tehty syntipukki, uutisoi Helsingin Sanomat.

Fischer Boel puolustaa unionin politiikkaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä, vaikka useat selvitykset ja jopa EU:n omat tieteelliset neuvonantajat ovat asettaneet nykyisten, ruokakasvipohjaisten biopolttoaineiden ympäristö- ja ilmastovaikutuksetkin kyseenalaisiksi.

EU-virkamiesten vastaus kritiikkiin on biopolttoaineiden sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden varmistaminen tietyillä kriteereillä. Komissio antoi tammikuussa direktiiviesityksensä aiheesta. Käytännössä biopolttoainetavoitteen kohtalosta ja kriteereistä päättävät yhteispäätösmenettelyllä EU-parlamentti ja jäsenmaista koostuva neuvosto vuoden loppuun mennessä.

Kepa 20.5.2008

Koulujen oppilashuollossa suuria puutteita

Koulujen oppilashuollossa on isoja alueellisia ja kuntien välisiä eroja mutta myös eroja yksittäisten koulujen välillä. Opetushallituksen ja Stakesin raportin mukaan alakoulujen oppilashuollossa toimivan henkilöstön määrä on keskimäärin vain puolet suositelluista.

Suuria puutteita on myös terveystarkastusten toteuttamisessa ja koulujen työolojen tarkistamisessa. Raportti oppilashuollosta luovutettiin opetusministerille tänään.

Stakesin ja Opetushallituksen selvitys paljastaa tukun isoja puutteita alakoulujen oppilashuollossa. Esimerkiksi koulupsykologin tai muuta koulun sosiaalityötä on tarjolla vain harvassa alle sadan oppilaan koulussa.

Lisäksi tarjontaa on varsin vähän Etelä-Suomen läänin ulkopuolella. Lapissa oppilashuoltopalveluina ovat käytännössä vain kouluterveydenhoitajan palvelut.

Selvityksen mukaan oppilashuoltojen tuki on sataa oppilasta kohti reilut seitsemän tuntia viikossa, kun tavoite on liki 16 tuntia. Samalla lääkärien työpanos on vähentynyt noin 0,1 tuntiin viikossa sataa oppilasta kohti. Suositus on 1,7 viikkotuntia.

Terveystarkastuksia riittävästi vain poikkeustapauksissa

Ensimmäisen kuuden vuoden aikana oppilas pääsee terveystarkastukseen vain poikkeustapauksissa niin kuin suositukset edellyttävät. Esimerkiksi laajan terveystarkastuksen peruskriteerit toteutuvat vain noin joka seitsemännessä koulussa. Lisäksi joka kymmenennessä koulussa ei tiedetty, milloin määräaikaisia terveystarkastuksia tehtiin.

Suositusten mukaan lääkärin tai terveydenhoitajan pitäisi tehdä oppilaalle kuuden ensimmäisen kouluvuoden aikana joka vuosi määräaikaistarkastus. Lisäksi kuuden vuoden aikana pitäisi tehdä kaksi laajaa terveystarkastusta.

Selvitys paljastaa myös, että koulujen työolojen tarkastaminen on liki retuperällä. Joka neljäs koulu ei tiennyt, oliko tarkastus tehty ja joka kymmenes koulu kertoi, ettei tarkastusta ole tehty lainkaan. Vain joka viidennessä koulussa koulutoimen johto oli ottanut osaa tarkastukseen. Suositusten mukaan koulujen työolot pitäisi tarkastaa joka kolmas vuosi.

Koulujen iso ongelma on huono ilmanvaihto. Myös puutteelliset tilat haittaavat koulutyötä vähintään melko paljon. Melusta oli haittaa joka neljännessä koulussa ja ahtaudesta joka viidennessä.

Vaaratekijöistä kertoivat monet koulut, mutta niille ei ole tehty selvityksen mukaan mitään. Kaikkiaan neljännes kouluista kertoi fysikaalisista ja viidennes biologisista vaaratekijöistä.

Ruokailussa puutteita

Selvitys paljastaa, että noin joka kolmannessa koulussa oppilaat käyttävät ruokailuun korkeintaan vain noin 15 minuuttia, vaikka suositusten mukaan tauon pitäisi olla "riittävä". Lisäksi joka kolmannessa koulussa ruoan tarjoilu aloitetaan jo kello 10.30 tai aikaisemmin, mutta samaan aikaan vain joka viides koulu antoi mahdollisuuden välipalaan.

Raportissa suositellaankin selkeitä ohjeita ruokailutauon vähimmäiskeston mitasta ja ruokailun ajoittamisesta.

Opetushallituksen ja Stakes selvittivät raporttia varten 1. - 6.-vuosiluokkien oppilaiden kouluhyvinvointia, terveyspalveluja, kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä terveystiedon opetusta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 400 koulua.

Syksyllä 2007 yläkouluille tehdyn kyselyn tulokset olivat pääosin samansuuntaisia.

YLE Uutiset 19.5.2008

Vaaliraha kytkee useat ministerit raskaan sarjan suursijoittajiin

Useita eturivin poliitikkoja viime vaaleissa rahoittaneiden yritysten Ruukki Groupin ja Helsingin Mekaanikontalon takaa löytyvät nopealiikkeiset suursijoittajat Kai Mäkelä ja Ahti Vilppula joilla on isoja omistuksia suomalaisissa pörssiyhtiöissä ja tarpeita vaikuttaa esimerkiksi Suomen Venäjän-suhteisiin.

Ruukki Group on yrittänyt rakentaa sellutehtaan Venäjälle. Viime vaalien alla silloinen ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki sai Mäkelän ja Vilppulan omistamilta yrityksiltä vaalirahaa kahta eri kautta, sekä Ruukki Groupilta että Vilppulan omistamalta Mekaanikontalolta.

Myös Ajannan omistaja, suursijoittaja Ari Salmivuori rahoitti Lehtomäkeä. Lehtomäki itse ei näe tuissa ongelmaa.

"Vaalirahoituksen läpinäkyvyydessä tärkeintä on, ettei synny epäasiallisia sidonnaisuuksia. Sellaisia ei voi syntyä, jos ei tiedä, mistä rahat ovat tulleet", Lehtomäki sanoo.

Lehtomäestä vaalirahoituskohussa on myös ajojahdin makua.

"Ilmassa on sellaista henkeä, ettei ikään kuin haluta ymmärtää, että poliittinen järjestelmä on osa yhteiskuntaa. Jokaisella poliitikolla on tietyt sidosryhmät ja taustat. Taloudellinen sidos ei ole ainoa. Suomi on pieni maa, jossa käytännössä kaikki tuntevat toisensa. En haluaisi, että poliitikkojen pitäisi elää jonkun lasikuvun alla."

Ajanta Oy:n omistaja, suursijoittaja Ari Salmivuori sanoo olettaneensa, että tuetut ehdokkaat olisivat itse kertoneet rahoituksesta.

"Pidin sitä itsestäänselvyytenä. Kuvittelin, että olisivat voineet pitää sitä ylpeyden aiheena, että minä olen tukenut heitä", Salmivuori sanoo.

HS.fi 18.5.2008

Vanhanen pitää vaalirahoitussotkua vakavana

Matti Vanhanen saapui myöhään lauantai-iltana Helsinki-Vantaan lentokentälle Etelä-Amerikasta.

Myöhään lauantai-iltana Suomeen saapuneen pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mielestä vaalirahoituksen epäselvyydet horjuttavat uskoa poliittiseen järjestelmään.

"Ainekset ovat hyvin vakavaan tilanteeseen. Lainsäädäntöä laaditaan, jotta sitä myös noudatetaan. Paras tapa korjata tilanne on, että ilmoituksia tarvittaessa täydennetään nopeasti", Vanhanen sanoi Helsinki-Vantaan lentokentällä.

Pääministeri vakuutti tehneensä oman ilmoituksena vaalirahoituksesta säntillisesti eikä hänellä ole tarvetta täydentää sitä.

"Olen huomannut, että tämän viikon aikana jotkut asiantuntijat ovat Suomessa väittäneet, että mielipiteeni olisi jotenkin ostettavissa. Mielestäni se on aika matalamielinen väite."

Vanhanen sai eduskuntavaalikampanjaansa 10 000 euroa Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistykseltä.

"Kun minulle esitettiin tätä mahdollisuutta, tapasin yhdistyksen edustajan Tapani Yli-Saunamäen ja kysyin rahan alkuperää varmistaakseni, että kyse ei ole ulkomaisesta rahasta. Kuulin, että kyse on suuresta määrästä suomalaisia yrittäjiä."

Kaikki ministerit eivät pitäneet ongelmallisena tuen vastaanottamista ulkomailta. Jyri Häkämiehen (kok) ja Jan Vapaavuoren (kok) vaalikassaan rahaan laittoi ruotsalaisen investointipankki Öhmanin Suomen-tytäryhtiö. Vanhanen ei kommentoinut Öhmanin rahoitusta, koska ei tunne pankin suomalaista toimintaa.

HS 18.5.2008

Vanhanen tuohtui vaalirahavihjailuista

Amsterdam. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) pitää mauttomina vihjailuja siitä, että hänen mielipiteensä olisi ostettavissa. Perusta kotimaahan palaava pääministeri otti Amsterdamissa välilaskun aikana kantaa myös kansanedustajien vaalirahoitusilmoitusten puutteisiin.

Vanhanen pitää erittäin surullisena sitä, että niin moni kansanedustaja on jättänyt tietoja vaaliavustuksistaan ilmoittamatta. Hänen mielestään olisi tärkeää, että viimeisetkin täydentäisivät tietonsa mahdollisimman nopeasti.

Vanhanen sanoi viime päivien keskustelujen osoittavan, että lainsäädäntö ei toimi. Siksi sitä on kiristettävä. Hän korosti selkeää avoimuutta vaalirahoituksessa.

Yhtä asiaa viime päivien keskustelussa Vanhanen arvosteli kipakasti. Hän piti mauttomana sitä, että annettiin kuva, jonka mukaan hänen mielipiteensä olisi ostettavissa. Pääministeri viittasi tällä keskusteluun hänen blogikirjoituksensa yhteydestä Vihtiin suunniteltuun ostokeskukseen. Asialla oli niin media kuin jotkut tutkijatkin. Vanhanen korosti, että hänen näkemyksensä yhdyskuntarakentamisesta on ollut sama jo pitkään.

Vanhanen muistutti jälleen tehneensä itse vaalirahoitusilmoituksen asiallisesti. Mutta pitääkö ehdokkaan tietää kaikki rahoittajat? Vanhasen mielestä on tärkeää, että tukiryhmä hoitaa rahoituksen ja ehdokas kampanjoi. Hän arveli, että hänellä oli eduskuntavaaleissa todennäköisesti noin 100 avustajaa. Mitään listaa avustajista hänellä ei kuitenkaan ole.
Vanhanen uskoo, että löytyy tapa, jolla vaalirahoituksen uskottavuutta lisätään. Sen pohjana voisi olla nykykäytäntö, jonka mukaan yli 1 700 euron lahjoitukset pitäisi ilmoittaa. Hän pitää kuitenkin parempana säätää avustukselle selkeä katto.

Yksi tapa lisätä avoimuutta olisi myös se, että tukijat itse julkistaisivat tukensa suuruuden, jos ehdokkaat jättävät ilmoittamatta tietojaan.

STT 17.5.2008

Stubb puolustaa poliitikkojen vaaliyhdistyksiä

Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) puolustaa politiikkojen tapaa rahoittaa vaalikampanjansa vaaliyhdistyksen kautta. Stubb sanoi Ylen Lauantaiseurassa, että hänenkin 119 000 euron eurovaalikampanjansa rahoitettiin vuonna 2004 vaaliyhdistyksen kautta, joskin hän on vaalirahoitusilmoitukseensa eritellyt suurimmat lähteet.
Stubbin vaalirahoista 14 000 euroa tuli omasta taskusta, 40 000 euroa seminaareista, 30 000 euroa golfkisoista, 15 000 euroa FIM Pankkiiriliikkeeltä ja loput 20 000 euroa erittelemättä Huomisen Suomi (nykyään Huomisen Eurooppa) -vaaliyhdistykseltä.
Eurovaaleissa yksittäisen avustuksen ilmoitusvelvollisuus oli 3 400 eurossa, kun se eduskuntavaaleissa on 1 700 eurossa. Stubb kertoi suurin piirtein tietävänsä, ketkä rahoittivat hänen kampanjaansa, oma isäkin antoi 500 euroa.
Hän sanoi soittaneensa 100–150 yritykselle ja henkilölle pyytääkseen rahaa.
STT 17.5.2008

Sukari tuki ehdokkaita yli 50 000 eurolla

Toivo Sukari esitteli Vihtiin suunnitteilla olevaa Ideaparkia Nummelassa maaliskuussa.
Ideapark- ja Masku-huonekalukauppaomistaja Toivo Sukari rahoitti viime eduskuntavaaleissa ehdokkaita yli 50 000 eurolla, kertoo Aamulehti. Sukari antoi suoraan tukea neljälle ehdokkaalle, minkä lisäksi hän antoi rahaa Kehittyvien Maakuntien Suomi -yhdistyksen kautta.
Sukari sanoo Aamulehdessä, ettei halua kertoa, keitä neljää rahoitti suoraan. Heistä kaksi valittiin eduskuntaan. Sukarin mukaan pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ei saanut häneltä suoraan rahallista tukea.
Sukari ei sanojensa mukaan "oikeastaan odota mitään" vastinetta rahoilleen.
"Ja onhan tämä nähty. Vaikka olen tukenut kokoomusta, niin asuntoministeri Jan Vapaavuori hyökkää bisneksieni päälle", Sukari sanoo Aamulehdessä.
Vapaavuori on vastustanut Sukarin aikeita rakentaa Ideaparkki myös Vihtiin.

HS 17.5.2008

Puolustusvaliokunta: EU:n avunanto ei vaadi yksimielisyyttä

Eduskunnan puolustusvaliokunta katsoo, ettei EU-maiden keskinäisen avunannon toimeenpano vaadi jäsenmaiden yksimielistä päätöstä, eikä yksittäinen EU-maa tai maaryhmä voi myöskään estää hyökkäyksen kohteeksi joutuneen jäsenmaan auttamista.

Valiokunta vetoaa tulkinnassaan siihen, että avunanto on jäsenmaiden keskinäinen velvoite, eikä unionilla ole siinä mitään toimivaltaa.

Valiokunnan kanta kirjattiin torstaina EU:n Lissabonin sopimusta koskevaan lausuntoon. Eduskunnan lopullisen kannan muotoilee ulkoasiainvaliokunta kuun lopulla.
Yksimielisyysvaatimuksen nosti esiin valtiosihteeri Teija Tiilikainen selvityksessään. Puolustusvaliokunnan mukaan Tiilikaisen tulkinnalle yksimielisestä päätöksenteosta ei löydy oikeusperustaa.

Turvatakuiksi kutsuttu EU:n avunantovelvoite on puolustusvaliokunnan mielestä "ennen muuta poliittinen sitoumus", mutta "painoarvoltaan merkittävä" ja "hyvin velvoittava".
Suomen lainsäädäntö ei nykyisin selkeästi salli voimankäyttöön tarkoitettujen joukkojen lähettämistä muiden EU-maiden avuksi. Asiantuntijat tekivät puolustusvaliokunnalle selväksi, että lainmuutoksia tarvittaneen. Puolustusvaliokunta ei niitä kuitenkaan vaadi eikä halunnut kiirehtiä.

"Muutostarve on syytä selvittää", lausunnossa todetaan lyhyesti. Valiokunnan mielestä ensin pitää odottaa, miten muut EU-maat ryhtyvät tulkitsemaan avunantovelvoitetta. Suomen ulkopuolella asiasta ei juurikaan keskustella.

Lissabonin sopimuksen hyväksymistä vastustaa eduskunnassa muun muassa vasemmistoliitto, jonka mielestä EU:ta "militarisoidaan" sopimuksella. Puolustusvaliokunnan lausuntoon liittämässään eriävässä mielipiteessä Jaakko Laakso (vas) kuitenkin katsoo, etteivät EU-maat saa sopimuksella sotilaallisia turvatakuita.

Jäsenmaita ei ole myöskään velvoitettu "tulemaan apuun" vaan "antamaan apua", Laakso tulkitsi.

Helsingin Sanomat - Arto Astikainen 15.5.2008

Kreikassa lakko ulottuu satamiin ja sähkönjakeluun

Kreikan suurimpien ammattiyhdistysten jäsenet lakkoilevat torstaina vastustaakseen hallituksen ajamia eläkeuudistuksia ja yksityistämissuunnitelmia sekä kuluttajahintojen nousua.

Yksityistämispelkojen vuoksi suurimman teleyhtiön OTE:n sekä kahden suurimman konttisataman työntekijät järjestävät vuorokauden mittaisen työnseisauksen.

Valtio-omisteisessa sähköyhtiössä ja monin paikoin muualla julkisella sektorilla ihmiset keskeyttävät työnsä kolmeksi tunniksi.

Mielenilmaus aiheuttaa häiriöitä myös Olympic Airlinesin kotimaan lentovuoroihin.

AP 15.5.2008

Armeija etsii uusia aseita ihmisjoukkojen hillintään

Puolustusvoimat ryhtyy Naton tuella tutkimaan pamppuja, kumiluoteja ja kyynelkaasua modernimpien ei-tappavien aseiden käyttömahdollisuuksia kriisinhallintaoperaatioissa.

Uusilla aseilla olisi tarkoitus hillitä päälle käyviä ihmisjoukkoja.

Uuden tekniikan joukkojenhallinta-aseet saattaisivat olla esimerkiksi lähietäisyydeltä käytettäviä akustisia tai elektromagneettisia lamauttimia, jotka eivät aiheuta vammoja väkijoukolle. Tutkittaviksi tulevat myös ajoneuvojen pysäyttämiseen sopivat uuden teknologian järjestelmät.

Ei-tappaviin aseisiin perustuvan joukkojenhallintakyvyn kehittäminen on Suomelle asetettu yksi uusi rauhankumppanuustavoite. Naton kanssa käydyissä neuvotteluissa Suomi otti sen tutkittavakseen.

Jos selvityksissä päädytään siihen, että tällaisen kyvyn hankkiminen on armeijalle ja suomalaisille kriisinhallintajoukoille tarpeellista, moderneja lamauttimiakin ehkä hankitaan.

Puolustusministeriöstä todettiin tiistaina, että kyse on vain joukkojen suojautumiseen liittyvästä toiminnasta. Poliisin kanssa ei ole tarkoitus kilpailla.

Joukkojenhallintavälineiden puutteet tulivat esille neljä vuotta sitten Kosovon mellakoissa, joiden keskelle joutui myös suomalaisia rauhanturvaajia. Levottomuuksien jälkeen suomalaissotilaat saivat luvan käyttää kyynelkaasua ja heille jaettiin kranaattipistoolit sitä varten.

Naton kanssa käydyissä neuvotteluissa Suomelle tuli vuosiksi 2008–2010 kaikkiaan 52 kumppanuustavoitetta. Keskeiset uudet tavoitteet liittyvät verkostokeskeisen sodankäynnin tietojärjestelmien kehittämiseen.

Suomi osaa hyödyntää kaupallisia sovelluksia armeijan viestijärjestelmien rakentelussa. Puolustusministeriön muistion mukaan "Naton sihteeristö pyysi Suomea toimimaan 'suunnannäyttäjänä' korkean teknologian tietojärjestelmien ja verkostokeskeisten kykyjen kehittämisessä".

Suomi otti tehtäväkseen myös kehittää menetelmän, miten Itämerelle saadaan samantapainen yhteinen meritilannekuva, jota Nato käyttää Välimerellä suojatessaan meriliikennettä terroristeilta.

HS. Fi 13.5.2008

Lakko Rautaruukin Raahen tehtaalla laajeni

Rautaruukin Raahen tehtaan lakko on laajentunut tänä aamuna. Rautaruukin mukaan lakossa on yhteensä tällä hetkellä noin 800 henkilöä. Yhtiön mukaan lakko on laiton.
Tehtaan ammattiosasto on ilmoittanut Rautaruukille lakon syyksi palkkarakenteeseen ja palkankorotuksiin liittyvät erimielisyydet.
Lakko vaikuttaa terästuotantoon, valssaukseen ja toimituksiin Raahesta. Rautaruukki kertoo, että ammattiosaston mukaan lakko kestää noin vuorokauden.

STT 13.5.2008

Suomalaiset ovat huolissaan vanhustenhuollosta

Vanhustenhuollon taso huolettaa suomalaisia. Yleisesti vanhustenhuollosta on huolissaan 83 prosenttia ja erittäin huolissaan liki puolet Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin teettämään kyselyyn vastanneista
Vanhustenhuolto askarruttaa erityisesti eläkkeelle olevia ja muita iäkkäitä ihmisiä. Sen sijaan johtavassa asemassa olevia asia ei askarruttanut yhtä paljon.

Ihmisiä askarruttaa muun muassa hoitohenkilöstön, ja varsinkin koulutetun henkilöstön saatavuus. Myös hoitotyön laatu ja vanhusten oikeuksien sekä potilasturvallisuuden takaaminen huolettaa.

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin TNS Gallupilla teettämää kyselyä varten haastateltiin 1 268 ihmistä. Tutkimus tehtiin 28.4. - 2.5.

YLE Uutiset 13.5.2008

Halonen ärtyi Häkämiehen Nato-puheista

Presidentti Tarja Halonen on ärtynyt siitä että puolustusministeri Jyri Häkämies tyrkyttää Nato-jäsenyyttä myös naapurimaa Ruotsille.
Hampurissa puhuneen Halosen mukaan turvallisuusratkaisut ovat jokaisen maan oma asia.
Halonen korosti Saksan-vierailullaan, että Häkämies on esittänyt Nato-kysymyksessä vain oman henkilökohtaisen mielipiteensä.

MTV3.fi 08.05.2008

Ollilalle muikea palkankorotus

Eniten Nokian osakkaita puhututti yhtiökokouksessa nimitysvaliokunnan ehdotus hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan vuosipalkkion nostamisesta 440 000 euroon.
Noin 17 prosentin korotus lytättiin useassa puheenvuorossa, mutta esillä oli myös vastaehdotus isommasta korotuksesta.
Palkkionkorotus meni lopulta läpi äänestyksettä, kun enemmistössä olleet ulkomaiset osakkeenomistajat olivat jo ennakkoon hyväksyneet sen.

STT 08.05.2008

Ruotsissa lakkoilee jo 7 000 hoitajaa

Ruotsin sairaanhoitajalakko on laajentunut. Nyt lakossa on noin 7 000 sairaanhoitajaa Ruotsin kaikkien maakäräjien alueella. Sovittelijoiden on määrä kohdata sairaanhoitajaliiton ja Ruotsin kunta- ja maakäräjäliiton neuvottelijat huomenna.
Ruotsin sairaanhoitajaliitto (Vårdförbundet) tavoittelee sopimusta, joka nostaisi sairaanhoitajien kuukausipalkkoja 360 eurolla kahdessa vuodessa ja vähintään 2 340 euron vähimmäispalkkaa.
Viime keväänä ja syksynä käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa päädyttiin yleensä sopimuksiin, jotka nostavat palkkoja 10,5 prosenttia kolmessa vuodessa.

STT -Turun Sanomat 5.5.2008

Metso vähentämässä toistasataa henkeä Jyväskylässä

Metso aikoo vähentää 120-140 henkilöä Jyväskylän valimolta. Vähennys koskee kaikkia henkilöstöryhmiä. Kaikkiaan valimolla työskentelee noin 330 henkilöä.
Yt-neuvottelut alkavat ensi viikolla, ja järjestelyiden arvioidaan toteutuvan vuoden loppupuoliskolla.
Taustalla on päätös, että Metso Paperiin kuuluva Metso Foundries Jyväskylä luopuu automaattikaavauslinjan tuotannosta. Metson mukaan sen kysyntä ja kannattavuus on heikentynyt.
Metson Jyväskylän-valimo keskittyy vastedes paperi- ja kartonkiteollisuuden liiketoimintaan. Paperikonetuotannon tarvitsemat tela- ja sylinterivalut kuuluvat valimon ydinliiketoimintaan, ja niiden tuotanto jatkuu Jyväskylässä.
Valimo sijaitsee Metson paperikonetehtaan naapurissa Jyväskylän Rautpohjassa.

STT – Turun sanomat 5.5.2008

EU hyväksyi Akerin myynnin Etelä-Koreaan

Euroopan unionin kilpailuviranomaiset ovat antaneet hyväksyntänsä kaupalle, jossa eteläkorealaisesta STX:stä tulee Aker Yardsin suurin omistaja. Aker Yards on Euroopan suurin telakkayhtiö. Viranomaisten mukaan kauppa ei vähennä telakoiden kilpailua.

Arvostelijoiden mukaan valtion tuet Etelä-Korean telakoille olisivat voineet johtaa hintojen polkemiseen ja laivanrakennusmarkkinoiden monopolisoitumiseen.

Eteläkorelainen STX osti lokakuussa norjalaisesta Akerista 39,2 prosentin osuuden lähes 800 miljoonalla dollarilla. Euroopassa kaupan on pelätty johtavan työpaikkojen siirtymiseen Aasiaan.

Euroopan komisso on tutkinut kaupan vaiktuksia joulukuusta lähtien. Komissio sanoo olleensa huolissaan siitä, että kauppa estäisi STX:ää kehittymästä neljänneksi päätoimijaksi risteilijäalusmarkkinoilla.

Komission mukaan huoli on kuitenkin turha, koska sen mukaan STX ei ole vakava kilpailija risteilijätelakoille. Komissio ei myöskään saanut näyttöä siitä, että STX saisi tulevaisuudessa valtion tukia, joiden turvin se voisi hallita markkinoita.

STX on keskittynyt rakentamaan rahtialuksia, kun taas Aker on erikoistunut risteilijäaluksiin, autolauttoihin ja kauppalaivoihin.

Aker on maailman kolmanneksi suurin risteilijätelakka italialaisen Fincantierin ja saksalaisen Meyer Werftin jälkeen. Yhtiöllä on on kahdeksantoista telakkaa Norjassa, Suomessa, Saksassa, Ranskassa, Romaniassa, Ukrainassa, Brasiliassa ja Vietnamissa.

Oslon pörsissä kaupankäynti Akerin osakkeella on keskeytetty sen hinnan hypättyä yli 20 prosenttia.

AP, AFP 05.05.2008

Ruotsissa sairaanhoitajien lakko laajenee

Tällä viikolla lakko laajenee käsittämään yhteensä noin 7 000 hoitoalan työntekijää. Esimerkiksi Malmössä on viikonlopun aikana jo ryhdytty potilassiirtoihin.

Hoitoalan liitto ja työnantajapuoli Maakäräjä- ja kuntaliitto tapaavat seuraavan kerran tiistaina. Lakon alettua pari viikkoa sitten neuvotteluissa ei ole päästy eteenpäin. Lakon osapuolien katsottiin tuolloin olevan liian kaukana toisistaan.

Lakko laajenee edelleen toukokuun puolivälissä, mikäli sopuun ei sitä ennen päästä.

Lakon syynä ovat erimielisyydet palkankorotuksista. Hoitajat haluavat 15 prosentin palkankorotuksia kahden vuoden aikana, kun taas työnantaja tekisi sopimukset kymmenen prosentin korotuksista kolmen vuoden ajanjaksolla.

Dagens Nyheter -lehden teettämän mielipidekyselyn mukaan sairaanhoitajat saavat kansalta jopa 85 prosentin tuen palkkavaatimuksilleen. Tuhannesta kyselyyn vastanneesta vain viisi prosenttia vastusti sairaanhoitajalakkoa.

Osa hoitajista suojatöihin

Osa lakon voimasta katoaa maanantaina, kun jotkut lakkoilleista sairaanhoitajista palaavat töihin muun muassa Tukholman suuriin päivystyssairaaloihin.

Työnantajalta tullut kutsu niin sanottuihin suojatöihin on ollut omiaan tulehduttamaan tilannetta.

- Tärkeintä ei ole lakon pituus, vaan sen voima niin, että liiton kannalta keskeiset neuvottelut saadaan käyntiin, sanoo hoitoalan liiton pääneuvottelija Margareta Öberg Ruotsin radion haastattelussa.

Tanskassa 70 000 sairaanhoitoalan työntekijää käsittävä lakko on jatkunut noin kolme viikkoa. Kiireiset tapaukset on jatkuvasti hoidettu, mutta siitä huolimatta lakon kerrannaisvaikutusten pelätään vaarantavan potilasturvaa.

YLE Uutiset 05.05.2008

Internetistä on tullut ääriliikkeiden tukikohta myös Suomessa

Rasististen rikosten yleistyttyä Suomessa internetistä on tullut ääriliikkeille ja vähemmistövihamielisille ryhmille yhä merkittävämpi kasvualusta. Suomen viranomaiset pitävät internetissä toimivia ääriryhmiä jo uhkana arjen turvallisuudelle.

Ulkoministeriön ulkoasiainneuvos, turvallisuusasiantuntija Kirsi Westphalen arvioi, että rasististen rikosten määrä on Suomessa merkittävässä nousussa.

- Kuten kaikki yhteiskunnallinen toiminta, myös negatiiviset ilmiöt, kuten rasismi näyttävät siirtyneen nettiin, hän kertoo.

Kuitenkin vain harva verkkorasisti jää kiinni. Syyttäjäviranomaiset kaipaavat jämerämpiä keinoja puuttua ongelmaan.

- Esimerkiksi Ruotsissa on laki, joka edellyttää sivuston ylläpitäjää valvomaan siinä esiintyvää aineistoa. Itse pitäisin tarpeellisena harkita tämän tyyppisen lainsäädännön säätämistä myös Suomeen, valtionsyyttäjä Mika Illman toteaa.

Verkko kokoaa myös uskonnollisia ja poliittisia ääriliikkeitä. Suojelupoliisi tarkkailee Suomessa useita rasistista materiaalia ja äärioikeiston propagandaa ulkomaita myöten levittäviä verkkokauppoja.

Netin muukalaisviha koetaan vakavana uhkana myös siksi, että maahanmuuton odotetaan jatkossa lisääntyvän. Euroopasta on jo esimerkkejä siitä, kuinka maahanmuuttajien ja kantaväestön arkistetkin kärhämät voivat kärjistyä polttoiskuiksi ja mellakoiksi.

- Pitäisin tärkeänä, ettei tilannetta päästetä sellaiseksi kuin se on eräissä muissa maissa, Ruotsissa ja Länsi-Euroopassa, valtionsyyttäjä Illman sanoo.

YLE Uutiset 05.05.2008

Suomen sosiaaliturva jäänyt alle EU:n keskitason

Suomi on sosiaaliturvaltaan Italian ja Britannian tasoa, kun sosiaalimenot lasketaan prosentteina bruttokansantuotteesta. Stakesin viimeisimmät tilastot osoittavat, että perinteinen viiteryhmä eli toiset pohjoismaat ovat karanneet kauas: Suomi 26,7 prosenttia, Ruotsi 32 ja Tanska 30 prosenttia.

Ohi menevät myös Saksa, Itävalta, Ranska, Belgia ja Eta-maa Sveitsi. Suomi sijoittuu vielä huonommin, kun verrataan sosiaalimenoja asukasta kohti.

Sosiaalimenoihin käytettiin Suomessa toissa vuonna kaikkiaan 43,8 miljardia euroa. Asukasta kohti se teki 8 300 euroa, nelisen prosenttia enemmän kuin 2005.

Suurin osa summasta meni eläkkeisiin ja muihin korkeaan ikään liittyviin menoihin. Ne myös kasvavat nopeimmin väestön ikääntyessä. Hieman hitaammin nousee paljon puhuttu toiseksi suurin pääluokka eli terveys, joka haukkaa nyt neljänneksen sosiaalimenoista.

Laskussa näyttävät olevan vain työttömyysmenot. Selvempi ja pitempään jatkunut laskusuunta näkyy, kun sosiaalimenoja tarkastellaan jaettuna toisin: toimeentuloon ja palveluihin.

Toimeentuloturva on vähentynyt vuodesta 1995. Sen ovat huomanneet turvan varassa elävät kansalaiset, joiden päivärahat, lapsilisät ja toimeentulotuki eivät ole juuri nousseet, vaikka hinnat ja palkat ovat karanneet kymmeniä prosentteja (HS 27. 4.).

"Lama pysäytti hyvinvointivaltion kehityksen", selittää Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori (mvs) Susan Kuivalainen "Palveluja ja tulonsiirtoja kehitettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Kymmenen vuoden talouskasvu ei palauttanut kehitystä."

Historia selittää Suomen sijoitusta kansainvälisessä vertailussa, jonka tiedot ovat vuodelta 2005. Suomi käytti silloin jokaisen sosiaaliturvaan 8 005 euroa, vähemmän kuin Britannia.

Suomi ylitti euroalueen keskiarvon tonnilla, mutta oli alle keskiarvon, kun ostovoima otettiin huomioon. Silloin lähin kumppani on Italia, ja Irlanti nousee lähelle.

Suomi on pohjimmainen monessa pohjoismaisessa vertailussa, selviää Pohjoismaisen sosiaalitilastokomitea Nososcon tuoreimmista luvuista. Ne kuvastavat tilannetta joulukuussa 2005.

Suomi pärjää vain lapsilisien vertailussa, mutta muuten linja on yksitoikkoinen: toimeentuloturva, päivärahat ja eläkkeet ovat Suomessa selvästi pienimpiä. Myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeiden taso on Suomessa alhaisin.

Toimeentulotuen varassa elävälle yhden lapsen yksinhuoltajalle jää Suomessa verojen ja päivähoitomaksujen jälkeen kuussa 481 ja Tanskassa 873 euroa. Yksinäinen saa vähemmän: Suomessa 290, Tanskassa 403 ja Islannissa 428 euroa. Summat laskettiin eri valuutoista euroiksi ja korjattiin niin, että ostovoima otettiin huomioon.

Sairauspäiväraha on Tanskassa ja Norjassa palkan suuruinen, Ruotsissa 80 ja Suomessa 70 prosenttia. Näin iso prosentti on voimassa Suomessa 28 000 euron vuosituloihin ja laskee jyrkästi sitä isommissa..

Ainoa poikkeus ovat asiakasmaksut, joita peritään Suomessa eniten. Esimerkiksi pitkäaikaishoidosta piti maksaa 80 prosenttia tuloista, Norjassa 75.

Maksut ovat tuntuva osuus laitosten budjeteista. Asiakasmaksut kattoivat 18 prosenttia vanhainkotien menoista Suomessa, Norjassa kymmenen ja Islannissa 3,3 prosenttia.

HS:FI 4.5.2008

Ruoan hinnannousu lisää Itämeren kuormitusta

Viime kuukausina nopeasti noussut ruoan hinta on käynnistämässä kehityskulun, joka voi johtaa Itämeren ravinnekuorman merkittävään lisääntymiseen. Näin toteaa YLE Radio 1:n Ykkösaamussa vieraillut ympäristöekologian professori Markku Ollikainen.

Elintarvikkeiden hinnannousu on osittain seurausta kysynnän kasvusta. Tämä johtaa viljelypinta-alan ja kotieläintilojen kasvuun, mikä lisää suoraan ravinnepäästöjä, Ollikainen kertoo. Suomenkin pelloilta valuu Itämereen keskimäärin 11 kiloa typpeä hehtaarilta.

Suomen maataloudesta tuleva ravinnekuorma on melko pieni tekijä Itämeren kokonaisuudessa, rannikoita lukuunottamatta. Ollikainen on erityisen huolissaan Puolan kasvavista päästöistä. Kun Saksassa pelloille levitetään 220 kiloa typpeä hehtaarille, Puolassa nykyään vain 90 kiloa. Puola tulee lähivuosina saamaan oikeuden yhtä voimakkaaseen tehotuotantoon kuin Saksa, mikä voi lisätä Puolan ravinnepäästöjä Ollikaisen mukaan "järkyttävällä tavalla". Puolalla ei ole edes maatalouden ympäristöohjelmaa hillitsemässä pahimpia haittoja.

Ollikainen harmittelee EU:n ponnettomuutta. EU olisi voinut esim. Puolan jäsenneuvottelujen yhteydessä vaatia tiukempia ympäristöehtoja maataloudelle.

Ollikainen perää poliitikkojen vastuuta. Itämeren ravinnepäästöt ovat ennen muuta poliittinen ja taloudellinen ongelma. Yksityinen ihminen voi kulutuspäätöksillään vaikuttaa, mutta suurin vastuu on poliitikoilla. Suomen päästöt olisi melko helppo vähentää murto-osaan, sillä 80 prosenttia Suomen maatalouden päästöistä tulee 10 prosentilta peltoja. Maatalouden harjoittamista pahimmilla eroosion vaivaamilla rinnepelloilla tulisi rajoittaa, Ollikainen toteaa.

YLE Uutiset 02.05.2008

Maito kallistuu kymmenen prosenttia

Maidon hinta on jälleen nousussa. Valion maksama viiden sentin korotus tuottajille näkynee maidon hinnassa vastaavana nousuna jo tässä kuussa. Maidon litrahinta oli maaliskuussa keskimäärin runsaat 80 senttiä.
Valio käy parhaillaan kaupan kanssa tukkuhinnasta neuvotteluja, joissa korotushaarukka liikkuu 10 prosentin molemmin puolin.
- Lopputulos kuluttajahinnoissa riippuu viime kädessä kaupoista. Ohjehintojahan me emme voi antaa, sanoo Valion viestintäjohtaja Pia Kontunen.
Hänen mukaansa nyt maidon tuottajille annettu korotus on ikään kuin osinko, jolla pyritään turvaamaan kotimainen saatavuus. Ennen ylituotettu maito on käymässä niukkuushyödykkeeksi.
- Viime vuonna lopetti tuhat valiolaista maitotilaa ja maidon saanti väheni yli 40 miljoonaa litraa. Kun neljännes tuottajista on yli 55-vuotiaita, on syytä taata kyllin houkutteleva hinta nuoremmille yrittäjille, Kontunen kuvaa tilannetta.

STT 02.05.2008

Sailas ei alentaisi ruuan verotusta

- On pulmallista, että osa veronalennusvarasta käytetään ruuan veroaleen, sanoo valtiosihteeri Raimo Sailas. Valtiovarainministeriön ykkösvirkamies epäilee ruuan arvonlisäveron keventämisen järkevyyttä. Sailas sanoo, että vain harva uskoo siihen.
- En aio ryhtyä hallitusohjelmaa kritisoimaan, vaan noudatan sitä. Kuitenkin on pulmallista, että osa veronalennusvarasta käytetään ruuan arvonlisäveron alentamiseen.
Viime keväänä hallitusohjelmaneuvotteluissa elintarvikkeiden arvonlisäveron tasoksi sovittiin 12 prosenttia. Nykytaso on 17 prosenttia.
Elintarvikkeiden verotusta on vahvasti ajanut keskusta. Sailas oli vastaan jo vuosi sitten.
Sailaksen mukaan on myös ilmeinen riski, että suuret nimellispalkkaratkaisut jatkavat inflaatiota.
- Kukaan ei viime vuonna puhunut pienten nimelliskorotusten puolesta. Ei kukaan, eivät edes taloustoimittajat. Ketään ei enää kiinnostanut, että reaalisen ostovoiman kasvu on viime vuosina ollut erittäin hyvä pienistä nimelliskorotuksista huolimatta, Sailas päivittelee.

Kauppalehti 02.05.2008

Irlantilaiset eivät ymmärrä EU-sopimusta

Suurin osa irlantilaisista ei ymmärrä EU:n uudistussopimusta, vaikka sopimuksesta järjestetään kansanäänestys reilun kuukauden päästä

Kyselyyn vastanneista 500 irlantilaisesta 62 prosenttia sanoi, ettei käsitä sopimusta ollenkaan ja vain viisi prosenttia ymmärsi sopimuksen melko hyvin tai oikein hyvin.

Irlanti järjestää kansanäänestyksen EU:n uudistussopimuksesta kesäkuun toisella viikolla. Äänestys on EU:lle ratkaisevan tärkeä, koska Lissabonin sopimus tulee voimaan vain, jos kaikki jäsenmaat hyväksyvät sen. Muissa EU-maissa sopimusta päättävät parlamentit, mutta Irlannissa perustuslaki edellyttää kansanäänestystä.

Viime viikonloppuna julkaistun kyselyn mukaan irlantilaisista 35 prosenttia äänestäisi sopimuksen hyväksymisen puolesta ja 31 prosenttia sopimusta vastaan. Vastustajien osuus on noussut vuoden alusta.

Reuters 28.4.2008

Eläkeläisten tulot ja tuloerot nopeassa kasvussa

Eläkeläisten tulot ja tuloerot ovat kasvaneet nopeasti, kertoo Helsingin Sanomat. Eläketurvakeskuksen mukaan eläkeläisten keskimääräiset tulot ovat nousseet tuntuvasti, sillä alkavat eläkkeet ovat poistuvia eläkkeitä parempia.

Keskituloiset eläkeläiset ansaitsevat nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samaan aikaan eläkeläisten köyhyysriski on kuitenkin kasvanut ja eläkkeet ovat jääneet jälkeen ansiotulokehityksestä.

Myös palvelumaksujen korotukset ja ruuan hinnan nousu koettelevat pienituloisia eläkeläisiä. Useampi kuin joka kymmenes eläkeläinen joutuu tulemaan toimeen pelkällä kansaneläkkeellä.

Heikoimmassa asemassa ovat yksin asuvat yli 75-vuotiaat naiset ja alle 55-vuotiaat yksinäiset eläkettä saavat miehet.

YLE Uutiset 29.4.2008

Kaikista köyhimmät kärsivät eniten ilmastonmuutoksesta

Miljoonat maailman köyhimmistä lapsista ovat ilmastonmuutoksen pääuhreja. Unicefin tiistaina julkaistava raportti painottaa rikkaiden länsimaiden vastuuta ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja kaikkein köyhimpien auttamisessa.

Ilmaston lämpenemisen aiheuttamat muutokset voivat lisätä lasten kuolemia jopa 40 000 - 160 000:lla vuosittain Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Unicefin raportissa uhkiksi listataan muun muassa ympäristö- ja taloudellisten ongelmien aiheuttama ruoan puute sekä tappavien tautien lisääntyminen.

Tutkijat ovat ennustaneet maailman keskilämpötilan nousevan 1,6 - 4 celsiusastetta. Raportin mukaan kahden celsiusasteen nousu lämpötiloissa tarkoittaisi sitä, että yli 200 miljoonaa ihmistä joutuisi kärsimään nälkää.

Reuters 29.4.2008

Serbia sai viimein EU-sopimuksensa

EU:n ja Serbian lähentymissopimus allekirjoitetaan tiistaina unionin ulkoministerien kokouksessa Luxemburgissa.

Serbian presidentti Boris Tadic saapuu Luxemburgiin allekirjoittamaan sopimuksen. Kyse on ensimmäisestä askeleesta Serbian EU-jäsenyyden tiellä.

Sopimus ratifioidaan kuitenkin vasta sitten, kun Serbia lupautuu yhteistyöhön YK:n sotarikostuomioistuimen kanssa.

Belgia ja Hollanti ovat suhtautuneet Serbian EU-tiehen nihkeästi. Maiden mielestä Serbian tulisi ensin luovuttaa sotarikoksista epäilty kenraali Ratko Mladic sotarikostuomioistuimeen.

Serbian ja EU:n lähentymistä on hidastanut myös kiista Kosovon itsenäistymisestä.

YLE Uutiset 29.4.2008

EU:n komissio povaa 3,2 prosentin inflaatiota
Bryssel,
EU:n komissio ennustaa ruuan ja polttoaineiden kallistumisen kiihdyttävän inflaation euroalueella 3,2 prosenttiin tänä vuonna. Ensi vuonnakin inflaatio pysyttelee 2,2 prosentissa eli korkeammalla kuin Euroopan keskuspankki tavoittelee, arvioi komissio.
Komissio laski talousennusteessaan myös hieman kasvuodotuksiaan. Tänä vuonna se odottaa euroalueen talouskasvun jäävän 1,7 prosenttiin ja ensi vuonna 1,5 prosenttiin.
Kasvun hidastuminen johtuu Yhdysvaltain talousongelmista ja finanssimarkkinoiden kriisistä. Osaltaan kasvua vaimentaa myös hintojen nousu, sillä se leikkaa kulutusta.
STT 28.4.2008

Kuluttajien luottamus talouteen synkkeni edelleen

Kuluttajien luottamus talouteen oli huhtikuussa yhä keskimääräistä heikompi. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattori pysyi maaliskuun pisteluvussa 12,6, kun vuosi sitten luku oli 17,9.

Kuva Suomen taloudesta synkkeni edelleen. Kuluttajista 39 prosenttia uskoo maamme talouden huononevan tulevan vuoden aikana, kun 15 prosenttia uskoo sen paranevan. Vuosi sitten talouden paranemiseen uskoi 24 ja huononemiseen 19 prosenttia. Pisteluku oli huhtikuussa -12,9, kun se oli vuosi sitten 2,7. Pitkän ajan keskiarvo on 5,5.

Työttömyysodotusten elpyminen neljän kuukauden takaisesta notkahduksesta jatkui. Pisteluku oli huhtikuussa tasan 5, kun se viime kuussa oli 3,2. Nyt 38 prosenttia odottaa työttömyyden vähenevän ja 28 prosenttia sen lisääntyvän. Vuotta aiemmin vastaavat osuudet olivat 29 ja 39 prosenttia. Pisteluvun pitkän ajan keskiarvo on 5,5, mutta vuosi sitten pisteluku oli 12,7.

Odotukset omasta taloudellisesta tilanteesta pysyivät varovaisina. Tilanteen paranemiseen uskoi 28 prosenttia ja huonontumiseen 13 prosenttia, kun vuosi sitten vastaavat osuudet olivat 32 ja 9 prosenttia. Pistearvo on ollut pari kuukautta lähellä pitkän ajan keskiarvoa 9,5, kun vuosi sitten luku oli 12,5.

Kuluttajien luottamus säästämismahdollisuuksiin on pysynyt hyvin valoisana. Säästämismahdollisuuksiin uskoo 77 prosenttia kuluttajista. Kotitalouksista 67 prosentilla oli jäänyt rahaa säästöön ja 81 prosenttia uskoi voivansa säästää seuraavan vuoden aikana. Lainan ottamista huhtikuussa piti kannattavana puolet kuluttajista. Kotitalouksista 13 prosenttia suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä, vuotta aiemmin luku oli 16 prosenttia. Säästämismahdollisuuksien pisteluku nousi viime kuusta pari kymmenystä 49,2:een. Luku oli jo vuosi sitten 44, kun pitkän ajan keskiarvo on 35.

Indikaattori on laskettu 1 546 Suomessa asuvan henkilön vastausten perusteella. Näkymiä kysyttiin 1. - 18. huhtikuuta.

Pisteluku osoittaa myönteisten vastausten prosenttiosuuden suhdetta kielteisten vastausten prosenttiosuuteen. Luku voi siis vaihdella - 100:n ja 100:n välillä. Pitkän ajan keskiarvo lasketaan vuodesta 1995 lähtien.

YLE Uutiset 28.4.2008

Kemijärven massaliike saartaa sellutehtaan purkutyöt

Kemijärven massaliike julistaa Kemijärven sellutehtaan purkutyöt saartoon. Massaliike aikoo estää tehtaan purkutyöt ainakin siihen asti kunnes valtioneuvosto on päättänyt Kemijärven kaupungin pakkolunastushakemuksesta
Massaliike on valmis tarvittaessa saartamaan tehtaan ihmisketjulla, jos Stora Enso aloittaa tehtaan purkutyöt toiminnan alasajon jälkeen, sanoo Massaliikkeen puheenjohtaja Heikki Nivala.

Kemijärven sellutehtaan tuotanto lopetetaan sunnuntaina.

YLE Uutiset 25.4.2008

Saksa ja Tanska hyväksyivät Lissabonin sopimuksen

Saksan parlamentti äänesti torstaina EU:n perussopimuksen puolesta äänin 515-58.
Berliini/Kööpenhamina. Saksa ja Tanska hyväksyivät torstaina Lissabonin sopimuksena tunnetun EU:n perussopimuksen. Saksan parlamentin alahuone eli liittopäivät hyväksyi sopimuksen suurella ääntenenemmistöllä, ainoastaan vasemmistopuolue vastusti.
EU:n päätöksentekoa selkiyttävä sopimus hyväksyttiin Berliinissä äänin 515–58. Parlamentin ylähuone eli liittoneuvosto äänestää sopimuksesta 23. toukokuuta. Läpimenoa pidetään jo ennalta varmana.
Myös Tanskan parlamentti antoi sopimukselle vankan tukensa, vaikka Tanskalainen kansanpuolue, vasemmiston yhtenäislista ja jotkut sosialistisen kansanpuolueen edustajat äänestivätkin sitä vastaan.
Portugalin parlamentti hyväksyi keskiviikkona maan pääkaupungin nimeä kantavan EU:n uudistussopimuksen. Presidentti Anibal Cavaco Silva vahvistaa Lissabonin sopimuksen hyväksynnän vielä allekirjoituksellaan.
Portugali on yhdeksäs EU:n jäsenmaa, jossa sopimus on hyväksytty. EU-maista vain Irlanti aikoo järjestää sopimuksesta kansanäänestyksen kesäkuussa.
Edellinen yritys EU:n instituutioita uudistavan perussopimuksen hyväksymiseksi kaatui Hollannin ja Ranskan kansanäänestyksiin vuonna 2005.

stt–dpa–ritzau 24.4.2008

Atrialaiset sulkivat tehtaan Forssassa

Forssan Liha ja Säilykkeen työntekijät ajoivat torstaina tuotannon alas. Pääluottamusmies Anne Sulanderin mukaan mielenilmaisun syy on emokonserni Atrian jyrkkä asenne yt-neuvotteluissa.
Työntekijät ilmoittivat käynnistävänsä tehtaan uudelleen vasta maanantaina.
Lauantaina Forssan torilla järjestetään työntekijöitten tueksi tilaisuus, jossa esiintyy muun muassa Suomen Elintarviketyöläisten Liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.
Atria ilmoitti maaliskuun lopussa aikomuksestaan vähentää noin 230 työpaikkaa Forssassa ja Kannuksessa.
Forssassa henkilöstömäärä laskisi suunnitelman mukaan reilusta 170:stä alle puoleen. Jäljelle jäävä väki ei työntekijöitten mielestä pystyisi pitämään tuotantoa yllä, minkä lisäksi kiire pahentaisi sairastumis- ja tapaturmariskiä.
Pääluottamusmies Sulanderin mukaan työnantaja ei ole yt-neuvotteluissa millään tavalla ottanut huomioon lukuisia vaihtoehtoja ja ehdotuksia, joita työntekijäpuoli on tehnyt.
Atrian henkilöstöjohtajan Tapio Palolahden mukaan neuvottelut ovat "tähän asti menneet asiallisessa hengessä". Työnantajan yllätti se, että mielenilmaus järjestettiin kesken yt-neuvottelujen.
Palolahti kiitteli kuitenkin työntekijöitten vastuuntuntoa, sillä Forssassa jatkui torstaina tuoretuotanto eli salaattien ja juurestuotteiden valmistus. Hän ennakoi senkin pysähtyvän perjantaina.
Kuuden viikon määräaika päättyy Atrian yt-neuvotteluissa toukokuun loppupuolella.

stt 24.4.2008

Moni pitkäaikaistyötön jää terveydenhuollon ulkopuolelle

Pitkäaikaistyöttömien sairaudet pääsevät usein etenemään pitkälle säännöllisen terveysseurannan uupuessa, kertoo YLE Uutiset. Monissa kunnissa on kehitelty malleja työttömien tavoittamiseksi terveysasemille
Kuntien terveystarkastuksia on koordinoinut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Esimerkiksi Oulussa terveydenhoitajan tarkastukset aloitettiin syksyllä.

Tarkastuksissa on tullut esille muun muassa diabetesriskiä, ylipainoa sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Myös masennusta on ilmennyt tarkastuksissa käyneillä.

Monelle apu on tullut viime hetkillä, sillä oireet ja ongelmat ovat jo alkaneet kasautua ja sairaudet paheta.

Terveystarkastuksia on suunniteltu ulotettavaksi pitkäaikaistyöttömien lisäksi myös pätkätyöläisiin ja kotiäiteihin.

YLE Uutiset 23.4.2008

Kreikka saa moitteita turvapaikanhakijoiden asiattomasta kohtelusta

EU-maa Kreikka on joutunut voimakkaan arvostelun kohteeksi turvapaikanhakijoiden kohtelun takia. YK:n pakolaisjärjestö vaatii, ettei turvapaikkaa hakevia enää palauteta Kreikkaan. Suomi on päättänyt jarruttaa turvapaikanhakijoiden palautusta Kreikkaan ja vaatii lupausta asiallisesta kohtelusta.

Kreikka on joutunut suorastaan mustalle listalle turvapaikanhakijoiden kohtelun takia. EU:n komissio on nostamassa kannetta Kreikkaa vastaan. YK:n pakolaisjärjestö puolestaan vaatii, että EU;n jäsenmaat eivät toistaiseksi palauttaisi turvapaikanhakijoita Kreikkaan koska hakijoiden kohtelussa on paljon puutteita.

Suomi ei ole lopettanut kokonaan palautusta Kreikkaan, mutta vaatii Kreikalta kirjallista lupausta asianmukaisesta kohtelusta. Suomessa on nyt joitakin kymmeniä Kreikkaan palautusta odottavia.

- Kansallisuudesta en osaa sanoa, mutta emme ole päättäneet lopettaa vaan olemme päättäneet että vaadimme vakuutuksen siitä että henkilö todella pääsee turvapaikkamenettelyn piiriin, sanoo Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors.

Kreikka vetoaa maahan pyrkivien suureen määrään

EU:ssa turvapaikkahakemus on täytettävä ensimmäisessä unionimaassa, jonne pakolainen saapuu. Jos hakija siirtyy toiseen EU-maahan ennen hakemuksen käsittelyä, hänet on palautettava ensimmäiseen maahan. Tämä ns. Dublinin periaate asettaa unionin reunamaat eteläisessä Euroopassa koville.

Kreikka on torjunut arvostelua vetoamalla siihen, että maahan tulvii pyrkijöitä. Kreikan kautta EU-alueelle tullaan muun muassa Irakista ja Somaliasta. Joukossa on sekä hätää kärsiviä että talouspakolaisia.

Kreikassa jätettiin vuonna 2007 yli 25 000 turvapaikkahakemusta, samaa luokkaa kuin Britanniassa. Esimerkiksi Suomessa vuonna 2007 jätettiin vain 1 434 turvapaikkahakemusta.

Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa ollaan EU:ssa lähiaikoina uudistamassa. Heinäkuun alussa puheenjohtajuuteen tarttuva Ranska on esittänyt jopa erityistä maahanmuuttosopimusta, jolla yritetään yhtenäistää esimerkiksi juuri turvapaikanhakijoiden kohtelua.

YLE Uutiset 23.4.2008

Tanska varautuu taas äänestämään eurosta

Tanska valmistautuu jälleen äänestämään euroon siirtymisestä.

Tanskalaiset ovat jo kertaalleen hylänneet euron kansanäänestyksessä. Nyt sen kannattajat ovat kuitenkin niskan päällä: uusimman mielipidemittauksen mukaan euron puolesta äänestäisi 49 prosenttia ja kruunusta pitäisi kiinni enää 42 prosenttia tanskalaisista.

Pääministeri Anders Fogh Rasmussen on puoltanut euroon siirtymistä sillä, että se antaisi Tanskalle lisää vaikutusvaltaa. Fogh Rasmussen huomauttaa, että Tanskan kruunu on jo sidottu euroon, mutta maa ei kuitenkaan ole mukana päätöksenteossa.

Euroon siirtymisestä äänestetään Tanskassa luultavasti ensi syksynä.

YLE Uutiset 23.4.2008

Volvo irtisanoo Tampereelta ja Liedosta

Volvo sulkee Tampereen linja-autotehtaansa ja vähentää työntekijöitä myös Liedossa sijaitsevasta tehtaastaan.

Yhteensä irtisanottavia on 237. Tampereelta irtisanotaan 176 työntekijää ja 37 toimihenkilöä. Liedosta vähennetään 24 henkilöä.

Työntekijät ovat arvostelleet jyrkin sanoin Volvoa yhteiskunnallisen vastuun väistelemisestä. Tampereen toiminta siirtyy Puolaan.

Volvo ei hyväksynyt tiistaina päättyneissä yt-neuvotteluissa henkilöstön vaatimaa erorahaa. Neuvotteluiden lopputulokseen pettynyt henkilöstö osoitti mieltään iltapäivällä Tampereen keskustassa.

Metallityöväenliitto, Toimihenkilöunioni ja YTN jatkavat taistelua erorahan saamiseksi ensi viikolla Tukholmassa, jossa liittojen edustajat ja Volvo Bus Finlandin luottamusmiehet tapaavat Volvon konserniluottamusmiehet.

Liittojen mielestä eroraha pitäisi hyväksyä yleiseksi käytännöksi tilanteissa, joissa suljetaan kokonaisia tuotantolaitoksia.

Volvolla on Suomessa yhteensä lähes 600 työntekijää. Volvo-konserni toimii nykyään 180 maassa.

YLE Uutiset 22.4.2008

Säteilyturvakeskus: Olkiluodon ympäristöselvityksessä puutteita

Säteilyturvakeskus (STUK) on antanut lausuntonsa Teollisuuden Voiman Olkiluotoon suunnitteleman neljännen ydinvoimayksikön YVA-selostuksesta. STUKin mukaan ympäristövaikutusten arviointia on täydennettävä lupaprosessin myöhemmissä vaiheissa.

Pahimpana puutteena STUK pitää sitä, ettei YVA-selostuksessa ole esitetty merenpinnan nousua koskevien arvioiden vaihteluväliä. Mahdollisen rakentamislupahakemuksen yhteydessä STUK arvioi uusimman tiedon pohjalta, onko veden pinnan nousu otettu riittävästi huomioon.

STUKin johtaja Lasse Reiman sanoo YLE Uutisille, että merenpinnan nousun muodostama uhka on ehdottomasti selvitettävä ennen lupapäätöstä.
Rakentajilla on oltava tieto siitä, miten korkealle merenpinnasta laitos on rakennattava. Reimanin mukaan jo normaalikin, sääolosuhteista johtuva merenpinnan vaihtelu on Itämerellä suurta. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa uuden, vaikeammin arvioitavan uhkatekijän, jonka vaikutus on otettava uusimman tutkimustiedon avulla huomioon aina sadan vuoden aikajänteellä.

STUK kiinnittää lausunnossaan huomiota myös siihen, että mahdollisen onnettomuuden vaikutukset ja väestönsuojelutoimet on kuvattu selostuksessa varsin suppeasti. Selostuksessa on keskitytty vakaviin onnettomuuksiin, kun vertailukohtana olisi ollut syytä käyttää myös lievempää reaktorionnettomuutta. Lisäksi vaihtoehtoisen jäähdytysvesiratkaisun toteutusta pitää selvittää edelleen.

Ydinjäte ei Olkiluodon IV:n vaiheen osalta tuo erityistä ongelmaa, sillä Olkiluodon aiemmissa jätehuoltoratkaisuissa on jo huomioitu mahdollisen neljännen laitoksen jätelasti, Reiman kertoo. Tästä huolimatta ydinjäteyhtiö Posiva laatii Olkiluoto IV:n ydinjätteestä oman YVA-selostuksen.

YLE Uutiset 22.4.2008

Yli puolet suomalaisista vastustaa Natoon liittymistä

Yli puolet suomalaisista vastustaa sotilasliitto Natoon liittymistä, kertoo MTV3:n Taloustutkimuksella teettämä kysely. Viidennes on sotilasliittoon liittymisen kannalla.

Tästä huolimatta yli puolet kansasta on varmoja, että Suomi liittyy Natoon ensi vaalikaudella eli ennen vuotta 2015.

Vain joka kymmenes uskoo, että Suomi pysyy tulevaisuudessa Naton ulkopuolella. 80 prosenttia suomalaisista uskoo, että Suomi liittyy sotilasliittoon joskus. Kyselyyn vastasi tuhat suomalaista.

YLE Uutiset 22.4.2008

Ympäristöjärjestöt moittivat hallituksen ympäristöpolitiikkaa

Ympäristöjärjestöt eivät ole tyytyväisiä hallituksen ensimmäisen vuoden ympäristöpolitiikkaan. Järjestöjen mukaan Suomen ilmastopolitiikka on ollut aikaisempaa tavoitteellisempaa, mutta samalla tavoitteiden toteuttaminen käytännössä ei ole toiminut.

Järjestöt moittivat hallitusta etenkin siitä, että se kannattaa turpeen energiakäyttöä. Se on järjestöjen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden vastaista ja turpeen käyttäminen aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä sekä suoluonnon tuhoutumista.

Risuja saa myös hallituksen hidas ja vähättelevä suhtautuminen tuulivoiman käyttämiseen. Tuulienergian kehittelemisen sijaan hallitus on kartoittanut sopivia kohteita vesivoiman tuotantoon.

Järjestöt kritisoivat myös suureläinpolitiikkaa ja etenkin metsästysrikoksiin suhtautumista. Susikanta on laskenut merkittävästi ja syy siihen löytyy järjestöjen mukaan salametsästyksestä.

Järjestöt vaativat julkista keskustelua salametsästyksestä ja rangaistuksen koventamista metsästysrikoksesta.

Hallituksen ympäristöpolitiikkaa arvioivat BirdLife, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

YLE Uutiset 18.4.2008

Leipäjonot pidentyvät ruoan hinnannousun vuoksi

Kalliossa jonotettiin ruoka-apua viime perjantaina.
Ruoka-avun hakijoita on kaiken aikaa yhä enemmän, ja tänä keväänä hakijoiden määrä on nopeasti kasvanut, ruokaa jakavat kertovat.
Näin sanoo myös Heikki Hursti, joka toteuttaa yksityistä ruuanjakelua Helsingissä. Viime viikkoina syötävää on hakenut jokaisena jakopäivänä yli tuhat ihmistä, kun muutama vuosi sitten määrä oli kerralla 300–400, ja vielä alkuvuonnakin 600–700.
Hurstin tiedossa on, että hakijoita tulee koko Suur-Helsingin alueelta.
Vähävaraisille jaetaan Suomessa EU:n ruoka-apua noin kaksi tuhatta tonnia vuosittain. EU-ruoan lisäksi yksityiset auttajat jakavat kaupoilta ja yrityksiltä kerättäviä elintarvikkeita eri puolilla maata.
"Helsingin seudulla tarve on korostunut, mutta viime aikoina muualtakin on otettu yhteyttä ja kerrottu hädästä", Hursti sanoo.
Muun muassa Tampereelta, Lahdesta, Kemistä, Torniosta ja Joensuusta on Hurstin mukaan otettu yhteyttä ja pyydetty apua jakelun aloittamiseksi.
Turussa, Oulussa ja Porissa yksityistä ruuanjakelua on jo toteutettu.
Vantaalla Myyrmäessä ruuanjakelun seurakunnan ja kaupungin avustuksella maaliskuussa aloittanut Ruoka-apu -yhdistys jakaa ruokaa myös Simonkallion toimintakeskuksessa. Vapaaehtoiset keräävät ruuat lahjoituksina tuottajilta ja kauppiailta.
Yhdistyksen vetäjä Jari Ilmonen sanoo, että avuntarvitsijat ovat pitkäaikaistyöttömiä, eläkeläisiä, sairauslomalla olevia tai muuten yhteiskunnan avun ulkopuolelle joutuneita ihmisiä.

Helsingin Sanomat 21.4.2008

EU:n uudet maat jarruttavat naisten seksuaaliterveyden kohentamista

Kun EU:hun on liittynyt voimakkaasti katolisia maita, seksuaaliterveyden parantamiseen liittyviä asioita on entistä vaikeampaa ajaa unionin kehityspolitiikassa. Näin valittaa eduskunnan väestö- ja kehitystyöryhmä.
"Komissiossa ja EU-parlamentissa on hyvin vaikea saada läpi mitään perhesuunnitteluun, naisen valintaoikeuteen liittyviä kannanottoja", sanoi ryhmän puheenjohtaja Minna Sirnö (vas). Esimerkiksi Maltan ja Puolan vastustuksen takia aiheita vältellään.
"EU hyssyttelee, koska ei haluta nostaa myrskyä vesilasissa."
Samaa mieltä on hallituksen terveysasioiden neuvonantaja Gisela Blumenthal.
"Kieli on nyt varovaisempaa esimerkiksi aborttiin liittyen."
Myös europarlamentaarikko Piia-Noora Kaupin (kok) mukaan parlamentissa on nyt hiukan enemmän edustajia, joiden mielestä EU-rahoja ei pitäisi antaa seksuaaliterveyteen liittyviin hankkeisiin. Dramaattista muutosta ei hänestä kuitenkaan ole tapahtunut.
"Nämä ovat aina olleet herkkiä asioita", naisten oikeuksien valiokuntaan kuuluva Kauppi muistutti.

Helsingin Sanomat 21.4.2008

Raportti: Urheiluvaatteita tehdään yhä nälkäpalkalla

Urheiluvaatteita ja -välineitä valmistava teollisuus ei ole onnistunut kitkemään tehtaistaan nälkäpalkkoja tai laittomia ylitöitä.
Kansainvälisen tutkimusraportin mukaan alan työntekijöiden työolot eivät ole juurikaan neljässä vuodessa kohentuneet. Tiedot on kerätty Kiinasta, Vietnamista, Indonesiasta, Intiasta ja Thaimaasta. Raportin takana on ay-liikkeen ja kansalaisjärjestöjen Play Fair -verkosto.
Raportin mukaan isojen merkkiyhtiöiden omatkaan eettiset ohjeet eivät ole toimineet, sillä alan työntekijät tekevät yhä ylipitkiä päiviä epäterveellisissä oloissa palkalla, joka ei riitä elämiseen. Samaan aikaan moni alan johtavista merkkivalmistajista on tahkonnut yhä suurempia voittoja.
Verkosto kehottaakin suuria merkkivalmistajia sopimaan yhdessä minimityöehdoista, joita ne edellyttäisivät alihankkijoidensa noudattavan.

stt 21.4.2008

Suomi mukana Naton kriisinhallintaharjoituksessa

Suomi osallistuu sotilasliitto Naton kriisinhallintaharjoitukseen. Harjoituksen tarkoituksena on harjoitella kriisinhallintaoperaation suunnittelua, yhteistyötä Naton ja kumppanimaiden kesken sekä kotimaista viranomaisyhteistyötä

Harjoitus koskee kriisinhallintaoperaation suunnittelun alkuvaiheita, eikä siihen osallistu joukkoja. Naton CMX 2008 -harjoitus järjestetään 16. - 22. huhtikuuta.

Kyseessä on Naton vuosittainen kriisinhallintaharjoitus, johon myös Naton kumppanimaat voivat osallistua. Suomi osallistui harjoitukseen myös vuonna 2005, jolloin se edellisen kerran järjestettiin kumppanimaille.

Suomesta harjoitukseen osallistuvat ulkoministeriö ja Suomen Nato-edustusto Brysselissä, puolustusministeriö, pääesikunta, sisäministeriö ja tarpeen mukaan muut viranomaiset.

YLE Uutiset 16.4.2008

Suomalaiset rauhanturvaajat saapuivat Tshadiin

Suomalaiset rauhanturvaajat ovat ensimmäisten EU-sotilaiden joukossa saapuneet Tshadiin, Keski-Afrikkaan. Tshadissa Eurfo-operaatioon osallistuu 60 suomalaissotilasta. Euroopasta sotilaita mukana on 3 700.

Alueen olot ovat epävakaat, ja naapurimaa Sudanin puolelta virtaa jatkuvasti lisää pakolaisia.

EU-operaation pitäisi vuodessa onnistua vakauttamaan Tshadin itäosa. Komentaja Juha Kirvesojan mukaan tämä voi kuitenkin olla haasteellista.

- En usko, että se on kokonaan rauhoitettu ja varsinkaan ei ole pysyvästi rauhoitettu, jos me lähdetään pois. Varmasti jää myös tekemistä seuraajille, joista ei tosin ole vielä mitään tietoa.

YLE Uutiset 16.4.2008

Hoitajalakko lamaannutti Tanskan terveydenhuollon

Tanskan terveydenhuolto on lamaantunut sairaanhoitajien lakon takia. Liki satatuhatta terveyden- ja vanhustenhuollon työntekijää aloitti lakon keskiviikkoaamuna. Lakon syynä ovat erimielisyydet palkankorotuksista.

Tanskassa ei yleensä pahemmin piitata Suomen tapahtumista, mutta sairaanhoitajien taannoinen joukkoirtisanoutumisen uhka sai juutitkin heristämään korviaan. Jo tuolloin paikallisen sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja uhosi, että samaa lääkettä on pian luvassa Tanskassakin.

Irtisanoutumisiin asti eivät tanskalaiset sentään tohtineet mennä, mutta suurlakkoon palkkariita lopulta johti.

- Vaadimme 15 prosentin korotuksia, jotta saisimme saman palkan kuin muutkin vastaavan koulutuksen hankkineet, hoitajien ammattiliiton puheenjohtaja Connie Krokow sanoo.

Lakossa on liki satatuhatta terveyden- ja vanhustenhuollon työntekijää. Kiireellisestä sairaanhoidosta on luvattu huolehtia, mutta kiireettömät leikkaukset ja muut toimenpiteet on siirretty tuonnemmaksi. Osa terveyskeskuksista ja tukku sairaala-osastoja on jouduttu sulkemaan.

- Monet ovat valmistautuneet peruutettuihin leikkauksiin pitkään. Lakko vaikuttaa koko yhteiskuntaan vielä pitkään, Koldingen sairaalan ylilääkäri Steen A. Schmidt arvioi.

Vaalien alla lupauksia palkankorotuksista

Hoitajien palkkapaineita ovat lisänneet vaalien alla julkisen sektorin työntekijöille annetut lupaukset. Samaan tapaan kuin Suomessakin johtavat poliitikot julistivat, että hoitajien palkat pannaan vihdoin kuntoon. Rahat eivät kuitenkaan riittäneet, ja nyt hallitus pähkäilee mitä pitäisi tehdä. Ainakaan ensi hätään poliittisesti kiusallista pakkolakia ei ole luvassa.

- Toivomme että osapuolet löytävät itse ratkaisun, kuten Tanskassa on tapana, terveysministeri Claes Hjort Frederiksen sanoo.

Hoitoväki suunnittelee työtaisteluja myös Ruotsissa. Tosin ensi vaiheessa viikon kuluttua lakkoon on menossa vasta kolmisentuhatta hoitajaa.

YLE Uutiset 16.4.2008

Päivähoitomaksujen korotus puhuttaa eduskuntaa

Oppositio on tyrmännyt hallituksen esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotuksista. Eduskunnan oppositioryhmät moittivat maksu-uudistusta muun muassa epäsosiaaliseksi ja epätasa-arvoiseksi.

Erityisesti päivähoitomaksujen korotukset ovat opposition hampaissa. Oppositiota ärsyttää myös se, että maksukorotuksilla kertyvät 65 miljoonaa euroa kerätään pois kunnilta.

Hallituspuolueet puolustavat voimakkaasti maksujen muutoksia. Hallituspuolueiden kansanedustajat korostivat, että kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden päivähoitomaksut alenevat kymmenillä euroilla, joissakin tapauksissa jopa toistasataa euroa.

- Hallituksen esitys suosii pienituloisia, yksinhuoltajia ja monilapsisia perheitä. Tämä on sitä sosiaalisen vastuun kantamista, josta pääministeri Vanhanenkin on puhunut verratessaan hallituksen politiikkaa edellisen hallituksen politiikkaan, totesi peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.).

Keskituloisten ja hyvätuloisten perheiden päivähoitomaksut puolestaan nousevat. Korotusten kohteeksi joutuu 40 prosenttia perheistä. Risikon mielestä keskustelu asiakasmaksujen muutoksista onkin saanut väärän sävyn.

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) syytti johtavia tiedotusvälineitä yksipuolisen kuvan antamisesta maksu-uudistuksen vaikutuksista.

Eduskunta aloitti sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja koskevan lakiesityksen käsittelyn tiistaina. Muutosten on määrä tulla voimaan elokuun alussa.

YLE Uutiset 15.4.2008

Moni kunta budjetoi liian vähän sosiaali- ja terveyspalveluihin

Kunnista lähes 30 prosenttia budjetoi tietoisesti liian vähän sosiaalipalveluihin. Tiistaina julkistetun sosiaalibarometrin mukaan terveyspalvelujen osalta vastaava pätee 24 prosentissa kunnista. Pahiten liian vähistä varoista kärsivät lastensuojelu sekä vanhusten palvelut.

Barometriin vastanneista sosiaalijohtajista noin viidennes arvioi kuntansa sosiaalipalvelujen olevan huonossa tai melko huonossa jamassa. Toisaalta noin 60 prosenttia vastaajista uskoi, että palvelut kyetään turvaamaan aiempaa paremmin.

Terveyskeskuksista lähes 70 prosenttia puolestaan uskoi parantaneensa palvelujen tarjontaa. Palvelujen heikkoon tilaan uskoi vain seitsemän prosenttia.

Kuntalaiset eivät pääse vaikuttamaan sosiaali- ja terveysalan uudistuksiin aina edes luottamushenkilöiden välityksellä.

Sosiaalihuollosta vastaava lautakunta on käsitellyt käynnissä olevaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta vain runsaassa kolmasosassa kuntia. Terveydenhuollosta vastaavista lautakunnista uudistusta on puinut noin puolet.

Sosiaalibarometri on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton vuosittain julkaisema selvitys kansalaisten hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän tilanteesta. Barometriin vastasi vuodenvaihteessa lähes 546 sosiaalitoimen ja terveysalan ammattilaista.

YLE Uutiset 15.4.2008

EU-presidentille pohditaan palkkaa vaikka työnkuva on auki

Euroopan unionin uudelle presidentille on luvassa todennäköisesti varsin hulppea palkka. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, millainen presidentin työnkuva oikeastaan on.

Presidentin tehtävä on tarkoitus perustaa ensi vuoden alussa. Lissabonin sopimuksella perustetaan samalla aiempaa painavampi ulkopoliittisen edustajan virka.

EU Observer -nettilehden mukaan presidentin edut ovat alustavasti olleet esillä jäsenmaiden kesken. Hänen palkkansa voisi asettua samalle tasolle EU-komission puheenjohtajan palkan kanssa. Tämä tarkoittaisi toteutuessaan selvästi yli 20 000 euroa kuussa.

Tarkempi työn sisältö on yhä auki. Virallisesti presidentti johtaa puhetta EU:n huippukokouksissa, joita järjestetään neljä kertaa vuodessa. Yleinen arvio on jo nyt, ettei tehtävästä ole tulossa EU:n kovinta virkaa. Komission puheenjohtajan ohella myös "ulkoministeri" ajanee arvovallassa presidentin ohi.

Tehtävien täyttämisestä on joka tapauksessa tulossa vaikea palapeli. Kaikki paikat eivät esimerkiksi voi mennä suurille jäsenmaille tai yhden puolueryhmän edustajille.

Presidentin paikalle on julkisuudessa aseteltu muun muassa Britannian pääministeriä Tony Blairia ja Tanskan pääministeriä Anders Fogh Rasmussenia.

Ulkopoliittiseksi edustajaksi on väläytelty puolestaan Ruotsin ulkoministeriä Carl Bildtiä. Myös komissaari Olli Rehnin nimi on ollut epävirallisesti esillä.

Komission puheenjohtajaksi on ehdolla etenkin tehtävää nykyisinkin hoitava Jose Manuel Barroso.

Presidentti ja ulkopoliittinen edustaja on määrä valita ensi vuoden alkuun mennessä. Komission puheenjohtaja valitaan vasta ensi vuoden syksynä, mutta todennäköisesti nimityksiä pohditaan kokonaisuutena.

STT 14.4.2008

Heinäluoma: Nato-päätös pidettävä suomalaisten hallussa

Sosiaalidemokraattien puheenjohtajan Eero Heinäluoman mukaan Nato-päätös on pidettävä tiukasti suomalaisten hallussa, kertoo Turun Sanomat. Heinäluoma varoittaa kysymästä tai vilkuilemasta Venäjän kantaa asiassa.

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Pertti Salolainen (kok.) oli aiemmin ilmoittanut Venäjän nykyisten kannanottojen merkitsevän Suomen Nato-jäsenyyden siirtymistä.

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ja ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.) mielestä Venäjän linjaukset eivät sitä vastoin ole muuttuneet.

Heinäluoma sanoo yllättyneensä Salolaisen arviosta, jonka mukaan Venäjän kielteinen asenne Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyyteen mutkisti Suomen tien sotilasliittoon.

Heinäluoman mielestä myös Naton Bukarestin huippukokouksen päätöksiä on hieman ylitulkittu. Hän muistuttaa, että Naton kokouksessa Romaniassa järjestö sitoutui siihen, että Ukraina ja Georgia liittyvät Natoon. Vain aikataulu jäi avoimeksi.

YLE Uutiset 10.4.2008

Lissabonin sopimus käsittelyyn eduskunnassa

Eduskunta aloittaa torstaina EU:n sääntöjä uudistavan Lissabonin sopimuksen käsittelyn. Sopimus on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa ennen kesälomia

Uudistus vahvistaa Euroopan parlamentin asemaa ja syventää EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. EU saa myös presidentin ja ulkoministerin.

Keskustelua jatketaan ensi viikolla, jolloin myös ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) on paikalla. Torstaina hän on työvierailulla Itävallassa

YLE Uutiset 10.4.2008

EU-maat rikkomassa lupauksensa kehitysmaille

EU-jäsenmaat ovat hyvää vauhtia unohtamassa köyhille maille antamansa lupaukset kehitysavun lisäämisestä, paljastaa OECD:n viime perjantaina (4.4.) julkaisema ennakkotilasto.
Suurin osa EU-maista ei onnistunut lisäämään rahoitustaan lainkaan ja peräti 11 jäsenmaata antoi tuen laskea. Eurooppalaisen kehitysavun kokonaismäärä väheni viime vuonna noin 1,6 miljardia euroa.

OECD:n kehitysapukomiteaan kuuluvien EU-maiden yhteenlaskettu kehitysapu väheni viime vuonna 0,43 prosentista 0,40 prosenttiin bruttokansantulosta. Jos mukaan lasketaan myös uudet jäsenmaat, tuki notkahti 0.41 prosentista 0.38 prosenttiin.

Viime vuodelle ei osunut merkittäviä velkahelpotuksia, joten pudotusta osattiin myös odottaa. Vuosina 2005 ja 2006 apuprosentti oli korkea erityisesti Irakille ja Nigerialle annettujen velkahelpotusten vuoksi. Jos velkahelpotuksia ei lasketa mukaan, kehitysapukomiteaan kuuluvien EU-maiden apu kasvoi hieman (8.8%). Eurooppalaiset järjestöt ovat vastustaneet voimakkaasti velkahelpotusten laskemista viralliseksi kehitysavuksi.

Eurooppalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt kattojärjestö CONCORDin johdolla varoittavat jäsenmaiden hallituksia kurjuuden lisäämisestä kehitysmaissa. Tehtyjen lupausten rikkominen maksaa todellisuudessa ihmishenkiä.

"Euroopan unioni näkee itsensä mielellään edelläkävijänä kehitysyhteistyöasioissa, mutta todelliset teot ja jäsenmaiden apuluvut kertovat toista. Kuilu sanojen ja tekojen välillä on hälyttävä", kommentoi Rilli Lappalainen, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n pääsihteeri.

Viime vuonna apuaan pudottivat merkittävästi muun muassa Ranska ja Iso-Britannia. Espanja sen sijaan kasvatti apuaan. Myös Euroopan komission hallinnoima apu kasvoi kolme prosenttia.
"EU-jäsenmaiden on nyt todella petrattava tai vaihtoehtoisesti myönnettävä epäonnistuminen aputavoitteiden saavuttamisessa. Tulevan EU-puheenjohtajamaan Ranskan ja samalla monen muun jäsenmaan kyvyttömyys asettaa sitovia aikatauluja avun kasvattamiselle ei lupaa hyvää."
22. toukokuuta eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymä, CONCORD, julkaisee raportin, joka analysoi yksityiskohtaisemmin EU-maiden antaman kehitysavun laatua ja määrää. Raportti on järjestyksessään kolmas. 

Taustaa:
EU-jäsenmaat ovat sitoutuneet kasvattamaan kehitysmäärärahoja YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti.
EU-jäsenmaista vain Ruotsi, Luxembourg, Hollanti ja Tanska ovat jo saavuttaneet 0,7 -tavoitteen eli ovat osoittaneet yli 0,7% bruttokansantulosta kehitysapuun.
EU on sitoutunut saavuttamaan kehitysavussaan keskimäärin 0,56 prosentin bruttokansantulotason vuonna 2010. Tavoitteissa vielä perässä laahaavat EU:n vanhat jäsenmaat ovat sitoutuneet nostamaan kehitysapunsa vähintään 0,51 prosenttiin, ja EU:n uudet jäsenmaat 0,17 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä.

Vanhat jäsenmaat ovat sitoutuneet 0,7 prosentin saavuttamiseen ja uudet jäsenmaat 0,33 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.

EU on myös sitoutunut suuntaamaan 50 prosenttia lisääntyvästä avusta Afrikkaan.

Kehys ry. 8.4.2008

Suomi ostaa NATOlle kolme C-17 Globemaster konetta.

Suomen hallitus päätti liittää maan NATOn strategiseen kuljetuskoneohjelman kehittämiseen.
Ohjelman realisointiin osallistuvat 13 NATO allianssin jäsenmaata - Bulgaria, Unkari, Italia, Latvia, Liettua, Hollanti, Norja, Puola, Romania, Slovenia, USA, Tsekki ja Eesti. Vähän aikaa sitten niihin liittyi Ruotsi, joka ei ole NATOn jäsen. Ohjelma pitää sisällään kolmen strategisen sotilaskuljetuskoneen C-17 Globemaster yhteishankinnan ja käytön. C-17 valmistaja on amerikkalainen Boeing.
Suomen osallistuminen NATOn ohjelmaan mahdollistaa pääsyn strategisiin ilmakuljetuksiin ja niillä suoritettaviin operatiivisten joukkojen ja muun kuorman siirron kriisipesäke alueille, ja myöskin nopeisiin humanitaarisiin kuljetuksiin katastrofialueille.
Strateginen sotilaskuljetuskone C-17 Globemaster pystyy kuljettamaan 78t kuormaa. Koneen max. Nopeus on 829km/h. Normaalikuormalla koneen toimintamatka on 8710 kilometriä.

Novosti 26.3.2008

Kepa vaatii kehitysmaille oikeutta tukea maataloustuotantoaan

Kehitysyhteistyön palvelukeskus (Kepa) arvostelee kipakasti maatalouskaupassa noudatettavia pelisääntöjä. Kepa korostaa tuoreessa selvityksessään, että maatalouskaupan säännöt pitävät kehitysmaat köyhinä.
Selvityksessä Kepa kehottaa Suomen hallitusta tukemaan kehitysmaiden oikeutta suojella maataloustuotantoaan. Kehitysmaiden tulisi voida kohdistaa maataloustuet ympäristön kannalta hyvään tuotantoon ja maaseudun vireyden lisäämiseen. Kepan mielestä nämä olisivat tehokkaimpia keinoja vähentää globaalia köyhyyttä ja turvattomuutta.
Selvityksessä muistutetaan, että elintarvikkeiden korkeat maailmanmarkkinahinnat avaavat EU:lle ja Suomelle mahdollisuuden maatalouspolitiikan uudistamiseen. Kuitenkin kehitysmaiden kannalta muutokset ovat Kepan mielestä olleet vain kosmeettisia.
"Vuoden 1995 jälkeen on lähinnä vähennetty vientitukia, mutta teollisuusmaiden kokonaistuet ovat jopa kohonneet, ja tuontitullit ovat säilyneet ennallaan", arvostelee Kepa selvityksessään.
Kepa muistuttaa, että aihe on erittäin ajankohtainen, sillä EU valmistelee parhaillaan maatalouspolitiikkansa uudistamisesitystä. Samalla Maailman kauppajärjestössä (WTO) yritetään jälleen hieroa sopua maatalouskaupasta.
Kepan selvityksessä arvostellaan, että teollisuusmaat tukevat maatalouttaan noin 300 miljardilla eurolla vuodessa, mutta kauppasäännöt kuitenkin kieltävät kehitysmailta oman tuotannon tukemisen ja suojelemisen.
Pienviljelijät ovat selvityksen mukaan menettäneet jopa kotimarkkinoitaan teollisuusmaiden polkumyynnille. Näin on tapahtunut esimerkiksi monissa Afrikan maissa.

STT 9.4.2008

Suomalaispankit tekivät viime vuonna ennätystuloksen

Viime vuosi oli suomalaisille pankeille ennätyksellinen tulosvuosi. Pankkien yhteenlaskettu liikevoitto oli 3,5 miljardia euroa, mikä on 29 prosenttia edellisvuotista enemmän, kertoo Tilastokeskus.
Pankkien liikevoitto oli viime vuonna suurempi kuin kertaakaan aikaisemmin.
Suomalaispankkien rahoituskate kohosi viime vuonna 3,3 miljardiin euroon. Rahoituskatteen vuosikasvu oli yhdeksän prosenttia.
Pankkien merkittävin kuluerä eli hallintokulut nousivat viime vuonna kymmenen prosenttia. Luottotappiot lisääntyivät vuoden takaisesta, mutta pysyivät alhaisella tasolla.

Helsinki, STT 7.4.2008 9:57:49 (Päivitetty 7.4.2008 10:10:11)

WWF: EU:ssa maksetaan energiayhtiöille saastuttamisesta

Energiayhtiöille maksetaan EU:n päästökaupassa saastuttamisesta, sanoo Maailman luonnosäätiö WWF. Säätiön tilaamasta raportista käy ilmi, että ilmaiseksi jaettavat päästöoikeudet tuottavat merkittävää voittoa viiden Euroopan maan suurille energiayhtiöille. Raportissa olivat mukana Britannian, Saksan, Espanjan, Italian ja Puolan energiayhtiöt.

Voitot kertyvät, koska päästökaupan laskennalliset kustannukset ovat siirtyneet asiakkaiden maksettaviksi eivätkä päästöoikeudet maksa yhtiöille mitään.

WWF vaatii siirtymistä kaikkien päästöoikeuksien huutokauppaan vuonna 2013 alkavassa uudistetussa päästökaupassa, koska se varmistaisi "saastuttaja maksaa" -periaatteen toteutumisen.

Raportin tehneen Point Carbon -yrityksen mukaan viiden Euroopan maan energiayhtiöt voivat ansaita päästöoikeuksilla yhteensä jopa 71 miljardia euroa vuoteen 2012 mennessä, kertoo Ruotsin televisio SVT.

WWF arvioi energiayhtiöiden tekevän päästökaupan ansioista Suomessa 350 - 500 miljoonaa euroa voittoa vuodessa.

YLE Uutiset 07.04.2008

Eurooppalaiset ammattiliitot vaativat palkankorotuksia

Tuhannet ammattiliittojen jäsenet ympäri Eurooppaa marssivat tänään Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa vaatien korotuksia palkkoihinsa. Samaan aikaan Sloveniaan kokoontuneet EU:n valtiovarainministerit ja keskuspankkien johtajat kehottivat pidättyväisyyteen palkkaneuvotteluissa.

Marssille osallistui eri arvioiden mukaan 10 000-35 000 ihmistä. Kulkue muodosti parin kilometrin mittaisen jonon, joka kiemurteli Ljubljanan läpi tukkien keskustan liikenteen täysin.

Mielenilmauksen järjestänyt Euroopan ammattiliittojen keskusjärjestö ETUC oli koonnut marssille ihmisiä 29 maasta. Järjestön mukaan työläisten palkat eivät ole pysytelleet inflaation tahdissa ja heidän ostovoimansa on viime vuosina jopa laskenut.

Slovenia on EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa.

MTV3-STT-AFP-Reuters 05.04.2008 18:37

Halonen: Myös Suomelta toivotaan lisäjoukkoja Afganistaniin

BUKAREST. Myös Suomelta toivotaan lisäjoukkoja Afganistaniin, presidentti Tarja Halonen sanoi Naton huippukokouksessa Bukarestissa torstaina.

"Naton suunnalta on jatkuva toive lähettää lisää joukkoja", Halonen sanoi tiedotustilaisuudessa kokouspaikalla. Hänen mukaansa joukkoja on toivottu myös Etelä-Afganistaniin. Joukkoja ei kuitenkaan ole pyydetty virallisesti sen jälkeen, kun Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer vieraili Suomessa marraskuussa.

Naton johtamien Isaf-kriisinhallintajoukkojen vahvuus Afganistanissa on jo yli 47 000 sotilasta. Suomella on sata sotilasta Pohjois-Afganistanissa. Maan eteläosissa Nato-joukot käyvät selvää sotaa Taleban-liikkeen kapinallisia vastaan.

Naton 26 jäsenmaata ovat koolla Romanian pääkaupungissa sotilasliiton historian suurimmassa kokouksessa päättämässä sekä Naton laajenemisesta että Afganistanin kriisinhallinnan tulevista suuntaviivoista.

Suomi osallistui kokouksessa Halosen johdolla Afganistanin kriisinhallinnan osallistujien kokoukseen ja sitä edeltäneeseen Naton jäsenten sekä kumppanuusmaiden lounaalle.
Lounaalla Halonen istui Yhdysvaltain presidentin George Bushin vieressä. Hän kertoi keskustelleensa Bushin kanssa "Suomen ja Yhdysvaltain hyvistä yhteistyösuhteista", mutta ei kertonut keskustelun yksityiskohtia.

Halosen mukaan Bukarestissa keskityttiin siviilien ja sotilaiden laajaan yhteistyöhön Afganistanin kansainvälisessä avustusoperaatiossa. Joukkovahvuudet eivät olleet keskeinen aihe kokouksen Afganistania käsitelleessä osuudessa, vaikka jotkut osallistujat ilmoittivat aikeista lähettää vahvistuksia.

Kokouksessa olivat mukana Naton johtamiin kriisinhallintajoukkoihin osallistuvien 39 maan johtajien lisäksi Afganistanin YK:n, EU:n ja Maailmanpankin johto.
"Olemme valmiita lisäämään myös omaa panostamme", Halonen sanoi Suomen toiminnasta Afganistanissa. Hänen mukaansa kyse on kehitysyhteistyön lisäämisestä eikä sotilaallisen panoksen kasvattamisesta.

Pysyttelyssä Afganistanin rauhallisissa pohjoisosissa ei Halosen mukaan ole kyse vain tahdosta vaan myös siitä, mihin Suomen joukot on koulutettu.

Afganistanin rauhoittaminen on tärkeää Suomelle, koska kyseessä on "YK:n valtuutuksella tapahtuva selkein esimerkki laajasta uudenlaisesta turvallisuusajattelusta".
Halonen ei halunnut spekuloida hankkeen epäonnistumisella, mutta arvioi, että onnistuminen voisi lisätä vakautta koko alueella.

Afganistanin tilannetta voitiin arvioida huippukokouksessa aiempaa rauhallisemmissa tunnelmissa, kun Ranskan presidentti Nikolas Sarkozy vahvisti torstaina määränneensä ylimääräisen pataljoonan lähetettäväksi kriisinhallintajoukkojen tueksi.

Kanada oli aiemmin uhannut vetää 2 500 sotilasta pois Afganistanin eteläosista, elleivät muut maat lähetä lisäjoukkoja niiden tueksi.

PIERRE HOUNSFIELD / AFP, Helsingin Sanomat ,Julkaistu: 3.4.2008 Päivitetty: 4.4.2008

Tanskalaisia lääkkeitä testataan kehitysmaissa

Tanskan suuret lääkeyhtiöt testaavat yhä suuremmassa määrin tuotteitaan kehitysmaissa, kertoo tanskalaislehti Berlingske Tidende. Lääkärit ilman rajoja -järjestö ja hallituspuolue Venstre pitävät tilannetta moraalisesti ongelmallisena.

Lehden tietojen mukaan eturivin lääkeyritykset Novo Nordisk ja Lundbeck tekevät 30-45 prosenttia ihmisillä tehtävistä testauksista köyhissä kehitysmaissa.

Kehityksen arvioidaan vain kiihtyvän lähivuosina. Novo Nordisk laskee, että lähivuosina jo puolet kokeista tehdään maailman köyhissä maissa.

Sören Brix Christensen Lääkärit ilman rajoja -järjestöstä on huolissaan kehityksestä. Hänestä on moraalisesti arveluttavaa, että lääkefirmat laittavat köyhät ihmiset kokeilemaan lääkkeitä, joita heillä ei ole varaa käyttää siinä vaiheessa, kun ja jos lääke osoittautuu turvalliseksi ja tehokkaaksi.
-Kymmenen prosenttia maapallon asukkaista syö 90 prosenttia kaikista lääketeollisuuden valmistamista lääkkeistä. Silti lähes puolet kaikista lääkkeistä on kehitetty testaamalla niitä köyhien maiden asukkailla, hän sanoo.

Venstren edustaja huomauttaa, että lääketeollisuuden on valittava tarkkaan koehenkilönsä. Koehenkilöksi ei saa ottaa ketään, jonka köyhyys pakottaa hyväksymään toimeentulon hankkimisen keinolla millä hyvänsä.

MTV3-STT 04.04.2008 07:59

Jalkaväkimiinoista luopuminen tulee ennakoitua halvemmaksi

Jalkaväkimiinoista luopuminen tulee Suomelle selvästi ennakoitua halvemmaksi. Jalkaväkimiinat aiotaan poistaa aseistuksesta kokonaan kahdeksan vuoden kuluessa, ja ne on tarkoitus korvata muilla järjestelmillä. Nyt tutkitaan monia eri vaihtoehtoja, muun muassa tiedusteluun käytettäviä minilennokkeja.

Suomi aikoo liittyä mukaan henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen neljän vuoden kuluttua. Jalkaväkimiinoista luovutaan neljän vuoden sisällä sopimukseen liittymisestä.

Miinoista luopumisen arvioitiin aluksi maksavan jopa puoli miljardia euroa vuodessa. Nyt miinojen luopumiseen on varattu rahaa yhteensä 200 miljoonaa koko kahdeksan vuoden ylimenokaudeksi. Eversti Jukka Sonninen Maavoimien esikunnasta kuitenkin lupaa, että suunniteltu rahoitus riittää jalkaväkimiinojen korvaamiseen.

Jalkaväkimiinojen korvaamiseksi on useita vaihtoehtoja. Eversti Jukka Sonninen kertoo, että ensimmäisessä vaiheessa puolustusvoimat hankkii viuhkapanoksia ja pimeätorjuntavälineitä sekä modernisoi panssarimiinoja. Samalla tutkitaan ja kehitetään sensorijärjestelmiä, joita on tarkoitus hankkia myöhemmin. Osana sensorijärjestelmää testataan esimerkiksi tiedusteluun käytettäviä kotimaisia minilennokkeja.

Miinoja on piilotettu YK:n laskelmien mukaan 100 miljoonaa eri puolille maailmaa. Miinat tappavat tuhansia ihmisiä vuosittain ja pahinta tuhoa ne
aiheuttavat siviileissä.

YLE Uutiset 04.04.2008

Naton kokous jatkuu Bukarestissa

Sotilasliitto Naton huippukokous jatkuu torstaina Romanian pääkaupungissa Bukarestissa. Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer sanoi aamulla, että ovi eurooppalaisille demokratioille on yhä auki.
Keskiviikkona Nato-maiden johtajat sopivat sotilasliiton laajenemisesta Albaniaan ja Kroatiaan. Makedonian jäsenyydestä ei sen sijaan löytynyt sopua.

Kreikka on uhannut vetollaan estää Makedonian jäsenyyden, ellei vuosikausien nimikiistassa synny sopua. Kreikka vastustaa Makedonia-nimen käyttöä, koska sillä on itsellään samanniminen pohjoinen maakunta.

Yksimielisyyttä ei ole myöskään löytymässä Georgian ja Ukrainan jäsenyyteen valmentavan ohjelman aloittamisesta. Saksa ja Ranska ovat vastustaneet aietta, koska sanovat sen huonontavan suhteita Venäjään.

Huippukokouksessa sovittiin keskiviikkona myös lisäjoukkojen lähettämisestä Afganistaniin. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy vahvisti tänään, että Ranska on tarjonnut yhden pataljoonan eli noin tuhannen sotilaan lisäystä.

Kaikkien aikojen suurin Nato-kokous

Bukarestin kokous on Naton kaikkien aikojen suurin kokous. Kolmipäiväiseen kokoukseen osallistuu yli 60 valtionpäämiestä. Kokous alkoi keskiviikkona illallisilla.

Koolla ovat Nato-maat, rauhankumppanit, jäsenkandidaatit, YK, Afganistan, EU ja Venäjä. Suomea kokouksessa edustaa valtuuskunta, johon kuuluvat mm. tasavallan presidentti Tarja Halonen ja puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.).

Kokouksen turvatoimet ovat massiiviset. 35 000 sotilasta, poliisia, salaisen palvelun työntekijää ja muuta turvallisuushenkilöstöä on vastuussa kokouksen turvajärjestelyistä.

AFP, Reuters 03.04.2008

"Stubbista yksi EU:n vaikutusvaltaisimmista ulkoministereistä"

Euroopan parlamentin saksalaisen veteraanivaikuttajan Elmar Brokin mielestä Alexander Stubbista tulee yksi EU:n vaikutusvaltaisimmista ulkoministereistä.
YLE Uutiset haastattelussa Brok sanoi Stubbin ajattelevan loogisesti, toimivan johdonmukaisesti ja saaneen hyvää kokemusta Brysselissä. Hänellä on Brokin mukaan myös ulkoministerin virassa tarvittavaa diplomaattista ystävällisyyttä.
Myös Stubbin oman poliittisen ryhmän ja samalla europarlamentin suurimman ryhmän puheenjohtaja Joseph Daul (kons.) ylistää Stubbia. Daulin mukaan Stubbilla on lupaava ura edessään ja hän menee vielä pitkälle.
Stubb saa varovaista tunnustusta myös poliittiselta vastustajaltaan, liberaalien parlamenttiryhmän puheenjohtajalta Graham Watsonilta. Hän pitää Stubbia energisenä ja idearikkaana, mutta välillä hieman riidanhaluisena. Watson uskoo Stubbin monien avujen olevan Suomelle hyödyksi.

YLE Uutiset 02.04.2008

Naton jättikokous käyntiin Bukarestissa

Sotilasliitto Nato aloittaa tänä iltana kolmipäiväisen huippukokouksensa Bukarestissa Romaniassa. Nato-maiden on määrä muun muassa päättää, kutsutaanko Kroatia, Albania ja Makedonia liiton jäseniksi. Lisäksi pohdinnassa on alustavien jäsenyysvalmistelujen aloittaminen Ukrainan ja Georgian kanssa.
Huippukokouksen yhteydessä järjestetään myös Venäjän ja Naton tapaaminen.
Suomi osallistuu Naton kumppanuusmaana kokouksen joihinkin osiin.
MTV3-STT 02.04.2008

Presidentti Halonen Naton huippukokoukseen Bukarestiin

Tasavallan presidentti Tarja Halonen matkustaa keskiviikkona kahdeksi päiväksi Naton huippukokoukseen Romaniaan. Halonen osallistuu Romanian pääkaupungissa Bukarestissa Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston työlounaalle sekä laajaan Afganistan-huippukokoukseen.

Afganistan-kokoukseen osallistuvat Afganistanin Isaf-rauhanturvaoperaatiossa mukana olevat maat sekä Afganistanin, YK:n ja EU:n edustajat.

Tasavallan presidentti johtaa kokouksessa Suomen valtuuskuntaa, johon kuuluu muun muassa puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.).

Alun perin myös ulkoministeri Ilkka Kanervan (kok.) piti osallistua kokoukseen. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kuitenkin ilmoitti tiistaina, että Kanerva joutuu jättämään ulkoministerin tehtävänsä tekstiviestikohun vuoksi. Kanerva jäi välittömästi sairauslomalle ja hänen ohjelmansa peruutettiin.

YLE Uutiset 02.04.2008

Atria vähentää 200 työpaikkaa

Elintarvikeyhtiö Atria aloittaa yt-neuvottelut, jotka koskevat 230:aa työntekijää.

Yhteistoimintaneuvottelut aloitetaan Atrian Forssan tuotantolaitoksella, Liha-Poutun teollisissa toiminnoissa ja hankinnassa sekä A-Tuottajien ja A-Rehun toiminnoissa. Uudelleenjärjestelyillä pyritään kustannus- ja tuotantotehokkuuden parantamiseen. Tavoite ovat neljän miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt.

Atria arvioi alustavasti, että uudelleenjärjestelyiden myötä yhtiön toisiin tuotantolaitoksiin avautuu 60 uutta työpaikkaa ja henkilöstön nettovähennys olisi noin 170. Yt-neuvotteluissa olevalle henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus siirtyä työhön muihin Atrian tuotantolaitoksiin Suomessa.

Helsingin Sanomat 31.3.2008

ECRE selvitti Irakin pakolaisten kohtelua Euroopassa

Kattojärjestö ECRE (European Council on Refugees and Exiles) on tehnyt selvityksen irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohtelusta 21 EU-maassa. Tulokset osoittavat, että eri maissa on merkittäviä eroja kansainvälisen suojelun myöntämisessä, irakilaisten kiintiöpakolaisten vastaanotossa ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kohtelussa. ECRE:n mukaan turvapaikan hakeminen on irakilaisille arpapeliä, jonka lopettamiseksi EU:n tulisi viipymättä toimia.

Irakin pakolaistilanne on mittasuhteiltaan massiivinen haaste ja tulee jatkumaan pitkään. Noin kaksi miljoonaa irakilaisten elää tällä hetkellä Syyriassa, Jordaniassa ja muissa naapurimaissa. Vastaavasti vain sata tuhatta irakilaista on hakenut turvapaikkaa Euroopasta viisi vuotta jatkuneen miehityksen jälkeen.

Vuoden 2007 aikana ensimmäisessä vaiheessa myönteisen päätöksen saaneiden irakilaisten osuus vaihteli suuresti eri maissa. Saksassa suojeluasema myönnettiin 85 prosentille irakilaishakijoista, Ruotsissa vastaava luku oli 82 prosenttia ja Iso-Britanniassa 13 prosenttia. Viime vuonna viisi EU-maata käännytti irakilaisia takaisin Irakiin. Monet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista eivät voi palata Irakiin heistä itsestään riippumattomista syistä, kuten alueen turvattomuuden takia. Näiden turvapaikanhakijoiden kohtelu vaihtelee suuresti EU:ssa. Joissakin maissa heille järjestetään peruspalvelut, toisissa he päätyvät täysin oikeudettomaan tilaan. Tukitoimien epääminen kielteisen päätöksen saaneilta turvapaikanhakijoilta johtaa usein siihen, että yhä useammat joutuvat elämään jatkuvassa nälässä, pelossa ja kodittomina.

"EU:n jäsenvaltiot laiminlyövät velvollisuutensa sen sijaan, että ne jakaisivat vastuuta oikeudenmukaisemmin keskenään. Turvapaikanhakijoilla tulisi olla samat mahdollisuudet saada kansainvälistä suojelua kaikissa EU-maissa", sanoo ECRE:n pääsihteeri Bjarte Vandvik.

Selvityksen perusteella ECRE kehottaa jäsenmaita johdonmukaistamaan irakilaisten turvapaikkahakemusten tutkintaa ja lisäämään kiintiöpakolaisten määrää. Tahdonvastaiset käännytykset tulee lopettaa ja luopua myös ns. vapaaehtoisen paluun edistämisestä. Niille irakilaisille, joita ei voida palauttaa, tulee taata riittävä tuki ihmisarvoiseen elämään.

On myös huolehdittava siitä, että Irakista väkivaltaa pakenevilla on mahdollisuus päästä Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa. Eurooppaan pääsyä voitaisiin edesauttaa viisumirajoituksia ja perheenyhdistämisen sääntöjä helpottamalla sekä myöntämällä ns. humanitaarisia viisumeja.

"Toimet irakilaisten suojelun parantamiseksi ovat merkityksettömiä, mikäli suojeluun oikeutetut eivät koskaan pääse sitä hakemaan", muistuttaa ECRE:n Bjarte Vandvik.

Linkki selvitykseen Five years on Europe is still ignoring its responsibilities towards Iraqi refugees
http://www.ecre.org/resources/policy_papers/1051

Lisätietoja:
ECRE Secretary General, Bjarte Vandvik
Tel: +32 2 234 3806 or +32 496288 047
Bvandvik@ecre.org <mailto:Bvandvik@ecre.org>
Senior Policy Officer, Patricia Coelho
Tel: +44 207 377 7556 ext 210 or +44 (0) 7715999895
Pcoelho@ecre.org <mailto:Pcoelho@ecre.org>

Ruotsi lykkää NRF-päätöstä

Ruotsi lykkää päätöstään Naton nopean toiminnan joukkoihin osallistumisesta. Suomen ja Ruotsin oli määrä ilmoittaa yhdessä osallistumisestaan NRF -joukkoihin Naton huippukokouksessa ensi viikolla. Ruotsin ulkoministeriön mukaan maan hallitus ei ole kuitenkaan vielä valmis päättämään asiasta.

Ruotsin hallitus haluaisi mukaan nopeaan toimintaan, mutta päätöstä viivyttävät maan suurimman puolueen sosiaalidemokraattien vastustus ja armeijan rahapula.

Ruotsin ulkoministeriön mukaan on mahdollista, että Ruotsi osallistuu NRF-joukkoihin vuonna 2010. Siinä tapauksessa päätös asiassa voitaisiin tehdä syksyllä.

Suomen poliittiselle johdolle Ruotsin jarruttaminen asiassa on kiusallista, sillä vaikealle NRF-päätökselle on haettu selkänojaa Ruotsin samanaikaisesta mukaantulosta.

Ulkoministeri Ilkka Kanerva pitää Ruotsin päätöksen lykkääntymistä valitettavana. Kanervan mukaan Suomi on kuitenkin tehnyt päätöksensä joukkoihin osallistumisesta täysin omista lähtökohdistaan.

- Pitäisin ilman muuta parempana kaikin puolin että Suomi ja Ruotsi voisi mennä näissä asioissa hand in hand - käsi kädessä ja toimia ikään kuin pohjoismaisella perspektiivillä. Jos Ruotsi tarvitsee lisäaikaa, ei se ole mikään suuri ongelma, mutta ois ollu tyylikkäämpi ja elegantimpi tie toimia toisin. Suomi on toiminut sen mukaan mitä on keskusteltu, mutta Ruotsissa on nyt sisäpoliittisista syistä käynyt toisin, kommentoi ulkoministeri Ilkka Kanerva.

YLE Uutiset 26.03.2008

Järjestöt: Rikkaat maat eivät pidä lupauksiaan Afganistanille

Länsimaiden apu Afganistanille on luvattua vähäisempää ja huonosti suunniteltua, paikalliset järjestöt arvioivat.
Teollisuusmaat ovat luvanneet Afganistanille kymmenen miljardia dollaria enemmän apua talebanien kukistumisen jälkeen kuin maa on lopulta saanut. Lisäksi 40 prosenttia Afganistanin saamista varoista on valunut takaisin rikkaisiin maihin, arvostellaan 94 afganistanilaisen järjestön katto-organisaatio Acbarin tuoreessa raportissa.
Acbariin kuuluu afgaanijärjestöjen lisäksi muutamia suuria kansainvälisiä järjestöjä, kuten raportin julkaissut Oxfam.
Järjestöjen selvä viesti on, että länsimaat eivät pidä antamiaan lupauksia. Acbarin mukaan kansainvälinen yhteisö on luvannut tukea Afganistania 25 miljardilla dollarilla vuoden 2001 jälkeen. Summa on kuitenkin jäänyt vain 15 miljardiin.
Summa on erittäin merkittävä, sillä kansainvälinen apu kattaa noin 90 prosenttia julkisella sektorilla käytettävistä varoista. Valtava avun alijäämä todella vaikeuttaa maan uudelleenrakennusta ja terveys- sekä koulutuspalvelujen pystyttämistä, raportissa muistutetaan. Raportissa tuodaan esiin, että kaksi kolmasosaa avusta jaetaan hallituksen ohi, mikä vaikeuttaa sen työtä entisestään.
Eniten lupauksistaan on jäänyt jälkeen suurin avunantajamaa Yhdysvallat. Se on toimittanut Afganistanille vain puolet 10,4 miljardin aikomuksistaan vuoden 2002 jälkeen. Myös Maailmanpankki on päässyt vain puoleen 1,6 miljardin lupauksistaan. Pahasti tavoitteistaan ovat jäljessä myös Euroopan komissio ja Saksa, jotka ovat tukeneet maata kolmasosan aiottua vähemmän.

Raha valuu takaisin

Paikalliset järjestöt arvioivat, että noin 40 prosenttia avustusrahoista ei ole jäänyt Afganistaniin vaan on palannut rikkaisiin maihin esimerkiksi yritysten voittoina tai asiantuntijoiden palkkoina.
Lisäksi rahan käyttöä suunnitellaan huonosti ja varoja käytetään tehottomasti: esimerkiksi Kabulin ja kansainvälisen lentokentän välinen tie maksoi Yhdysvalloille yli 2,3 miljardia dollaria kilometriltä, kun tien rakentaminen vie normaalisti Afganistanissa vain neljäsosan summasta.

Sotilasmenot massiivisia apuun verrattuna

Raportin kirjoittaja, Oxfamin Afganistaniin erikoistunut neuvonantaja Matt Waldman arvostelee länsimaita niiden valinnoista.
"Köyhyyden vähentämiseen käytetään on vain murto-osa sotilaallisiin operaatioihin upotetuista rahoista. Yhdysvaltain armeija käyttää Afganistaniin parhaillaan 100 miljoonaa dollaria päivässä samaan aikaan, kun kaikki avunantajamaat antavat maalle keskimäärin alle kymmenesosan siitä, vain seitsemän miljoonaa päivässä", Waldman vertaa.
Raportin mukaan apua käytetään Afganistanin tapauksessa köyhyyden vähentämisen sijaan myös poliittisiin ja sotilaallisiin tarkoituksiin.
Waldmanin mukaan toiminta on lyhytnäköistä. Hänen mukaansa apua pitäisi nyt kasvattaa, jottei turvattomuus leviä entistä laajemmalle alueelle Afganistanissa. Hän painottaa, että köyhimpien, etenkin maaseudulla asuvien, afgaanien tilanne on saatava kohenemaan.
"Avun tulee keskittyä Afganistanin tarpeisiin, vahvistaa paikallista toimintakykyä ja auttaa afgaaneita auttamaan itseään", hän sanoo.

Maailman uutisia /Eeva Eronen 25.3.2008

Kemijärvi haluaa valtioneuvostolta luvan sellutehtaan pakkolunastukseen

Kemijärven kaupunginhallitus haluaa, että valtioneuvosto ratkaisee Stora Enson Kemijärven tehtaan pakkolunastuksen pikavauhtia. Kaupunginhallitus päätti tiistai-iltana, että se käyttää sellutehtaan lunastukseen pakkolunastuslakia

Pakkolunastuslaki on alun perin suunniteltua maankäyttö- ja rakennuslakia tehokkaampi tapa ottaa lopetettava sellutehdas kaupungin hallintaan, perustelee Kemijärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Nivala.

Kemijärvi päätyi pakkolunastuslakiin kuultuaan asiantuntijoita. Pakkolunastuslain käyttö on mahdollista asioissa, joilla on huomattavaa alueellista merkitystä. Kemijärven sellutehtaan toiminnalla on erittäin suuri merkitys erityisesti Ylä- ja Itä-Lapille, katsoo kaupunginhallitus.

Pakkolunastusesitys menee seuraavaksi Kemijärven kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Valtuuston kokous aiotaan kutsua koolle pikavauhtia, sillä Stora Enso lopettaa Kemijärven tehtaan reilun kuukauden kuluttua.

Puheenjohtaja Heikki Nivalan mukaan valtuusto käsittelee asian ennen kuin tehdas sulkeutuu. Valtioneuvosto saa pakkolunastusesityksen käsittelyyn huhtikuun aikana.

Kemijärven arvion mukaan pakkolunastuslainmukainen hakemus estää Stora Ensoa lopettamasta tehdasta. Kemijärvi ryhtyy etsimään mahdollista uutta ostajaa tehtaalle. Kemijärven käyttämien asiantuntijoiden mukaan kaupunki voi myöhemmin antaa pakkolunastuksen raueta, mikäli sopivaa ostajaa ei löydy. Tästä ei synny kaupungille kustannuksia pakkolunastuslain mukaan.

Kemijärven Biomassa Oy perustettu

Kemijärvellä on perustettu yksityinen osakeyhtiö Kemijärven Biomassa Oy, joka aikoo kerätä yleisöltä enimmillään 50 miljoonaa euroa selluntuotannon jatkamiseen paikkakunnalla. Yhtiön perustajiin kuuluvan Kemijärven massaliikkeen johtajan Heikki Nivalan mukaan osakkeiden myynti yleisölle alkaa 12. huhtikuuta ja kestää kaksi kuukautta.

Yhtiön tavoitteena on ostaa huhtikuun lopussa suljettava vanha sellutehdas, tai jos se ei onnistu, rakentaa kokonaan uusi tehdas. Kemijärven Biomassa Oy:n perustajina on Nivalan lisäksi Kemijärven Paperiosasto 84 ja kuusi yksityishenkilöä. He sijoittavat yhtiöön vähimmäispääoman joka on yhteensä 36 500 euroa.

Tehtaan osakkaiksi tulevista yhtiöistä kerrotaan myöhemmin julkisuuteen. Tehtaan perustamista ryhtyy jatkamaan Kemijärven kaupungin elinkeinojohtaja Jari Luoma-aho.

YLE Uutiset 25.03.2008

Suomi osallistuu sotilaskuljetuskoneiden ostoon

Suomi osallistuu jättimäisten sotilaskuljetuskoneiden ostoon yhdessä useiden Nato-maiden ja Ruotsin kanssa. Suomen liittymisestä ilmakuljetushankkeeseen päättivät presidentti Tarja Halonen ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta kokouksessaan tiistaina.

Liittymistä perusteltiin sillä, että EU:n kriisinhallinnan valmiustoiminta ja toisaalta vaativammaksi muuttuneet kriisinhallintaoperaatiot vaativat kansallista, raskasta ilmakuljetuskykykä. Lisäksi esimerkiksi Aasian tsunamikatastrofi osoitti, että nopeille avustus- ja evakuointilennoille saattaa olla tarvetta.

Jäsenvaltiot hankkivat yhteisesti kolme C-17 Globemaster III-kuljetuskonetta. Osallistujilla on oikeus käyttää kuljetuskykyä varaamansa lentotuntimäärän mukaisesti. Suomen vuosittaiseksi lentotuntitarpeeksi on määritelty 100 tuntia.

15 maan yhteishanke käynnistettiin toissa vuonna strategisen ilmakuljetuskyvyn kehittämiseksi. Suomi on osallistunut hankkeeseen viime vuoden alusta tarkkailijana ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan viime kesänä tekemän linjauksen jälkeen täysivaltaisena neuvotteluosapuolena.

YLE Uutiset 25.03.2008

NRF-päätökselle puolto ulkoasiainvaliokunnalta

Ulkoasiainvaliokunta on puoltanut hallituksen päätöstä Naton nopean toiminnan NRF-joukkoihin osallistumisesta. Valiokunnan mietinnön mukaan osallistuminen Naton nopean toiminnan joukkoihin ei muuta Suomen suhtautumista itse Nato-jäsenyyteen.

Vasemmistoliitto jätti vastalauseensa ulkoasiainvaliokunnan mietintöön.

Valiokunnan mukaan NRF-joukkoihin osallistuminen palvelee Suomen kriisinhallintaosaamisen kehittämistä ja tukee Suomen valmiuksia toimia EU:n nopean toiminnan joukoissa. Päätös siitä, minkälaisia joukkoja NRF:n täydentävään toimintaan tarjotaan, tehdään myöhemmin.

NRF-joukkoihin osallistuminen ei valiokunnan mukaan velvoita Suomea osallistumaan NRF:n operaatioihin, vaan niihin osallistumisesta päätetään tapauskohtaisesti.

NRF-selonteon palautekeskustelu käydään keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa kello 15 alkaen.

YLE Uutiset 25.03.2008

Suomalaiset kiinniotetut vapautetaan tänä iltana
Poliisiväkivalta järkyttänyt rauhanaktivisteja Brysselissä

Osa suomalaisista NATO Game Over -tapahtumaan Brysselissä tänään osallistuneista rauhanaktivisteista on jo vapautettu pidätysselleistä. Loput päästetään vapaalle jalalle vielä kuluvan illan aikana. Kello 21 Suomen aikaa tuli tapahtuman järjestäjien eli War Resisters´s Internationalin ja Bomspotting-kampanjan lakitukihenkilöiltä tieto, että 165 yhteensä 500 kiinniotetusta on vielä pidätysselleissä, eli vapautukset jatkunevat vielä puolille öin. Kello 21 suomen aikaa suomalaisista puolet istui vielä sellissä. Suomalainen toimittaja laskettiin vapaaksi ensimmäisenä, hieman sen jälkeen kun hänen lehtensä toimituspäällikkö oli soittanut Belgian poliisilaitokselle ja vaatinut toimittajan vapauttamista.
- Olen ollut puhelinyhteydessä suoraan sellissä oleviin suomalaisiin pitkin iltaa. He ovat valittaneet joutuneensa olemaan kiinniotettuina tuolloin jo kuusi tuntia ilman, että ketään kiinniotetuista on laskettu vessaan. Lisäksi suomalaiset ovat järkyttyneitä näkemästään ja kokemastaan poliisiväkivallasta. Täysin rauhanomaisesti käyttäytyviä ja rauhanomaisiin menetelmiin sitoutuneita suomalaisia on esimerkiksi lyöty pampuilla ja heitä on uhkailtu poliisikoirilla, Aseistakieltäytyjäliiton (AKL) tiedottaja Miira Rauhamäki raportoi Brysselistä. Kiinniotettu suomalaistoimittaja kertoi Rauhamäelle puhelimessa, kuinka poliisit olivat pakottaneet hänet kävelemään läpi syvästä vesilätäköstä.
- Yksi kiinniotettu suomalainen kertoi myös nähneensä, kuinka poliisikoira kävi kiinni hänen vieressään olevan ulkomaalaisen aktivistin reiteen. Edes poliisi ei saanut koiraa irti nopeasti. Poliisin voimakeinot olivat täysin ylimitoitetut väkivallattomuuteen sitoutuneita aktivisteja kohtaan, Rauhamäki kertoo.

Tapahtumaan osallistui mielenosoittajia 17 eri maasta, Belgian poliisin mukaan yhteensä noin 1000. Suomalaisia oli mukana 33. Ideana oli väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden keinoin pysäyttää Naton päämajan toiminta. Tapahtuma päättyi kello 17 Suomen aikaan. Sunnuntaina ja maanantaina on vielä ohjelmassa kansainvälinen, antimilitaristinen seminaari.
- Irakin sodan alkamisesta on kulunut noin viisi vuotta. Eurooppa toimii USA:n Irakissa ja Afganistanissa käymien sotien astinlautana, sillä Naton ja USA:n sotakoneistot kulkevat Euroopan Nato-maiden kuten Belgian kautta. Ilman Euroopan osallisuutta nämä ilman kansainvälisten lakien antamaa oikeutusta käytävät USA.n hyökkäyssodat eivät olisi mahdollisia. Liittymällä Naton nopean toiminnan joukkoihin Suomi osallistuu Naton laittomaan toimintaan, Rauhamäki tähdentää.
Kansainvälisten lakien ja ydinsulkusopimuksen mukaisesti ydinaseiden
käyttö ja niillä uhkaaminen on kiellettyä, ja Nürnbergin kansainvälisen tuomioistuimen vuonna 1996 tekemän päätöksen mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus ja velvollisuus estää ja ennaltaehkäistä ydinaseiden käyttö tai käytöllä uhkaaminen. Esimerkiksi Belgiaan on sijoitettu Naton ydinaseita Kleine Brogelin tukikohtaan.

Miira Rauhamäki, Aseistakieltäytyjäliitto, 22.3.2008 klo 18.10 Noin 20 suomalaista kiinniotettu Naton päämajalla Brysselissä
Yhteensä 500 kiinniottoa, joukossa suomalainen toimittaja ja kuvaaja

Noin 20 suomalaista ja seitsemän ruotsalaista rauhanaktivistia on kiinniotettu Naton päämajalla puolenpäivän jälkeen alkaneessa väkivallattomassa NATO Game Over -tapahtumassa. Joukossa on yksi suomalainen toimittaja ja kaksi valokuvaajaa, jotka seurasivat ja valokuvasivat tapahtumaa ulkopuolelta. Belgian poliisin mukaan tapahtumaan osallistui noin 1000 rauhanaktivistia eri puolilta Eurooppaa, heistä noin 500 on kiinniotettu. Suomalaisia oli mukana yhteensä 33. Yksi tapahtuman belgialaisista lehdistöedustajista otettiin kiinni jo aamulla kotioveltaan.
Osa kiinniotetuista on ottanut osaa kansalaistottelemattomuustapahtumaan, jonka tarkoituksena on kiivetä päämajan aitojen yli ja keskeyttää päämajan toiminta.
- Suomalainen sitoutumaton toimittaja ja kuvaaja sekä Aseistakieltäytyjäliiton lehdistövalokuvaaja pidätettiin työtehtävistään. Poliisi on ollut väkivaltainen rauhanomaisia aktivisteja kohtaan pamputtamalla heitä ja usuttamalla poliisikoiria heidän kimppuunsa. Jokainen tapahtumaan osallistuva on sitoutunut olemaan väkivallaton, vaikka poliisi kävisi heihin käsiksi, Aseistakieltäytyjäliiton tiedottaja Miira Rauhamäki kertoo Brysselistä.
Tapahtumalla halutaan kiinnittää huomiota siihen, miten Eurooppa on sotilasliitto Naton kautta mukana kyseenalaisissa sotilasoperaatioissa.
- Euroopan Nato-maiden kautta kulkevat asekuljetukset ovat mahdollistaneet jo viisi vuotta kestäneen Irakin sodan. Sodan kuolonuhrien määrän arvioidaan olevan useita kymmeniä tuhansia, ja alueelta on raportoitu runsaasti ihmisoikeusrikkomuksia, toteaa Aseistakieltäytyjäliiton tiedottaja Miira Rauhamäki.
Osallistujat ovat pettyneitä Suomen tuoreeseen päätökseen liittyä Naton nopean toiminnan joukkoihin.
- Nato ei ole humanitaarinen yhteisö vaan sotilasliitto, jonka toimintaperiaatteet eivät kestä kriittistä arviointia. Esimerkiksi Naton ydinasepolitiikka rikkoo ydinsulkusopimusta, sillä Yhdysvaltojen ydinaseita on siirretty eurooppalaisiin tukikohtiin. Naton kanssa tehtävässä yhteistyössä Suomeakin voidaan hyödyntää kansainvälisen oikeuden kannalta kyseenalaisiin operaatioihin, Rauhamäki jatkaa.
Kansalaistottelemattomuutta tukee Nürnbergin oikeudenkäynti vuodelta 1996, jonka mukaan ihmisillä on jopa velvollisuus estää ja ennaltaehkäistä kansalinvälisten lakien laittomiksi katsomien ydinaseiden käyttö. NATO Game Overin ovat järjestäneet Bomspotting-kampanja ja War Resisters´ International. Aseistakieltäytyjäliitto on WRI:n jäsen.

Miira Rauhamäki, Aseistakieltäytyjäliitto 22.3.2008

Vanhanen: Perustuslaki muuttuu vääjäämättä

Pääministeri Matti Vanhasen mukaan vuodesta 2000 voimassa ollut perustuslaki muuttuu vääjäämättä syksyn parlamentaarisen käsittelyn myötä. Vanhanen ei vielä halua täsmentää muuttuvia pykäliä, mutta arvioi ulkopolitiikan ja EU-politiikan johdon sekä nimityspolitiikan joutuvan uudelleenarvioinnin kohteeksi.

Vanhanen edellyttää nykyisen eduskunnan kantavan vastuunsa. Hän myös vaatii puolueita nimeämään riittävillä valtuuksilla valitut henkilöt syksyn perustuslakineuvotteluihin.

- Uskon, että perustuslain pykäliä tullaan eri osiltaan muuttamaan. Tähän asti olen halunnut olla varmistamassa sen, että tämä prosessi saadaan johdonmukaiseksi eli hyödynnetään se aikaikkuna, joka monesta syystä on nyt lähivuosina olemasssa, Vanhanen sanoi YLEn Radiouutisten haastattelussa.

Presidentti vaihtuu vuonna 2012, eikä seuraajan henkilöllisyydestä tahi puoluekannasta ole tietoa. Tätä ennen, vuonna 2011 järjestetään eduskuntavaalit. Noissa vaaleissa valittava eduskunta voi perustuslain muutokset hyväksyä.

Vanhasen mukaan ajankohta on otollinen uudistuksiin ja syksyllä käynnistyy myös parlamentaarinen työ perustuslain toimivuuden arvioimiseksi. Pääministeri Vanhasen mukaan se johtaa vääjäämättä muutoksiin.

- Tässä on luotu, pantu liikkeelle prosessi, joka väistämättä ja vääjäämättä johtaa sitten mahdollisiin muutoksiin ja nyt tässä on ehkä 10-20 vuoteen, kun eteenpäin katsotaan, sauma tehdä tämä arvio. Minusta nykyisen parlamentin pitää tästä kantaa vastuu, Vanhanen sanoo

Pääministeri Vanhanen ei halua vielä täsmentää muuttuvia pykäliä, mutta hän arvioi aihepiirejä:

- Sellaiset aihepiirit, kuten nimityspolitiikka, se tullaan arvioimaan varmaankin, myös EU-politiikan johto, ulkopolitiikan johto, tämän tyyppiset aiheet tässä tulevat esillä olemaan. Se, että kuinka paljon nämä kytkeytyvät toisiinsa, siihen en halua mennä tässä haastattelussa sisälle. Tulen varmastikin oman periaatteellisen linjaukseni tässä kevään mittaan ilmoittamaan, mutta nyt ei ole sen aika.

Puolueiden on määrä käsitellä perustuslakia kesän puoluekokouksissaan. Vanhanen vetoaakin puolueisiin riittävien valtuuksien antamiseksi neuvottelijoille.

- Syksystä alkaen pitää olla puolueiden neuvottelijoilla oikeus käydä neuvotteluja muiden parlamentaaristen ryhmien kanssa. Vetoan tässä puolueisiin, että nämä oikeudet annetaan, koska kun otetaan huomioon tämä presidentin henkilön vaihtumisen rytmi ja muu, seuraava mahdollisuus vastaavaan arvioon saattaa tulla vasta kukaties 10, 20, 30 vuoden kuluttua, Vanhanen sanoo.

YLE Uutiset 20.03.2008

Yli 200 pidätettiin mielenosoituksissa

Yli kaksisataa ihmistä on pidätetty Irakin sodan vastaisissa mielenosoituksissa Yhdysvalloissa.
Uutistoimisto Reuters kertoi asiasta varhain aamulla. Mielenosoituksia on järjestetty eri puolilla Yhdysvaltoja Irakin sodan viisivuotispäivänä.

Irakin sodassa on kuollut lähes neljä tuhatta amerikkalaissotilasta. Sodan kustannukset ovat tähän mennessä noin viisisataa miljardia dollaria.

Sodassa on kuollut kymmeniä tuhansia irakilaisia ja miljoonat ovat joutuneet jättämään kotinsa.

Verkkotie 20.03.2008

Keskusjärjestöt kiristämässä lakko-ohjeitaan

Palkansaajien keskusjärjestöt ovat kiristämässä työtaisteluja koskevia lakko-ohjeitaan, Helsingin Sanomat kertoo.
SAK:n, STTK:n ja Akavan neuvottelijat esittävät yhteisiin pelisääntöihin niin kutsuttua Tehy-pykälää, jonka mukaan työtaistelu ei saa aiheuttaa vaaraa hengelle tai terveydelle.

Hoitajien ammattiliitot Tehy ja Super eivät niele uudistusta sellaisenaan, koska uudistus veisi niiltä kokonaan lakkoaseen.

Työtaisteluja koskevien pelisääntöjen uudistaminen lähti käyntiin SAK:n vetämänä. Myös Akava on valmis hyväksymään lakkorajojen terävöittämisen. STTK:lle kysymys on vaikeampi, koska Tehy ja Super ovat sen jäseniä.

Verkkotie 20.3.2008

Yleislakko lamautti Kreikan

Maanlaajuinen yleislakko on pysäyttänyt Kreikan. Ammattiliitot vastustavat vuorokauden mittaisella työtaistelulla hallituksen eläkeuudistusta, jonka pelätään heikentävän etuisuuksia.
Lakkoon ottaa osaa niin julkisen kuin yksityisen sektorin työntekijöitä. Julkinen liikenne seisoo, satamat ja lentokentät ovat kiinni, sairaalat hoitavat vain hätätapaukset ja koulut pitävät ovensa kiinni.
Parlamentin on määrä käsitellä eläkeuudistusta huomenna.

MTV3-STT-DPA 19.03.2008

Suomi saa suoraa sotilastietoa Yhdysvaltain ja Naton esikunnista

Kerran viikossa Yhdysvallat antaa liittoutuman yhteysupseereille katsauksen sotilaalliseen tilanteeseen keskialueen esikunnan eli Centcomin vastuualueella.

Helsingin Sanomat 19.3.2008

Muutakin sotilasyhteistyötä

Centcomin lisäksi Suomella on Yhdysvalloissa yhteysupseereita Norfolkisssa Virginiassa Yhdysvaltain ja Naton joukkojen muutosta ja kehitystä johtavissa esikunnissa.

Suomella on myös kolme upseeria lähetystössä Washingtonissa ja jatkuvasti sotilaita Yhdysvalloissa koulutuksessa tai kursseilla.

Helsingin Sanomat 19.3.2008

Sosiaaliturvavalitusten käsittelyajat liian pitkiä

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen moittii sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaa valitusten käsittelyaikojen venymisestä

Puumalainen totesi tarkastuskäynnillään helmikuussa, että valitusten käsittely lautakunnassa on ruuhkautunut. Valitusten keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2007 oli yli 13 kuukautta ja se on edelleen pitenemässä.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan käsittelyaika ei ole oikeusturvan ja kansalaisten toimeentulon takaamisen kannalta mitenkään hyväksyttävissä.

Puumalaisen mukaan pahalla ruuhkautumisella voi olla vaikutusta myös päätösten laatuun. Lisäki lautakunnan henkilöstö voi huonosti työssään.

Apulaisoikeuskansleri on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä lausunnon asianmukaisen ja viivytyksettömän käsittelyn turvaamiseksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa. Selvitys on annettava vappuun mennessä.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan valitetaan esimerkiksi Kelan antamista päätöksistä. Viime vuoteen asti lautakunnan nimi oli tarkastuslautakunta.

YLE Uutiset 19.03.2008

Suomi päättää kuljetuskoneiden yhteishankinnasta keväällä

Suomi päättää tänä keväänä lähteekö se mukaan isojen sotilaskuljetuskoneiden yhteishankintaan. 15 maata on valmistellut isojen strategisten kuljetuskoneiden hankintaa vajaan vuoden.

Kenraalimajuri Arto Räty puolustusministeriöstä kertoo, että Suomi on ollut muiden maiden tapaan mukana valmisteluissa, mutta sekä poliittinen että taloudellinen päätös mukaan lähdöstä puuttuu.
Suomea valmisteluissa ovat edustaneet puolustusvoimat ja puolustusministeriö.

Yhdysvaltoja lukuunottamatta kaikki hanketta valmistelleet ovat eurooppalaisvaltioita. Vain Suomi ja Ruotsi ovat Naton ulkopuolisia maita. Mukana ovat myös muun muassa Unkari, Bulgaria, Italia, Norja sekä Baltian maat.

Ruotsissa ollaan jo pidemmällä

Ruotsi on hankkeessa Suomea edellä. Siellä hallitus esitti tiistaina valtiopäivillä osallistumista koneiden kimppahankintaan. Osallistumisesta on kaikkien päätettävä Rädyn mukaan tänä keväänä.
- Jos hanke toteutuu nykyisessä mallissa, ensimmäinen kone olisi käytössä tämän vuoden aikana.
Maiden on tarkoitus hankkia kolme amerikkalaisvalmisteista Boeing C-17 -konetta yhteiskäyttöön. Räty lisää, että koneet sijoitettaisiin Unkariin ja maat käyttäisivät koneita omien tarpeidensa mukaan. Suomen tarpeeksi on arvioitu aiemmin 50-100 tuntia vuodessa.

- Koneet tulisivat yhteisomistukseen. Niillä voidaan tehdä humanitäärisen avun kuljetuksia, evakuointikuljetuksia ja kriisihallintajoukkojen ja materiaalin kuljetuksia. Valtiot päättävät itse oman lentokiintiönsä puitteissa, mihin ne käyttävät lentotuntinsa.

Koneeseen mahtuu esimerkiksi kolme helikopteria tai kolme panssarivaunua henkilöstöineen ja varusteineen. Koneelle riittää tuhannen metrin mittainen kiitorata ja se on suojattu paremmin kuin siviilikoneet.

Suomi käyttää tällä hetkellä muutaman muun eurooppalaisvaltion kanssa yksityisomisteista siviilikäyttöön tehtyä Antonov-124-kuljetuskonetta. Tämä sopimus umpeutuu 2010.

STT – Keskisuomalainen 18.3.2008

Elinkeinoelämän johto paheksuu julkisen alan suuria palkkakorotuksia

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs arvostelee tiukin sanoin julkisen sektorin palkankorotuksia. Fagernäs on sitä mieltä, ettei julkisen sektorin olisi pitänyt lähteä kilpaan vähenevästä työvoimasta näin merkittävillä palkankorotuksilla.

- Julkisen sektorin toimintaa vaaditaan tehostettavaksi niin, ettei se vie jatkossa kohtuutonta osaa niukkenevasta työvoimasta. Tähän ei sovi, että julkinen sektori ryhtyykin palkkajohtajaksi ja sitä vielä vauhditetaan poliittisella tasolla, Fagernäs arvioi Turun Sanomien ja Väli-Suomen sanomalehtien haastattelussa.

Fagernäs hämmästelee lehdessä myös sitä, että jollain aloilla otettiin maaliksi toisen alan sopimukset, ja sitten yritettiin panna niistä paremmaksi.

- Ajattelematta lainkaan, mikä on oman alan sektorin palkanmaksuvara ja tuottavuuskehitys. Toivon, ettei mitään tällaista toistu, Fagernäs jyrähtää.

"Kierros oli kallis, mutta ei enää keskitettyjä tupoja"

Samalla Fagernäs tunnusti, että syksyn palkkakierros oli kallis, mutta silti kannattava, koska se vei sopimista yhä lähemmäs yritystasoa.

- Kierros ei missään tapauksessa ollut epäonnistunut, vaikka se olikin päällisin puolin katsottuna kallis. Rakenteellisia uudistuksia saatiin aikaan paljon enemmän kuin keskitetyllä ratkaisulla. Päätöksentekoa vietiin palkkojen, työaikojen ja muiden sopimusvaraisten ehtojen osalta yritystasolle, Fagernäs arvioi.

EK:n ykkösmies muistutti sopimusten kalleudesta huolimatta, ettei enää ole paluuta keskitettyihin tuloratkaisuihin.

- Enää ei voida tuijottaa taulukoihin, vaan yritysten toimintaedellytykset pitää ottaa entistä paremmin huomioon, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs toteaa.

YLE Uutiset 17.3.2008

Syrjäytyneiden nuorten joukko kasvaa vuosi vuodelta

Asia käy ilmi Helsingin Sanomien Stakesilta tilaamasta selvityksestä. Stakesin mukaan syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria on ainakin 65 000. Määrä kasvaa vuosittain noin tuhannella.

Syrjäytyminen merkitsee sitä, että nuori putoaa jopa pysyvästi sosiaalisen-, koulutus- ja työelämän ulkopuolelle.

Työelämästä syrjäytynyt aiheuttaa Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yhteiskunnalle 60-vuotispäiväänsä mennessä yli miljoonan euron kustannukset pelkkinä menetettyinä verotuloina

Verkkotie 17.03.2008 07:25

Poliisin toiminnasta kannellaan yhä useammin

Poliisista tehtyjen kantelujen määrä on kasvanut tällä vuosikymmenellä.
Aamulehden mukaan kanteluja tehtiin viime vuonna noin 1 600. Vuonna 2000 kanteluja tehtiin noin tuhat. Suurimmassa osassa kanteluista valitetaan siitä, ettei poliisi ole tutkinut tapausta tai siitä, että tutkinta on ollut puutteellista.

Tutkinnan hitaudesta poliisit ovat saaneet viime vuosina huomautuksia ja viime vuonna myös tuomion.

Kantelujen määrän arvellaan kasvaneen siksi, että kansalaiset kyseenalaistavat viranomaisten toimia aiempaa helpommin. Toinen syy on se, että kantelu on nyt helppo tehdä nettilomakkeella tai sähköpostilla.

Verkkotie 17.03.2008

Jäätiköiden sulaminen nopeutui

Maapallon jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt hälyttävällä tavalla, sanoi YK:n ympäristöohjelma Unep sunnuntaina. Monet suurimmista muutoksista ovat tapahtuneet Euroopassa. Syypäänä pidetään ilmastonmuutosta.

Uudet löydökset korostavat Unepin mukaan Kioton jälkeisestä ilmastosopimuksesta käytävien neuvotteluiden tärkeyttä.

Jos tilaisuutta hillitä ilmastonmuutosta ei nyt käytetä hyväksi, mahdollisuudet hupenevat yhtä nopeasti kuin jäätikötkin, varoitti Unepin pääjohtaja Achim Steiner.

Sveitsiläisen Zürichin yliopiston yhteydessä toimiva, Unepin tukema WGMS-laitos seurasi lähes kolmeakymmentä jäätiköä yhdeksässä vuoristossa.

Löydösten mukaan vuosina 2004-2005 ja 2005-2006 jäätiköiden sulamisvauhti yli kaksinkertaistui.

Vaikutuksia miljoonien elämään

- Miljoonat ellei jopa miljardit ihmiset ovat suoraan tai epäsuorasti riippuvaisia näistä luonnollisista vesivarastoista, on sitten kyse juomavedestä, maataloudesta, teollisuudesta tai sähköntuotannosta, Steiner huomautti.

Keskimäärin tutkimuksessa mukana olleet jäätiköt ohenivat noin 1,5 metriä vuonna 2006, kun vuotta aiemmin puhuttiin runsaasta puolesta metristä.

Oheneminen on nopeinta sen jälkeen kun jäätiköiden seuraaminen alkoi.

- Tuoreimmat luvut näyttävät olevan osa yhä kiihtyvää suuntausta, jolle ei ole näkyvissä loppua, WGMS:n johtaja Wilfried Haeberli totesi.

Vuodesta 1980 jäätiköt ovat ohentuneet 11,5 metriä. YK:n ilmastopaneeli pitää pääsyynä fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Monet eniten kärsineistä jäätiköistä ovat Euroopassa Alpeilla, Pyreneiden vuoristossa ja Pohjoismaissa.

Norjan Breidalblikkbrea oheni vuoden 2006 aikana lähes 1,3 metriä, kun edellisvuonna määrä oli 0,3 metriä.

Muita suuria sulajia ovat olleet muun muassa Ranskan Ossoue, Italian Malavalle ja Itävallan Grosser Goldbergkees.

Noin 30:stä mukana olleesta jäätiköstä vain yksi paksuni vuonna 2006 edellisvuoteen verrattuna. Kyseinen jäätikkö sijaitsi Chilessä.

STT-AFP 16.03.2008

Eläkeyhtiöiden miljardeja valvonnan ulkopuolella

Vakuutusvalvontavirasto on huolissaan työeläkevarojen sijoittamisesta. Helsingin Sanomien mukaan huolestumisen syy on se, että työeläkevaroja sijoitetaan yhä useammin sääntelyn ja valvonnan ulkopuolella oleviin hedge- eli suojarahastoihin.
Lehti esittää, että työeläkeyhtiöt ovat sijoittaneet varoja suojarahastoihin 5,1 miljardia euroa tänä vuonna. Se on 2,1 miljardia euroa viime vuotta enemmän.

Jos kaikki työeläkelaitokset, -säätiöt ja -kassat otetaan mukaan, oli eläkerahaa sijoitettuna suojarahastoihin viime vuoden lopulla yhteensä noin 5,5 miljardia. Se tarkoittaa sitä, että kaikista työeläkevaroista noin 4,5 prosenttia on normaalin valvonnan ulkopuolella.

Suojarahastot antoivat hyvän tuoton joillekin eläkeyhtiöille kuten Ilmariselle ja Varmalle. Eläke-Tapiolan suojarahasto putosi kuitenkin miinukselle.

Rahastot toimivat veroparatiiseissa

Helsingin Sanomien haastattelema Vakuutusvalvontaviraston tutkimusjohtaja Lasse Koskinen varoittaa suojarahastojen varjopuolista. Rahastojen keskeinen idea on toimia normaalin finanssialan valvonnan ja sääntelyn ulkopuolella. Koskisen mukaan rahastot toimivat usein veroparatiiseissa.

Sääntelyn puute mahdollistaa myös markkinoiden tehottomuutta hyödyntävän sijoitustoiminnan, joka lisää tuottoa ja salkun hajautusta. Koskisen jatkaa, että rahastojen korkeat hoitopalkkiot ja aktiivisen sijoitustoiminnan kulut syövät kuitenkin tulosta erityisesti pitkällä aikajänteellä.

YLE Uutiset 15.03.2008

Kansanedustajien palkkio nousee yli 300 euroa kuukaudessa

Kansanedustajat saavat vappuna yli 300 euron korotuksen kuukausipalkkioonsa. Puhemies Sauli Niinistön (kok) palkkio nousee 600 euroa sekä varapuhemiesten Seppo Kääriäisen (kesk) ja Johannes Koskisen (sd) 500 euroa kuukaudessa.
Korotuksista päätti eduskunnan palkkiotoimikunta perjantaina. Toimikuntaa johtaa ministeri Jaakko Iloniemi.
Palkkioiden korotukset perustuvat Tilastokeskuksen laskemaan kaikkien palkansaajien ansiotason nousuun vuoden 2007 loppuun mennessä. Nousuprosentti on 5,8. Edellinen korotus kansanedustajille tuli viime huhtikuussa.
Kansanedustajan palkkio nousee vappuna nykyisestä 5 540 eurosta 5 860 euroon kuukaudessa. Yli 12 vuotta kansanedustajina olleet saavat vapusta lähtien 6 300 euroa kuussa, kun palkkio on nyt 5 950 euroa.
Puhemiehen uusi palkkio on 10 800 euroa ja varapuhemiesten 9 000 euroa kuussa.
Tärkeimpien valiokuntien ja suurimpien eduskuntaryhmien puheenjohtajat saavat noin tuhannen euron lisäkorvaukseensa 60 euron korotuksen. Muiden valiokuntien ja pienten ryhmien johtajien lisäkorvaus nousee 40 euroa eli 660 euroon kuukaudessa.

Helsingin Sanomat 14.3.2008

Syyte: Helsingin Veden entinen johtaja rakensi taloa kaupungin laskuun

Helsingin Veden entinen toimitusjohtaja Timo Kulmala saa syytteet lahjusten ottamisesta ja virka-aseman väärinkäyttämisestä. Tapausten ympärillä pyörivän talousrikosvyyhden käsittely alkoi torstaina Helsingin käräjäoikeudessa valmisteluistunnolla.
Syyttäjä katsoo Kulmalan käyttäneen virka-asemaansa väärin hankkimalla omakotitalonsa rakennustyömaalle Helsingin Vartioharjuun tarvikkeita ja palveluja Helsingin veden laskuun. Syytteen mukaan hän on käyttänyt kaupungin liikelaitoksen kalustoa ja työntekijöitä heidän työajallaan omalla työmaallaan, ja Helsingin Vesi on maksanut töistä palkat.
Lisäksi Kulmala saa syytteen lahjuksista, kun hän on muun muassa teettänyt kaivutöitä omakotitalo- ja kesäasuntotyömaillaan. Syyttäjän mukaan maanrakennusyhtiö on tehnyt työt vastikkeetta. Maanrakennusyhtiön merkittävin työnantaja on ollut tavallisesti Helsingin Vesi.
Työsuorituksina ja tarvikkeina syyttäjä laskee Kulmalan hyötyneen noin 53 000 euroa.
Jutussa on syytettynä Kulmalan ohella seitsemän rikoksista epäiltyä. Kulmalan lisäksi lahjuksen ottamisesta on kaksi syytettyä. Lahjuksen antamisesta syytetään neljää.
Lisäksi jutussa on syytteitä törkeistä petoksista, törkeästä veropetoksesta ja avunannosta virka-aseman väärinkäyttämiseen.
Kulmala pidätettiin virastaan kesäkuussa 2005. Helsingin Vedestä sanottiin irti myös kaksi verkko-osaston työntekijää.
Väärinkäytökset alkoivat poliisitietojen mukaan 2003. Vanhempiakin ja jo vanhentuneita rötöksiä tuli ilmi.
Asiat paljastuivat Helsingin kaupungin saamasta ilmiannosta. Kaupunki on oikeusjutussa asianomistajana. Se on tapahtuneen johdosta parantanut sisäistä tarkastustoimintaansa.

HS.fi 14.3.2008

Tuplajohto tuli kalliiksi Stora Ensolle

Stora Enson ylimmälle johdolle maksetut palkat ja muut etuudet lähes kaksinkertaistuivat viime vuonna, vaikka yhtiö teki ennätysmäisen 215 miljoonan euron tappion.
Syynä johdon palkkojen nousuun oli se, että viime vuonna palkkaa maksettiin kahdelle toimitusjohtajalle. Omat miljoonansa kuittasivat niin eläkkeelle jäänyt Jukka Härmälä kuin hänen seuraajansa Jouko Karvinen.
Uutistoimisto Bloombergin mukaan toimitusjohtaja Jouko Karvinen sai viime 1,26 miljoonaa euroa. Siinä on peruspalkan lisäksi mukana asumisetu ja osakeohjelmat. Karvinen astui tehtäväänsä maaliskuun lopulla.
Karvisen edeltäjä Jukka Härmälä sai 1,68 miljoonaa euroa. Härmälän palkkakustannukset nousivat yhdeksän prosenttia edellisvuodesta, vaikka hän jäi eläkkeelle elokuussa. Eikä palkkaan ole laskettu eläkekustannuksia mukaan.
Karvinen pani heti ensi töikseen Stora Enson remonttiin, jossa Härmälän aikanaan hankkimat Yhdysvaltain tappiolliset toiminnot myyntiin ja muun muassa Kemijärven ja Summan tehtaat Suomessa suljettiin.
Vuosikertomuksen mukaan "yhtiössä arvioidaan rakenteellisia vaihtoehtoja ja alan keskittymiseen liittyviä vaihtoehtoja". Yhtiö on myös siirtänyt innovaatiotoiminnot omaan erilliseen yksikköön, joka keskittyy paitsi innovaatioiden kehittämiseen myös etsimään yhteistyökumppaneita niille.
Euroopan toiseksi suurin paperin tekijä UPM tuplasi toimitusjohtaja Jussi Pesosen palkan viime vuonna 1,77 miljoonaan euroon. Myös UPM:n nettotulos laski viime vuonna 75 prosenttia 85 miljoonaan euroon.

Kauppalehti 12.03.2008

Hallitus perustelee NRF-päätöstä puolustusvoimien kehittämisellä

Naton nopean toiminnan joukkojen toimintaan osallistuminen tukee hallituksen mukaan puolustusvoimien kehittämistä. Valtioneuvoston selonteon mukaan osallistuminen tukee Suomen osallistumista EU:n taisteluosastojen toimintaan.
NRF:ää täydentävään toimintaan osallistumisen myötä Suomella olisi esimerkiksi joukkojen yhteensopivuuden kannalta aiempaa paremmat edellytykset osallistua kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin, olipa kyse sitten EU:n, YK:n, Naton tai muiden kansainvälisten järjestöjen tehtävistä.
Selonteossa korostetaan, että osallistuminen ei muuta ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määriteltyä suhdetta Natoon. Viime perjantaisen päätöksen mukaisesti Suomi ei osallistu mihinkään valmiusvuoroon.
Valtioneuvosto ja tasavallan presidentti päättivät perjantaina Suomen osallistumisesta NRF-joukkojen toimintaan.

MTV3-STT 11.03.2008

Asiantuntija kiistää ilmatorjuntaohjusten vanhenemisen

Suomalainen ohjusasiantuntija torjuu julkisuudessa esitetyt käsitykset pääkaupunkiseudun turvaksi hankitun venäläisen ohjusjärjestelmän vanhentuneisuudesta. Tutkaohjatun järjestelmän häiritseminen on teknisesti vaikeaa.
Suomen Kuvalehti kertoi viime viikolla, että kymmenen vuotta sitten hankittu ohjusjärjestelmä Buk-M1 olisi vanhentunutta tekniikkaa ja altis häirinnälle.
- Päinvastoin tämä ohjusjärjestelmä on eräs uusimpia koko maailmassa. Itse asiassahan länsimaissa ei ole vieläkään palveluskäytössä uudempaa järjestelmää, huomauttaa eversti evp. Ahti Lappi. Hän toimi ilmatorjunnan tarkastajana, kun pääkaupunkiseudun ilmapuolustus uusittiin ennen vuosituhannen vaihdetta.
Buk-M1 tuli palveluskäyttöön Neuvostoliitossa 1990, ja Suomeen myyty kalusto on valmistettu vuosina 1996-1997. Nato-maiden paras vastaava ohjusjärjestelmä Patriot puolestaan otettiin palveluskäyttöön vuonna 1982, minkä jälkeen sitä on modernisoitu jatkuvasti. Järjestelmä korvattaneen uudella 30 vuoden käytön jälkeen eli jo 2012.
-Ohjusjärjestelmien tekninen päivitys (MLU eli Mid-life Upgrade) kuuluu normaaliin käytäntöön. Bukin osalta sen aika olisi nyt kuten samanikäisten Hornet-hävittäjien, joiden päivitys on käynnissä.
Päivityksellä ohjusjärjestelmän elinkaari tuplaantuu.

Sadalla miljoonalla miljardikauppa

Pääkaupunkiseudun suojana ollut vanha ohjuskalusto (SA-3 tai S-125M1 Petshora) korvattiin ennen vuosituhannen vaihdetta Buk-M1-ohjuksilla, kun Venäjä maksoi pois Neuvostoliiton velkoja.
- Saimme miljardin markan kaluston sadalla miljoonalla markalla. Ilman tätä yllätyksellistä hankintaa Helsingin ilmapuolustuksessa olisi vieläkin iso musta aukko, sillä rahoitusta uuteen ohjuskalustoon ei Hornet-hankinnan kallistumisen takia ollut silloin näköpiirissä.
Hän korostaa, että ilmapuolustuksen taistelunjohtojärjestelmän avulla mikä tahansa ilmatorjuntayksikkö saadaan yhteisen koordinaation piiriin kuten ennenkin.
Nato-yhteensopivuudesta tai sen puutteesta ei everstin mukaan kannata puhua. -Ei kai Buk-kalustoa ole tarkoituskaan käyttää ulkomailla?
- Itse asiassa meillä on suurempi aukko maavoimien ilmapuolustuksessa, kun lämpöhakuiset kannettavat olkapääohjukset ovat poistuneet tai poistumassa käytöstä eikä uusia ole hankittu tilalle.

Ohjustutkia häiritty vuosikymmenet

Tutkahäirintä on elektronisen ilmasodankäynnin oleellinen osa, jota on harrastettu jo vuosikymmeniä. Kaikkia tutkia voidaan häiritä tai sitten ne yritetään tuhota esimerkiksi tutkaan hakeutuvilla ohjuksilla.
- Ei kai se ole yllätys, Lappi tiivistää.
Buk-M1:tä on hänen mukaansa teknisesti aika vaikea häiritä, ei ainakaan helpompaa kuin jotain muuta. Kokemuksia tämän ohjusjärjestelmän sotakäytöstä ei kuitenkaan ole.
- Häirintäkonehan ei voi vaaratta tulla aseen ulottuville. Buk-M1:n edeltäjällä, vanhalla Kvadrat-ohjusjärjestelmällä eli SA-6:lla ammuttiin Jugoslavian ilmakampanjan aikana vuonna 1999 alas amerikkalaisten "tutkassa näkymätön" stealth-kone F-117 - toistaiseksi ensimmäisen ja ainoan kerran.
MTV3-STT 11.3.2008

Suomalaiset käyvät yhä EU-kriittisemmiksi

Suomalaisten asenne EU-jäsenyyteen kääntyy yhä kriittisemmäksi. Elinkeinoelämän valtuuskunnan teettämästä kyselystä ilmenee, että jo 35 prosenttia kansalaisista suhtautuu kielteisesti unionijäsenyyteen. Myönteisesti suhtautuvia on 36 prosenttia. Kielteisten osuus on viime vuosina kasvanut tasaisesti.
Hallituksen EU-politiikka saa kyselyssä moitteita. Siihen on tyytyväisiä 29 prosenttia vastanneista, mutta tyytymättömiä 43 prosenttia.
Jäsenyyttä pitää liian kalliina 66 prosenttia vastanneista. 79 prosenttia katsoo, että EU pakottaa suomalaiset noudattamaan monia normeja ja säädöksiä, joita suomalaiset eivät halua eivätkä tarvitse. Vastanneista 29 prosenttia haluaa eroon koko unionista.
EVAn tänään julkaisema asennetutkimus on sarjassaan viidestoista.
MTV3-STT 11.03.2008

Ikävät yllätykset uhkaavat

Suomen talous voi synkistyä pahasti, jos laskusuhdanne pitkittyy maailmalla. Myös työvoimapula uhkaa lyödä talouden jarrut pohjaan. Siitä huolimatta asiantuntija varoittaa suomalaisia vaipumasta turhaan pessimismiin.

Valtiovarainministeriö ja Sampo Pankki vahvistivat tiistaisilla suhdannekatsauksillaan käsitystä selvästi supistuvasta talouskasvusta. Molemmat ennustavat Suomen kansantuotteen kasvavan ensi vuonna selvästi alle kolmella prosentilla.

Vielä viime vuoden lopulla tärkeimmät ennustelaitokset uskoivat yli kolmen prosentin kasvulukuihin.

Valtiovarainministeriö alensi suhdannekatsauksessaan Suomen bruttokansantuotteen kasvuennustetta puolella prosenttiyksiköllä 2,8 prosenttiin. Ministeriön mukaan kansainvälisen laskusuhdanteen pitkittymisen riski on varteenotettava.Sampo Pankki uskoo kokonaistuotannon lisääntyvän tänä ja ensi vuonna noin 2,5 prosenttia vuodessa, mikä merkitsee kasvuvauhdin puolittumista kahden edellisen vuoden tahdista. Sampo Pankin ennuste noudattaa samaa linjaa kuin sen viime vuoden lopulla julkaisema edellinen ennuste.

Valtiovarainministeriön mukaan kotitalouksien heikentynyt tulevaisuudenusko pienentää kulutusintoa.

Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila ihmettelee kansalaisten pessimismiä. Suomalaiset uskovat kyselyjen mukaan jopa laskevaan kansantuotteeseen.

-Ei ole mitään syytä uskoa negatiiviseen talouskasvuun. Tässä kansalaisten asiantuntemus pettää, Uotila sanoo.

Sampo Pankki korostaa työvoimapulaa akuuteimpana kotimaisen kasvun jarruna. Ammattitaitoisen työvoiman puute on aiheuttanut yhä useammalle yritykselle laajentumishankkeiden kariutumisen.

-Rahkeet eivät yksinkertaisesti enää riitä neljän prosentin kasvutahtiin, Uotila sanoo.

Sampo Pankin ekonomistit uskovat suhdannekatsauksessaan työllisyyden paranevan vielä hieman, mutta alle kuuden prosentin työttömyyslukemiin ei heidän mukaansa ole parin vuoden sisällä mahdollisuuksia. Uotilan mukaan nyt jos koskaan ollaan lähellä rakenteellisen työttömyyden rajaa.

-Ne 100 000 työtöntä ovat sellaisia, jotka eivät suostu menemään töihin tai eivät syystä tai toisesta kelpaa töihin, Uotila sanoo.

Valtionvarainministeriön suhdannekatsaus ennustaa työttömyyden painuvan tänä vuonna 6,2 prosenttiin, joten se on Sampo Pankin kanssa samoilla linjoilla.

Inflaation valtiovarainministeriö uskoo nousevan tänä vuonna 3,3 prosenttiin. Alkuvuoden hinnannousut yllättivät ministeriön, sillä edellinen ennuste oli kokonaisen prosenttiyksikön alhaisempi.

Sampo Pankin Uotila sanoo, ettei hän hätkähtäisi, vaikka inflaatio nousisi vuosivertailussa jopa neljään prosenttiin.

-Lottorivinkin hinta nousi, Uotila päivittelee ja muistuttaa rivin hinnan olevan yksi indikaattori kuluttajahintaindeksissä.

Vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi myös Sampo Pankki ennustaa 3,3 prosenttia.

Uotila ei kanna suurta huolta kotitalouksien velkaantumisesta, vaikka velkaantumisaste suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on kasvanut.

Hyvä työllisyystilanne antaa hänen mukaansa uskoa velanmaksukyvyn säilymiseen. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset eivät ole vielä hukkumassa velkaan.

Yleisesti ottaen Uotila pitääkin Suomen näkymiä valoisina. Vaihtotaseen ylijäämä oli vuonna 2007 hulppeasti 8,2 miljardia. Tänä ja ensi vuonna Sampo Pankki uskoo tuloylijäämän pysyvän samalla tasolla.

Plaza.fi 11.3.2008

Hintojen nousu tuo 1500 euron lisälaskun

Kuluttajahintojen nousu on lisännyt nelihenkisen perheen menoja jo 1500 eurolla vuodessa. Sama vauhti jatkuu, eikä nykyinflaatio edes syö asuntolainoja, arvioi OP-Pohjola.
Jos kuluttajahintojen muutos pysyy OP-Pohjolan ennustamassa 3,3 prosentissa, perheiden rahanmeno kasvaa tasaisen ikävästi.
– Jos verrataan vuoden 2006 tilanteeseen, nelihenkisen perheen kulutusmenot ovat nousseet siitä jo 3000 eurolla, sanoo OP-Pohjolan pääekonomisti Timo Lindholm.
Taloussanomat 10.3. 2008

Työväkivaltaa kokeneiden määrä kasvanut

Työpaikkaväkivaltaa kokeneiden määrä on kasvanut huomattavasti.
Savon Sanomien mukaan työpaikkaväkivaltaa kokeneiden määrä on yli nelinkertaistunut kahdenkymmenen viime vuoden aikana.

Suomalaisista noin neljä prosenttia joutuu työssään uhkailun tai fyysisen väkivallan kohteeksi. Työssään väkivaltaa pelkää kaksitoista prosenttia suomalaisista.

Työpaikkaväkivallalle on tyypillistä, että se kasaantuu tiettyihin ammatteihin. Vaarallisuuslistan kärjessä ovat humalaisia kohtaavat ammattiryhmät

Verkkotie 10.03.2008

EU-tarkastusta huumorilla

EU-tarkastukset kirvoittivat äänittäjän tekemään lyhytelokuvan. EU-tarkastusten toivoton, mahdoton ja alati muuttuva byrokratia saivat vapaana äänittäjänä toimivan Kaarle Lahdenpään tarttumaan kynään ja tekemään käsikirjoituksen humoristiseen lyhytelokuvaan.
Tämä oli viedä tilalta viiden vuoden tuet, kun EU-tarkastaja tulkitsi elokuvassa matoja kaivavan turistin tilan vierastyövoimaksi.

Maaseudun tulevaisuus 10.3.2008

Isä Mitro aikoo pyrkiä EU-parlamenttiin

Helsingin Ortodoksisen seurakunnan pastori Isä Mitro, 49, tähtää EU-parlamentaarikoksi. Puoluetta hän ei kuitenkaan ole vielä valinnut. Asiasta kertoi Länsi-Savo ja Ilta-Sanomat.
Isä Mitro on aiemminkin maininnut olevansa kiinnostunut politiikasta. Politiikka kiinnostaa häntä moraalis-eettisesti, koska sen arvostus on laskenut. "Välillä tuntuu siltä, että poliitikot eivät anna itsekään arvoa itselleen", hän sanoo. Isä Mitron mukaan kaikki puolueet ovat jo kosiskelleet häntä mukaan. Hän kuitenkin aikoo pysyä sitoutumattomana.

Helsingin Sanomat 10.3.2008

Tutkija: Globaalin kapitalismin kaaos kestää vielä 50 vuotta

Suurpääoman omistajat kaatavat lähivuosikymmeninä maailman talousjärjestelmän, koska se ei tuota tarpeeksi voittoa, väittää Helsingissä keskiviikkona puhunut maailmanjärjestysteoreetikko Immanuel Wallerstein, 77.
Suuria voittoja Wallersteinin mukaan tehdään enää keinottelemalla ja spekuloimalla. Kapitalismin lopussa on kyse oikeastaan siitä, että maapallolta loppuu tulevaisuudessa halpatyövoima ja luonnovarat. Kun vuosi vuodelta elintaso, palkat ja raaka-aineiden hinta nousevat myös kehitysmaissa, kapitalistin voitto pienenee.
2000-luvun alussa globaali järjestelmä liukuu syvään kaaokseen, jota heikentyvä Yhdysvallat ei kykene enää kontrolloimaan.
Yhdysvaltalaisen Wallersteinin mukaan kamppailu seuraavasta maailmanjärjestyksestä on nyt jo käynnissä. Sen takia valtiot liittoutuvat uusiin blokkeihin.
Nyt yhden mahtivaltion sijaan on yhdeksän tai kymmenen voimakeskusta. Yhdysvaltojen lisäksi niihin kuuluvat ainakin EU, Japani, Kiina, Venäjä, Intia ja Brasilia.

Helsingin Sanomat 9.3.2008

Lähetysseura huolissaan EU:n ja Afrikan maiden välisistä väliaikaisista vapaakauppasopimuksista
Kymmenet eurooppalaiset ja afrikkalaiset kehitysjärjestöt ovat huolissaan Afrikan maiden ja Euroopan unionin välisistä väliaikaisista vapaakauppasopimuksista, jotka solmittiin vuoden 2007 loppupuolella. Lähetysseura ja Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ovat suomalaisina järjestöinä allekirjoittaneet Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barrosolle osoitetun vetoomuksen, jossa yhteensä 78 järjestöä vaatii väliaikaisten sopimusten uudelleenneuvottelua.

Lähetysseura 7.3.2008 

Yli 100 000 suomalaista jatkuvan työpaikkakiusauksen uhrina

Kiusaamista ei ole saatu kitkettyä työpaikoilta. Työterveyslaitoksen selvityksissä reilut satatuhatta työntekijää kokee olevansa jatkuvan työpaikkakiusaamisen uhri.

Työpaikkakiusaamista lähes 20 vuotta tutkinut Työterveyslaitoksen erikoistutkija Maarit Vartia kertoo, ettei kiusaamisen määrä ole kymmenessä vuodessa muuttunut.

"Suomalaisten isojen selvitysten perusteella yhä useammin kiusaaja on työtoveri, noin 60-70 prosentissa tapauksista. Seuraavaksi yleisin kiusaaja on lähin esimies. Joskus kiusaaja on koko työyhteisö".

1950-luvulla kiusaamista ei ollut olemassakaan, koska sitä ei ollut määritelty laissa. Nyt lainsäädäntöä on, mutta kiusaamiseen puuttuminen on silti vaikeaa.

"Työpaikoilla osataan jo paremmin selvittää kiusaamistilanteita, joissa se on työntekijöiden välistä. Kun esimies on kiusaajana, selvittäminen onnistuu heikosti."

Vartia kertoo tilanteista, joissa työntekijä on jatkuvan nälvimisen kohteena. Vartian mukaan näin yksinkertaiset tilanteet ovat harvinaisia, mutta ne ratkeaisivat sillä, että muut kollegat käskisivät nälvijää lopettamaan.

"Ei haluta, ei osata, ei uskalleta", luettelee Vartia syitä.

STT-HS:fi 7.3.2008

Suomi mukaan Naton NRF-joukkoihin

Suomi lähtee mukaan puolustusliitto Naton nopean toiminnan NRF-joukkoihin. Asiasta päätettiin tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisessä kokouksessa. Päätös ei muuta Suomen suhdetta Natoon.

Presidentti ja valiokunta valtuuttivat kokouksessa Suomen Nato-suurlähettilään Aapo Pölhön toimittamaan Natolle kirjeen, jossa vahvistetaan Suomen halukkuus osallistua nopean toiminnan joukkojen täydentävään toimintaan.

Täydentävään toimintaan osallistuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi päättää tapauskohtaisesti Nato-operaatioihin osallistumisesta.

Suomi ei osallistu nopean toiminnan joukkojen päivystysvuoroihin vielä tämän päätöksen perusteella, vaan päivystämisestä pitää päättää erikseen. Lisäksi Suomi päättää erikseen, mihin NRF-joukkojen harjoituksiin se osallistuu.

Suomen osallistumisesta NRF-joukkoihin annetaan eduskunnalle selonteko, jonka valmistelun hallitus aloittaa heti. Hallitus saattaa käsitellä selontekoa jo ensi tiistaina ylimääräisessä istunnossaan. Istunto pidetään kehysriihen yhteydessä.

YLE Uutiset 07.03.2008

Volvon työntekijät marssivat ulos Tampereella

Autovalmistaja Volvon työntekijät ovat marssineet ulos työpaikaltaan Tampereella. Ulosmarssilla vastustetaan yhtiön suunnitelmia sulkea Tampereen bussitehdas ja siirtää sen toiminta Puolaan.

ESS 6.3.2008

Fortumin Liliuksen eläkemaksuihin jo yli miljoona euroa

Sähköyhtiö Fortum korotti yhtiön toimitusjohtajan Mikael Liliuksen vapaaehtoisen eläkkeen maksuja jälkikäteen, kirjoittaa torstain Helsingin Sanomat.

Korjaus johtui Mikael Liliuksen vuosituloista, joita oli arvioitua enemmän.

Fortumin vuosikertomuksesta käy ilmi, että yhtiö maksoi vuonna 2007 Liliukselle vapaaehtoisen eläkkeen maksuja yhteensä 1 169 000 euroa. Vuonna 2006 summa oli reilut 700 000 euroa, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Liliuksen eläkemaksujen suuruudesta Fortum antaa erilaisia tietoja. Vuonna 2006 yhtiö ilmoitti vuosikertomuksessaan Liliuksen "työsuhteen jälkeisten etuuksien" summa on 337 000 euroa, mutta vuoden 2007 kertomuksessa summa on kohonnut kaksinkertaiseksi.

Korotuksen turvin Lilius saa 60 vuoden iässä 60 prosenttia peruspalkasta ja bonuspalkkioista, lehti kirjoittaa. Lilius täyttää 60 vuotta ensi vuonna.

Taloussanomat 6.3. 08:04

Tällä hallituskaudella Suomi ei hae sotilasliiton jäsenyyttä

Eduskunnan turvallisuuspoliitikot eivät pane hanttiin, kun hallitus ja presidentti hyväksyvät perjantaina Suomen osallistumisen Naton nopean toiminnan joukkoihin.

Kajaanissa vieraillut turvallisuuspolitiikan seurantaryhmä hyväksyy Suomen mukaan NRF-joukkoihin, kun ei osallistuta päivystykseen ja Suomi voi päättää itse mihin operaatioihin se täydennysosastollaan osallistuu.

Tästä periaatteesta oli turvallisuusselonteon valmistelua seuraavan ryhmän johto, Juha Korkeaoja (kesk.), Eero Heinäluoma (sd.) ja Olli Nepponen (kok.), yhtä mieltä. Korkeaoja uskoo, että Ruotsi tulee pian perässä.

Hallitusohjelman mukaisesti selonteko ei tulee esittämään Suomen liittymistä Natoon, mutta ovi pidetään jatkossakin avoimena. "Seurataan tilannetta ja ajatellaan Suomen etua", Bjarne Kallis (kd.) muotoili.

Nato on muuttunut kriisihallintaorganisaatioksi, jolle Venäjä ei enää ole sotilaallinen uhka.

Puolustusvaliokuntaa ja seurantaryhmää johtavan Korkeaojan mukaan Nato-kysymystä kuten Suomen turvallisuuden uhkiakin pitää tarkastella nelivuotiskautta pidemmällä aikavälillä. Hän näkee Nato-jäsenyyden pitkänä prosessina.

Oppositiojohtaja Heinäluoman mukaan nykyinen Nato-linja on hyvä. "Nato merkitsee liittoutumista USA:n kanssa", hän totesi Kainuun Sanomien järjestämässä paneelikeskustelussa, joka kokosi täyden salin yleisöä.

Kainuun Sanomat 6.3.2008

Suomalaisia huolestuttaa bensan, sähkön ja ruoan kallistuminen

Talouden muutokset pelottavat suomalaisia pohjoismaisia naapureita enemmän.

Energian hinnannousu on suomalaisten kotitalouksien suurin taloudellinen huolenaihe. Yli puolet kotitalouksista on huolissaan bensiinin sekä lämmitys- ja sähkökulujen noususta. Liki puolta kotitalouksista huolestuttaa myös ruoan kallistuminen.

Talouden kiristyminen pelottaa suomalaisia selvästi enemmän kuin ruotsalaisia, norjalaisia tai tanskalaisia, selviää Nordean pohjoismaisesta tutkimuksesta.

Karjalainen 6.3.2008

EU:hun nousee runsaasti uutta ydinvoimaa

OECD:n mukaan ydinvoiman päästöt ovat pienemmät kuin tuulivoiman

EU:n alueella on suunnitteilla yhdeksän uutta ydinvoimalaa nykyisten 146 voimalan lisäksi. Neljää voimalaa rakennetaan jo ja viidestä muusta on olemassa suunnitelmia.

Uusia ydinvoimaloita kaavailee kymmenen maata – Baltian maat ja Puola aikovat rakentaa yhteisen voimalan Liettuaan.

Lisäksi Britannian hallitus tukee lisäydinvoiman rakentamista, ja samaa on ehdottanut Belgian hallitukselle maan neuvoa-antava energiakomissio.

Maaseudun tulevaisuus 5.3.2008

Volvo sulkee bussitehtaansa Tampereella, 300:n työpaikka vaarassa

Volvo Bus suunnittelee Tampereen bussitehtaan sulkemista. Yhtiön hallitus on päättänyt aloittaa yt-neuvottelut, jotka koskevat yhteensä 300 työntekijää. Volvon suunnitelmana on sulkea Tampereen linja-autokoritehdas ja järjestellä Turun tehtaan toimintoja uudelleen. Tampereen tehtaan tuotanto siirtyy Puolaan. Volvo perustelee päätöstä sillä, että Puolan tehtaalla on ylikapasiteettia.

Volvo Bus valmistaa linja-autojen koreja Suomessa kahdella tehtaalla. Lisäksi koreja tehdään Wroclawissa Puolassa ja Säfflessä Ruotsissa.

Aamulehti, STT- 5.3.2008

Kannustimet iskeneet ison kuilun palkkoihin

Teollisuuden toimihenkilöiden palkkaerot ovat kasvaneet tuntuvasti tällä vuosikymmenellä. Isotuloiset ansaitsevat yhä enemmän, koska he saavat esimerkiksi tulospalkkioita.
Kauppalehti 05.03.2008

Elokuvaohjaaja vaatii hallitusta painostamaan Nokiaa

Elokuvaohjaaja Arto Halonen vetosi keskiviikkona Suomen hallitukseen avoimella kirjeellä. Kirjeessä Halonen haluaa hallituksen painostavan Nokia Siemens Networksin pois Turkmenistanista
Arto Halonen ja Halosen yhteistyökumppani Kevin Frazier osoittavat kirjeensä ulkoasiainministeri Ilkka Kanervalle ja kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle.
Kirjeessä Halonen ottaa esimerkiksi naapurimaa Ruotsin, jossa maan hallitus painosti huonekalujätti Ikean luopumaan aikeistaan rantautua Turkmenistaniin.
Halosen mukaan Ruotsin tapaukseen liittyi riski lapsityövoiman käytöstä.
Kirjeessä vaaditaan muun muassa valtiollisia etiikkasäännöksiä suomalaisille yrityksille ja kansainvälisten eettisten säännöstöjen vauhdittamista.
Kirjeen mukaan "Suomen hallituksella on vastuu suomalaisten yritysten toimista ulkomailla, muokkaavathan ne siellä myös Suomi-kuvaa. Vastuu kasvaa tilanteissa, missä yleisiä eettisiä säännöksiä räikeästi rikotaan".

Taloussanomat 5.3.2008

Lakko vie Saksan lentoliikenteen kaaokseen

Saksassa varaudutaan liikennekaaokseen, kun julkisen liikenteen lakko laajenee aamulla lentokentille.

Taloussanomat 5.3.2008 Tv-lupien irtisanomiset kiihtyivät helmikuussa

Tv-lupia irtisanottiin helmikuussa digitelevisioon siirtymisen takia reilut 9 000. Viestintäviraston mukaan määrä yli tuplaantui tammikuuhun verrattuna.

Samalla tv-maksujen piiriin on tullut runsaasti kotitalouksia. Tästä johtuen voimassa olevia tv-maksuja oli helmikuun lopussa vain noin 1 500 vähemmän kuin kuukautta aiemmin, eli hieman yli 1,94 miljoonaa.

Analogiset lähetykset myös kaapelitelevisioverkossa päättyivät tämän kuun alussa.

Viime vuonna tv-maksuja irtisanottiin digisiirtymästä johtuen vajaat 32 000, mistä johtuen Yleisradion talouteen tuli useiden miljoonien eurojen lovi.

Antenniverkossa analogiset tv-lähettimet suljettiin jo viime syyskuussa

stt-HS.fi 5.3.2008 Afrikkalaisjärjestöt: EPA toi esille EU:n "todelliset kasvot"

Afrikkalaiset kansalaisjärjestöt vaativat Euroopan etua palvelevien EPA-vapaakauppaneuvotteluiden mitätöintiä. Afrikan kehityksen tukeminen on niiden mukaan jäänyt sanahelinäksi.
Afrikkalaiset kansalaisjärjestöt arvostelevat raskaasti EU:ta EPA-vapaakauppasopimusneuvotteluiden viimeaikaisesta kehityksestä. Niiden mukaan Eurooppa on nyt paljastanut todelliset kasvonsa.
"Nämä (väliaikaiset) sopimukset ovat klassisia vapaakauppasopimuksia, jotka palvelevat selvästi Euroopan kaupallisia ja taloudellisia etuja. Kaikki vaateet Afrikan kehityksen tukemisesta ja alueellisesta integraatiosta ovat paljastuneet valheiksi", järjestöt arvioivat Afrikan kauppaverkoston (African Trade Network) kokouksen jälkeen helmikuun lopulla.
EPA-sopimukset ovat EU:n ja Afrikan, Karibian sekä Tyynenmeren maiden eli niin sanottujen AKT-maiden välisiä vapaakauppasopimuksia, joiden on tarkoitus korvat vanhat kauppasopimukset. Sopimukset piti suunnitelmien mukaan saada voimaan tämän vuoden alussa.

Tähän mennessä kuitenkin vain 35 maata 80:stä on suostunut allekirjoittamaan sopimuksen, ja näissäkin tapauksissa on ollut kyse alkuperäistä suppeammista väliaikaisista sopimuksista. Varsinainen EPA-sopimus on tehty vain Karibian ja EU:n välillä. EU tahtoisi saada neuvottelut laajemmista sopimuksista päätökseen mieluusti jo tänä vuonna.
Kehitysyhteistyön palvelukeskus 4.3.2008

Hypo: Asunnot liian kalliita tavallisille ihmisille

Hypoteekkiyhdistyksen mukaan myymättömien valmiiden asuntojen määrä on noussut jo
1 500:een. Ne ovat kuitenkin hintaluokassa, johon tavallisella palkansaajalla ei ole varaa.
Hypo peräänkuuluttaakin rakennusliikkeitä rakentamaan edullisemman hintatason asuntoja.
Yhdistys arvioi, että suunta asuntomarkkinoilla näkyy vasta myöhemmin keväällä ja kesällä.

STT- Taloussanomat 4.3.2008

Maan ystävät vaatii EU:ta sitoutumaan vuosittaisiin päästövähennyksiin

/ Maan ystävät
Euroopan Maan ystävät julkaisee tänään keskiviikkona Euroopan-laajuisen ilmastokampanjan, jonka mukaan hallitusten ja EU:n pitäisi sitoutua vuosittaisiin päästövähennyksiin. Kampanjaa vetää Radiohead-yhtyeen Thom Yorke.

27.2.2008

Paikallisten oikeus kehitysmaiden metsiin voisi hillitä metsäkatoa

Jos sinulla olisi oikeus päättää, miten lähimetsääsi käytetään, mitä tekisit? Moni meistä varmaan pitäisi huolta, että luonnonvaroja käytetään kestävästi. Sama pätee kehitysmaihin, ja siksi kehitysmaiden kansalaisille kannattaisi antaa entistä laajemmat oikeudet metsiensä käyttöön ja hallintaan. Näin voi päätellä Helsingin yliopiston uudesta metsäekologian väitöksestä.
Jotta metsäkatoa voitaisiin hillitä tehokkaasti, kehitysmaiden metsien käyttö- ja hallintaoikeuksia pitäisi siirtää kyläyhteisöille ja kotitalouksille.
Vahvistamalla paikallisten oikeuksia hyötyä metsistä ja hallita niitä voidaan näet ”saattaa arvokkaat metsät kestävän hoidon ja käytön piiriin”, sanoo Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen tuore tohtori Pia Katila sähköpostihaastattelussa. Katila väitteli äskettäin kuuden kehitysmaan metsien käyttö- ja hallintaoikeuksien siirrosta valtiolta paikalliselle tasolle.

One World 27.2.2008
Suomalaisten hyvinvointierot kasvavat yhä

Suomi on muuttunut entistä eriarvoisemmaksi, vaikka kaiken kaikkiaan suomalaiset voivat aiempaa paremmin, kertoo Stakesin tuore raportti. Tämä selittyy sillä, että myös pienituloisten reaalitulot ovat kasvaneet ja terveys kohentunut. He ovat kuitenkin yhä enemmän jäljessä parempiosaisia.
Raportin mukaan tuloerot ovat kasvaneet Suomessa jo 1970-luvun alun tasolle. Kasvu on ainakin osin seurausta harjoitetusta politiikasta, sillä tulonsiirrot ja progressiivinen verotus tasaavat tuloeroja yhä vähemmän. Myös työelämästä syrjäytyminen on edelleen yleistä.
Eriarvoisuudesta kertoo myös se, että raportin mukaan pienituloisten ja vähän koulutettujen terveys ei ole kohentunut samaa tahtia kuin hyvätuloisten ja koulutettujen.
Sen sijaan alueellisesti hyvinvointierojen kasvu näyttää 2000-luvulla pysähtyneen. Eroja on kuitenkin yhä: suurissa kaupungeissa asuvilla on enemmän psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, kun taas maaseudulla yleisimmät ongelmat liittyvät toimeentuloon.
Raportin valossa parhaiten voivat kaupunkien lähellä sijaitsevalla maaseudulla asuvat suomalaiset.
Kaiken kaikkiaan suomalaiset voivat Stakesin mukaan kuitenkin entistä paremmin. Yhdeksän kymmenestä työikäisestä suomalaisesta on tyytyväinen elämäänsä. Hyvinvoinnin mittarina käytetään aiempaa enemmän muita kuin materiaalisia tekijöitä.
Tutkimus osoittaa, että suomalaiset luottavat vahvasti hyvinvointivaltioon ja haluavat säilyttää sen pitkälti nykyisessä muodossaan. Aiempaa useampi pitää sosiaaliturvan tasoa jopa liian matalana.
Suomalaisten hyvinvointi 2008 -raportti perustuu Stakesin väestökyselyyn, jossa haastateltiin puhelimitse 4 530 suomalaista loppuvuodesta 2006. Vastausprosentti oli 84.

Helsingin Sanomat 26.2.2008

Tyytymättömyys sosiaaliturvan tasoon kasvanut

Aiempaa useampi suomalainen pitää sosiaaliturvan tasoa liian matalana. Tätä mieltä ovat niin hyvätuloiset kuin keski- ja pienituloisetkin. Sosiaali- että terveyspalveluihin valtaosa suomalaisista on pääosin tyytyväisiä.
Stakesin laajassa väestökyselyssä haastateltiin yli 4 500 suomalaista toissavuoden lopussa. Yhdeksän kymmenestä työikäisestä sanoi olevansa tyytyväinen elämäänsä.

STT-Pohjolan Sanomat 26.2.2008

Siemens vahvisti 6800 työpaikan vähennyksen

Saksalainen monialajätti Siemens on vahvistanut eilen liikkuneet tiedot lähes 7000 työntekijän vähentämisestä. Yhtiö tarkentaa, että vähennystarve on 6800 työpaikkaa televiestinnän yksikössä.
Noin 3200 työntekijää saa lopputilin Saksassa. Lisäksi supistuksia arvioidaan olevan tulossa Argentiinassa, Brasiliassa, Chilessä, Kolumbiassa, Ecuadorissa, Kreikassa ja Perussa.
Irtisanottavia on kaikkiaan noin 3200. Loput vähennystarpeista syntyvät ulkoistamisista, kun yhtiö alkaa käyttää entistä enemmän alihankintaa.
Siemensin tämänpäiväisen lausunnon mukaan vähennykset kiihdyttävät yhtiön muutosta laitevalmistajasta ohjelmistoratkaisujen tuottajaksi.

STT- Pohjolan Sanomat 26.2.2008

Järjestöt: EU:n ja Keski-Amerikan väliset neuvottelut etenevät liian nopeasti

Kansalaisjärjestöissä pelätään, ettei Keski-Amerikan erityistarpeita huomioida sen ja EU:n välisissä neuvotteluissa. Vapaakauppaan tähtääviä assosiaationeuvotteluita jatketaan tällä viikolla Brysselissä.

Neuvotteluiden kieli ja kierrosten kova vauhti hankaloittavat Keski-Amerikan mahdollisuuksia valmistautua esimerkiksi vapaakauppaan tähtääviin neuvotteluihin EU:n kanssa, kansalaisjärjestöt arvioivat. Järjestöjä huolestuttaa se, että neuvottelujen ainoa virallinen kieli on englanti, minkä lisäksi neuvottelijoiden suunnitellaan kokoontuvan tänä vuonna yhteen kuudesti alun perin suunnitellun neljän sijaan.

Järjestöt ilmaisivat huolensa neuvottelujen kulusta tiistaina 19. helmikuuta Nicaraguan pääkaupungissa Managuassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa, jonka järjestivät nicaragualainen Centro Humboldt ja ryhmä muita järjestöjä. Centro Humboldt on Kepan pääkumppani Nicaraguassa.

Järjestöt kritisoivat voimakkaasti myös sitä, ettei ihmisillä ole mahdollisuuksia saada tietoa neuvotteluiden kulusta eikä kansalaisten mielipiteitä ole kuultu prosessin aikana. Esimerkiksi nyt aluillaan oleva toinen neuvottelukierros eli neuvottelijoiden kokoontuminen on valmisteltu suljettujen ovien takana. Lehdistötilaisuudessa useat nicaragualaiset median edustajat ilmoittivat painivansa saman ongelman kanssa.

Viime vuonna alkaneiden neuvottelujen toinen kierros on juuri aluillaan Brysselissä. Seuraavan kerran neuvottelijoiden on tarkoitus kokoontua El Salvadoriin huhtikuussa.
Neuvottelut on jaettu kolmeen alueeseen tai pilariin, jotka ovat kauppa, poliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö. Järjestöjen arvioiden mukaan neuvotteluissa on kuitenkin pääasiassa kyse vapaakauppasopimuksen tekemisestä.

Monia keskeneräisyyksiä

Kansalaisjärjestöt toivat esiin monia muitakin niitä neuvotteluissa huolettavia tekijöitä. Keski-Amerikalla ei esimerkiksi ole vielä neuvottelujen tavoitteita ja rajoja määräävää mandaattia. EU:n neuvottelumandaatti sen sijaan oli valmiina jo ennen ensimmäistä neuvottelukierrosta.
Lisäksi Eurooppa on sitoutunut tekemään kaikista neuvottelemistaan kauppasopimuksista niiden vaikutuksia mittaavan evaluaation. Keski-Amerikan kohdalla ei kuitenkaan ole vielä edes valittu evaluaation tekijää.

"Huolena on, että tutkimuksen kanssa kestää niin kauan, että sen merkitys jää pieneksi eikä se pysty vaikuttamaan neuvotteluihin", eurooppalaisen APRODEV-verkoston Suzan van der Mej sanoi puhuessaan nicaragualaisille järjestöille aiemmin viime viikolla.

Keski-Amerikan pitäisi järjestöjen mielestä voida tehdä oma vastaava tutkimuksensa, jotta voitaisiin varmistaa, ettei tutkimus jää yksipuoliseksi. Ne vaativat myös, että tutkimuksessa mahdollisesti esille tulevat sopimuksen negatiiviset seuraukset pitää aidosti huomioida neuvotteluissa. Jo Euroopan komission käsikirja toteaa, että kaupan vapauttaminen voi vaikuttaa negatiivisesti sekä ympäristöön että sosiaaliseen kehitykseen.

Järjestöt peräänkuuluttavat myös neuvotteluagendan rajaamista maailmankauppajärjestö WTO:ssa käsiteltyihin kysymyksiin ja alueiden välisen epätasa-arvoisuuden tunnustamista.

One World / Larissa Bruun 25.2.2008

Siemens vähentämässä tuhansia tietoliikenneyksiköstään?

Saksalainen teknologiajätti Siemens aikoo tiedottaa huomenna Enterprise Communications -yksikköönsä liittyvistä henkilöstöratkaisuista. Asiasta kertoi SEC Suomen toimitusjohtaja Timo Nikki uutistoimisto Startelille.

Financial Times -lehti kirjoitti maanantaina, että Siemens olisi leikkaamassa tietoverkko- ja viestintäpalveluja tuottavan yksikkönsä työntekijämäärän lähes puoleen.

- Siemens ottaa kantaa julkisuudessa liikkuneisiin spekulaatioihin tarkemmin huomenna, Nikki kertoi.

Siemensin Enterprise Communications -yksikössä on kaikkiaan noin 17 500 työntekijää 80 maassa. Financial Times Deutschland -lehden tietojen mukaan Siemens aikoisi irtisanoa suoraan 4 000 työntekijää, jonka lisäksi 3 000 työpaikkaa vähennettäisiin myymällä tehtaita tai siirtämällä henkilöstöä alihankkija- tai kumppanuusyhtiöille.

Suomessa yksikkö työllistää Nikkin mukaan 40 henkilöä, pääasiassa myynti-, asiakaspalvelu- ja projektijohtotehtävissä.

YLE Uutiset, Startel 25.02.2008

Valio korottaa maidon tuottajahintaa

Valio korottaa maidon tuottajahintaa toukokuussa, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.
Valion hallituksen puheenjohtaja, maidontuottaja Antti Rauhamaa ei paljasta, paljonko enemmän tuottajille aletaan maksaa maidosta. Se selviää neuvotteluissa, joita Valio käy parhaillaan kaupan kanssa.
Siitäkään ei ole vielä tietoa, paljonko kuluttajahinnat nousevat tuottajahintojen imussa. Puolentoista vuoden aikana Valio on korottanut maidon hintaa 17,5 prosenttia. Viimeisin korotus oli kolme senttiä litralta tämän vuoden alusta.

STT 25.2.2008

Hintojen nousu uhkaa YK:n ruoka-apua

Lontoo. YK:n alainen maailman elintarvikeohjelma WFP saattaa joutua leikkaamaan ruoka-apuaan hintojen nousun vuoksi. WFP:n johtaja Josette Sheeran kertoo Financial Times -lehdelle, että jos ohjelman lahjoitukset eivät kasva, joudutaan ruoka-annosten tai avun kohteena olevien ihmisten määrää laskemaan.
Ruuan hinta maailmanmarkkinoilla kohosi viime vuonna 40 prosenttia muun muassa kasvaneen kysynnän, öljyn kallistumisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi.
Sheeranin mukaan WFP:n mahdollisuudet tarjota apua heikkenevät samalla kun avun tarve kasvaa. Hän kertoo, että nälkäongelma on muuttunut, ja apua tarvitaan huomattavasti pikaisemmin kuin ennen.
WFP pelkää, että yhä useampi ihminen jää vaille ruokaa, koska hinnat ovat nousseet liian korkeiksi. WFP:n mukaan monissa kehitysmaissa perheet ovat jo supistaneet päivittäisten aterioittensa määrän kolmesta yhteen.

STT- AFP 25.2.2008

Autosi katsastajalle muhkeat voitot

Ulkomaalaiset yritykset tienaavat ruhtinaallisia voittoja Suomen lakisääteisistä katsastusmarkkinoista
Suomen suurimmasta katsastajasta, brittiläisen pääomasijoittajan Bridgepointin pääosin omistamasta A-Katsastuksesta on tullut varmatuottoinen rahakone omistajalleen.
A-Katsastuksen kannattavuutta voi peilata sitä vasten, että se saavutti yli 78 miljoonan liikevaihdolla 23 miljoonaan euron liikevoiton vuoden mittaisella tilikaudella, joka päättyi viime vuoden helmikuussa

Kauppalehti 24.02.2008

Salainen raportti epäilee EU-edustajia huijauksista

EU-parlamentin edustajien epäillään kavaltaneen avustajien palkkaukseen tarkoitettuja rahoja sekä syyllistyneen muihinkin väärinkäytöksiin
Asiasta kertova parlamentin sisäinen raportti on kuitenkin toistaiseksi salainen, ja sen on nähnyt vain muutama edustaja. Siten tarkkoja tietoja epäilyistä ei ole, eikä epäilyjen kohteina olevia ole

Kauppalehti 22.02.2008

Rauhan kulttuuria Naton nopean toiminnan joukkojen sijasta

Vaadimme, että Suomi irrottautuu kaikista suunnitelmista osallistua Naton nopean toiminnan NRF-joukkoihin. Suomen tulee pyrkiä rakentamaan rauhan kulttuuria toimimalla niin, että militarisoituminen maailmassa vähenee.

NRF-joukot ovat osa Naton strategiaa, jolla se on valmis käyttämään sotilaallista voimaa maailman kaikilla kolkilla ja ilman YK:n valtuutusta. Joukot on myös suunniteltu jatkamaan Yhdysvaltojen epäonnistunutta ulkopolitiikkaa Afganistanissa ja Irakissa. NRF-joukkoihin kuuluu maa-, ilma-, meri- ja erityisjoukkoja, joiden aseistukseen voi kuulua myös ydinaseita. Natossa keskustellaan myös NRF-joukkojen käyttämisestä jäsenmaiden sisäisen turvallisuuden kysymyksissä, kuten mielenosoitusten tukahduttamisessa.

Vetoamme kaikkiin ihmisiin, vaikuttajiin, päättäjiin, kulttuuri- ja taiteilijajärjestöihin, rauhanliikkeeseen ja eduskuntaan: tehtäessä turvallisuuspoliittisia valintoja humanistiset arvot, kulttuurien välinen vuoropuhelu, sivistys ja koulutus on asetettava sotilaallisten ja aseellisten ratkaisujen edelle. Vaadimme voimakasta budjettipainotuksen siirtämistä pois militarismista kohti rauhaa edistävää toimintaa. Sanomme selvästi ”Ei sotilasliitolle” ja ”Kyllä rauhan kulttuurille”.
Helsingissä 21.2.2008

k+

k+ jotain radikaalia, jossa kyseenalaistetaan valtaapitävien oikeus määritellä yksisilmäisesti kaupallisista kannattavuusperiaatteista mikä on kulttuuri ja politiikka

lisätietoja: Juha-Pekka Väisänen 045 657 7215 juha-pekka.vaisanen@manifesti.fi

Laajentumiskomissaari Rehn toivoo yhteistyösopimusta Serbian kanssa pikaisesti

EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn ei pidä Kosovon itsenäistymistä esimerkkitapauksena, jonka perusteella esimerkiksi Kyproksen turkkilaiset tai Espanjan katalonialaiset voisivat vaatia itsenäisyyttä.
HS 22.2.2008

Nokian Kiinan-keskus on jo Espoon pääkonttorin kokoinen

Matkapuhelinyhtiö Nokian toiminnot Kiinassa ovat kasvaneet jo siihen luokkaan, että uusi toimistorakennus Pekingissä tarvitsee yhtä suuret tilat kuin yhtiön globaali pääkonttori Espoossa
HS 22.2.2008

Massaliike saartoi Kemijärven tehtaan

Kemijärvi. Kemijärven sellutehtaan lakkauttamista vastustava Massaliike osoitti tänään mieltään Kemijärvellä.
Massaliikkeen mielenosoittajat sulkivat tehtaalle johtavan tien varhain keskiviikkoaamuna. Mielenosoitus alkoi kello 7.15 ja päättyi tuntia myöhemmin. Mielenilmauksella haluttiin esittää vastalause hallituksen omistajapolitiikkaa vastaan.
Aiemmista tiedoista poiketen tarkoitus ei ollut saartaa tehdasta koko päiväksi, vaan mielenosoitus päättyi tunnissa suunnitelmien mukaisesti.
Mielenosoittajat kerääntyivät aamulla Kemijärven kaupungintalon edustalle ja siirtyivät sen jälkeen tehtaan porteille.
Tiesululla estettiin tehtaan johdon pääsy tehtaalle. Sen sijaan kaikki tehtaan toiminnan kannalta tärkeät raaka-ainekuljetukset päästettiin sulun läpi.
Mielenilmaukseen osallistui noin sata mielenosoittajaa.

hs–stt 20.2.2008

Suomalaiset valmiita yritysboikottiin

Selkeä enemmistö suomalaisista, 70 prosenttia, sanoo yrityksen yhteiskuntavastuun vaikuttavan paljon tai jonkin verran ostopäätöksiinsä.

Yrityksen yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan esimerkiksi huolenpitoa työntekijöistä ja ympäristöstä.

Kuudesosa, noin 15 prosenttia, sanoo yhteiskuntavastuun vaikuttavan ostopäätöksiin paljon. Loput 55 prosenttia kertoo sen vaikuttavan jonkin verran.

Sellaisia, joiden ostopäätöksiin yrityksen vastuullinen tai vastuuton toimintatapa ei vaikuta ollenkaan, on vajaa kolmannes vastaajista.

Tulokset selviävät kyselystä, jonka Suomen Gallup teki Helsingin Sanomien pyynnöstä.

Sen lisäksi, että suomalaiset olisivat valmiita muuttamaan ostokäyttäytymistään, ylivoimainen enemmistö olisi myös valmis boikotoimaan yritystä, joka irtisanoo työntekijöitä ja sulkee kannattavia tehtaita.

Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia sanoi olevansa valmis boikottiin, neljännes ei siihen ryhtyisi.

Lähes yksimielisiä suomalaiset ovat siitä, että yrityksellä on muitakin tehtäviä kuin tuottaa omistajilleen voittoa. Vain yksi kymmenestä katsoo, että riittää, kun yritys tuottaa voittoa.

Kyselyn tekoaikana julkisuudessa oli puhuttu ja kirjoitettu paljon Stora Enson Kemijärven-tehtaan lakkauttamisesta sekä Nokian Bochumin-tehtaan lopettamisesta Saksassa.

TNS Gallupin toimitusjohtaja Juhani Pehkonen arvelee, että julkisuus on heijastunut jonkin verran vastauksiin.

HS.fi 17.2.2008 Työtaistelu-uhka lisäsi Tehyn jäsenmäärää tuhansilla

Hoitajien ammattiliitto Tehy katsoo saaneensa tuhansia uusia jäseniä syksyn työtaistelun ansiosta.
Myös ilman painostustoimia sopimuksen tehnyt Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin jäsenmäärä lisääntyi loppuvuonna noin kolmella tuhannella.
Tehyn edunvalvontajohtaja Minna Helle arvioi Turun Sanomissa, että syksyn palkkataiston ansiosta koko hoitoalan järjestäytymisaste on noussut ja kiinnostus ammattiyhdistystoimintaan yleisemminkin kasvanut.
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty on havainnut vilkkaan työmarkkinasyksyn lisänneen liittymisiä, vaikkei nettokasvu ollutkaan suuri. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, jonka jäseninä on runsaasti lähihoitajia, ei lehden mukaan ole havainnut määrissä muutoksia.

STT 17.02. - 14:51 (Luotu: 14:21)

Professori: Sipoo-päätös sivuutti perustuslaillisia oikeuksia KHO:n presidentti ei halua kommentoida Sipoo-professorin kirjoitusta
Korkeimman hallinto-oikeuden Sipoo-päätös sivuutti kuntalaisten perustuslailliset oikeudet. Näin kirjoittaa Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen professori Kaarlo Tuori Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatissa. Tuori on paitsi lainoppinut, myös sidoksissa Sipoo-kysymykseen. Hän laati osaliitosasiasta Sipoolle oikeustieteellisen lausunnon ja on siten asiamieheen rinnastuvassa asemassa.
Tuorin mukaan KHO:n Sipoo-päätös rikkoi kuntalaisten perustuslaillista itsehallinto-oikeutta. Hän hämmästelee sitä, ettei KHO mainitse perusteluissaan Sipoon kunnanvaltuuston yksimielistä kantaa tai osaliitosta vastustavien äänten enemmistöä kunnallisessa kansanäänestyksessä.
Tuorin mielestä kuntalaisten vastustaessa perustuslain määrittelemä itsehallinto-oikeus on painavampi peruste kuin eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanta, jonka mukaan kunnallinen itsehallinto ei suojaa kuntajaon muutoksilta.
Lisäksi Tuori arvostelee oikeutta muun muassa siitä, että se ohitti kokonaan rajansiirron haitalliset vaikutukset Sipooseen ja sipoolaisten elinoloihin.

"Sipoo on ennakkopäätös" Tuori katsoo, että KHO:n Sipoo-ratkaisu on ennakkopäätös, vaikka julkisuudessa on esitetty erilaisia tulkintoja. Hän perustelee mielipiteensä sillä, että KHO teki päätöksen erityiskokoonpanossa ja julkaisee sen vuosikirjassaan. Vuosikirjaan kootaan päätökset, joiden ennakkopäätösarvo on tuomioistuimen oman käsityksen mukaan erityisen suuri, hän kirjoittaa.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi tammikuussa pääkaupunkiseudun alueliitoksesta tehdyt valitukset. Käytännössä päätös sinetöi sen, että noin 26 neliökilometriä Sipoota ja noin kaksi neliökilometriä Vantaata siirtyy ensi vuoden alusta Helsingille.
Tuorin mielestä keskustelua päätöksen perusteista on syytä jatkaa. KHO:n presidentti Pekka Hallberg sanoi sunnuntaina STT:lle, ettei hän halua kommentoida Tuorin kirjoitusta. Hän kuitenkin muistutti Tuorin taustasta Sipoo-asiassa.

STT17.02. - 14:34 (Luotu: 14:32)

Ruoan hinta kiihdytti inflaatiota

Kuluttajahintojen nousu kiihtyi tammikuussa 3,8 prosenttiin eli 1,2 prosenttiyksikköä nopeammaksi kuin joulukuussa. Eniten kallistuivat elintarvikkeet ja polttonesteet. Inflaatio oli yhtä nopeaa edellisen kerran kahdeksan vuotta sitten.
Suomen kuluttajahintojen nousu oli nopeampaa kuin koko euroalueella. Se ylitti tuntuvasti Euroopan keskuspankin 2 prosentin tavoitteen.
Joulukuusta tammikuuhun kuluttajahinnat nousivat prosentin. Pääosasta nousua vastasivat bensiini ja elintarvikkeet. Ruuan hintaa nosti ennen kaikkea maito- ja viljatuotteiden sekä lihan kallistuminen.
Inflaatiota kiihdyttivät tammikuussa myös korkojen nousu sekä ravintola- ja kahvilapalveluiden, alkoholijuomien ja asuntojen kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua hillitsi eniten henkilöautojen sekä viihde-elektroniikan ja tietojenkäsittelylaitteiden halpeneminen.

STT – KS 14.2 2008-02-14

Pekkarinen: Nokian lähtö EU:n linjan mukainen

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ymmärtää matkapuhelinvalmistaja Nokian toimintaa Saksan Bochumissa. Pekkarisen mukaan Nokian ratkaisuja täytyy tarkastella EU:n elinkeinopoliittista linjaa vasten, joka määriteltiin vuonna 2000 Lissabonissa.
- Niin tylyä, kylmää ja kovaa kuin se onkin, Lissabonin strategiassa jäsenmaat ilmoittivat tavoitteekseen tehdä Euroopasta maailman kilpailukykyisimmän maanosan. Siinä ei ole onnistuttu, mutta juoksua on parannettu kaiken aikaa. Linjaus tarkoittaa, että eri valtioiden roolin kilpailussa yrityksistä pitää perustua kilpailuun yritysten toimintaedellytyksistä. Aivan mahdotonta on sitä vastoin valtion hallinnollisilla päätöksillä määrätä, kuka saa lähteä maasta ja kuka ei, mihin yritysten pitää sijoittua ja mihin ei, Pekkarinen muistuttaa.
Periaate EU:ssa on, että tuotteiden, palvelujen ja ihmisten tulee voida liikkua vapaasti. Valtioiden ja alueiden pitää voida kilpailla työpaikoista. Heikompien alueiden pitää voida tulla houkuttimineen enemmän vastaan kuin vahvojen, Pekkarinen viitoittaa.
Pekkarisen kannanotosta on luettavissa kritiikkiä Saksaa kohtaan, jossa osavaltiovaalien kuumentamat poliitikot ovat uhkailleet Nokiaa tukien takaisinperinnällä ja boikoteilla. Saksan liittokansleri Angela Merkelkin vaati Nokialta perusteluja tehtaan lopettamiselle.

STT – KS 14.2.2008

EK:n Seppo Riski vaatii pienyrittäjille kevyempää irtisanomissuojaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinajohtaja Seppo Riski helpottaisi pienyrittäjien mahdollisuuksia vaihtaa työntekijöitä. Hänen mielestään pienehköille yrittäjille pitäisi sallia henkilökunnan irtisanominen muita kevyemmin ja huomattavasti pidempi koeaika.
Riski perustelee kantaansa Etelä-Suomen Sanomissa sillä, että työntekijän irtisanominen esimerkiksi siksi, että tämä ei pärjääkään palveluammatissa, on juridisesti hyvin vaikeaa ja tuo suuret vahingonkorvaukset.
Näin kynnys palkata ensimmäinen, toinen tai kolmas henkilö perheen ulkopuolelta koetaan suureksi. Tämä ei Riskin mukaan vahvista yrittäjyyttä ja yritysten kasvua.
Riski toteaa lehden haastattelussa myös, että hän olisi valmis nostamaan eläkkeelle jäämisen ikärajat 63 vuodesta 64 vuoteen ja 68 vuodesta 69 vuoteen. Vanheneville ihmisille pitää tosin myös löytyä heille sopivia työpaikkoja.

STT 13.02.2008

Hallitus vastaa Stora Enso -välikysymykseen Hallitus vastaa tänään välikysymykseen, jonka oppositiopuolueet ovat jättäneet valtion omistajapolitiikasta ja Stora Enson tehtaiden lopettamisesta.
Oppositio kysyy, pitääkö hallitus oikeana ja perusteltuna Kemijärven ja Summan tehtaiden lopettamista vai aikooko se ryhtyä toimiin tehtaiden jatkon turvaamiseksi. Hallitukselta tiedustellaan myös, aikooko se käyttää tarvittaessa äänivaltaansa Stora Enson yhtiökokouksessa.
Lisäksi oppositio tivaa, miten hallitus aikoo vastedes huolehtia yhteiskuntavastuun toteutumisesta valtion omistajapolitiikassa.
Hallitusta syytetään välikysymystekstissä passiivisuudesta, koska se on puhunut pelkästä jälkihoidosta sen sijaan, että olisi yrittänyt pelastaa laitokset.

STT 13.02.2008

Vanhanen kiittää ay-liikkeen omistajapolitiikkaa Stora Ensossa

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) kiittää ay-puolen malttia Stora Enson ympärillä. Puheessaan Talviareena-tapahtumassa tiistaina Helsingissä Vanhanen muistutti, että esimerkiksi ay-liikkeen suunnittelema päivän protestilakko peruuntui.
Vanhanen kiinnitti huomiota myös siihen, ettei ay-liike käyttänyt asiassa omaa omistajavoimaansa.
- Vaikka ay-liikkeellä on vahva asema työeläkevaroja hallitsevissa yhtiöissä, yhtään puheenvuoroa ei esitetty sen puolesta, että eläkeyhtiöiden olisi toimittava omistajana tehtaiden säilyttämiseksi. Siitä on vaiettu täydellisesti.
- Arvostan sitä, että kokonaisuutena katsoen ay-liike on ymmärtänyt asian luonteen ja toiminut maltillisesti, Vanhanen sanoi.

Alma Media 12.02.2008

TeliaSoneran toimihenkilöt uhkaavat lakolla TeliaSoneran toimihenkilöt uhkaavat aloittaa lakon kuunvaihteessa vastatoimena yhtiön viime viikolla ilmoittamille irtisanomisille. TeliaSonera työllistää Suomessa noin 5 000 toimihenkilöä.
Toimihenkilöt tapaavat yhtiön johtoa ensi maanantaina. He vaativat selvityksiä, millä muilla keinoilla säästöjä tavoitellaan kuin väkeä vähentämällä. Jos selvitys ei ole työntekijöiden mielestä riittävä, lakon aloittamisesta päätetään 28. helmikuuta pidettävässä kokouksessa.

STT 12.02.2008

Elisa jatkaa osinkojuhlia

Teleyhtiö Elisa jatkaa muhkeata osingonjakoa. Yhtiön hallitus esittää yhteensä 1,8 euron osinkoa osakkeelta, mikä on reippaasti yli yhtiön viime vuoden tuloksen. Jo vuosi sitten Elisa jakoi omistajilleen ennätysosingot.

Elisan loppuvuoden liikevaihto, 402 miljoonaa euroa, oli linjassa analyytikkojen odotusten kanssa. Liikevoitto, 76 miljoonaa euroa, sen sijaan jäi niukasti odotuksia heikommaksi.

Yhtiön koko vuoden liikevaihto kasvoi 3,3 prosenttia 1,56 miljardiin euroon ja osakekohtainen tulos 42 prosenttia 1,38 euroon.

HS.fi 12.2.2008 TeliaSoneran työntekijät järkyttyivät

TeliaSoneran Suomen pääluottamusmies Taru Maria Solakivi pitää yhtiön suunnitelmia vähentää työpaikkoja Suomessa "kertakaikkisen epäoikeudenmukaisina".

"Omistajille on varaa maksaa osinkoja samaan aikaan kun työntekijöitä vähennetään", Solakivi sanoo.

Solakivi ei ole vielä ehtinyt keskustella työntekijöiden kanssa. Hän uskoo, että irtisanomiset järkyttävät henkilöstöä.

"Päätös vaikuttaa henkilöstön kannalta katastrofaaliselta, vaikka se onkin vasta arvio. Ruotsin ja Suomen työntekijät ovat nyt seuraavat kaksi vuotta epätietoisia työpaikoistaan. Meitä suomalaisia ei lohduta yhtään, että suurin osa vähennyksistä kohdistuu Ruotsiin."

Solakivi ihmettelee, miten työnantaja voi vähentää työpaikkoja, koska jo nyt kaikilla on kädet täynnä työtä.

HS.fi 8.2.2008 Metsäteollisuus varoittaa uusista tehtaiden lopettamisista

Paperitehtaiden lopettamisia ja koneiden sulkemisia voi tulevaisuudessa tulla vielä lisää, varoittaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila.

Etelä-Suomen Sanomille antamassaan haastattelussa Brunila toteaa, että Suomen metsäteollisuudessa on meneillään kaikkien aikojen kovin rakennemuutos. Brunilan mukaan rakennemuutoksen läpi käyminen on välttämätöntä, jotta alan suomalaiset yhtiöt pitävät hyvät asemansa maailmalla.

"Ymmärrän hyvin Suomessa irtisanottujen suuttumuksen, sulkemiset tekevät kipeää, mutta ne on tehtävä", Brunila sanoo.

Rakennemuutoksessa uusia tehtaita ja koneita rakennetaan Aasiaan, Etelä-Amerikkaan, uusiin EU-maihin ja Venäjälle. Näissä maissa raaka-aine on edullista, tuotanto kannattaa ja paperin kysyntä kasvaa.

STT, HS.fi 8.2.2008

TeliaSonera vähentää tuhat työpaikkaa Suomesta

TeliaSoneran toimitusjohtaja Lars Nybergin mielestä vajaan kolmen tuhannen työpaikan vähentäminen on välttämätöntä.

Pohjoismaiden suurin teleoperaattori TeliaSonera aloittaa laajat yhteistoimintaneuvottelut työpaikkojen karsimiseksi. Yhtiö suunnittelee vähentävänsä peräti 2 900 työpaikkaa, valtaosan niistä jo tänä vuonna.

Suomesta yhtiö laskee vähentävänsä noin tuhat työpaikkaa ja Ruotsista pari
uhatta.

TeliaSoneran palveluksessa on Ruotsissa vajaat 11 000 työntekijää ja Suomessa kuutisen tuhatta työntekijää.

Toimitusjohtaja Lars Nybergin mielestä tehostamistoimet ovat välttämättömiä, jotta yhtiö pystyisi jatkossakin muuttamaan tuoterakennettaan enemmän matkaviestinpalveluihin ja ip-pohjaisiin palveluihin.

Ruotsin ja Suomen liiketoiminnassa tehtävillä tehostustoimenpiteillä TeliaSonera laskee saavuttavansa tämän ja ensi vuoden aikana reilun puolen miljardin euron säästöt.

TeliaSoneran liikevaihto kasvoi viime vuonna vajaat kuusi prosenttia 96,3 miljardiin kruunuun eli noin 10 miljardiin euroon. Käyttökateprosentti heikkeni kolme prosenttiyksikköä 32:een.

TeliaSoneran hallitus esittää, että viime vuodelta osinkoa maksettaisiin 0,44 euroa. Edellisvuoden osinko oli 0,69 euroa. Osinkoon sisältyy sekä tavanomainen että ylimääräinen osinko.

HS.fi 8.2.2008

Kunta-alan naiset miehiä enemmän sairauslomalla

Julkaistu 05.02.2008, klo 00.54 (päivitetty 05.02.2008, klo 08.42)

Kunta-alalla työskentelevillä naisilla on lähes 50 prosenttia enemmän lyhytaikaisia sairauspoissaoloja kuin miehillä, osoittaa Helsingin yliopiston kansanterveystieteen ja sosiologian laitosten yhteishankkeena tehty tutkimus.

Tutkimuksessa oli mukana lähes 7 000 Helsingin kaupungin 40 - 60-vuotiasta työntekijää, joiden poissaoloja seurattiin lähes neljän vuoden ajan.

Tutkimus osoitti, että naisilla oli 46 prosenttia enemmän muutaman päivän mittaisia, ilman lääkärintodistusta pidettyjä poissaoloja kuin miehillä.

Naisilla oli myös kolmanneksen enemmän lääkärin määräämiä sairauslomia kuin miehillä. Yli kaksi viikkoa kestäneissä sairauslomissa sukupuolten väliset erot kuitenkin tasoittuivat, ja yli 60 päivän poissaoloissa eroavuutta poissaolojen määrissä ei enää ollut.

Naisilla terveysongelmia ja työuupumusta

Tutkijoiden mukaan pitkät sairauslomat kuvaavat lyhyitä paremmin pitkäaikaissairastavuutta; lyhyiden poissaolojen taustalla taas on monia eri tekijöitä. Tutkimuksessa poissaolojen syitä etsittiin työntekijöiden terveydentilasta, työolosuhteista ja perheeseen liittyvistä tekijöistä.

Naisilla oli miehiä enemmän terveysongelmia ja he kärsivät myös useammin työn fyysisestä kuormittavuudesta ja työuupumuksesta.

- Kysymys ei siis ollut siitä, että naiset näiden syiden vuoksi jäisivät miehiä herkemmin sairauslomalle, vaan siitä, että näitä ongelmia oli heillä enemmän kuin miehillä, dosentti Mikko Laaksonen korostaa.

Perheeseen liittyvät tekijät eivät vaikuttaneet mainittavasti sukupuolten väliseen eroon lyhytaikaisten poissaolojen määrissä.

- Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana olleet tekijät eivät täysin selittäneet sukupuolten välistä eroavuutta lyhytaikaisissa sairauspoissaoloissa. Näiden taustatekijöitä olisi syytä tutkia tarkemmin, sillä kaikista sairauspäivistä juuri lyhytaikaiset poissaolot muodostavat suurimman osan, Laaksonen sanoo.

Occupational and Environmental Medicine -tiedelehdessä julkaistu tutkimus on osa Helsinki Health Study -tutkimushanketta.

YLE Uutiset

Finnairin voitto lähes kymmenkertaistui

Finnair lensi viime vuonna selvästi aiempaa kannattavammin. Yhtiön toiminnallinen tulos nousi 97 miljoonaan euroon, joka oli lähes kymmenkertainen edellisvuoden 11 miljoonaan euroon verrattuna ja joka ylitti jopa yhtiön viime syksynä julkistaman positiivisen tulosvaroituksen arvioiman 90 miljoonan tuloksen.

HS 5.2.2008

Noin 400 osoitti mieltään eduskunnassa

Noin 400 Stora Enson irtisanomisia vastustavaa mielenosoittajaa on kokoontunut eduskunnan eteen. Heitä on kuulemassa arviolta nelisenkymmentä kansanedustajaa.

Mielenosoittajien johtajana toimiva Heikki Nivala puhuu yleisölle parhaillaan.

- Stora Enson johto on toiminut välinpitämättömästi ja vastuuttomasti. Kansalaismielipidettä on vähätelty. Näyttää siltä, että on siirrytty uuteen aikaan, jossa yhtiö ohjaa omistajia.

Protestissa vaaditaan eduskuntaryhmiltä kannanottoa, jossa Stora Enson Kemijärven tehtaan toimintaa jatketaan.

- Tehtaan lakkautus on kuolinisku koko Kemijärven kunnalle, kemijärveläinen metsänomistaja Eino Kettunen sanoi IS:lle.

- 10 vuoden päästä metsäni ovat hakkuukunnossa, mutta Stora Ensolle en niitä kyllä myy, hän jatkoi.

Yöjunalla Helsinkiin

Mielenosoittajien joukko saapui kello 8.40 Helsinkiin. Yöjuna oli lähtenyt Kemijärveltä, lisää mielenosoittajia nousi kyytiin Oulussa. Mukana on myös kokonainen koululuokka - 21 Kallaan koulun kuudesluokkalaista.

Yksi koululaisista, Terhi Tasapää pitää myöhemmin päivällä puheen tasavallan presidentti Tarja Haloselle.

- Hehheh, kyllä mua vähän jännittää. Täytyy muistaa sanoa "rouva presidentti", Tasapää mietiskeli.

Mielenosoittajien matkaa seurasivat lukuisat toimittajat ja televisioryhmät. Helsinkiin saavuttuaan joukko kokoontui Rautatientorille Aleksis Kiven patsaalle, jossa jaettiin banderollit. Niistä osa oli tehty Kallaan koulussa. Kylttien viestejä olivat muun muassa: "Pörssi vai ihmiset?", "Kemijärven kulta käyttöön!" ja "Onhan nuita metsän puita".

- En tiedä, onko tästä (mielenosoituksesta) hyötyä, mutta pakko se on yrittää. Jos tällainen lakkautus tapahtuisi Helsingissä, se vastaisi 100 000 työpaikan menettämistä, eläkkeellä oleva vuoromestari Yrjö Salokorpi muistutti.

Buuausmyrskyjä ja ablodeja

Vihreiden kansanedustaja Anni Sinnemäki sai mielenosoittajissa aikaan raivoisan buuausmyrskyn.

- Emme voi Vihreiden puolesta vaatia ylimääräistä yhtiökokousta. On kuitenkin arvokasta, että olette tehneet laskelmia puun arvosta. Se on hienoa työtä, Sinnemäki sanoi yleisölle¨.

Vasemmistoliito kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä sen sijaan sai raikuvat ablodit väläytellessään välikysymyksen mahdollisuutta perjantaihin mennessä.

- Tähän ei tulla alistumaan, vaan asiasta on tehtävä perinpohjainen selvitys, Tennilä sanoi.

Mielenosoittajia oli kuuntelemassa 40-50 kansanedustajaa.

ltasanomat 4.2.2008 09:07, päivitetty 04.02. 16:19

Kuluttajaa on helppo höynäyttää laitekaupassa

Ai että laajakaista mökille? Haluatteko mobiilin laajakaistan, wimaxin vai wlan-yhteyden? Kuluttajan pää on pahasti pyörällä eri tekniikoiden ja härveleiden keskellä.

Kodinelektroniikan myyjille ja alan helppoheikeille ovat koittaneet kulta-ajat.

Koskaan aiemmin ei ole ollut tällaisia myyjien markkinoita. Kuluttajilla on nyt paljon paineita uusia kotien monenkirjavaa varustusta. Päivityksen paikka on televisioissa ja laajakaistayhteyksissä.

Tuskin koskaan kuluttajaparka on ollut yhtä pahasti myyjien armoilla kuin nyt.

Tarjolla on erilaisia vempaimia, joiden ominaisuuksista tavallisen ihmisen on vaikea ottaa selvä. Pään saavat sekaisin myös kirjainlyhenteet, kuten adsl tai wlan.

Lisäksi hankintoja hankaloittaa tieto, että monella rintamalla on käynnissä tekninen murros.

Digiboksin ostaja saa kuulla, että parin vuoden kuluttua nettitelevisio tulee ja räjäyttää markkinat. Langattomaan laajakaistaan tekevät tuloaan Digitan 450-verkko ja Elisan umts900-verkko.

Mainokset ja todellisuus voivat myös olla kaukana todellisuudesta.

-Kävin juuri mittaamassa yhden asiakkaan kaistan nopeutta. Hän oli ostanut Elisan 512 kilobitin laajakaistayhteyden. Mittauksissa laajakaistayhteys lähti 60 kilosena ja tuli takaisin 172 kilosena, Järvi-Suomen alueella vaikuttava elektroniikka-asentaja kertoo.

Laajakaistan hankkija ihmetteli, miksi netti ja sähköpostiyhteys eivät toimi maaseudun kakkoskodissa yhtä nopeasti kuin kaupungissa.

Selitä siinä sitten, että langaton laajakaista ei käytä kiinteää yhteyttä vaan radiotietä.

-Ihmiset ovat sanoneet, etteivät he halua tietää tekniikasta mitään. He eivät tiedä, mikä ero on langattomalla tai mobiililla laajakaistalla. Heitä kiinnostaa vain, että laitteet toimivat, asentaja kertoo.

Vaikka yhteys toimii etanan vauhtia ja mökin katolle hankittu televisioantenni osoittautuu turhaksi hankinnaksi, harva valittaa Kuluttajavirastoon asti.

-Moni ajattelee, että se on tekniikkaa enkä ymmärrä siitä mitään, Kuluttajaviraston johtaja Anja Peltonen näkee.

Kuluttajaviraston saamat valitukset ovat viime aikoina koskeneet operaattoreiden hidasta asiakaspalvelua ja epäselviä laskuja.

Peltonen perää kodinelektroniikan myyjiltä vastuuta ja ammattitaitoa. Myyjien pitäisi kertoa enemmän laitteiden käyttötarkoituksesta.

-Kaikkea vastuuta ei voi laittaa kuluttajalle, myös myyjä on vastuussa.

Peltonen näkee, että teknisiä tuotteita vaivaa usein pikkupränttiongelma.

-Kissankokoisin kirjaimin on mainostettu ominaisuuksista. Sitten on pienellä präntillä lueteltu ehtoja ja poikkeuksia.

Elektroniikka-asentaja näkee kenttäkokemusten perusteella, että televisiomyyjillä tuntuu nyt olevan linjana, että myydään kaikki hyllyt vanhasta romusta tyhjiksi ja tuodaan sitten uusinta uutta sisälle.

Hän ihmettelee, missä on myyjien moraali.

-Ihmiset heittävät vanhoja televisioita ja nauhureita turhan päiten pois. Tilalle pitää saada kaikkea uutta. Sitten he ihmettelevät, kun tarjouksesta ostetut digiboksit menevät helposti rikki.

Elektroniikka-asentaja on antanut neuvoksi, että kannattaa odottaa, että pahin vouhotus menee ohi. Littanoiden televisioiden kestävyydestäkään ei ole vielä kunnon kokemusta.

Vanhoja hyviä laitteita ei pidä heittää kaatopaikalle. -Asensin yhden mummon mustavalkoiseen televisioon digiboksin. Yhdellä toisella asiakkaalla kytkin vanhan videon toimimaan digiboksin ja television kanssa.

Taloussanomat - Plaza.fi 26.1.2008

Wahlroos oli päättämässä Kemijärven kohtalosta vuosia sitten
Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos kertoo olleensa päättämässä Nokian Bochumin-tehtaan ja Enson Kemijärven-tehtaan kohtaloista vuosia sitten. Wahlroosin mukaan jo 1990-luvun alussa oli selvää, että tehtaat olisi pitänyt lakkauttaa.
Wahlroos istui vuosina 1992-93 Nokian hallituksessa, jossa tehtaan tappiollisuus kävi selväksi.
"Lopettamiskusannukset olivat kuitenkin niin suuret, että Nokian silloinen tase ei olisi sitä kestänyt", Wahlroos kertoi If-vahinkovakuutusyhtiön riskienhallintapäivillä eilen torstaina.
Wahlroosin aiheena oli yritysten eettisyys ja yhteiskuntavastuu.
Wahlroosin mielestä eettistä olisi ollut myös Enson Kemijärven-tehtaan lakkauttaminen jo yli kymmenen vuotta sitten.
Wahlroosin investointipankki Mandatum teki tuolloin selvityksiä Ensolle siitä, mitä osia yhtiöstä kannatta pitää yllä.
"Kaikki tutkimukset näyttivät, että tehdas ei kannata ja se olisi pitänyt lopettaa", Wahlroos sanoi.
Hänen mukaansa Bochumin ja Kemijärven lopettamiset olisivat olleet myös yhteiskunnallisesti oikein, sillä yrityksellä on "vain yksi suuri vastuu yhteiskunnalle".
"Se on toimia niin tehokkaasti ja osakkeenomistajien kannalta kannattavasti kuin mahdollista", Wahlroos sanoi.
Muu on hänen mukaansa osakeyhtiölain vastaista, ja julkinen sektori hoitaa turvan, jonka kansalaiset tarvitsevat.

HS:fi 25.1.2008

Palkansaajat hyökkäävät suuryritysten kimppuun

Palkansaajien malja alkaa kuohua yli, kun irtisanomisten jonolle ei näy loppua. Myös akateemiset alkavat nyt etsiä tukea yli rajojen. Ratkaiseva pisara oli Nokian päätös lopettaa tehdas Saksassa.
Irtisanomisten paine ajaa palkansaajia tiivistämään kansainvälistä yhteistyötä. Myös akateemiset ovat lähdössä mukaan kansainväliseen joukkoliikkeeseen.

Nyt riittää, tuumivat palkansaajat.
Uusin huono uutinen aiempien irtisanomisten jatkoksi tuli torstaina, kun TietoEnator kertoi aikovansa vähentää 400 työpaikkaa Suomessa. Yhtiö siirtää osan tuotannostaan Suomea halvempiin maihin.
Sitä ennen tunteita kuohuttivat Stora Enso ja Nokia Saksan Bochumin-tehtaan sulkemisella.
-Tästä (Bochumista) tulee eurooppalainen symboli, että nyt riittää, sanoo YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder.
YTN on akateemisten palkansaajien neuvottelujärjestö.
Saksassa nousi kova kohu, kun Nokia ilmoitti lopettavansa Bochumin-tehtaan ja siirtävänsä tuotannon matalien työvoimakustannusten Romaniaan.
Saksalaiset muun muassa kaavailevat Nokian kännyköiden ostoboikottia.
Myös koulutetut ovat Fjäderin mukaan tiivistämässä kansainvälistä yhteistyötä. Hänen mielestään yhteistyön avulla pitää pyrkiä säilyttämään työpaikkoja ja yhdenmukaistamaan työoloja.
-Ei voi olla palvelusuhteiden ehtojen dumppaamista. Pelisääntöjen pitää olla samanlaisia kaikkialla.
Siis myös esimerkiksi Itä- ja Länsi-Euroopan kesken?
-Toivotaan, että jossain vaiheessa sielläkin (idässä) olisi sivistysvaltion ehdot työelämässä.
Palvelusuhteen ehto tarkoittaa esimerkiksi palkkoja, luottamusmiesten asemaa ja irtisanomisaikoja.
Fjäderin mielestä pitäisi käyttää kansainvälistä painostusta, jos hyvää tulosta tekevä yritys sanoo väkeä ulos. Hän viittaa muun muassa voitollisen Elisan takavuosien irtisanomisiin.
-Ihmetyttää, että Stora Enson Kemijärven tehdas tuottaa voittoa ja se lakkautetaan.
Euroopan metallityöntekijöiden yhteistyöjärjestö EMF järjestää tammikuun lopussa Nokia-kokouksen Brysselissä.
EMF:ään kuuluu myös pitkälle koulutettujen järjestöjä, esimerkiksi Tekniikan akateemisten liitto, Uusi insinööriliitto ja Toimihenkilöunioni.
Ulkomaiset ammattiliitot ovat puolestaan ilmaisseet tukensa Stora Enson Kemijärven ja Summan tehtaiden lopettamisen takia.

Taloussanomat Plaza.fi 25.1.2008

Hallitus pimitti energiaohjelmaa

Teollisuuden mielestä Suomessa on vaikea lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä.

Ylen uutisten mukaan Suomen hallitus on jättänyt kertomatta asiantuntijoiden synkimmät arviot EU:n energia- ja ilmasto-ohjelmasta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) mukaan ohjelma heikentää suomalaisyritysten kilpailukykyä, heikentää työllisyyttä, leikkaa reaalipalkkoja sekä hidastaa kasvua.

Yle on nähnyt hallitukselle laaditut laskelmat, joiden mukaan ohjelman kielteiset taloudelliset vaikutukset ovat suuremmat kuin sen myönteiset vaikutukset.

Vattin mukaan ohjelma leikkaa Suomen kansantuotteen kasvua 12 vuoden aikana puolitoista prosenttia normaaliin kasvu-uraan verrattuna. Lisäksi monet teollisuudenalat kärsivät ohjelman vuoksi. Raportissa arvioidaan, että esimerkiksi metalliteollisuuden liikevaihdon kasvu puolittuu vuoteen 2020 mennessä. Muutosten vuoksi työllisyys laskee noin prosentin.

Yle Uutiset on saanut kopion Vattin mallilaskelmien tulosraportista. Raportti ei ole julkinen. Ylen mukaan sitä ei haluttu julkistaa, sillä vihreiden ja keskustan vastuuministerit pitävät laskelmia keskeneräisinä

STT KS:fi 24.1.2008

Tietoenator irtisanoo 800 työntekijää

Tietoenatorin pääkonttori sijaitsee Espoon Kilossa.

Tietotekniikan palvelukonserni Tietoenator aikoo vähentää 800 työntekijää lähinnä Suomen ja Ruotsin toimipisteistään.

Irtisanomisten piirissä ovat kaikki konsernin henkilöstöryhmät eri liiketoiminta-alueilla ja konsernitoiminnoissa.

Suomessa irtisanomisneuvottelut koskevat noin 400 henkeä, Ruotsissa 250 ja muualla 150 henkeä. Tietoenatorissa työskentelee tällä hetkellä noin 17 000 henkilöä, joista noin 7 000 Suomessa, 3 600 Ruotsissa ja loput muissa maissa.

Tietoenatorin pörssitiedotteen mukaan irtisanomisneuvottelut ovat osa yhtiön kaksivuotista kannattavuuden kehittämisohjelmaa, jolla pyritään sadan miljoonan euron vuotuisiin säästöihin vuoden 2009 loppuun mennessä.

HS:fi 24.1.2008

Nokialle ja Metsolle eniten Tekes-miljoonia

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes rahoitti viime vuonna eniten Nokiaa ja Metsoa. Nokia sai johtamiinsa projekteihin julkista rahaa 12,8 miljoonaa euroa ja Metso 11,2 miljoonaa euroa.

Vuoteen 2006 verrattuna Nokian hankkeiden rahoitus putosi parisen miljoonaa, Metso sai nelisen miljoonaa enemmän.

Tekesin rahoituspäätösten kaksikko oli jo monetta vuotta ylhäisessä yksinäisyydessään. Viime vuoden kolmonen Wärtsilä sai 3,6 miljoonaa euroa ja nelonen Tellabs 2,7 miljoonaa euroa.

Tämän vuoden voittajakaksikko on kerännyt eniten rahaa myös historiallisesti, sillä Nokian Tekes-rahan määrä 1997-2007 on yhteensä 133 miljoonaa euroa ja Metson 73 miljoonaa euroa.

Tekes julkaisi tänään aamulla myös tilaston, jossa kerrotaan eniten Tekes-miljoonia saaneiden biotekniikan yhtiöiden nimet.

Tekesin kokonaistuki biotekniikan yrityksille on ollut noin 200 miljoonaa euroa 1997-2007, mutta tulokset ovat olleet laihoja.

Kärjessä on pörssiyhtiö Biotie, joka on Tekesin laskelmien mukaan saanut 29 miljoonaa euroa 1997-2007.

Seuraavana listalla olevat biotekniikan yhtiöt on jo myyty Yhdysvaltoihin. Hormonien säätelymekanismien lääkkeitä kehittävä Hormos Medical on saanut 19,5 miljoonaa euroa ja biomateriaaleja valmistava FibroGen 18,7 miljoonaa euroa.

Viime vuonna konkurssiin mennyt biotekniikan yhtiö GeneOS ehti saada julkista Tekes-rahaa 4,2 miljoonaa euroa 1997-2007. Pari vuotta sitten Suomessa lapun luukulle laittanut Juvantia Pharma ehti puolestaan kerätä 12,5 miljoonaa euroa.

HS.fi 24.1.2008

Eduskunnan naiset seksuaalisen häirinnän uhreina

Neljässä tapauksessa kymmenestä ahdistelija on kansanedusta, kertoo Ylen uutiset.

Naisten olot Suomen eduskunnassa huolestuttavat. Eduskunnan teettämän tutkimuksen mukaan jopa kolmasosa eduskunnan naispuolisista työntekijöistä on kokenut seksuaalista häirintää työpaikallaan.

Tutkimuksesta ensimmäisenä kertoneen Ylen mukaan neljässä tapauksessa kymmenestä ahdisteluun syypää on kansanedustaja.

Tutkija Hertta Niemi kertoo Ylelle, että yleensä naisia on häiritty sopimattomin puhein tai sähköpostein. Naispuolisista haastatelluista joka kolmas kertoi joutuneensa kuuntelemaan asiattomia kommentteja.

Tutkimuksen mukaan kuitenkin jopa joka seitsemättä naista oli lähennelty myös fyysisesti, tietää Yle.

Eduskuntaan valmistellaan parhaillaan uutta tasa-arvosuunnitelmaa. Siinä muun muassa ohjeistetaan, kenen puoleen ahdistelun kohteeksi joutuneiden tulee kääntyä.

Kyselyyn vastasi 224 naista. Kansanedustajat eivät olleet mukana kyselyssä.

Iltalehti.fi, 24.1.2008

Kielteinen ilmapiiri aiheuttaa koulu-uupumusta

Kiireinen ja rauhaton työskentelyilmapiiri aiheuttaa koulu-uupumusta. Uupumus ilmenee väsymyksenä, kouluun liittyvänä kyynisyytenä ja riittämättömyyden tunteina. Tämä käy ilmi tuoreessa Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa.

- Koululaistemme osaaminen on maailman huippua, mutta silti nuorten psyykkinen terveys uhkaa rapistua, psykologian professori Katariina Salmela-Aro kuvaa.

Koulu-uupumusta ja sen kroonistumista voitaisiin vähentää ennaltaehkäisevällä kouluterveydenhuollolla. Tutkimus vahvisti, että mitä enemmän peruskoululaiset saivat tukea kouluterveydenhoitajalta, koulupsykologilta ja koululääkäriltä, sitä vähemmän koulussa koettiin koulu-uupumusta.

Tytöillä ilmeni enemmän koulu-uupumusta kuin pojilla. Lukioon siirtyvillä uupuminen kasvoi ja ammattikouluun siirtyvillä se laski.

Tutkimuksessa hyödynnettiin laajaa, noin 90 000 nuoren kouluterveystutkimusta. Sen kokosi Stakes.

STT KS.fi 23.1.2008

Jättimielenosoitus Nokiaa vastaan
Saksassa on alkamassa suuri mielenilmaus suomalaisfirmaa vastaan.

Nokian tunnuslause on saanut uuden muodon. (AP)Saksassa Bochumin kaupungissa järjestetään tänään laaja mielenosoitus protestiksi Nokian päätöksille sulkea 2 300 henkeä työllistänyt kännykkätehtaansa.

Kaupungin torille on kertynyt jo tuhansia ihmisiä. Ammattiliitto IG Metallin järjestämään mielenilmaukseen odotetaan saapuvaksi yhteensä 20 000 ihmistä eri puolilta Saksaa.

Ihmiset kantavat mukanaan muun muassa kylttejä, joissa Nokian mainoslause "Connecting people" on muutettu muotoon "Nokia - Deleting people". Eli "Nokia poistaa ihmisiä".

Toisissa kylteissä puolestaan lukee saksaksi: "Missä on tulevaisuutemme?" sekä "Ensin myyty, sitten petetty."

Saksalaiset ovat raivoissaan siitä, että Saksan valtiolta suuret tuet vuosia sitten saanut Nokia on päättänyt siirtää tehtaansa Romaniaan. Eräät Nokian toimista raivostuneet saksalaispoliitikot ovat ilmoittaneet jopa haluavansa periä Nokialta takaisin sen saamia tukia.

Iltalehti 22.1.2006

Suomen Attac-järjestö vaatii: Nokian puhelimet boikottiin!

Maailmankaupan vapauttamista vastustava Attac-järjestö vaatii Nokian matkapuhelinten boikottia.

Attac perustelee boikottia Nokian päätöksellä sulkea matkapuhelintehdas Bochumissa Saksassa.

Järjestö kehottaa kuluttajia boikotoimaan Nokian tuotteita Suomen lisäksi muualla maailmassa.

Suomen Attac on lähettänyt asiasta kutsukirjeen kaikille yhteistyökumppaneilleen maailmanlaajuisesti.

Kutsun saa yli 2 000 järjestöä, joiden kautta toimii kymmeniä miljoonia ihmisiä.

Attacin mukaan Nokian päätös osoittaa kapitalismin epäinhimillisyyden. Järjestö pitää ongelmana sitä, että suurilla yhtiöillä ja sijoittajilla on valta siirtää tuotantoaan, vaikka sitä on tuettu verovaroin.

- Koska poikkikansalliset työtaistelut on kielletty, näyttää siltä, että kuluttajien reaktio on ainoa tapa puuttua vääryyteen, sanoo Suomen Attacin puheenjohtaja Mikko Sauli.

STT 21.1.2008 08:04, päivitetty 21.01. 08:11

Kallasvuo Saksan vihatuin?

Olli-Pekka Kallasvuo voi olla tällä hetkellä Saksan vihatuin mies. Nokian pääjohtajaa kuvailtiin työpaikkojen tuhoajaksi Euroopan laajalevikkisimmän lehden, saksalaisen Bildin, verkkosivuilla perjantaina.

Bochumin kriisistä huolimatta Kallasvuo on valinnut mediataktiikakseen vaikenemisen.

Hän ei ole kommentoinut yhtiön päätöstä lopettaa tehdas Bochumissa, vaikka miehen esiintuloa ovat vaatineet Saksan korkeimmat johtajat liittokansleri Angela Merkeliä myöten. Myös suurimmissa saksalaisissa tiedotusvälineissä on ihmetelty asiaa.

Suomalaismedialle kommentoi ainoastaan viestintäjohtaja Arja Suominen, jonka eniten viljelemä vastaus oli: En kommentoi

Iltasanomat 21.1.2008 06:32

Nokia-boikotti laajenee Saksassa

Saksassa suuttumus matkapuhelinvalmistaja Nokiaa kohtaan voimistuu, kun yhtiö päätti sulkea tehtaan Bochumissa. Saksan hallituksessa olevien sosiaalidemokraattien puheenjohtaja ilmoitti lauantaina yhtyvänsä Nokian boikotointiin. Ylen Uutiset välitti kansainvälisten uutistoimistojen tiedon asiasta.
Puheenjohtaja Kurt Beck sanoi Bild am Sonntag -lehden haastattelussa, että hänen kodissaan ei tästä lähtien ole Nokian puhelimia.

Bochumin matkapuhelintehtaan sulkeminen vie 2 300 työpaikkaa. Nokia siirtää tuotannon halvemman työvoiman Romaniaan.
Saksan ammattiliittojen keskusjärjestö DGB kehotti torstaina boikotoimaan Nokian tuotteita. Saksan maatalousministeriössä harkitaan Nokian puhelinten kieltämistä ministeriössä ja sosiaalidemokraattien parlamenttiryhmän johtaja Peter Struck on ilmoittanut palauttaneensa puhelimensa.

Saksan liittokansleri Angela Merkel vaati perjantaina Nokialta selityksiä Bochumin tehtaan sulkemisesta.

Nokian viestintäjohtajan Arja Suomisen mukaan yhtiö on tarpeen mukaan myös jatkossa valmis keskusteluihin tehtaan lakkauttamisesta. Suominen ei suostunut arvioimaan Bochumin tehtaan lakkauttamisen mahdollista haittaa Nokian julkisuuskuvalle tai puhelimien ja puhelinverkkojen myyntiin.

Saksassa on puhuttu myös Nokian saamien tukien mahdollisesta takaisinperinnästä. Bochumin tehtaan ammattiosaston johto kertoo, että Nokiaa vastaan järjestetään suuri mielenosoitus ensi tiistaina. Samana päivänä on tehtaalla tiedossa täysi työnseisaus.

Plaza.fi 19.1.2008

Talouskasvun avulla ei ole onnistuttu poistamaan köyhyyttä

- Köyhyyden poistaminen jatkuvalla taloudellisella kasvulla on ajatuksena kestämätön. Taloudellisen kasvun rajat ovat jo nyt osittain nähtävissä. Ennemminkin olisi lähdettävä oikeudenmukaisesta resurssien jakamisesta ja mahdollisuuksista osallistua poliittisiin prosesseihin, toteaa globaali-ideologiaa ja oikeudenmukaisuudesta käytävää keskustelua tutkinut Teppo Eskelinen.

Eskelinen käsittelee lisensiaatintyössään tapoja, joilla filosofian ja politiikan piirissä käsitellään globaalia oikeudenmukaisuutta, erityisesti miten erilaiset puhetavat jäsentävät globaalia todellisuutta rikkaimpien kannalta edullisella tavalla. Hän käsittelee tutkimuksessaan myös tapoja mitata köyhyyttä sekä puhua siitä. Avustuksista käydyissä keskusteluissa vältetään liian usein viittauksia rahaa jakaviin tahoihin ja avustus halutaan nähdä ylimääräisenä lahjoituksena. Eskelisen mukaan tapaa puhua köyhyydestä värittävät siinä käytetyt mittaustavat sekä tietynlainen kulttuurinen jäsennys. Köyhyys näyttää tämän ansiosta todellista vähäisemmältä. Köyhyyttä ei Eskelisen mukaan pitäisi nähdä pelkästään tulojen vähyytenä, vaan laajempana ilmiönä.

Eskelinen pohtii myös valtioiden luonnetta ja ihmisoikeuksia. Hän näkee ajattelun valtiosta kaiken toiminnan lähtökohtana ongelmallisena. Miksi köyhyys pitäisi nähdä vain valtioiden sisäisenä ongelmana? Tai mistä on saanut alkunsa ajatus, että valtioilla ei olisi moraalista vastuuta muiden valtioiden asioista? Eskelinen etsii vaihtoehtoisia lähtökohtia. Hänen mielestään vastuun lähteeksi olisikin löydettävä aina taho, jolla todellisuudessa on valtaa.

Eskelinen käsittelee tutkimustyössään lisäksi ideaa kehityksestä ja siitä käytyä keskustelua. Hänen mukaansa kehityksestä puhuminen estää resurssien jakamisesta ja oikeudenmukaisuudesta puhumista. Eskelisen mukaan idea jatkuvasta kehityksestä kätkee näkyvistä poliittisen vallan. Miksi rikkaat ja kehittyneet maat pitäisi nähdä tiennäyttäjiä eikä vastuullisina köyhyydestä? Onko jatkuva edistys ja kehitys onnistunut poistamaan köyhyyttä?
- Köyhyyttä on pyritty ratkaisemaan jatkuvan talouskasvun idean avulla, mutta siinä ei ole onnistuttu. Rikkailta mailta pitäisi jatkuvan kasvuideologian sijasta löytyä poliittista vastuuta, Eskelinen tuumaa.

Teppo Eskelinen (s. 1977) on työskennellyt toimittajana ja tutkijana. Eskelinen on kehitysmaiden ja köyhyyden tutkimusteemoillaan aktiivinen suhteessa kansalaisjärjestöihin. Eskelisen lisensiaatintyö on tarkastettu 5.9.2005 Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Lisätietoja:
Tutkija Teppo Eskelinen, p.(014) 260 2838, teeskeli@cc.jyu.fi.
Liisa Harjula liisa.harjula@adm.jyu.fi

JY viestintä 18.09.2007

Stora Enso sulkee erittäin nopeaan tahtiin Summan ja Kemijärven

Stora Enso toteuttaa ilmoittamansa Kemijärven sellutehtaan ja Haminassa sijaitsevan Summan paperitehtaan sulkemiset erittäin kireällä aikataululla.

Yhtiön torstaiaamuisen ilmoituksen mukaan Summa menee kiinni jo kahden viikon kuluttua tammikuun lopussa ja Kemijärvi huhtikuun lopussa.

Päättyneiden yt-neuvottelujen aikana henkilöstön vähennystarve supistui runsaalla sadalla hengellä 985 henkilöön, joista määräaikaisia on 170, erilaisten eläkejärjestelyjen piirissä on 255 henkeä, ja loput 560 jäävät yhtiön mukaan uudelleenkoulutuksen ja työllistämistoimien piiriin.

Stora Enson vastaus lappilaisen kansanliikkeen ja tehtaan henkilökunnan vetoomuksiin toiminnan jatkamisesta oli tyly: tehdasta ei myydä uudelle yrittäjälle, vaan se suljetaan lopullisesti. Päätöstään yhtiö perusteli kotimaisen puun riittämisellä konserniin kuuluville Veitsiluodon ja Oulun tehtaille.

Kemijärvestä on tehnyt ostotarjouksen kotimainen Ruukki Group. Siitä ja myös Summan tahtaasta ovat olleet kiinnostuneita myös useat sijoittajaryhmät.

Lappilaisen elinkeinorakenteen säilyttämistä vaativat kemijärveläiset ovat koonneet asiantuntijalausuntoja puun riittävyydestä alueella. Stora Enso ei taipunut myöskään sellutehtaan muuttamiseen biodiesel- tai etanolilaitokseksi.

Summan tehtaan sulkemista yhtiö perusteli edelleen tehtaan heikoilla pitkän aikavälin kannattavuusodotuksilla vuoksi.

"Huolimatta tehtaan työntekijöiden ponnistuksista tehdas ei pysty kilpailemaan tulevaisuudessa käyttäessään kallista puuraaka-ainetta, josta merkittävä osa on tuontipuuta", yhtiö totesi.

Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen ilmoitti lopetuspäätöksen yhteydessä, että yhtiö kaksinkertaistaa viiden miljoonan euron tukipakettinsa uusien työpaikkojen luomiseksi. Valtio on jo ilmoittanut tukevansa työllistymistä 15 miljoonalla.

Karvisen mukaan Kemijärven ja Summan liikekiinteistöille on tarkoitus löytää uutta liiketoimintaa, joka ei kilpaile kriittisestä sellupuun kysynnästä tai tuotetarjonnasta.

"Osa keskusteluissa olevista ehdotuksista pohjautuu Itä-Lapin metsien käyttöön, ja ne tukevat myös Stora Enson kuitupuun hankintaa", Karvinen totesi.

Metsien käyttöön pohjautuva vaihtoehto tarkoittaa esimerkiksi järeän puun käyttöön perustuvaa mekaanista puunjalostusta, jonka raaka-aineen
hankkimisen yhteydessä metsästä tulee sellutehtaiden käyttöön kuitupuuta.

Stora Enso kokosi torstaina myös muut nykyiseen saneerausaaltoonsa liittyvät toimintojen vähentämiset ja niiden työvoimavaikutukset.

Anjalan tehtaalla suljetaan yksi paperikone ensi marraskuussa. Sen henkilöstövähennys on 170. Kymenlaakson yhteisistä palveluista vähenee 122 ja Helsingin konttorista 29 henkeä.

Laminaatti- ja erikoispapereita valmistavalle Kotkan tehtaalle etsitään uutta omistajaa. Ruotsissa Norrsundetin sellutehdas suljetaan tämän vuoden lopulla. Siellä yt-neuvottelut ovat kesken.

HS.fi 17.1.2008

Stora Enso irtisanoo tuhat

Stora Enso irtisanoo Kemijärven ja Summan tehtaiden sulkemisen vuoksi 985 henkilöä, mikä on runsaat sata työntekijää vähemmän kuin yhtiö ilmoitti lokakuussa.
Stora Enso pistää kiinni Kemijärven sellutehtaan pysyvästi huhtikuun lopussa. Summan tehdas lopettaa toimintansa jo tämän kuun lopussa. Anjalan paperikoneen Stora Enso sulkee marraskuussa.

Kovimmin päätökset kohtelevat Summaa, jossa työpaikan menettää 450 henkilöä.

Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen sanoo, ettei ratkaisujen perusteena oleva näkemys kotimaisen puun riittävyydestä ole muuttunut. Hän vetoaa kaikkiin osapuoliin, että toimien kohteena oleville paikkakunnille saataisiin nopeasti uutta yritystoimintaa.

Karvisen mukaan Kemijärvellä osa esille tulleista ehdotuksista pohjautuu Itä-Lapin metsien käyttöön tavalla, joka tukee Stora Enson kuitupuun hankintaa.

STT - Iltalehti 17.1.2008

Aliravitsemus aiheuttaa kolmanneksen lasten kuolemista

Aliravitsemus aiheuttaa yli kolmanneksen lasten kuolemista maailmalla, kertoo kansainvälinen asiantuntijaryhmä. Yksinkertaisilla rintaruokintaa edistävillä ja lisäravinteita tarjoavilla ohjelmilla monen kuolema voitaisiin estää.

Aiemmin on arvioitu, että noin puolet lapsuusajan kuolemista johtuu aliravitsemuksesta. Uudet luvut perustuvat 139 maassa tehtyihin tutkimuksiin ja olemassa olevien tilastotietojen uuteen analysointiin. Asiaa koskeva raporttisarja julkaistiin Lancet-lehdessä.

Tutkijoiden arvion mukaan vakavaan ruuan puutteeseen liittyvät ongelmat aiheuttivat 2,2 miljoonan alle viisivuotiaan lapsen kuoleman vuonna 2005.

Liian paljon lapsia kuolee edelleen sen takia, etteivät hallitukset, kansalaisjärjestöt ja yksityiset lahjoittajat kykene koordinoimaan toimintaansa, asiantuntijat kirjoittavat.

Henkiin jääviä vakavasta aliravitsemuksesta kärsineitä lapsia odottaa huonon terveyden ja kehitysongelmien leimaama elämä.

STT - KS.fi 17.1.2008

Itälä: EU:n perustuslaki vie presidentiltä valtaa

Europarlamentaarikko Ville Itälän (kok.) mukaan EU:n uusi perustuslaki vähentää oleellisesti presidentin valtaa. Itälä sanoo Turun Sanomien ja Väli-Suomen sanomalehtien haastattelussa, että perustuslaki tuo unionille yhteisen ulkopolitiikan, jolloin presidentin ulkopoliittinen valta katoaa.

- Kaikki ulkopolitiikka on jatkossa EU:n politiikkaa, joka kuuluu Suomen valtiosäännön mukaan hallitukselle. -- Presidentillä ei silloin ole enää juridista eikä loogistakaan syytä lähteä EU-kokouksiin. Kahden lautasen ongelma poistuu, Itälä sanoo.

Itälän mukaan näin odotettiin käyvän, kun Suomen vuonna 2000 voimaan astunutta perustuslakia säädettiin. EU:n ulkopoliittisen roolin vahvistumisen odotettiin hänen mukaansa kuitenkin vievän paljon kauemmin. EU:n perustuslain on määrä astua voimaan vuonna 2009.

Itälä kuvaa presidentin roolia lähes seremonialliseksi, kun ulkopoliittinen valta poistuu. Presidentinvaalin hän pitäisi kuitenkin vastaisuudessakin kansanvaalina.

STT - KS.fi 16.1.2008

Eurohintoja yhä vaikea ymmärtää

Eurot aiheuttavat yhä päänvaivaa kuluttajille jokapäiväisissä ostoksissa. Kuluttajatutkimuskeskus arvioi, että kuluttajien hintatietoisuus on yhä heikompi kuin markka-aikana.
Useampi kuin joka kymmenes kuluttaja ei kyselyssä pystynyt arvioimaan lainkaan maitolitran tai makkarapaketin hintaa euroissa. Hinta-arvion esittäneet taas tekivät keskimäärin lähes 30 prosentin virheen hinnoissa.
Vielä markka-aikana miltei kaikki samanlaiseen kyselyyn vastanneet pystyivät esittämään hinta-arvion arkipäivän ostoksille, ja hintavirhekin jäi alle 20 prosenttiin.
Erikoistutkija Anu Raijas Kuluttajatutkimuskeskuksesta pitää tutkimustulosta yllättävänä, sillä eurosetelit ja -kolikot ovat olleet käytössä jo viisi vuotta.
"Eurojen käyttöönoton alkushokin jälkeen kuluttajien hintatietoisuus näyttää jopa huonontuneen aiemmista vuosista."

HS – STT 10.12.2008 ECRE: Rajavalvontatoimet uhka turvapaikanhakijoiden oikeuksille EU:ssa

Eurooppalaisten pakolaisjärjestöjen kattojärjestö ECRE:n julkaisema selvitys Defending Refugees´ Access to Protection in Europe käsittelee rajavalvonnan ja kansainvälisen suojelun välisiä ristiriitoja. Yhä tiukempi rajojen valvonta Euroopassa uhkaa pakolaisten perusoikeutta suojelun hakemiseen. Turvapaikanhakijoiden määrä onkin jatkuvasti laskenut EU:ssa.
Euroopan mailla on käytössä laaja valikoima maahanmuuton valvontatoimia sekä unionin ulkorajoilla että EU:n ulkopuolisissa maissa. Valvontatoimet pitävät sisällään viisumimääräyksiä, kuljetusyhtiöille määrättäviä rangaistuksia, maahanmuuttovirkailijoiden toimintaa ulkomailla, alusten kulkuun puuttumista merialueilla sekä EU:n rajoille saapuneiden ihmisten pahoinpitelyjä ja välittömiä käännytyksiä.

Jäsenvaltioiden rajavalvontatoimet voivat monissa tapauksissa olla vastoin sekä kansallisia että kansainvälisiä pakolais- ja ihmisoikeussopimuksia tai EU:n yhteisölainsäädäntöä. Valvontaa ja maahanpyrkijöiden estämistoimia on laajennettu myös EU:n rajojen ulkopuolelle, mutta toiminnan siirtäminen ulos unionin alueelta ei poista jäsenvaltioiden kansainvälisiä suojeluvelvoitteita turvapaikanhakijoita kohtaan.

Mikäli näihin vakaviin ongelmiin ei puututa, turvapaikanhakijoiden määrä EU:ssa saattaa edelleen laskea samalla kun pakolaisten määrä maailmassa on nousussa. Tällainen kehitys tekisi suunnitteilla olevasta, yhteisestä eurooppalaisesta turvapaikkajärjestelmästä merkityksettömän ja kasvattaisi kehitysmaiden taakkaa yhä enemmän.

ECRE käsittelee julkaisussaan Euroopan valtioiden ja EU:n rajavalvontavirasto FRONTEX:in toimenpiteitä, joilla pyritään estämään sääntelemätöntä maahanmuuttoa. Selvitys esittää myös toimenpidesuosituksia siitä, miten FRONTEX, EU-komissio ja jäsenvaltiot voisivat kehittää maahanmuuton hallintaa pakolaisten oikeudet paremmin huomioivaksi.
9.1.2008

Unohda Helsinki alle 3000 euron palkalla

Nelihenkisen perheen ei - taloudellisesti katsoen - kannata muuttaa Helsinkiin, jos pääkaupunkiseudulta saatavan uuden työn palkka jää alle 3000 euron.
Tähän lopputulokseen on tullut Pellervon taloudellisen tutkimuskeskus. Raportti asiasta julkistettiin tänään.
- Nelihenkisen perheen tapauksessa työllistyminen ja muuttaminen tai pendelöinti Helsinkiin lisää kotitalouden käytettävissä olevia tuloja vain muutamia satoja euroja ellei uuden työn palkkataso ole selvästi yli 3000 euroa kuukaudessa, selvityksessä kirjoitetaan.
Sen sijaan yksinasuvalla sama raja tulee vastaan selvästi alempana, noin 2600 eurossa.
Helsinkiin ei kannata tulla korkeiden asumiskustannusten ja matkakulujen takia.
Samalla raportti kertoo, että pääkaupunkiseudun työvoimapula johtuu suurelta osin asumisen ja matkustamisen kalleudesta.
Se rajoittaa muuttoa, koska työn tekeminen Helsingin seudulla ei useinkaan lisää sinne muuttavan työttömän tuloja. Etenkin perheellisille pitkien työmatkojen tekeminen on edullisempi vaihtoehto.
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportin mukaan tulojen nousu on keskimäärin 10 prosentin luokkaa eli korkeimmillaankin vain muutamia satoja euroja.
Asuntojen hinta ja liian vähäinen asuntotuotanto eivät ole yhtä suuri ongelma muilla kasvualueilla. Pääkaupunkiseudulla kaavoitettua tonttimaata olisi lähes kymmenen kertaa enemmän kuin mikä on asuntorakentamisen määrä. Maata ei kuitenkaan myydä, koska hintojen odotetaan nousevan.
Tutkijat suosittelevat asian korjaamiseksi rakentamattoman tontin kiinteistöveron nostamista. Myös vuokra-asuntotarjonnan lisääminen esimerkiksi määräaikaisin tukitoimin voisi olla perusteltua.
Kauppalehti, STT 08.01.2008

Suomalaiset: Köyhyys johtuu olosuhteista, ei ihmisestä itsestään

Valtaosa suomalaisista pitää köyhyyden syynä sitä, että ihminen on työtön tai hänellä on liian pieni palkka.
Vain kolmannes katsoo, että köyhyydestä saa syyttää itseään.
Hieman yli puolet jakaa väitteen, että köyhyys johtuu ihmisen huonosta onnesta.
Asiaa on selvittänyt Kelan erikoistutkija Mikko Niemelä vuonna 2005 kerätyn väestökyselyn pohjalta. Kyselyn otos oli 4 000.
Lähes 64 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä sen väitteen kanssa, että ihminen on köyhä, koska hänellä ei ole ollut samoja mahdollisuuksia kuin muilla.
Tuoreet tulokset ovat linjassa köyhyystilastojen kanssa, joiden mukaan köyhyys liittyy erityisesti työttömyyteen ja työmarkkinoiden epävarmuuksiin.
Väestöryhmittäin käsitykset köyhyyden syistä eroavat vain vähän.
Pohjoismaisiin naapureihin verrattuna suomalaiset korostavat hieman enemmän ihmisen omaa syytä köyhyyteensä.

helsingin sanomat 7.1.2008 14:36

Sitran johto läksyttää taas suomalaisia

Esko Ahon vetämän Sitran johto läksyttää suomalaisia taas. Johtaja Timo Hämäläisen mielestä kansalaiset keskittyvät omaan napaansa piittaamatta muista. Aiemmin Aho löylytti kuntoaan laiminlyöviä.

Oma etu näyttää ajavan yhä useammin yhteisen edun ohi myös Suomessa. Tätä mieltä on Sitran ennakointijohtaja Timo Hämäläinen.

– Toimitaan oman intressin ohjaamana välittämättä, mitä siitä muille seuraa.
Sitra on eduskunnan alainen sijoitusrahasto, joka muun muassa sijoittaa yrityksiin ja tekee tutkimuksia. Sitralla on myös terveysalan kehityshankkeita.

Hämäläinen pelkää, että omaan napaan tuijottaminen heikentää yhteiskunnan ilmapiiriä.
Hänen mielestään myös yhteistä etua ajavat ihmiset saattavat muuttua itsekkäiksi, koska eivät halua, että heitä käytetään hyväksi.

– Ihmiset kokevat itsensä helposti hyväksikäytetyiksi, ja he menettävät motivaation toimia yhteisön kannalta hyvällä tavalla.

Esimerkiksi varallisuuden tavoittelu on Hämäläisen mukaan tuomittavaa silloin, jos siitä aiheutuu ongelmia muille.

Muita esimerkkejä itsekkäästä käyttäytymisestä ovat ympäristön roskaus, ylinopeuden ajo ja vähentynyt halu talkoisiin.

Hämäläinen kritisoi myös yksin omalla autolla liikkumista, jos julkista liikennettä olisi käytettävissä.

Hän vetää rajan siihen, että itsekkyys aiheuttaa ongelmia muille.
– Yksin autolla ajaminen aiheuttaa saastumista ja ruuhkautumista.

Kansalaiset ponnistelisivat Moral Sentiments and Material Interests -nimisen kirjan mukaan yhteisen hyvän eteen, jos muutkin tekevät niin. Kirjassa on eri ulkomaisten yliopistojen tutkijoiden artikkeleita.

Nykyistä parempi yhteishenki motivoisi väkeä Hämäläisen mielestä esimerkiksi työpaikoilla, järjestöissä ja taloyhtiöissä.

Yliasiamies Esko Aho vaati pari vuotta sitten Kauppalehdessäihmisiä ottamaan vastuuta omasta terveydestään enemmän.

Ahon mielestä tukia sairastuneille pitäisi vähentää, jos sairaus on aiheutettu esimerkiksi tupakan, viinan, rasvan ja kuntoilun laiminlyönnin takia.

Sen sijaan kunnostaan huolehtivat saisivat sairastuttuaan tukia enemmän kuin muut.
Suomalaiset ovat muuttaneet tapojaan parempaan suuntaan terveysasioissa, arvioi Sitran ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi.

Hanhijärvi perustelee kantaansa muun muassa sillä, että muutama vuosi sitten avattu nettipalvelu terveyskirjasto on kerännyt paljon kävijöitä.

Terveydestä tietoa jakavan palvelun perustivat Sitra ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.

Taloussanomat 7.1. 2008 06:31

Kysely: Usko hallitukseen hiipunut

Kansa ei luota Matti Vanhasen hallitukseen yhtä paljon kuin aiemmin.

Kansalaisilla ei ole järin suurta luottamusta siihen, että hallitus toteuttaa heidän tärkeimpinä pitämänsä tavoitteet. Kyselystä kertoo Helsingin Sanomat verkkosivuillaan.

Vain 36 prosenttia vastaajista piti erittäin tai melko todennäköisenä, että hallitus toteuttaa kaikkein keskeisimmät tavoitteet. Melko epätodennäköiseksi menestysmahdollisuudet arvioi puolet. 14 prosenttia katsoi, että hallituksen edellytykset onnistua ovat erittäin epätodennäköiset.

Eniten hallitukseen luottavat keskustalaiset. Kokoomuslaisten enemmistö on jo kallistunut epäluottamuksen puolelle, vaikka vielä viime kesänä he olivat kaikkein luottavaisimpia. Epäluottamus on suurinta vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajien joukoissa.
Yli puolet vastaajista nimesi hallituksen tärkeimmäksi tai toiseksi tärkeimmäksi tavoitteeksi hyvinvointipalvelujen turvaamisen. Seuraavaksi eniten mainintoja sai köyhyyden ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen.

Suomen Gallup haastatteli Helsingin Sanomien kyselyä varten tuhatta suomalaista joulukuun alkupuolella.

STT- Keskisuomalainen 6.1.2008

Euroalueen inflaatio ylsi kolmeen prosenttiin

Euroalueen inflaatio eli kuluttajahintojen vuosinousu pysyi marraskuun lukemassaan joulukuussa.

Nousua kertyi alustavan tiedon mukaan vuositasolla 3,1 prosenttia.
Lukema on korkein yli kuuteen vuoteen. Hintoja nostivat etenkin kallis energia ja elintarvikkeet.
Euroopan keskuspankin tavoitteena on pitää inflaatio kahden prosentin tuntumassa.

Taloussanomat 4.1. 12:23

Asiantuntijat: Tuloerot kasvakoot

Presidentti Tarja Halosen huoli hyvinvoinnin epätasaisesta jakautumisesta ei saa vastakaikua: tutkijat pääosin hyväksyvät tuloerojen kasvun. Hyvätuloisimmat kasvattavat eroa palkansaajiin ansiokisassa.

Presidentti Tarja Halonen on huolissaan hyvinvoinnin säröilystä. Hän sanoi uudenvuodenpuheessaan, että vaikka kansantulo on kasvanut, väestöryhmien hyvinvointierot eivät ole hävinneet.

Halosen mukaan erot hyvinvoinnissa etenkin ääripäiden välillä ovat kasvaneet. Erityisen huolestuttavaa hänen mielestään on, jos lapset kärsivät tästä.

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen tutkijan Reijo Mankisen mielestä tuloerot kuuluvat asiaan. Etla on lähellä työnantajia oleva laitos.

-En lähtisi hirveästi kritisisoimaan maailmaa tässä suhteessa.

Hänen mukaansa hyvät tulot pääsääntöisesti kannustavat yrittämistä ja työntekoa.

-Eri asia on, ovatko mittasuhteet oikeat.

Mankisen mielestä sijoittamisen osinkotulot ovat "ihan hyväksyttäviä".

Myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Suoniemi hyväksyy tuloerojen kasvun tietyin edellytyksin.

-Jos tuloerojen kasvu tuo dynamiikkaa ja nopeaa kasvua, se ei ole niin haitallista. Jos kakkua vain jaetaan, se ei kasva.

Suoniemi pitää sen sijaan haitallisena, jos esimerkiksi tuloerot kasvavat verohelpotusten takia. Viime vuosikymmenen alussa pääomatulojen verotusta helpotettiin.

Palkkatuloja on muutettu pääomatuloiksi verouudistuksen jälkeen.

Tulonsiirrot, esimerkiksi työttömyysturva, eivät ole pysyneet esimerkiksi palkkatulojen nousun tahdissa.

Suoniemen mielestä on hyvä pitää huoli, että työn tekeminen on aina kannattavaa.

-Sosiaaliturvan perustasoa voidaan vähän nostaa, hän kuitenkin myöntyy.

Hyvätuloisin väestön kymmenys tienasi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 keskimäärin 52 085 euroa eli 68 prosenttia enemmän kuin vuonna 1994.

Isotuloisimpien ansiot koostuvat pääasiassa osingoista.

Sen sijaan pienituloisin kymmenys ansaitsi toissavuonna keskimäärin 9 462 euroa eli 18,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 1994.

2.1.2008 - Plaza.fi,Taloussanomat

Lehdistä saksittua 2008

Kehitysapu kasvaa ensi vuonna prosentin sadasosalla

Budjettiriihessä elokuun lopussa ei näillä näkymin riidellä ainakaan kehitysyhteistyön määrärahoista, sillä ulkoministeriö tyytyy valtiovarainministeriön esitykseen 910 miljoonan euron rahoista.
Kaikkien kehitysyhteistyökelpoisten menojen loppusumman arvioidaan olevan vuonna 2009 yhteensä 910 miljoonaa euroa, ilmenee 1. elokuuta julkaistusta talousarvioesityksestä. Summa vastaa esityksen mukaan noin 0,46 prosenttia Suomen bruttokansantulosta.
Kehitysyhteistyövarat kasvavat noin prosentin sadasosan verran, sillä kuluvan vuoden budjetissa menojen osuuden arvioitiin olevan 0,45 prosenttia bruttokansantulosta. Bruttokansantulo-osuudet ovat kuitenkin viime vuosina jääneet toistuvasti arvioita alemmaksi vahvan talouskasvun vuoksi.
Kehitysyhteistyömenojen nykyisellä kasvutahdilla Suomi ei tule saavuttamaan EU-tavoitetta. EU-maat sopivat vuonna kolme vuotta sitten, että vanhojen jäsenmaiden avun minimitaso on 0,51 prosenttia vuonna 2010.

Euromääräistä kasvua kymmenyksen
Euromääräisesti kehitysyhteistyörahat kasvavat 85 miljoonalla. Prosenteissa kasvu on noin 10 prosenttia kuluvasta vuodesta.
Varsinainen kehitysyhteistyöhön esitetään yhteensä 730,9 miljoonaa euroa hallinnonalalle osoitetun kehyksen mukaisesti. Loppuosa koostuu muun muassa muiden ministeriöiden kehitysyhteistyökelpoisista menoista.
Teollisen yhteistyön rahaston eli Finnfundin pääoman korottamista jatketaan. Viime vuotiseen tapaan pääoman korottamiseen käytettävä 15 miljoonaa euroa otetaan kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä. Finnfund tarjoaa riskirahoitusta yritysten investoinneille kehitysmaissa.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus 1.8.2008  

Kemira aloittaa yt-neuvottelut 300 työntekijän vähentämiseksi

Kemira aloittaa YT-neuvottelut noin 300 työntekijän vähentämiseksi. YT-neuvottelut koskevat Oulun, Vaasan, Äetsän, Espoon ja Helsingin toimipaikkoja. Kemiran mukaan yhtiö pyrkii vähennyksiin tehtävä- ja toimipaikkasiirroilla sekä eläkejärjestelyillä.
"Toimipaikkojen määrä ei vähene Suomessa, mutta valitettavasti suorien irtisanomisten mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Näistä asioista neuvottelemme henkilöstömme kanssa lähiviikkojen aikana", toteaa Kemira Suomen henkilöstöjohtaja Jukka Oinonen tiedotteessa.
Kemirassa työskentelee noin 10 700 henkilöä. Suomen toimipaikoilla työntekijöitä on vajaat 3 000 henkilöä.

helsingin sanomat  4.8.2008

Vuokrat nousevat roimasti

Asuntojen vuokrat nousevat edelleen voimakkaasti. Vapaarahoitteisissa asunnoissa vuokrat nousevat 5 - 10 prosenttia vuoden aikana. Syynä vuokrien nousuun on energian, veden, jätehuollon sekä muiden palvelujen jatkuva kallistuminen.

Kustannusten noususta kärsitään eniten vuokrataloyhtiöissä, joissa kulujen kasvu siirtyy suoraan asuntojen vuokriin.

Vuokralaisten keskusliiton järjestö- ja koulutuspäällikkö Ilpo Eerola kertoo, että osa vielä öljyllä lämmitetyistä vuokrataloyhtiöistä on joutunut tarkistamaan talojen vastikkeita kesken tilikauden nimenomaan öljyn hintojen kallistumisen vuoksi.

Vuokrat nousevat eniten kasvukeskuksissa, joissa asuntojen kysyntä on kovaa.

Korotuspaineita aiheuttavat myös jätteen, veden ja peruskorjausten sekä muiden palvelujen hintojen nousu. Tilastokeskuksen mukaan kiinteistöjen ylläpidon kustannukset nousivat tammi-maaliskuussa lähes 7,5 prosenttia.

Vuokranantajien toiminnanjohtajan Miia Koro-Kanervan mukaan 5 - 10 prosentin kasvuvauhti kasvukeskuksissa säilyy ja on suurinta pienten asuntojen kohdalla. Syrjäseuduilla näin ei ole.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki ei ole vielä julkistanut korotuksiaan, mutta Vuokralaisten keskusliitossa arvioidaan vuokrien nousevan noin euron neliöltä.

Yksityisissä vuokra-asunnoissa vuokrien nostot on usein kirjattu sopimukseen, eivätkä ne voi nousta yhtä nopeasti. Silti korotuspaineet näkyvät myös vapaarahoitteisissa asunnoissa.

Kustannusten kasvu heikentää sekä vuokranantajien että vuokralaisten asemaa. Vuokranantajan kannattavuus heikkenee, ellei kustannuksia siirretä vuokraan. Vuokralaisen kannalta vuokrat ovat nyt jo huipussaan; kallistuva asuminen lohkaisee yhä suuremman osan palkkapussista.

YLE Uutiset 2.8.2008

Sähkön hintaan ennakoidaan 20 prosentin nousua vuodessa

Sähkön hinnan ennustettaan nousevan noin 20 prosenttia vuoden sisällä. Näin arvioi Vaasan yliopiston energiamarkkinoita ja kuluttajakäyttäytymistä tutkivan Vaasa EMG:n tiedotuspäällikkö Teemu Närvä.

Energiayhtiöistä ainakin Vattenfall ja Fortum nostavat hintaa jo syksyllä.

Vattenfall nostaa syyskuun alusta sähkön hintaa keskimäärin 9,7 prosenttia. Korotus koskee toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia, ja sen vaikutus sähkölaskun loppusummaan on yhtiön arvion mukaan noin viisi prosenttia. Korotus koskee noin neljäsosaa Vattenfallin asiakkaista.

Myös energiayhtiö Fortum nostaa sähkönjakeluhintojaan syyskuun alusta. Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Joensuussa hinnat nousevat keskimäärin yhdeksän prosenttia.

Ensi vuoden puolella sähkön hinnan ennakoidaan nousevan noin 10 prosenttia.

Tiedotuspäällikkö Närvän mukaan kilpailuttaminen ei tällä hetkellä juurikaan kannata, vaan kilpailuttamalla saadaan korkeintaan lyhytaikaisia säästöjä.

- Tällä hetkellä on sellainen valitettava tilanne, että tarjoushinnat on noin 10 prosenttia kalliimmat kuin sähkön listahinnat. Kilpailuttamalla on erittäin vaikea saada säästöjä sähkölaskuun, Närvä sanoo.

Lisäksi halvimmat tarjoushinnat ovat toistaiseksi voimassa olevia hintoja, jotka saattavat nousta kuukauden varoitusajalla.

Sähkölämmittäjän ainoa keino vaikuttaa sähkölaskuunsa on Närvän mukaan sähkön säästäminen.

YLE Uutiset 1. 8. 2008

Kuluttajien luottamus talouteen heikkeni heinäkuussa

Kuluttajien luottamus talouteen heikkeni Tilastokeskuksen mukaan edelleen heinäkuussa. Kuluttajien luottamusta kuvaava osoitin laski maanantaina julkistettujen tietojen mukaan pistelukuun 6,5. Luottamusindikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 13,8 pistettä.
Myös luottamus omaan talouteen oli selvästi vuoden takaista ja pitkän ajan keskiarvoa heikompi.
Puolet kuluttajista arvioi Suomen talouden heikkenevän seuraavan vuoden aikana. Taloudellisen tilanteen paranemista odotti vain 12 prosenttia vastaajista. Kuluttajien odotukset oman talouden kehityksestä olivat myös pitkän ajan keskiarvoa heikommat.
Kotitalouksien rahatilanne oli luottamusindikaattorin mukaan kuitenkin edelleen selvästi parempi kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Silti inflaatio-odotukset ovat vahvistuneet. Ajankohtaa pidetään huonona lainan ottamiselle.

STT 28.7.2008

Eläkeotteet paljastaneet laiminlyöntejä

Työntekijöille postitetuista työeläkeotteista on tehty jo yli tuhat selvityspyyntöä. Työnantajien tekemät laiminlyönnit työsuhteiden ja eläketietojen ilmoituksissa paljastuvat aiempaa helpommin, kun vastuuta eläketietojen seuraamisesta on siirretty työntekijöille itselleen. Asiasta kertoo sunnuntain Aamulehti.Työnantajan laiminlyöntien lisäksi ihmetystä on herättänyt julkisen puolen eläketietojen puuttuminen otteesta. Näillä näkymin kunnan työsuhteiden ja julkisen sektorin tiedot näkyvät eläkeotteissa vasta vuonna 2010.


STT 27.7.2008

EU hyväksyy Kanadassa kielletyn kemikaalin

Euroopan unionin terveysviranomaiset eivät näe tarpeelliseksi kieltää bisfenoli A -nimistä kemikaalia, joka keväällä kiellettiin Kanadassa. EU:n elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) keskiviikkona antamassa lausunnossa sanotaan, että bisfenoli liukenee ihmisen aineenvaihduntaan nopeasti. EFSAn tutkijoiden mukaan se häviää aineenvaihdunnasta nopeasti, myös aivan pienillä vauvoilla.
Bisfenoli A:sta eli BPA:sta voi tehdä polykarbonaattimuovia. Sitä on muovituotteissa, kuten lasten tuttipulloissa ja muovisissa ruokapakkauksissa. Bisfenolin on todettu vaikuttavan hormonitoimintaan ja immuunijärjestelmään. Viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat, että kemikaali vaikuttaa paljon pienemmissä pitoisuuksissa kuin aiemmin luultiin.
Kanadan terveysviranomaiset kielsivät viime huhtikuussa bisfenolia sisältävien tuttipullojen markkinoinnin ja maahantuonnin.

STT 24.07.2008

TeliaSonera vähentää lähes 3000 työntekijää

Teleyhtiö TeliaSonera vähentää tuhansia työntekijöitä vaikka tulos ennen veroja parani huhti-kesäkuussa 6,2 miljardiin kruunuun eli noin 654 miljoonaan euroon. Viime vuonna samaan aikaan tulos oli 597 miljoonaa euroa. 
Konsernin liikevaihto kasvoi vuoden toisella neljänneksellä liki 6 prosenttia 25,3 miljardiin kruunuun eli noin 2,7 miljardiin euroon
Toimitusjohtaja Lars Nyberg pitää tulosta tyydyttävänä. Loppuvuoden kehitysnäkymät ovat yhtiön mukaan ennallaan.
Konserni kertoi myös jatkavansa alkuvuodesta julkaisemaansa tehostamisohjelmaa, joka leikkaa noin 2 900 työpaikkaa Suomesta ja Ruotsista. Yhtiön mukaan kaksi kolmasosaa henkilöstöstä vähennetään Ruotsista ja yksi kolmasosa Suomesta. Yhtiö odottaa tehostamisen tuovan noin 5 miljardin kruunun eli runsaan 500 miljoonan euron vuotuiset bruttosäästöt.
STT 24.07.2008

Condoleezza Ricen pidätyksestä luvattu palkkio

Ryhmä uusiseelantilaisen yliopiston opiskelijoita lupaa Yhdysvaltain ulkoministerin Condoleezza Ricen kansalaispidätyksestä noin 2 000 euron palkkion. Rice saapuu vierailulle Uuteen-Seelantiin perjantaina.

Opiskelijat vaativat Ricen kansalaispidätystä hänen osallisuudestaan Irakin sotaan ja Geneven sopimuksen rikkomisesta.

- Haluamme näyttää, miten paljon ihmiset vastustavat Ricen toimia Yhdysvaltain hallituksessa, Aucklandin yliopiston opiskelijajärjestön edustaja David Do sanoo.

Rice saapuu Uuteen-Seelantiin Australiasta ja jatkaa matkaansa sunnuntaina.

AP 25.7.08

Pohjoismaat aikovat vetäytyä YK:n nopean toiminnan joukoista

Pohjoismaat aikovat vetäytyä YK:n nopean toiminnan joukoista yhteisellä päätöksellä, kertoo Turun Sanomat. Asiasta päätetään marraskuussa pidettävässä kokouksessa.
Syynä vetäytymiseen niin sanotuista SHIRBRIG-joukoista on puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin Jukka Tuonosen mukaan miehistöpula ja maiden muut sitoumukset.
"Joukkoihin ei vain ole käytännön tarvetta tai poliittista halua", sanoo puolestaan puolustusministeriön ylijohtaja Pauli Järvenpää Turun Sanomille.
YK:n nopean toiminnan joukot perustettiin YK:n silloisen pääsihteerin Kofi Annanin aloitteesta vuonna 1997. Joukkoja on käytetty tähän mennessä vain Afrikassa.
Parhaillaan YK:n joukot kouluttavat Afrikan Unionin sotilaita Sudanissa. Suomi vastaa Etelä-Sudanin poliisijoukkojen kouluttamisesta.
Muut operaatiot eri puolilla maailmaa on hoidettu Naton, EU:n joukkojen tai Yhdysvaltojen toimesta. Esimerkiksi Norja haluaa tästä lähin panostaa erityisesti Naton joukkoihin.

helsingin sanomat 23.7.2008

Tasa-arvo taantuu Itä-Euroopassa EU-jäsenyydestä huolimatta

BRYSSEL. EU-jäsenyys ei ole vauhdittanut naisten ja miesten tasa-arvoa Keski- ja Itä-Euroopan maissa.

Uusien jäsenmaiden johtajat eivät pidä tasa-arvoasioita tärkeinä. Naisten aseman parantaminen on jäänyt marginaaliin.

"Esimerkiksi Puolassa ja Tšekissä uhkaa jopa backlash (takaisku). Kaikki, minkä puolesta olemme taistelleet, on vaarassa", Monika Landmanová tasa-arvon puolesta kampanjoivasta International Gender Policy Network IGPN -järjestöstä varoitti Brysselissä.

Tshekkiläisen Landmanován mukaan poliittinen trendi lainaa nyt kristillisdemokraattien ja jopa äärioikeiston arvomaailmasta. Tähän suuntaukseen ei kuulu naisten aseman vahvistaminen.

Samasta suuntauksesta varoitti Itä-Euroopan naisverkoston NEWW:n kesäkuussa julkaistu tasa-arvokatsaus. Sen mukaan EU-jäsenyys on hyödyttänyt uusien jäsenmaiden naisia vain vähän, vaikka unioniin liityttiin suurin toivein.

Uudet jäsenmaat säätivät tasa-arvolakeja juuri ennen unioniin liittymistään 2004 ja 2007.

Monet niistä ovat kuitenkin jääneet tyhjiksi kirjaimiksi. Tasa-arvon toteutumista ei valvo kukaan, eikä tasa-arvotyölle ole varattu rahaa budjeteissa.

"Tasa-arvon puolesta kampanjoiminen on hyvin vaikeaa, koska poliitikot sanovat, että kaikkihan on jo saavutettu", Tania Tisheva bulgarialaisesta Bulgarian Gender Research -säätiöstä kertoi tasa-arvojärjestöjen tilaisuudessa Brysselissä.

Kommunismin aikana Itä-Euroopan maiden naiset olivat teoriassa tasa-arvoisia miesten kanssa, vaikka käytäntö olikin toista.

Rautaesiripun ratkettua tasa-arvosta puhuminen koettiin rasitteeksi menneeltä ajalta. Entisille itäblokin maille tuli kiire omaksua markkinatalouden opit. Nopea hyppäys vasemmalta oikealle iski pahasti etenkin naisiin.

IGPN:n mukaan köyhyys onkin naisistunut. Naiset saavat pienimmän siivun kaikesta: työpaikoista, palkoista, poliittisesta ja taloudellisesta vaikutusvallasta sekä terveyspalveluista.

Esimerkiksi Unkarissa naiskansanedustajien osuus on pyörinyt 1990-luvun alusta lähtien kymmenessä prosentissa. Romaniassa kansanedustajista naisia on yhdeksän prosenttia.

Bulgariassa osuus on jo parempi: vähän yli viidennes.

Mutta Bulgariassa perheväkivallan kieltävää lakia jouduttiin odottamaan seitsemän vuotta.

"Lain läpimeno onnistui lopulta vain siksi, että sitä rupesi ajamaan asialle omistautunut naiskansanedustaja", Tisheva kertoi.

Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämisestä määrätään EU:n perustamissopimuksesta. EU:n säätämät lait liittyvät lähinnä työelämään kuten samanpalkkaisuuteen. Unioni tukee myös tasa-arvohankkeita jäsenmaissa.

Paljon on kuitenkin kiinni yksittäisistä jäsenmaista. EU ei voi pakottaa kansallisia hallituksia ajamaan nykyistä naisystävällisempää linjaa.

Esimerkiksi Tšekissä kyse ei ole vain poliittisen tahdon puutteesta. Monet päättäjät eivät tunne edes peruskäsitteitä kuten vaikkapa sitä, mitä tarkoittaa sukupuolistereotypia, NEWW:n raportti toteaa.

HS:fi 17.7.2008

Yli puoli miljardia elää alle kahdella dollarilla päivässä

Manilalaisen Limuel Encilan isä pystyy hankkimaan kodittomalle perheelleen noin 100 peson (1,52 euron) päivätulot etsimällä jätteiden seasta kierrätettävää materiaalia.

GENEVE. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö Unctad on huolissaan köyhien määrän jatkuvasta kasvusta.

Unctadin tuoreen raportin mukaan kaikkein köyhimmissä maissa 277 miljoonaa ihmistä elää alle dollarilla päivässä. Alle kahdella dollarilla joutuu tulemaan päivittäin toimeen 581 miljoonaa ihmistä eli enemmän kuin koko Euroopan unionissa on väkeä.

Vaikka köyhimpienkin maiden talous kasvaa rivakasti, väestönkasvu vie talouden kasvuprosenttien ja vielä kehitysavunkin tuomat hyödyt.

Maailman köyhimpien maiden sarjaan luokitellaan 50 maata kuten Afganistan, Etiopia, Haiti, Somalia, Mosambik, Sudan, Kongo, Mali, Senegal, Tansania ja Sambia. Joukossa on myös Suomen kehitysavun saajamaita.

Unctadin pääjohtaja Supachai Panitchpakdi arvostelee teollisuusmaiden antamaa kehitysapua.

"Kehitysapua ei pitäisi sitoa niin tiukkoihin sääntöihin kuin rikkaat valtiot ovat nyt tehneet. Köyhät maat eivät pysty sääntöjen takia noudattamaan sellaista kansallista politiikkaa, jota tarvitsisivat.
Tällaisia teollisuusmaiden vaatimia ehtoja ovat esimerkiksi talouslukujen kasvu, yksityistäminen ja pankkitoiminnan vapauttaminen."

Unctadin kritiikki kohdistuu myös Kansainväliseen valuuttarahastoon IMF:ään, jonka ehdollinen apu ei ole saanut köyhimpiä maita kasvuun.

Teollisuusmaiden virallinen kehitysapu kaikkien köyhimpiin maihin nousi pari vuotta sitten 28 miljardiin dollariin eli noin 17,5 miljardiin euroon. Köyhien maiden asukaslukuun suhteutettuna tämä luku on kuitenkin miltei 20 prosenttia alempi kuin vuonna 1990.

Kurjimpia maita eivät ole pystyneet nostamaan edes ulkomaiset investoinnit. Unctad moittii, että rahaa on syydetty ulkomailta pääasiassa luonnonvarojen kuten öljyn hyödyntämiseen.

Velkaongelma jäytää yhä varattomampia valtioita. Pääosa eli 34 maata 50:stä ei ole päässyt mukaan kansainväliseen velkojen anteeksianto-ohjelmaan.

Ne 16 maata, jotka siihen ovat yltäneet, ovat saaneet velkojen unohtamisesta apua talouskasvuunsa. Kaikkiaan näillä 50 maalla on ulkomaan velkaa nyt 132 miljardia dollaria.

"Ruuan kova nykyhinta vaikeuttaa entisestään vähävaraisimpien valtioiden asemaa ja uhkaa romuttaa tähänastiset taloussaavutukset", muistuttaa aiemmin Maailman kauppajärjestön pääjohtajana toiminut Supachai.

HS:fi 17.7.2008

Puolan pääministeri ja presidentti eri linjoilla uudistussopimuksesta

Puolan pääministeri haastaa maan presidentin näkemyksen Lissabonin sopimuksesta. Lissabonin sopimuksen ratifiointi on Puolan edun mukaista, sanoo Puolan pääministeri Donald Tusk.

Pääministeri Tusk kommentoi asiaa pian sen jälkeen, kun Puolan presidentti Lech Kaczynski oli ilmoittanut lehtihaastattelussa, ettei aio toistaiseksi allekirjoittaa EU:n uudistussopimusta.

Tuskin mielestä Puolan asettaminen samaan asemaan sopimuksen kansanäänestyksessä hylänneen Irlannin kanssa, olisi hyvin hankala tilanne.

Presidentti Kaczynskin mukaan Lissabonin sopimuksen ratifiointi olisi turhaa, koska irlantilaiset ehtivät jo hylätä sen kansanäänestyksessä runsaat kaksi viikkoa sitten. Hän totesi lehtihaastattelussa myös, että on vaikeata arvioida, miten Lissabonin sopimuksen lopulta käy.

Puolan parlamentti on hyväksynyt Lissabonin sopimuksen, mutta ratifiointi edellyttää presidentin allekirjoitusta. Konservatiivipoliitiokko Kaczynski on pitkään vastustanut uudistussopimusta.

Myös Tshekin presidentti ja monet poliitikot suhtautuvat viileästi Lissabonin sopimuksen ratifiointiin. Uudistussopimuksen eteneminen on keskeytynyt myös Saksassa, jossa maan korkein oikeus ottaa myöhemmin kantaa ratifioinnin laillisuuteen. Tähän mennessä 19 EU-maata on ratifioinut Lissabonin sopimuksen, jonka tarkoitus on tehostaa unionin rakenteita. Tullakseen voimaan se vaatii kuitenkin kaikkien 27 EU-maan hyväksynnän.

Jos Irlannin lisäksi jokin muu maa jättää Lissabonin sopimuksen ratifioimatta, koko uudistus on entistäkin syvemmissä vaikeuksissa. Presidentti Kaczynski kertoi aikeistaan samana päivänä, kun Ranska nousi EU:n puheenjohtajamaaksi.

Reuters, AFP 01.07.2008

Ranskasta EU-puheenjohtaja sopimuskriisin varjossa

Ranska on aloittanut kuusi kuukautta kestävän EU-puheenjohtajuuskautensa soraäänien saattelemana.

Puolan presidentti Lech Kaczynski kieltäytyi tänään toistaiseksi vahvistamasta uutta Lissabonin sopimusta. Kaczynskin mukaan tämä olisi hyödytöntä Irlannin jo kaadettua sopimuksen kansanäänestyksessään kolmisen viikkoa sitten.

Sekä Puolan hallitus että parlamentti tukevat sopimusta, mutta sen ratifiointi vaatii myös presidentin allekirjoituksen. Kaczynski sanoi lehtihaastattelussa, ettei EU:n pidä painostaa Irlantia asiassa, vaan Irlannin on ratkaistava asia itsenäiseksi.

Ranskan toiveena oli, että Irlannin tuloksesta huolimatta kaikki muut jäsenmaat vahvistaisivat tekstin. Tämän jälkeen Irlannin ongelmaa voitaisiin ratkoa erikseen. Taktiikka vaikeutuu huomattavasti, jos Irlannin lisäksi muutkin maat alkavat jättää sopimuksen ratifioimatta.
- Yritämme löytää ratkaisun, presidentti Nicolas Sarkozy lupasi.

Puolan lisäksi myöskään Tshekki ei ole vielä vahvistanut tekstiä. Lisäksi Saksassa odotetaan yhä perustuslakituomioistuimen linjausta sopimuksen laillisuudesta.

Ranska saattaa hyvinkin käyttää EU:n laajentumista painostuskeinona saadakseen vastahankaiset sopimuksen taakse. Sarkozy ilmoitti jo huippukokouksessa toissaviikolla, ettei EU voi laajentua ilman uutta sopimusta. Sekä Tshekki että Puola tukevat EU:n lisälaajentumista Balkanille.

Komission kanssa riitaa

Ranska juhlisti puolivuotisen puheenjohtajakautensa alkua muun muassa valaisemalla Eiffel-tornin Pariisissa EU:n keltaisella tähtikuviolla. Juhlallisuudet eivät kuitenkaan peittäneet alleen sitä, että Sarkozylla on Lissabon-sotkun lisäksi käsissään muitakin ongelmia unionin johtajana.
Suorasukainen presidentti on esimerkiksi napit vastakkain EU-komission kanssa Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvottelukierroksella. Ranska ei hyväksy kauppakomissaari Peter Mandelsonin myönnytyksiä maataloustukineuvotteluissa

Sarkozy hyökkäsi Mandelsonia vastaan jälleen maanantai-iltana televisiohaastattelussa. Komissio luonnehti kritiikkiä pettymykseksi ja perusteettomaksi.

MTV3-STT-AFP-DPA 01.07.2008

Lissabonin sopimus vaikeuksissa Saksassa

EU:n uudistussopimuksen ratifiointi on keskeytynyt Saksassa. Liittopresidentti Horst Köhler ei allekirjoita lakia, joka sisällyttäisi Lissabonin sopimuksen Saksan lainsäädäntöön, ennen kuin perustuslakituomioistuin on tutkinut sisällön, presidentinkansliasta kerrotaan.

Vasemmistopuolue ja yksi konservatiivisen kristillissosiaalisen liiton kansanedustaja olivat vedonneet asiassa perustuslakituomioistuimeen. Se ei ole kertonut, milloin ratkaisu on odotettavissa.

Saksan parlamentin molemmat kamarit ovat hyväksyneet Lissabonin sopimuksen. Ylähuoneesta eli liittoneuvostosta se tuli Köhlerin työpöydälle, ja allekirjoituksen piti olla lähinnä muodollisuus.

19 EU-maata on ratifioinut Lissabonin sopimuksen. Tullakseen voimaan se vaatii kuitenkin kaikkien 27 EU-maan ratifioinnin. Irlannista sellaista ei ainakaan ole tulossa, sillä sopimus kaatui kansanäänestyksessä runsaat kaksi viikkoa sitten.

AFP 30.3.2008

Stubb: EU-kokousten ilmapiiri poikkeuksellisen huono

Ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.) mielestä EU:n keskeisten kokousten ilmapiiri on tällä hetkellä poikkeuksellisen huono. Jäsenmaat tuovat kokouksiin kansallisia ongelmiaan, vaikka tietävät, että niitä ei saada siellä ratkaisua. Keskustelua ei synny, ja aikataulut sakkaavat.
Stubbin mielestä ongelma on, että kansalliset hallitukset sysäävät ongelmat EU:n syyksi ja ottavat onnistumiset omaan piikkiinsä. Ministeri kommentoi EU:n kokouksia Ulkopoliittisen instituutin ja Eurooppalaisen Suomen jälkilöylytilaisuudessa tänään .
- Näitä kokouksia vuodesta 1995 seuranneena olen ilman muuta huolestunut, Stubb sanoi.
EU ei voi kuitenkaan pysyvästi toimia tilanteessa, jossa huippukokoukset tuottavat vain laihoja tuloksia ja osanottajissa turhautumista.
Stubb pitää silti yllä virallista optimismia ja sanoo uskovansa, että Lissabonin sopimus on kaikesta huolimatta mahdollista saada voimaan ennen ensi kesäkuun EU-parlamenttivaaleja. Hänen mukaansa Irlanti voi tuoda lokakuun huippukokoukseen omia näkemyksiään siitä, millä keinoin sopimus voitaisiin tehdä irlantilaisille hyväksyttäväksi.
MTV3-STT 23.06.2008

Yritysmaailma ei tykkää Irlannin ei-tuloksesta

Eurooppalaiset yritysjohtajat ovat huolissaan EU:n sisäisestä sekoilusta. Lissabonin sopimuksen kaatuminen Irlannin kansanäänestyksessä tekee hallaa liiketoiminnalle, he varoittavat.

Financial Times -lehden haastattelemat johtajat ovat huolissaan siitä miten Irlannin äänestystulos vaikuttaa Euroopan kykyyn kilpailla Yhdysvaltoja ja Aasiaa vastaan.
Johtajat näkisivät mielellään vahvan euron ja vahvat Euroopan markkinat, mutta katsovat, sisäiset erimielisyydet heikentävät unionia ja haittaavat siten bisnestä. Vahvasta eurooppalaisesta yhteistyöstä olisi etua esimerkiksi energiaratkaisuista neuvoteltaessa.

Financial Times haastatteli Siemensin, itävaltalaisen OMV:n ja Adidaksen johtajia juhannusviikolla.

Taloussanomat 22.6.2008

EU:n huippukokous ei luopunut Lissabonin sopimuksesta

Brysselissä juhannuksena kokoontuneet EU-maiden johtajat pohtivat Lissabonin sopimuksen takkuamista seuraavan kerran lokakuussa. Polttoaineverojakin käsiteltiin.

Ei tullut takkia, eikä tuluskukkaroakaan. EU-maiden johtajilta jäi Brysselin juhannushuippukokouksessa keksimättä, millä konstilla unionin epäonninen perussopimus saataisiin voimaan.
Asiaan palataan lokakuussa pidettävässä huippukokouksessa, mutta tilanne tuskin ehtii olennaisesti muuttua siihen mennessä.

Irlannin pääministeri Brian Cowen totesi kollegoilleen, että on vielä aivan liian aikaista miettiä, miten irlantilaiset voitaisiin ylipuhua hyväksymään Lissabonin sopimus uudessa kansanäänestyksessä.
Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy kytki sopimuksen yhteen EU:n laajentumisen kanssa. Ellei uutta perussopimusta saada, ei unioni voi ottaa uusia jäseniä, Sarkozy linjasi. Samoilla linjoilla oli myös Saksan liittokansleri Angela Merkel.
Ranska ottaa EU:n puheenjohtajuuden heinäkuun alussa. Sarkozyn on määrä pian sen jälkeen vierailla Irlannissa selvittämässä syitä irlantilaisten vastustukseen.
Alunperin Lissabonin sopimuksen piti astua voimaan vuodenvaihteessa, mutta näillä näkymin EU taaplaa eteenpäin Nizzan sopimuksen pohjalta. Se merkitsee, että jo seuraavan komission nuppilukua pitäisi vähentää, sillä komissaarien määrää sovittiin vähennettäväksi, kun EU saa 27 jäsentä. Miten tämä toteutetaan, on vielä täysin auki.
Ensi kesäkuun EU-parlamenttivaaleissa valitaan näillä näkymin Nizzan sopimuksen määräämä lukumäärä parlamentaarikkoja. Suomelle se merkitsee samaa 13 paikkaa kuin Lissabon antoi, eli yhden paikan vähennystä nykyisestä.
Esimerkiksi Ruotsi, Itävalta ja Espanja saavat kuitenkin tyytyä pienempään määrään edustajia parlamentissa. Parlamenttiin valitaan Nizzan säännöillä 738 edustajaa, eikä 751 kuten Lissabon olisi määrännyt.
Lissabonin sopimuksen kariutuminen merkitsee myös sitä, että EU:n ei tarvitse ensi vuoden alussa valita presidenttiä.

Ei veroalea polttoaineille

Kokous käsitteli myös polttoaineiden ja elintarvikkeiden nopeaa viimeaikaista hinnannousua.
Veroalennuksille ei löytynyt kannatusta, vaikka Sarkozy ehdotti polttoaineiden arvonlisäveron leikkaamista hintapiikkien aikana. Suomi kuuluu veroalennusten vastustajiin, sillä niiden epäillään hyödyttävän lähinnä energiantuottajia, joille ne antaisivat lisää tilaa korottaa hintoja entisestään.

STT 22.6.2008

EU-johtajat eripuraisia Lissabonin sopimuksen jatkokäsittelystä

EU:n valtionpäämiesten kesken on erimielisyyttä siitä, tuleeko Lissabonin sopimuksen käsittelyä jatkaa nyt, kun Irlanti on sopimuksen torjunut. Päämiesten illallista jatkettiin torstai-iltana puoleen yöhön asti, eikä sopua silti syntynyt. Asian käsittely jatkuu perjantaiaamuna.

Valtionpäämiehet aloittivat kokouksensa torstaina keskustelemalla ruuan ja polttoaineiden hinnoista. Vain puolet päämiehistä ehti käyttää puheenvuoron, mutta jo ne osoittivat, ettei nopeaa apua ongelmaan ole tulossa.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy puhui kohonneiden kulujen korvaamisen puolesta, Ruotsi ja monet muut maat olivat hänen esityksiään vastaan.

Päämiesten kesken syntyi yllättäen kiistaa siitä, pitäisikö Irlannin hylkäämän Lissabonin sopimuksen käsittelyä jatkaa muissa jäsenmaissa. Tshekki ei nimittäin hyväksynyt tätä tarkoittavaa päätöslauselmaa, eikä taivutteluista huolimatta antanut periksi.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Tshekin pääministeri Mirek Topolanek sanoi kuitenkin kokouksen jälkeen, ettei maa aio jarruttaa Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessia. Maan presidentti Vaclac Klaus sen sijaan on todennut Lissabonin sopimuksen tulleen tiensä päähän Irlannin kansanäänestyksen jälkeen.

Asian käsittelyä joudutaan kuitenkin jatkamaan perjantaiaamuna ennen varsinaisen istunnon alkua, ja kokouslähteiden mukaan Tshekin pehmittämiseen osallistuvat tuolloin myös eräiden suurten maiden päämiehet.

Ulkoministereiden kokouksessa sovittiin puolestaan, että EU:n Kosovon operaatio käynnistyy lopultakin YK:n suojissa ja että Kuuban vastaisia talouspakotteita aletaan hiljalleen purkaa.

YLE Uutiset 20.6.2008

EU-johtajat kokoontuvat tänään Brysseliin ihmettelemään unionin kriisiä

EU-johtajat aloittavat tänään huippukokouksen Brysselissä. Kokouksessa setvitään kriisiä, joka syntyi, kun Irlanti hylkäsi Lissabonin sopimuksen kansanäänestyksessään.

Äänestystulos suisti unionin poliittiseen kriisiin. Huippukokouksesta piti tulla rauhaisa tusinatilaisuus, mutta Irlannin "ei" pisti kokousagendan uusiksi.

Lissabonin sopimuksen kaatuminen ei vaikuta tavallisen kansalaisen elämään samalla tavalla kuin kallis ruoka ja polttoaine, mutta EU-johtajien elämän se panee sekaisin.

Vuosikausia neuvotellun Lissabonin sopimuksen oli määrä uudistaa unionin toimintaa. Sopimuksen piti tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Yksi asia on silti varma: EU-johtajat eivät halua heittää Lissabonin sopimusta roskiin.
Samalla heidän täytyy kuitenkin kunnioittaa Irlannin äänestystulosta. Sopimuksen pelastaminen ja äänestystuloksen kunnioittaminen ovat kuitenkin keskenään ristiriidassa. Miten nämä kaksi asiaa yhdistetään, se on kaikille arvoitus.

Ratkaisua kriisiin huippukokoukselta ei ole luvassa. EU-johtajat tulevat vain toteamaan, että Lissabonin sopimuksen ratifiointia pitää jatkaa.

"En usko, että tästä kokouksesta kannattaa odottaa varsinaista ratkaisumallia, siihen aika ei ole vielä kypsä", pääministeri Matti Vanhanen sanoi keskiviikkona Helsingissä.

Välitavoite on, että sopimus saatetaan voimaan kaikissa muissa jäsenmaissa paitsi Irlannissa vuoden loppuun mennessä. Sitten pitää enää keksiä, miten sopimus saadaan hyväksyttyä vielä Irlannissakin.
Britannia ratifioi sopimuksen keskiviikkona.

Helsingin Sanomat, - Matti Mielonen, Annamari Sipilä, 19.6.2008

Irlannin äänestystulos hämmentää EU-kokousta

EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso toivoo EU:n torstaina alkavalta huippukokoukselta tarmokkuutta siitä huolimatta, että irlantilaiset hylkäsivät EU:n uudistussopimuksen viime viikon kansanäänestyksessä.

- EU ei saa jäädä tuijottelemaan napaansa tai halvaantua, vaan jäsenmaiden on jatkettava Lissabonin sopimuksen ratifiointia, Barroso sanoi.

Puheenjohtajakauttaan päättävä Slovenia sanoo tekevänsä kaikkensa, jotta Irlannin äänestystuloksen synnyttämien ongelmien ratkaisulle saataisiin aikataulu.

Diplomaattilähteiden mukaan jonkinlainen ratkaisu voisi olla tarjolla jo EU:n seuraavassa huippukokouksessa, joka järjestetään lokakuussa. Irlannin pääministeri Brian Cowen sanoo kuitenkin, ettei Irlanti suostu hoputukseen.

Brysselissä polttoaineprotesteja

Kokouksen aikana Brysselin ympärillä on tavallista ruuhkaisempaa rekka- ja taksiautoilijoiden ja maanviljelijöiden polttoaineprotestin vuoksi. He ajavat hitaasti kaupunkia ympäröivillä teillä osoittaakseen mieltään polttoaineiden rajusti kohonneita hintoja vastaan.

Barroso sanoi ymmärtävänsä protestoijien ongelmat mutta kehotti samalla EU-maiden hallituksia välttämään lyhytnäköisiä veropäätöksiä, jotka estävät sopeutumista öljyn uusiin hintoihin.

Brysselin kaksipäiväisen kokouksen keskeisiä aiheita ovat myös ilmastonmuutos ja ruoan hinnannousu.

Reuters, AFP, AP 19.06.2008

Vanhanen toivoo kaikilta EU-mailta kantaa uudistussopimukseen

Pääministeri Matti Vanhanen toivoo, että kaikki EU-maat ottaisivat kantaa EU:n uudistussopimukseen. Sen jälkeen voitaisiin neuvotella Irlannin kanssa siitä, miten irlantilaiset saadaan mukaan Lissabonin sopimukseen.

- Tämä vaatii jonkin verran nyt ajan käyttämistä. Tietyllä tapaa sopeutumista siihen ajatukseen, että yksi kansanäänestys on tämän hylännyt. Täytyy jonkin verran veden virrata monissa eurooppalaisissa joissa, että syntyy ikään kuin uusi poliittinen momentum, jossa on sitten mahdollista rationaalisesti hakea sellaista ratkaisua, joka Irlannillekin käy, pääministeri puntaroi.

Vanhanen lisää, että ratkaisua helpottaisi se, että kaikki 26 muuta EU-maata olisivat jo tietyn peruspaketin hyväksyneet.

Vanhasen mukaan huomenna alkavasta EU-johtajien kokouksesta ei ole odotettavissa ratkaisuehdotuksia Lissabonin sopimuksen pelastamiseksi.

Vanhasen mielestä olisi hyvä, jos uudistussopimuksesta päästäisin ratkaisuun noin vuoden sisällä.

YLE Uutiset 18.06.2008

Sadat köröttelevät traktorit tukkivat Brysselin

Sadat maanviljelijät pysäköivät traktorinsa Brysselin keskustaan keskiviikkona.

Bryssel. Sadat belgialaiset maanviljelijät tukkivat traktoreillaan Brysselin EU-kortteleiden lähistön keskiviikkona. Maakunnista pääkaupunkiin körötelleet viljelijät koettelivat myös työmatkailijoiden hermoja hidastamalla liikennettä kaupunkiin johtavalla moottoritiellä.

Protestilla vastustettiin kohonneita polttoainekustannuksia ja vaadittiin reiluja hintoja
maataloustuotteille. Samaan aikaan Brysselissä järjestettiin kuorma-autoyrittäjien vastaava mielenosoitus bensiinin hinnan vuoksi.

Polttoaineen huippukorkeat hinnat ovat viime viikkoina synnyttäneet laajoja protesteja ympäri maailman. Myös Suomessa kuorma-autoilijat puuhaavat mielenilmausta juhannusliikenteen keskelle.

Hintakysymys on esillä EU:n huippukokouksessa, joka alkaa torstaina. Mitään nopeita käytännön ratkaisuja ongelmaan ei kuitenkaan valtiojohtajilta ole luvassa.

stt -YVES HERMAN / REUTERS 18.6.2008

Kemira aikoo vähentää tuhat työpaikkaa


Kemira vähentää tuhat työpaikkaa, kertoo Yle Uutiset. Säästötoimilla pyritään 50 miljoonan euron säästöihin.

Kemianyhtiö Kemira antoi keskiviikkona tulosvaroituksen. Yhtiön mukaan sen koko vuoden toiminnallinen liikevoitto ja osakekohtainen tulos jäävät alle viime vuoden tason.

Kemiran tulosta heikentää raaka-aineiden ja energian hintojen nousu sekä heikko dollari.

HS–stt 18.6.2008

Tikkurila listataan pörssiin

Kemianyhtiö Kemira listaa Tikkurilan maaliliiketoiminnat Helsingin pörssiin.
Listauksen odotetaan tapahtuvan ensi vuoden alkupuoliskolla.
Kemira jää osakkaaksi Tikkurilaan ja keskittyy tulevaisuudessa vedenkäsittelyyn ja sellu- ja paperiteollisuuteen liittyvään liiketoimintaan.

stt 18.6.2008

EU-parlamentti hyväksyi tiukan siirtolaislinjan

Euroopan parlamentti on hyväksynyt laittomien siirtolaisten kohtelua koskevat tiukat säännöt. EU:n sisäministerit hyväksyivät jo aiemmin kesäkuussa lain, jonka nojalla oleskeluajan ylittäneet tai laittomasti kolmansista maista unionin alueelle tulleet voidaan pidättää jopa 18 kuukaudeksi.

Heille voidaan lisäksi antaa viiden vuoden matkustuskielto EU:hun. Uudessa laissa sallitaan myös lasten pidättäminen.

Tällä hetkellä käytännöt vaihtelevat eri EU-maissa suuresti. Esimerkiksi Espanjassa laittomia siirtolaisia ei voi pidättää yli 40 päiväksi, kun taas Unkarissa pidätys saa kestää jopa vuoden.

Euroopan parlamentti hyväksyi lakiesityksen selkeällä äänienemmistöllä: 369 edustajaa äänesti puolesta ja 197 vastaan.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan laki polkee ihmisoikeuksia. Myös YK:n ihmisoikeuskomissaari Louise Arbour arvosteli keskiviikkona lakia ja kehotti EU-maita luopumaan suunnitelmasta.

EU:n komission arvion mukaan EU-maissa on yhteensä kahdeksan miljoonaa laitonta siirtolaista. Viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla pidätettiin 200 000, ja alle 90 000 heistä karkotettiin.

Reuters, AP, AFP 18.06.2008

Britanniassa halutaan lykätä Lissabonin sopimusta

Lontoo. EU:n perussopimus on tänään Britannian ylähuoneen käsittelyssä. Ylähuone toivoo pystyvänsä viivyttämään sopimuksen ratifiointia lokakuuhun asti.
Ylähuoneen jäsenet haluaisivat, että myös Britanniassa sopimuksesta järjestettäisiin kansanäänestys.
Irlanti torjui viime viikolla Lissabonin sopimuksen kansanäänestyksessä. Äänestystulos ajoi unionin poliittiseen kriisin, jota yritetään ratkoa huomenna alkavassa huippukokouksessa.
stt–dpa 18.6 2008-06-18

Tutkijat: Irlantilaisia pehmitetään uuteen kansanäänestyksen

Euroopan unioni ratkaisee Irlannin kansanäänestyksestä syntyneen kriisin tarjoamalla irlantilaisille pehmikkeitä niin kutsuttuun Lissabonin sopimukseen.

Tällaisten lisäpöytäkirjojen jälkeen maaperän uskotaan olevan Irlannissa otollisempi uudelle kansanäänestykselle Lissabonin sopimuksesta. Tätä mieltä ovat HS:n haastattelemat suomalaisasiantuntijat.

"Tarkoitus on luoda Lissabonin sopimukselle myönteinen ilmapiiri, jos käyttäisi tällaista diplomaattista sanontaa", kuvaa tilannetta Turun yliopiston Jean Monnet -professori Esko Antola.

Lisäpöytäkirjat voisivat esimerkiksi vakuuttaa irlantilaiset maan puolueettomuuspolitiikan jatkumisesta EU:ssa. Pöytäkirjat eivät kuitenkaan muuttaisi varsinaista sopimusta, joten sitä ei tarvitsisi ratifioida eli vahvistaa uudelleen muissa jäsenmaissa.

Tähän mennessä sopimus on ratifioitu 18 jäsenmaassa. Uusi sopimus ei voi tulla voimaan ilman kaikkien 27 jäsenmaan hyväksyntää.

Kriisin ratkaisu muistuttaa niin kutsuttua "Tanskan mallia". Tanska syöksi EU:n sekasortoon 1992, kun tanskalaiset hylkäsivät kansanäänestyksessä Maastrichtin sopimuksen. Myöhemmin Tanska kuitenkin hyväksyi tekstin, kun maalle annettiin poikkeuslupia olla osallistumatta esimerkiksi talous- ja rahaliittoon sekä unionin turvallisuuspolitiikkaan.

"Tanskan malli" on EU-asiantuntija Peter Ekholmin mielestä tosin ongelmallinen, koska se "haparoittaa unionia laidoilta".

Suunnitelmissa oli, että Lissabonin sopimus olisi tullut voimaan ensi vuoden alussa. Irlannin kielteisen kansanäänestyksen vuoksi aikataulu viivästyy.

"Ennen kuin kuumuus on Irlannissa jäähtynyt, luulen, että olemme ensi vuoden puolella. Silloin sopimus voidaan myydä irlantilaisille, ja se voisi tulla voimaan 2010 alussa", Ekholm arvioi.
Samalla kun lisäpöytäkirjoja pohditaan, muiden jäsenmaiden tarkoituksena on jatkaa sopimuksen vahvistamista niin, että lopulta se on hyväksytty kaikissa muissa jäsenmaissa Irlantia lukuun ottamatta.

Tämä jäsenmaiden epävirallinen suunnitelma saattaa kuitenkin romahtaa, jos irlantilaisten apatia leviää muihin maihin. Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee se, jos Britannian heikkona pidetty pääministeri Gordon Brown vetää tukensa Lissabonin sopimukselta eikä haluakaan enää maansa vahvistavan sitä.

Periaatteessa Irlannin kielteisen kansanäänestystuloksen pitäisi haudata Lissabonin sopimus, koska teksti vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän tullakseen voimaan.

EU:n jäsenmaat eivät kuitenkaan halua luopua sopimuksesta, koska nykyisen Nizzan sopimuksen ei katsota riittävän laajentuneen unionin tarpeisiin.

Sopimusta varten on myös nähty suunnattomasti aikaa ja vaivaa, sillä siitä on neuvoteltu vuodesta 2002 lähtien.

Jos EU kuitenkin hautaisi Lissabonin sopimuksen ja jatkaisi nykyisten sääntöjen mukaisesti, olisi se Antolan mukaan pienten maiden etujen vastaista. Antolan mukaan tilanne johtaisi siihen, että suuret jäsenmaat ottaisivat enemmän ohjausvaltaa itselleen esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Helsingin Sanomat - Petteri Tuohinen 17.6.2008

EU-maat alkavat etsiä nyt lääkettä sopimuskriisiin

BRYSSEL. EU-maat alkavat hakea ratkaisua unionia ravistelevaan poliittiseen kriisiin tänään maanantaina, kun 27 jäsenmaan ulkoministerit kokoontuvat Luxemburgissa. Kokouksen tärkein puheenaihe on irlantilaisten viime torstaina kansanäänestyksessä hylkäämä Lissabonin sopimus.

EU:n toimintaa uudistava sopimus ei voi tulla voimaan ensi vuoden alussa, koska voimaantulo vaatisi kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän. Kriisin tuntua lisää se, että sopimusta hierottiin vuosikausia isojen riitojen varjostamana.

EU-johtajat yrittävät nyt löytää ulospääsyä Irlannin kansanäänestystuloksen aiheuttamasta umpikujasta. Ulkoministerit aloittavat kartoitustyön maanantaina. Selitysvuorossa on silloin Irlannin ulkoministeri Micheál Martin. Varsinaisia kriisipäätöksiä odotetaan EU-maiden pääministereiltä ja presidenteiltä. He kokoontuvat Brysselissä torstaina ja perjantaina.

Lissabonin sopimuksen kaatanut Irlanti pelkää nyt, että siitä tulee Euroopan virallinen syntipukki.

"Haluan, että koko EU yrittää löytää tilanteeseen ratkaisun sen sijaan, että ongelman todetaan olevan vain Irlannin", Irlannin pääministeri Brian Cowen sanoi sunnuntaina maan yleisradioyhtiö RTÉ:lle.

Cowen vakuutti, että Irlannin paikka on yhä unionin ytimessä. Kriisiin ei ole olemassa kuitenkaan mitään pikalääkettä, irlantilaisjohtaja varoitti.

Muut jäsenmaat haluavat nyt tietää, miten asiassa pitää irlantilaishallituksen mielestä edetä.

Britannian ulkoministerin David Milibandin mukaan on Irlannin pääministerin tehtävä sanoa, pitääkö Lissabonin sopimukselle "tehdä viimeinen voitelu" eli onko sopimus kuolemassa. "Säännöt ovat erittäin selvät. Lissabonin sopimus ei tule voimaan, elleivät kaikki 27 jäsenmaata hyväksy sitä", Miliband sanoi BBC:lle sunnuntaina.

Ranskan eurooppaministeri Jean-Pierre Jouyet totesi puolestaan radiohaastattelussa, että Irlannilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin järjestää uusi kansanäänestys.

helsingin sanomat 16.6.2008

Ulkoministerit arvioivat EU:n kriisiä

LUXEMBURG. Luxemburgiin kokoontuneet EU-maiden ulkoministerit alkoivat pohtia maanantaina unionia kohdannutta poliittista kriisiä.

Ennen kokouksen alkua oltiin yksimielisiä vain yhdestä asiasta: kriisiin ei ole nopeaa ja helppoa ratkaisua.

Ongelmat alkoivat, kun Irlanti hylkäsi EU:n Lissabonin sopimuksen kansanäänestyksessä viime viikolla. Unionin toimintaa ja toimielimiä uudistavan sopimuksen piti voimaan tulla ensi vuoden alussa.

Vuosikausia kiistelty Lissabonin sopimus ei voi kuitenkaan tulla voimaan, elleivät kaikki jäsenmaat ratifioi sitä. Siksi Irlannin kansanäänestystulos on kaikkien 27 EU-maan ongelma.

EU-puheenjohtajuutta hoitavan Slovenian ulkoministeri Dimitrij Rupel sanoi maanantaina, että Irlannin demokraattista äänestystulosta täytyy kunnioittaa.

Valtaosa jäsenmaista on kuitenkin haluton myöntämään, että Lissabonin sopimus on kuollut. Yleinen viesti on, että sopimuksen ratifiointia pitää jatkaa niissä maissa, joissa se on vielä kesken.

Haussa onkin nyt ratkaisu, joka toisaalta kunnioittaa Irlannin ei-kantaa (eli kunnioittaa demokratiaa), mutta samalla kiertää kielteisen äänestystuloksen (eli pitää Lissabonin sopimuksen hengissä).

Lissabonin sopimus on saatettu voimaan kokonaan tai lähes kokonaan 18 maassa. Suomen eduskunta ratifioi sopimuksen viime keskiviikkona.

Irlanti hylkäsi sopimuksen torstaina, ja kahdeksassa muussa EU-maassa prosessi on kesken.

Kriisin ruotiminen jatkuu torstaina Brysselissä EU:n maiden johtajien huippukokouksessa.

Helsingin sanomat 16.6.2008 Barroso: Lissabonin sopimuksen ratifioinnin jatkuttava

Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso sanoo, että Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessin on jatkuttava huolimatta Irlannin kansanäänestyksen tuloksesta.

Barroso kommentoi Irlannin eilistä äänestystä perjantaina illansuussa tulostenlaskennan ollessa vielä kesken.

EU:n johtajat pohtivat sopimuksen tulevaisuutta ensi viikolla huippukokouksessaan Brysselissä. 18 jäsenmaata 27:sta on hyväksynyt sopimuksen. Sen voimaantulo vaatii kuitenkin kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän.

"Irlannin tulos ei kaada unionia"

Pitkän linjan tarkkailija, European Policy Centerin Eurooppa-ohjelman Antonio Missirolilla oli Euroopan unionin tulevaisuudelle useita vaihtoehtoja Irlannin hylkäävän päätöksen varalta.

- Jotkut maat ehkä toteavat tuolloin, että 27 maan pohjalta ei voida jatkaa. Ne lähtevät yhdessä eteenpäin, muut jäävät miettimään, mitä tehdä.

Missiroli ei silti usko, että EU hajoaa, jos Irlanti hylkää sopimuksen.

- Vaikea paikka siitä kuitenkin tulee. EU olisi uskottavuuskriisissä, sekä sisäisesti että ulkoisesti, hän sanoo. Varsinaista varasuunnitelmaa unionilla ei tappion varalle nimittäin ole.

Ei olekaan ihme, että EU-komission ja -neuvoston virkamiehiä oli jyrkästi kielletty ottamasta mitään kantaa Irlannin äänestykseen. Heitä on myös kielletty esittämästä arvioita siitä, mitä tapahtuu, jos Irlanti sopimuksen hylkää.

Reuters, AP, AFP, YLE Uutiset 13.6.2008

Stubb uskoo Lissabonin sopimuksen kestävän Irlannin tuloksesta huolimatta

Kokoomuksen puoluekokouksessa nousi esiin ensimmäisenä päivänä Irlannin kansanäänestys. Ulkoministeri Alexander Stubb vakuutti Tampereella, että EU-maat aikovat jatkaa niin sanotun Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessia

Stubb myös luotti EU:n etsivän kriisiin luovan poliittisen ratkaisun, niin kuin se on tehnyt ennenkin.

- Meillä ei ole varastossa B-suunnitelmaa. Keskustelemme maanantaina ulkoministereiden kesken ja katsomme rauhallisesti, miten asiassa edetään, Stubb kertoi.

Hän totesi, että tavoiteaikataulu pysyy edelleen samana eli että perussopimus olisi voimassa 1.1.2009. Hän ei usko, että sopimuksesta alettaisiin enää uudelleen neuvotella.

Ulkoministeri ei ollut kansanäänestyksen tuloksesta yllättänyt, mutta sanoi "EU-idealistille" sen olleen pettymys.

Salolaisen mukaan tulos syöksee EU:n kriisiin

Irlannin kansanäänestyksen tulos syöksee Euroopan unionin uuteen kriisiin, sanoo eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.).

Salolaisen mukaan sopimusta on vaikea lähteä muuttamaan, koska se edellyttäisi jälleen hyväksymismenettelyjä muissa jäsenmaissa. Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja katsoo myös, että uusi kansanäänestys Irlannissa olisi vaikea, koska se antaisi väärän viestin siitä, että hankaloittamalla koko muun EU:n elämää voi lypsää lisäetuja.

Salolainen myös ihmettelee irlantilaisten EU-vastaisuutta.

- Tulos on hämmästyttävä, sillä Irlanti on Suomen ohella kaikkein eniten EU-jäsenyydestä hyötynyt valtio. Salolaisen mukaan mediasta on välittynyt kuva, että äänestäjät eivät oikein edes tienneet, mistä asioista äänestettiin.

YLE Uutiset 13.6.2008

Ministeri: Irlanti kaatoi EU:n perussopimuksen

Irlantilaisäänestäjät ratkaisevat EU:n perussopimuksen kohtalon.

Irlantilaiset ovat sanoneet ei EU:n uudelle Lissabonin sopimukselle, kertoi maan oikeusministeri Dermot Ahern perjantaina iltapäivällä. BBC:n mukaan eilisen kansanäänestyksen viralliset tulokset julkistetaan myöhemmin iltapäivällä. Ahern perusti tietonsa epävirallisen ääntenlaskennan tulokseen.

Ei-puolen voitto tarkoittaa sitä, ettei pitkään sorvattua EU:n uutta perussopimusta voida ottaa käyttöön. Tämä uhkaa viedä unionin jälleen uuteen kriisiin.

Äänestysaktiivisuus eilisessä äänestyksessä näyttää jääneen selvästi alle 50 prosentin.

Kaikkien EU-maiden on vahvistettava sopimus, jotta se tulee voimaan. Kansanäänestys järjestettiin vain Irlannissa.

Muissa jäsenmaissa sopimus käsitellään parlamenteissa. 15 maata, myös Suomi, on jo vahvistanut tekstin.

EU:n ulkoministerit kokoontuvat käsittelemään Irlannin äänestystuloksen vaikutusta heti maanantaina kokouksessaan Luxemburgissa.

Lissabonin sopimuksen olisi pitänyt periaatteessa tulla voimaan ensi vuoden alussa.

STT- Hs.fi 13.6.2008

Eduskunta hyväksyi Lissabonin sopimuksen

Eduskunta on hyväksynyt Euroopan unionin uuden perussopimuksen eli niin sanotun Lissabonin sopimuksen äänin 151 - 27. Sopimuksen hyväksymiseen tarvittiin kahden kolmasosan enemmistö.

Hallituksen rivit pysyivät muuten yhtenäisinä, mutta kolme keskustan edustajaa äänesti sopimuksen hylkäämistä. Oppositioriveissä kolme sosiaalidemokraattia äänesti ei.

Myös hylkäysesityksen tehneessä vasemmistoliitossa viisi edustajaa äänesti lopulta sopimuksen hyväksymisen puolesta, samoin kaksi kristillisdemokraattia.

Söderman jätti eriävän mielipiteen

Tiistaina käydyssä keskustelussa kansanedustajat moittivat edelleen kansalaiskeskustelun vähäisyyttä. Esiin nousi myös kiista siitä, voidaanko eduskunnan lainsäädäntövaltaa muualle siirtävä sopimus hyväksyä tavallisen valtiosopimuksen tavoin.

Sosialidemokraattien Jacob Söderman jätti jo perustuslakivaliokunnan asiasta antamaan lausuntoon eriävän mielipiteen yhdessä ryhmätoverinsa Antti Vuolanteen ja vasemmistoliiton Veijo Puhjon kanssa, vaikka Söderman ei sinänsä vastusta Lissabonin sopimusta.

Söderman katsoo, että sopimus vie eduskunnalta niin paljon päätösvaltaa määräenemmistöpäätöksille EU:ssa, että se olisi pitänyt hyväksyä tavanomaisessa perustuslain säätämisjärjestyksessä eli viiden kuudesosan enemmistöllä tullakseen heti voimaan.

Nyt käytössä oli supistettu perustuslain säätämisjärjestys, joka koskee valtiosopimuksia: sopimus voidaan hyväksyä kerralla kahden kolmasosan enemmistöllä.

Sopimuksen vastustajat moittivat kansalaiskeskustelun puutetta ja hallituksen vaiteliaisuutta koko asiasta.

Vain Irlanti järjestää kansanäänestyksen

Irlannissa järjestetään sopimuksesta kansanäänestys torstaina. Muissa EU-maissa sopimuksesta päättävät parlamentit, mutta Irlannissa perustuslaki edellyttää kansanäänestystä. Lissabonin sopimus tulee voimaan vain, jos kaikki jäsenmaat hyväksyvät sen.

Lissabonin sopimus neuvoteltiin EU:n perustuslain kaaduttua Hollannin ja Ranskan kansanäänestyksissä 2005. Sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta ja se korvaisi nykyisen Nizzan sopimuksen.

EU:n 27 jäsenmaasta 16 maata on jo hyväksynyt uuden perussopimuksen. Nämä ovat Bulgaria, Itävalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Unkari ja Viro.

Viron parlamentti on viimeisin sopimuksen hyväksynyt valtio. Sopimuksen hyväksymistä kannatti keskiviikkona pidetyssä äänestyksessä 91 riigikogun 101 jäsenestä. Vastaan äänesti vain yksi jäsen.

YLE Uutiset, BNS, AFP 11.6.2008

Oppositio syytti Vanhasta ja hallitusta Lissabonin sopimuksen pimittämisestä

EU:n Lissabonin sopimusta vastustavat oppositioryhmät epäilivät ja syyttivät tiistaina eduskunnassa hallitusta, pääministeri Matti Vanhasta (kesk), "EU-eliittiä" ja viestimiä, erityisesti Yleisradiota, EU:n uudistetun perussopimuksen pimittämisestä.
Vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien mielestä uusi EU-sopimus aiotaan hyväksyä Suomessa vaivihkaa ilman kunnollista kansalaiskeskustelua, eikä edes Yleisradio ole järjestänyt asiasta yhtään puoluejohtajien keskustelua.
"Joku on pantava vastuuseen", Jaakko Laakso (vas) julmisteli Ylelle. Jos tällaista tapahtuisi Venäjällä, Heidi Hautala (vihr) syyttäisi heti sensuurista, Laakso irvaili.
Eduskunta kävi Lissabonin sopimuksesta viimeisen keskustelun ennen keskiviikon äänestystä, jossa sopimus on määrä hyväksyä Suomen osalta.
EU-keskusteluun kaivattiin paikalle erityisesti pääministeriä, joka ei ole ulkomaanmatkojensa vuoksi ehtinyt osallistua sopimuksen hyväksymisprosessiin. Vanhanen palaa Japanista keskiviikkona iltapäivällä, eikä hän ilmeisesti ehdi edes lopulliseen äänestykseen.
"Vastuunpakoilua", Toimi Kankaanniemi (kd) tuomitsi.
Kankaanniemi tiukkasi eurooppaministeri Astrid Thorsilta (r), onko pääministerin kanslia käyttänyt konsulttia, jonka neuvojen mukaisesti sopimus yritetään viedä läpi "matalalla profiililla". Kankaanniemi epäili, että Vanhasen Japanin-matkakin on osa tätä pimityshanketta.
Thors ilmoitti, ettei ainakaan hänen ministeriaikanaan ole konsulttia käytetty.
Sopimuksen hylkäämistä esitti tiistaina Esko-Juhani Tennilä (vas). Ehdotusta kannatti "ilolla" Timo Soini (perus) ja myös Kankaanniemi.
Keskiviikon äänestyksessä vastustajienkin rivit rakoilevat, sillä osa vasemmistoliitosta ja kristillisdemokraateista kannattaa Lissabonin sopimuksen hyväksymistä.Lähes samansisältöinen EU:n perustuslakisopimus hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa 2006 äänin 125–39.

helsingin sanomat 11.6.2008

Ennustelaitokset povaavat synkkiä aikoja Suomen taloudelle

Talousennusteita laativat tutkimuslaitokset ennustavat pitkää synkkää jaksoa Suomen talouteen. Henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen kasvuvauhti painuu keskiarvoennusteen mukaan jatkossa selvästi alle kahden prosentin: kansantuote henkilöä kohti kasvaa keskimäärin 1,8 prosenttia vuosina 2009 - 2018 ja 1,6 prosenttia vuosina 2019 - 2028.

Keskiarvoennusteen mukaan työn tuottavuus kasvaa keskimäärin 2,3 prosenttia vuosina 2009 - 2018 ja 2,2 prosenttia vuosina 2019 - 2028.

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos sekä valtiovarainministeriö julkistivat tänään omat pitkän aikavälin ennusteensa Taloustutkijoiden seminaarissa Jyväskylässä. Keskiarvoennusteet on laskettu näiden lukujen pohjalta.

Tutkimuslaitokset laativat pitkän aikavälin kasvuennusteensa Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan aloitteesta. Yhtenä kannustimena aloitteelle oli, että monia kauaskantoisia poliittisia päätöksiä tehdään sen perusteella, mikä näkemys pitkän aikavälin talouskasvusta kulloinkin vallitsee.

- Pitkän aikavälin ennusteita on tästä syystä perusteltua laatia nykyistä laajemmin ja systemaattisemmin, Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen professori Ari Hyytinen toteaa.

- Nämä luvut ovat melko optimistisia, totesi ennusteita kommentoinut professori Matti Pohjola. Mikäli nämä näkemykset työn tuottavuuden kasvusta eivät toteudu, talouskasvu voi olla tänään julkistettuja ennusteitakin hitaampaa.

Ennusteet vahvistavat myös, että kansantalous on siirtymässä uudenlaisen talouskasvun vaiheeseen. Panostukset tutkimus- ja kehitystyöhön (T&K) eivät jatkossa kasva aikaisempien vuosien malliin. Keskiarvoennusteen mukaan T&K -menot suhteessa bruttokansantuotteen ovat keskimäärin 3,4 prosenttia vuosina 2009 - 2018 ja 3,6 prosenttia vuosina 2019 - 2028.

- Vaikka otos on pieni, on mielenkiintoista huomata, että epävarmuutta näyttää liittyvän mm. siihen, kuinka T&K-intensiivisenä talous säilyy, Hyytinen toteaa.

YLE Uutiset 11.06.2008

Työviikkosi piteni juuri päivällä

EU-maat ovat päättäneet sallia tarvittaessa yli 48 tunnin työviikot. Jäsenmaiden ministerit pääsivät yhteisymmärrykseen vuosia puhuttaneesta työaikadirektiivistä varhain tiistaina Luxemburgissa.
Joillain aloilla sallitaan työnantajan ja työntekijän erillisellä sopimuksella jopa 65 tunnin työviikot. Tämä on voitto etenkin Britannialle, joka on alusta asti halunnut säilyttää oikeuden pitempiin työviikkoihin.
Myös vuokratyöntekijöille saatiin lisäoikeuksia. EU-maat ovat kiistelleet siitä, kuinka kauan vuokratyössä on oltava, jotta työntekijällä olisi samat työehdot kuin muillakin työntekijöillä. Nyt samat edut alkavat jo ensimmäisestä työpäivästä.
Lopullisen päätöksen asiassa tekee Euroopan parlamentti.

STT- Kauppalehti 10.6.2008

EU-maat lopulta sopuun työviikon pidentämisestä

Bryssel. EU-maat ovat päättäneet sallia tarvittaessa yli 48 tunnin työviikot. Jäsenmaiden ministerit pääsivät yhteisymmärrykseen vuosia puhuttaneesta työaikadirektiivistä varhain tiistaina Luxemburgissa.

Joillain aloilla sallitaan työnantajan ja työntekijän erillisellä sopimuksella jopa 65 tunnin työviikot. Tämä on voitto etenkin Britannialle, joka on alusta asti halunnut säilyttää oikeuden pitempiin työviikkoihin.

Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) on tyytyväinen EU-maiden päätökseen työaikadirektiivistä. Cronberg iloitsee, että direktiivi ratkaisee Suomelle tärkeän lääkäreiden työaikakysymyksen.

Kiista on koskenut lääkäreiden päivystystyötä, josta maksetaan palkkaa mutta jota ei lasketa työaikaan. Aiemmin Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on pitänyt käytäntöä laittomana.

Myös vuokratyöntekijöille saatiin Luxemburgissa lisäoikeuksia. EU-maat ovat kiistelleet siitä, kuinka kauan vuokratyössä on oltava, jotta työntekijällä olisi samat työehdot kuin muillakin työntekijöillä. Nyt samat edut alkavat jo ensimmäisestä työpäivästä.

Lopullisen päätöksen asiassa tekee vielä Euroopan parlamentti.
stt–afp HS.fi 10.6.2008 Perlos siirtämässä pääkonttoriaan Kiinaan

Matkapuhelinten muoviosia valmistava Perlos selvittää Vantaan pääkonttorinsa siirtämistä Pekingiin Kiinaan. Samalla yhtiö suunnittelee irtisanovansa enimmillään puolet Suomen nykyisestä noin 200 hengen työvoimastaan.

Yhtiö perustelee nykyisen pääkonttorinsa siirtämistä Vantaalta Pekingiin sillä, että runsaat kaksi kolmasosaa sen markkinoista sijaitsee nykyään Aasiassa.

Ilmoitus enimmillään sataa henkilöä koskevista yt-neuvotteluista annettiin Perloksen henkilöstön edustajille maanantaina.

Perlos lupaa, että se säilyttää jatkossakin muun muassa asiakasyhteistyöhön sekä tuote- ja teknologiakehitykseen liittyvät toiminnat Suomessa.

Perlos siirtyi taiwanilaisen elektroniikkayhtiö Lite-Onin omistukseen viime marraskuussa.

YLE Uutiset 09.06.2008

Päättäjiä arvostellaan harmaan talouden sallimisesta

Yksitoista syyttäjää Helsingin syyttäjänvirastosta moittii hallitusta liian lepsuista otteista pimeän työn ehkäisemisessä. Myös vaalirahoilla on epäilty olevan yhteyttä poliitikkojen torjuntayritysten laiskuuteen.

Helsingin Sanomissa julkaistussa avoimessa kirjeessä talousrikosasioita hoitavat syyttäjät sanovat, että vaikka keinot rakennusalaa vaivaavan kuittikaupan ja pimeän työvoiman vähentämiseen ovat olemassa, hallitus on vuosi toisen perään antanut valtion menettää satoja miljoonia euroja verorahaa vuodessa olemalla puuttumatta asiaan tiukemmin.

Syyttäjien kanssa samoilla linjoilla ovat myös poliisi ja verottaja. Ongelmasta on kerrottu poliitikoille, mutta poliitikot ovat kohautelleet olkiaan syyttäjille ja vastanneet muun muassa, että, "pitäähän sitä rikollisuutta vähän olla".

"Hyötyjät puolustavat nykyjärjestelmää"

Harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen ei myöskään ymmärrä poliitikkojen vastustusta harmaan talouden voimakkaampaan kitkemiseen.

- Väistämättä syntyy ajatus, että järjestelmämuutos on joidenkin tahojen intressejä vastaan. Minun yksinkertaien logiikkani tulee siihen lopputulokseen, että niillä jotka hyötyvät nykyjärjestelmästä, täytyy olla vaikutusta päätöksen tekijöihin, Hirvonen sanoo.

Valtionvarainministeriö on lisännyt resursseja harmaan talouden poistamiseen, mutta kuittikauppaa ja pimeän työvoiman käyttöä paljastuu jatkuvasti lisää. Esimerkiksi poliisin talousrikosyksikön tutkimissa kuittikauppatapauksissa epäiltyjä yrityksiä oli huhtikuussa vajaat viisisataa.

"Elinkeinoelämän etuja ajetaan liikaakin"

Nyt syyttäjät epäilevät, että kohta resurssipula tulee vastaan niin poliisilla, syyttäjällä kuin tuomioistuimilla. Asian korjaamiseksi pitäisi uudistajien mielestä arvonlisäverotus siirtää kokonaan aliurakoitsijalta ostajalle. Näin on tehty muun muassa Ruotsissa, mutta Suomessa valtionvarainministeriö pitää tapaa liian kalliina.

Harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen epäilee, että poliitikot pelkäävät loukkaavansa elinkeinoelämän todellisia tai kuviteltuja intressejä.

- Lähinnä on kyse vain yleisestä periaatteesta - hallitus tuntuu kovin herkällä korvalla kuuntelevan elinkeinoelämän toiveita. Niidenkin toiveita, joka eivät välttämättä täytä yhteiskunnallisia velvoitteitaan.

YLE Uutiset 09.06.2008

Harmaan talouden asiantuntija: Vaalituessa lahjonnan piirteitä

Valtiovarainministeriön harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen arvostelee Nelosen uutisissa suomalaista vaalirahoitusjärjestelmää.

Hänen mukaansa yritysten antamassa vaalituessa on lahjonnan tunnusmerkit täyttäviä piirteitä.

"Tässä mitä ilmeisimmin pyritään vaikuttamaan päätöksentekijöihin vaalirahajärjestelmän avulla, joka on rakennettu sellaiseksi, että sitä ei muodollisesti voi pitää minkäänlaisena lahjontana, mutta johon tällaisia piirteitä tosiasiassa saattaa sisältyä", Hirvonen sanoi Nelosen uutisille.

Puutteellisen läpinäkyvyyden lisäksi Hirvonen pitää ongelmallisena vaalituen järjestelmällistä jakamista.

"Tämä on selvästi järjestelmällistä ja järjestäytynyttä. Tässä ei ole mistään anonyymistä yleistuesta kysymys vaan siitä, että täsmärahaa ohjataan täsmäkohteisiin."

HS.fi 8.6.2008

Kalastajien EU-raivo purkautui savupommeina

Sadat Ranskan, Italian, Espanjan ja Portugalin kalastajat tukkivat mielenosoituksellaan Brysselin EU-korttelia halkovan pääväylän. Kalliin polttoaineen suututtamat kalastajat riehuivat EU-komission päärakennuksen Berlaymont'n kohdalla.

EU:n ja sen jäsenmaiden hallitusten saamattomuudesta korkeiden polttoaineiden alentamiseksi kiivastuneet kalastajat äityivät heittelemään savupommeja ja punaisia hätäraketteja ketjuksi järjestäytyneitä satoja mellakkapoliiseja vastaan Rue de la Loi -kadulla.

Belgian virkavalta vastasi sakeaan savuun vesitykkiautoilla ja hajotti väkijoukon Berlaymont'n suojaksi rakentamansa barrikadin edustalta.

Kalastajat ja ammattiautoilijat ovat viime päivinä protestoineet kiivaasti korkeita polttoaineiden hintoja vastaan. Tiistaina rekka- ja taksikuskit sulkivat Ranskassa Pariisiin johtavan moottoritien.

EU-maiden johtajat ovat luvanneet keskustella korkeista polttoaineiden hinnoista juhannusviikon huippukokouksessa Brysselissä. Helpotusta hintoihin on tuskin kuitenkaan tulossa, sillä EU-maiden valtiovarainministerit päättivät tiistaina, että mikään jäsenmaa ei laske polttoaineiden verotusta.

Rahaministerien Ecofin-neuvosto linjasi tiistaina, että EU-maiden polttoaineverotuksen helpottamisen sijaan öljyntuottajamaiden on syytä vastata kasvavaan kysyntään pumppaamalla lisää öljyä.

Kauppalehti 04.06.2008

Suurimmilla yrityksillä oli ennätyksellinen viime vuosi

Suomen 500 suurinta yritystä keräsivät viime vuonna kaikkien aikojen suurimman liikevaihdon ja nettotuloksen, kertoo Talouselämä 500 -selvitys.

Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto ylsi viime vuonna 360 miljardiin euroon, kun vuotta aiemmin luku oli 231 miljardia. Yhteenlaskettu nettotulos nousi 21,3 miljardiin euroon toissavuoden 17,5 miljardista.

Yritysten suhteellinen kannattavuus putosi viime vuonna ensi kertaa neljään vuoteen. Sijoitetun pääoman tuotto laski 13,8 prosenttiin 14,4 prosentista. Laskun taustalla näkyvät heikentynyt dollari ja kustannusten nousu.

Kannattavimpia aloja olivat viime vuonna metalliteollisuus, rahoitus ja sijoitus, rakentaminen sekä tukku- ja vähittäiskauppa.

YLE Uutiset 30.5.2008

Euroalueen kuluttajahintojen nousu kiihtyi

Euroalueen inflaatio eli kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyi toukokuussa huhtikuusta. Sen sijaan työttömyysasteessa ei ole tapahtunut keväällä muutoksia.

Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin ennakkotietojen mukaan hinnat nousivat 3,6 prosenttia viime vuoden toukokuusta. Euroalueen inflaation pitää korkeana ennen kaikkea kallis öljy.

Huhtikuussa euroalueen kuluttajahinnat nousivat 3,3 prosentin vauhtia. Maaliskuussa inflaatio oli niin ikään 3,6 prosentissa. Euroopan keskuspankin tavoitteena on pitää inflaatio hieman alle kahdessa prosentissa vuositasolla.

Euroalueen työttömyys pysyi ennallaan huhtikuussa. Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin mukaan työttömyysaste oli 7,1 prosenttia. Eurostatin mukaan euroalueella oli huhtikuussa työttömänä 11,1 miljoonaa ihmistä. Koko EU:n alueella työttömiä oli vajaat 16 miljoonaa.

Alin työttömyysaste oli Hollannissa, jossa työttömänä oli 2,8 prosenttia työvoimasta. Ylin työttömyysaste oli puolestaan Espanjassa 9,6 prosenttia. Suomen työttömyysaste oli 6,0 prosenttia.

Startel 30.5 2008

Suomeen tulee kriisinhallinnan osaamiskeskus

Suomeen kaavaillaan sotilaallisen- ja siviilikriisinhallinnan osaamiskeskusta.

Keskuksen tehtävänä on kehittää siviili- ja sotilasyhteistoiminnan koulutusta ja osaamista Suomessa ja kriisinhallintaoperaatioissa. Keskuksessa tehdään myös alaan liittyvää tutkimusta, julkaisuja sekä järjestetään seminaareja.

Osaamiskeskuksen perustamista suunnittelevat Kriisinhallintakeskus ja Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus. Syksyllä on tarkoitus järjestää koulutusta, joka toimii osaamiskeskuksen pilottihankkeena.

YLE Uutiset 30.5.2008

Rypäleasesopimuksen aukot vähentävät sen merkitystä

Rypäleaseiden kieltävä sopimus on väljä, mutta suurimmat aseiden valmistajat eivät osallistu sopimukseen siltikään. Nämä tekijät heikentävät sopimuksen merkitystä, arvioi strategian laitoksen johtaja Mika Kerttunen.

Suomi liittyy todennäköisesti sopimukseen, Kerttunen arvelee. Se riippuu lähinnä teknisistä yksityiskohdusta, eli minkä tyyppiset asejärjestelmät ovat sopimuksen jälkeenkin sallittuja. Sopimuksessahan ei edellytetä rypäleaseiden täyskieltoa, Kerttunen toteaa.

Sopimus on Kerttusen mukaan periaatteellisesti merkittävä, mutta käytännössä sen merkitystä vähentää suurten valtioiden jääminen sen ulkopuolelle.

Suuret maat, kuten Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Intia aiheuttavat suurimmat rypäleaseiden ongelmat. Niissä valmistetaan valtaosa rypäleaseista ja erilaisissa kriiseissä ja konflikteissa niitä myös käyttänyt. Tästä syystä Kerttunen ei pidä nyt syntynyttä sopua läpimurtona.

Kerttunen ei usko, että Suomen puolustukselle koituisi sopimuksesta suuria muutostarpeita. Suomen puolustusvoimien hankintaohjelmat on tehty osittain jalkaväkimiinakiellon perusteella.

YLE Uutiset 29.05.2008

Taisteluosastojen toimettomuus koettelee hermoja EU:ssa

BRYSSEL. EU:ssa on ryhdytty pohtimaan muutoksia jo toista vuotta toimettomina olleisiin nopean toiminnan kriisinhallintajoukkoihin.

Viime vuoden alusta lähtien EU:lla on ollut noin 3 000 sotilasta jatkuvassa valmiudessa puolen vuoden ajanjakson kerrallaan, mutta toistaiseksi joukoille ei ole löytynyt yhtään tehtävää.

"Suomi on satsannut toimintaan ja odottaa siltä paljon", sanoi puolustusministeri Jyri Häkämies Brysselissä maanantaina. Taistelujoukkojen tulevaisuus oli yksi aiheista EU:n ulkoministerikokouksen rinnalla järjestetyssä puolustusministereiden kokouksessa.

Suomella on runsaat 200 sotilasta osoitettuna ruotsalaiseen "taisteluosastoon", joka on toinen kahdesta tämän vuoden alkupuoliskon päivystävästä joukko-osastosta. Suomi oli mukana valmiudessa myös viime vuoden alun.

Samaan aikaan sotilasliitto Natolla on valmiudessa paljon raskaammin aseistettu valmiusjoukko NRF. Suurimmillaan jopa 25 000 sotilaan NRF-joukoille on löytynyt tehtäviä vain katastrofiavussa ja suurten urheilutapahtumien turvaamisessa. Suomi on ilmoittautunut mukaan myös NRF-toimintaan, muttei osallistu sen päivystyskiertoon.

Natossa on jo päätetty keventää valmiusjoukkojen päivystysvuoroja, mutta EU:ssa muutokset ovat vasta alussa. Joukkojen lakkauttaminen ei ainakaan vielä ole harkinnassa.

Häkämiehen mukaan kyseessä on "resurssi, jota ei käytetä".

Pitkän päälle Suomelle on rasite, jos sen kriisinhallintatehtäviin osallistuvista sotilaista parisataa on säännöllisin välein toimettomassa päivystyksessä. Suomella on nykyään kriisinhallinnassa mukana kerralla noin 800 sotilasta. Seuraava päivystysvuoro on edessä vasta muutaman vuoden kuluttua.

EU:ssa on erimielisyyttä, millaisiin tehtäviin nopeaan toimintaan varattuja joukkoja voi käyttää.

Osa jäsenmaista vastustaa valmiusjoukkojen käyttämistä reservinä tai muiden operaatioiden täydentäjinä.

HS.fi 27.5.2007

Ranskalaisten tyytymättömyys talouspolitiikkaan kasvaa

Pariisi. Entistä suurempi osa ranskalaisista on tyytymättömiä maansa hallituksen talouspolitiikkaan, kertovat tuoreet kyselyt. BVA-instituutin kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa piti maan talouspolitiikkaa huonona.

Samaa viestiä kielii myös Les Echos-sanomalehden ja ranskalaisen radiokanavan mittaus, jonka mukaan miltei 70 prosenttia kansalaisista suhtautuu kielteisesti Ranskan talouspolitiikan nykylinjaan.

Taloudellisen tilanteensa heikkenemiseen tyytymättömien kansalaisten arviot olivat toukokuussa lähes huonoimmat vuosikymmeneen ja surkeimmat presidentti Nicolas Sarkozyn valtakaudella.

Sarkozyn kansansuosio on valunut alaspäin jo kuukausia. Monet
ranskalaiset ovat kritisoineet presidenttinsä keskittyvän valtionhoidon
sijasta liikaa yksityiselämäänsä.

STT- reuters-HS.fi 27.5.2008

Puolueet keskustelevat tänään vaalirahoituslain uudistamisesta

Keskustelu vaalirahoituslain uudistamisesta jatkuu tänään. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja oikeusministeri Tuija Brax (vihr) keskustelevat iltapäivällä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa, miten vaalirahoituslain uudistamisessa edetään.
Näyttää siltä, että kaikki puolueet ovat valmiita lain kiristämiseen. Oppositiopuolueet kiirehtivät eilen lain tiukennusta voimaan jo ennen syksyn kunnallisvaaleja.
Suurin oppositiopuolue Sdp ehdottaa Vanhasen lailla kattoa vaalituelle.

STT 23.5.2008

Politiikan konkarit: Alan luottamus kärsinyt

Suomessa valmistaudutaan syksyn kunnallisvaaleihin vaalirahakohun varjossa.
Julkisuudessa on puhuttu paljon puolueiden kiistelystä kulissien takana. MTV:n Huomenta Suomessa vierailleet kansanedustajat Rakel Hiltunen (sd.) ja Tapani Mäkinen (kok.) ovat kuitenkin melko samoilla linjoilla. Molemmat pitävät vaalirahoituslain uudistamista tarpeellisena.
Vaaliteemaksi vaalirahoituksesta tuskin on. Mäkisen mukaan lain uudistamiseen ei liity suurempaa dramatiikkaa.

- Tilannehan on se, että jo tämän hetkinen laki on ihan hyvä, jos sitä vain noudatettaisiin. Ei nyt ole niin isosta dramatiikasta ja muutoksesta kysymys, Mäkinen toteaa.
Hiltunen ja Mäkinen ovat molemmat pahoillaan vaalirahasotkusta. He myöntävät politiikan ja poliitikkojen maineen kärsineen pahasti kohusta.

- Tämä on vakava asia. On tärkeää saada ihmiset takaisin luottamaan politiikkaan. Minua ihmetyttää se, että kansalaisilta ei ainakaan vielä ole tullut voimakkaita yhteydenottoja. Ihmiset ovat hämmentyneitä ja odottavat, mihin tämä kääntyy, Hiltunen kuvailee.

- Varmaan tässä seurataan sen oman edustajan tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. On tietysti sääli, että niinkin monta istuvan eduskunnan edustajista on joutunut täydentämään vaalirahoitusilmoitustaan, mutta on hyvä että on täydennetty, Mäkinen arvioi.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat keskustelevat vaalirahoituksesta tänään. Oppositiopuolueet SDP, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset vievät neuvotteluun yhteisen vaatimuksen, jonka mukaan uudistukset on saatava voimaan jo kunnallisvaaleihin mennessä.

- Vaikka lakia ei saataisi ennen kunnallisvaaleja valmiiksi, tärkeää on, että on hallituksen ehdotus, johon kaikki ovat sitoutuneet. Uskon, että kansalaisten valppaus on niin korkeata tasoa, että sitä noudatettaisiin. Ainakin sosiaalidemokraatit tulevat näitä periaatteita kunnallisvaalityössään toteuttamaan, Hiltunen vakuuttaa.

Mäkinen on aikataulusta samoilla linjoilla.
- Niin kuin nyt on nähty, vaalirahoituslakia on syytä tarkistaa. On aivan realistista tehdä lain kunnallisvaaliosuus ennen kunnallisvaaleja ja jatkaa lain valmistelua pidemmälle sitten kunnallisvaalien jälkeen, Mäkinen toteaa.

Oppositio ei ole määritellyt yhteistä kantaa yhdelle ehdokkaalle annettavan tuen enimmäissuuruuteen. SDP:n puoluehallitus vaati 3000 euron kattoa. Se perustelee kattoa sillä, että silloin ei samalla tavalla synny ongelmia riippumattomuudesta kuin suuremmilla summilla. Katto hillitsisi sen mukaan myös vaalikampanjoiden kustannusten kasvua.

MTV3-23.05.2008

Kohuyhdistykselle Vanhasen lupa

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen toimivat taustavaikuttajina Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n perustamisessa, kertoo Ilta-Sanomat..Jarmo Korhosen mukaan pääministeri Vanhanen on tiennyt Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksestä alusta alkaen.

Korhonen kertoo Ilta-Sanomissa Nova Groupin toimitusjohtajan Tapani Yli-Saunamäen pyytäneen puoluetoimistosta asiantuntemusta aatteellisen yhdistyksen perustamiseen. Keskustan kehittämispäällikkö Lasse Kontiola sai luvan avustaa yhdistyksen perustamisessa.

Korhosen mukaan hänellä ei tuolloin ollut tietoa siitä, että kyseessä oli poliitikkoja rahoittava yhdistys.

Korhonen kertoo myös pääministeri Vanhanen tienneen tuolloin Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksestä.

- Totta kai hän perustamisesta tiesi, me annoimme Kontiolalle luvan siihen. Totta kai puoluejohto tietää tällaisista asioista, Korhonen sanoi Ilta-Sanomille.

Vanhanen on vakuuttanut, että ei ole tiennyt niiden lahjoittajien nimiä, jotka tukivat häntä Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksen kautta. Vanhanen on puoltanut julkisuudessa liikemies Toivo Sukarin kiisteltyä Ideapark-hanketta. Sukari on yksi yhdistyksen rahoittajista.

Iltalehti.fi 23.5.2008

EK:lta lopullinen kuolinisku tupoille

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK lähtee jatkossa siitä, että työehtosopimukset neuvotellaan toimialakohtaisesti, kertoi EK:n puheenjohtaja Antti Herlin keskiviikkona. EK:n hallitus oli aamupäivällä lyönyt lukkoon linjansa, miten se jatkaa sopimusneuvotteluja.

"EK:n näkemys on nyt selvä ja julkisuudessa voidaan lopettaa hedelmätön juupas-eipäs-keskustelu sopimusmuodoista ja palaamisesta keskitettyyn työmarkkinapöytään", Herlin sanoi.

EK ei enää ole työehtosopimusten neuvotteluosapuoli. Kun tulopoliittisia kokonaisratkaisuja ei tehdä, lainsäädäntöasiat erotetaan sopimusprosessista. Yhteistyön palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa EK kuitenkin lupasi jatkuvan työelämän kehittämisessä ja lainsäädännön valmistelussa.

EK:n rooli tulevissa sopimusneuvotteluissa on koordinoida jäsenliittoja. EK:n hallitus nimitti keskiviikkona apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroisen 45, keskusliiton uudeksi työmarkkinajohtajaksi. Pitkäaikainen työmarkkinajohtaja Seppo Riski jää kesän aikana eläkkeelle.

Inkeroinen totesi keskiviikkona, että käydyllä liittokierroksella EK onnistui monessa asiassa. Saavutettuja tavoitteita olivat esimerkiksi päätösvallan vieminen yrityksiin, kannustavan palkkauksen ja joustavien työaikamallien käyttöönotto sekä kaiken kaikkiaan "herkkien vanhakantaisten tulopoliittisten ratkaisujen aikana syntyneiden rakenteiden muuttaminen".

Inkeroinen mainitsi hyvänä asiana EK:n kannalta myös prosenttipainotteisuuden lisääntyminen palkankorotuksissa.

"Palkankorotustason koordinoinnissa epäonnistuimme", Inkeroinen lisäsi.

Vakavin uhka EK:n näkökulmasta onkin, että palkankorotuskierre toistuu samanlaisena kuin käydyllä kierroksella.

"Sillä olisi kielteisiä vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn, työllisyyteen ja ostovoimaan jos inflaatio pääsee liikkeelle".

HS.fi 21.5.3008

EU pitää kiinni biopolttoaineista, vaikka vastustus kasvaa

Ruokakasveista valmistettujen biopolttoaineiden arvostelu kasvaa koko ajan, mutta EU-komissio pitää edelleen kiinni biopolttoainetavoitteesta. Tavoitteen kohtalo on nyt jäsenmaiden ja EU-parlamentin käsissä.

Monet asiantuntijat pitävät ruuan hintakriisin yhtenä merkittävänä syynä biopolttoainetuotantoa, joka on lähtenyt kasvuun EU:n ja Yhdysvaltojen poliittisten päätösten seurauksena. YK:n riippumaton ruokaoikeusraportoija Jean Ziegler on kutsunut biopolttoaineita rikokseksi ihmisyyttä vastaan.

Lisääntyvästä kritiikistä huolimatta EU-komissio on haluton luopumaan lähiaikojen tavoitteesta kasvattaa biopolttoaineiden osuutta liikenteen polttoaineista. Maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelin mielestä bioenergiasta on vain tehty syntipukki, uutisoi Helsingin Sanomat.

Fischer Boel puolustaa unionin politiikkaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä, vaikka useat selvitykset ja jopa EU:n omat tieteelliset neuvonantajat ovat asettaneet nykyisten, ruokakasvipohjaisten biopolttoaineiden ympäristö- ja ilmastovaikutuksetkin kyseenalaisiksi.

EU-virkamiesten vastaus kritiikkiin on biopolttoaineiden sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden varmistaminen tietyillä kriteereillä. Komissio antoi tammikuussa direktiiviesityksensä aiheesta. Käytännössä biopolttoainetavoitteen kohtalosta ja kriteereistä päättävät yhteispäätösmenettelyllä EU-parlamentti ja jäsenmaista koostuva neuvosto vuoden loppuun mennessä.

Kepa 20.5.2008

Koulujen oppilashuollossa suuria puutteita

Koulujen oppilashuollossa on isoja alueellisia ja kuntien välisiä eroja mutta myös eroja yksittäisten koulujen välillä. Opetushallituksen ja Stakesin raportin mukaan alakoulujen oppilashuollossa toimivan henkilöstön määrä on keskimäärin vain puolet suositelluista.

Suuria puutteita on myös terveystarkastusten toteuttamisessa ja koulujen työolojen tarkistamisessa. Raportti oppilashuollosta luovutettiin opetusministerille tänään.

Stakesin ja Opetushallituksen selvitys paljastaa tukun isoja puutteita alakoulujen oppilashuollossa. Esimerkiksi koulupsykologin tai muuta koulun sosiaalityötä on tarjolla vain harvassa alle sadan oppilaan koulussa.

Lisäksi tarjontaa on varsin vähän Etelä-Suomen läänin ulkopuolella. Lapissa oppilashuoltopalveluina ovat käytännössä vain kouluterveydenhoitajan palvelut.

Selvityksen mukaan oppilashuoltojen tuki on sataa oppilasta kohti reilut seitsemän tuntia viikossa, kun tavoite on liki 16 tuntia. Samalla lääkärien työpanos on vähentynyt noin 0,1 tuntiin viikossa sataa oppilasta kohti. Suositus on 1,7 viikkotuntia.

Terveystarkastuksia riittävästi vain poikkeustapauksissa

Ensimmäisen kuuden vuoden aikana oppilas pääsee terveystarkastukseen vain poikkeustapauksissa niin kuin suositukset edellyttävät. Esimerkiksi laajan terveystarkastuksen peruskriteerit toteutuvat vain noin joka seitsemännessä koulussa. Lisäksi joka kymmenennessä koulussa ei tiedetty, milloin määräaikaisia terveystarkastuksia tehtiin.

Suositusten mukaan lääkärin tai terveydenhoitajan pitäisi tehdä oppilaalle kuuden ensimmäisen kouluvuoden aikana joka vuosi määräaikaistarkastus. Lisäksi kuuden vuoden aikana pitäisi tehdä kaksi laajaa terveystarkastusta.

Selvitys paljastaa myös, että koulujen työolojen tarkastaminen on liki retuperällä. Joka neljäs koulu ei tiennyt, oliko tarkastus tehty ja joka kymmenes koulu kertoi, ettei tarkastusta ole tehty lainkaan. Vain joka viidennessä koulussa koulutoimen johto oli ottanut osaa tarkastukseen. Suositusten mukaan koulujen työolot pitäisi tarkastaa joka kolmas vuosi.

Koulujen iso ongelma on huono ilmanvaihto. Myös puutteelliset tilat haittaavat koulutyötä vähintään melko paljon. Melusta oli haittaa joka neljännessä koulussa ja ahtaudesta joka viidennessä.

Vaaratekijöistä kertoivat monet koulut, mutta niille ei ole tehty selvityksen mukaan mitään. Kaikkiaan neljännes kouluista kertoi fysikaalisista ja viidennes biologisista vaaratekijöistä.

Ruokailussa puutteita

Selvitys paljastaa, että noin joka kolmannessa koulussa oppilaat käyttävät ruokailuun korkeintaan vain noin 15 minuuttia, vaikka suositusten mukaan tauon pitäisi olla "riittävä". Lisäksi joka kolmannessa koulussa ruoan tarjoilu aloitetaan jo kello 10.30 tai aikaisemmin, mutta samaan aikaan vain joka viides koulu antoi mahdollisuuden välipalaan.

Raportissa suositellaankin selkeitä ohjeita ruokailutauon vähimmäiskeston mitasta ja ruokailun ajoittamisesta.

Opetushallituksen ja Stakes selvittivät raporttia varten 1. - 6.-vuosiluokkien oppilaiden kouluhyvinvointia, terveyspalveluja, kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä terveystiedon opetusta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 400 koulua.

Syksyllä 2007 yläkouluille tehdyn kyselyn tulokset olivat pääosin samansuuntaisia.

YLE Uutiset 19.5.2008

Vaaliraha kytkee useat ministerit raskaan sarjan suursijoittajiin

Useita eturivin poliitikkoja viime vaaleissa rahoittaneiden yritysten Ruukki Groupin ja Helsingin Mekaanikontalon takaa löytyvät nopealiikkeiset suursijoittajat Kai Mäkelä ja Ahti Vilppula joilla on isoja omistuksia suomalaisissa pörssiyhtiöissä ja tarpeita vaikuttaa esimerkiksi Suomen Venäjän-suhteisiin.

Ruukki Group on yrittänyt rakentaa sellutehtaan Venäjälle. Viime vaalien alla silloinen ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki sai Mäkelän ja Vilppulan omistamilta yrityksiltä vaalirahaa kahta eri kautta, sekä Ruukki Groupilta että Vilppulan omistamalta Mekaanikontalolta.

Myös Ajannan omistaja, suursijoittaja Ari Salmivuori rahoitti Lehtomäkeä. Lehtomäki itse ei näe tuissa ongelmaa.

"Vaalirahoituksen läpinäkyvyydessä tärkeintä on, ettei synny epäasiallisia sidonnaisuuksia. Sellaisia ei voi syntyä, jos ei tiedä, mistä rahat ovat tulleet", Lehtomäki sanoo.

Lehtomäestä vaalirahoituskohussa on myös ajojahdin makua.

"Ilmassa on sellaista henkeä, ettei ikään kuin haluta ymmärtää, että poliittinen järjestelmä on osa yhteiskuntaa. Jokaisella poliitikolla on tietyt sidosryhmät ja taustat. Taloudellinen sidos ei ole ainoa. Suomi on pieni maa, jossa käytännössä kaikki tuntevat toisensa. En haluaisi, että poliitikkojen pitäisi elää jonkun lasikuvun alla."

Ajanta Oy:n omistaja, suursijoittaja Ari Salmivuori sanoo olettaneensa, että tuetut ehdokkaat olisivat itse kertoneet rahoituksesta.

"Pidin sitä itsestäänselvyytenä. Kuvittelin, että olisivat voineet pitää sitä ylpeyden aiheena, että minä olen tukenut heitä", Salmivuori sanoo.

HS.fi 18.5.2008

Vanhanen pitää vaalirahoitussotkua vakavana

Matti Vanhanen saapui myöhään lauantai-iltana Helsinki-Vantaan lentokentälle Etelä-Amerikasta.

Myöhään lauantai-iltana Suomeen saapuneen pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mielestä vaalirahoituksen epäselvyydet horjuttavat uskoa poliittiseen järjestelmään.

"Ainekset ovat hyvin vakavaan tilanteeseen. Lainsäädäntöä laaditaan, jotta sitä myös noudatetaan. Paras tapa korjata tilanne on, että ilmoituksia tarvittaessa täydennetään nopeasti", Vanhanen sanoi Helsinki-Vantaan lentokentällä.

Pääministeri vakuutti tehneensä oman ilmoituksena vaalirahoituksesta säntillisesti eikä hänellä ole tarvetta täydentää sitä.

"Olen huomannut, että tämän viikon aikana jotkut asiantuntijat ovat Suomessa väittäneet, että mielipiteeni olisi jotenkin ostettavissa. Mielestäni se on aika matalamielinen väite."

Vanhanen sai eduskuntavaalikampanjaansa 10 000 euroa Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistykseltä.

"Kun minulle esitettiin tätä mahdollisuutta, tapasin yhdistyksen edustajan Tapani Yli-Saunamäen ja kysyin rahan alkuperää varmistaakseni, että kyse ei ole ulkomaisesta rahasta. Kuulin, että kyse on suuresta määrästä suomalaisia yrittäjiä."

Kaikki ministerit eivät pitäneet ongelmallisena tuen vastaanottamista ulkomailta. Jyri Häkämiehen (kok) ja Jan Vapaavuoren (kok) vaalikassaan rahaan laittoi ruotsalaisen investointipankki Öhmanin Suomen-tytäryhtiö. Vanhanen ei kommentoinut Öhmanin rahoitusta, koska ei tunne pankin suomalaista toimintaa.

HS 18.5.2008

Vanhanen tuohtui vaalirahavihjailuista

Amsterdam. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) pitää mauttomina vihjailuja siitä, että hänen mielipiteensä olisi ostettavissa. Perusta kotimaahan palaava pääministeri otti Amsterdamissa välilaskun aikana kantaa myös kansanedustajien vaalirahoitusilmoitusten puutteisiin.

Vanhanen pitää erittäin surullisena sitä, että niin moni kansanedustaja on jättänyt tietoja vaaliavustuksistaan ilmoittamatta. Hänen mielestään olisi tärkeää, että viimeisetkin täydentäisivät tietonsa mahdollisimman nopeasti.

Vanhanen sanoi viime päivien keskustelujen osoittavan, että lainsäädäntö ei toimi. Siksi sitä on kiristettävä. Hän korosti selkeää avoimuutta vaalirahoituksessa.

Yhtä asiaa viime päivien keskustelussa Vanhanen arvosteli kipakasti. Hän piti mauttomana sitä, että annettiin kuva, jonka mukaan hänen mielipiteensä olisi ostettavissa. Pääministeri viittasi tällä keskusteluun hänen blogikirjoituksensa yhteydestä Vihtiin suunniteltuun ostokeskukseen. Asialla oli niin media kuin jotkut tutkijatkin. Vanhanen korosti, että hänen näkemyksensä yhdyskuntarakentamisesta on ollut sama jo pitkään.

Vanhanen muistutti jälleen tehneensä itse vaalirahoitusilmoituksen asiallisesti. Mutta pitääkö ehdokkaan tietää kaikki rahoittajat? Vanhasen mielestä on tärkeää, että tukiryhmä hoitaa rahoituksen ja ehdokas kampanjoi. Hän arveli, että hänellä oli eduskuntavaaleissa todennäköisesti noin 100 avustajaa. Mitään listaa avustajista hänellä ei kuitenkaan ole.
Vanhanen uskoo, että löytyy tapa, jolla vaalirahoituksen uskottavuutta lisätään. Sen pohjana voisi olla nykykäytäntö, jonka mukaan yli 1 700 euron lahjoitukset pitäisi ilmoittaa. Hän pitää kuitenkin parempana säätää avustukselle selkeä katto.

Yksi tapa lisätä avoimuutta olisi myös se, että tukijat itse julkistaisivat tukensa suuruuden, jos ehdokkaat jättävät ilmoittamatta tietojaan.

STT 17.5.2008

Stubb puolustaa poliitikkojen vaaliyhdistyksiä

Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) puolustaa politiikkojen tapaa rahoittaa vaalikampanjansa vaaliyhdistyksen kautta. Stubb sanoi Ylen Lauantaiseurassa, että hänenkin 119 000 euron eurovaalikampanjansa rahoitettiin vuonna 2004 vaaliyhdistyksen kautta, joskin hän on vaalirahoitusilmoitukseensa eritellyt suurimmat lähteet.
Stubbin vaalirahoista 14 000 euroa tuli omasta taskusta, 40 000 euroa seminaareista, 30 000 euroa golfkisoista, 15 000 euroa FIM Pankkiiriliikkeeltä ja loput 20 000 euroa erittelemättä Huomisen Suomi (nykyään Huomisen Eurooppa) -vaaliyhdistykseltä.
Eurovaaleissa yksittäisen avustuksen ilmoitusvelvollisuus oli 3 400 eurossa, kun se eduskuntavaaleissa on 1 700 eurossa. Stubb kertoi suurin piirtein tietävänsä, ketkä rahoittivat hänen kampanjaansa, oma isäkin antoi 500 euroa.
Hän sanoi soittaneensa 100–150 yritykselle ja henkilölle pyytääkseen rahaa.
STT 17.5.2008

Sukari tuki ehdokkaita yli 50 000 eurolla

Toivo Sukari esitteli Vihtiin suunnitteilla olevaa Ideaparkia Nummelassa maaliskuussa.
Ideapark- ja Masku-huonekalukauppaomistaja Toivo Sukari rahoitti viime eduskuntavaaleissa ehdokkaita yli 50 000 eurolla, kertoo Aamulehti. Sukari antoi suoraan tukea neljälle ehdokkaalle, minkä lisäksi hän antoi rahaa Kehittyvien Maakuntien Suomi -yhdistyksen kautta.
Sukari sanoo Aamulehdessä, ettei halua kertoa, keitä neljää rahoitti suoraan. Heistä kaksi valittiin eduskuntaan. Sukarin mukaan pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ei saanut häneltä suoraan rahallista tukea.
Sukari ei sanojensa mukaan "oikeastaan odota mitään" vastinetta rahoilleen.
"Ja onhan tämä nähty. Vaikka olen tukenut kokoomusta, niin asuntoministeri Jan Vapaavuori hyökkää bisneksieni päälle", Sukari sanoo Aamulehdessä.
Vapaavuori on vastustanut Sukarin aikeita rakentaa Ideaparkki myös Vihtiin.

HS 17.5.2008

Puolustusvaliokunta: EU:n avunanto ei vaadi yksimielisyyttä

Eduskunnan puolustusvaliokunta katsoo, ettei EU-maiden keskinäisen avunannon toimeenpano vaadi jäsenmaiden yksimielistä päätöstä, eikä yksittäinen EU-maa tai maaryhmä voi myöskään estää hyökkäyksen kohteeksi joutuneen jäsenmaan auttamista.

Valiokunta vetoaa tulkinnassaan siihen, että avunanto on jäsenmaiden keskinäinen velvoite, eikä unionilla ole siinä mitään toimivaltaa.

Valiokunnan kanta kirjattiin torstaina EU:n Lissabonin sopimusta koskevaan lausuntoon. Eduskunnan lopullisen kannan muotoilee ulkoasiainvaliokunta kuun lopulla.
Yksimielisyysvaatimuksen nosti esiin valtiosihteeri Teija Tiilikainen selvityksessään. Puolustusvaliokunnan mukaan Tiilikaisen tulkinnalle yksimielisestä päätöksenteosta ei löydy oikeusperustaa.

Turvatakuiksi kutsuttu EU:n avunantovelvoite on puolustusvaliokunnan mielestä "ennen muuta poliittinen sitoumus", mutta "painoarvoltaan merkittävä" ja "hyvin velvoittava".
Suomen lainsäädäntö ei nykyisin selkeästi salli voimankäyttöön tarkoitettujen joukkojen lähettämistä muiden EU-maiden avuksi. Asiantuntijat tekivät puolustusvaliokunnalle selväksi, että lainmuutoksia tarvittaneen. Puolustusvaliokunta ei niitä kuitenkaan vaadi eikä halunnut kiirehtiä.

"Muutostarve on syytä selvittää", lausunnossa todetaan lyhyesti. Valiokunnan mielestä ensin pitää odottaa, miten muut EU-maat ryhtyvät tulkitsemaan avunantovelvoitetta. Suomen ulkopuolella asiasta ei juurikaan keskustella.

Lissabonin sopimuksen hyväksymistä vastustaa eduskunnassa muun muassa vasemmistoliitto, jonka mielestä EU:ta "militarisoidaan" sopimuksella. Puolustusvaliokunnan lausuntoon liittämässään eriävässä mielipiteessä Jaakko Laakso (vas) kuitenkin katsoo, etteivät EU-maat saa sopimuksella sotilaallisia turvatakuita.

Jäsenmaita ei ole myöskään velvoitettu "tulemaan apuun" vaan "antamaan apua", Laakso tulkitsi.

Helsingin Sanomat - Arto Astikainen 15.5.2008

Kreikassa lakko ulottuu satamiin ja sähkönjakeluun

Kreikan suurimpien ammattiyhdistysten jäsenet lakkoilevat torstaina vastustaakseen hallituksen ajamia eläkeuudistuksia ja yksityistämissuunnitelmia sekä kuluttajahintojen nousua.

Yksityistämispelkojen vuoksi suurimman teleyhtiön OTE:n sekä kahden suurimman konttisataman työntekijät järjestävät vuorokauden mittaisen työnseisauksen.

Valtio-omisteisessa sähköyhtiössä ja monin paikoin muualla julkisella sektorilla ihmiset keskeyttävät työnsä kolmeksi tunniksi.

Mielenilmaus aiheuttaa häiriöitä myös Olympic Airlinesin kotimaan lentovuoroihin.

AP 15.5.2008

Armeija etsii uusia aseita ihmisjoukkojen hillintään

Puolustusvoimat ryhtyy Naton tuella tutkimaan pamppuja, kumiluoteja ja kyynelkaasua modernimpien ei-tappavien aseiden käyttömahdollisuuksia kriisinhallintaoperaatioissa.

Uusilla aseilla olisi tarkoitus hillitä päälle käyviä ihmisjoukkoja.

Uuden tekniikan joukkojenhallinta-aseet saattaisivat olla esimerkiksi lähietäisyydeltä käytettäviä akustisia tai elektromagneettisia lamauttimia, jotka eivät aiheuta vammoja väkijoukolle. Tutkittaviksi tulevat myös ajoneuvojen pysäyttämiseen sopivat uuden teknologian järjestelmät.

Ei-tappaviin aseisiin perustuvan joukkojenhallintakyvyn kehittäminen on Suomelle asetettu yksi uusi rauhankumppanuustavoite. Naton kanssa käydyissä neuvotteluissa Suomi otti sen tutkittavakseen.

Jos selvityksissä päädytään siihen, että tällaisen kyvyn hankkiminen on armeijalle ja suomalaisille kriisinhallintajoukoille tarpeellista, moderneja lamauttimiakin ehkä hankitaan.

Puolustusministeriöstä todettiin tiistaina, että kyse on vain joukkojen suojautumiseen liittyvästä toiminnasta. Poliisin kanssa ei ole tarkoitus kilpailla.

Joukkojenhallintavälineiden puutteet tulivat esille neljä vuotta sitten Kosovon mellakoissa, joiden keskelle joutui myös suomalaisia rauhanturvaajia. Levottomuuksien jälkeen suomalaissotilaat saivat luvan käyttää kyynelkaasua ja heille jaettiin kranaattipistoolit sitä varten.

Naton kanssa käydyissä neuvotteluissa Suomelle tuli vuosiksi 2008–2010 kaikkiaan 52 kumppanuustavoitetta. Keskeiset uudet tavoitteet liittyvät verkostokeskeisen sodankäynnin tietojärjestelmien kehittämiseen.

Suomi osaa hyödyntää kaupallisia sovelluksia armeijan viestijärjestelmien rakentelussa. Puolustusministeriön muistion mukaan "Naton sihteeristö pyysi Suomea toimimaan 'suunnannäyttäjänä' korkean teknologian tietojärjestelmien ja verkostokeskeisten kykyjen kehittämisessä".

Suomi otti tehtäväkseen myös kehittää menetelmän, miten Itämerelle saadaan samantapainen yhteinen meritilannekuva, jota Nato käyttää Välimerellä suojatessaan meriliikennettä terroristeilta.

HS. Fi 13.5.2008

Lakko Rautaruukin Raahen tehtaalla laajeni

Rautaruukin Raahen tehtaan lakko on laajentunut tänä aamuna. Rautaruukin mukaan lakossa on yhteensä tällä hetkellä noin 800 henkilöä. Yhtiön mukaan lakko on laiton.
Tehtaan ammattiosasto on ilmoittanut Rautaruukille lakon syyksi palkkarakenteeseen ja palkankorotuksiin liittyvät erimielisyydet.
Lakko vaikuttaa terästuotantoon, valssaukseen ja toimituksiin Raahesta. Rautaruukki kertoo, että ammattiosaston mukaan lakko kestää noin vuorokauden.

STT 13.5.2008

Suomalaiset ovat huolissaan vanhustenhuollosta

Vanhustenhuollon taso huolettaa suomalaisia. Yleisesti vanhustenhuollosta on huolissaan 83 prosenttia ja erittäin huolissaan liki puolet Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin teettämään kyselyyn vastanneista
Vanhustenhuolto askarruttaa erityisesti eläkkeelle olevia ja muita iäkkäitä ihmisiä. Sen sijaan johtavassa asemassa olevia asia ei askarruttanut yhtä paljon.

Ihmisiä askarruttaa muun muassa hoitohenkilöstön, ja varsinkin koulutetun henkilöstön saatavuus. Myös hoitotyön laatu ja vanhusten oikeuksien sekä potilasturvallisuuden takaaminen huolettaa.

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin TNS Gallupilla teettämää kyselyä varten haastateltiin 1 268 ihmistä. Tutkimus tehtiin 28.4. - 2.5.

YLE Uutiset 13.5.2008

Halonen ärtyi Häkämiehen Nato-puheista

Presidentti Tarja Halonen on ärtynyt siitä että puolustusministeri Jyri Häkämies tyrkyttää Nato-jäsenyyttä myös naapurimaa Ruotsille.
Hampurissa puhuneen Halosen mukaan turvallisuusratkaisut ovat jokaisen maan oma asia.
Halonen korosti Saksan-vierailullaan, että Häkämies on esittänyt Nato-kysymyksessä vain oman henkilökohtaisen mielipiteensä.

MTV3.fi 08.05.2008

Ollilalle muikea palkankorotus

Eniten Nokian osakkaita puhututti yhtiökokouksessa nimitysvaliokunnan ehdotus hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan vuosipalkkion nostamisesta 440 000 euroon.
Noin 17 prosentin korotus lytättiin useassa puheenvuorossa, mutta esillä oli myös vastaehdotus isommasta korotuksesta.
Palkkionkorotus meni lopulta läpi äänestyksettä, kun enemmistössä olleet ulkomaiset osakkeenomistajat olivat jo ennakkoon hyväksyneet sen.

STT 08.05.2008

Ruotsissa lakkoilee jo 7 000 hoitajaa

Ruotsin sairaanhoitajalakko on laajentunut. Nyt lakossa on noin 7 000 sairaanhoitajaa Ruotsin kaikkien maakäräjien alueella. Sovittelijoiden on määrä kohdata sairaanhoitajaliiton ja Ruotsin kunta- ja maakäräjäliiton neuvottelijat huomenna.
Ruotsin sairaanhoitajaliitto (Vårdförbundet) tavoittelee sopimusta, joka nostaisi sairaanhoitajien kuukausipalkkoja 360 eurolla kahdessa vuodessa ja vähintään 2 340 euron vähimmäispalkkaa.
Viime keväänä ja syksynä käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa päädyttiin yleensä sopimuksiin, jotka nostavat palkkoja 10,5 prosenttia kolmessa vuodessa.

STT -Turun Sanomat 5.5.2008

Metso vähentämässä toistasataa henkeä Jyväskylässä

Metso aikoo vähentää 120-140 henkilöä Jyväskylän valimolta. Vähennys koskee kaikkia henkilöstöryhmiä. Kaikkiaan valimolla työskentelee noin 330 henkilöä.
Yt-neuvottelut alkavat ensi viikolla, ja järjestelyiden arvioidaan toteutuvan vuoden loppupuoliskolla.
Taustalla on päätös, että Metso Paperiin kuuluva Metso Foundries Jyväskylä luopuu automaattikaavauslinjan tuotannosta. Metson mukaan sen kysyntä ja kannattavuus on heikentynyt.
Metson Jyväskylän-valimo keskittyy vastedes paperi- ja kartonkiteollisuuden liiketoimintaan. Paperikonetuotannon tarvitsemat tela- ja sylinterivalut kuuluvat valimon ydinliiketoimintaan, ja niiden tuotanto jatkuu Jyväskylässä.
Valimo sijaitsee Metson paperikonetehtaan naapurissa Jyväskylän Rautpohjassa.

STT – Turun sanomat 5.5.2008

EU hyväksyi Akerin myynnin Etelä-Koreaan

Euroopan unionin kilpailuviranomaiset ovat antaneet hyväksyntänsä kaupalle, jossa eteläkorealaisesta STX:stä tulee Aker Yardsin suurin omistaja. Aker Yards on Euroopan suurin telakkayhtiö. Viranomaisten mukaan kauppa ei vähennä telakoiden kilpailua.

Arvostelijoiden mukaan valtion tuet Etelä-Korean telakoille olisivat voineet johtaa hintojen polkemiseen ja laivanrakennusmarkkinoiden monopolisoitumiseen.

Eteläkorelainen STX osti lokakuussa norjalaisesta Akerista 39,2 prosentin osuuden lähes 800 miljoonalla dollarilla. Euroopassa kaupan on pelätty johtavan työpaikkojen siirtymiseen Aasiaan.

Euroopan komisso on tutkinut kaupan vaiktuksia joulukuusta lähtien. Komissio sanoo olleensa huolissaan siitä, että kauppa estäisi STX:ää kehittymästä neljänneksi päätoimijaksi risteilijäalusmarkkinoilla.

Komission mukaan huoli on kuitenkin turha, koska sen mukaan STX ei ole vakava kilpailija risteilijätelakoille. Komissio ei myöskään saanut näyttöä siitä, että STX saisi tulevaisuudessa valtion tukia, joiden turvin se voisi hallita markkinoita.

STX on keskittynyt rakentamaan rahtialuksia, kun taas Aker on erikoistunut risteilijäaluksiin, autolauttoihin ja kauppalaivoihin.

Aker on maailman kolmanneksi suurin risteilijätelakka italialaisen Fincantierin ja saksalaisen Meyer Werftin jälkeen. Yhtiöllä on on kahdeksantoista telakkaa Norjassa, Suomessa, Saksassa, Ranskassa, Romaniassa, Ukrainassa, Brasiliassa ja Vietnamissa.

Oslon pörsissä kaupankäynti Akerin osakkeella on keskeytetty sen hinnan hypättyä yli 20 prosenttia.

AP, AFP 05.05.2008

Ruotsissa sairaanhoitajien lakko laajenee

Tällä viikolla lakko laajenee käsittämään yhteensä noin 7 000 hoitoalan työntekijää. Esimerkiksi Malmössä on viikonlopun aikana jo ryhdytty potilassiirtoihin.

Hoitoalan liitto ja työnantajapuoli Maakäräjä- ja kuntaliitto tapaavat seuraavan kerran tiistaina. Lakon alettua pari viikkoa sitten neuvotteluissa ei ole päästy eteenpäin. Lakon osapuolien katsottiin tuolloin olevan liian kaukana toisistaan.

Lakko laajenee edelleen toukokuun puolivälissä, mikäli sopuun ei sitä ennen päästä.

Lakon syynä ovat erimielisyydet palkankorotuksista. Hoitajat haluavat 15 prosentin palkankorotuksia kahden vuoden aikana, kun taas työnantaja tekisi sopimukset kymmenen prosentin korotuksista kolmen vuoden ajanjaksolla.

Dagens Nyheter -lehden teettämän mielipidekyselyn mukaan sairaanhoitajat saavat kansalta jopa 85 prosentin tuen palkkavaatimuksilleen. Tuhannesta kyselyyn vastanneesta vain viisi prosenttia vastusti sairaanhoitajalakkoa.

Osa hoitajista suojatöihin

Osa lakon voimasta katoaa maanantaina, kun jotkut lakkoilleista sairaanhoitajista palaavat töihin muun muassa Tukholman suuriin päivystyssairaaloihin.

Työnantajalta tullut kutsu niin sanottuihin suojatöihin on ollut omiaan tulehduttamaan tilannetta.

- Tärkeintä ei ole lakon pituus, vaan sen voima niin, että liiton kannalta keskeiset neuvottelut saadaan käyntiin, sanoo hoitoalan liiton pääneuvottelija Margareta Öberg Ruotsin radion haastattelussa.

Tanskassa 70 000 sairaanhoitoalan työntekijää käsittävä lakko on jatkunut noin kolme viikkoa. Kiireiset tapaukset on jatkuvasti hoidettu, mutta siitä huolimatta lakon kerrannaisvaikutusten pelätään vaarantavan potilasturvaa.

YLE Uutiset 05.05.2008

Internetistä on tullut ääriliikkeiden tukikohta myös Suomessa

Rasististen rikosten yleistyttyä Suomessa internetistä on tullut ääriliikkeille ja vähemmistövihamielisille ryhmille yhä merkittävämpi kasvualusta. Suomen viranomaiset pitävät internetissä toimivia ääriryhmiä jo uhkana arjen turvallisuudelle.

Ulkoministeriön ulkoasiainneuvos, turvallisuusasiantuntija Kirsi Westphalen arvioi, että rasististen rikosten määrä on Suomessa merkittävässä nousussa.

- Kuten kaikki yhteiskunnallinen toiminta, myös negatiiviset ilmiöt, kuten rasismi näyttävät siirtyneen nettiin, hän kertoo.

Kuitenkin vain harva verkkorasisti jää kiinni. Syyttäjäviranomaiset kaipaavat jämerämpiä keinoja puuttua ongelmaan.

- Esimerkiksi Ruotsissa on laki, joka edellyttää sivuston ylläpitäjää valvomaan siinä esiintyvää aineistoa. Itse pitäisin tarpeellisena harkita tämän tyyppisen lainsäädännön säätämistä myös Suomeen, valtionsyyttäjä Mika Illman toteaa.

Verkko kokoaa myös uskonnollisia ja poliittisia ääriliikkeitä. Suojelupoliisi tarkkailee Suomessa useita rasistista materiaalia ja äärioikeiston propagandaa ulkomaita myöten levittäviä verkkokauppoja.

Netin muukalaisviha koetaan vakavana uhkana myös siksi, että maahanmuuton odotetaan jatkossa lisääntyvän. Euroopasta on jo esimerkkejä siitä, kuinka maahanmuuttajien ja kantaväestön arkistetkin kärhämät voivat kärjistyä polttoiskuiksi ja mellakoiksi.

- Pitäisin tärkeänä, ettei tilannetta päästetä sellaiseksi kuin se on eräissä muissa maissa, Ruotsissa ja Länsi-Euroopassa, valtionsyyttäjä Illman sanoo.

YLE Uutiset 05.05.2008

Suomen sosiaaliturva jäänyt alle EU:n keskitason

Suomi on sosiaaliturvaltaan Italian ja Britannian tasoa, kun sosiaalimenot lasketaan prosentteina bruttokansantuotteesta. Stakesin viimeisimmät tilastot osoittavat, että perinteinen viiteryhmä eli toiset pohjoismaat ovat karanneet kauas: Suomi 26,7 prosenttia, Ruotsi 32 ja Tanska 30 prosenttia.

Ohi menevät myös Saksa, Itävalta, Ranska, Belgia ja Eta-maa Sveitsi. Suomi sijoittuu vielä huonommin, kun verrataan sosiaalimenoja asukasta kohti.

Sosiaalimenoihin käytettiin Suomessa toissa vuonna kaikkiaan 43,8 miljardia euroa. Asukasta kohti se teki 8 300 euroa, nelisen prosenttia enemmän kuin 2005.

Suurin osa summasta meni eläkkeisiin ja muihin korkeaan ikään liittyviin menoihin. Ne myös kasvavat nopeimmin väestön ikääntyessä. Hieman hitaammin nousee paljon puhuttu toiseksi suurin pääluokka eli terveys, joka haukkaa nyt neljänneksen sosiaalimenoista.

Laskussa näyttävät olevan vain työttömyysmenot. Selvempi ja pitempään jatkunut laskusuunta näkyy, kun sosiaalimenoja tarkastellaan jaettuna toisin: toimeentuloon ja palveluihin.

Toimeentuloturva on vähentynyt vuodesta 1995. Sen ovat huomanneet turvan varassa elävät kansalaiset, joiden päivärahat, lapsilisät ja toimeentulotuki eivät ole juuri nousseet, vaikka hinnat ja palkat ovat karanneet kymmeniä prosentteja (HS 27. 4.).

"Lama pysäytti hyvinvointivaltion kehityksen", selittää Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori (mvs) Susan Kuivalainen "Palveluja ja tulonsiirtoja kehitettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Kymmenen vuoden talouskasvu ei palauttanut kehitystä."

Historia selittää Suomen sijoitusta kansainvälisessä vertailussa, jonka tiedot ovat vuodelta 2005. Suomi käytti silloin jokaisen sosiaaliturvaan 8 005 euroa, vähemmän kuin Britannia.

Suomi ylitti euroalueen keskiarvon tonnilla, mutta oli alle keskiarvon, kun ostovoima otettiin huomioon. Silloin lähin kumppani on Italia, ja Irlanti nousee lähelle.

Suomi on pohjimmainen monessa pohjoismaisessa vertailussa, selviää Pohjoismaisen sosiaalitilastokomitea Nososcon tuoreimmista luvuista. Ne kuvastavat tilannetta joulukuussa 2005.

Suomi pärjää vain lapsilisien vertailussa, mutta muuten linja on yksitoikkoinen: toimeentuloturva, päivärahat ja eläkkeet ovat Suomessa selvästi pienimpiä. Myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeiden taso on Suomessa alhaisin.

Toimeentulotuen varassa elävälle yhden lapsen yksinhuoltajalle jää Suomessa verojen ja päivähoitomaksujen jälkeen kuussa 481 ja Tanskassa 873 euroa. Yksinäinen saa vähemmän: Suomessa 290, Tanskassa 403 ja Islannissa 428 euroa. Summat laskettiin eri valuutoista euroiksi ja korjattiin niin, että ostovoima otettiin huomioon.

Sairauspäiväraha on Tanskassa ja Norjassa palkan suuruinen, Ruotsissa 80 ja Suomessa 70 prosenttia. Näin iso prosentti on voimassa Suomessa 28 000 euron vuosituloihin ja laskee jyrkästi sitä isommissa..

Ainoa poikkeus ovat asiakasmaksut, joita peritään Suomessa eniten. Esimerkiksi pitkäaikaishoidosta piti maksaa 80 prosenttia tuloista, Norjassa 75.

Maksut ovat tuntuva osuus laitosten budjeteista. Asiakasmaksut kattoivat 18 prosenttia vanhainkotien menoista Suomessa, Norjassa kymmenen ja Islannissa 3,3 prosenttia.

HS:FI 4.5.2008

Ruoan hinnannousu lisää Itämeren kuormitusta

Viime kuukausina nopeasti noussut ruoan hinta on käynnistämässä kehityskulun, joka voi johtaa Itämeren ravinnekuorman merkittävään lisääntymiseen. Näin toteaa YLE Radio 1:n Ykkösaamussa vieraillut ympäristöekologian professori Markku Ollikainen.

Elintarvikkeiden hinnannousu on osittain seurausta kysynnän kasvusta. Tämä johtaa viljelypinta-alan ja kotieläintilojen kasvuun, mikä lisää suoraan ravinnepäästöjä, Ollikainen kertoo. Suomenkin pelloilta valuu Itämereen keskimäärin 11 kiloa typpeä hehtaarilta.

Suomen maataloudesta tuleva ravinnekuorma on melko pieni tekijä Itämeren kokonaisuudessa, rannikoita lukuunottamatta. Ollikainen on erityisen huolissaan Puolan kasvavista päästöistä. Kun Saksassa pelloille levitetään 220 kiloa typpeä hehtaarille, Puolassa nykyään vain 90 kiloa. Puola tulee lähivuosina saamaan oikeuden yhtä voimakkaaseen tehotuotantoon kuin Saksa, mikä voi lisätä Puolan ravinnepäästöjä Ollikaisen mukaan "järkyttävällä tavalla". Puolalla ei ole edes maatalouden ympäristöohjelmaa hillitsemässä pahimpia haittoja.

Ollikainen harmittelee EU:n ponnettomuutta. EU olisi voinut esim. Puolan jäsenneuvottelujen yhteydessä vaatia tiukempia ympäristöehtoja maataloudelle.

Ollikainen perää poliitikkojen vastuuta. Itämeren ravinnepäästöt ovat ennen muuta poliittinen ja taloudellinen ongelma. Yksityinen ihminen voi kulutuspäätöksillään vaikuttaa, mutta suurin vastuu on poliitikoilla. Suomen päästöt olisi melko helppo vähentää murto-osaan, sillä 80 prosenttia Suomen maatalouden päästöistä tulee 10 prosentilta peltoja. Maatalouden harjoittamista pahimmilla eroosion vaivaamilla rinnepelloilla tulisi rajoittaa, Ollikainen toteaa.

YLE Uutiset 02.05.2008

Maito kallistuu kymmenen prosenttia

Maidon hinta on jälleen nousussa. Valion maksama viiden sentin korotus tuottajille näkynee maidon hinnassa vastaavana nousuna jo tässä kuussa. Maidon litrahinta oli maaliskuussa keskimäärin runsaat 80 senttiä.
Valio käy parhaillaan kaupan kanssa tukkuhinnasta neuvotteluja, joissa korotushaarukka liikkuu 10 prosentin molemmin puolin.
- Lopputulos kuluttajahinnoissa riippuu viime kädessä kaupoista. Ohjehintojahan me emme voi antaa, sanoo Valion viestintäjohtaja Pia Kontunen.
Hänen mukaansa nyt maidon tuottajille annettu korotus on ikään kuin osinko, jolla pyritään turvaamaan kotimainen saatavuus. Ennen ylituotettu maito on käymässä niukkuushyödykkeeksi.
- Viime vuonna lopetti tuhat valiolaista maitotilaa ja maidon saanti väheni yli 40 miljoonaa litraa. Kun neljännes tuottajista on yli 55-vuotiaita, on syytä taata kyllin houkutteleva hinta nuoremmille yrittäjille, Kontunen kuvaa tilannetta.

STT 02.05.2008

Sailas ei alentaisi ruuan verotusta

- On pulmallista, että osa veronalennusvarasta käytetään ruuan veroaleen, sanoo valtiosihteeri Raimo Sailas. Valtiovarainministeriön ykkösvirkamies epäilee ruuan arvonlisäveron keventämisen järkevyyttä. Sailas sanoo, että vain harva uskoo siihen.
- En aio ryhtyä hallitusohjelmaa kritisoimaan, vaan noudatan sitä. Kuitenkin on pulmallista, että osa veronalennusvarasta käytetään ruuan arvonlisäveron alentamiseen.
Viime keväänä hallitusohjelmaneuvotteluissa elintarvikkeiden arvonlisäveron tasoksi sovittiin 12 prosenttia. Nykytaso on 17 prosenttia.
Elintarvikkeiden verotusta on vahvasti ajanut keskusta. Sailas oli vastaan jo vuosi sitten.
Sailaksen mukaan on myös ilmeinen riski, että suuret nimellispalkkaratkaisut jatkavat inflaatiota.
- Kukaan ei viime vuonna puhunut pienten nimelliskorotusten puolesta. Ei kukaan, eivät edes taloustoimittajat. Ketään ei enää kiinnostanut, että reaalisen ostovoiman kasvu on viime vuosina ollut erittäin hyvä pienistä nimelliskorotuksista huolimatta, Sailas päivittelee.

Kauppalehti 02.05.2008

Irlantilaiset eivät ymmärrä EU-sopimusta

Suurin osa irlantilaisista ei ymmärrä EU:n uudistussopimusta, vaikka sopimuksesta järjestetään kansanäänestys reilun kuukauden päästä

Kyselyyn vastanneista 500 irlantilaisesta 62 prosenttia sanoi, ettei käsitä sopimusta ollenkaan ja vain viisi prosenttia ymmärsi sopimuksen melko hyvin tai oikein hyvin.

Irlanti järjestää kansanäänestyksen EU:n uudistussopimuksesta kesäkuun toisella viikolla. Äänestys on EU:lle ratkaisevan tärkeä, koska Lissabonin sopimus tulee voimaan vain, jos kaikki jäsenmaat hyväksyvät sen. Muissa EU-maissa sopimusta päättävät parlamentit, mutta Irlannissa perustuslaki edellyttää kansanäänestystä.

Viime viikonloppuna julkaistun kyselyn mukaan irlantilaisista 35 prosenttia äänestäisi sopimuksen hyväksymisen puolesta ja 31 prosenttia sopimusta vastaan. Vastustajien osuus on noussut vuoden alusta.

Reuters 28.4.2008

Eläkeläisten tulot ja tuloerot nopeassa kasvussa

Eläkeläisten tulot ja tuloerot ovat kasvaneet nopeasti, kertoo Helsingin Sanomat. Eläketurvakeskuksen mukaan eläkeläisten keskimääräiset tulot ovat nousseet tuntuvasti, sillä alkavat eläkkeet ovat poistuvia eläkkeitä parempia.

Keskituloiset eläkeläiset ansaitsevat nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samaan aikaan eläkeläisten köyhyysriski on kuitenkin kasvanut ja eläkkeet ovat jääneet jälkeen ansiotulokehityksestä.

Myös palvelumaksujen korotukset ja ruuan hinnan nousu koettelevat pienituloisia eläkeläisiä. Useampi kuin joka kymmenes eläkeläinen joutuu tulemaan toimeen pelkällä kansaneläkkeellä.

Heikoimmassa asemassa ovat yksin asuvat yli 75-vuotiaat naiset ja alle 55-vuotiaat yksinäiset eläkettä saavat miehet.

YLE Uutiset 29.4.2008

Kaikista köyhimmät kärsivät eniten ilmastonmuutoksesta

Miljoonat maailman köyhimmistä lapsista ovat ilmastonmuutoksen pääuhreja. Unicefin tiistaina julkaistava raportti painottaa rikkaiden länsimaiden vastuuta ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja kaikkein köyhimpien auttamisessa.

Ilmaston lämpenemisen aiheuttamat muutokset voivat lisätä lasten kuolemia jopa 40 000 - 160 000:lla vuosittain Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Unicefin raportissa uhkiksi listataan muun muassa ympäristö- ja taloudellisten ongelmien aiheuttama ruoan puute sekä tappavien tautien lisääntyminen.

Tutkijat ovat ennustaneet maailman keskilämpötilan nousevan 1,6 - 4 celsiusastetta. Raportin mukaan kahden celsiusasteen nousu lämpötiloissa tarkoittaisi sitä, että yli 200 miljoonaa ihmistä joutuisi kärsimään nälkää.

Reuters 29.4.2008

Serbia sai viimein EU-sopimuksensa

EU:n ja Serbian lähentymissopimus allekirjoitetaan tiistaina unionin ulkoministerien kokouksessa Luxemburgissa.

Serbian presidentti Boris Tadic saapuu Luxemburgiin allekirjoittamaan sopimuksen. Kyse on ensimmäisestä askeleesta Serbian EU-jäsenyyden tiellä.

Sopimus ratifioidaan kuitenkin vasta sitten, kun Serbia lupautuu yhteistyöhön YK:n sotarikostuomioistuimen kanssa.

Belgia ja Hollanti ovat suhtautuneet Serbian EU-tiehen nihkeästi. Maiden mielestä Serbian tulisi ensin luovuttaa sotarikoksista epäilty kenraali Ratko Mladic sotarikostuomioistuimeen.

Serbian ja EU:n lähentymistä on hidastanut myös kiista Kosovon itsenäistymisestä.

YLE Uutiset 29.4.2008

EU:n komissio povaa 3,2 prosentin inflaatiota
Bryssel,
EU:n komissio ennustaa ruuan ja polttoaineiden kallistumisen kiihdyttävän inflaation euroalueella 3,2 prosenttiin tänä vuonna. Ensi vuonnakin inflaatio pysyttelee 2,2 prosentissa eli korkeammalla kuin Euroopan keskuspankki tavoittelee, arvioi komissio.
Komissio laski talousennusteessaan myös hieman kasvuodotuksiaan. Tänä vuonna se odottaa euroalueen talouskasvun jäävän 1,7 prosenttiin ja ensi vuonna 1,5 prosenttiin.
Kasvun hidastuminen johtuu Yhdysvaltain talousongelmista ja finanssimarkkinoiden kriisistä. Osaltaan kasvua vaimentaa myös hintojen nousu, sillä se leikkaa kulutusta.
STT 28.4.2008

Kuluttajien luottamus talouteen synkkeni edelleen

Kuluttajien luottamus talouteen oli huhtikuussa yhä keskimääräistä heikompi. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattori pysyi maaliskuun pisteluvussa 12,6, kun vuosi sitten luku oli 17,9.

Kuva Suomen taloudesta synkkeni edelleen. Kuluttajista 39 prosenttia uskoo maamme talouden huononevan tulevan vuoden aikana, kun 15 prosenttia uskoo sen paranevan. Vuosi sitten talouden paranemiseen uskoi 24 ja huononemiseen 19 prosenttia. Pisteluku oli huhtikuussa -12,9, kun se oli vuosi sitten 2,7. Pitkän ajan keskiarvo on 5,5.

Työttömyysodotusten elpyminen neljän kuukauden takaisesta notkahduksesta jatkui. Pisteluku oli huhtikuussa tasan 5, kun se viime kuussa oli 3,2. Nyt 38 prosenttia odottaa työttömyyden vähenevän ja 28 prosenttia sen lisääntyvän. Vuotta aiemmin vastaavat osuudet olivat 29 ja 39 prosenttia. Pisteluvun pitkän ajan keskiarvo on 5,5, mutta vuosi sitten pisteluku oli 12,7.

Odotukset omasta taloudellisesta tilanteesta pysyivät varovaisina. Tilanteen paranemiseen uskoi 28 prosenttia ja huonontumiseen 13 prosenttia, kun vuosi sitten vastaavat osuudet olivat 32 ja 9 prosenttia. Pistearvo on ollut pari kuukautta lähellä pitkän ajan keskiarvoa 9,5, kun vuosi sitten luku oli 12,5.

Kuluttajien luottamus säästämismahdollisuuksiin on pysynyt hyvin valoisana. Säästämismahdollisuuksiin uskoo 77 prosenttia kuluttajista. Kotitalouksista 67 prosentilla oli jäänyt rahaa säästöön ja 81 prosenttia uskoi voivansa säästää seuraavan vuoden aikana. Lainan ottamista huhtikuussa piti kannattavana puolet kuluttajista. Kotitalouksista 13 prosenttia suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä, vuotta aiemmin luku oli 16 prosenttia. Säästämismahdollisuuksien pisteluku nousi viime kuusta pari kymmenystä 49,2:een. Luku oli jo vuosi sitten 44, kun pitkän ajan keskiarvo on 35.

Indikaattori on laskettu 1 546 Suomessa asuvan henkilön vastausten perusteella. Näkymiä kysyttiin 1. - 18. huhtikuuta.

Pisteluku osoittaa myönteisten vastausten prosenttiosuuden suhdetta kielteisten vastausten prosenttiosuuteen. Luku voi siis vaihdella - 100:n ja 100:n välillä. Pitkän ajan keskiarvo lasketaan vuodesta 1995 lähtien.

YLE Uutiset 28.4.2008

Kemijärven massaliike saartaa sellutehtaan purkutyöt

Kemijärven massaliike julistaa Kemijärven sellutehtaan purkutyöt saartoon. Massaliike aikoo estää tehtaan purkutyöt ainakin siihen asti kunnes valtioneuvosto on päättänyt Kemijärven kaupungin pakkolunastushakemuksesta
Massaliike on valmis tarvittaessa saartamaan tehtaan ihmisketjulla, jos Stora Enso aloittaa tehtaan purkutyöt toiminnan alasajon jälkeen, sanoo Massaliikkeen puheenjohtaja Heikki Nivala.

Kemijärven sellutehtaan tuotanto lopetetaan sunnuntaina.

YLE Uutiset 25.4.2008

Saksa ja Tanska hyväksyivät Lissabonin sopimuksen

Saksan parlamentti äänesti torstaina EU:n perussopimuksen puolesta äänin 515-58.
Berliini/Kööpenhamina. Saksa ja Tanska hyväksyivät torstaina Lissabonin sopimuksena tunnetun EU:n perussopimuksen. Saksan parlamentin alahuone eli liittopäivät hyväksyi sopimuksen suurella ääntenenemmistöllä, ainoastaan vasemmistopuolue vastusti.
EU:n päätöksentekoa selkiyttävä sopimus hyväksyttiin Berliinissä äänin 515–58. Parlamentin ylähuone eli liittoneuvosto äänestää sopimuksesta 23. toukokuuta. Läpimenoa pidetään jo ennalta varmana.
Myös Tanskan parlamentti antoi sopimukselle vankan tukensa, vaikka Tanskalainen kansanpuolue, vasemmiston yhtenäislista ja jotkut sosialistisen kansanpuolueen edustajat äänestivätkin sitä vastaan.
Portugalin parlamentti hyväksyi keskiviikkona maan pääkaupungin nimeä kantavan EU:n uudistussopimuksen. Presidentti Anibal Cavaco Silva vahvistaa Lissabonin sopimuksen hyväksynnän vielä allekirjoituksellaan.
Portugali on yhdeksäs EU:n jäsenmaa, jossa sopimus on hyväksytty. EU-maista vain Irlanti aikoo järjestää sopimuksesta kansanäänestyksen kesäkuussa.
Edellinen yritys EU:n instituutioita uudistavan perussopimuksen hyväksymiseksi kaatui Hollannin ja Ranskan kansanäänestyksiin vuonna 2005.

stt–dpa–ritzau 24.4.2008

Atrialaiset sulkivat tehtaan Forssassa

Forssan Liha ja Säilykkeen työntekijät ajoivat torstaina tuotannon alas. Pääluottamusmies Anne Sulanderin mukaan mielenilmaisun syy on emokonserni Atrian jyrkkä asenne yt-neuvotteluissa.
Työntekijät ilmoittivat käynnistävänsä tehtaan uudelleen vasta maanantaina.
Lauantaina Forssan torilla järjestetään työntekijöitten tueksi tilaisuus, jossa esiintyy muun muassa Suomen Elintarviketyöläisten Liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.
Atria ilmoitti maaliskuun lopussa aikomuksestaan vähentää noin 230 työpaikkaa Forssassa ja Kannuksessa.
Forssassa henkilöstömäärä laskisi suunnitelman mukaan reilusta 170:stä alle puoleen. Jäljelle jäävä väki ei työntekijöitten mielestä pystyisi pitämään tuotantoa yllä, minkä lisäksi kiire pahentaisi sairastumis- ja tapaturmariskiä.
Pääluottamusmies Sulanderin mukaan työnantaja ei ole yt-neuvotteluissa millään tavalla ottanut huomioon lukuisia vaihtoehtoja ja ehdotuksia, joita työntekijäpuoli on tehnyt.
Atrian henkilöstöjohtajan Tapio Palolahden mukaan neuvottelut ovat "tähän asti menneet asiallisessa hengessä". Työnantajan yllätti se, että mielenilmaus järjestettiin kesken yt-neuvottelujen.
Palolahti kiitteli kuitenkin työntekijöitten vastuuntuntoa, sillä Forssassa jatkui torstaina tuoretuotanto eli salaattien ja juurestuotteiden valmistus. Hän ennakoi senkin pysähtyvän perjantaina.
Kuuden viikon määräaika päättyy Atrian yt-neuvotteluissa toukokuun loppupuolella.

stt 24.4.2008

Moni pitkäaikaistyötön jää terveydenhuollon ulkopuolelle

Pitkäaikaistyöttömien sairaudet pääsevät usein etenemään pitkälle säännöllisen terveysseurannan uupuessa, kertoo YLE Uutiset. Monissa kunnissa on kehitelty malleja työttömien tavoittamiseksi terveysasemille
Kuntien terveystarkastuksia on koordinoinut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Esimerkiksi Oulussa terveydenhoitajan tarkastukset aloitettiin syksyllä.

Tarkastuksissa on tullut esille muun muassa diabetesriskiä, ylipainoa sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Myös masennusta on ilmennyt tarkastuksissa käyneillä.

Monelle apu on tullut viime hetkillä, sillä oireet ja ongelmat ovat jo alkaneet kasautua ja sairaudet paheta.

Terveystarkastuksia on suunniteltu ulotettavaksi pitkäaikaistyöttömien lisäksi myös pätkätyöläisiin ja kotiäiteihin.

YLE Uutiset 23.4.2008

Kreikka saa moitteita turvapaikanhakijoiden asiattomasta kohtelusta

EU-maa Kreikka on joutunut voimakkaan arvostelun kohteeksi turvapaikanhakijoiden kohtelun takia. YK:n pakolaisjärjestö vaatii, ettei turvapaikkaa hakevia enää palauteta Kreikkaan. Suomi on päättänyt jarruttaa turvapaikanhakijoiden palautusta Kreikkaan ja vaatii lupausta asiallisesta kohtelusta.

Kreikka on joutunut suorastaan mustalle listalle turvapaikanhakijoiden kohtelun takia. EU:n komissio on nostamassa kannetta Kreikkaa vastaan. YK:n pakolaisjärjestö puolestaan vaatii, että EU;n jäsenmaat eivät toistaiseksi palauttaisi turvapaikanhakijoita Kreikkaan koska hakijoiden kohtelussa on paljon puutteita.

Suomi ei ole lopettanut kokonaan palautusta Kreikkaan, mutta vaatii Kreikalta kirjallista lupausta asianmukaisesta kohtelusta. Suomessa on nyt joitakin kymmeniä Kreikkaan palautusta odottavia.

- Kansallisuudesta en osaa sanoa, mutta emme ole päättäneet lopettaa vaan olemme päättäneet että vaadimme vakuutuksen siitä että henkilö todella pääsee turvapaikkamenettelyn piiriin, sanoo Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors.

Kreikka vetoaa maahan pyrkivien suureen määrään

EU:ssa turvapaikkahakemus on täytettävä ensimmäisessä unionimaassa, jonne pakolainen saapuu. Jos hakija siirtyy toiseen EU-maahan ennen hakemuksen käsittelyä, hänet on palautettava ensimmäiseen maahan. Tämä ns. Dublinin periaate asettaa unionin reunamaat eteläisessä Euroopassa koville.

Kreikka on torjunut arvostelua vetoamalla siihen, että maahan tulvii pyrkijöitä. Kreikan kautta EU-alueelle tullaan muun muassa Irakista ja Somaliasta. Joukossa on sekä hätää kärsiviä että talouspakolaisia.

Kreikassa jätettiin vuonna 2007 yli 25 000 turvapaikkahakemusta, samaa luokkaa kuin Britanniassa. Esimerkiksi Suomessa vuonna 2007 jätettiin vain 1 434 turvapaikkahakemusta.

Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa ollaan EU:ssa lähiaikoina uudistamassa. Heinäkuun alussa puheenjohtajuuteen tarttuva Ranska on esittänyt jopa erityistä maahanmuuttosopimusta, jolla yritetään yhtenäistää esimerkiksi juuri turvapaikanhakijoiden kohtelua.

YLE Uutiset 23.4.2008

Tanska varautuu taas äänestämään eurosta

Tanska valmistautuu jälleen äänestämään euroon siirtymisestä.

Tanskalaiset ovat jo kertaalleen hylänneet euron kansanäänestyksessä. Nyt sen kannattajat ovat kuitenkin niskan päällä: uusimman mielipidemittauksen mukaan euron puolesta äänestäisi 49 prosenttia ja kruunusta pitäisi kiinni enää 42 prosenttia tanskalaisista.

Pääministeri Anders Fogh Rasmussen on puoltanut euroon siirtymistä sillä, että se antaisi Tanskalle lisää vaikutusvaltaa. Fogh Rasmussen huomauttaa, että Tanskan kruunu on jo sidottu euroon, mutta maa ei kuitenkaan ole mukana päätöksenteossa.

Euroon siirtymisestä äänestetään Tanskassa luultavasti ensi syksynä.

YLE Uutiset 23.4.2008

Volvo irtisanoo Tampereelta ja Liedosta

Volvo sulkee Tampereen linja-autotehtaansa ja vähentää työntekijöitä myös Liedossa sijaitsevasta tehtaastaan.

Yhteensä irtisanottavia on 237. Tampereelta irtisanotaan 176 työntekijää ja 37 toimihenkilöä. Liedosta vähennetään 24 henkilöä.

Työntekijät ovat arvostelleet jyrkin sanoin Volvoa yhteiskunnallisen vastuun väistelemisestä. Tampereen toiminta siirtyy Puolaan.

Volvo ei hyväksynyt tiistaina päättyneissä yt-neuvotteluissa henkilöstön vaatimaa erorahaa. Neuvotteluiden lopputulokseen pettynyt henkilöstö osoitti mieltään iltapäivällä Tampereen keskustassa.

Metallityöväenliitto, Toimihenkilöunioni ja YTN jatkavat taistelua erorahan saamiseksi ensi viikolla Tukholmassa, jossa liittojen edustajat ja Volvo Bus Finlandin luottamusmiehet tapaavat Volvon konserniluottamusmiehet.

Liittojen mielestä eroraha pitäisi hyväksyä yleiseksi käytännöksi tilanteissa, joissa suljetaan kokonaisia tuotantolaitoksia.

Volvolla on Suomessa yhteensä lähes 600 työntekijää. Volvo-konserni toimii nykyään 180 maassa.

YLE Uutiset 22.4.2008

Säteilyturvakeskus: Olkiluodon ympäristöselvityksessä puutteita

Säteilyturvakeskus (STUK) on antanut lausuntonsa Teollisuuden Voiman Olkiluotoon suunnitteleman neljännen ydinvoimayksikön YVA-selostuksesta. STUKin mukaan ympäristövaikutusten arviointia on täydennettävä lupaprosessin myöhemmissä vaiheissa.

Pahimpana puutteena STUK pitää sitä, ettei YVA-selostuksessa ole esitetty merenpinnan nousua koskevien arvioiden vaihteluväliä. Mahdollisen rakentamislupahakemuksen yhteydessä STUK arvioi uusimman tiedon pohjalta, onko veden pinnan nousu otettu riittävästi huomioon.

STUKin johtaja Lasse Reiman sanoo YLE Uutisille, että merenpinnan nousun muodostama uhka on ehdottomasti selvitettävä ennen lupapäätöstä.
Rakentajilla on oltava tieto siitä, miten korkealle merenpinnasta laitos on rakennattava. Reimanin mukaan jo normaalikin, sääolosuhteista johtuva merenpinnan vaihtelu on Itämerellä suurta. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa uuden, vaikeammin arvioitavan uhkatekijän, jonka vaikutus on otettava uusimman tutkimustiedon avulla huomioon aina sadan vuoden aikajänteellä.

STUK kiinnittää lausunnossaan huomiota myös siihen, että mahdollisen onnettomuuden vaikutukset ja väestönsuojelutoimet on kuvattu selostuksessa varsin suppeasti. Selostuksessa on keskitytty vakaviin onnettomuuksiin, kun vertailukohtana olisi ollut syytä käyttää myös lievempää reaktorionnettomuutta. Lisäksi vaihtoehtoisen jäähdytysvesiratkaisun toteutusta pitää selvittää edelleen.

Ydinjäte ei Olkiluodon IV:n vaiheen osalta tuo erityistä ongelmaa, sillä Olkiluodon aiemmissa jätehuoltoratkaisuissa on jo huomioitu mahdollisen neljännen laitoksen jätelasti, Reiman kertoo. Tästä huolimatta ydinjäteyhtiö Posiva laatii Olkiluoto IV:n ydinjätteestä oman YVA-selostuksen.

YLE Uutiset 22.4.2008

Yli puolet suomalaisista vastustaa Natoon liittymistä

Yli puolet suomalaisista vastustaa sotilasliitto Natoon liittymistä, kertoo MTV3:n Taloustutkimuksella teettämä kysely. Viidennes on sotilasliittoon liittymisen kannalla.

Tästä huolimatta yli puolet kansasta on varmoja, että Suomi liittyy Natoon ensi vaalikaudella eli ennen vuotta 2015.

Vain joka kymmenes uskoo, että Suomi pysyy tulevaisuudessa Naton ulkopuolella. 80 prosenttia suomalaisista uskoo, että Suomi liittyy sotilasliittoon joskus. Kyselyyn vastasi tuhat suomalaista.

YLE Uutiset 22.4.2008

Ympäristöjärjestöt moittivat hallituksen ympäristöpolitiikkaa

Ympäristöjärjestöt eivät ole tyytyväisiä hallituksen ensimmäisen vuoden ympäristöpolitiikkaan. Järjestöjen mukaan Suomen ilmastopolitiikka on ollut aikaisempaa tavoitteellisempaa, mutta samalla tavoitteiden toteuttaminen käytännössä ei ole toiminut.

Järjestöt moittivat hallitusta etenkin siitä, että se kannattaa turpeen energiakäyttöä. Se on järjestöjen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden vastaista ja turpeen käyttäminen aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä sekä suoluonnon tuhoutumista.

Risuja saa myös hallituksen hidas ja vähättelevä suhtautuminen tuulivoiman käyttämiseen. Tuulienergian kehittelemisen sijaan hallitus on kartoittanut sopivia kohteita vesivoiman tuotantoon.

Järjestöt kritisoivat myös suureläinpolitiikkaa ja etenkin metsästysrikoksiin suhtautumista. Susikanta on laskenut merkittävästi ja syy siihen löytyy järjestöjen mukaan salametsästyksestä.

Järjestöt vaativat julkista keskustelua salametsästyksestä ja rangaistuksen koventamista metsästysrikoksesta.

Hallituksen ympäristöpolitiikkaa arvioivat BirdLife, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

YLE Uutiset 18.4.2008

Leipäjonot pidentyvät ruoan hinnannousun vuoksi

Kalliossa jonotettiin ruoka-apua viime perjantaina.
Ruoka-avun hakijoita on kaiken aikaa yhä enemmän, ja tänä keväänä hakijoiden määrä on nopeasti kasvanut, ruokaa jakavat kertovat.
Näin sanoo myös Heikki Hursti, joka toteuttaa yksityistä ruuanjakelua Helsingissä. Viime viikkoina syötävää on hakenut jokaisena jakopäivänä yli tuhat ihmistä, kun muutama vuosi sitten määrä oli kerralla 300–400, ja vielä alkuvuonnakin 600–700.
Hurstin tiedossa on, että hakijoita tulee koko Suur-Helsingin alueelta.
Vähävaraisille jaetaan Suomessa EU:n ruoka-apua noin kaksi tuhatta tonnia vuosittain. EU-ruoan lisäksi yksityiset auttajat jakavat kaupoilta ja yrityksiltä kerättäviä elintarvikkeita eri puolilla maata.
"Helsingin seudulla tarve on korostunut, mutta viime aikoina muualtakin on otettu yhteyttä ja kerrottu hädästä", Hursti sanoo.
Muun muassa Tampereelta, Lahdesta, Kemistä, Torniosta ja Joensuusta on Hurstin mukaan otettu yhteyttä ja pyydetty apua jakelun aloittamiseksi.
Turussa, Oulussa ja Porissa yksityistä ruuanjakelua on jo toteutettu.
Vantaalla Myyrmäessä ruuanjakelun seurakunnan ja kaupungin avustuksella maaliskuussa aloittanut Ruoka-apu -yhdistys jakaa ruokaa myös Simonkallion toimintakeskuksessa. Vapaaehtoiset keräävät ruuat lahjoituksina tuottajilta ja kauppiailta.
Yhdistyksen vetäjä Jari Ilmonen sanoo, että avuntarvitsijat ovat pitkäaikaistyöttömiä, eläkeläisiä, sairauslomalla olevia tai muuten yhteiskunnan avun ulkopuolelle joutuneita ihmisiä.

Helsingin Sanomat 21.4.2008

EU:n uudet maat jarruttavat naisten seksuaaliterveyden kohentamista

Kun EU:hun on liittynyt voimakkaasti katolisia maita, seksuaaliterveyden parantamiseen liittyviä asioita on entistä vaikeampaa ajaa unionin kehityspolitiikassa. Näin valittaa eduskunnan väestö- ja kehitystyöryhmä.
"Komissiossa ja EU-parlamentissa on hyvin vaikea saada läpi mitään perhesuunnitteluun, naisen valintaoikeuteen liittyviä kannanottoja", sanoi ryhmän puheenjohtaja Minna Sirnö (vas). Esimerkiksi Maltan ja Puolan vastustuksen takia aiheita vältellään.
"EU hyssyttelee, koska ei haluta nostaa myrskyä vesilasissa."
Samaa mieltä on hallituksen terveysasioiden neuvonantaja Gisela Blumenthal.
"Kieli on nyt varovaisempaa esimerkiksi aborttiin liittyen."
Myös europarlamentaarikko Piia-Noora Kaupin (kok) mukaan parlamentissa on nyt hiukan enemmän edustajia, joiden mielestä EU-rahoja ei pitäisi antaa seksuaaliterveyteen liittyviin hankkeisiin. Dramaattista muutosta ei hänestä kuitenkaan ole tapahtunut.
"Nämä ovat aina olleet herkkiä asioita", naisten oikeuksien valiokuntaan kuuluva Kauppi muistutti.

Helsingin Sanomat 21.4.2008

Raportti: Urheiluvaatteita tehdään yhä nälkäpalkalla

Urheiluvaatteita ja -välineitä valmistava teollisuus ei ole onnistunut kitkemään tehtaistaan nälkäpalkkoja tai laittomia ylitöitä.
Kansainvälisen tutkimusraportin mukaan alan työntekijöiden työolot eivät ole juurikaan neljässä vuodessa kohentuneet. Tiedot on kerätty Kiinasta, Vietnamista, Indonesiasta, Intiasta ja Thaimaasta. Raportin takana on ay-liikkeen ja kansalaisjärjestöjen Play Fair -verkosto.
Raportin mukaan isojen merkkiyhtiöiden omatkaan eettiset ohjeet eivät ole toimineet, sillä alan työntekijät tekevät yhä ylipitkiä päiviä epäterveellisissä oloissa palkalla, joka ei riitä elämiseen. Samaan aikaan moni alan johtavista merkkivalmistajista on tahkonnut yhä suurempia voittoja.
Verkosto kehottaakin suuria merkkivalmistajia sopimaan yhdessä minimityöehdoista, joita ne edellyttäisivät alihankkijoidensa noudattavan.

stt 21.4.2008

Suomi mukana Naton kriisinhallintaharjoituksessa

Suomi osallistuu sotilasliitto Naton kriisinhallintaharjoitukseen. Harjoituksen tarkoituksena on harjoitella kriisinhallintaoperaation suunnittelua, yhteistyötä Naton ja kumppanimaiden kesken sekä kotimaista viranomaisyhteistyötä

Harjoitus koskee kriisinhallintaoperaation suunnittelun alkuvaiheita, eikä siihen osallistu joukkoja. Naton CMX 2008 -harjoitus järjestetään 16. - 22. huhtikuuta.

Kyseessä on Naton vuosittainen kriisinhallintaharjoitus, johon myös Naton kumppanimaat voivat osallistua. Suomi osallistui harjoitukseen myös vuonna 2005, jolloin se edellisen kerran järjestettiin kumppanimaille.

Suomesta harjoitukseen osallistuvat ulkoministeriö ja Suomen Nato-edustusto Brysselissä, puolustusministeriö, pääesikunta, sisäministeriö ja tarpeen mukaan muut viranomaiset.

YLE Uutiset 16.4.2008

Suomalaiset rauhanturvaajat saapuivat Tshadiin

Suomalaiset rauhanturvaajat ovat ensimmäisten EU-sotilaiden joukossa saapuneet Tshadiin, Keski-Afrikkaan. Tshadissa Eurfo-operaatioon osallistuu 60 suomalaissotilasta. Euroopasta sotilaita mukana on 3 700.

Alueen olot ovat epävakaat, ja naapurimaa Sudanin puolelta virtaa jatkuvasti lisää pakolaisia.

EU-operaation pitäisi vuodessa onnistua vakauttamaan Tshadin itäosa. Komentaja Juha Kirvesojan mukaan tämä voi kuitenkin olla haasteellista.

- En usko, että se on kokonaan rauhoitettu ja varsinkaan ei ole pysyvästi rauhoitettu, jos me lähdetään pois. Varmasti jää myös tekemistä seuraajille, joista ei tosin ole vielä mitään tietoa.

YLE Uutiset 16.4.2008

Hoitajalakko lamaannutti Tanskan terveydenhuollon

Tanskan terveydenhuolto on lamaantunut sairaanhoitajien lakon takia. Liki satatuhatta terveyden- ja vanhustenhuollon työntekijää aloitti lakon keskiviikkoaamuna. Lakon syynä ovat erimielisyydet palkankorotuksista.

Tanskassa ei yleensä pahemmin piitata Suomen tapahtumista, mutta sairaanhoitajien taannoinen joukkoirtisanoutumisen uhka sai juutitkin heristämään korviaan. Jo tuolloin paikallisen sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja uhosi, että samaa lääkettä on pian luvassa Tanskassakin.

Irtisanoutumisiin asti eivät tanskalaiset sentään tohtineet mennä, mutta suurlakkoon palkkariita lopulta johti.

- Vaadimme 15 prosentin korotuksia, jotta saisimme saman palkan kuin muutkin vastaavan koulutuksen hankkineet, hoitajien ammattiliiton puheenjohtaja Connie Krokow sanoo.

Lakossa on liki satatuhatta terveyden- ja vanhustenhuollon työntekijää. Kiireellisestä sairaanhoidosta on luvattu huolehtia, mutta kiireettömät leikkaukset ja muut toimenpiteet on siirretty tuonnemmaksi. Osa terveyskeskuksista ja tukku sairaala-osastoja on jouduttu sulkemaan.

- Monet ovat valmistautuneet peruutettuihin leikkauksiin pitkään. Lakko vaikuttaa koko yhteiskuntaan vielä pitkään, Koldingen sairaalan ylilääkäri Steen A. Schmidt arvioi.

Vaalien alla lupauksia palkankorotuksista

Hoitajien palkkapaineita ovat lisänneet vaalien alla julkisen sektorin työntekijöille annetut lupaukset. Samaan tapaan kuin Suomessakin johtavat poliitikot julistivat, että hoitajien palkat pannaan vihdoin kuntoon. Rahat eivät kuitenkaan riittäneet, ja nyt hallitus pähkäilee mitä pitäisi tehdä. Ainakaan ensi hätään poliittisesti kiusallista pakkolakia ei ole luvassa.

- Toivomme että osapuolet löytävät itse ratkaisun, kuten Tanskassa on tapana, terveysministeri Claes Hjort Frederiksen sanoo.

Hoitoväki suunnittelee työtaisteluja myös Ruotsissa. Tosin ensi vaiheessa viikon kuluttua lakkoon on menossa vasta kolmisentuhatta hoitajaa.

YLE Uutiset 16.4.2008

Päivähoitomaksujen korotus puhuttaa eduskuntaa

Oppositio on tyrmännyt hallituksen esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotuksista. Eduskunnan oppositioryhmät moittivat maksu-uudistusta muun muassa epäsosiaaliseksi ja epätasa-arvoiseksi.

Erityisesti päivähoitomaksujen korotukset ovat opposition hampaissa. Oppositiota ärsyttää myös se, että maksukorotuksilla kertyvät 65 miljoonaa euroa kerätään pois kunnilta.

Hallituspuolueet puolustavat voimakkaasti maksujen muutoksia. Hallituspuolueiden kansanedustajat korostivat, että kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden päivähoitomaksut alenevat kymmenillä euroilla, joissakin tapauksissa jopa toistasataa euroa.

- Hallituksen esitys suosii pienituloisia, yksinhuoltajia ja monilapsisia perheitä. Tämä on sitä sosiaalisen vastuun kantamista, josta pääministeri Vanhanenkin on puhunut verratessaan hallituksen politiikkaa edellisen hallituksen politiikkaan, totesi peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.).

Keskituloisten ja hyvätuloisten perheiden päivähoitomaksut puolestaan nousevat. Korotusten kohteeksi joutuu 40 prosenttia perheistä. Risikon mielestä keskustelu asiakasmaksujen muutoksista onkin saanut väärän sävyn.

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) syytti johtavia tiedotusvälineitä yksipuolisen kuvan antamisesta maksu-uudistuksen vaikutuksista.

Eduskunta aloitti sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja koskevan lakiesityksen käsittelyn tiistaina. Muutosten on määrä tulla voimaan elokuun alussa.

YLE Uutiset 15.4.2008

Moni kunta budjetoi liian vähän sosiaali- ja terveyspalveluihin

Kunnista lähes 30 prosenttia budjetoi tietoisesti liian vähän sosiaalipalveluihin. Tiistaina julkistetun sosiaalibarometrin mukaan terveyspalvelujen osalta vastaava pätee 24 prosentissa kunnista. Pahiten liian vähistä varoista kärsivät lastensuojelu sekä vanhusten palvelut.

Barometriin vastanneista sosiaalijohtajista noin viidennes arvioi kuntansa sosiaalipalvelujen olevan huonossa tai melko huonossa jamassa. Toisaalta noin 60 prosenttia vastaajista uskoi, että palvelut kyetään turvaamaan aiempaa paremmin.

Terveyskeskuksista lähes 70 prosenttia puolestaan uskoi parantaneensa palvelujen tarjontaa. Palvelujen heikkoon tilaan uskoi vain seitsemän prosenttia.

Kuntalaiset eivät pääse vaikuttamaan sosiaali- ja terveysalan uudistuksiin aina edes luottamushenkilöiden välityksellä.

Sosiaalihuollosta vastaava lautakunta on käsitellyt käynnissä olevaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta vain runsaassa kolmasosassa kuntia. Terveydenhuollosta vastaavista lautakunnista uudistusta on puinut noin puolet.

Sosiaalibarometri on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton vuosittain julkaisema selvitys kansalaisten hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän tilanteesta. Barometriin vastasi vuodenvaihteessa lähes 546 sosiaalitoimen ja terveysalan ammattilaista.

YLE Uutiset 15.4.2008

EU-presidentille pohditaan palkkaa vaikka työnkuva on auki

Euroopan unionin uudelle presidentille on luvassa todennäköisesti varsin hulppea palkka. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, millainen presidentin työnkuva oikeastaan on.

Presidentin tehtävä on tarkoitus perustaa ensi vuoden alussa. Lissabonin sopimuksella perustetaan samalla aiempaa painavampi ulkopoliittisen edustajan virka.

EU Observer -nettilehden mukaan presidentin edut ovat alustavasti olleet esillä jäsenmaiden kesken. Hänen palkkansa voisi asettua samalle tasolle EU-komission puheenjohtajan palkan kanssa. Tämä tarkoittaisi toteutuessaan selvästi yli 20 000 euroa kuussa.

Tarkempi työn sisältö on yhä auki. Virallisesti presidentti johtaa puhetta EU:n huippukokouksissa, joita järjestetään neljä kertaa vuodessa. Yleinen arvio on jo nyt, ettei tehtävästä ole tulossa EU:n kovinta virkaa. Komission puheenjohtajan ohella myös "ulkoministeri" ajanee arvovallassa presidentin ohi.

Tehtävien täyttämisestä on joka tapauksessa tulossa vaikea palapeli. Kaikki paikat eivät esimerkiksi voi mennä suurille jäsenmaille tai yhden puolueryhmän edustajille.

Presidentin paikalle on julkisuudessa aseteltu muun muassa Britannian pääministeriä Tony Blairia ja Tanskan pääministeriä Anders Fogh Rasmussenia.

Ulkopoliittiseksi edustajaksi on väläytelty puolestaan Ruotsin ulkoministeriä Carl Bildtiä. Myös komissaari Olli Rehnin nimi on ollut epävirallisesti esillä.

Komission puheenjohtajaksi on ehdolla etenkin tehtävää nykyisinkin hoitava Jose Manuel Barroso.

Presidentti ja ulkopoliittinen edustaja on määrä valita ensi vuoden alkuun mennessä. Komission puheenjohtaja valitaan vasta ensi vuoden syksynä, mutta todennäköisesti nimityksiä pohditaan kokonaisuutena.

STT 14.4.2008

Heinäluoma: Nato-päätös pidettävä suomalaisten hallussa

Sosiaalidemokraattien puheenjohtajan Eero Heinäluoman mukaan Nato-päätös on pidettävä tiukasti suomalaisten hallussa, kertoo Turun Sanomat. Heinäluoma varoittaa kysymästä tai vilkuilemasta Venäjän kantaa asiassa.

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Pertti Salolainen (kok.) oli aiemmin ilmoittanut Venäjän nykyisten kannanottojen merkitsevän Suomen Nato-jäsenyyden siirtymistä.

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ja ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.) mielestä Venäjän linjaukset eivät sitä vastoin ole muuttuneet.

Heinäluoma sanoo yllättyneensä Salolaisen arviosta, jonka mukaan Venäjän kielteinen asenne Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyyteen mutkisti Suomen tien sotilasliittoon.

Heinäluoman mielestä myös Naton Bukarestin huippukokouksen päätöksiä on hieman ylitulkittu. Hän muistuttaa, että Naton kokouksessa Romaniassa järjestö sitoutui siihen, että Ukraina ja Georgia liittyvät Natoon. Vain aikataulu jäi avoimeksi.

YLE Uutiset 10.4.2008

Lissabonin sopimus käsittelyyn eduskunnassa

Eduskunta aloittaa torstaina EU:n sääntöjä uudistavan Lissabonin sopimuksen käsittelyn. Sopimus on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa ennen kesälomia

Uudistus vahvistaa Euroopan parlamentin asemaa ja syventää EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. EU saa myös presidentin ja ulkoministerin.

Keskustelua jatketaan ensi viikolla, jolloin myös ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) on paikalla. Torstaina hän on työvierailulla Itävallassa

YLE Uutiset 10.4.2008

EU-maat rikkomassa lupauksensa kehitysmaille

EU-jäsenmaat ovat hyvää vauhtia unohtamassa köyhille maille antamansa lupaukset kehitysavun lisäämisestä, paljastaa OECD:n viime perjantaina (4.4.) julkaisema ennakkotilasto.
Suurin osa EU-maista ei onnistunut lisäämään rahoitustaan lainkaan ja peräti 11 jäsenmaata antoi tuen laskea. Eurooppalaisen kehitysavun kokonaismäärä väheni viime vuonna noin 1,6 miljardia euroa.

OECD:n kehitysapukomiteaan kuuluvien EU-maiden yhteenlaskettu kehitysapu väheni viime vuonna 0,43 prosentista 0,40 prosenttiin bruttokansantulosta. Jos mukaan lasketaan myös uudet jäsenmaat, tuki notkahti 0.41 prosentista 0.38 prosenttiin.

Viime vuodelle ei osunut merkittäviä velkahelpotuksia, joten pudotusta osattiin myös odottaa. Vuosina 2005 ja 2006 apuprosentti oli korkea erityisesti Irakille ja Nigerialle annettujen velkahelpotusten vuoksi. Jos velkahelpotuksia ei lasketa mukaan, kehitysapukomiteaan kuuluvien EU-maiden apu kasvoi hieman (8.8%). Eurooppalaiset järjestöt ovat vastustaneet voimakkaasti velkahelpotusten laskemista viralliseksi kehitysavuksi.

Eurooppalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt kattojärjestö CONCORDin johdolla varoittavat jäsenmaiden hallituksia kurjuuden lisäämisestä kehitysmaissa. Tehtyjen lupausten rikkominen maksaa todellisuudessa ihmishenkiä.

"Euroopan unioni näkee itsensä mielellään edelläkävijänä kehitysyhteistyöasioissa, mutta todelliset teot ja jäsenmaiden apuluvut kertovat toista. Kuilu sanojen ja tekojen välillä on hälyttävä", kommentoi Rilli Lappalainen, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n pääsihteeri.

Viime vuonna apuaan pudottivat merkittävästi muun muassa Ranska ja Iso-Britannia. Espanja sen sijaan kasvatti apuaan. Myös Euroopan komission hallinnoima apu kasvoi kolme prosenttia.
"EU-jäsenmaiden on nyt todella petrattava tai vaihtoehtoisesti myönnettävä epäonnistuminen aputavoitteiden saavuttamisessa. Tulevan EU-puheenjohtajamaan Ranskan ja samalla monen muun jäsenmaan kyvyttömyys asettaa sitovia aikatauluja avun kasvattamiselle ei lupaa hyvää."
22. toukokuuta eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymä, CONCORD, julkaisee raportin, joka analysoi yksityiskohtaisemmin EU-maiden antaman kehitysavun laatua ja määrää. Raportti on järjestyksessään kolmas. 

Taustaa:
EU-jäsenmaat ovat sitoutuneet kasvattamaan kehitysmäärärahoja YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti.
EU-jäsenmaista vain Ruotsi, Luxembourg, Hollanti ja Tanska ovat jo saavuttaneet 0,7 -tavoitteen eli ovat osoittaneet yli 0,7% bruttokansantulosta kehitysapuun.
EU on sitoutunut saavuttamaan kehitysavussaan keskimäärin 0,56 prosentin bruttokansantulotason vuonna 2010. Tavoitteissa vielä perässä laahaavat EU:n vanhat jäsenmaat ovat sitoutuneet nostamaan kehitysapunsa vähintään 0,51 prosenttiin, ja EU:n uudet jäsenmaat 0,17 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä.

Vanhat jäsenmaat ovat sitoutuneet 0,7 prosentin saavuttamiseen ja uudet jäsenmaat 0,33 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.

EU on myös sitoutunut suuntaamaan 50 prosenttia lisääntyvästä avusta Afrikkaan.

Kehys ry. 8.4.2008

Suomi ostaa NATOlle kolme C-17 Globemaster konetta.

Suomen hallitus päätti liittää maan NATOn strategiseen kuljetuskoneohjelman kehittämiseen.
Ohjelman realisointiin osallistuvat 13 NATO allianssin jäsenmaata - Bulgaria, Unkari, Italia, Latvia, Liettua, Hollanti, Norja, Puola, Romania, Slovenia, USA, Tsekki ja Eesti. Vähän aikaa sitten niihin liittyi Ruotsi, joka ei ole NATOn jäsen. Ohjelma pitää sisällään kolmen strategisen sotilaskuljetuskoneen C-17 Globemaster yhteishankinnan ja käytön. C-17 valmistaja on amerikkalainen Boeing.
Suomen osallistuminen NATOn ohjelmaan mahdollistaa pääsyn strategisiin ilmakuljetuksiin ja niillä suoritettaviin operatiivisten joukkojen ja muun kuorman siirron kriisipesäke alueille, ja myöskin nopeisiin humanitaarisiin kuljetuksiin katastrofialueille.
Strateginen sotilaskuljetuskone C-17 Globemaster pystyy kuljettamaan 78t kuormaa. Koneen max. Nopeus on 829km/h. Normaalikuormalla koneen toimintamatka on 8710 kilometriä.

Novosti 26.3.2008

Kepa vaatii kehitysmaille oikeutta tukea maataloustuotantoaan

Kehitysyhteistyön palvelukeskus (Kepa) arvostelee kipakasti maatalouskaupassa noudatettavia pelisääntöjä. Kepa korostaa tuoreessa selvityksessään, että maatalouskaupan säännöt pitävät kehitysmaat köyhinä.
Selvityksessä Kepa kehottaa Suomen hallitusta tukemaan kehitysmaiden oikeutta suojella maataloustuotantoaan. Kehitysmaiden tulisi voida kohdistaa maataloustuet ympäristön kannalta hyvään tuotantoon ja maaseudun vireyden lisäämiseen. Kepan mielestä nämä olisivat tehokkaimpia keinoja vähentää globaalia köyhyyttä ja turvattomuutta.
Selvityksessä muistutetaan, että elintarvikkeiden korkeat maailmanmarkkinahinnat avaavat EU:lle ja Suomelle mahdollisuuden maatalouspolitiikan uudistamiseen. Kuitenkin kehitysmaiden kannalta muutokset ovat Kepan mielestä olleet vain kosmeettisia.
"Vuoden 1995 jälkeen on lähinnä vähennetty vientitukia, mutta teollisuusmaiden kokonaistuet ovat jopa kohonneet, ja tuontitullit ovat säilyneet ennallaan", arvostelee Kepa selvityksessään.
Kepa muistuttaa, että aihe on erittäin ajankohtainen, sillä EU valmistelee parhaillaan maatalouspolitiikkansa uudistamisesitystä. Samalla Maailman kauppajärjestössä (WTO) yritetään jälleen hieroa sopua maatalouskaupasta.
Kepan selvityksessä arvostellaan, että teollisuusmaat tukevat maatalouttaan noin 300 miljardilla eurolla vuodessa, mutta kauppasäännöt kuitenkin kieltävät kehitysmailta oman tuotannon tukemisen ja suojelemisen.
Pienviljelijät ovat selvityksen mukaan menettäneet jopa kotimarkkinoitaan teollisuusmaiden polkumyynnille. Näin on tapahtunut esimerkiksi monissa Afrikan maissa.

STT 9.4.2008

Suomalaispankit tekivät viime vuonna ennätystuloksen

Viime vuosi oli suomalaisille pankeille ennätyksellinen tulosvuosi. Pankkien yhteenlaskettu liikevoitto oli 3,5 miljardia euroa, mikä on 29 prosenttia edellisvuotista enemmän, kertoo Tilastokeskus.
Pankkien liikevoitto oli viime vuonna suurempi kuin kertaakaan aikaisemmin.
Suomalaispankkien rahoituskate kohosi viime vuonna 3,3 miljardiin euroon. Rahoituskatteen vuosikasvu oli yhdeksän prosenttia.
Pankkien merkittävin kuluerä eli hallintokulut nousivat viime vuonna kymmenen prosenttia. Luottotappiot lisääntyivät vuoden takaisesta, mutta pysyivät alhaisella tasolla.

Helsinki, STT 7.4.2008 9:57:49 (Päivitetty 7.4.2008 10:10:11)

WWF: EU:ssa maksetaan energiayhtiöille saastuttamisesta

Energiayhtiöille maksetaan EU:n päästökaupassa saastuttamisesta, sanoo Maailman luonnosäätiö WWF. Säätiön tilaamasta raportista käy ilmi, että ilmaiseksi jaettavat päästöoikeudet tuottavat merkittävää voittoa viiden Euroopan maan suurille energiayhtiöille. Raportissa olivat mukana Britannian, Saksan, Espanjan, Italian ja Puolan energiayhtiöt.

Voitot kertyvät, koska päästökaupan laskennalliset kustannukset ovat siirtyneet asiakkaiden maksettaviksi eivätkä päästöoikeudet maksa yhtiöille mitään.

WWF vaatii siirtymistä kaikkien päästöoikeuksien huutokauppaan vuonna 2013 alkavassa uudistetussa päästökaupassa, koska se varmistaisi "saastuttaja maksaa" -periaatteen toteutumisen.

Raportin tehneen Point Carbon -yrityksen mukaan viiden Euroopan maan energiayhtiöt voivat ansaita päästöoikeuksilla yhteensä jopa 71 miljardia euroa vuoteen 2012 mennessä, kertoo Ruotsin televisio SVT.

WWF arvioi energiayhtiöiden tekevän päästökaupan ansioista Suomessa 350 - 500 miljoonaa euroa voittoa vuodessa.

YLE Uutiset 07.04.2008

Eurooppalaiset ammattiliitot vaativat palkankorotuksia

Tuhannet ammattiliittojen jäsenet ympäri Eurooppaa marssivat tänään Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa vaatien korotuksia palkkoihinsa. Samaan aikaan Sloveniaan kokoontuneet EU:n valtiovarainministerit ja keskuspankkien johtajat kehottivat pidättyväisyyteen palkkaneuvotteluissa.

Marssille osallistui eri arvioiden mukaan 10 000-35 000 ihmistä. Kulkue muodosti parin kilometrin mittaisen jonon, joka kiemurteli Ljubljanan läpi tukkien keskustan liikenteen täysin.

Mielenilmauksen järjestänyt Euroopan ammattiliittojen keskusjärjestö ETUC oli koonnut marssille ihmisiä 29 maasta. Järjestön mukaan työläisten palkat eivät ole pysytelleet inflaation tahdissa ja heidän ostovoimansa on viime vuosina jopa laskenut.

Slovenia on EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa.

MTV3-STT-AFP-Reuters 05.04.2008 18:37

Halonen: Myös Suomelta toivotaan lisäjoukkoja Afganistaniin

BUKAREST. Myös Suomelta toivotaan lisäjoukkoja Afganistaniin, presidentti Tarja Halonen sanoi Naton huippukokouksessa Bukarestissa torstaina.

"Naton suunnalta on jatkuva toive lähettää lisää joukkoja", Halonen sanoi tiedotustilaisuudessa kokouspaikalla. Hänen mukaansa joukkoja on toivottu myös Etelä-Afganistaniin. Joukkoja ei kuitenkaan ole pyydetty virallisesti sen jälkeen, kun Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer vieraili Suomessa marraskuussa.

Naton johtamien Isaf-kriisinhallintajoukkojen vahvuus Afganistanissa on jo yli 47 000 sotilasta. Suomella on sata sotilasta Pohjois-Afganistanissa. Maan eteläosissa Nato-joukot käyvät selvää sotaa Taleban-liikkeen kapinallisia vastaan.

Naton 26 jäsenmaata ovat koolla Romanian pääkaupungissa sotilasliiton historian suurimmassa kokouksessa päättämässä sekä Naton laajenemisesta että Afganistanin kriisinhallinnan tulevista suuntaviivoista.

Suomi osallistui kokouksessa Halosen johdolla Afganistanin kriisinhallinnan osallistujien kokoukseen ja sitä edeltäneeseen Naton jäsenten sekä kumppanuusmaiden lounaalle.
Lounaalla Halonen istui Yhdysvaltain presidentin George Bushin vieressä. Hän kertoi keskustelleensa Bushin kanssa "Suomen ja Yhdysvaltain hyvistä yhteistyösuhteista", mutta ei kertonut keskustelun yksityiskohtia.

Halosen mukaan Bukarestissa keskityttiin siviilien ja sotilaiden laajaan yhteistyöhön Afganistanin kansainvälisessä avustusoperaatiossa. Joukkovahvuudet eivät olleet keskeinen aihe kokouksen Afganistania käsitelleessä osuudessa, vaikka jotkut osallistujat ilmoittivat aikeista lähettää vahvistuksia.

Kokouksessa olivat mukana Naton johtamiin kriisinhallintajoukkoihin osallistuvien 39 maan johtajien lisäksi Afganistanin YK:n, EU:n ja Maailmanpankin johto.
"Olemme valmiita lisäämään myös omaa panostamme", Halonen sanoi Suomen toiminnasta Afganistanissa. Hänen mukaansa kyse on kehitysyhteistyön lisäämisestä eikä sotilaallisen panoksen kasvattamisesta.

Pysyttelyssä Afganistanin rauhallisissa pohjoisosissa ei Halosen mukaan ole kyse vain tahdosta vaan myös siitä, mihin Suomen joukot on koulutettu.

Afganistanin rauhoittaminen on tärkeää Suomelle, koska kyseessä on "YK:n valtuutuksella tapahtuva selkein esimerkki laajasta uudenlaisesta turvallisuusajattelusta".
Halonen ei halunnut spekuloida hankkeen epäonnistumisella, mutta arvioi, että onnistuminen voisi lisätä vakautta koko alueella.

Afganistanin tilannetta voitiin arvioida huippukokouksessa aiempaa rauhallisemmissa tunnelmissa, kun Ranskan presidentti Nikolas Sarkozy vahvisti torstaina määränneensä ylimääräisen pataljoonan lähetettäväksi kriisinhallintajoukkojen tueksi.

Kanada oli aiemmin uhannut vetää 2 500 sotilasta pois Afganistanin eteläosista, elleivät muut maat lähetä lisäjoukkoja niiden tueksi.

PIERRE HOUNSFIELD / AFP, Helsingin Sanomat ,Julkaistu: 3.4.2008 Päivitetty: 4.4.2008

Tanskalaisia lääkkeitä testataan kehitysmaissa

Tanskan suuret lääkeyhtiöt testaavat yhä suuremmassa määrin tuotteitaan kehitysmaissa, kertoo tanskalaislehti Berlingske Tidende. Lääkärit ilman rajoja -järjestö ja hallituspuolue Venstre pitävät tilannetta moraalisesti ongelmallisena.

Lehden tietojen mukaan eturivin lääkeyritykset Novo Nordisk ja Lundbeck tekevät 30-45 prosenttia ihmisillä tehtävistä testauksista köyhissä kehitysmaissa.

Kehityksen arvioidaan vain kiihtyvän lähivuosina. Novo Nordisk laskee, että lähivuosina jo puolet kokeista tehdään maailman köyhissä maissa.

Sören Brix Christensen Lääkärit ilman rajoja -järjestöstä on huolissaan kehityksestä. Hänestä on moraalisesti arveluttavaa, että lääkefirmat laittavat köyhät ihmiset kokeilemaan lääkkeitä, joita heillä ei ole varaa käyttää siinä vaiheessa, kun ja jos lääke osoittautuu turvalliseksi ja tehokkaaksi.
-Kymmenen prosenttia maapallon asukkaista syö 90 prosenttia kaikista lääketeollisuuden valmistamista lääkkeistä. Silti lähes puolet kaikista lääkkeistä on kehitetty testaamalla niitä köyhien maiden asukkailla, hän sanoo.

Venstren edustaja huomauttaa, että lääketeollisuuden on valittava tarkkaan koehenkilönsä. Koehenkilöksi ei saa ottaa ketään, jonka köyhyys pakottaa hyväksymään toimeentulon hankkimisen keinolla millä hyvänsä.

MTV3-STT 04.04.2008 07:59

Jalkaväkimiinoista luopuminen tulee ennakoitua halvemmaksi

Jalkaväkimiinoista luopuminen tulee Suomelle selvästi ennakoitua halvemmaksi. Jalkaväkimiinat aiotaan poistaa aseistuksesta kokonaan kahdeksan vuoden kuluessa, ja ne on tarkoitus korvata muilla järjestelmillä. Nyt tutkitaan monia eri vaihtoehtoja, muun muassa tiedusteluun käytettäviä minilennokkeja.

Suomi aikoo liittyä mukaan henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen neljän vuoden kuluttua. Jalkaväkimiinoista luovutaan neljän vuoden sisällä sopimukseen liittymisestä.

Miinoista luopumisen arvioitiin aluksi maksavan jopa puoli miljardia euroa vuodessa. Nyt miinojen luopumiseen on varattu rahaa yhteensä 200 miljoonaa koko kahdeksan vuoden ylimenokaudeksi. Eversti Jukka Sonninen Maavoimien esikunnasta kuitenkin lupaa, että suunniteltu rahoitus riittää jalkaväkimiinojen korvaamiseen.

Jalkaväkimiinojen korvaamiseksi on useita vaihtoehtoja. Eversti Jukka Sonninen kertoo, että ensimmäisessä vaiheessa puolustusvoimat hankkii viuhkapanoksia ja pimeätorjuntavälineitä sekä modernisoi panssarimiinoja. Samalla tutkitaan ja kehitetään sensorijärjestelmiä, joita on tarkoitus hankkia myöhemmin. Osana sensorijärjestelmää testataan esimerkiksi tiedusteluun käytettäviä kotimaisia minilennokkeja.

Miinoja on piilotettu YK:n laskelmien mukaan 100 miljoonaa eri puolille maailmaa. Miinat tappavat tuhansia ihmisiä vuosittain ja pahinta tuhoa ne
aiheuttavat siviileissä.

YLE Uutiset 04.04.2008

Naton kokous jatkuu Bukarestissa

Sotilasliitto Naton huippukokous jatkuu torstaina Romanian pääkaupungissa Bukarestissa. Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer sanoi aamulla, että ovi eurooppalaisille demokratioille on yhä auki.
Keskiviikkona Nato-maiden johtajat sopivat sotilasliiton laajenemisesta Albaniaan ja Kroatiaan. Makedonian jäsenyydestä ei sen sijaan löytynyt sopua.

Kreikka on uhannut vetollaan estää Makedonian jäsenyyden, ellei vuosikausien nimikiistassa synny sopua. Kreikka vastustaa Makedonia-nimen käyttöä, koska sillä on itsellään samanniminen pohjoinen maakunta.

Yksimielisyyttä ei ole myöskään löytymässä Georgian ja Ukrainan jäsenyyteen valmentavan ohjelman aloittamisesta. Saksa ja Ranska ovat vastustaneet aietta, koska sanovat sen huonontavan suhteita Venäjään.

Huippukokouksessa sovittiin keskiviikkona myös lisäjoukkojen lähettämisestä Afganistaniin. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy vahvisti tänään, että Ranska on tarjonnut yhden pataljoonan eli noin tuhannen sotilaan lisäystä.

Kaikkien aikojen suurin Nato-kokous

Bukarestin kokous on Naton kaikkien aikojen suurin kokous. Kolmipäiväiseen kokoukseen osallistuu yli 60 valtionpäämiestä. Kokous alkoi keskiviikkona illallisilla.

Koolla ovat Nato-maat, rauhankumppanit, jäsenkandidaatit, YK, Afganistan, EU ja Venäjä. Suomea kokouksessa edustaa valtuuskunta, johon kuuluvat mm. tasavallan presidentti Tarja Halonen ja puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.).

Kokouksen turvatoimet ovat massiiviset. 35 000 sotilasta, poliisia, salaisen palvelun työntekijää ja muuta turvallisuushenkilöstöä on vastuussa kokouksen turvajärjestelyistä.

AFP, Reuters 03.04.2008

"Stubbista yksi EU:n vaikutusvaltaisimmista ulkoministereistä"

Euroopan parlamentin saksalaisen veteraanivaikuttajan Elmar Brokin mielestä Alexander Stubbista tulee yksi EU:n vaikutusvaltaisimmista ulkoministereistä.
YLE Uutiset haastattelussa Brok sanoi Stubbin ajattelevan loogisesti, toimivan johdonmukaisesti ja saaneen hyvää kokemusta Brysselissä. Hänellä on Brokin mukaan myös ulkoministerin virassa tarvittavaa diplomaattista ystävällisyyttä.
Myös Stubbin oman poliittisen ryhmän ja samalla europarlamentin suurimman ryhmän puheenjohtaja Joseph Daul (kons.) ylistää Stubbia. Daulin mukaan Stubbilla on lupaava ura edessään ja hän menee vielä pitkälle.
Stubb saa varovaista tunnustusta myös poliittiselta vastustajaltaan, liberaalien parlamenttiryhmän puheenjohtajalta Graham Watsonilta. Hän pitää Stubbia energisenä ja idearikkaana, mutta välillä hieman riidanhaluisena. Watson uskoo Stubbin monien avujen olevan Suomelle hyödyksi.

YLE Uutiset 02.04.2008

Naton jättikokous käyntiin Bukarestissa

Sotilasliitto Nato aloittaa tänä iltana kolmipäiväisen huippukokouksensa Bukarestissa Romaniassa. Nato-maiden on määrä muun muassa päättää, kutsutaanko Kroatia, Albania ja Makedonia liiton jäseniksi. Lisäksi pohdinnassa on alustavien jäsenyysvalmistelujen aloittaminen Ukrainan ja Georgian kanssa.
Huippukokouksen yhteydessä järjestetään myös Venäjän ja Naton tapaaminen.
Suomi osallistuu Naton kumppanuusmaana kokouksen joihinkin osiin.
MTV3-STT 02.04.2008

Presidentti Halonen Naton huippukokoukseen Bukarestiin

Tasavallan presidentti Tarja Halonen matkustaa keskiviikkona kahdeksi päiväksi Naton huippukokoukseen Romaniaan. Halonen osallistuu Romanian pääkaupungissa Bukarestissa Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston työlounaalle sekä laajaan Afganistan-huippukokoukseen.

Afganistan-kokoukseen osallistuvat Afganistanin Isaf-rauhanturvaoperaatiossa mukana olevat maat sekä Afganistanin, YK:n ja EU:n edustajat.

Tasavallan presidentti johtaa kokouksessa Suomen valtuuskuntaa, johon kuuluu muun muassa puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.).

Alun perin myös ulkoministeri Ilkka Kanervan (kok.) piti osallistua kokoukseen. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kuitenkin ilmoitti tiistaina, että Kanerva joutuu jättämään ulkoministerin tehtävänsä tekstiviestikohun vuoksi. Kanerva jäi välittömästi sairauslomalle ja hänen ohjelmansa peruutettiin.

YLE Uutiset 02.04.2008

Atria vähentää 200 työpaikkaa

Elintarvikeyhtiö Atria aloittaa yt-neuvottelut, jotka koskevat 230:aa työntekijää.

Yhteistoimintaneuvottelut aloitetaan Atrian Forssan tuotantolaitoksella, Liha-Poutun teollisissa toiminnoissa ja hankinnassa sekä A-Tuottajien ja A-Rehun toiminnoissa. Uudelleenjärjestelyillä pyritään kustannus- ja tuotantotehokkuuden parantamiseen. Tavoite ovat neljän miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt.

Atria arvioi alustavasti, että uudelleenjärjestelyiden myötä yhtiön toisiin tuotantolaitoksiin avautuu 60 uutta työpaikkaa ja henkilöstön nettovähennys olisi noin 170. Yt-neuvotteluissa olevalle henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus siirtyä työhön muihin Atrian tuotantolaitoksiin Suomessa.

Helsingin Sanomat 31.3.2008

ECRE selvitti Irakin pakolaisten kohtelua Euroopassa

Kattojärjestö ECRE (European Council on Refugees and Exiles) on tehnyt selvityksen irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohtelusta 21 EU-maassa. Tulokset osoittavat, että eri maissa on merkittäviä eroja kansainvälisen suojelun myöntämisessä, irakilaisten kiintiöpakolaisten vastaanotossa ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kohtelussa. ECRE:n mukaan turvapaikan hakeminen on irakilaisille arpapeliä, jonka lopettamiseksi EU:n tulisi viipymättä toimia.

Irakin pakolaistilanne on mittasuhteiltaan massiivinen haaste ja tulee jatkumaan pitkään. Noin kaksi miljoonaa irakilaisten elää tällä hetkellä Syyriassa, Jordaniassa ja muissa naapurimaissa. Vastaavasti vain sata tuhatta irakilaista on hakenut turvapaikkaa Euroopasta viisi vuotta jatkuneen miehityksen jälkeen.

Vuoden 2007 aikana ensimmäisessä vaiheessa myönteisen päätöksen saaneiden irakilaisten osuus vaihteli suuresti eri maissa. Saksassa suojeluasema myönnettiin 85 prosentille irakilaishakijoista, Ruotsissa vastaava luku oli 82 prosenttia ja Iso-Britanniassa 13 prosenttia. Viime vuonna viisi EU-maata käännytti irakilaisia takaisin Irakiin. Monet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista eivät voi palata Irakiin heistä itsestään riippumattomista syistä, kuten alueen turvattomuuden takia. Näiden turvapaikanhakijoiden kohtelu vaihtelee suuresti EU:ssa. Joissakin maissa heille järjestetään peruspalvelut, toisissa he päätyvät täysin oikeudettomaan tilaan. Tukitoimien epääminen kielteisen päätöksen saaneilta turvapaikanhakijoilta johtaa usein siihen, että yhä useammat joutuvat elämään jatkuvassa nälässä, pelossa ja kodittomina.

"EU:n jäsenvaltiot laiminlyövät velvollisuutensa sen sijaan, että ne jakaisivat vastuuta oikeudenmukaisemmin keskenään. Turvapaikanhakijoilla tulisi olla samat mahdollisuudet saada kansainvälistä suojelua kaikissa EU-maissa", sanoo ECRE:n pääsihteeri Bjarte Vandvik.

Selvityksen perusteella ECRE kehottaa jäsenmaita johdonmukaistamaan irakilaisten turvapaikkahakemusten tutkintaa ja lisäämään kiintiöpakolaisten määrää. Tahdonvastaiset käännytykset tulee lopettaa ja luopua myös ns. vapaaehtoisen paluun edistämisestä. Niille irakilaisille, joita ei voida palauttaa, tulee taata riittävä tuki ihmisarvoiseen elämään.

On myös huolehdittava siitä, että Irakista väkivaltaa pakenevilla on mahdollisuus päästä Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa. Eurooppaan pääsyä voitaisiin edesauttaa viisumirajoituksia ja perheenyhdistämisen sääntöjä helpottamalla sekä myöntämällä ns. humanitaarisia viisumeja.

"Toimet irakilaisten suojelun parantamiseksi ovat merkityksettömiä, mikäli suojeluun oikeutetut eivät koskaan pääse sitä hakemaan", muistuttaa ECRE:n Bjarte Vandvik.

Linkki selvitykseen Five years on Europe is still ignoring its responsibilities towards Iraqi refugees
http://www.ecre.org/resources/policy_papers/1051

Lisätietoja:
ECRE Secretary General, Bjarte Vandvik
Tel: +32 2 234 3806 or +32 496288 047
Bvandvik@ecre.org <mailto:Bvandvik@ecre.org>
Senior Policy Officer, Patricia Coelho
Tel: +44 207 377 7556 ext 210 or +44 (0) 7715999895
Pcoelho@ecre.org <mailto:Pcoelho@ecre.org>

Ruotsi lykkää NRF-päätöstä

Ruotsi lykkää päätöstään Naton nopean toiminnan joukkoihin osallistumisesta. Suomen ja Ruotsin oli määrä ilmoittaa yhdessä osallistumisestaan NRF -joukkoihin Naton huippukokouksessa ensi viikolla. Ruotsin ulkoministeriön mukaan maan hallitus ei ole kuitenkaan vielä valmis päättämään asiasta.

Ruotsin hallitus haluaisi mukaan nopeaan toimintaan, mutta päätöstä viivyttävät maan suurimman puolueen sosiaalidemokraattien vastustus ja armeijan rahapula.

Ruotsin ulkoministeriön mukaan on mahdollista, että Ruotsi osallistuu NRF-joukkoihin vuonna 2010. Siinä tapauksessa päätös asiassa voitaisiin tehdä syksyllä.

Suomen poliittiselle johdolle Ruotsin jarruttaminen asiassa on kiusallista, sillä vaikealle NRF-päätökselle on haettu selkänojaa Ruotsin samanaikaisesta mukaantulosta.

Ulkoministeri Ilkka Kanerva pitää Ruotsin päätöksen lykkääntymistä valitettavana. Kanervan mukaan Suomi on kuitenkin tehnyt päätöksensä joukkoihin osallistumisesta täysin omista lähtökohdistaan.

- Pitäisin ilman muuta parempana kaikin puolin että Suomi ja Ruotsi voisi mennä näissä asioissa hand in hand - käsi kädessä ja toimia ikään kuin pohjoismaisella perspektiivillä. Jos Ruotsi tarvitsee lisäaikaa, ei se ole mikään suuri ongelma, mutta ois ollu tyylikkäämpi ja elegantimpi tie toimia toisin. Suomi on toiminut sen mukaan mitä on keskusteltu, mutta Ruotsissa on nyt sisäpoliittisista syistä käynyt toisin, kommentoi ulkoministeri Ilkka Kanerva.

YLE Uutiset 26.03.2008

Järjestöt: Rikkaat maat eivät pidä lupauksiaan Afganistanille

Länsimaiden apu Afganistanille on luvattua vähäisempää ja huonosti suunniteltua, paikalliset järjestöt arvioivat.
Teollisuusmaat ovat luvanneet Afganistanille kymmenen miljardia dollaria enemmän apua talebanien kukistumisen jälkeen kuin maa on lopulta saanut. Lisäksi 40 prosenttia Afganistanin saamista varoista on valunut takaisin rikkaisiin maihin, arvostellaan 94 afganistanilaisen järjestön katto-organisaatio Acbarin tuoreessa raportissa.
Acbariin kuuluu afgaanijärjestöjen lisäksi muutamia suuria kansainvälisiä järjestöjä, kuten raportin julkaissut Oxfam.
Järjestöjen selvä viesti on, että länsimaat eivät pidä antamiaan lupauksia. Acbarin mukaan kansainvälinen yhteisö on luvannut tukea Afganistania 25 miljardilla dollarilla vuoden 2001 jälkeen. Summa on kuitenkin jäänyt vain 15 miljardiin.
Summa on erittäin merkittävä, sillä kansainvälinen apu kattaa noin 90 prosenttia julkisella sektorilla käytettävistä varoista. Valtava avun alijäämä todella vaikeuttaa maan uudelleenrakennusta ja terveys- sekä koulutuspalvelujen pystyttämistä, raportissa muistutetaan. Raportissa tuodaan esiin, että kaksi kolmasosaa avusta jaetaan hallituksen ohi, mikä vaikeuttaa sen työtä entisestään.
Eniten lupauksistaan on jäänyt jälkeen suurin avunantajamaa Yhdysvallat. Se on toimittanut Afganistanille vain puolet 10,4 miljardin aikomuksistaan vuoden 2002 jälkeen. Myös Maailmanpankki on päässyt vain puoleen 1,6 miljardin lupauksistaan. Pahasti tavoitteistaan ovat jäljessä myös Euroopan komissio ja Saksa, jotka ovat tukeneet maata kolmasosan aiottua vähemmän.

Raha valuu takaisin

Paikalliset järjestöt arvioivat, että noin 40 prosenttia avustusrahoista ei ole jäänyt Afganistaniin vaan on palannut rikkaisiin maihin esimerkiksi yritysten voittoina tai asiantuntijoiden palkkoina.
Lisäksi rahan käyttöä suunnitellaan huonosti ja varoja käytetään tehottomasti: esimerkiksi Kabulin ja kansainvälisen lentokentän välinen tie maksoi Yhdysvalloille yli 2,3 miljardia dollaria kilometriltä, kun tien rakentaminen vie normaalisti Afganistanissa vain neljäsosan summasta.

Sotilasmenot massiivisia apuun verrattuna

Raportin kirjoittaja, Oxfamin Afganistaniin erikoistunut neuvonantaja Matt Waldman arvostelee länsimaita niiden valinnoista.
"Köyhyyden vähentämiseen käytetään on vain murto-osa sotilaallisiin operaatioihin upotetuista rahoista. Yhdysvaltain armeija käyttää Afganistaniin parhaillaan 100 miljoonaa dollaria päivässä samaan aikaan, kun kaikki avunantajamaat antavat maalle keskimäärin alle kymmenesosan siitä, vain seitsemän miljoonaa päivässä", Waldman vertaa.
Raportin mukaan apua käytetään Afganistanin tapauksessa köyhyyden vähentämisen sijaan myös poliittisiin ja sotilaallisiin tarkoituksiin.
Waldmanin mukaan toiminta on lyhytnäköistä. Hänen mukaansa apua pitäisi nyt kasvattaa, jottei turvattomuus leviä entistä laajemmalle alueelle Afganistanissa. Hän painottaa, että köyhimpien, etenkin maaseudulla asuvien, afgaanien tilanne on saatava kohenemaan.
"Avun tulee keskittyä Afganistanin tarpeisiin, vahvistaa paikallista toimintakykyä ja auttaa afgaaneita auttamaan itseään", hän sanoo.

Maailman uutisia /Eeva Eronen 25.3.2008

Kemijärvi haluaa valtioneuvostolta luvan sellutehtaan pakkolunastukseen

Kemijärven kaupunginhallitus haluaa, että valtioneuvosto ratkaisee Stora Enson Kemijärven tehtaan pakkolunastuksen pikavauhtia. Kaupunginhallitus päätti tiistai-iltana, että se käyttää sellutehtaan lunastukseen pakkolunastuslakia

Pakkolunastuslaki on alun perin suunniteltua maankäyttö- ja rakennuslakia tehokkaampi tapa ottaa lopetettava sellutehdas kaupungin hallintaan, perustelee Kemijärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Nivala.

Kemijärvi päätyi pakkolunastuslakiin kuultuaan asiantuntijoita. Pakkolunastuslain käyttö on mahdollista asioissa, joilla on huomattavaa alueellista merkitystä. Kemijärven sellutehtaan toiminnalla on erittäin suuri merkitys erityisesti Ylä- ja Itä-Lapille, katsoo kaupunginhallitus.

Pakkolunastusesitys menee seuraavaksi Kemijärven kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Valtuuston kokous aiotaan kutsua koolle pikavauhtia, sillä Stora Enso lopettaa Kemijärven tehtaan reilun kuukauden kuluttua.

Puheenjohtaja Heikki Nivalan mukaan valtuusto käsittelee asian ennen kuin tehdas sulkeutuu. Valtioneuvosto saa pakkolunastusesityksen käsittelyyn huhtikuun aikana.

Kemijärven arvion mukaan pakkolunastuslainmukainen hakemus estää Stora Ensoa lopettamasta tehdasta. Kemijärvi ryhtyy etsimään mahdollista uutta ostajaa tehtaalle. Kemijärven käyttämien asiantuntijoiden mukaan kaupunki voi myöhemmin antaa pakkolunastuksen raueta, mikäli sopivaa ostajaa ei löydy. Tästä ei synny kaupungille kustannuksia pakkolunastuslain mukaan.

Kemijärven Biomassa Oy perustettu

Kemijärvellä on perustettu yksityinen osakeyhtiö Kemijärven Biomassa Oy, joka aikoo kerätä yleisöltä enimmillään 50 miljoonaa euroa selluntuotannon jatkamiseen paikkakunnalla. Yhtiön perustajiin kuuluvan Kemijärven massaliikkeen johtajan Heikki Nivalan mukaan osakkeiden myynti yleisölle alkaa 12. huhtikuuta ja kestää kaksi kuukautta.

Yhtiön tavoitteena on ostaa huhtikuun lopussa suljettava vanha sellutehdas, tai jos se ei onnistu, rakentaa kokonaan uusi tehdas. Kemijärven Biomassa Oy:n perustajina on Nivalan lisäksi Kemijärven Paperiosasto 84 ja kuusi yksityishenkilöä. He sijoittavat yhtiöön vähimmäispääoman joka on yhteensä 36 500 euroa.

Tehtaan osakkaiksi tulevista yhtiöistä kerrotaan myöhemmin julkisuuteen. Tehtaan perustamista ryhtyy jatkamaan Kemijärven kaupungin elinkeinojohtaja Jari Luoma-aho.

YLE Uutiset 25.03.2008

Suomi osallistuu sotilaskuljetuskoneiden ostoon

Suomi osallistuu jättimäisten sotilaskuljetuskoneiden ostoon yhdessä useiden Nato-maiden ja Ruotsin kanssa. Suomen liittymisestä ilmakuljetushankkeeseen päättivät presidentti Tarja Halonen ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta kokouksessaan tiistaina.

Liittymistä perusteltiin sillä, että EU:n kriisinhallinnan valmiustoiminta ja toisaalta vaativammaksi muuttuneet kriisinhallintaoperaatiot vaativat kansallista, raskasta ilmakuljetuskykykä. Lisäksi esimerkiksi Aasian tsunamikatastrofi osoitti, että nopeille avustus- ja evakuointilennoille saattaa olla tarvetta.

Jäsenvaltiot hankkivat yhteisesti kolme C-17 Globemaster III-kuljetuskonetta. Osallistujilla on oikeus käyttää kuljetuskykyä varaamansa lentotuntimäärän mukaisesti. Suomen vuosittaiseksi lentotuntitarpeeksi on määritelty 100 tuntia.

15 maan yhteishanke käynnistettiin toissa vuonna strategisen ilmakuljetuskyvyn kehittämiseksi. Suomi on osallistunut hankkeeseen viime vuoden alusta tarkkailijana ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan viime kesänä tekemän linjauksen jälkeen täysivaltaisena neuvotteluosapuolena.

YLE Uutiset 25.03.2008

NRF-päätökselle puolto ulkoasiainvaliokunnalta

Ulkoasiainvaliokunta on puoltanut hallituksen päätöstä Naton nopean toiminnan NRF-joukkoihin osallistumisesta. Valiokunnan mietinnön mukaan osallistuminen Naton nopean toiminnan joukkoihin ei muuta Suomen suhtautumista itse Nato-jäsenyyteen.

Vasemmistoliitto jätti vastalauseensa ulkoasiainvaliokunnan mietintöön.

Valiokunnan mukaan NRF-joukkoihin osallistuminen palvelee Suomen kriisinhallintaosaamisen kehittämistä ja tukee Suomen valmiuksia toimia EU:n nopean toiminnan joukoissa. Päätös siitä, minkälaisia joukkoja NRF:n täydentävään toimintaan tarjotaan, tehdään myöhemmin.

NRF-joukkoihin osallistuminen ei valiokunnan mukaan velvoita Suomea osallistumaan NRF:n operaatioihin, vaan niihin osallistumisesta päätetään tapauskohtaisesti.

NRF-selonteon palautekeskustelu käydään keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa kello 15 alkaen.

YLE Uutiset 25.03.2008

Suomalaiset kiinniotetut vapautetaan tänä iltana
Poliisiväkivalta järkyttänyt rauhanaktivisteja Brysselissä

Osa suomalaisista NATO Game Over -tapahtumaan Brysselissä tänään osallistuneista rauhanaktivisteista on jo vapautettu pidätysselleistä. Loput päästetään vapaalle jalalle vielä kuluvan illan aikana. Kello 21 Suomen aikaa tuli tapahtuman järjestäjien eli War Resisters´s Internationalin ja Bomspotting-kampanjan lakitukihenkilöiltä tieto, että 165 yhteensä 500 kiinniotetusta on vielä pidätysselleissä, eli vapautukset jatkunevat vielä puolille öin. Kello 21 suomen aikaa suomalaisista puolet istui vielä sellissä. Suomalainen toimittaja laskettiin vapaaksi ensimmäisenä, hieman sen jälkeen kun hänen lehtensä toimituspäällikkö oli soittanut Belgian poliisilaitokselle ja vaatinut toimittajan vapauttamista.
- Olen ollut puhelinyhteydessä suoraan sellissä oleviin suomalaisiin pitkin iltaa. He ovat valittaneet joutuneensa olemaan kiinniotettuina tuolloin jo kuusi tuntia ilman, että ketään kiinniotetuista on laskettu vessaan. Lisäksi suomalaiset ovat järkyttyneitä näkemästään ja kokemastaan poliisiväkivallasta. Täysin rauhanomaisesti käyttäytyviä ja rauhanomaisiin menetelmiin sitoutuneita suomalaisia on esimerkiksi lyöty pampuilla ja heitä on uhkailtu poliisikoirilla, Aseistakieltäytyjäliiton (AKL) tiedottaja Miira Rauhamäki raportoi Brysselistä. Kiinniotettu suomalaistoimittaja kertoi Rauhamäelle puhelimessa, kuinka poliisit olivat pakottaneet hänet kävelemään läpi syvästä vesilätäköstä.
- Yksi kiinniotettu suomalainen kertoi myös nähneensä, kuinka poliisikoira kävi kiinni hänen vieressään olevan ulkomaalaisen aktivistin reiteen. Edes poliisi ei saanut koiraa irti nopeasti. Poliisin voimakeinot olivat täysin ylimitoitetut väkivallattomuuteen sitoutuneita aktivisteja kohtaan, Rauhamäki kertoo.

Tapahtumaan osallistui mielenosoittajia 17 eri maasta, Belgian poliisin mukaan yhteensä noin 1000. Suomalaisia oli mukana 33. Ideana oli väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden keinoin pysäyttää Naton päämajan toiminta. Tapahtuma päättyi kello 17 Suomen aikaan. Sunnuntaina ja maanantaina on vielä ohjelmassa kansainvälinen, antimilitaristinen seminaari.
- Irakin sodan alkamisesta on kulunut noin viisi vuotta. Eurooppa toimii USA:n Irakissa ja Afganistanissa käymien sotien astinlautana, sillä Naton ja USA:n sotakoneistot kulkevat Euroopan Nato-maiden kuten Belgian kautta. Ilman Euroopan osallisuutta nämä ilman kansainvälisten lakien antamaa oikeutusta käytävät USA.n hyökkäyssodat eivät olisi mahdollisia. Liittymällä Naton nopean toiminnan joukkoihin Suomi osallistuu Naton laittomaan toimintaan, Rauhamäki tähdentää.
Kansainvälisten lakien ja ydinsulkusopimuksen mukaisesti ydinaseiden
käyttö ja niillä uhkaaminen on kiellettyä, ja Nürnbergin kansainvälisen tuomioistuimen vuonna 1996 tekemän päätöksen mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus ja velvollisuus estää ja ennaltaehkäistä ydinaseiden käyttö tai käytöllä uhkaaminen. Esimerkiksi Belgiaan on sijoitettu Naton ydinaseita Kleine Brogelin tukikohtaan.

Miira Rauhamäki, Aseistakieltäytyjäliitto, 22.3.2008 klo 18.10 Noin 20 suomalaista kiinniotettu Naton päämajalla Brysselissä
Yhteensä 500 kiinniottoa, joukossa suomalainen toimittaja ja kuvaaja

Noin 20 suomalaista ja seitsemän ruotsalaista rauhanaktivistia on kiinniotettu Naton päämajalla puolenpäivän jälkeen alkaneessa väkivallattomassa NATO Game Over -tapahtumassa. Joukossa on yksi suomalainen toimittaja ja kaksi valokuvaajaa, jotka seurasivat ja valokuvasivat tapahtumaa ulkopuolelta. Belgian poliisin mukaan tapahtumaan osallistui noin 1000 rauhanaktivistia eri puolilta Eurooppaa, heistä noin 500 on kiinniotettu. Suomalaisia oli mukana yhteensä 33. Yksi tapahtuman belgialaisista lehdistöedustajista otettiin kiinni jo aamulla kotioveltaan.
Osa kiinniotetuista on ottanut osaa kansalaistottelemattomuustapahtumaan, jonka tarkoituksena on kiivetä päämajan aitojen yli ja keskeyttää päämajan toiminta.
- Suomalainen sitoutumaton toimittaja ja kuvaaja sekä Aseistakieltäytyjäliiton lehdistövalokuvaaja pidätettiin työtehtävistään. Poliisi on ollut väkivaltainen rauhanomaisia aktivisteja kohtaan pamputtamalla heitä ja usuttamalla poliisikoiria heidän kimppuunsa. Jokainen tapahtumaan osallistuva on sitoutunut olemaan väkivallaton, vaikka poliisi kävisi heihin käsiksi, Aseistakieltäytyjäliiton tiedottaja Miira Rauhamäki kertoo Brysselistä.
Tapahtumalla halutaan kiinnittää huomiota siihen, miten Eurooppa on sotilasliitto Naton kautta mukana kyseenalaisissa sotilasoperaatioissa.
- Euroopan Nato-maiden kautta kulkevat asekuljetukset ovat mahdollistaneet jo viisi vuotta kestäneen Irakin sodan. Sodan kuolonuhrien määrän arvioidaan olevan useita kymmeniä tuhansia, ja alueelta on raportoitu runsaasti ihmisoikeusrikkomuksia, toteaa Aseistakieltäytyjäliiton tiedottaja Miira Rauhamäki.
Osallistujat ovat pettyneitä Suomen tuoreeseen päätökseen liittyä Naton nopean toiminnan joukkoihin.
- Nato ei ole humanitaarinen yhteisö vaan sotilasliitto, jonka toimintaperiaatteet eivät kestä kriittistä arviointia. Esimerkiksi Naton ydinasepolitiikka rikkoo ydinsulkusopimusta, sillä Yhdysvaltojen ydinaseita on siirretty eurooppalaisiin tukikohtiin. Naton kanssa tehtävässä yhteistyössä Suomeakin voidaan hyödyntää kansainvälisen oikeuden kannalta kyseenalaisiin operaatioihin, Rauhamäki jatkaa.
Kansalaistottelemattomuutta tukee Nürnbergin oikeudenkäynti vuodelta 1996, jonka mukaan ihmisillä on jopa velvollisuus estää ja ennaltaehkäistä kansalinvälisten lakien laittomiksi katsomien ydinaseiden käyttö. NATO Game Overin ovat järjestäneet Bomspotting-kampanja ja War Resisters´ International. Aseistakieltäytyjäliitto on WRI:n jäsen.

Miira Rauhamäki, Aseistakieltäytyjäliitto 22.3.2008

Vanhanen: Perustuslaki muuttuu vääjäämättä

Pääministeri Matti Vanhasen mukaan vuodesta 2000 voimassa ollut perustuslaki muuttuu vääjäämättä syksyn parlamentaarisen käsittelyn myötä. Vanhanen ei vielä halua täsmentää muuttuvia pykäliä, mutta arvioi ulkopolitiikan ja EU-politiikan johdon sekä nimityspolitiikan joutuvan uudelleenarvioinnin kohteeksi.

Vanhanen edellyttää nykyisen eduskunnan kantavan vastuunsa. Hän myös vaatii puolueita nimeämään riittävillä valtuuksilla valitut henkilöt syksyn perustuslakineuvotteluihin.

- Uskon, että perustuslain pykäliä tullaan eri osiltaan muuttamaan. Tähän asti olen halunnut olla varmistamassa sen, että tämä prosessi saadaan johdonmukaiseksi eli hyödynnetään se aikaikkuna, joka monesta syystä on nyt lähivuosina olemasssa, Vanhanen sanoi YLEn Radiouutisten haastattelussa.

Presidentti vaihtuu vuonna 2012, eikä seuraajan henkilöllisyydestä tahi puoluekannasta ole tietoa. Tätä ennen, vuonna 2011 järjestetään eduskuntavaalit. Noissa vaaleissa valittava eduskunta voi perustuslain muutokset hyväksyä.

Vanhasen mukaan ajankohta on otollinen uudistuksiin ja syksyllä käynnistyy myös parlamentaarinen työ perustuslain toimivuuden arvioimiseksi. Pääministeri Vanhasen mukaan se johtaa vääjäämättä muutoksiin.

- Tässä on luotu, pantu liikkeelle prosessi, joka väistämättä ja vääjäämättä johtaa sitten mahdollisiin muutoksiin ja nyt tässä on ehkä 10-20 vuoteen, kun eteenpäin katsotaan, sauma tehdä tämä arvio. Minusta nykyisen parlamentin pitää tästä kantaa vastuu, Vanhanen sanoo

Pääministeri Vanhanen ei halua vielä täsmentää muuttuvia pykäliä, mutta hän arvioi aihepiirejä:

- Sellaiset aihepiirit, kuten nimityspolitiikka, se tullaan arvioimaan varmaankin, myös EU-politiikan johto, ulkopolitiikan johto, tämän tyyppiset aiheet tässä tulevat esillä olemaan. Se, että kuinka paljon nämä kytkeytyvät toisiinsa, siihen en halua mennä tässä haastattelussa sisälle. Tulen varmastikin oman periaatteellisen linjaukseni tässä kevään mittaan ilmoittamaan, mutta nyt ei ole sen aika.

Puolueiden on määrä käsitellä perustuslakia kesän puoluekokouksissaan. Vanhanen vetoaakin puolueisiin riittävien valtuuksien antamiseksi neuvottelijoille.

- Syksystä alkaen pitää olla puolueiden neuvottelijoilla oikeus käydä neuvotteluja muiden parlamentaaristen ryhmien kanssa. Vetoan tässä puolueisiin, että nämä oikeudet annetaan, koska kun otetaan huomioon tämä presidentin henkilön vaihtumisen rytmi ja muu, seuraava mahdollisuus vastaavaan arvioon saattaa tulla vasta kukaties 10, 20, 30 vuoden kuluttua, Vanhanen sanoo.

YLE Uutiset 20.03.2008

Yli 200 pidätettiin mielenosoituksissa

Yli kaksisataa ihmistä on pidätetty Irakin sodan vastaisissa mielenosoituksissa Yhdysvalloissa.
Uutistoimisto Reuters kertoi asiasta varhain aamulla. Mielenosoituksia on järjestetty eri puolilla Yhdysvaltoja Irakin sodan viisivuotispäivänä.

Irakin sodassa on kuollut lähes neljä tuhatta amerikkalaissotilasta. Sodan kustannukset ovat tähän mennessä noin viisisataa miljardia dollaria.

Sodassa on kuollut kymmeniä tuhansia irakilaisia ja miljoonat ovat joutuneet jättämään kotinsa.

Verkkotie 20.03.2008

Keskusjärjestöt kiristämässä lakko-ohjeitaan

Palkansaajien keskusjärjestöt ovat kiristämässä työtaisteluja koskevia lakko-ohjeitaan, Helsingin Sanomat kertoo.
SAK:n, STTK:n ja Akavan neuvottelijat esittävät yhteisiin pelisääntöihin niin kutsuttua Tehy-pykälää, jonka mukaan työtaistelu ei saa aiheuttaa vaaraa hengelle tai terveydelle.

Hoitajien ammattiliitot Tehy ja Super eivät niele uudistusta sellaisenaan, koska uudistus veisi niiltä kokonaan lakkoaseen.

Työtaisteluja koskevien pelisääntöjen uudistaminen lähti käyntiin SAK:n vetämänä. Myös Akava on valmis hyväksymään lakkorajojen terävöittämisen. STTK:lle kysymys on vaikeampi, koska Tehy ja Super ovat sen jäseniä.

Verkkotie 20.3.2008

Yleislakko lamautti Kreikan

Maanlaajuinen yleislakko on pysäyttänyt Kreikan. Ammattiliitot vastustavat vuorokauden mittaisella työtaistelulla hallituksen eläkeuudistusta, jonka pelätään heikentävän etuisuuksia.
Lakkoon ottaa osaa niin julkisen kuin yksityisen sektorin työntekijöitä. Julkinen liikenne seisoo, satamat ja lentokentät ovat kiinni, sairaalat hoitavat vain hätätapaukset ja koulut pitävät ovensa kiinni.
Parlamentin on määrä käsitellä eläkeuudistusta huomenna.

MTV3-STT-DPA 19.03.2008

Suomi saa suoraa sotilastietoa Yhdysvaltain ja Naton esikunnista

Kerran viikossa Yhdysvallat antaa liittoutuman yhteysupseereille katsauksen sotilaalliseen tilanteeseen keskialueen esikunnan eli Centcomin vastuualueella.

Helsingin Sanomat 19.3.2008

Muutakin sotilasyhteistyötä

Centcomin lisäksi Suomella on Yhdysvalloissa yhteysupseereita Norfolkisssa Virginiassa Yhdysvaltain ja Naton joukkojen muutosta ja kehitystä johtavissa esikunnissa.

Suomella on myös kolme upseeria lähetystössä Washingtonissa ja jatkuvasti sotilaita Yhdysvalloissa koulutuksessa tai kursseilla.

Helsingin Sanomat 19.3.2008

Sosiaaliturvavalitusten käsittelyajat liian pitkiä

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen moittii sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaa valitusten käsittelyaikojen venymisestä

Puumalainen totesi tarkastuskäynnillään helmikuussa, että valitusten käsittely lautakunnassa on ruuhkautunut. Valitusten keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2007 oli yli 13 kuukautta ja se on edelleen pitenemässä.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan käsittelyaika ei ole oikeusturvan ja kansalaisten toimeentulon takaamisen kannalta mitenkään hyväksyttävissä.

Puumalaisen mukaan pahalla ruuhkautumisella voi olla vaikutusta myös päätösten laatuun. Lisäki lautakunnan henkilöstö voi huonosti työssään.

Apulaisoikeuskansleri on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä lausunnon asianmukaisen ja viivytyksettömän käsittelyn turvaamiseksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa. Selvitys on annettava vappuun mennessä.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan valitetaan esimerkiksi Kelan antamista päätöksistä. Viime vuoteen asti lautakunnan nimi oli tarkastuslautakunta.

YLE Uutiset 19.03.2008

Suomi päättää kuljetuskoneiden yhteishankinnasta keväällä

Suomi päättää tänä keväänä lähteekö se mukaan isojen sotilaskuljetuskoneiden yhteishankintaan. 15 maata on valmistellut isojen strategisten kuljetuskoneiden hankintaa vajaan vuoden.

Kenraalimajuri Arto Räty puolustusministeriöstä kertoo, että Suomi on ollut muiden maiden tapaan mukana valmisteluissa, mutta sekä poliittinen että taloudellinen päätös mukaan lähdöstä puuttuu.
Suomea valmisteluissa ovat edustaneet puolustusvoimat ja puolustusministeriö.

Yhdysvaltoja lukuunottamatta kaikki hanketta valmistelleet ovat eurooppalaisvaltioita. Vain Suomi ja Ruotsi ovat Naton ulkopuolisia maita. Mukana ovat myös muun muassa Unkari, Bulgaria, Italia, Norja sekä Baltian maat.

Ruotsissa ollaan jo pidemmällä

Ruotsi on hankkeessa Suomea edellä. Siellä hallitus esitti tiistaina valtiopäivillä osallistumista koneiden kimppahankintaan. Osallistumisesta on kaikkien päätettävä Rädyn mukaan tänä keväänä.
- Jos hanke toteutuu nykyisessä mallissa, ensimmäinen kone olisi käytössä tämän vuoden aikana.
Maiden on tarkoitus hankkia kolme amerikkalaisvalmisteista Boeing C-17 -konetta yhteiskäyttöön. Räty lisää, että koneet sijoitettaisiin Unkariin ja maat käyttäisivät koneita omien tarpeidensa mukaan. Suomen tarpeeksi on arvioitu aiemmin 50-100 tuntia vuodessa.

- Koneet tulisivat yhteisomistukseen. Niillä voidaan tehdä humanitäärisen avun kuljetuksia, evakuointikuljetuksia ja kriisihallintajoukkojen ja materiaalin kuljetuksia. Valtiot päättävät itse oman lentokiintiönsä puitteissa, mihin ne käyttävät lentotuntinsa.

Koneeseen mahtuu esimerkiksi kolme helikopteria tai kolme panssarivaunua henkilöstöineen ja varusteineen. Koneelle riittää tuhannen metrin mittainen kiitorata ja se on suojattu paremmin kuin siviilikoneet.

Suomi käyttää tällä hetkellä muutaman muun eurooppalaisvaltion kanssa yksityisomisteista siviilikäyttöön tehtyä Antonov-124-kuljetuskonetta. Tämä sopimus umpeutuu 2010.

STT – Keskisuomalainen 18.3.2008

Elinkeinoelämän johto paheksuu julkisen alan suuria palkkakorotuksia

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs arvostelee tiukin sanoin julkisen sektorin palkankorotuksia. Fagernäs on sitä mieltä, ettei julkisen sektorin olisi pitänyt lähteä kilpaan vähenevästä työvoimasta näin merkittävillä palkankorotuksilla.

- Julkisen sektorin toimintaa vaaditaan tehostettavaksi niin, ettei se vie jatkossa kohtuutonta osaa niukkenevasta työvoimasta. Tähän ei sovi, että julkinen sektori ryhtyykin palkkajohtajaksi ja sitä vielä vauhditetaan poliittisella tasolla, Fagernäs arvioi Turun Sanomien ja Väli-Suomen sanomalehtien haastattelussa.

Fagernäs hämmästelee lehdessä myös sitä, että jollain aloilla otettiin maaliksi toisen alan sopimukset, ja sitten yritettiin panna niistä paremmaksi.

- Ajattelematta lainkaan, mikä on oman alan sektorin palkanmaksuvara ja tuottavuuskehitys. Toivon, ettei mitään tällaista toistu, Fagernäs jyrähtää.

"Kierros oli kallis, mutta ei enää keskitettyjä tupoja"

Samalla Fagernäs tunnusti, että syksyn palkkakierros oli kallis, mutta silti kannattava, koska se vei sopimista yhä lähemmäs yritystasoa.

- Kierros ei missään tapauksessa ollut epäonnistunut, vaikka se olikin päällisin puolin katsottuna kallis. Rakenteellisia uudistuksia saatiin aikaan paljon enemmän kuin keskitetyllä ratkaisulla. Päätöksentekoa vietiin palkkojen, työaikojen ja muiden sopimusvaraisten ehtojen osalta yritystasolle, Fagernäs arvioi.

EK:n ykkösmies muistutti sopimusten kalleudesta huolimatta, ettei enää ole paluuta keskitettyihin tuloratkaisuihin.

- Enää ei voida tuijottaa taulukoihin, vaan yritysten toimintaedellytykset pitää ottaa entistä paremmin huomioon, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs toteaa.

YLE Uutiset 17.3.2008

Syrjäytyneiden nuorten joukko kasvaa vuosi vuodelta

Asia käy ilmi Helsingin Sanomien Stakesilta tilaamasta selvityksestä. Stakesin mukaan syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria on ainakin 65 000. Määrä kasvaa vuosittain noin tuhannella.

Syrjäytyminen merkitsee sitä, että nuori putoaa jopa pysyvästi sosiaalisen-, koulutus- ja työelämän ulkopuolelle.

Työelämästä syrjäytynyt aiheuttaa Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yhteiskunnalle 60-vuotispäiväänsä mennessä yli miljoonan euron kustannukset pelkkinä menetettyinä verotuloina

Verkkotie 17.03.2008 07:25

Poliisin toiminnasta kannellaan yhä useammin

Poliisista tehtyjen kantelujen määrä on kasvanut tällä vuosikymmenellä.
Aamulehden mukaan kanteluja tehtiin viime vuonna noin 1 600. Vuonna 2000 kanteluja tehtiin noin tuhat. Suurimmassa osassa kanteluista valitetaan siitä, ettei poliisi ole tutkinut tapausta tai siitä, että tutkinta on ollut puutteellista.

Tutkinnan hitaudesta poliisit ovat saaneet viime vuosina huomautuksia ja viime vuonna myös tuomion.

Kantelujen määrän arvellaan kasvaneen siksi, että kansalaiset kyseenalaistavat viranomaisten toimia aiempaa helpommin. Toinen syy on se, että kantelu on nyt helppo tehdä nettilomakkeella tai sähköpostilla.

Verkkotie 17.03.2008

Jäätiköiden sulaminen nopeutui

Maapallon jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt hälyttävällä tavalla, sanoi YK:n ympäristöohjelma Unep sunnuntaina. Monet suurimmista muutoksista ovat tapahtuneet Euroopassa. Syypäänä pidetään ilmastonmuutosta.

Uudet löydökset korostavat Unepin mukaan Kioton jälkeisestä ilmastosopimuksesta käytävien neuvotteluiden tärkeyttä.

Jos tilaisuutta hillitä ilmastonmuutosta ei nyt käytetä hyväksi, mahdollisuudet hupenevat yhtä nopeasti kuin jäätikötkin, varoitti Unepin pääjohtaja Achim Steiner.

Sveitsiläisen Zürichin yliopiston yhteydessä toimiva, Unepin tukema WGMS-laitos seurasi lähes kolmeakymmentä jäätiköä yhdeksässä vuoristossa.

Löydösten mukaan vuosina 2004-2005 ja 2005-2006 jäätiköiden sulamisvauhti yli kaksinkertaistui.

Vaikutuksia miljoonien elämään

- Miljoonat ellei jopa miljardit ihmiset ovat suoraan tai epäsuorasti riippuvaisia näistä luonnollisista vesivarastoista, on sitten kyse juomavedestä, maataloudesta, teollisuudesta tai sähköntuotannosta, Steiner huomautti.

Keskimäärin tutkimuksessa mukana olleet jäätiköt ohenivat noin 1,5 metriä vuonna 2006, kun vuotta aiemmin puhuttiin runsaasta puolesta metristä.

Oheneminen on nopeinta sen jälkeen kun jäätiköiden seuraaminen alkoi.

- Tuoreimmat luvut näyttävät olevan osa yhä kiihtyvää suuntausta, jolle ei ole näkyvissä loppua, WGMS:n johtaja Wilfried Haeberli totesi.

Vuodesta 1980 jäätiköt ovat ohentuneet 11,5 metriä. YK:n ilmastopaneeli pitää pääsyynä fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Monet eniten kärsineistä jäätiköistä ovat Euroopassa Alpeilla, Pyreneiden vuoristossa ja Pohjoismaissa.

Norjan Breidalblikkbrea oheni vuoden 2006 aikana lähes 1,3 metriä, kun edellisvuonna määrä oli 0,3 metriä.

Muita suuria sulajia ovat olleet muun muassa Ranskan Ossoue, Italian Malavalle ja Itävallan Grosser Goldbergkees.

Noin 30:stä mukana olleesta jäätiköstä vain yksi paksuni vuonna 2006 edellisvuoteen verrattuna. Kyseinen jäätikkö sijaitsi Chilessä.

STT-AFP 16.03.2008

Eläkeyhtiöiden miljardeja valvonnan ulkopuolella

Vakuutusvalvontavirasto on huolissaan työeläkevarojen sijoittamisesta. Helsingin Sanomien mukaan huolestumisen syy on se, että työeläkevaroja sijoitetaan yhä useammin sääntelyn ja valvonnan ulkopuolella oleviin hedge- eli suojarahastoihin.
Lehti esittää, että työeläkeyhtiöt ovat sijoittaneet varoja suojarahastoihin 5,1 miljardia euroa tänä vuonna. Se on 2,1 miljardia euroa viime vuotta enemmän.

Jos kaikki työeläkelaitokset, -säätiöt ja -kassat otetaan mukaan, oli eläkerahaa sijoitettuna suojarahastoihin viime vuoden lopulla yhteensä noin 5,5 miljardia. Se tarkoittaa sitä, että kaikista työeläkevaroista noin 4,5 prosenttia on normaalin valvonnan ulkopuolella.

Suojarahastot antoivat hyvän tuoton joillekin eläkeyhtiöille kuten Ilmariselle ja Varmalle. Eläke-Tapiolan suojarahasto putosi kuitenkin miinukselle.

Rahastot toimivat veroparatiiseissa

Helsingin Sanomien haastattelema Vakuutusvalvontaviraston tutkimusjohtaja Lasse Koskinen varoittaa suojarahastojen varjopuolista. Rahastojen keskeinen idea on toimia normaalin finanssialan valvonnan ja sääntelyn ulkopuolella. Koskisen mukaan rahastot toimivat usein veroparatiiseissa.

Sääntelyn puute mahdollistaa myös markkinoiden tehottomuutta hyödyntävän sijoitustoiminnan, joka lisää tuottoa ja salkun hajautusta. Koskisen jatkaa, että rahastojen korkeat hoitopalkkiot ja aktiivisen sijoitustoiminnan kulut syövät kuitenkin tulosta erityisesti pitkällä aikajänteellä.

YLE Uutiset 15.03.2008

Kansanedustajien palkkio nousee yli 300 euroa kuukaudessa

Kansanedustajat saavat vappuna yli 300 euron korotuksen kuukausipalkkioonsa. Puhemies Sauli Niinistön (kok) palkkio nousee 600 euroa sekä varapuhemiesten Seppo Kääriäisen (kesk) ja Johannes Koskisen (sd) 500 euroa kuukaudessa.
Korotuksista päätti eduskunnan palkkiotoimikunta perjantaina. Toimikuntaa johtaa ministeri Jaakko Iloniemi.
Palkkioiden korotukset perustuvat Tilastokeskuksen laskemaan kaikkien palkansaajien ansiotason nousuun vuoden 2007 loppuun mennessä. Nousuprosentti on 5,8. Edellinen korotus kansanedustajille tuli viime huhtikuussa.
Kansanedustajan palkkio nousee vappuna nykyisestä 5 540 eurosta 5 860 euroon kuukaudessa. Yli 12 vuotta kansanedustajina olleet saavat vapusta lähtien 6 300 euroa kuussa, kun palkkio on nyt 5 950 euroa.
Puhemiehen uusi palkkio on 10 800 euroa ja varapuhemiesten 9 000 euroa kuussa.
Tärkeimpien valiokuntien ja suurimpien eduskuntaryhmien puheenjohtajat saavat noin tuhannen euron lisäkorvaukseensa 60 euron korotuksen. Muiden valiokuntien ja pienten ryhmien johtajien lisäkorvaus nousee 40 euroa eli 660 euroon kuukaudessa.

Helsingin Sanomat 14.3.2008

Syyte: Helsingin Veden entinen johtaja rakensi taloa kaupungin laskuun

Helsingin Veden entinen toimitusjohtaja Timo Kulmala saa syytteet lahjusten ottamisesta ja virka-aseman väärinkäyttämisestä. Tapausten ympärillä pyörivän talousrikosvyyhden käsittely alkoi torstaina Helsingin käräjäoikeudessa valmisteluistunnolla.
Syyttäjä katsoo Kulmalan käyttäneen virka-asemaansa väärin hankkimalla omakotitalonsa rakennustyömaalle Helsingin Vartioharjuun tarvikkeita ja palveluja Helsingin veden laskuun. Syytteen mukaan hän on käyttänyt kaupungin liikelaitoksen kalustoa ja työntekijöitä heidän työajallaan omalla työmaallaan, ja Helsingin Vesi on maksanut töistä palkat.
Lisäksi Kulmala saa syytteen lahjuksista, kun hän on muun muassa teettänyt kaivutöitä omakotitalo- ja kesäasuntotyömaillaan. Syyttäjän mukaan maanrakennusyhtiö on tehnyt työt vastikkeetta. Maanrakennusyhtiön merkittävin työnantaja on ollut tavallisesti Helsingin Vesi.
Työsuorituksina ja tarvikkeina syyttäjä laskee Kulmalan hyötyneen noin 53 000 euroa.
Jutussa on syytettynä Kulmalan ohella seitsemän rikoksista epäiltyä. Kulmalan lisäksi lahjuksen ottamisesta on kaksi syytettyä. Lahjuksen antamisesta syytetään neljää.
Lisäksi jutussa on syytteitä törkeistä petoksista, törkeästä veropetoksesta ja avunannosta virka-aseman väärinkäyttämiseen.
Kulmala pidätettiin virastaan kesäkuussa 2005. Helsingin Vedestä sanottiin irti myös kaksi verkko-osaston työntekijää.
Väärinkäytökset alkoivat poliisitietojen mukaan 2003. Vanhempiakin ja jo vanhentuneita rötöksiä tuli ilmi.
Asiat paljastuivat Helsingin kaupungin saamasta ilmiannosta. Kaupunki on oikeusjutussa asianomistajana. Se on tapahtuneen johdosta parantanut sisäistä tarkastustoimintaansa.

HS.fi 14.3.2008

Tuplajohto tuli kalliiksi Stora Ensolle

Stora Enson ylimmälle johdolle maksetut palkat ja muut etuudet lähes kaksinkertaistuivat viime vuonna, vaikka yhtiö teki ennätysmäisen 215 miljoonan euron tappion.
Syynä johdon palkkojen nousuun oli se, että viime vuonna palkkaa maksettiin kahdelle toimitusjohtajalle. Omat miljoonansa kuittasivat niin eläkkeelle jäänyt Jukka Härmälä kuin hänen seuraajansa Jouko Karvinen.
Uutistoimisto Bloombergin mukaan toimitusjohtaja Jouko Karvinen sai viime 1,26 miljoonaa euroa. Siinä on peruspalkan lisäksi mukana asumisetu ja osakeohjelmat. Karvinen astui tehtäväänsä maaliskuun lopulla.
Karvisen edeltäjä Jukka Härmälä sai 1,68 miljoonaa euroa. Härmälän palkkakustannukset nousivat yhdeksän prosenttia edellisvuodesta, vaikka hän jäi eläkkeelle elokuussa. Eikä palkkaan ole laskettu eläkekustannuksia mukaan.
Karvinen pani heti ensi töikseen Stora Enson remonttiin, jossa Härmälän aikanaan hankkimat Yhdysvaltain tappiolliset toiminnot myyntiin ja muun muassa Kemijärven ja Summan tehtaat Suomessa suljettiin.
Vuosikertomuksen mukaan "yhtiössä arvioidaan rakenteellisia vaihtoehtoja ja alan keskittymiseen liittyviä vaihtoehtoja". Yhtiö on myös siirtänyt innovaatiotoiminnot omaan erilliseen yksikköön, joka keskittyy paitsi innovaatioiden kehittämiseen myös etsimään yhteistyökumppaneita niille.
Euroopan toiseksi suurin paperin tekijä UPM tuplasi toimitusjohtaja Jussi Pesosen palkan viime vuonna 1,77 miljoonaan euroon. Myös UPM:n nettotulos laski viime vuonna 75 prosenttia 85 miljoonaan euroon.

Kauppalehti 12.03.2008

Hallitus perustelee NRF-päätöstä puolustusvoimien kehittämisellä

Naton nopean toiminnan joukkojen toimintaan osallistuminen tukee hallituksen mukaan puolustusvoimien kehittämistä. Valtioneuvoston selonteon mukaan osallistuminen tukee Suomen osallistumista EU:n taisteluosastojen toimintaan.
NRF:ää täydentävään toimintaan osallistumisen myötä Suomella olisi esimerkiksi joukkojen yhteensopivuuden kannalta aiempaa paremmat edellytykset osallistua kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin, olipa kyse sitten EU:n, YK:n, Naton tai muiden kansainvälisten järjestöjen tehtävistä.
Selonteossa korostetaan, että osallistuminen ei muuta ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määriteltyä suhdetta Natoon. Viime perjantaisen päätöksen mukaisesti Suomi ei osallistu mihinkään valmiusvuoroon.
Valtioneuvosto ja tasavallan presidentti päättivät perjantaina Suomen osallistumisesta NRF-joukkojen toimintaan.

MTV3-STT 11.03.2008

Asiantuntija kiistää ilmatorjuntaohjusten vanhenemisen

Suomalainen ohjusasiantuntija torjuu julkisuudessa esitetyt käsitykset pääkaupunkiseudun turvaksi hankitun venäläisen ohjusjärjestelmän vanhentuneisuudesta. Tutkaohjatun järjestelmän häiritseminen on teknisesti vaikeaa.
Suomen Kuvalehti kertoi viime viikolla, että kymmenen vuotta sitten hankittu ohjusjärjestelmä Buk-M1 olisi vanhentunutta tekniikkaa ja altis häirinnälle.
- Päinvastoin tämä ohjusjärjestelmä on eräs uusimpia koko maailmassa. Itse asiassahan länsimaissa ei ole vieläkään palveluskäytössä uudempaa järjestelmää, huomauttaa eversti evp. Ahti Lappi. Hän toimi ilmatorjunnan tarkastajana, kun pääkaupunkiseudun ilmapuolustus uusittiin ennen vuosituhannen vaihdetta.
Buk-M1 tuli palveluskäyttöön Neuvostoliitossa 1990, ja Suomeen myyty kalusto on valmistettu vuosina 1996-1997. Nato-maiden paras vastaava ohjusjärjestelmä Patriot puolestaan otettiin palveluskäyttöön vuonna 1982, minkä jälkeen sitä on modernisoitu jatkuvasti. Järjestelmä korvattaneen uudella 30 vuoden käytön jälkeen eli jo 2012.
-Ohjusjärjestelmien tekninen päivitys (MLU eli Mid-life Upgrade) kuuluu normaaliin käytäntöön. Bukin osalta sen aika olisi nyt kuten samanikäisten Hornet-hävittäjien, joiden päivitys on käynnissä.
Päivityksellä ohjusjärjestelmän elinkaari tuplaantuu.

Sadalla miljoonalla miljardikauppa

Pääkaupunkiseudun suojana ollut vanha ohjuskalusto (SA-3 tai S-125M1 Petshora) korvattiin ennen vuosituhannen vaihdetta Buk-M1-ohjuksilla, kun Venäjä maksoi pois Neuvostoliiton velkoja.
- Saimme miljardin markan kaluston sadalla miljoonalla markalla. Ilman tätä yllätyksellistä hankintaa Helsingin ilmapuolustuksessa olisi vieläkin iso musta aukko, sillä rahoitusta uuteen ohjuskalustoon ei Hornet-hankinnan kallistumisen takia ollut silloin näköpiirissä.
Hän korostaa, että ilmapuolustuksen taistelunjohtojärjestelmän avulla mikä tahansa ilmatorjuntayksikkö saadaan yhteisen koordinaation piiriin kuten ennenkin.
Nato-yhteensopivuudesta tai sen puutteesta ei everstin mukaan kannata puhua. -Ei kai Buk-kalustoa ole tarkoituskaan käyttää ulkomailla?
- Itse asiassa meillä on suurempi aukko maavoimien ilmapuolustuksessa, kun lämpöhakuiset kannettavat olkapääohjukset ovat poistuneet tai poistumassa käytöstä eikä uusia ole hankittu tilalle.

Ohjustutkia häiritty vuosikymmenet

Tutkahäirintä on elektronisen ilmasodankäynnin oleellinen osa, jota on harrastettu jo vuosikymmeniä. Kaikkia tutkia voidaan häiritä tai sitten ne yritetään tuhota esimerkiksi tutkaan hakeutuvilla ohjuksilla.
- Ei kai se ole yllätys, Lappi tiivistää.
Buk-M1:tä on hänen mukaansa teknisesti aika vaikea häiritä, ei ainakaan helpompaa kuin jotain muuta. Kokemuksia tämän ohjusjärjestelmän sotakäytöstä ei kuitenkaan ole.
- Häirintäkonehan ei voi vaaratta tulla aseen ulottuville. Buk-M1:n edeltäjällä, vanhalla Kvadrat-ohjusjärjestelmällä eli SA-6:lla ammuttiin Jugoslavian ilmakampanjan aikana vuonna 1999 alas amerikkalaisten "tutkassa näkymätön" stealth-kone F-117 - toistaiseksi ensimmäisen ja ainoan kerran.
MTV3-STT 11.3.2008

Suomalaiset käyvät yhä EU-kriittisemmiksi

Suomalaisten asenne EU-jäsenyyteen kääntyy yhä kriittisemmäksi. Elinkeinoelämän valtuuskunnan teettämästä kyselystä ilmenee, että jo 35 prosenttia kansalaisista suhtautuu kielteisesti unionijäsenyyteen. Myönteisesti suhtautuvia on 36 prosenttia. Kielteisten osuus on viime vuosina kasvanut tasaisesti.
Hallituksen EU-politiikka saa kyselyssä moitteita. Siihen on tyytyväisiä 29 prosenttia vastanneista, mutta tyytymättömiä 43 prosenttia.
Jäsenyyttä pitää liian kalliina 66 prosenttia vastanneista. 79 prosenttia katsoo, että EU pakottaa suomalaiset noudattamaan monia normeja ja säädöksiä, joita suomalaiset eivät halua eivätkä tarvitse. Vastanneista 29 prosenttia haluaa eroon koko unionista.
EVAn tänään julkaisema asennetutkimus on sarjassaan viidestoista.
MTV3-STT 11.03.2008

Ikävät yllätykset uhkaavat

Suomen talous voi synkistyä pahasti, jos laskusuhdanne pitkittyy maailmalla. Myös työvoimapula uhkaa lyödä talouden jarrut pohjaan. Siitä huolimatta asiantuntija varoittaa suomalaisia vaipumasta turhaan pessimismiin.

Valtiovarainministeriö ja Sampo Pankki vahvistivat tiistaisilla suhdannekatsauksillaan käsitystä selvästi supistuvasta talouskasvusta. Molemmat ennustavat Suomen kansantuotteen kasvavan ensi vuonna selvästi alle kolmella prosentilla.

Vielä viime vuoden lopulla tärkeimmät ennustelaitokset uskoivat yli kolmen prosentin kasvulukuihin.

Valtiovarainministeriö alensi suhdannekatsauksessaan Suomen bruttokansantuotteen kasvuennustetta puolella prosenttiyksiköllä 2,8 prosenttiin. Ministeriön mukaan kansainvälisen laskusuhdanteen pitkittymisen riski on varteenotettava.Sampo Pankki uskoo kokonaistuotannon lisääntyvän tänä ja ensi vuonna noin 2,5 prosenttia vuodessa, mikä merkitsee kasvuvauhdin puolittumista kahden edellisen vuoden tahdista. Sampo Pankin ennuste noudattaa samaa linjaa kuin sen viime vuoden lopulla julkaisema edellinen ennuste.

Valtiovarainministeriön mukaan kotitalouksien heikentynyt tulevaisuudenusko pienentää kulutusintoa.

Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila ihmettelee kansalaisten pessimismiä. Suomalaiset uskovat kyselyjen mukaan jopa laskevaan kansantuotteeseen.

-Ei ole mitään syytä uskoa negatiiviseen talouskasvuun. Tässä kansalaisten asiantuntemus pettää, Uotila sanoo.

Sampo Pankki korostaa työvoimapulaa akuuteimpana kotimaisen kasvun jarruna. Ammattitaitoisen työvoiman puute on aiheuttanut yhä useammalle yritykselle laajentumishankkeiden kariutumisen.

-Rahkeet eivät yksinkertaisesti enää riitä neljän prosentin kasvutahtiin, Uotila sanoo.

Sampo Pankin ekonomistit uskovat suhdannekatsauksessaan työllisyyden paranevan vielä hieman, mutta alle kuuden prosentin työttömyyslukemiin ei heidän mukaansa ole parin vuoden sisällä mahdollisuuksia. Uotilan mukaan nyt jos koskaan ollaan lähellä rakenteellisen työttömyyden rajaa.

-Ne 100 000 työtöntä ovat sellaisia, jotka eivät suostu menemään töihin tai eivät syystä tai toisesta kelpaa töihin, Uotila sanoo.

Valtionvarainministeriön suhdannekatsaus ennustaa työttömyyden painuvan tänä vuonna 6,2 prosenttiin, joten se on Sampo Pankin kanssa samoilla linjoilla.

Inflaation valtiovarainministeriö uskoo nousevan tänä vuonna 3,3 prosenttiin. Alkuvuoden hinnannousut yllättivät ministeriön, sillä edellinen ennuste oli kokonaisen prosenttiyksikön alhaisempi.

Sampo Pankin Uotila sanoo, ettei hän hätkähtäisi, vaikka inflaatio nousisi vuosivertailussa jopa neljään prosenttiin.

-Lottorivinkin hinta nousi, Uotila päivittelee ja muistuttaa rivin hinnan olevan yksi indikaattori kuluttajahintaindeksissä.

Vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi myös Sampo Pankki ennustaa 3,3 prosenttia.

Uotila ei kanna suurta huolta kotitalouksien velkaantumisesta, vaikka velkaantumisaste suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on kasvanut.

Hyvä työllisyystilanne antaa hänen mukaansa uskoa velanmaksukyvyn säilymiseen. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset eivät ole vielä hukkumassa velkaan.

Yleisesti ottaen Uotila pitääkin Suomen näkymiä valoisina. Vaihtotaseen ylijäämä oli vuonna 2007 hulppeasti 8,2 miljardia. Tänä ja ensi vuonna Sampo Pankki uskoo tuloylijäämän pysyvän samalla tasolla.

Plaza.fi 11.3.2008

Hintojen nousu tuo 1500 euron lisälaskun

Kuluttajahintojen nousu on lisännyt nelihenkisen perheen menoja jo 1500 eurolla vuodessa. Sama vauhti jatkuu, eikä nykyinflaatio edes syö asuntolainoja, arvioi OP-Pohjola.
Jos kuluttajahintojen muutos pysyy OP-Pohjolan ennustamassa 3,3 prosentissa, perheiden rahanmeno kasvaa tasaisen ikävästi.
– Jos verrataan vuoden 2006 tilanteeseen, nelihenkisen perheen kulutusmenot ovat nousseet siitä jo 3000 eurolla, sanoo OP-Pohjolan pääekonomisti Timo Lindholm.
Taloussanomat 10.3. 2008

Työväkivaltaa kokeneiden määrä kasvanut

Työpaikkaväkivaltaa kokeneiden määrä on kasvanut huomattavasti.
Savon Sanomien mukaan työpaikkaväkivaltaa kokeneiden määrä on yli nelinkertaistunut kahdenkymmenen viime vuoden aikana.

Suomalaisista noin neljä prosenttia joutuu työssään uhkailun tai fyysisen väkivallan kohteeksi. Työssään väkivaltaa pelkää kaksitoista prosenttia suomalaisista.

Työpaikkaväkivallalle on tyypillistä, että se kasaantuu tiettyihin ammatteihin. Vaarallisuuslistan kärjessä ovat humalaisia kohtaavat ammattiryhmät

Verkkotie 10.03.2008

EU-tarkastusta huumorilla

EU-tarkastukset kirvoittivat äänittäjän tekemään lyhytelokuvan. EU-tarkastusten toivoton, mahdoton ja alati muuttuva byrokratia saivat vapaana äänittäjänä toimivan Kaarle Lahdenpään tarttumaan kynään ja tekemään käsikirjoituksen humoristiseen lyhytelokuvaan.
Tämä oli viedä tilalta viiden vuoden tuet, kun EU-tarkastaja tulkitsi elokuvassa matoja kaivavan turistin tilan vierastyövoimaksi.

Maaseudun tulevaisuus 10.3.2008

Isä Mitro aikoo pyrkiä EU-parlamenttiin

Helsingin Ortodoksisen seurakunnan pastori Isä Mitro, 49, tähtää EU-parlamentaarikoksi. Puoluetta hän ei kuitenkaan ole vielä valinnut. Asiasta kertoi Länsi-Savo ja Ilta-Sanomat.
Isä Mitro on aiemminkin maininnut olevansa kiinnostunut politiikasta. Politiikka kiinnostaa häntä moraalis-eettisesti, koska sen arvostus on laskenut. "Välillä tuntuu siltä, että poliitikot eivät anna itsekään arvoa itselleen", hän sanoo. Isä Mitron mukaan kaikki puolueet ovat jo kosiskelleet häntä mukaan. Hän kuitenkin aikoo pysyä sitoutumattomana.

Helsingin Sanomat 10.3.2008

Tutkija: Globaalin kapitalismin kaaos kestää vielä 50 vuotta

Suurpääoman omistajat kaatavat lähivuosikymmeninä maailman talousjärjestelmän, koska se ei tuota tarpeeksi voittoa, väittää Helsingissä keskiviikkona puhunut maailmanjärjestysteoreetikko Immanuel Wallerstein, 77.
Suuria voittoja Wallersteinin mukaan tehdään enää keinottelemalla ja spekuloimalla. Kapitalismin lopussa on kyse oikeastaan siitä, että maapallolta loppuu tulevaisuudessa halpatyövoima ja luonnovarat. Kun vuosi vuodelta elintaso, palkat ja raaka-aineiden hinta nousevat myös kehitysmaissa, kapitalistin voitto pienenee.
2000-luvun alussa globaali järjestelmä liukuu syvään kaaokseen, jota heikentyvä Yhdysvallat ei kykene enää kontrolloimaan.
Yhdysvaltalaisen Wallersteinin mukaan kamppailu seuraavasta maailmanjärjestyksestä on nyt jo käynnissä. Sen takia valtiot liittoutuvat uusiin blokkeihin.
Nyt yhden mahtivaltion sijaan on yhdeksän tai kymmenen voimakeskusta. Yhdysvaltojen lisäksi niihin kuuluvat ainakin EU, Japani, Kiina, Venäjä, Intia ja Brasilia.

Helsingin Sanomat 9.3.2008

Lähetysseura huolissaan EU:n ja Afrikan maiden välisistä väliaikaisista vapaakauppasopimuksista
Kymmenet eurooppalaiset ja afrikkalaiset kehitysjärjestöt ovat huolissaan Afrikan maiden ja Euroopan unionin välisistä väliaikaisista vapaakauppasopimuksista, jotka solmittiin vuoden 2007 loppupuolella. Lähetysseura ja Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ovat suomalaisina järjestöinä allekirjoittaneet Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barrosolle osoitetun vetoomuksen, jossa yhteensä 78 järjestöä vaatii väliaikaisten sopimusten uudelleenneuvottelua.

Lähetysseura 7.3.2008 

Yli 100 000 suomalaista jatkuvan työpaikkakiusauksen uhrina

Kiusaamista ei ole saatu kitkettyä työpaikoilta. Työterveyslaitoksen selvityksissä reilut satatuhatta työntekijää kokee olevansa jatkuvan työpaikkakiusaamisen uhri.

Työpaikkakiusaamista lähes 20 vuotta tutkinut Työterveyslaitoksen erikoistutkija Maarit Vartia kertoo, ettei kiusaamisen määrä ole kymmenessä vuodessa muuttunut.

"Suomalaisten isojen selvitysten perusteella yhä useammin kiusaaja on työtoveri, noin 60-70 prosentissa tapauksista. Seuraavaksi yleisin kiusaaja on lähin esimies. Joskus kiusaaja on koko työyhteisö".

1950-luvulla kiusaamista ei ollut olemassakaan, koska sitä ei ollut määritelty laissa. Nyt lainsäädäntöä on, mutta kiusaamiseen puuttuminen on silti vaikeaa.

"Työpaikoilla osataan jo paremmin selvittää kiusaamistilanteita, joissa se on työntekijöiden välistä. Kun esimies on kiusaajana, selvittäminen onnistuu heikosti."

Vartia kertoo tilanteista, joissa työntekijä on jatkuvan nälvimisen kohteena. Vartian mukaan näin yksinkertaiset tilanteet ovat harvinaisia, mutta ne ratkeaisivat sillä, että muut kollegat käskisivät nälvijää lopettamaan.

"Ei haluta, ei osata, ei uskalleta", luettelee Vartia syitä.

STT-HS:fi 7.3.2008

Suomi mukaan Naton NRF-joukkoihin

Suomi lähtee mukaan puolustusliitto Naton nopean toiminnan NRF-joukkoihin. Asiasta päätettiin tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisessä kokouksessa. Päätös ei muuta Suomen suhdetta Natoon.

Presidentti ja valiokunta valtuuttivat kokouksessa Suomen Nato-suurlähettilään Aapo Pölhön toimittamaan Natolle kirjeen, jossa vahvistetaan Suomen halukkuus osallistua nopean toiminnan joukkojen täydentävään toimintaan.

Täydentävään toimintaan osallistuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi päättää tapauskohtaisesti Nato-operaatioihin osallistumisesta.

Suomi ei osallistu nopean toiminnan joukkojen päivystysvuoroihin vielä tämän päätöksen perusteella, vaan päivystämisestä pitää päättää erikseen. Lisäksi Suomi päättää erikseen, mihin NRF-joukkojen harjoituksiin se osallistuu.

Suomen osallistumisesta NRF-joukkoihin annetaan eduskunnalle selonteko, jonka valmistelun hallitus aloittaa heti. Hallitus saattaa käsitellä selontekoa jo ensi tiistaina ylimääräisessä istunnossaan. Istunto pidetään kehysriihen yhteydessä.

YLE Uutiset 07.03.2008

Volvon työntekijät marssivat ulos Tampereella

Autovalmistaja Volvon työntekijät ovat marssineet ulos työpaikaltaan Tampereella. Ulosmarssilla vastustetaan yhtiön suunnitelmia sulkea Tampereen bussitehdas ja siirtää sen toiminta Puolaan.

ESS 6.3.2008

Fortumin Liliuksen eläkemaksuihin jo yli miljoona euroa

Sähköyhtiö Fortum korotti yhtiön toimitusjohtajan Mikael Liliuksen vapaaehtoisen eläkkeen maksuja jälkikäteen, kirjoittaa torstain Helsingin Sanomat.

Korjaus johtui Mikael Liliuksen vuosituloista, joita oli arvioitua enemmän.

Fortumin vuosikertomuksesta käy ilmi, että yhtiö maksoi vuonna 2007 Liliukselle vapaaehtoisen eläkkeen maksuja yhteensä 1 169 000 euroa. Vuonna 2006 summa oli reilut 700 000 euroa, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Liliuksen eläkemaksujen suuruudesta Fortum antaa erilaisia tietoja. Vuonna 2006 yhtiö ilmoitti vuosikertomuksessaan Liliuksen "työsuhteen jälkeisten etuuksien" summa on 337 000 euroa, mutta vuoden 2007 kertomuksessa summa on kohonnut kaksinkertaiseksi.

Korotuksen turvin Lilius saa 60 vuoden iässä 60 prosenttia peruspalkasta ja bonuspalkkioista, lehti kirjoittaa. Lilius täyttää 60 vuotta ensi vuonna.

Taloussanomat 6.3. 08:04

Tällä hallituskaudella Suomi ei hae sotilasliiton jäsenyyttä

Eduskunnan turvallisuuspoliitikot eivät pane hanttiin, kun hallitus ja presidentti hyväksyvät perjantaina Suomen osallistumisen Naton nopean toiminnan joukkoihin.

Kajaanissa vieraillut turvallisuuspolitiikan seurantaryhmä hyväksyy Suomen mukaan NRF-joukkoihin, kun ei osallistuta päivystykseen ja Suomi voi päättää itse mihin operaatioihin se täydennysosastollaan osallistuu.

Tästä periaatteesta oli turvallisuusselonteon valmistelua seuraavan ryhmän johto, Juha Korkeaoja (kesk.), Eero Heinäluoma (sd.) ja Olli Nepponen (kok.), yhtä mieltä. Korkeaoja uskoo, että Ruotsi tulee pian perässä.

Hallitusohjelman mukaisesti selonteko ei tulee esittämään Suomen liittymistä Natoon, mutta ovi pidetään jatkossakin avoimena. "Seurataan tilannetta ja ajatellaan Suomen etua", Bjarne Kallis (kd.) muotoili.

Nato on muuttunut kriisihallintaorganisaatioksi, jolle Venäjä ei enää ole sotilaallinen uhka.

Puolustusvaliokuntaa ja seurantaryhmää johtavan Korkeaojan mukaan Nato-kysymystä kuten Suomen turvallisuuden uhkiakin pitää tarkastella nelivuotiskautta pidemmällä aikavälillä. Hän näkee Nato-jäsenyyden pitkänä prosessina.

Oppositiojohtaja Heinäluoman mukaan nykyinen Nato-linja on hyvä. "Nato merkitsee liittoutumista USA:n kanssa", hän totesi Kainuun Sanomien järjestämässä paneelikeskustelussa, joka kokosi täyden salin yleisöä.

Kainuun Sanomat 6.3.2008

Suomalaisia huolestuttaa bensan, sähkön ja ruoan kallistuminen

Talouden muutokset pelottavat suomalaisia pohjoismaisia naapureita enemmän.

Energian hinnannousu on suomalaisten kotitalouksien suurin taloudellinen huolenaihe. Yli puolet kotitalouksista on huolissaan bensiinin sekä lämmitys- ja sähkökulujen noususta. Liki puolta kotitalouksista huolestuttaa myös ruoan kallistuminen.

Talouden kiristyminen pelottaa suomalaisia selvästi enemmän kuin ruotsalaisia, norjalaisia tai tanskalaisia, selviää Nordean pohjoismaisesta tutkimuksesta.

Karjalainen 6.3.2008

EU:hun nousee runsaasti uutta ydinvoimaa

OECD:n mukaan ydinvoiman päästöt ovat pienemmät kuin tuulivoiman

EU:n alueella on suunnitteilla yhdeksän uutta ydinvoimalaa nykyisten 146 voimalan lisäksi. Neljää voimalaa rakennetaan jo ja viidestä muusta on olemassa suunnitelmia.

Uusia ydinvoimaloita kaavailee kymmenen maata – Baltian maat ja Puola aikovat rakentaa yhteisen voimalan Liettuaan.

Lisäksi Britannian hallitus tukee lisäydinvoiman rakentamista, ja samaa on ehdottanut Belgian hallitukselle maan neuvoa-antava energiakomissio.

Maaseudun tulevaisuus 5.3.2008

Volvo sulkee bussitehtaansa Tampereella, 300:n työpaikka vaarassa

Volvo Bus suunnittelee Tampereen bussitehtaan sulkemista. Yhtiön hallitus on päättänyt aloittaa yt-neuvottelut, jotka koskevat yhteensä 300 työntekijää. Volvon suunnitelmana on sulkea Tampereen linja-autokoritehdas ja järjestellä Turun tehtaan toimintoja uudelleen. Tampereen tehtaan tuotanto siirtyy Puolaan. Volvo perustelee päätöstä sillä, että Puolan tehtaalla on ylikapasiteettia.

Volvo Bus valmistaa linja-autojen koreja Suomessa kahdella tehtaalla. Lisäksi koreja tehdään Wroclawissa Puolassa ja Säfflessä Ruotsissa.

Aamulehti, STT- 5.3.2008

Kannustimet iskeneet ison kuilun palkkoihin

Teollisuuden toimihenkilöiden palkkaerot ovat kasvaneet tuntuvasti tällä vuosikymmenellä. Isotuloiset ansaitsevat yhä enemmän, koska he saavat esimerkiksi tulospalkkioita.
Kauppalehti 05.03.2008

Elokuvaohjaaja vaatii hallitusta painostamaan Nokiaa

Elokuvaohjaaja Arto Halonen vetosi keskiviikkona Suomen hallitukseen avoimella kirjeellä. Kirjeessä Halonen haluaa hallituksen painostavan Nokia Siemens Networksin pois Turkmenistanista
Arto Halonen ja Halosen yhteistyökumppani Kevin Frazier osoittavat kirjeensä ulkoasiainministeri Ilkka Kanervalle ja kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle.
Kirjeessä Halonen ottaa esimerkiksi naapurimaa Ruotsin, jossa maan hallitus painosti huonekalujätti Ikean luopumaan aikeistaan rantautua Turkmenistaniin.
Halosen mukaan Ruotsin tapaukseen liittyi riski lapsityövoiman käytöstä.
Kirjeessä vaaditaan muun muassa valtiollisia etiikkasäännöksiä suomalaisille yrityksille ja kansainvälisten eettisten säännöstöjen vauhdittamista.
Kirjeen mukaan "Suomen hallituksella on vastuu suomalaisten yritysten toimista ulkomailla, muokkaavathan ne siellä myös Suomi-kuvaa. Vastuu kasvaa tilanteissa, missä yleisiä eettisiä säännöksiä räikeästi rikotaan".

Taloussanomat 5.3.2008

Lakko vie Saksan lentoliikenteen kaaokseen

Saksassa varaudutaan liikennekaaokseen, kun julkisen liikenteen lakko laajenee aamulla lentokentille.

Taloussanomat 5.3.2008 Tv-lupien irtisanomiset kiihtyivät helmikuussa

Tv-lupia irtisanottiin helmikuussa digitelevisioon siirtymisen takia reilut 9 000. Viestintäviraston mukaan määrä yli tuplaantui tammikuuhun verrattuna.

Samalla tv-maksujen piiriin on tullut runsaasti kotitalouksia. Tästä johtuen voimassa olevia tv-maksuja oli helmikuun lopussa vain noin 1 500 vähemmän kuin kuukautta aiemmin, eli hieman yli 1,94 miljoonaa.

Analogiset lähetykset myös kaapelitelevisioverkossa päättyivät tämän kuun alussa.

Viime vuonna tv-maksuja irtisanottiin digisiirtymästä johtuen vajaat 32 000, mistä johtuen Yleisradion talouteen tuli useiden miljoonien eurojen lovi.

Antenniverkossa analogiset tv-lähettimet suljettiin jo viime syyskuussa

stt-HS.fi 5.3.2008

Afrikkalaisjärjestöt: EPA toi esille EU:n "todelliset kasvot"

Afrikkalaiset kansalaisjärjestöt vaativat Euroopan etua palvelevien EPA-vapaakauppaneuvotteluiden mitätöintiä. Afrikan kehityksen tukeminen on niiden mukaan jäänyt sanahelinäksi.
Afrikkalaiset kansalaisjärjestöt arvostelevat raskaasti EU:ta EPA-vapaakauppasopimusneuvotteluiden viimeaikaisesta kehityksestä. Niiden mukaan Eurooppa on nyt paljastanut todelliset kasvonsa.
"Nämä (väliaikaiset) sopimukset ovat klassisia vapaakauppasopimuksia, jotka palvelevat selvästi Euroopan kaupallisia ja taloudellisia etuja. Kaikki vaateet Afrikan kehityksen tukemisesta ja alueellisesta integraatiosta ovat paljastuneet valheiksi", järjestöt arvioivat Afrikan kauppaverkoston (African Trade Network) kokouksen jälkeen helmikuun lopulla.
EPA-sopimukset ovat EU:n ja Afrikan, Karibian sekä Tyynenmeren maiden eli niin sanottujen AKT-maiden välisiä vapaakauppasopimuksia, joiden on tarkoitus korvat vanhat kauppasopimukset. Sopimukset piti suunnitelmien mukaan saada voimaan tämän vuoden alussa.

Tähän mennessä kuitenkin vain 35 maata 80:stä on suostunut allekirjoittamaan sopimuksen, ja näissäkin tapauksissa on ollut kyse alkuperäistä suppeammista väliaikaisista sopimuksista. Varsinainen EPA-sopimus on tehty vain Karibian ja EU:n välillä. EU tahtoisi saada neuvottelut laajemmista sopimuksista päätökseen mieluusti jo tänä vuonna.
Kehitysyhteistyön palvelukeskus 4.3.2008

Hypo: Asunnot liian kalliita tavallisille ihmisille

Hypoteekkiyhdistyksen mukaan myymättömien valmiiden asuntojen määrä on noussut jo
1 500:een. Ne ovat kuitenkin hintaluokassa, johon tavallisella palkansaajalla ei ole varaa.
Hypo peräänkuuluttaakin rakennusliikkeitä rakentamaan edullisemman hintatason asuntoja.
Yhdistys arvioi, että suunta asuntomarkkinoilla näkyy vasta myöhemmin keväällä ja kesällä.

STT- Taloussanomat 4.3.2008

Maan ystävät vaatii EU:ta sitoutumaan vuosittaisiin päästövähennyksiin

/ Maan ystävät
Euroopan Maan ystävät julkaisee tänään keskiviikkona Euroopan-laajuisen ilmastokampanjan, jonka mukaan hallitusten ja EU:n pitäisi sitoutua vuosittaisiin päästövähennyksiin. Kampanjaa vetää Radiohead-yhtyeen Thom Yorke.

27.2.2008

Paikallisten oikeus kehitysmaiden metsiin voisi hillitä metsäkatoa

Jos sinulla olisi oikeus päättää, miten lähimetsääsi käytetään, mitä tekisit? Moni meistä varmaan pitäisi huolta, että luonnonvaroja käytetään kestävästi. Sama pätee kehitysmaihin, ja siksi kehitysmaiden kansalaisille kannattaisi antaa entistä laajemmat oikeudet metsiensä käyttöön ja hallintaan. Näin voi päätellä Helsingin yliopiston uudesta metsäekologian väitöksestä.
Jotta metsäkatoa voitaisiin hillitä tehokkaasti, kehitysmaiden metsien käyttö- ja hallintaoikeuksia pitäisi siirtää kyläyhteisöille ja kotitalouksille.
Vahvistamalla paikallisten oikeuksia hyötyä metsistä ja hallita niitä voidaan näet ”saattaa arvokkaat metsät kestävän hoidon ja käytön piiriin”, sanoo Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen tuore tohtori Pia Katila sähköpostihaastattelussa. Katila väitteli äskettäin kuuden kehitysmaan metsien käyttö- ja hallintaoikeuksien siirrosta valtiolta paikalliselle tasolle.

One World 27.2.2008

Suomalaisten hyvinvointierot kasvavat yhä

Suomi on muuttunut entistä eriarvoisemmaksi, vaikka kaiken kaikkiaan suomalaiset voivat aiempaa paremmin, kertoo Stakesin tuore raportti. Tämä selittyy sillä, että myös pienituloisten reaalitulot ovat kasvaneet ja terveys kohentunut. He ovat kuitenkin yhä enemmän jäljessä parempiosaisia.
Raportin mukaan tuloerot ovat kasvaneet Suomessa jo 1970-luvun alun tasolle. Kasvu on ainakin osin seurausta harjoitetusta politiikasta, sillä tulonsiirrot ja progressiivinen verotus tasaavat tuloeroja yhä vähemmän. Myös työelämästä syrjäytyminen on edelleen yleistä.
Eriarvoisuudesta kertoo myös se, että raportin mukaan pienituloisten ja vähän koulutettujen terveys ei ole kohentunut samaa tahtia kuin hyvätuloisten ja koulutettujen.
Sen sijaan alueellisesti hyvinvointierojen kasvu näyttää 2000-luvulla pysähtyneen. Eroja on kuitenkin yhä: suurissa kaupungeissa asuvilla on enemmän psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, kun taas maaseudulla yleisimmät ongelmat liittyvät toimeentuloon.
Raportin valossa parhaiten voivat kaupunkien lähellä sijaitsevalla maaseudulla asuvat suomalaiset.
Kaiken kaikkiaan suomalaiset voivat Stakesin mukaan kuitenkin entistä paremmin. Yhdeksän kymmenestä työikäisestä suomalaisesta on tyytyväinen elämäänsä. Hyvinvoinnin mittarina käytetään aiempaa enemmän muita kuin materiaalisia tekijöitä.
Tutkimus osoittaa, että suomalaiset luottavat vahvasti hyvinvointivaltioon ja haluavat säilyttää sen pitkälti nykyisessä muodossaan. Aiempaa useampi pitää sosiaaliturvan tasoa jopa liian matalana.
Suomalaisten hyvinvointi 2008 -raportti perustuu Stakesin väestökyselyyn, jossa haastateltiin puhelimitse 4 530 suomalaista loppuvuodesta 2006. Vastausprosentti oli 84.

Helsingin Sanomat 26.2.2008

Tyytymättömyys sosiaaliturvan tasoon kasvanut

Aiempaa useampi suomalainen pitää sosiaaliturvan tasoa liian matalana. Tätä mieltä ovat niin hyvätuloiset kuin keski- ja pienituloisetkin. Sosiaali- että terveyspalveluihin valtaosa suomalaisista on pääosin tyytyväisiä.
Stakesin laajassa väestökyselyssä haastateltiin yli 4 500 suomalaista toissavuoden lopussa. Yhdeksän kymmenestä työikäisestä sanoi olevansa tyytyväinen elämäänsä.

STT-Pohjolan Sanomat 26.2.2008

Siemens vahvisti 6800 työpaikan vähennyksen

Saksalainen monialajätti Siemens on vahvistanut eilen liikkuneet tiedot lähes 7000 työntekijän vähentämisestä. Yhtiö tarkentaa, että vähennystarve on 6800 työpaikkaa televiestinnän yksikössä.
Noin 3200 työntekijää saa lopputilin Saksassa. Lisäksi supistuksia arvioidaan olevan tulossa Argentiinassa, Brasiliassa, Chilessä, Kolumbiassa, Ecuadorissa, Kreikassa ja Perussa.
Irtisanottavia on kaikkiaan noin 3200. Loput vähennystarpeista syntyvät ulkoistamisista, kun yhtiö alkaa käyttää entistä enemmän alihankintaa.
Siemensin tämänpäiväisen lausunnon mukaan vähennykset kiihdyttävät yhtiön muutosta laitevalmistajasta ohjelmistoratkaisujen tuottajaksi.

STT- Pohjolan Sanomat 26.2.2008

Järjestöt: EU:n ja Keski-Amerikan väliset neuvottelut etenevät liian nopeasti

Kansalaisjärjestöissä pelätään, ettei Keski-Amerikan erityistarpeita huomioida sen ja EU:n välisissä neuvotteluissa. Vapaakauppaan tähtääviä assosiaationeuvotteluita jatketaan tällä viikolla Brysselissä.

Neuvotteluiden kieli ja kierrosten kova vauhti hankaloittavat Keski-Amerikan mahdollisuuksia valmistautua esimerkiksi vapaakauppaan tähtääviin neuvotteluihin EU:n kanssa, kansalaisjärjestöt arvioivat. Järjestöjä huolestuttaa se, että neuvottelujen ainoa virallinen kieli on englanti, minkä lisäksi neuvottelijoiden suunnitellaan kokoontuvan tänä vuonna yhteen kuudesti alun perin suunnitellun neljän sijaan.

Järjestöt ilmaisivat huolensa neuvottelujen kulusta tiistaina 19. helmikuuta Nicaraguan pääkaupungissa Managuassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa, jonka järjestivät nicaragualainen Centro Humboldt ja ryhmä muita järjestöjä. Centro Humboldt on Kepan pääkumppani Nicaraguassa.

Järjestöt kritisoivat voimakkaasti myös sitä, ettei ihmisillä ole mahdollisuuksia saada tietoa neuvotteluiden kulusta eikä kansalaisten mielipiteitä ole kuultu prosessin aikana. Esimerkiksi nyt aluillaan oleva toinen neuvottelukierros eli neuvottelijoiden kokoontuminen on valmisteltu suljettujen ovien takana. Lehdistötilaisuudessa useat nicaragualaiset median edustajat ilmoittivat painivansa saman ongelman kanssa.

Viime vuonna alkaneiden neuvottelujen toinen kierros on juuri aluillaan Brysselissä. Seuraavan kerran neuvottelijoiden on tarkoitus kokoontua El Salvadoriin huhtikuussa.
Neuvottelut on jaettu kolmeen alueeseen tai pilariin, jotka ovat kauppa, poliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö. Järjestöjen arvioiden mukaan neuvotteluissa on kuitenkin pääasiassa kyse vapaakauppasopimuksen tekemisestä.

Monia keskeneräisyyksiä

Kansalaisjärjestöt toivat esiin monia muitakin niitä neuvotteluissa huolettavia tekijöitä. Keski-Amerikalla ei esimerkiksi ole vielä neuvottelujen tavoitteita ja rajoja määräävää mandaattia. EU:n neuvottelumandaatti sen sijaan oli valmiina jo ennen ensimmäistä neuvottelukierrosta.
Lisäksi Eurooppa on sitoutunut tekemään kaikista neuvottelemistaan kauppasopimuksista niiden vaikutuksia mittaavan evaluaation. Keski-Amerikan kohdalla ei kuitenkaan ole vielä edes valittu evaluaation tekijää.

"Huolena on, että tutkimuksen kanssa kestää niin kauan, että sen merkitys jää pieneksi eikä se pysty vaikuttamaan neuvotteluihin", eurooppalaisen APRODEV-verkoston Suzan van der Mej sanoi puhuessaan nicaragualaisille järjestöille aiemmin viime viikolla.

Keski-Amerikan pitäisi järjestöjen mielestä voida tehdä oma vastaava tutkimuksensa, jotta voitaisiin varmistaa, ettei tutkimus jää yksipuoliseksi. Ne vaativat myös, että tutkimuksessa mahdollisesti esille tulevat sopimuksen negatiiviset seuraukset pitää aidosti huomioida neuvotteluissa. Jo Euroopan komission käsikirja toteaa, että kaupan vapauttaminen voi vaikuttaa negatiivisesti sekä ympäristöön että sosiaaliseen kehitykseen.

Järjestöt peräänkuuluttavat myös neuvotteluagendan rajaamista maailmankauppajärjestö WTO:ssa käsiteltyihin kysymyksiin ja alueiden välisen epätasa-arvoisuuden tunnustamista.

One World / Larissa Bruun 25.2.2008

Siemens vähentämässä tuhansia tietoliikenneyksiköstään?

Saksalainen teknologiajätti Siemens aikoo tiedottaa huomenna Enterprise Communications -yksikköönsä liittyvistä henkilöstöratkaisuista. Asiasta kertoi SEC Suomen toimitusjohtaja Timo Nikki uutistoimisto Startelille.

Financial Times -lehti kirjoitti maanantaina, että Siemens olisi leikkaamassa tietoverkko- ja viestintäpalveluja tuottavan yksikkönsä työntekijämäärän lähes puoleen.

- Siemens ottaa kantaa julkisuudessa liikkuneisiin spekulaatioihin tarkemmin huomenna, Nikki kertoi.

Siemensin Enterprise Communications -yksikössä on kaikkiaan noin 17 500 työntekijää 80 maassa. Financial Times Deutschland -lehden tietojen mukaan Siemens aikoisi irtisanoa suoraan 4 000 työntekijää, jonka lisäksi 3 000 työpaikkaa vähennettäisiin myymällä tehtaita tai siirtämällä henkilöstöä alihankkija- tai kumppanuusyhtiöille.

Suomessa yksikkö työllistää Nikkin mukaan 40 henkilöä, pääasiassa myynti-, asiakaspalvelu- ja projektijohtotehtävissä.

YLE Uutiset, Startel 25.02.2008

Valio korottaa maidon tuottajahintaa

Valio korottaa maidon tuottajahintaa toukokuussa, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.
Valion hallituksen puheenjohtaja, maidontuottaja Antti Rauhamaa ei paljasta, paljonko enemmän tuottajille aletaan maksaa maidosta. Se selviää neuvotteluissa, joita Valio käy parhaillaan kaupan kanssa.
Siitäkään ei ole vielä tietoa, paljonko kuluttajahinnat nousevat tuottajahintojen imussa. Puolentoista vuoden aikana Valio on korottanut maidon hintaa 17,5 prosenttia. Viimeisin korotus oli kolme senttiä litralta tämän vuoden alusta.

STT 25.2.2008

Hintojen nousu uhkaa YK:n ruoka-apua

Lontoo. YK:n alainen maailman elintarvikeohjelma WFP saattaa joutua leikkaamaan ruoka-apuaan hintojen nousun vuoksi. WFP:n johtaja Josette Sheeran kertoo Financial Times -lehdelle, että jos ohjelman lahjoitukset eivät kasva, joudutaan ruoka-annosten tai avun kohteena olevien ihmisten määrää laskemaan.
Ruuan hinta maailmanmarkkinoilla kohosi viime vuonna 40 prosenttia muun muassa kasvaneen kysynnän, öljyn kallistumisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi.
Sheeranin mukaan WFP:n mahdollisuudet tarjota apua heikkenevät samalla kun avun tarve kasvaa. Hän kertoo, että nälkäongelma on muuttunut, ja apua tarvitaan huomattavasti pikaisemmin kuin ennen.
WFP pelkää, että yhä useampi ihminen jää vaille ruokaa, koska hinnat ovat nousseet liian korkeiksi. WFP:n mukaan monissa kehitysmaissa perheet ovat jo supistaneet päivittäisten aterioittensa määrän kolmesta yhteen.

STT- AFP 25.2.2008

Autosi katsastajalle muhkeat voitot

Ulkomaalaiset yritykset tienaavat ruhtinaallisia voittoja Suomen lakisääteisistä katsastusmarkkinoista
Suomen suurimmasta katsastajasta, brittiläisen pääomasijoittajan Bridgepointin pääosin omistamasta A-Katsastuksesta on tullut varmatuottoinen rahakone omistajalleen.
A-Katsastuksen kannattavuutta voi peilata sitä vasten, että se saavutti yli 78 miljoonan liikevaihdolla 23 miljoonaan euron liikevoiton vuoden mittaisella tilikaudella, joka päättyi viime vuoden helmikuussa

Kauppalehti 24.02.2008

Salainen raportti epäilee EU-edustajia huijauksista

EU-parlamentin edustajien epäillään kavaltaneen avustajien palkkaukseen tarkoitettuja rahoja sekä syyllistyneen muihinkin väärinkäytöksiin
Asiasta kertova parlamentin sisäinen raportti on kuitenkin toistaiseksi salainen, ja sen on nähnyt vain muutama edustaja. Siten tarkkoja tietoja epäilyistä ei ole, eikä epäilyjen kohteina olevia ole

Kauppalehti 22.02.2008

Rauhan kulttuuria Naton nopean toiminnan joukkojen sijasta

Vaadimme, että Suomi irrottautuu kaikista suunnitelmista osallistua Naton nopean toiminnan NRF-joukkoihin. Suomen tulee pyrkiä rakentamaan rauhan kulttuuria toimimalla niin, että militarisoituminen maailmassa vähenee.

NRF-joukot ovat osa Naton strategiaa, jolla se on valmis käyttämään sotilaallista voimaa maailman kaikilla kolkilla ja ilman YK:n valtuutusta. Joukot on myös suunniteltu jatkamaan Yhdysvaltojen epäonnistunutta ulkopolitiikkaa Afganistanissa ja Irakissa. NRF-joukkoihin kuuluu maa-, ilma-, meri- ja erityisjoukkoja, joiden aseistukseen voi kuulua myös ydinaseita. Natossa keskustellaan myös NRF-joukkojen käyttämisestä jäsenmaiden sisäisen turvallisuuden kysymyksissä, kuten mielenosoitusten tukahduttamisessa.

Vetoamme kaikkiin ihmisiin, vaikuttajiin, päättäjiin, kulttuuri- ja taiteilijajärjestöihin, rauhanliikkeeseen ja eduskuntaan: tehtäessä turvallisuuspoliittisia valintoja humanistiset arvot, kulttuurien välinen vuoropuhelu, sivistys ja koulutus on asetettava sotilaallisten ja aseellisten ratkaisujen edelle. Vaadimme voimakasta budjettipainotuksen siirtämistä pois militarismista kohti rauhaa edistävää toimintaa. Sanomme selvästi ”Ei sotilasliitolle” ja ”Kyllä rauhan kulttuurille”.
Helsingissä 21.2.2008

k+

k+ jotain radikaalia, jossa kyseenalaistetaan valtaapitävien oikeus määritellä yksisilmäisesti kaupallisista kannattavuusperiaatteista mikä on kulttuuri ja politiikka

lisätietoja: Juha-Pekka Väisänen 045 657 7215 juha-pekka.vaisanen@manifesti.fi

Laajentumiskomissaari Rehn toivoo yhteistyösopimusta Serbian kanssa pikaisesti

EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn ei pidä Kosovon itsenäistymistä esimerkkitapauksena, jonka perusteella esimerkiksi Kyproksen turkkilaiset tai Espanjan katalonialaiset voisivat vaatia itsenäisyyttä.
HS 22.2.2008

Nokian Kiinan-keskus on jo Espoon pääkonttorin kokoinen

Matkapuhelinyhtiö Nokian toiminnot Kiinassa ovat kasvaneet jo siihen luokkaan, että uusi toimistorakennus Pekingissä tarvitsee yhtä suuret tilat kuin yhtiön globaali pääkonttori Espoossa
HS 22.2.2008

Massaliike saartoi Kemijärven tehtaan

Kemijärvi. Kemijärven sellutehtaan lakkauttamista vastustava Massaliike osoitti tänään mieltään Kemijärvellä.
Massaliikkeen mielenosoittajat sulkivat tehtaalle johtavan tien varhain keskiviikkoaamuna. Mielenosoitus alkoi kello 7.15 ja päättyi tuntia myöhemmin. Mielenilmauksella haluttiin esittää vastalause hallituksen omistajapolitiikkaa vastaan.
Aiemmista tiedoista poiketen tarkoitus ei ollut saartaa tehdasta koko päiväksi, vaan mielenosoitus päättyi tunnissa suunnitelmien mukaisesti.
Mielenosoittajat kerääntyivät aamulla Kemijärven kaupungintalon edustalle ja siirtyivät sen jälkeen tehtaan porteille.
Tiesululla estettiin tehtaan johdon pääsy tehtaalle. Sen sijaan kaikki tehtaan toiminnan kannalta tärkeät raaka-ainekuljetukset päästettiin sulun läpi.
Mielenilmaukseen osallistui noin sata mielenosoittajaa.

hs–stt 20.2.2008

Suomalaiset valmiita yritysboikottiin

Selkeä enemmistö suomalaisista, 70 prosenttia, sanoo yrityksen yhteiskuntavastuun vaikuttavan paljon tai jonkin verran ostopäätöksiinsä.

Yrityksen yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan esimerkiksi huolenpitoa työntekijöistä ja ympäristöstä.

Kuudesosa, noin 15 prosenttia, sanoo yhteiskuntavastuun vaikuttavan ostopäätöksiin paljon. Loput 55 prosenttia kertoo sen vaikuttavan jonkin verran.

Sellaisia, joiden ostopäätöksiin yrityksen vastuullinen tai vastuuton toimintatapa ei vaikuta ollenkaan, on vajaa kolmannes vastaajista.

Tulokset selviävät kyselystä, jonka Suomen Gallup teki Helsingin Sanomien pyynnöstä.

Sen lisäksi, että suomalaiset olisivat valmiita muuttamaan ostokäyttäytymistään, ylivoimainen enemmistö olisi myös valmis boikotoimaan yritystä, joka irtisanoo työntekijöitä ja sulkee kannattavia tehtaita.

Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia sanoi olevansa valmis boikottiin, neljännes ei siihen ryhtyisi.

Lähes yksimielisiä suomalaiset ovat siitä, että yrityksellä on muitakin tehtäviä kuin tuottaa omistajilleen voittoa. Vain yksi kymmenestä katsoo, että riittää, kun yritys tuottaa voittoa.

Kyselyn tekoaikana julkisuudessa oli puhuttu ja kirjoitettu paljon Stora Enson Kemijärven-tehtaan lakkauttamisesta sekä Nokian Bochumin-tehtaan lopettamisesta Saksassa.

TNS Gallupin toimitusjohtaja Juhani Pehkonen arvelee, että julkisuus on heijastunut jonkin verran vastauksiin.

HS.fi 17.2.2008

Työtaistelu-uhka lisäsi Tehyn jäsenmäärää tuhansilla

Hoitajien ammattiliitto Tehy katsoo saaneensa tuhansia uusia jäseniä syksyn työtaistelun ansiosta.
Myös ilman painostustoimia sopimuksen tehnyt Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin jäsenmäärä lisääntyi loppuvuonna noin kolmella tuhannella.
Tehyn edunvalvontajohtaja Minna Helle arvioi Turun Sanomissa, että syksyn palkkataiston ansiosta koko hoitoalan järjestäytymisaste on noussut ja kiinnostus ammattiyhdistystoimintaan yleisemminkin kasvanut.
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty on havainnut vilkkaan työmarkkinasyksyn lisänneen liittymisiä, vaikkei nettokasvu ollutkaan suuri. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, jonka jäseninä on runsaasti lähihoitajia, ei lehden mukaan ole havainnut määrissä muutoksia.

STT 17.02. - 14:51 (Luotu: 14:21)

Professori: Sipoo-päätös sivuutti perustuslaillisia oikeuksia

KHO:n presidentti ei halua kommentoida Sipoo-professorin kirjoitusta
Korkeimman hallinto-oikeuden Sipoo-päätös sivuutti kuntalaisten perustuslailliset oikeudet. Näin kirjoittaa Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen professori Kaarlo Tuori Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatissa. Tuori on paitsi lainoppinut, myös sidoksissa Sipoo-kysymykseen. Hän laati osaliitosasiasta Sipoolle oikeustieteellisen lausunnon ja on siten asiamieheen rinnastuvassa asemassa.
Tuorin mukaan KHO:n Sipoo-päätös rikkoi kuntalaisten perustuslaillista itsehallinto-oikeutta. Hän hämmästelee sitä, ettei KHO mainitse perusteluissaan Sipoon kunnanvaltuuston yksimielistä kantaa tai osaliitosta vastustavien äänten enemmistöä kunnallisessa kansanäänestyksessä.
Tuorin mielestä kuntalaisten vastustaessa perustuslain määrittelemä itsehallinto-oikeus on painavampi peruste kuin eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanta, jonka mukaan kunnallinen itsehallinto ei suojaa kuntajaon muutoksilta.
Lisäksi Tuori arvostelee oikeutta muun muassa siitä, että se ohitti kokonaan rajansiirron haitalliset vaikutukset Sipooseen ja sipoolaisten elinoloihin.

"Sipoo on ennakkopäätös" Tuori katsoo, että KHO:n Sipoo-ratkaisu on ennakkopäätös, vaikka julkisuudessa on esitetty erilaisia tulkintoja. Hän perustelee mielipiteensä sillä, että KHO teki päätöksen erityiskokoonpanossa ja julkaisee sen vuosikirjassaan. Vuosikirjaan kootaan päätökset, joiden ennakkopäätösarvo on tuomioistuimen oman käsityksen mukaan erityisen suuri, hän kirjoittaa.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi tammikuussa pääkaupunkiseudun alueliitoksesta tehdyt valitukset. Käytännössä päätös sinetöi sen, että noin 26 neliökilometriä Sipoota ja noin kaksi neliökilometriä Vantaata siirtyy ensi vuoden alusta Helsingille.
Tuorin mielestä keskustelua päätöksen perusteista on syytä jatkaa. KHO:n presidentti Pekka Hallberg sanoi sunnuntaina STT:lle, ettei hän halua kommentoida Tuorin kirjoitusta. Hän kuitenkin muistutti Tuorin taustasta Sipoo-asiassa.

STT17.02. - 14:34 (Luotu: 14:32)

Ruoan hinta kiihdytti inflaatiota

Kuluttajahintojen nousu kiihtyi tammikuussa 3,8 prosenttiin eli 1,2 prosenttiyksikköä nopeammaksi kuin joulukuussa. Eniten kallistuivat elintarvikkeet ja polttonesteet. Inflaatio oli yhtä nopeaa edellisen kerran kahdeksan vuotta sitten.
Suomen kuluttajahintojen nousu oli nopeampaa kuin koko euroalueella. Se ylitti tuntuvasti Euroopan keskuspankin 2 prosentin tavoitteen.
Joulukuusta tammikuuhun kuluttajahinnat nousivat prosentin. Pääosasta nousua vastasivat bensiini ja elintarvikkeet. Ruuan hintaa nosti ennen kaikkea maito- ja viljatuotteiden sekä lihan kallistuminen.
Inflaatiota kiihdyttivät tammikuussa myös korkojen nousu sekä ravintola- ja kahvilapalveluiden, alkoholijuomien ja asuntojen kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua hillitsi eniten henkilöautojen sekä viihde-elektroniikan ja tietojenkäsittelylaitteiden halpeneminen.

STT – KS 14.2 200

Pekkarinen: Nokian lähtö EU:n linjan mukainen

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ymmärtää matkapuhelinvalmistaja Nokian toimintaa Saksan Bochumissa. Pekkarisen mukaan Nokian ratkaisuja täytyy tarkastella EU:n elinkeinopoliittista linjaa vasten, joka määriteltiin vuonna 2000 Lissabonissa.
- Niin tylyä, kylmää ja kovaa kuin se onkin, Lissabonin strategiassa jäsenmaat ilmoittivat tavoitteekseen tehdä Euroopasta maailman kilpailukykyisimmän maanosan. Siinä ei ole onnistuttu, mutta juoksua on parannettu kaiken aikaa. Linjaus tarkoittaa, että eri valtioiden roolin kilpailussa yrityksistä pitää perustua kilpailuun yritysten toimintaedellytyksistä. Aivan mahdotonta on sitä vastoin valtion hallinnollisilla päätöksillä määrätä, kuka saa lähteä maasta ja kuka ei, mihin yritysten pitää sijoittua ja mihin ei, Pekkarinen muistuttaa.
Periaate EU:ssa on, että tuotteiden, palvelujen ja ihmisten tulee voida liikkua vapaasti. Valtioiden ja alueiden pitää voida kilpailla työpaikoista. Heikompien alueiden pitää voida tulla houkuttimineen enemmän vastaan kuin vahvojen, Pekkarinen viitoittaa.
Pekkarisen kannanotosta on luettavissa kritiikkiä Saksaa kohtaan, jossa osavaltiovaalien kuumentamat poliitikot ovat uhkailleet Nokiaa tukien takaisinperinnällä ja boikoteilla. Saksan liittokansleri Angela Merkelkin vaati Nokialta perusteluja tehtaan lopettamiselle.

STT – KS 14.2.2008

EK:n Seppo Riski vaatii pienyrittäjille kevyempää irtisanomissuojaa

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinajohtaja Seppo Riski helpottaisi pienyrittäjien mahdollisuuksia vaihtaa työntekijöitä. Hänen mielestään pienehköille yrittäjille pitäisi sallia henkilökunnan irtisanominen muita kevyemmin ja huomattavasti pidempi koeaika.
Riski perustelee kantaansa Etelä-Suomen Sanomissa sillä, että työntekijän irtisanominen esimerkiksi siksi, että tämä ei pärjääkään palveluammatissa, on juridisesti hyvin vaikeaa ja tuo suuret vahingonkorvaukset.
Näin kynnys palkata ensimmäinen, toinen tai kolmas henkilö perheen ulkopuolelta koetaan suureksi. Tämä ei Riskin mukaan vahvista yrittäjyyttä ja yritysten kasvua.
Riski toteaa lehden haastattelussa myös, että hän olisi valmis nostamaan eläkkeelle jäämisen ikärajat 63 vuodesta 64 vuoteen ja 68 vuodesta 69 vuoteen. Vanheneville ihmisille pitää tosin myös löytyä heille sopivia työpaikkoja.

STT 13.02.2008

Hallitus vastaa Stora Enso -välikysymykseen

Hallitus vastaa tänään välikysymykseen, jonka oppositiopuolueet ovat jättäneet valtion omistajapolitiikasta ja Stora Enson tehtaiden lopettamisesta.
Oppositio kysyy, pitääkö hallitus oikeana ja perusteltuna Kemijärven ja Summan tehtaiden lopettamista vai aikooko se ryhtyä toimiin tehtaiden jatkon turvaamiseksi. Hallitukselta tiedustellaan myös, aikooko se käyttää tarvittaessa äänivaltaansa Stora Enson yhtiökokouksessa.
Lisäksi oppositio tivaa, miten hallitus aikoo vastedes huolehtia yhteiskuntavastuun toteutumisesta valtion omistajapolitiikassa.
Hallitusta syytetään välikysymystekstissä passiivisuudesta, koska se on puhunut pelkästä jälkihoidosta sen sijaan, että olisi yrittänyt pelastaa laitokset.

STT 13.02.2008

Vanhanen kiittää ay-liikkeen omistajapolitiikkaa Stora Ensossa

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) kiittää ay-puolen malttia Stora Enson ympärillä. Puheessaan Talviareena-tapahtumassa tiistaina Helsingissä Vanhanen muistutti, että esimerkiksi ay-liikkeen suunnittelema päivän protestilakko peruuntui.
Vanhanen kiinnitti huomiota myös siihen, ettei ay-liike käyttänyt asiassa omaa omistajavoimaansa.
- Vaikka ay-liikkeellä on vahva asema työeläkevaroja hallitsevissa yhtiöissä, yhtään puheenvuoroa ei esitetty sen puolesta, että eläkeyhtiöiden olisi toimittava omistajana tehtaiden säilyttämiseksi. Siitä on vaiettu täydellisesti.
- Arvostan sitä, että kokonaisuutena katsoen ay-liike on ymmärtänyt asian luonteen ja toiminut maltillisesti, Vanhanen sanoi.

Alma Media 12.02.2008

TeliaSoneran toimihenkilöt uhkaavat lakolla

TeliaSoneran toimihenkilöt uhkaavat aloittaa lakon kuunvaihteessa vastatoimena yhtiön viime viikolla ilmoittamille irtisanomisille. TeliaSonera työllistää Suomessa noin 5 000 toimihenkilöä.
Toimihenkilöt tapaavat yhtiön johtoa ensi maanantaina. He vaativat selvityksiä, millä muilla keinoilla säästöjä tavoitellaan kuin väkeä vähentämällä. Jos selvitys ei ole työntekijöiden mielestä riittävä, lakon aloittamisesta päätetään 28. helmikuuta pidettävässä kokouksessa.

STT 12.02.2008

Elisa jatkaa osinkojuhlia

Teleyhtiö Elisa jatkaa muhkeata osingonjakoa. Yhtiön hallitus esittää yhteensä 1,8 euron osinkoa osakkeelta, mikä on reippaasti yli yhtiön viime vuoden tuloksen. Jo vuosi sitten Elisa jakoi omistajilleen ennätysosingot.

Elisan loppuvuoden liikevaihto, 402 miljoonaa euroa, oli linjassa analyytikkojen odotusten kanssa. Liikevoitto, 76 miljoonaa euroa, sen sijaan jäi niukasti odotuksia heikommaksi.

Yhtiön koko vuoden liikevaihto kasvoi 3,3 prosenttia 1,56 miljardiin euroon ja osakekohtainen tulos 42 prosenttia 1,38 euroon.

HS.fi 12.2.2008

TeliaSoneran työntekijät järkyttyivät

TeliaSoneran Suomen pääluottamusmies Taru Maria Solakivi pitää yhtiön suunnitelmia vähentää työpaikkoja Suomessa "kertakaikkisen epäoikeudenmukaisina".

"Omistajille on varaa maksaa osinkoja samaan aikaan kun työntekijöitä vähennetään", Solakivi sanoo.

Solakivi ei ole vielä ehtinyt keskustella työntekijöiden kanssa. Hän uskoo, että irtisanomiset järkyttävät henkilöstöä.

"Päätös vaikuttaa henkilöstön kannalta katastrofaaliselta, vaikka se onkin vasta arvio. Ruotsin ja Suomen työntekijät ovat nyt seuraavat kaksi vuotta epätietoisia työpaikoistaan. Meitä suomalaisia ei lohduta yhtään, että suurin osa vähennyksistä kohdistuu Ruotsiin."

Solakivi ihmettelee, miten työnantaja voi vähentää työpaikkoja, koska jo nyt kaikilla on kädet täynnä työtä.

HS.fi 8.2.2008 Metsäteollisuus varoittaa uusista tehtaiden lopettamisista

Paperitehtaiden lopettamisia ja koneiden sulkemisia voi tulevaisuudessa tulla vielä lisää, varoittaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila.

Etelä-Suomen Sanomille antamassaan haastattelussa Brunila toteaa, että Suomen metsäteollisuudessa on meneillään kaikkien aikojen kovin rakennemuutos. Brunilan mukaan rakennemuutoksen läpi käyminen on välttämätöntä, jotta alan suomalaiset yhtiöt pitävät hyvät asemansa maailmalla.

"Ymmärrän hyvin Suomessa irtisanottujen suuttumuksen, sulkemiset tekevät kipeää, mutta ne on tehtävä", Brunila sanoo.

Rakennemuutoksessa uusia tehtaita ja koneita rakennetaan Aasiaan, Etelä-Amerikkaan, uusiin EU-maihin ja Venäjälle. Näissä maissa raaka-aine on edullista, tuotanto kannattaa ja paperin kysyntä kasvaa.

STT, HS.fi 8.2.2008

TeliaSonera vähentää tuhat työpaikkaa Suomesta

TeliaSoneran toimitusjohtaja Lars Nybergin mielestä vajaan kolmen tuhannen työpaikan vähentäminen on välttämätöntä.

Pohjoismaiden suurin teleoperaattori TeliaSonera aloittaa laajat yhteistoimintaneuvottelut työpaikkojen karsimiseksi. Yhtiö suunnittelee vähentävänsä peräti 2 900 työpaikkaa, valtaosan niistä jo tänä vuonna.

Suomesta yhtiö laskee vähentävänsä noin tuhat työpaikkaa ja Ruotsista pari
uhatta.

TeliaSoneran palveluksessa on Ruotsissa vajaat 11 000 työntekijää ja Suomessa kuutisen tuhatta työntekijää.

Toimitusjohtaja Lars Nybergin mielestä tehostamistoimet ovat välttämättömiä, jotta yhtiö pystyisi jatkossakin muuttamaan tuoterakennettaan enemmän matkaviestinpalveluihin ja ip-pohjaisiin palveluihin.

Ruotsin ja Suomen liiketoiminnassa tehtävillä tehostustoimenpiteillä TeliaSonera laskee saavuttavansa tämän ja ensi vuoden aikana reilun puolen miljardin euron säästöt.

TeliaSoneran liikevaihto kasvoi viime vuonna vajaat kuusi prosenttia 96,3 miljardiin kruunuun eli noin 10 miljardiin euroon. Käyttökateprosentti heikkeni kolme prosenttiyksikköä 32:een.

TeliaSoneran hallitus esittää, että viime vuodelta osinkoa maksettaisiin 0,44 euroa. Edellisvuoden osinko oli 0,69 euroa. Osinkoon sisältyy sekä tavanomainen että ylimääräinen osinko.

HS.fi 8.2.2008

Kunta-alan naiset miehiä enemmän sairauslomalla

Julkaistu 05.02.2008, klo 00.54 (päivitetty 05.02.2008, klo 08.42)

Kunta-alalla työskentelevillä naisilla on lähes 50 prosenttia enemmän lyhytaikaisia sairauspoissaoloja kuin miehillä, osoittaa Helsingin yliopiston kansanterveystieteen ja sosiologian laitosten yhteishankkeena tehty tutkimus.

Tutkimuksessa oli mukana lähes 7 000 Helsingin kaupungin 40 - 60-vuotiasta työntekijää, joiden poissaoloja seurattiin lähes neljän vuoden ajan.

Tutkimus osoitti, että naisilla oli 46 prosenttia enemmän muutaman päivän mittaisia, ilman lääkärintodistusta pidettyjä poissaoloja kuin miehillä.

Naisilla oli myös kolmanneksen enemmän lääkärin määräämiä sairauslomia kuin miehillä. Yli kaksi viikkoa kestäneissä sairauslomissa sukupuolten väliset erot kuitenkin tasoittuivat, ja yli 60 päivän poissaoloissa eroavuutta poissaolojen määrissä ei enää ollut.

Naisilla terveysongelmia ja työuupumusta

Tutkijoiden mukaan pitkät sairauslomat kuvaavat lyhyitä paremmin pitkäaikaissairastavuutta; lyhyiden poissaolojen taustalla taas on monia eri tekijöitä. Tutkimuksessa poissaolojen syitä etsittiin työntekijöiden terveydentilasta, työolosuhteista ja perheeseen liittyvistä tekijöistä.

Naisilla oli miehiä enemmän terveysongelmia ja he kärsivät myös useammin työn fyysisestä kuormittavuudesta ja työuupumuksesta.

- Kysymys ei siis ollut siitä, että naiset näiden syiden vuoksi jäisivät miehiä herkemmin sairauslomalle, vaan siitä, että näitä ongelmia oli heillä enemmän kuin miehillä, dosentti Mikko Laaksonen korostaa.

Perheeseen liittyvät tekijät eivät vaikuttaneet mainittavasti sukupuolten väliseen eroon lyhytaikaisten poissaolojen määrissä.

- Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana olleet tekijät eivät täysin selittäneet sukupuolten välistä eroavuutta lyhytaikaisissa sairauspoissaoloissa. Näiden taustatekijöitä olisi syytä tutkia tarkemmin, sillä kaikista sairauspäivistä juuri lyhytaikaiset poissaolot muodostavat suurimman osan, Laaksonen sanoo.

Occupational and Environmental Medicine -tiedelehdessä julkaistu tutkimus on osa Helsinki Health Study -tutkimushanketta.

YLE Uutiset

Finnairin voitto lähes kymmenkertaistui

Finnair lensi viime vuonna selvästi aiempaa kannattavammin. Yhtiön toiminnallinen tulos nousi 97 miljoonaan euroon, joka oli lähes kymmenkertainen edellisvuoden 11 miljoonaan euroon verrattuna ja joka ylitti jopa yhtiön viime syksynä julkistaman positiivisen tulosvaroituksen arvioiman 90 miljoonan tuloksen.

HS 5.2.2008

Noin 400 osoitti mieltään eduskunnassa

Noin 400 Stora Enson irtisanomisia vastustavaa mielenosoittajaa on kokoontunut eduskunnan eteen. Heitä on kuulemassa arviolta nelisenkymmentä kansanedustajaa.

Mielenosoittajien johtajana toimiva Heikki Nivala puhuu yleisölle parhaillaan.

- Stora Enson johto on toiminut välinpitämättömästi ja vastuuttomasti. Kansalaismielipidettä on vähätelty. Näyttää siltä, että on siirrytty uuteen aikaan, jossa yhtiö ohjaa omistajia.

Protestissa vaaditaan eduskuntaryhmiltä kannanottoa, jossa Stora Enson Kemijärven tehtaan toimintaa jatketaan.

- Tehtaan lakkautus on kuolinisku koko Kemijärven kunnalle, kemijärveläinen metsänomistaja Eino Kettunen sanoi IS:lle.

- 10 vuoden päästä metsäni ovat hakkuukunnossa, mutta Stora Ensolle en niitä kyllä myy, hän jatkoi.

Yöjunalla Helsinkiin

Mielenosoittajien joukko saapui kello 8.40 Helsinkiin. Yöjuna oli lähtenyt Kemijärveltä, lisää mielenosoittajia nousi kyytiin Oulussa. Mukana on myös kokonainen koululuokka - 21 Kallaan koulun kuudesluokkalaista.

Yksi koululaisista, Terhi Tasapää pitää myöhemmin päivällä puheen tasavallan presidentti Tarja Haloselle.

- Hehheh, kyllä mua vähän jännittää. Täytyy muistaa sanoa "rouva presidentti", Tasapää mietiskeli.

Mielenosoittajien matkaa seurasivat lukuisat toimittajat ja televisioryhmät. Helsinkiin saavuttuaan joukko kokoontui Rautatientorille Aleksis Kiven patsaalle, jossa jaettiin banderollit. Niistä osa oli tehty Kallaan koulussa. Kylttien viestejä olivat muun muassa: "Pörssi vai ihmiset?", "Kemijärven kulta käyttöön!" ja "Onhan nuita metsän puita".

- En tiedä, onko tästä (mielenosoituksesta) hyötyä, mutta pakko se on yrittää. Jos tällainen lakkautus tapahtuisi Helsingissä, se vastaisi 100 000 työpaikan menettämistä, eläkkeellä oleva vuoromestari Yrjö Salokorpi muistutti.

Buuausmyrskyjä ja ablodeja

Vihreiden kansanedustaja Anni Sinnemäki sai mielenosoittajissa aikaan raivoisan buuausmyrskyn.

- Emme voi Vihreiden puolesta vaatia ylimääräistä yhtiökokousta. On kuitenkin arvokasta, että olette tehneet laskelmia puun arvosta. Se on hienoa työtä, Sinnemäki sanoi yleisölle¨.

Vasemmistoliito kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä sen sijaan sai raikuvat ablodit väläytellessään välikysymyksen mahdollisuutta perjantaihin mennessä.

- Tähän ei tulla alistumaan, vaan asiasta on tehtävä perinpohjainen selvitys, Tennilä sanoi.

Mielenosoittajia oli kuuntelemassa 40-50 kansanedustajaa.

ltasanomat 4.2.2008 09:07, päivitetty 04.02. 16:19

Kuluttajaa on helppo höynäyttää laitekaupassa

Ai että laajakaista mökille? Haluatteko mobiilin laajakaistan, wimaxin vai wlan-yhteyden? Kuluttajan pää on pahasti pyörällä eri tekniikoiden ja härveleiden keskellä.

Kodinelektroniikan myyjille ja alan helppoheikeille ovat koittaneet kulta-ajat.

Koskaan aiemmin ei ole ollut tällaisia myyjien markkinoita. Kuluttajilla on nyt paljon paineita uusia kotien monenkirjavaa varustusta. Päivityksen paikka on televisioissa ja laajakaistayhteyksissä.

Tuskin koskaan kuluttajaparka on ollut yhtä pahasti myyjien armoilla kuin nyt.

Tarjolla on erilaisia vempaimia, joiden ominaisuuksista tavallisen ihmisen on vaikea ottaa selvä. Pään saavat sekaisin myös kirjainlyhenteet, kuten adsl tai wlan.

Lisäksi hankintoja hankaloittaa tieto, että monella rintamalla on käynnissä tekninen murros.

Digiboksin ostaja saa kuulla, että parin vuoden kuluttua nettitelevisio tulee ja räjäyttää markkinat. Langattomaan laajakaistaan tekevät tuloaan Digitan 450-verkko ja Elisan umts900-verkko.

Mainokset ja todellisuus voivat myös olla kaukana todellisuudesta.

-Kävin juuri mittaamassa yhden asiakkaan kaistan nopeutta. Hän oli ostanut Elisan 512 kilobitin laajakaistayhteyden. Mittauksissa laajakaistayhteys lähti 60 kilosena ja tuli takaisin 172 kilosena, Järvi-Suomen alueella vaikuttava elektroniikka-asentaja kertoo.

Laajakaistan hankkija ihmetteli, miksi netti ja sähköpostiyhteys eivät toimi maaseudun kakkoskodissa yhtä nopeasti kuin kaupungissa.

Selitä siinä sitten, että langaton laajakaista ei käytä kiinteää yhteyttä vaan radiotietä.

-Ihmiset ovat sanoneet, etteivät he halua tietää tekniikasta mitään. He eivät tiedä, mikä ero on langattomalla tai mobiililla laajakaistalla. Heitä kiinnostaa vain, että laitteet toimivat, asentaja kertoo.

Vaikka yhteys toimii etanan vauhtia ja mökin katolle hankittu televisioantenni osoittautuu turhaksi hankinnaksi, harva valittaa Kuluttajavirastoon asti.

-Moni ajattelee, että se on tekniikkaa enkä ymmärrä siitä mitään, Kuluttajaviraston johtaja Anja Peltonen näkee.

Kuluttajaviraston saamat valitukset ovat viime aikoina koskeneet operaattoreiden hidasta asiakaspalvelua ja epäselviä laskuja.

Peltonen perää kodinelektroniikan myyjiltä vastuuta ja ammattitaitoa. Myyjien pitäisi kertoa enemmän laitteiden käyttötarkoituksesta.

-Kaikkea vastuuta ei voi laittaa kuluttajalle, myös myyjä on vastuussa.

Peltonen näkee, että teknisiä tuotteita vaivaa usein pikkupränttiongelma.

-Kissankokoisin kirjaimin on mainostettu ominaisuuksista. Sitten on pienellä präntillä lueteltu ehtoja ja poikkeuksia.

Elektroniikka-asentaja näkee kenttäkokemusten perusteella, että televisiomyyjillä tuntuu nyt olevan linjana, että myydään kaikki hyllyt vanhasta romusta tyhjiksi ja tuodaan sitten uusinta uutta sisälle.

Hän ihmettelee, missä on myyjien moraali.

-Ihmiset heittävät vanhoja televisioita ja nauhureita turhan päiten pois. Tilalle pitää saada kaikkea uutta. Sitten he ihmettelevät, kun tarjouksesta ostetut digiboksit menevät helposti rikki.

Elektroniikka-asentaja on antanut neuvoksi, että kannattaa odottaa, että pahin vouhotus menee ohi. Littanoiden televisioiden kestävyydestäkään ei ole vielä kunnon kokemusta.

Vanhoja hyviä laitteita ei pidä heittää kaatopaikalle. -Asensin yhden mummon mustavalkoiseen televisioon digiboksin. Yhdellä toisella asiakkaalla kytkin vanhan videon toimimaan digiboksin ja television kanssa.

Taloussanomat - Plaza.fi 26.1.2008

Wahlroos oli päättämässä Kemijärven kohtalosta vuosia sitten
Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos kertoo olleensa päättämässä Nokian Bochumin-tehtaan ja Enson Kemijärven-tehtaan kohtaloista vuosia sitten. Wahlroosin mukaan jo 1990-luvun alussa oli selvää, että tehtaat olisi pitänyt lakkauttaa.
Wahlroos istui vuosina 1992-93 Nokian hallituksessa, jossa tehtaan tappiollisuus kävi selväksi.
"Lopettamiskusannukset olivat kuitenkin niin suuret, että Nokian silloinen tase ei olisi sitä kestänyt", Wahlroos kertoi If-vahinkovakuutusyhtiön riskienhallintapäivillä eilen torstaina.
Wahlroosin aiheena oli yritysten eettisyys ja yhteiskuntavastuu.
Wahlroosin mielestä eettistä olisi ollut myös Enson Kemijärven-tehtaan lakkauttaminen jo yli kymmenen vuotta sitten.
Wahlroosin investointipankki Mandatum teki tuolloin selvityksiä Ensolle siitä, mitä osia yhtiöstä kannatta pitää yllä.
"Kaikki tutkimukset näyttivät, että tehdas ei kannata ja se olisi pitänyt lopettaa", Wahlroos sanoi.
Hänen mukaansa Bochumin ja Kemijärven lopettamiset olisivat olleet myös yhteiskunnallisesti oikein, sillä yrityksellä on "vain yksi suuri vastuu yhteiskunnalle".
"Se on toimia niin tehokkaasti ja osakkeenomistajien kannalta kannattavasti kuin mahdollista", Wahlroos sanoi.
Muu on hänen mukaansa osakeyhtiölain vastaista, ja julkinen sektori hoitaa turvan, jonka kansalaiset tarvitsevat.

HS:fi 25.1.2008

Palkansaajat hyökkäävät suuryritysten kimppuun

Palkansaajien malja alkaa kuohua yli, kun irtisanomisten jonolle ei näy loppua. Myös akateemiset alkavat nyt etsiä tukea yli rajojen. Ratkaiseva pisara oli Nokian päätös lopettaa tehdas Saksassa.
Irtisanomisten paine ajaa palkansaajia tiivistämään kansainvälistä yhteistyötä. Myös akateemiset ovat lähdössä mukaan kansainväliseen joukkoliikkeeseen.

Nyt riittää, tuumivat palkansaajat.
Uusin huono uutinen aiempien irtisanomisten jatkoksi tuli torstaina, kun TietoEnator kertoi aikovansa vähentää 400 työpaikkaa Suomessa. Yhtiö siirtää osan tuotannostaan Suomea halvempiin maihin.
Sitä ennen tunteita kuohuttivat Stora Enso ja Nokia Saksan Bochumin-tehtaan sulkemisella.
-Tästä (Bochumista) tulee eurooppalainen symboli, että nyt riittää, sanoo YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder.
YTN on akateemisten palkansaajien neuvottelujärjestö.
Saksassa nousi kova kohu, kun Nokia ilmoitti lopettavansa Bochumin-tehtaan ja siirtävänsä tuotannon matalien työvoimakustannusten Romaniaan.
Saksalaiset muun muassa kaavailevat Nokian kännyköiden ostoboikottia.
Myös koulutetut ovat Fjäderin mukaan tiivistämässä kansainvälistä yhteistyötä. Hänen mielestään yhteistyön avulla pitää pyrkiä säilyttämään työpaikkoja ja yhdenmukaistamaan työoloja.
-Ei voi olla palvelusuhteiden ehtojen dumppaamista. Pelisääntöjen pitää olla samanlaisia kaikkialla.
Siis myös esimerkiksi Itä- ja Länsi-Euroopan kesken?
-Toivotaan, että jossain vaiheessa sielläkin (idässä) olisi sivistysvaltion ehdot työelämässä.
Palvelusuhteen ehto tarkoittaa esimerkiksi palkkoja, luottamusmiesten asemaa ja irtisanomisaikoja.
Fjäderin mielestä pitäisi käyttää kansainvälistä painostusta, jos hyvää tulosta tekevä yritys sanoo väkeä ulos. Hän viittaa muun muassa voitollisen Elisan takavuosien irtisanomisiin.
-Ihmetyttää, että Stora Enson Kemijärven tehdas tuottaa voittoa ja se lakkautetaan.
Euroopan metallityöntekijöiden yhteistyöjärjestö EMF järjestää tammikuun lopussa Nokia-kokouksen Brysselissä.
EMF:ään kuuluu myös pitkälle koulutettujen järjestöjä, esimerkiksi Tekniikan akateemisten liitto, Uusi insinööriliitto ja Toimihenkilöunioni.
Ulkomaiset ammattiliitot ovat puolestaan ilmaisseet tukensa Stora Enson Kemijärven ja Summan tehtaiden lopettamisen takia.

Taloussanomat Plaza.fi 25.1.2008

Hallitus pimitti energiaohjelmaa

Teollisuuden mielestä Suomessa on vaikea lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä.

Ylen uutisten mukaan Suomen hallitus on jättänyt kertomatta asiantuntijoiden synkimmät arviot EU:n energia- ja ilmasto-ohjelmasta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) mukaan ohjelma heikentää suomalaisyritysten kilpailukykyä, heikentää työllisyyttä, leikkaa reaalipalkkoja sekä hidastaa kasvua.

Yle on nähnyt hallitukselle laaditut laskelmat, joiden mukaan ohjelman kielteiset taloudelliset vaikutukset ovat suuremmat kuin sen myönteiset vaikutukset.

Vattin mukaan ohjelma leikkaa Suomen kansantuotteen kasvua 12 vuoden aikana puolitoista prosenttia normaaliin kasvu-uraan verrattuna. Lisäksi monet teollisuudenalat kärsivät ohjelman vuoksi. Raportissa arvioidaan, että esimerkiksi metalliteollisuuden liikevaihdon kasvu puolittuu vuoteen 2020 mennessä. Muutosten vuoksi työllisyys laskee noin prosentin.

Yle Uutiset on saanut kopion Vattin mallilaskelmien tulosraportista. Raportti ei ole julkinen. Ylen mukaan sitä ei haluttu julkistaa, sillä vihreiden ja keskustan vastuuministerit pitävät laskelmia keskeneräisinä

STT KS:fi 24.1.2008

Tietoenator irtisanoo 800 työntekijää

Tietoenatorin pääkonttori sijaitsee Espoon Kilossa.

Tietotekniikan palvelukonserni Tietoenator aikoo vähentää 800 työntekijää lähinnä Suomen ja Ruotsin toimipisteistään.

Irtisanomisten piirissä ovat kaikki konsernin henkilöstöryhmät eri liiketoiminta-alueilla ja konsernitoiminnoissa.

Suomessa irtisanomisneuvottelut koskevat noin 400 henkeä, Ruotsissa 250 ja muualla 150 henkeä. Tietoenatorissa työskentelee tällä hetkellä noin 17 000 henkilöä, joista noin 7 000 Suomessa, 3 600 Ruotsissa ja loput muissa maissa.

Tietoenatorin pörssitiedotteen mukaan irtisanomisneuvottelut ovat osa yhtiön kaksivuotista kannattavuuden kehittämisohjelmaa, jolla pyritään sadan miljoonan euron vuotuisiin säästöihin vuoden 2009 loppuun mennessä.

HS:fi 24.1.2008

Nokialle ja Metsolle eniten Tekes-miljoonia

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes rahoitti viime vuonna eniten Nokiaa ja Metsoa. Nokia sai johtamiinsa projekteihin julkista rahaa 12,8 miljoonaa euroa ja Metso 11,2 miljoonaa euroa.

Vuoteen 2006 verrattuna Nokian hankkeiden rahoitus putosi parisen miljoonaa, Metso sai nelisen miljoonaa enemmän.

Tekesin rahoituspäätösten kaksikko oli jo monetta vuotta ylhäisessä yksinäisyydessään. Viime vuoden kolmonen Wärtsilä sai 3,6 miljoonaa euroa ja nelonen Tellabs 2,7 miljoonaa euroa.

Tämän vuoden voittajakaksikko on kerännyt eniten rahaa myös historiallisesti, sillä Nokian Tekes-rahan määrä 1997-2007 on yhteensä 133 miljoonaa euroa ja Metson 73 miljoonaa euroa.

Tekes julkaisi tänään aamulla myös tilaston, jossa kerrotaan eniten Tekes-miljoonia saaneiden biotekniikan yhtiöiden nimet.

Tekesin kokonaistuki biotekniikan yrityksille on ollut noin 200 miljoonaa euroa 1997-2007, mutta tulokset ovat olleet laihoja.

Kärjessä on pörssiyhtiö Biotie, joka on Tekesin laskelmien mukaan saanut 29 miljoonaa euroa 1997-2007.

Seuraavana listalla olevat biotekniikan yhtiöt on jo myyty Yhdysvaltoihin. Hormonien säätelymekanismien lääkkeitä kehittävä Hormos Medical on saanut 19,5 miljoonaa euroa ja biomateriaaleja valmistava FibroGen 18,7 miljoonaa euroa.

Viime vuonna konkurssiin mennyt biotekniikan yhtiö GeneOS ehti saada julkista Tekes-rahaa 4,2 miljoonaa euroa 1997-2007. Pari vuotta sitten Suomessa lapun luukulle laittanut Juvantia Pharma ehti puolestaan kerätä 12,5 miljoonaa euroa.

HS.fi 24.1.2008

Eduskunnan naiset seksuaalisen häirinnän uhreina

Neljässä tapauksessa kymmenestä ahdistelija on kansanedusta, kertoo Ylen uutiset.

Naisten olot Suomen eduskunnassa huolestuttavat. Eduskunnan teettämän tutkimuksen mukaan jopa kolmasosa eduskunnan naispuolisista työntekijöistä on kokenut seksuaalista häirintää työpaikallaan.

Tutkimuksesta ensimmäisenä kertoneen Ylen mukaan neljässä tapauksessa kymmenestä ahdisteluun syypää on kansanedustaja.

Tutkija Hertta Niemi kertoo Ylelle, että yleensä naisia on häiritty sopimattomin puhein tai sähköpostein. Naispuolisista haastatelluista joka kolmas kertoi joutuneensa kuuntelemaan asiattomia kommentteja.

Tutkimuksen mukaan kuitenkin jopa joka seitsemättä naista oli lähennelty myös fyysisesti, tietää Yle.

Eduskuntaan valmistellaan parhaillaan uutta tasa-arvosuunnitelmaa. Siinä muun muassa ohjeistetaan, kenen puoleen ahdistelun kohteeksi joutuneiden tulee kääntyä.

Kyselyyn vastasi 224 naista. Kansanedustajat eivät olleet mukana kyselyssä.

Iltalehti.fi, 24.1.2008

Kielteinen ilmapiiri aiheuttaa koulu-uupumusta

Kiireinen ja rauhaton työskentelyilmapiiri aiheuttaa koulu-uupumusta. Uupumus ilmenee väsymyksenä, kouluun liittyvänä kyynisyytenä ja riittämättömyyden tunteina. Tämä käy ilmi tuoreessa Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa.

- Koululaistemme osaaminen on maailman huippua, mutta silti nuorten psyykkinen terveys uhkaa rapistua, psykologian professori Katariina Salmela-Aro kuvaa.

Koulu-uupumusta ja sen kroonistumista voitaisiin vähentää ennaltaehkäisevällä kouluterveydenhuollolla. Tutkimus vahvisti, että mitä enemmän peruskoululaiset saivat tukea kouluterveydenhoitajalta, koulupsykologilta ja koululääkäriltä, sitä vähemmän koulussa koettiin koulu-uupumusta.

Tytöillä ilmeni enemmän koulu-uupumusta kuin pojilla. Lukioon siirtyvillä uupuminen kasvoi ja ammattikouluun siirtyvillä se laski.

Tutkimuksessa hyödynnettiin laajaa, noin 90 000 nuoren kouluterveystutkimusta. Sen kokosi Stakes.

STT KS.fi 23.1.2008

Jättimielenosoitus Nokiaa vastaan
Saksassa on alkamassa suuri mielenilmaus suomalaisfirmaa vastaan.

Nokian tunnuslause on saanut uuden muodon. (AP)Saksassa Bochumin kaupungissa järjestetään tänään laaja mielenosoitus protestiksi Nokian päätöksille sulkea 2 300 henkeä työllistänyt kännykkätehtaansa.

Kaupungin torille on kertynyt jo tuhansia ihmisiä. Ammattiliitto IG Metallin järjestämään mielenilmaukseen odotetaan saapuvaksi yhteensä 20 000 ihmistä eri puolilta Saksaa.

Ihmiset kantavat mukanaan muun muassa kylttejä, joissa Nokian mainoslause "Connecting people" on muutettu muotoon "Nokia - Deleting people". Eli "Nokia poistaa ihmisiä".

Toisissa kylteissä puolestaan lukee saksaksi: "Missä on tulevaisuutemme?" sekä "Ensin myyty, sitten petetty."

Saksalaiset ovat raivoissaan siitä, että Saksan valtiolta suuret tuet vuosia sitten saanut Nokia on päättänyt siirtää tehtaansa Romaniaan. Eräät Nokian toimista raivostuneet saksalaispoliitikot ovat ilmoittaneet jopa haluavansa periä Nokialta takaisin sen saamia tukia.

Iltalehti 22.1.2006

Suomen Attac-järjestö vaatii: Nokian puhelimet boikottiin!

Maailmankaupan vapauttamista vastustava Attac-järjestö vaatii Nokian matkapuhelinten boikottia.

Attac perustelee boikottia Nokian päätöksellä sulkea matkapuhelintehdas Bochumissa Saksassa.

Järjestö kehottaa kuluttajia boikotoimaan Nokian tuotteita Suomen lisäksi muualla maailmassa.

Suomen Attac on lähettänyt asiasta kutsukirjeen kaikille yhteistyökumppaneilleen maailmanlaajuisesti.

Kutsun saa yli 2 000 järjestöä, joiden kautta toimii kymmeniä miljoonia ihmisiä.

Attacin mukaan Nokian päätös osoittaa kapitalismin epäinhimillisyyden. Järjestö pitää ongelmana sitä, että suurilla yhtiöillä ja sijoittajilla on valta siirtää tuotantoaan, vaikka sitä on tuettu verovaroin.

- Koska poikkikansalliset työtaistelut on kielletty, näyttää siltä, että kuluttajien reaktio on ainoa tapa puuttua vääryyteen, sanoo Suomen Attacin puheenjohtaja Mikko Sauli.

STT 21.1.2008 08:04, päivitetty 21.01. 08:11

Kallasvuo Saksan vihatuin?

Olli-Pekka Kallasvuo voi olla tällä hetkellä Saksan vihatuin mies. Nokian pääjohtajaa kuvailtiin työpaikkojen tuhoajaksi Euroopan laajalevikkisimmän lehden, saksalaisen Bildin, verkkosivuilla perjantaina.

Bochumin kriisistä huolimatta Kallasvuo on valinnut mediataktiikakseen vaikenemisen.

Hän ei ole kommentoinut yhtiön päätöstä lopettaa tehdas Bochumissa, vaikka miehen esiintuloa ovat vaatineet Saksan korkeimmat johtajat liittokansleri Angela Merkeliä myöten. Myös suurimmissa saksalaisissa tiedotusvälineissä on ihmetelty asiaa.

Suomalaismedialle kommentoi ainoastaan viestintäjohtaja Arja Suominen, jonka eniten viljelemä vastaus oli: En kommentoi

Iltasanomat 21.1.2008 06:32

Nokia-boikotti laajenee Saksassa

Saksassa suuttumus matkapuhelinvalmistaja Nokiaa kohtaan voimistuu, kun yhtiö päätti sulkea tehtaan Bochumissa. Saksan hallituksessa olevien sosiaalidemokraattien puheenjohtaja ilmoitti lauantaina yhtyvänsä Nokian boikotointiin. Ylen Uutiset välitti kansainvälisten uutistoimistojen tiedon asiasta.
Puheenjohtaja Kurt Beck sanoi Bild am Sonntag -lehden haastattelussa, että hänen kodissaan ei tästä lähtien ole Nokian puhelimia.

Bochumin matkapuhelintehtaan sulkeminen vie 2 300 työpaikkaa. Nokia siirtää tuotannon halvemman työvoiman Romaniaan.
Saksan ammattiliittojen keskusjärjestö DGB kehotti torstaina boikotoimaan Nokian tuotteita. Saksan maatalousministeriössä harkitaan Nokian puhelinten kieltämistä ministeriössä ja sosiaalidemokraattien parlamenttiryhmän johtaja Peter Struck on ilmoittanut palauttaneensa puhelimensa.

Saksan liittokansleri Angela Merkel vaati perjantaina Nokialta selityksiä Bochumin tehtaan sulkemisesta.

Nokian viestintäjohtajan Arja Suomisen mukaan yhtiö on tarpeen mukaan myös jatkossa valmis keskusteluihin tehtaan lakkauttamisesta. Suominen ei suostunut arvioimaan Bochumin tehtaan lakkauttamisen mahdollista haittaa Nokian julkisuuskuvalle tai puhelimien ja puhelinverkkojen myyntiin.

Saksassa on puhuttu myös Nokian saamien tukien mahdollisesta takaisinperinnästä. Bochumin tehtaan ammattiosaston johto kertoo, että Nokiaa vastaan järjestetään suuri mielenosoitus ensi tiistaina. Samana päivänä on tehtaalla tiedossa täysi työnseisaus.

Plaza.fi 19.1.2008

Talouskasvun avulla ei ole onnistuttu poistamaan köyhyyttä

- Köyhyyden poistaminen jatkuvalla taloudellisella kasvulla on ajatuksena kestämätön. Taloudellisen kasvun rajat ovat jo nyt osittain nähtävissä. Ennemminkin olisi lähdettävä oikeudenmukaisesta resurssien jakamisesta ja mahdollisuuksista osallistua poliittisiin prosesseihin, toteaa globaali-ideologiaa ja oikeudenmukaisuudesta käytävää keskustelua tutkinut Teppo Eskelinen.

Eskelinen käsittelee lisensiaatintyössään tapoja, joilla filosofian ja politiikan piirissä käsitellään globaalia oikeudenmukaisuutta, erityisesti miten erilaiset puhetavat jäsentävät globaalia todellisuutta rikkaimpien kannalta edullisella tavalla. Hän käsittelee tutkimuksessaan myös tapoja mitata köyhyyttä sekä puhua siitä. Avustuksista käydyissä keskusteluissa vältetään liian usein viittauksia rahaa jakaviin tahoihin ja avustus halutaan nähdä ylimääräisenä lahjoituksena. Eskelisen mukaan tapaa puhua köyhyydestä värittävät siinä käytetyt mittaustavat sekä tietynlainen kulttuurinen jäsennys. Köyhyys näyttää tämän ansiosta todellista vähäisemmältä. Köyhyyttä ei Eskelisen mukaan pitäisi nähdä pelkästään tulojen vähyytenä, vaan laajempana ilmiönä.

Eskelinen pohtii myös valtioiden luonnetta ja ihmisoikeuksia. Hän näkee ajattelun valtiosta kaiken toiminnan lähtökohtana ongelmallisena. Miksi köyhyys pitäisi nähdä vain valtioiden sisäisenä ongelmana? Tai mistä on saanut alkunsa ajatus, että valtioilla ei olisi moraalista vastuuta muiden valtioiden asioista? Eskelinen etsii vaihtoehtoisia lähtökohtia. Hänen mielestään vastuun lähteeksi olisikin löydettävä aina taho, jolla todellisuudessa on valtaa.

Eskelinen käsittelee tutkimustyössään lisäksi ideaa kehityksestä ja siitä käytyä keskustelua. Hänen mukaansa kehityksestä puhuminen estää resurssien jakamisesta ja oikeudenmukaisuudesta puhumista. Eskelisen mukaan idea jatkuvasta kehityksestä kätkee näkyvistä poliittisen vallan. Miksi rikkaat ja kehittyneet maat pitäisi nähdä tiennäyttäjiä eikä vastuullisina köyhyydestä? Onko jatkuva edistys ja kehitys onnistunut poistamaan köyhyyttä?
- Köyhyyttä on pyritty ratkaisemaan jatkuvan talouskasvun idean avulla, mutta siinä ei ole onnistuttu. Rikkailta mailta pitäisi jatkuvan kasvuideologian sijasta löytyä poliittista vastuuta, Eskelinen tuumaa.

Teppo Eskelinen (s. 1977) on työskennellyt toimittajana ja tutkijana. Eskelinen on kehitysmaiden ja köyhyyden tutkimusteemoillaan aktiivinen suhteessa kansalaisjärjestöihin. Eskelisen lisensiaatintyö on tarkastettu 5.9.2005 Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Lisätietoja:
Tutkija Teppo Eskelinen, p.(014) 260 2838, teeskeli@cc.jyu.fi.
Liisa Harjula liisa.harjula@adm.jyu.fi

JY viestintä 18.09.2007

Stora Enso sulkee erittäin nopeaan tahtiin Summan ja Kemijärven

Stora Enso toteuttaa ilmoittamansa Kemijärven sellutehtaan ja Haminassa sijaitsevan Summan paperitehtaan sulkemiset erittäin kireällä aikataululla.

Yhtiön torstaiaamuisen ilmoituksen mukaan Summa menee kiinni jo kahden viikon kuluttua tammikuun lopussa ja Kemijärvi huhtikuun lopussa.

Päättyneiden yt-neuvottelujen aikana henkilöstön vähennystarve supistui runsaalla sadalla hengellä 985 henkilöön, joista määräaikaisia on 170, erilaisten eläkejärjestelyjen piirissä on 255 henkeä, ja loput 560 jäävät yhtiön mukaan uudelleenkoulutuksen ja työllistämistoimien piiriin.

Stora Enson vastaus lappilaisen kansanliikkeen ja tehtaan henkilökunnan vetoomuksiin toiminnan jatkamisesta oli tyly: tehdasta ei myydä uudelle yrittäjälle, vaan se suljetaan lopullisesti. Päätöstään yhtiö perusteli kotimaisen puun riittämisellä konserniin kuuluville Veitsiluodon ja Oulun tehtaille.

Kemijärvestä on tehnyt ostotarjouksen kotimainen Ruukki Group. Siitä ja myös Summan tahtaasta ovat olleet kiinnostuneita myös useat sijoittajaryhmät.

Lappilaisen elinkeinorakenteen säilyttämistä vaativat kemijärveläiset ovat koonneet asiantuntijalausuntoja puun riittävyydestä alueella. Stora Enso ei taipunut myöskään sellutehtaan muuttamiseen biodiesel- tai etanolilaitokseksi.

Summan tehtaan sulkemista yhtiö perusteli edelleen tehtaan heikoilla pitkän aikavälin kannattavuusodotuksilla vuoksi.

"Huolimatta tehtaan työntekijöiden ponnistuksista tehdas ei pysty kilpailemaan tulevaisuudessa käyttäessään kallista puuraaka-ainetta, josta merkittävä osa on tuontipuuta", yhtiö totesi.

Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen ilmoitti lopetuspäätöksen yhteydessä, että yhtiö kaksinkertaistaa viiden miljoonan euron tukipakettinsa uusien työpaikkojen luomiseksi. Valtio on jo ilmoittanut tukevansa työllistymistä 15 miljoonalla.

Karvisen mukaan Kemijärven ja Summan liikekiinteistöille on tarkoitus löytää uutta liiketoimintaa, joka ei kilpaile kriittisestä sellupuun kysynnästä tai tuotetarjonnasta.

"Osa keskusteluissa olevista ehdotuksista pohjautuu Itä-Lapin metsien käyttöön, ja ne tukevat myös Stora Enson kuitupuun hankintaa", Karvinen totesi.

Metsien käyttöön pohjautuva vaihtoehto tarkoittaa esimerkiksi järeän puun käyttöön perustuvaa mekaanista puunjalostusta, jonka raaka-aineen
hankkimisen yhteydessä metsästä tulee sellutehtaiden käyttöön kuitupuuta.

Stora Enso kokosi torstaina myös muut nykyiseen saneerausaaltoonsa liittyvät toimintojen vähentämiset ja niiden työvoimavaikutukset.

Anjalan tehtaalla suljetaan yksi paperikone ensi marraskuussa. Sen henkilöstövähennys on 170. Kymenlaakson yhteisistä palveluista vähenee 122 ja Helsingin konttorista 29 henkeä.

Laminaatti- ja erikoispapereita valmistavalle Kotkan tehtaalle etsitään uutta omistajaa. Ruotsissa Norrsundetin sellutehdas suljetaan tämän vuoden lopulla. Siellä yt-neuvottelut ovat kesken.

HS.fi 17.1.2008

Stora Enso irtisanoo tuhat

Stora Enso irtisanoo Kemijärven ja Summan tehtaiden sulkemisen vuoksi 985 henkilöä, mikä on runsaat sata työntekijää vähemmän kuin yhtiö ilmoitti lokakuussa.
Stora Enso pistää kiinni Kemijärven sellutehtaan pysyvästi huhtikuun lopussa. Summan tehdas lopettaa toimintansa jo tämän kuun lopussa. Anjalan paperikoneen Stora Enso sulkee marraskuussa.

Kovimmin päätökset kohtelevat Summaa, jossa työpaikan menettää 450 henkilöä.

Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen sanoo, ettei ratkaisujen perusteena oleva näkemys kotimaisen puun riittävyydestä ole muuttunut. Hän vetoaa kaikkiin osapuoliin, että toimien kohteena oleville paikkakunnille saataisiin nopeasti uutta yritystoimintaa.

Karvisen mukaan Kemijärvellä osa esille tulleista ehdotuksista pohjautuu Itä-Lapin metsien käyttöön tavalla, joka tukee Stora Enson kuitupuun hankintaa.

STT - Iltalehti 17.1.2008

Aliravitsemus aiheuttaa kolmanneksen lasten kuolemista

Aliravitsemus aiheuttaa yli kolmanneksen lasten kuolemista maailmalla, kertoo kansainvälinen asiantuntijaryhmä. Yksinkertaisilla rintaruokintaa edistävillä ja lisäravinteita tarjoavilla ohjelmilla monen kuolema voitaisiin estää.

Aiemmin on arvioitu, että noin puolet lapsuusajan kuolemista johtuu aliravitsemuksesta. Uudet luvut perustuvat 139 maassa tehtyihin tutkimuksiin ja olemassa olevien tilastotietojen uuteen analysointiin. Asiaa koskeva raporttisarja julkaistiin Lancet-lehdessä.

Tutkijoiden arvion mukaan vakavaan ruuan puutteeseen liittyvät ongelmat aiheuttivat 2,2 miljoonan alle viisivuotiaan lapsen kuoleman vuonna 2005.

Liian paljon lapsia kuolee edelleen sen takia, etteivät hallitukset, kansalaisjärjestöt ja yksityiset lahjoittajat kykene koordinoimaan toimintaansa, asiantuntijat kirjoittavat.

Henkiin jääviä vakavasta aliravitsemuksesta kärsineitä lapsia odottaa huonon terveyden ja kehitysongelmien leimaama elämä.

STT - KS.fi 17.1.2008

Itälä: EU:n perustuslaki vie presidentiltä valtaa

Europarlamentaarikko Ville Itälän (kok.) mukaan EU:n uusi perustuslaki vähentää oleellisesti presidentin valtaa. Itälä sanoo Turun Sanomien ja Väli-Suomen sanomalehtien haastattelussa, että perustuslaki tuo unionille yhteisen ulkopolitiikan, jolloin presidentin ulkopoliittinen valta katoaa.

- Kaikki ulkopolitiikka on jatkossa EU:n politiikkaa, joka kuuluu Suomen valtiosäännön mukaan hallitukselle. -- Presidentillä ei silloin ole enää juridista eikä loogistakaan syytä lähteä EU-kokouksiin. Kahden lautasen ongelma poistuu, Itälä sanoo.

Itälän mukaan näin odotettiin käyvän, kun Suomen vuonna 2000 voimaan astunutta perustuslakia säädettiin. EU:n ulkopoliittisen roolin vahvistumisen odotettiin hänen mukaansa kuitenkin vievän paljon kauemmin. EU:n perustuslain on määrä astua voimaan vuonna 2009.

Itälä kuvaa presidentin roolia lähes seremonialliseksi, kun ulkopoliittinen valta poistuu. Presidentinvaalin hän pitäisi kuitenkin vastaisuudessakin kansanvaalina.

STT - KS.fi 16.1.2008

Eurohintoja yhä vaikea ymmärtää

Eurot aiheuttavat yhä päänvaivaa kuluttajille jokapäiväisissä ostoksissa. Kuluttajatutkimuskeskus arvioi, että kuluttajien hintatietoisuus on yhä heikompi kuin markka-aikana.
Useampi kuin joka kymmenes kuluttaja ei kyselyssä pystynyt arvioimaan lainkaan maitolitran tai makkarapaketin hintaa euroissa. Hinta-arvion esittäneet taas tekivät keskimäärin lähes 30 prosentin virheen hinnoissa.
Vielä markka-aikana miltei kaikki samanlaiseen kyselyyn vastanneet pystyivät esittämään hinta-arvion arkipäivän ostoksille, ja hintavirhekin jäi alle 20 prosenttiin.
Erikoistutkija Anu Raijas Kuluttajatutkimuskeskuksesta pitää tutkimustulosta yllättävänä, sillä eurosetelit ja -kolikot ovat olleet käytössä jo viisi vuotta.
"Eurojen käyttöönoton alkushokin jälkeen kuluttajien hintatietoisuus näyttää jopa huonontuneen aiemmista vuosista."

HS – STT 10.1.2008

ECRE: Rajavalvontatoimet uhka turvapaikanhakijoiden oikeuksille EU:ssa

Eurooppalaisten pakolaisjärjestöjen kattojärjestö ECRE:n julkaisema selvitys Defending Refugees´ Access to Protection in Europe käsittelee rajavalvonnan ja kansainvälisen suojelun välisiä ristiriitoja. Yhä tiukempi rajojen valvonta Euroopassa uhkaa pakolaisten perusoikeutta suojelun hakemiseen. Turvapaikanhakijoiden määrä onkin jatkuvasti laskenut EU:ssa.
Euroopan mailla on käytössä laaja valikoima maahanmuuton valvontatoimia sekä unionin ulkorajoilla että EU:n ulkopuolisissa maissa. Valvontatoimet pitävät sisällään viisumimääräyksiä, kuljetusyhtiöille määrättäviä rangaistuksia, maahanmuuttovirkailijoiden toimintaa ulkomailla, alusten kulkuun puuttumista merialueilla sekä EU:n rajoille saapuneiden ihmisten pahoinpitelyjä ja välittömiä käännytyksiä.

Jäsenvaltioiden rajavalvontatoimet voivat monissa tapauksissa olla vastoin sekä kansallisia että kansainvälisiä pakolais- ja ihmisoikeussopimuksia tai EU:n yhteisölainsäädäntöä. Valvontaa ja maahanpyrkijöiden estämistoimia on laajennettu myös EU:n rajojen ulkopuolelle, mutta toiminnan siirtäminen ulos unionin alueelta ei poista jäsenvaltioiden kansainvälisiä suojeluvelvoitteita turvapaikanhakijoita kohtaan.

Mikäli näihin vakaviin ongelmiin ei puututa, turvapaikanhakijoiden määrä EU:ssa saattaa edelleen laskea samalla kun pakolaisten määrä maailmassa on nousussa. Tällainen kehitys tekisi suunnitteilla olevasta, yhteisestä eurooppalaisesta turvapaikkajärjestelmästä merkityksettömän ja kasvattaisi kehitysmaiden taakkaa yhä enemmän.

ECRE käsittelee julkaisussaan Euroopan valtioiden ja EU:n rajavalvontavirasto FRONTEX:in toimenpiteitä, joilla pyritään estämään sääntelemätöntä maahanmuuttoa. Selvitys esittää myös toimenpidesuosituksia siitä, miten FRONTEX, EU-komissio ja jäsenvaltiot voisivat kehittää maahanmuuton hallintaa pakolaisten oikeudet paremmin huomioivaksi.
9.1.2008

Unohda Helsinki alle 3000 euron palkalla

Nelihenkisen perheen ei - taloudellisesti katsoen - kannata muuttaa Helsinkiin, jos pääkaupunkiseudulta saatavan uuden työn palkka jää alle 3000 euron.
Tähän lopputulokseen on tullut Pellervon taloudellisen tutkimuskeskus. Raportti asiasta julkistettiin tänään.
- Nelihenkisen perheen tapauksessa työllistyminen ja muuttaminen tai pendelöinti Helsinkiin lisää kotitalouden käytettävissä olevia tuloja vain muutamia satoja euroja ellei uuden työn palkkataso ole selvästi yli 3000 euroa kuukaudessa, selvityksessä kirjoitetaan.
Sen sijaan yksinasuvalla sama raja tulee vastaan selvästi alempana, noin 2600 eurossa.
Helsinkiin ei kannata tulla korkeiden asumiskustannusten ja matkakulujen takia.
Samalla raportti kertoo, että pääkaupunkiseudun työvoimapula johtuu suurelta osin asumisen ja matkustamisen kalleudesta.
Se rajoittaa muuttoa, koska työn tekeminen Helsingin seudulla ei useinkaan lisää sinne muuttavan työttömän tuloja. Etenkin perheellisille pitkien työmatkojen tekeminen on edullisempi vaihtoehto.
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportin mukaan tulojen nousu on keskimäärin 10 prosentin luokkaa eli korkeimmillaankin vain muutamia satoja euroja.
Asuntojen hinta ja liian vähäinen asuntotuotanto eivät ole yhtä suuri ongelma muilla kasvualueilla. Pääkaupunkiseudulla kaavoitettua tonttimaata olisi lähes kymmenen kertaa enemmän kuin mikä on asuntorakentamisen määrä. Maata ei kuitenkaan myydä, koska hintojen odotetaan nousevan.
Tutkijat suosittelevat asian korjaamiseksi rakentamattoman tontin kiinteistöveron nostamista. Myös vuokra-asuntotarjonnan lisääminen esimerkiksi määräaikaisin tukitoimin voisi olla perusteltua.
Kauppalehti, STT 08.01.2008

Suomalaiset: Köyhyys johtuu olosuhteista, ei ihmisestä itsestään

Valtaosa suomalaisista pitää köyhyyden syynä sitä, että ihminen on työtön tai hänellä on liian pieni palkka.
Vain kolmannes katsoo, että köyhyydestä saa syyttää itseään.
Hieman yli puolet jakaa väitteen, että köyhyys johtuu ihmisen huonosta onnesta.
Asiaa on selvittänyt Kelan erikoistutkija Mikko Niemelä vuonna 2005 kerätyn väestökyselyn pohjalta. Kyselyn otos oli 4 000.
Lähes 64 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä sen väitteen kanssa, että ihminen on köyhä, koska hänellä ei ole ollut samoja mahdollisuuksia kuin muilla.
Tuoreet tulokset ovat linjassa köyhyystilastojen kanssa, joiden mukaan köyhyys liittyy erityisesti työttömyyteen ja työmarkkinoiden epävarmuuksiin.
Väestöryhmittäin käsitykset köyhyyden syistä eroavat vain vähän.
Pohjoismaisiin naapureihin verrattuna suomalaiset korostavat hieman enemmän ihmisen omaa syytä köyhyyteensä.

helsingin sanomat 7.1.2008 14:36

Sitran johto läksyttää taas suomalaisia

Esko Ahon vetämän Sitran johto läksyttää suomalaisia taas. Johtaja Timo Hämäläisen mielestä kansalaiset keskittyvät omaan napaansa piittaamatta muista. Aiemmin Aho löylytti kuntoaan laiminlyöviä.

Oma etu näyttää ajavan yhä useammin yhteisen edun ohi myös Suomessa. Tätä mieltä on Sitran ennakointijohtaja Timo Hämäläinen.

– Toimitaan oman intressin ohjaamana välittämättä, mitä siitä muille seuraa.
Sitra on eduskunnan alainen sijoitusrahasto, joka muun muassa sijoittaa yrityksiin ja tekee tutkimuksia. Sitralla on myös terveysalan kehityshankkeita.

Hämäläinen pelkää, että omaan napaan tuijottaminen heikentää yhteiskunnan ilmapiiriä.
Hänen mielestään myös yhteistä etua ajavat ihmiset saattavat muuttua itsekkäiksi, koska eivät halua, että heitä käytetään hyväksi.

– Ihmiset kokevat itsensä helposti hyväksikäytetyiksi, ja he menettävät motivaation toimia yhteisön kannalta hyvällä tavalla.

Esimerkiksi varallisuuden tavoittelu on Hämäläisen mukaan tuomittavaa silloin, jos siitä aiheutuu ongelmia muille.

Muita esimerkkejä itsekkäästä käyttäytymisestä ovat ympäristön roskaus, ylinopeuden ajo ja vähentynyt halu talkoisiin.

Hämäläinen kritisoi myös yksin omalla autolla liikkumista, jos julkista liikennettä olisi käytettävissä.

Hän vetää rajan siihen, että itsekkyys aiheuttaa ongelmia muille.
– Yksin autolla ajaminen aiheuttaa saastumista ja ruuhkautumista.

Kansalaiset ponnistelisivat Moral Sentiments and Material Interests -nimisen kirjan mukaan yhteisen hyvän eteen, jos muutkin tekevät niin. Kirjassa on eri ulkomaisten yliopistojen tutkijoiden artikkeleita.

Nykyistä parempi yhteishenki motivoisi väkeä Hämäläisen mielestä esimerkiksi työpaikoilla, järjestöissä ja taloyhtiöissä.

Yliasiamies Esko Aho vaati pari vuotta sitten Kauppalehdessäihmisiä ottamaan vastuuta omasta terveydestään enemmän.

Ahon mielestä tukia sairastuneille pitäisi vähentää, jos sairaus on aiheutettu esimerkiksi tupakan, viinan, rasvan ja kuntoilun laiminlyönnin takia.

Sen sijaan kunnostaan huolehtivat saisivat sairastuttuaan tukia enemmän kuin muut.
Suomalaiset ovat muuttaneet tapojaan parempaan suuntaan terveysasioissa, arvioi Sitran ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi.

Hanhijärvi perustelee kantaansa muun muassa sillä, että muutama vuosi sitten avattu nettipalvelu terveyskirjasto on kerännyt paljon kävijöitä.

Terveydestä tietoa jakavan palvelun perustivat Sitra ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.

Taloussanomat 7.1. 2008 06:31

Kysely: Usko hallitukseen hiipunut

Kansa ei luota Matti Vanhasen hallitukseen yhtä paljon kuin aiemmin.

Kansalaisilla ei ole järin suurta luottamusta siihen, että hallitus toteuttaa heidän tärkeimpinä pitämänsä tavoitteet. Kyselystä kertoo Helsingin Sanomat verkkosivuillaan.

Vain 36 prosenttia vastaajista piti erittäin tai melko todennäköisenä, että hallitus toteuttaa kaikkein keskeisimmät tavoitteet. Melko epätodennäköiseksi menestysmahdollisuudet arvioi puolet. 14 prosenttia katsoi, että hallituksen edellytykset onnistua ovat erittäin epätodennäköiset.

Eniten hallitukseen luottavat keskustalaiset. Kokoomuslaisten enemmistö on jo kallistunut epäluottamuksen puolelle, vaikka vielä viime kesänä he olivat kaikkein luottavaisimpia. Epäluottamus on suurinta vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajien joukoissa.
Yli puolet vastaajista nimesi hallituksen tärkeimmäksi tai toiseksi tärkeimmäksi tavoitteeksi hyvinvointipalvelujen turvaamisen. Seuraavaksi eniten mainintoja sai köyhyyden ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen.

Suomen Gallup haastatteli Helsingin Sanomien kyselyä varten tuhatta suomalaista joulukuun alkupuolella.

STT- Keskisuomalainen 6.1.2008

Euroalueen inflaatio ylsi kolmeen prosenttiin

Euroalueen inflaatio eli kuluttajahintojen vuosinousu pysyi marraskuun lukemassaan joulukuussa.

Nousua kertyi alustavan tiedon mukaan vuositasolla 3,1 prosenttia.
Lukema on korkein yli kuuteen vuoteen. Hintoja nostivat etenkin kallis energia ja elintarvikkeet.
Euroopan keskuspankin tavoitteena on pitää inflaatio kahden prosentin tuntumassa.

Taloussanomat 4.1. 12:23

Asiantuntijat: Tuloerot kasvakoot

Presidentti Tarja Halosen huoli hyvinvoinnin epätasaisesta jakautumisesta ei saa vastakaikua: tutkijat pääosin hyväksyvät tuloerojen kasvun. Hyvätuloisimmat kasvattavat eroa palkansaajiin ansiokisassa.

Presidentti Tarja Halonen on huolissaan hyvinvoinnin säröilystä. Hän sanoi uudenvuodenpuheessaan, että vaikka kansantulo on kasvanut, väestöryhmien hyvinvointierot eivät ole hävinneet.

Halosen mukaan erot hyvinvoinnissa etenkin ääripäiden välillä ovat kasvaneet. Erityisen huolestuttavaa hänen mielestään on, jos lapset kärsivät tästä.

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen tutkijan Reijo Mankisen mielestä tuloerot kuuluvat asiaan. Etla on lähellä työnantajia oleva laitos.

-En lähtisi hirveästi kritisisoimaan maailmaa tässä suhteessa.

Hänen mukaansa hyvät tulot pääsääntöisesti kannustavat yrittämistä ja työntekoa.

-Eri asia on, ovatko mittasuhteet oikeat.

Mankisen mielestä sijoittamisen osinkotulot ovat "ihan hyväksyttäviä".

Myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Suoniemi hyväksyy tuloerojen kasvun tietyin edellytyksin.

-Jos tuloerojen kasvu tuo dynamiikkaa ja nopeaa kasvua, se ei ole niin haitallista. Jos kakkua vain jaetaan, se ei kasva.

Suoniemi pitää sen sijaan haitallisena, jos esimerkiksi tuloerot kasvavat verohelpotusten takia. Viime vuosikymmenen alussa pääomatulojen verotusta helpotettiin.

Palkkatuloja on muutettu pääomatuloiksi verouudistuksen jälkeen.

Tulonsiirrot, esimerkiksi työttömyysturva, eivät ole pysyneet esimerkiksi palkkatulojen nousun tahdissa.

Suoniemen mielestä on hyvä pitää huoli, että työn tekeminen on aina kannattavaa.

-Sosiaaliturvan perustasoa voidaan vähän nostaa, hän kuitenkin myöntyy.

Hyvätuloisin väestön kymmenys tienasi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 keskimäärin 52 085 euroa eli 68 prosenttia enemmän kuin vuonna 1994.

Isotuloisimpien ansiot koostuvat pääasiassa osingoista.

Sen sijaan pienituloisin kymmenys ansaitsi toissavuonna keskimäärin 9 462 euroa eli 18,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 1994.

2.1.2008 - Plaza.fi,Taloussanomat