Lehdistä saksittua 2007

Yli kaksi kolmasosaa torjuu Suomen Nato-jäsenyyden

Suomen kansan Nato-vastaisuus ei osoita laimenemisen merkkejä.

69 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen ei pidä pyrkiä Naton jäseneksi, käy ilmi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselystä.

Viime vuonna vastaava luku oli 67 prosenttia.

Tärkein syy Nato-jäsenyyden vastustukselle on se, että suomalaisten sotilaiden uskottaisiin joutuvan sotiin Suomen ulkopuolelle. Kannattajien keskeisin peruste on se, että Suomen puolustusvoimien ei katsota selviävän yksin.


STT - Iltalehti.fi 19.12.2007

Eduskunta hyväksyi valtuudet valtionyhtiöiden myyntiin

Julkaistu 18.12.2007

Eduskunta on hyväksynyt lopullisesti lain, joka antaa hallitukselle valtuudet luopua eräiden valtionyhtiöiden vähemmistöosuuksista. Lain perusteella hallitus voi halutessaan myydä valtion vähemmistöosuuksia muun muassa Rautaruukissa, Outokummussa ja Kemirassa.

Aiemmin omistusrajat ovat kyseisissä yhtiöissä olleet 10 - 20 prosenttia osakkeista. Valtion omistuksessa on edelleen merkittävästi vanhoja alarajoja enemmän osakkeita.

Lakiesitys hyväksyttiin hallituspuolueiden voimin äänin 113 - 66. Esitystä vastaan äänesti koko oppositio eli SDP, Vasemmistoliitto, Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset.

Kaikki hallituspuolueiden edustajat äänestivät muutoksen puolesta.

Valtionyhtiöiden myyntivaltuuksien lisäämisestä keskusteltiin edellisenä iltana eduskunnan palautekeskustelussa, joka venyi yölle asti.

Palautekeskustelussa vasemmisto-oppositio vastusti jyrkästi valtionyhtiöiden myyntivaltuuksein lisäämistä etenkin Rautaruukin kohdalla.

YLE Uutiset

Hoitojonot venyvät taas

60 prosenttia jonossa olevista potilaista odottaa pääsyä kirurgiaan.
Erikoissairaanhoidon jonot ovat taas kasvaneet. Stakesin selvityksen mukaan sairaanhoitopiireissä on 9 200 potilasta, jotka ovat jonottaneet hoitoon pääsyä yli puoli vuotta.
Viime toukokuussa kerättyihin sosiaali- ja terveysministeriön tietoihin verrattuna jonot ovat venyneet. Toukokuussa yli kuusi kuukautta hoitoa jonottaneita oli 5 500.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen TEOn ylijohtajan Jukka Männistön mukaan uusin kehityssuunta on huolestuttava, vaikka kokonaisuudessa jonot ovatkin lyhentyneet. Vielä lokakuussa 2002 yli puoli vuotta jonottaneita oli 66 000.
Sairaanhoitopiireistä pisimmät jonot ovat nyt Husin sairaaloissa, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, joissa kussakin jonottajia on yli tuhat.
60 prosenttia jonossa olevista potilaista odottaa pääsyä kirurgiaan.
Selvityksen mukaan neljää prosenttia lähetteistä käsitellään yli kolme viikkoa, vaikka lain mukaan hoidon tarpeen arviointi pitää aloittaa kolmen viikon sisällä siitä, kun lähete saapuu sairaanhoitopiirin sairaalaan.
Lisäksi 13 prosenttia ensimmäistä käyntiä odottavista potilaista on joutunut odottamaan yli kuusi kuukautta.
TEO pyysi kolmelta ongelmalliselta sairaanhoitopiiriltä jo lokakuussa selvityksen siitä, miksi erikoissairaanhoidon jonotusajat ovat pidentyneet ja mihin toimenpiteisiin niiden lyhentämiseksi on ryhdytty.
Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Kainuun maakunnan sairaanhoitopiirien vastauksia odotetaan TEOon vielä tällä viikolla.

Helsingin Sanomat 18.12.2007

UPM irtisanoo ja lomauttaa lisää työntekijöitä

Metsä- ja paperijätti UPM karsii Suomesta yli 100 ja ulkomailta yli 500 työpaikkaa. Lisäksi yhtiö lomauttaa satoja työntekijöitä.
Suomesta suljetaan useita paperikoneita väliaikaisesti. Luumäen jatkojalostustehtaan ja höyläämön lopettamiseksi on aloitettu yt-neuvottelut ja myös Kajaanissa säästetään.
Kanadassa Miramichin tehdas suljetaan kokonaan.
Yhteensä työpaikkoja häviää arviolta 680, näistä yli 500 Kanadasta. Kajaanissa vaarassa on 60 työpaikkaa ja Luumäellä 50, työpaikkoja vähenee myös Tampereelta.
Kajaanin tehtaalla suljetaan yksi sanomalehtipaperia tuottava kone kymmeneksi kuukaudeksi. Tehtaalla tehdään muitakin järjestelyjä, jotka johtavat siis todennäköisesti kymmenien työntekijöiden irtisanomisiin. Lomautettavia on arviolta 110.
Jämsänkoskella ja Tervasaaren tehtaalla Valkeakoskella aiotaan sulkea kummassakin yksi tarrapaperia tuottava kone enintään kolmeksi kuukaudeksi. Valkeakoskella lomautettujen määräksi arvioidaan noin 90 henkilöä ja Jämsänkosken tehtaalla noin 70 henkilöä.
Tampereella ja Australian Melbournessa tarralaminaattituotantoa tehostetaan ja noin 30 työpaikkaa katoaa.
Kanadalainen Miramichin tehdas on ollut suljettuna väliaikaisesti syksystä lähtien. Yksi paperikone menee kiinni kahdeksi kuukaudeksi myös Itävallassa.
UPM tiedotti uusista säästöistä tänään.
Toimenpiteillä tavoitellaan 50–70 miljoonan säästöjä. UPM perustelee säästöjä sillä, että sen tuotteiden kysynnän arvioidaan kasvavan ensi vuonna tätä vuotta hitaammin. Kustannukset sen sijaan nousevat.
UPM ilmoitti viime vuonna esimerkiksi lopettavansa Voikkaan tehtaan ja karsivansa tuhansia työpaikkoja Suomesta. Monet muut paperiyhtiöt ovat ilmoittaneet leikkauksista tänä vuonna.
 

Ruoan hinta nousee vauhdilla

Julkaistu 17.12.2007

Ruuan hinta on tänä vuonna noussut rajusti maailman elintarvikepörsseissä. Esimerkiksi Chicagon pörssissä riisin ja vehnän hinta on kaikkien aikojen huipussa. Soijapapujen hinta oli viimeksi samoissa luvuissa 34 vuotta sitten, kertoo talouslehti Financial Times verkkosivuillaan.

Euroalueella ruuan hinnan nousu oli marraskuussa 4,3 prosenttia. Ruuan kallistuminen oli tärkeimpiä syitä sille, että euroalueen inflaatio kiihtyi lokakuussa korkeimmilleen kuuteen vuoteen, 3,1 prosenttiin.

Lehden haastatteleman asiantuntijan mukaan ruuan hinta on noussut nyt nopeimmin sitten 1980-luvun alun, mutta varsinainen hintapiikki on silti tulossa ensi vuonna.

Ruuan hinnan nousulle on useita syitä. Maailman suuret kehittyvät taloudet ostavat yhä enemmän elintarvikkeita, joten kysyntä kasvaa. Toisaalta sadot ovat olleet huonojen säiden takia kehnoja, mistä seuraa, että elintarvikkeiden varastot ovat alhaiset. Lisäksi bioenergian tuotanto kilpailee elintarviketuotannon kanssa peltopinta-alasta ja raaka-aineista.

YLE Uutiset

Kymmenet valtuustot päättävät kuntaliitoksista
Julkaistu 17.12.2007

Kuntaliitoksista päätetään maanantaina kymmenissä valtuustoissa eri puolilla Suomea. Kaikkiaan valtuustot käsittelevät tänään 12 kuntaliitosta. Kuntien tulee jättää esitykset liitoksista sisäministeriöön joulukuun loppuun mennessä. Näin kuntaliitokset tulevat voimaan vuoden 2009 alusta.

Joukossa ovat muun muassa Joensuun, Enon ja Pyhäselän yhdistyminen, Joutsenon ja Lappeenrannan kuntaliitos sekä Heinolan, Hartolan ja Pertunmaan liitto.

Kuntien yhdistymistä pohditaan tänään myös Loimaalla, Alastarossa ja Mellilässä sekä Maskussa, Lemussa ja Askaisissa. Lisäksi yhdistymisneuvotteluja käydään Alajärvellä ja Lehtimäellä.

Muita liitosmahdollisuuksia pohtivia kuntia ovat Rusko ja Vahto, Mäntsälä ja Pukkila, Huittinen ja Vampula, Mynämäki ja Nousiainen, Kaarina ja Piikkiö sekä todennäköisesti myös Pöytyä ja Yläne.

Kuntien yhdistymispyrkimykset ovat osa vuoden 2012 loppuun mennessä toteutettavaa Kunta- ja palvelurakenneuudistusta.

YLE Uutiset

Unkarissa lakko terveysalan yksityistämistä vastaan

Julkaistu 17.12.2007

Unkarissa alkaa tänään maanantaina laaja lakko, jolla vastustetaan hallituksen aikomusta edistää terveydenhuollon yksityistämistä.

Lakkoon ovat yhtymässä Unkarin kansallinen junaliikenne, sairaalat, sadat koulut sekä osa linja-autoliikenteestä. lakon kestoa ei ole sovittu. Lakon kestoa ei ole vielä sovittu. Toisaalta lakon vaikutusta heikentää se, että Budapestin julkisen liikenteen työntekijät aikovat pysytellä töissä normaalisti.

Pääministeri Ferenc Gyurcsanyn johtama sosialistien ja liberaalien muodostama hallitus uskoo, että parlamentti hyväksyy tänään terveydenhuollon uudistamispaketin. Unkarin terveydenhuoltojärjestelmä kaipaa uudistamista, sillä vaikka palvelut periaatteessa ovat ilmaisia, potilaat joutuvat usein lahjomaan lääkäreitä. Lisäksi palvelujen laatu vaihtelee suuresti alueittain.

Yksityistämisen vastustajat pelkäävät, että terveydenhoito muuttuu voittoatavoittelevaksi bisnekseksi, jolloin köyhimpien kansalaisten palvelut heikkenisivät entisestään.

AP

Etlan tutkija: Kansan kahtiajako syvenee

Suomalaisten jakaantuminen hyvä- ja huono-osaisiin syvenee, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkija Hannu Kaseva. Syynä siihen on hänen mukaansa näköpiirissä oleva talouskehitys.

Taantumaa ei Kasevan mukaan ole odotettavissa ainakaan ensi vuonna. Taantuma tarkoittaa sitä, että bruttokansantuote pienenee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.

Kuitenkin sekä talouden että työllisyyden kasvu hidastuu, ja se vaikeuttaa erityisesti niiden elämää, joilla on jo nyt tiukkaa.

Kasvua heikentävät kansainvälisen talouden ongelmat, erityisesti Yhdysvalloissa, mutta myös tämän vuoden aikana sovitut palkankorotukset Suomessa.

Suurten palkankorotusprosenttien takia yritysten mahdollisuudet palkata uutta väkeä heikkenevät Kasevan mukaan selvästi. Isot prosentit eivät tuo erityisen suurta ostovoimaa palkansaajille, vaan inflaatio kiihtyy.

Inflaation myötä välttämättömien ostosten hinnat suurentuvat ja muun muassa sähkö kallistuu hallituksen energiaveropäätöksen takia.

Pitkäaikaistyöttömien on entistä vaikeampaa päästä työelämän syrjään kiinni, kun uusia työpaikkoja on jaossa aiempaa vähemmän.

"Ne, jotka ovat pulassa, ovat pian paljon suuremmassa pulassa", Kaseva sanoo. "Kansallinen yhteenkuuluvuus heikkenee", hän ennustaa.

HS:fi 4.12.2007

Sitran johtajien Venäjän-matkailustakin selvitys

Sitran hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Liisa Jaakonsaari (sd) aikoo kysyä Sitran seuraavassa hallintoneuvoston kokouksessa myös Sitran johtajien Venäjän-matkailusta. Ensi perjantaina pidettävän hallintoneuvoston kokouksen asialistalla on jo ennestään kysymys Sitran riskisijoitustoiminnan ulkoistamisesta entisille Sitran johtajille.
Hallintoneuvoston kokous aikaistettiin ensi viikon torstaista tämän viikon perjantaiksi. Hallintoneuvoston puheenjohtajan Seppo Kääriäisen (kesk) mukaan syynä ovat "julkisuudessa olleet väitteet". Niillä hän tarkoittaa

Helsingin Sanomissa julkaistua uutista, jonka mukaan kuusi Sitran entistä johtajaa on saanut hoitoonsa kymmeniä miljoonia euroja riskirahaa ilman kilpailutusta. Johtajat ovat näin moninkertaistaneet vuositulonsa.

Jaakonsaari kirjoittaa tiistaina julkaistussa blogissaan, että "vähän venäläiseen malliin johtajat ovat lähteneet 'yrittäjiksi' isolla pääomalla ja tietenkin hyvillä liksoilla."

Lisäksi esiin nousee vuoden 2005 Venäjän-matka, jota johtivat Sitran yliasiamies ja asiamies.

"Minua on pyydetty myös kysymään, mitä Esko Aho ja Kari Tolvanen tekivät takavuosina Irkutskissa. Käytössään heillä oli yksityiskone ja matka maksoi noin 100 000 euroa. Tolvasella on kuulemma oma hirsitalofirma, jota hän markkinoi Sitran matkoilla Venäjällä ja Kiinassa", blogissa sanotaan.

Jaakonsaari kehottaa panemaan Sitran matkat röntgeniin. "Ainakaan Sitraa valvovan eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajaa ei ole informoitu johtajien bisneksistä."

Tolvanen kiisti tiistaina Jaakonsaaren väitteet siitä, että Sitran matkalla olisi edistetty hirsitaloyhtiön liiketoimintaa.

"Olen varma, että edes puolella sanalla ei puhuttu yhtiöstä eikä edes hirsirakentamisesta", Tolvanen sanoo.

Tolvanen omistaa 45 prosenttia oululaisesta Oy Honkamajat Finland Ltd -nimisessä yhtiössä. Sen hallituksen puheenjohtaja hän oli vuodesta 1995 kevääseen 2007.

Tolvanen on lisäksi toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen Labora Oy:ssä, joka kaupparekisterin mukaan harjoittaa "puutavaran ja rakennusmateriaalien agentuuritoimintaa".

Tolvasen mukaan tällä yhtöllä ei kuitenkaan ole toimintaa.

Sitran järjestämälle Venäjän-matkalle osallistui tusinan verran suomalaisjohtajia ja matkaa taitettiin yksityisellä suihkukoneella.

Esko Aho ei tiistaina vastannut hänelle jätettyihin yhteydenottopyyntöihin.

HS.fi 4.12.2007

MTK pettynyt 141-ratkaisuun

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK on erittäin pettynyt maataloustukiratkaisuun

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk) ja EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel pääsivät eilen illansuussa sopuun kuusivuotisesta 141-tuesta Brysselissä. Tuen kokonaismäärä alenee vuosi vuodelta jakson loppuun saakka.

MTK:n johtokunnan mukaan ratkaisu on kaukana Suomen esityksestä. Johtokunnan mukaan komissaari ei ottanut huomioon, että vakavien vaikeuksien tuki on välttämätön Etelä-Suomen maatalouden jatkumiseksi.

MTK:n johtokunnan mukaan leikkaukset kohdistuvat raskaimmin sika- ja siipikarjatalouteen. Johtokunta pelkää, että ratkaisu vaarantaa elintarviketeollisuuden kotimaisen raaka-aineen saannin

verkkotie 28.11.2007 05:52

Työelämä raaistuu yhä kovemmaksi

Laki sairaanhoitajien pakkotyöstä on vain yksi esimerkki yhä kovemmaksi muuttuvasta työelämästä. Työhyvinvointi on heikentynyt, arvioi Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka.

Marja-Liisa Manka näkee, että työhyvinvointi on heikentynyt.

-Negatiivisia trendejä on hirveästi. Työn mielekkyys on vähentynyt, kiire on kasvanut ja pelolla johtaminen on yleistynyt.

Tilanne kärjistyi pahaksi sairaanhoitajien palkkakiistassa. Neuvottelut olivat pahasti jumissa, ja tilanne uhkasi kärjistyä ihmisten terveyttä rassaavaksi lakoksi.

Kiistassa näkyi Mankan mielestä, että pelisäännöt ovat koventuneet.

-Sairaanhoitajien kiistassa oli nähtävissä, että pannaan kovat piippuun.

Eduskunta ehti säätää pakkolain, joka antoi valtuudet määrätä sairaanhoitajia töihin.

Sairaanhoitopiirit jakoivat lääninhallituksille listat potilasturvatyöhön kutsuttavista sairaanhoitajista.

Laki antoi lääninhallituksille mahdollisuuden käyttää uhkasakkoja sairaanhoitajien saamiseksi töihin.

-Voi ihmetellä, että tällaista (pakkolakia) tarvitaan, sanoo Manka.

Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen puhui jokin aika sitten työelämän kovenevista vaatimuksista.

Viljasen mielestä jatkuvan muutoksen alla painiskelevat työyhteisöt vaativat työntekijöiltä koko ajan uutta osaamista.

Hänen mukaansa ihmisiltä imetään kerralla kaikki tietotaito ja sen jälkeen todetaan, että hän ei ole enää pätevä uusiin haasteisiin.

-Tuloshaasteet rasittavat ihmisiä. Jos johto ei siedä epäonnistumisia, niin se johtaa yksittäisten työntekijöiden syrjäyttämiseen, hän sanoi.

SAK:n johtaja Matti Tukiainen sanoi äskettäin Taloussanomat.fi:ssä, että työnantajat kiristävät pienen pelon turvin työtahtia.

-Ihmisten turvallisuudentunne on heikentynyt, sanoi Tukiainen.

Työntekijäjärjestöjen kyselytutkimuksen mukaan palkansaajat kritisoivat eniten sitä, että työpaikat eivät ole pysyviä eivätkä varmoja.

Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne puolestaan sanoi Taloussanomissa, että Nokian toimihenkilöt järjestäytyvät työnantajansa pelossa salaa.

-Nokia ei suhtaudu hirveän suopeasti järjestäytymiseen, hän totesi.

Työntekijöitä vuosia piinannut saneerausaalto ei ole vieläkään ohi. Saneeraus etenee nyt metsäteollisuudessa.

Liikkeellä on nyt Stora Enso. Se kertoi jokin aika sitten sulkevansa tuotantoa ja laittavansa pihalle väkeä. Aiemmin saneerauksista ilmoittivat M-real ja UPM.

Jo pitkään väkeä on sanonut irti kovasti teknologiateollisuus, joka on siirtänyt tuotantoa ulkomaille.

Esimerkiksi kännykänosia valmistava Perlos lopetti kokonaan tuotannon Suomesta.

22.11.2007 Plaza.fi

Neuvottelut maataloustuesta jatkuvat
Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk) neuvottelee päivällä Brysselissä Etelä-Suomen 141-maataloustuen jatkosta
Anttila neuvottelee vakavien vaikeuksien tuista EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer-Boelin kanssa.

Anttilan on tarkoitus tehdä komissiolle uusi ehdotus Etelä-Suomen maataloustuen tasosta ja kestosta. Neuvotteluista odotetaan kuitenkin vaikeita, sillä Fischer-Boel on painottanut, että 141-tuki on väliaikaisratkaisu.

Komissio pitää tukea kilpailua vääristävänä. Suomen tulkinnan mukaan tuki on pysyvä korvaus vaikeista ilmasto-oloista.

22.11.2007 07:13 Verkkotie

Hornborg ei hyväksy komission 141-koplausta MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg ei hyväksy, että EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel sekoittaa muut jäsenmaat neuvotteluihin Etelä-Suomen maatalouden 141-tuesta.

Tiistaina MTV 3:n haastattelussa Fischer Boel sanoi etsivänsä 141-ratkaisua, joka kelpaa muille jäsenmaille.
Hornborg tähdentää, että 141-tuki on Suomen EU-liittymissopimuksen mukaan pelkästään Suomen ja komission välinen asia.
”Maatalouskomissaarin tulee edustaa 141-neuvotteluissa vain komissiota, ei Tanskaa ja Ruotsia.”

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) torjui syksyllä 141-ratkaisun koplaamisen EU:n perussopimuksen hyväksymiseen nimenomaan sillä perusteella, että 141 on Suomen ja komission asia, kun taas perussopimus on EU-neuvoston eli kaikkien jäsenmaiden asia.
Nyt komissio on itse koplaamassa 141-neuvotteluita, Hornborg ihmettelee. Hän vaatii pääministeri Vanhasta tekemään neuvotteluasetelman selväksi EU-komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson kanssa. ”Vähintäänkin sen.”

Televisiohaastattelussa Fischer Boel esitti, että Suomea pitää verrata naapurimaa Ruotsiin, jolla ei ole vastaavia tukia.
Hornborg sanoo selvittäneensä nimenomaan tämän vertailun mahdottomuutta, kun hän viimeksi tapasi maatalouskomissaarin. Ruotsin maataloudesta yli 90 prosenttia on etelämpänä kuin eteläisin Suomi.

Pohjoisen Ruotsin maatalous on puolestaan suurissa vaikeuksissa, koska EU-jäsenyysneuvotteluissa Ruotsi ei edes esittänyt sille tukea. Suomen ja lopulta EU-jäsenyydestä kieltäytyneen Norjan siivellä se olisi sen silloin kyllä saanut.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) neuvottelee 141-ratkaisusta maatalouskomissaari Fischer Boelin kanssa torstaina.
Hornborg evästää ministeriä neuvotteluihin muistuttamalla, että Suomen esitys on hallituksen ja tuottajajärjestöjen yhdessä laatima, ja esitys on vankasti perusteltu. ”Siitä ei saa tinkiä.”

MTK on toimittanut sekä ministerille että komissaarille lisätietoa vielä tälläkin viikolla. Sen lisäksi Hornborg lähetti maanantaina 141-kirjeen komissaari Fischer Boelille. Myös EU-jäsenyysneuvottelijat ovat lähettäneet ministerille ja komissaarille kirjeen, jossa selostetaan artiklan 141 synty ja tarkoitus.

Ministeri Anttila arvioi viime viikon lopulla, että 141-ratkaisusta ei sovita vielä tämän viikon torstain neuvottelussa.

Maaseudun tulevaisuus 22.11.2007

Animalia: Eläinkokeiden määrä kasvussa EU:ssa

Eläinsuojelujärjestö Animalian mukaan eläinkokeiden määrä on kasvussa EU:ssa.

EU:n komission tuoreen raportin mukaan eläinkokeiden määrä nousi vuosien 2002-2005 välillä 12,1 miljoonaan. Vielä vuonna 2002 määrä oli 10,7 miljoonaa. Animalian mukaan määrän kasvua eivät selitä yksin uudet EU-maat.

"On merkillepantavaa, että eläinkokeiden määrä on kasvussa, kun samanaikaisesti eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä kuten soluviljely- ja tietokonepohjaisia malleja on käytettävissä enemmän kuin koskaan aiemmin. Samalla eurooppalaiseen yleissopimukseen, koe-eläindirektiiviin ja esimerkiksi Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteiksi ja velvoitteiksi eläinkokeiden minimoiminen ja korvaaminen vaihtoehtoisilla menetelmillä", Animalian tiedotteessa todetaan.

Komission raportin mukaan esimerkiksi kosmetiikan eläinkokeiden määrä lisääntyi vuodesta 2002 peräti viisikymmentä prosenttia. Animalian mukaan kehitys on huolestuttavaa, sillä vuodesta 2004 alkaen kosmetiikan lopputuotteiden testaaminen EU:n alueella on ollut lainsäädännöllä kiellettyä.

Laajasta vastustuksesta huolimatta koirien ja apinoiden käyttö koe-eläiminä ei ole vähentynyt. Animalian mukaan koiria käytettiin vuonna 2005 kokeissa yli 24 000 yksilöä ja apinoita yli 10 000 yksilöä.

EU-maista eniten eläinkokeita tekee Ranska. Seuraavaksi eniten kokeita tekevät Britannia ja Saksa.

Verkkotie 21.11.2007

UNHCR:n vertaileva tutkimus turvapaikkasäännösten soveltamisesta EU-maissa

YK:n pakolaisjärjestön selvityksen mukaan jäsenmaat tulkitsevat vaihtelevasti esimerkiksi sitä, milloin turvapaikanhakijan voidaan olettaa hakevan turvaa oman maansa sisältä. Lakien ja käytännön välinen kuilu on kurottava umpeen, UNHCR jyrähtää.

UNHCR:n marraskuussa julkaisema tutkimus selvittää niin kutsutun määritelmädirektiivin ("qualification directive") toimeenpanoa viidessä EU:n jäsenmaassa. Selvitys paljastaa huomattavia eroja kansainvälistä suojelua koskevien toimenpiteiden kansallisessa soveltamisessa. Järjestön mielestä tulos on huolestuttava, sillä turvapaikanhakijoiden pitäisi voida luottaa siihen, että hakemus käsitellään samalla tavalla kaikissa 27 jäsenmaassa

Määritelmädirektiivi hyväksyttiin vuonna 2004, ja sitä pidetään kaavaillun EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän peruskivenä. Direktiivi määrittelee kriteerit, joita EU:ssa tulisi käyttää päätettäessä turvapaikanhakijan oikeudesta kansainväliseen suojeluun
Tutkimus tarkastelee määritelmädirektiivin keskeisimpien säännösten toimeenpanoa viidessä jäsenvaltiossa: Kreikassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa ja Slovakiassa. Nämä valtiot vastaanottivat yhteensä noin puolet EU:ssa viime vuonna tehdyistä turvapaikkahakemuksista.

"Vaikka johdonmukaisuus on kohentunut, jäsenvaltioilla on hyvin erilaisia tulkintoja muutamista direktiivin keskeisistä elementeistä, jotka voivat ratkaista sen, saako henkilö kansainvälistä suojelua Euroopassa", sanoo UNHCR:n alueellisen toimiston johtaja Judith Kumin Brysselistä.

Vuoden 2007 maaliskuun ja heinäkuun välisenä aikana tutkijat kävivät läpi yli 1400 yksittäistä turvapaikkahakemusta sekä haastattelivat viranomaisia, lakimiehiä ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Tarkastelun kohteena olevat turvapaikkahakemukset olivat Afganistanista, Kolumbiasta, Irakista ja Venäjän federaatiosta lähteneiltä hakijoilta.

Tulokset ovat ristiriitaisia. Judith Kuminin mukaan tavoitteita on saavutettu siltä osin, että jäsenvaltioiden turvapaikkapäätökset ovat aiempaa yhtenäisempiä.

21.11.2007 oneworld.net

Oxfam varoittaa kehitysmaita EU:n kauppasopimuksista 
Euroopan unionin tarjoamat kauppasopimukset vaarantavat monen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maan taloudellisen kehityksen, kansalaisjärjestö Oxfam varoittaa. EU:n kehitysministerit keskustelevat niin sanotuista EPA-sopimuksista tänään tiistaina.

20.11.2007 Oxfam Press/ OneWorld UK

Järjestöt vaativat EU:lta lasten oikeuksien strategiaa

Lasten oikeuksien päivänä (20.11) kansainvälinen Child Rights Action Group muistuttaa, että yli miljardi lasta elää köyhyydessä, heistä yli 18 miljoonaa Euroopassa. Ryhmä vaatii, että EU:n tulisi saada aikaan lasten oikeuksien strategia vuoden 2009 loppuun mennessä.

Lasten oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta YK:n lastenoikeuksien julistuksen hyväksymisen vuosipäivänä. Vuonna 1989 voimaan tullut sopimus saavuttaa tänä vuonna täysi-ikäisyyden ja on maailman ratifioiduin kansainvälinen sopimus. Yhdysvaltoja ja Somaliaa lukuun ottamatta kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sopimuksen.

Lapsen oikeuksien päivän kunniaksi Plan avaa Kemin kaupungin kirjastossa näyttelyn lapsen oikeuksista. Viime vuonna tapahtumissa ja päiväkodeissa eri puolella maata kiersi lasten oikeuksien matkalaukku, johon lapset työstivät taiteellisia näkemyksiään YK:n lapsen oikeuksien artikloista. Matkalaukun sisällöstä on nyt koottu vuorovaikutteinen näyttely, joka on esillä Kemissä 1.12 asti, jonka jälkeen näyttely jatkaa matkaansa ympäri Suomea.

Planin lastenhallitus toivoo lasten oikeuksien päivälle lisää näkyvyyttä Suomessa. Lastenhallitus onkin tehnyt aloitteen päivän saamiseksi viralliseksi liputuspäiväksi. 15 kansanedustajaa on allekirjoittanut Lastenhallituksen vetoomuksen liputuspäivän puolesta. Marraskuun alussa Lastenhallitus toimitti hakemuksen ja vetoomuksen liputusasioista päättävälle sisäasiainministeriölle.
Lasten oikeuksia poljetaan edelleen maailmanlaajuisesti. Yli miljardi lasta elää köyhyydessä, 18 miljoonaa heistä Euroopassa. EU-maiden johtajat ovat ottaneet merkittävän askeleen lasten oikeuksien edistämisessä sisällyttämällä ensimmäistä kertaa lasten oikeudet EU:n sisäisiin ja ulkoisiin tavoitteisiin joulukuussa allekirjoitettavan Lissabonin sopimuksen tekstiin.

Järjestöjen kansainvälinen Child Rights Action Group, johon Plan kuuluu, vaatii EU:lta lisätoimia lasten oikeuksien hyväksi. Ryhmä esittää, että Euroopan Komission tulisi aloittaa konsultaatiot lasten oikeuksien EU strategian aikaansaamiseksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Lisäksi ryhmä ehdottaa Lasten oikeuksien koordinaatio yksikön perustamista Euroopan Komissioon ja lasten osallistamista EU:n päätöksentekoon.
19.11.07 Plan -Suomi

Kolmannes ikänaisista elää köyhyysrajan alapuolella

Jopa kolmannes yli 75-vuotiaista suomalaisnaisista elää EU:n köyhyysrajan alapuolella.
Kelan asiantuntija-arvion mukaan eläkeläisten köyhyys painottuu kansaneläkeläisiin. Suurin ryhmä ovat ikääntyneet, yksin elävät naiset.

- Kyseessä ovat naiset, jotka ovat hoitaneet kotona perhettä ja työura on jäänyt lyhyeksi tai sitä ei ole ollenkaan, kertoo Kelan tutkimusprofessori Katri Hellsten.

EU:n käyttämä köyhyysraja alittuu, jos yksin asuvan ihmisen tulot ovat vuodessa korkeintaan noin 11 000 euroa.

Vanhuuseläkkeenä pelkkää kansaneläkettä saa noin 35 000 naista ja 4 000 miestä. Kansaneläke on on yksin asuvilla noin 500 euroa kuussa.

Johtaja Hannu Uusitalo Eläketurvakeskuksesta myöntää, että kansaneläke on jäänyt 1980-luvun lopun jälkeen reilusti muusta tulokehityksestä.

Pienistä tuloista huolimatta eläkeläisiä käy Stakesin tietojen mukaan vain harvoin toimeentulotukiluukuilla.

- Heissä on ihmisiä, jotka ovat tyytyneet ja joutuneet tyytymään koko ikänsä verraten vähäiseen toimeentuloon. Me emme tiedä paljoakaan tästä joukosta, toteaa Uusitalo.

STT KS.fi 18.11.2007

Greenpeace: Uusi reaktori paha virhearvio
Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan Olkiluotoon rakennettava reaktori on paha virhearvio.
Suurten sähköntuottajien etujärjestö Elfi arvioi, että Olkiluodon kolmannen reaktorin myöhästyminen maksaa sähkönkäyttäjille kolme miljardia euroa.

Greenpeace pitää laskelmaa osoituksena siitä, että uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen perustuva ratkaisu olisi tullut suomalaisille reilusti halvemmaksi, jos se olisi valittu vuonna 2001. Järjestön mukaan suomalaiset peloteltiin hyväksymään uusi ydinvoimala valheellisilla väitteillä vaihtoehtojen korkeista kustannuksista.

"Uusiutuviin ja energiansäästöön perustuva energiapolitiikka myönnettiin Olkiluoto 3:sta käydyn keskustelun aikana täysin mahdolliseksi, mutta sen piti olla puoli miljardia euroa kalliimpaa kuin ydinvoimalan rakentaminen. Nyt asetelma on kääntynyt täysin päälaelleen", Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta sanoo.

Greenpeacen mukaan Suomi on biokaasun ja tuulivoiman kehittelyssä EU:n pohjasakkaa.

"Olkiluoto 3:n aiheuttamat taloudelliset tappiot eivät ole yksittäistapaus, vaan sama riski on missä tahansa uudessa reaktorihankkeessa", Myllyvirta sanoo.

Verkkotie 12.09.2007

Ruuan hinta uhkaa nousta rajusti

Ruuan hintaan on odotettavissa jo vuodenvaihteessa reippaita korotuksia.
Helsingin Sanomien mukaan kotimaisen lihan ja lihatuotteiden hinta nousee todennäköisesti kymmenen prosenttia. Maitotuotteiden hinnannousu voi hipoa jopa kahtakymmentä prosenttia, ja leivän hinnan uskotaan nousevan lähivuosina yhtä paljon.

Korotusten syynä on viljan hinnan voimakas nousu maailman viljapörsseissä.

Suomessa korotuspaineita lisää myös se, ettei elintarviketeollisuus ole pitkään aikaan korottanut hintoja, vaikka energian hinta ja työvoimakustannukset ovat nousseet.

Verkkotie 12.09.2007

Katsastusmaksut nousseet rajusti Katsastusmaksut ovat nousseet rajusti vapaan kilpailun aikana.
Ajoneuvohallintokeskuksen mukaan henkilöauton määräaikaiskatsastus on nykyään kaksi ja puoli kertaa kalliimpaa kuin se oli ennen katsastuksen vapauttamista kilpailulle. Katsastuksen hinta noussut keskimäärin seitsemän prosenttia vuodessa.

Ajoneuvohallintokeskuksen tilaamasta tutkimuksesta selviää myös, että katsastusalan yritykset ovat yleensä erittäin kannattavia.

Tutkimuksessa haastateltujen katsastusalan edustajien mukaan hintojen kallistuminen johtuu lähinnä työvoimakustannusten noususta. Haastateltujen mukaan myös katsastuksen työvaiheet ovat lisääntyneet ja katsastukseen kuluva aika on lähes kaksinkertaistunut.

Katsastusala avautui kilpailulle vuonna 1994

Verkkotie 12.09.2007

Tuomioja arvostelee Häkämiestä

Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) arvostelee kovin sanoin puolustusministeri Jyri Häkämiestä (kok).
Tuomioja sanoi Ylen radiouutisten haastattelussa, että Häkämiehen Venäjää kosketelleet turvallisuuspoliittiset lausunnot Yhdysvalloissa osoittavat "todellista harkintakyvyn puutetta".

Häkämies puhui amerikkalaisille turvallisuuspolitiikan asiantuntijoille parhaillaan käynnissä olevalla Yhdysvaltain-vierailullaan. Häkämiehen mukaan Venäjä on Suomen suurin turvallisuuspoliittinen haaste.

Tuomiojan mielestä Häkämiehen puhe sisälsi "hyvin yksipuolisen arvion täysin väärässä paikassa". Tuomiojan mukaan Häkämies aiheutti kuitenkin vahinkoa vain "lähinnä itselleen".

Suomen Atlantti-seuraa edustava kolumnisti Olli Kivinen puolestaan ymmärtää Häkämiehen puheita. Kivinen sanoi TV1:n aamulähetyksessä, että ulkopoliittisessa keskustelussa ollaan nyt siirtymässä pois varovaisesta rivien välissä puhumisesta

Verkkotie 7.9.2007

Häkämies: Venäjä Suomen suurin haaste

Puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok) mukaan Venäjä on Suomen suurin turvallisuuspoliittinen haaste.
Häkämies puhui amerikkalaisille turvallisuuspolitiikan asiantuntijoille parhaillaan käynnissä olevalla Yhdysvaltain-vierailullaan. Ylen uutisten mukaan arvovaltaiselle yleisölle puhunut Häkämies listasi pitkän luettelon Venäjän aiheuttamia uhkia.

Häkämiehen mukaan Venäjä nähdään Suomessa kuitenkin myös mahdollisuutena, eikä pelkästään haasteena.

Häkämiehen mukaan Suomelle sopisi parhaiten, että sotilasliitto Naton ja EU:n puolustusyhteistyö vahvistuisi. Häkämiehen mukaan Suomelle kansallinen etu on kuitenkin tärkein

Häkämies tapaa tänään Washingtonissa Yhdysvaltain puolustusministerin Robert Gatesin

Verkkotie 07.09.2007

Valtaosa haluaa lihapakettiin tiedon geenirehusta

Valtaosa suomalaisista haluaa tietää, jos myynnissä olevan lihan tuotantoon on käytetty geenimuunneltua rehua. Asia käy ilmi Aamulehden Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Vastaajista 87 prosenttia halusi lihapakkaukseen merkinnän geenimuunnelluista aineista ja rehusta. EU-lainsäädäntö ei kuitenkaan nykyisellään vaadi merkintää.

Lihateollisuus tyrmää ajatuksen pakkausmerkinnöistä.

"Teollisuuden näkemys on, että vapaaehtoisiin merkintöihin ei lähdetä", Suomen Lihateollisuusyhdistystä edustava johtaja Pasi Lähdetie kertoo.

Maataloustuottajien etujärjestö MTK on vaatinut elintarvikkeisiin vapaaehtoista merkintää, jos muuntogeeniä on käytetty tuotteen tuotantoketjussa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk) on kertonut asettavansa ensi viikolla asiaa käsittelevän selvitysryhmän. Sen on tarkoitus ottaa kantaa muun muassa vapaaehtoiseen merkintään, joka kertoisi, että tuote on valmistettu geenimuuntelemattomista aineksista.

stt - HS.fi 19.8.2007

Kiinalaisvaatteista löytyi suuria myrkkypitoisuuksia

Wellington. Uusiseelantilaiset tutkijat ovat löytäneet vaarallisia määriä myrkkyjä Kiinasta tuoduista lastenvaatteista. Villa- ja puuvillavaatteista löydettiin formaldehydin pitoisuuksia, jotka ylittävät 500-kertaisesti Maailman terveysjärjestön WHO:n turvalliseksi määrittelemän rajan. Asiasta kertoi sanomalehti Sunday Star-Times.
Target-ohjelman tutkimuksessa kävi ilmi, että Kiinassa testatuista vaatteista 10 prosenttia sisälsivät kemiallisia jäämiä. Osassa lasten vaatteissa oli ihoa vahingoittava pH-taso.

Formaldehydi on kemikaali, jota on käytetty silottamaan vaatteita. Kemikaalille altistuminen voi aiheuttaa silmien, ihon ja nenän ärsytystä, hengitysongelmia, astmaa ja syöpää.

stt-dpa - HS.fi 19.8.2007

Yksityiset hoivakodit houkuttelevat pääomasijoittajia

Yksityisiä hoivakotipalveluja tarjoavat yritykset ovat kasvaneet voimakkaasti koko 2000-luvun ajan, kertoo Kauppalehti. Analyysiyhtiö Balance Consultingin keräämien tietojen mukaan kasvu on ollut lisäksi kannattavaa, sillä alan keskimääräisen yrityksen liikevaihto kasvoi viime vuonna 15,9 prosenttia. Liiketulos oli kymmenen prosenttia liikevaihdosta.

Lehden listaamiin hoivakoteihin kuuluu ikääntyvien asumispalveluja, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien hoivakoteja sekä lapsille ja nuorille tarkoitettuja perhekoteja. Suurin kasvualue on ikääntyvien asumispalveluissa.

Hoivakotien tuoma tuotto sijoitetulle pääomalle oli viime vuonna keskimäärin 27,5 prosenttia ja omalle pääomalle 32,7 prosenttia.

"Lukujen perusteella tämä vaikuttaa ideaalibisnekseltä. Pirstaleinen ala ja pienten, mutta kannattavien yritysten suuri määrä tekee hoivakodeista mielenkiintoisia kohteita pääomasijoittajille", sanoo Balance Consultingin pääanalyytikko Ari Rajala.

Alan markkinajohtaja Medivire Hoiva kasvatti liikevaihtoaan viime vuonna 15,8 prosenttia ja teki 881 000 euron liiketuloksen.

stt- Hs.fi 16.8.2007

DNA haluaa irtisanoa 120 työntekijää

Puhelinoperaattori DNA aloittaa yt-neuvottelut.
Yhtiö arvioi, että neuvottelut johtavat noin 120 työntekijän irtisanomiseen ensi vuoden loppuun mennessä.

Irtisanomisuhka koskee kiinteästä puhelinverkosta vastaavaa yksikköä. Neuvottelut eivät koske matkapuhelinyksikköä. DNA:n mukaan supistusten maantieteellinen jakautuminen selviää vasta yt-neuvotteluissa.

STT- Iltalehti.fi 15.8.2007

Hallitusta vaaditaan turvaamaan palvelut

Tuoreen kyselyn mukaan hallitukselta odotetaan toimia palveluiden turvaamiseksi.

Kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsenistä pitää tärkeänä, että julkiset palvelut turvataan myös jatkossa. Yhtä suuri joukko pitää toimia sosiaaliturvan vahvistamiseksi erittäin tärkeinä.

Puolet kyselyyn vastanneista haluaa, että hallitus tasoittaa tuloeroja ja edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Vain kolmasosa kyselyyn vastanneista haluaisi keventää tuloverotusta.

STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mukaan kyselyn tulokset osoittavat, että hallituksen menestymistä tullaan arvioimaan ennen kaikkea työllisyyskehityksen mukaan.

"Nykyisen kauppa- ja teollisuusministeriön ja työministeriön pohjalta rakennettavan uuden ministeriön tulee onnistua työelämän kehittämisen, uusien innovaatioiden ja työpaikkojen syntymisen sekä aktiivisen työllisyyspolitiikan suhteen", Mäenpää sanoo.

Mäenpään mukaan kyselyn tuloksista on myös luettavissa huoli hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.

"Kansalaiset eivät usko malliin, jossa henkilöresursseja leikataan ja samalla vakuutetaan, että palvelutaso ei laske. Lisäksi suomalaiset pitävät julkisen sektorin palvelutuotantoa tärkeänä", Mäenpää sanoo.
Verkkotie 14.08.2007

Vaikeimmin työllistettävien määrä uhkaa kasvaa

Työllistämistuen määrärahojen siirtäminen julkiselta sektorilta yksityiselle uhkaa kasvattaa vaikeimmin työllistettävien määrää.
Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin sanoo sanomalehti Keskisuomalaisessa, että työllistämisen painopiste siirtyy nyt helpommin työllistettäviin. Wallinin mukaan uhkana on, että vaikeasti työllistettävien suhteellinen määrä kasvaa.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen puolestaan varoittaa, että työllistämistuen määrärahojen siirtäminen julkiselta sektorilta yrityksille voi pudottaa vaikeasti työllistyvät kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Hallitusohjelman mukaan julkisen sektorin työllistämistukirahoja leikataan sadalla miljoonalla eurolla seuraavan neljän vuoden kuluessa. Samalla yksityisen sektorin tukea lisätään.

Verkkotie 14.08.2007

Helsingin Veden entiselle toimitusjohtajalle lahjussyyte

Helsingin Veden entinen toimitusjohtaja Timo Kulmala saa syytteen lahjusten ottamisesta, kertoivat Nelosen uutiset eilen. Kulmalan epäillään saaneen Helsingin Veden käyttämiltä urakoitsijoilta ilmaisia maansiirto- ja kaivuupalveluja noin 15 000 euron arvosta. Syyte liittyy Kulmalan Itä-Helsingissä sijaitsevan omakotitalon rakentamiseen. Talon rakentamisen aikaan Kulmala oli Helsingin Veden toimitusjohtaja. Hän erosi virastaan juuri ennen kuin hänet olisi erotettu, ja myös kaksi hänen alaistaan irtisanottiin.

Syyttäjä on nostanut syytteitä myös muista Helsingin Veden toimintaan liittyneistä taloudellisista väärinkäytöksistä, joukossa syyte törkeästä petoksesta.

Vuosia jatkuneet epäselvyydet Helsingin Veden toiminnassa paljastuivat, kun Helsingin kaupunki sai asiasta ilmiannon.

HS.fi 13.8.2007

Geenirehulla tuotettua lihaa on jo suomalaispöydissä

Geenimuunnellulla rehulla eli gm-rehulla tuotettua lihaa myydään Suomessa. Maaseudun Tulevaisuus kirjoittaa, että esimerkiksi HK Ruokatalon tuotemerkillä myytävästä lihasta osa on kasvatettu geenisoijalla.HKScan aloitti vuodenvaihteessa tuotannollisen yhteistyön Suomen ja Ruotsin välillä. Osa Suomessa myytävien HKScanin lihatuotteiden lihasta on ruotsalaista. Scanin aiempi omistaja Swedish Meats hyväksyi geenisoijan käytön jo pari vuotta sitten.

Käytännössä kaikki Suomeen tuotu sianliha on kasvatettu gm-soijalla, mutta myös suomalaissikoja ruokitaan gm-rehulla. Suomessa rehualanyritys Feedex on jo puolitoista vuotta myynyt geenimuunneltua soijaa parillekymmenelle suomalaiselle sikatilalle, kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuus.

Geenimuunnellun soijan tuonti sianrehun raaka-aineeksi on EU:ssa laillista. Rehun pakkauksissa on gm-merkintä. Gm-rehulla kasvatettu liha sen sijaan ei tarvitse erillistä merkintää. Pakkausmerkinnöistä on viime aikoina käyty keskustelua, ja muun muassa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk) on vaatinut merkintöjä lihapakkauksiin.

stt - HS:fi 13.8.2007

Nagasaki varoitti ydinaseiden leviämisen vaaroista

Nagasakin kaupungin johto varoittaa ydinaseiden leviämisestä ja kansainvälisen ydinsulkujärjestelmän hajoamisesta.

Kaupungin pormestarin mukaan monet maat tavoittelevat itselleen ydinaseita käyttäen tekosyynä tarvetta itsepuolustukseen. Osansa moitteista saivat niin Pohjois-Korea, Israel ja Iran kuin muutkin ydinasevallat.

- Kansainvälinen ydinsulkujärjestelmä on kriisissä ja se uhkaa sortua. Mitä enemmän ydinasevaltoja on, sitä suuremmaksi kasvaa ydinaseiden käyttämisen ja ydinteknologian vuotamisen riski, moitti pormestari Tomihisa Taue.

Nagasaki hiljeni aamupäivällä muistamaan 62 vuoden takaisen atomipommituksen uhreja. Yhdysvallat pudotti kaupunkiin 9. elokuuta 1945 atomipommin, joka tappoi yli 70 000 ihmistä.

(STT-AFP) - KS:fi 9.8.2007

MTK:n johtaja: Itse en käyttäisi geenirehua Viljelijöiden etujärjestölle MTK:lle muuntogeenit ovat hankala asia. Järjestö vaalii Suomen mainetta puhtaan ruoan maana, mutta samaan aikaan olisi ajettava viljelijöiden taloudellisia etuja.

Puheenjohtaja Michael Hornborgin mukaan järjestön sisällä geeneistä on monenlaisia mielipiteitä. Maidontuottajat eivät halua käyttää muunneltua rehua, kun taas sikalanomistajat kannattavat geenirehua. Luomuvaliokunta vastustaa ankarasti kaikenlaista manipulointia.
"Itse analysoin tilannetta arvomaailmakeskustelun pohjalta. Suomalainen ruoka on terveellistä, turvallista ja puhdasta, joten sen kanssa muuntogeeninen rehu on ristiriidassa", Hornborg sanoo.

"Kuitenkin lopulta kysymys on kustannuksista, sillä muuntogeeninen rehu on halvempaa. Jos ulkomailta tuodaan halpaa raaka-ainetta, meidän on pysyttävä kilpailussa vastaavilla tuotteilla."

Hän vertaa tilannetta ydinvoimaan. "Moni vastustaa sitä, mutta sähkölaskun tullessa halvin vaihtoehto valitaan – riskeistä huolimatta."
"Itse en käyttäisi kotitilallani gmo-rehua, koska sen pitkäaikaisia vaikutuksia ei ole riittävästi tutkittu. Jos siitä seuraa ikävyyksiä, en halua jäseniämme syytettävän. Annetaan isojen maiden touhuta ensin, me ehdimme perässä."

Hornborgin mielestä kuluttajien on saatava tietää, mitä ruoka sisältää. "Jos suomalaiselta lihalta vaaditaan geenimerkki, se on löydyttävä myös ulkomaisesta tuotteesta."

Ensi viikolla MTK:n johtokunta keskustelee muuntogeeneistä ja joutunee ottamaan asiaan myös kantaa. "Jos Suomi hyppää gmo-junaan, päätöstä ei voi enää peruuttaa."

7.8.2007 helsingin sanomat

Suomi siirtyy syksyllä geenirehulla kasvatettuun sianlihaan

Forssassa osoitettiin maanantaina mieltä geenirehua vastaan. Kohteena oli LSO Foods, joka aloittaa muuntogeenisen soijan tuonnin sikojen rehuksi.

Suomalaiset kuluttajat ryhtyvät syksyllä syömään sianlihaa, joka on kasvatettu muuntogeenisellä (gmo) rehulla. Asiakkaat eivät sitä huomaa, sillä lihapakkauksiin ei merkitä tietoja rehun alkuperästä.

Lounaissuomalainen LSO Foods ilmoitti heinäkuussa, että se rupeaa tuomaan siankasvattajilleen muuntogeenistä soijarouhetta. LSO toimittaa lihaa HK Ruokatalolle ja Järvi-Suomen Portille.

Myös HK:n kilpailija Atria siirtyy lähiaikoina muuntogeeniseen rehuun. Toimitusjohtaja Matti Tikkakosken mukaan gmo:hon ajaa taloudellinen paine.

Kun maan suurimmat ruokatalot siirtyvät geenirehuun, alan pienemmille yrittäjille ei jää vaihtoehtoja. Vähitellen koko Suomi siirtyy geenirehulla tuotettuun sianlihaan.

Atrian sopimustuottajat eivät vielä syötä eläimilleen gmo-rehua. "Mutta mekin aloitamme sen tuonnin", Tikkakoski kertoo.

Hän perustelee tulevaa tuontia sillä, että muuntelematonta rehua on vaikea saada, ja sen hinta nousee nopeasti. Hänen mielestään gmo-rehulle ei siksi ole realistisia vaihtoehtoja.

Tikkakosken mukaan kauppoihin ei ole mahdollista toimittaa sekä muuntogeenisiin rehuihin perustuvia että tavanomaisia sianlihatuotteita. Kun Suomeen rahdataan soijaa, maailman satamissa geeni- ja tavalliset pavut menevät jossain vaiheessa sekaisin.

Tikkakosken mukaan Atrian sopimustuottajista yhdeksän kymmenestä suhtautuu myönteisesti gmo-rehuun.

LSO Foodsin toimitusjohtaja Tero Hemmilä muistuttaa, että Suomen lihankulutuksesta 15 prosenttia tuodaan ulkomailta. "Mitä todennäköisimmin tämä eläin, josta tuote on tehty, on syönyt gmo-rehua. Eli gmo on jo kuluttajan ruokapöydässä", hän sanoo.

Hän laskee, että kotimaista, gmo-soijaa syönyttä sikaa toimitetaan kauppoihin syksyllä. LSO:n tuotteisiin ei panna merkintää geenien sormeilusta.

"EU:n lainsäädäntö on yksiselitteinen. Kasvin sisältämä gmo-perimä ei siirry eläimen ruuansulatuksessa eläinkudokseen eikä sitä kautta lihaan tai maitoon. Silloin sitä ei pidä merkitä", Hemmilä sanoo.

Ympäristöjärjestöt arvostelevat muuntogeenisten rehujen syöttämistä kotieläimille. Suomen Luonnonsuojeluliitto vaatii lihapakkauksiin pakollisia gmo-merkintöjä, jotta ihmiset tietävät, mitä heidän ruokansa sisältää, ja miten se on tuotettu.

HS.fi 7.8.2007

Naisten ja miesten palkkaerot Suomessa EU:n suurimpia

Suomalaiset naiset ansaitsevat työmarkkinoilla keskimäärin 20 prosenttia miehiä vähemmän.

Sukupuolten välinen palkkaero on EU-maiden vertailussa viidenneksi suurin. Tiedot selviävät EU:n komission tuoreesta raportista, jossa verrattiin 16-64-vuotiaiden naisten ja miesten keskimääräisiä bruttotuntipalkkoja.

Suomea edellä ovat tilastossa vain Kypros, Slovakia, Viro ja Saksa. Naapurimaa Ruotsi sijoittuu vertailussa keskikastiin. Siellä naisten ja miesten palkkaero on 16 prosenttia.

Suomessa miesten ja naisten palkkaerot ovat myös kasvaneet kolmella prosenttiyksiköllä kuluneen kymmenen vuoden aikana, kun suurimmassa osassa EU-maita kehitys on ollut päinvastaista.

Merkittävin syy palkkaeroihin on, että naiset ja miehet tekevät erilaisia töitä. Suomessa jako nais- ja miesaloihin on kansainvälisesti verrattuna hyvin voimakas.

"Meillä on eurooppalaisittain suuri julkinen sektori, joka on vielä naisvaltainen. Palkat ovat siellä yksityistä sektoria pienemmät", sanoo samanpalkkaisuutta selvittänyt konsultti

HS.fi 19.7.2007

Toimeentulotukea tarvitseville tulee palvelutakuu

Toimeentulotukea tarvitseville on tulossa palvelutakuu ensi vuonna. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee toimeentulotukilain muuttamista siten, että lakiin tulisi määräaika, jonka kuluessa toimeentulotukihakemus on käsiteltävä.

Peruspalveluministeri Paula Risikon (kok.) mukaan lakiuudistuksen jälkeen toimeentulotukihakemus olisi käsiteltävä kiireellisissä tilanteissa heti tai seuraavana arkipäivänä. Tällaisia tapauksia voisivat olla esimerkiksi ruoka-avun ja lääkkeiden tarve.

Lisäksi lakia halutaan muuttaa siten, että asiakkaan pääsy sosiaalityöntekijän vastaanotolle nopeutuu. Kiireettömässä tilanteessa vastaanotto pitäisi järjestyä seitsemän arkipäivän kuluessa ajan pyytämisestä.

Asiasta kertoi peruspalveluministeri Paula Risikko Porin Suomi-Areenassa.

Hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle vielä tänä syksynä, ja uudistuksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta.

STT -KS.fi 19-7-2007

Suomessa EU:n kolmanneksi kallein ruoka

Suomessa syödään EU:n kolmanneksi kalleinta ruokaa, kertoi EU:n tilastopalvelu Eurostat. Eurostatin mukaan suomalainen ruokakori on viidenneksen EU:n keskiarvoa kalliimpi.

Kaikkein kalleinta ruoka oli Tanskassa, jossa 500 tuotteen ruokakorin hinta oli lähes puolet unionin keskiarvoa kalliimpi. Hintataso Tanskassa oli 142 prosenttia keskiarvoon verrattuna. Irlanti nousi kakkoseksi 125 prosentilla.

Bulgaria oli edullisin maa ruokaostoksille, sillä korin hinta jäi reiluun puoleen eli 56 prosenttiin keskiarvosta.

Ruokakorissa vertailtiin elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintoja.

Alkoholijuomien hintavertailussa Suomi nousi toiselle sijalle. Suomen hintataso oli 170 prosenttia keskiarvosta. Kalleimmat alkoholijuomat löytyivät Irlannista, jossa hinta oli 181 prosenttia keskiarvosta.

STT - KS.fi 13.7.2007

Työttömiä ryhdytään velvoittamaan vuokratyön vastaanottamiseen

Työministeriö patistaa työvoimatoimistoja ryhdistäytymään työpaikkojen osoittamisessa työttömille työnhakijoille.

Uuden ohjeen mukaan työhön voidaan määrätä myös vuokratyöfirmoihin, osa-aikaisiin työsuhteisiin ja oman työssäkäyntialueen ulkopuolelle.

Vuokratyöhön ei työttömiä ole työministeriön virkamiesten mukaan aiemmin ohjattu.

"Osoituksia tehdään osa-aikatyöhön, koska palkkatyö on aina ensisijaista passiiviseen työttömänä olemiseen verrattuna", työvoimatoimistoille lähetetyssä ohjeessa muistutetaan.

Lisäksi osoituksia voidaan tehdä provisiopalkkaiseen työhön, jos työttömän kanssa laaditussa työnhakusuunnitelmassa on sellaisesta sovittu, työvoimatoimistoille muistutetaan.

Ohjeessa työvoimatoimistoja muistutetaan myös siitä, että työhönosoituksia pitäisi tehdä myös työvoimatoimiston asiakkaina oleville osa-aikatyöläisille, keikka- ja kausityötä tekeville, sivutoimisille yrittäjille ja opiskelijoille sekä työttömyyspäivärahan lisäpäivillä ja työvoimapoliittisissa toimenpiteissä oleville.

Lisäksi työttömän velvollisuutta vastata työhönosoitukseen on tiukennettu. Osoituksen saaneen työttömän on otettava yhteyttä työnantajaan neljän päivän kuluessa aiemman kahden viikon sijasta.

Jos työhönosoituksen saanut työtön ei neljässä päivässä ota yhteyttä työnantajaan sopiakseen työhaastattelusta, häneltä pyydetään asiasta selvitystä. Jos sitä ei tule, työtön joutuu karenssiin.

Syyksi kelpaa esimerkiksi sairaalassaolo tai muu ohittamaton, itsestä johtumaton este. Karenssi tarkoittaa työttömyyskorvausten menettämistä määräajaksi.

HS:fi 7.7.2007

KHO: Todelliset tulot huomioon päätettäessä toimeentulotuesta

Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi torstaisessa vuosikirjaratkaisussaan perusteita, joilla kunnan on maksettava toimeentulotukea sitä hakevalle.

Kuntien on vastedes otettava toimeentulotukipäätöstä tehdessään huomioon hakijan tulot, menot ja varat ainoastaan siltä ajanjaksolta, jolle hän hakee tukea.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitti oululainen asukas, joka oli hakenut perheelleen toimeentulotukea joulukuulle 2005.

Oulun kaupunki myönsi perheelle yhden euron ja kymmenen senttiä tukea. Virkailijan mielestä perheen toimeentulolaskelma oli sen verran alijäämäinen.

Virkailija oli ottanut laskelmassaan huomioon Kelan maksaman 302 euron asumistuen mutta ei sitä, että Kela peri summasta suoraan yli sata euroa takaisin. Perheelle oli maksettu liikaa asumistukea tammi-toukokuussa 2005.

Oulun kaupungin mielestä virkailija toimi oikein.

Kaupunki totesi lausunnossaan KHO:lle, ettei toimeentulotuen tarkoituksena ole kompensoida hakijalle aikanaan maksettua ylisuurta etuutta, josta hän on silloin saanut aiheetonta hyötyä.

Korkein hallinto-oikeus näki asian toisin.

KHO huomauttaa, että toimeentulotuki on "sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo".

Oulun kaupungin olisi pitänyt ottaa huomioon perheen tosiasiallisesti käytettävissä olevien tulojen määrä. Oululaisperhe sai todellisuudessa sata euroa vähemmän tuloja käteen kuin virkailijan laskelma osoitti.

KHO:n mukaan kuntien on huomioitava toimeentuloa hakevan ihmisen tulot, menot ja varat "siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään".

Oululaisperheen tapauksessa siis pelkästään joulukuulta 2005.

HS:fi 6.7. 2007

Aamulehti: Opetusministeriö jakanut miljoonia euroja tiskin alta

Opetusministeriö on jo vuosien ajan jakanut miljoonia euroja valtion toiminta-avustusta ilman julkista hakua ja tarkkoja kriteereitä, kirjoittaa torstain Aamulehti.
Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja tieteen edistämiseen on lehden mukaan viimeisten kymmenen vuoden ajan jaettu samoille 19 tieteelliselle instituutille, laitokselle, seuralle ja yhdistykselle. Potti on vaihdellut vuosittain noin 4,5 miljoonasta noin 8,3 miljoonaan euroon.

Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n erikoistutkija Sami Vuorinen huomautti jo vuonna 2004, ettei OM:n "avustusautomaatti" ole asiallinen. Muutosta ei silti ole tapahtunut.

Aamulehden mukaan säännöllisesti tukea saaneille on viime vuosina lähetetty kirje, jossa kehotetaan hakemaan seuraavan vuoden avustusta. Muille rahasta ei ole tiedotettu, eikä poliittista päätöstä tiettyjen tahojen tukemiseen ole.

Lehti ei tavoittanut rahat jakanutta virkamiestä, joka on lomalla.

stt - HS;fi 5.7.2007

Tuloerot kasvaneet selvästi liki kaikissa länsimaissa

Nopea talouskasvu ei näy oleellisesti palkansaajien tilipusseissa. Eurooppalaiset yritykset takovat kovia voittoja, mutta palkkojen osuus kansantulosta on pysynyt matalana 1990-luvun lamasta lähtien. Samalla tuloerot Suomessa ja muissa OECD-maissa ovat kasvaneet selvästi.

Kehitys johtuu talouden perusrakenteiden rajusta muutoksesta. 1990-luvun lama tappoi tehottomat yritykset. Jäljellä jäivät kovinta tulosta tahkoavat yritykset, joissa palkkatulojen osuus on muita yrityksiä pienempi, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkija Tomi Kyyrä.

"Myös omistuksen vapautuminen on vahvistanut kehitystä. Omistajat vaativat nyt isompia voittoja", Kyyrä sanoo.

Yritykset vaativat palkkamalttia Suomessa ja muissa länsimaissa, jotta talouskasvua ei vaarannettaisi. Samaan aikaan yritykset tahkoavat jättivoittoja. Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD julkaisi juhannuksen alla raportin, jossa todettiin suoraan, että länsimaiden palkansaajat hyötyvät talouskasvusta selvästi aikaisempaa vähemmän.

Työntekijöiden asemaa palkkaneuvotteluissa heikentävät omistajien vahva asema ja pelko työn katoamisesta ulkomaille.

Kyyrä muistuttaa, että palkansaajien ansiot ovat silti kasvaneet "aika mukavasti". Suomalaiset ovat myös entistä vauraampia ja monet perivät omaisuutta.

Erityisen lujaa menee rikkaimmilla kymmenellä prosentilla. Heidän tulonsa kasvavat muita ryhmiä selvästi nopeammin. Tuloerot ovatkin jatkaneet kasvua 18 OECD-maassa. Vain kahdessa maassa, Irlannissa ja Espanjassa, rikkaimman ja köyhimmän kymmenen prosentin tulot ovat kasvaneet samassa tahdissa.

HS.fi 2.7.2007

Yhdysvallat saa jatkossakin EU-matkustajien lentotiedot

Bryssel. Yhdysvallat saa jatkossakin haluamansa tiedot Euroopan unionista saapuvista lentomatkustajista.
EU:n jäsenmaat hyväksyivät perjantaina alustavasti Yhdysvaltojen kanssa solmittavan sopimuksen tietojen luovuttamisesta. EU ja Yhdysvallat pääsivät tietojen luovuttamisesta sopuun keskiviikkona.

Edellinen sopimus oli juuri menossa umpeen. Uuden sopimuksen sisältö ei ole tiedossa, mutta Yhdysvallat on neuvotteluissa vaatinut aiempaa laajempia oikeuksia tietojen käyttöön. Niiden säilytysaika on myös pidentymässä.

Yhdysvallat vaatii lentoyhtiöiltä muun muassa matkustajien osoite- ja luottokorttitietoja. Jos yhtiö ei luovuta tietoja, sen ei anneta lentää Yhdysvaltoihin. Käytäntö on herättänyt huolta muun muassa eurooppalaisten yksityisyydensuojasta. Yhdysvallat perustelee tietojen tarvetta terrorismin torjunnalla.

stt - HS.fi 29.6.2007

Markku Lehto: Hyvin toimeentulevien välinpitämättömyys lisääntyy

Kansalaispalkka on varma keskustelunsytyke parina seuraavana vuonna. Osaltaan sen varmistaa sosiaaliturvan uudistamiskomitea, joka aloittelee työtään loppukesällä. Siinä on jäseninä niin tunnettuja kansalaispalkan kannattajia kuin niitäkin, joiden mielestä sosiaalietuuksien myöntämiseen tarvitaan nykyistä tiukempaa tarveharkintaa. Kansalaispalkka tarkoittaa tukea, jota maksettaisiin kaikille täysikäisille suomalaisille ilman, että sen tarvetta tarvitsisi erikseen todistaa viranomaisille.

Uudistuskomitean tehtävä on vaikea. Sen pitää etsiä ratkaisuja siihen, miten suomalaisten perusturva järjestetään ja miten järjestelmä ei jarruttaisi työntekoa missään elämänvaiheessa. Ja: koettaa ratkaista tuloloukkuja, väliinputoamisia ja sosiaaliturvan mustia aukkoja. Tehdä myös osa-aikatyöstä ja keikkatyöstä kannattavaa.

Sosiaaliturvan uudistajien suuri haaste on kurkistus tulevaisuuteen ja ehdotusten tekeminen sen pohjalta. Ensimmäisten niistä pitää olla valmiina jo vuoden 2008 syksyllä. Koko työlle on aikaa vuoden 2009 loppuun saakka.

"Toivottavasti ei heti ryhdyttäisi nyhertämään yksityiskohtia", komitean puheenjohtaja Markku Lehto sanoo.

Joidenkin arvioiden mukaan ensimmäiset esitykset sorvataan "helpoista asioista", kuten siitä, kuinka poistetaan töihin menon esteitä ja nopeutetaan tukipäätöksen saamista työvoimatoimistosta, sosiaalitoimistosta ja Kelasta.

Lehto näkee, että komitean on selvitettävä, mistä työpaikkoja taiotaan niille, jotka ovat olleet pitkään työttöminä. Työpankit voisivat työllistää syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä, jotka ovat kuitenkin työkykyisiä. Esimerkiksi kunta voisi ottaa työnantajan roolin ja myydä työtä julkiselle tai yksityiselle sektorille.

"Näille ihmisille voisi olla työtä, jos työnantajan ei tarvitsisi palkata heitä kaikkien riskien kanssa", Lehto sanoo.

Lehdon mukaan nykyinen sosiaalivakuutus on rakennettu tilanteeseen, jossa synnytään, kouluttaudutaan, tehdään töitä, ollaan eläkkeellä ja kuollaan Suomessa. Tähän asti valtio on tasannut riskejä, nyt ajankohtaisempaa on ehkäistä niitä. Alkaa olla epätodennäköisempää, että elämä soljuisi alusta loppuun vakituisessa työpaikassa Suomen rajojen sisäpuolella. Ja suomalaiset ovat muutenkin erkaantumassa tahoilleen.

"Ääripäät ovat kaukana toisistaan. On olemassa hyvin toimeentulevien joukko, joka ei osaa kuvitella niiden elämää, joilla on paljon ongelmia ja jotka tarvitsevat useita tukia. He ajattelevat, että toimeentulo-ongelmat ovat turhaa lässytystä. Sellainen on vaarassa lisääntyä", Markku Lehto sanoo.

Millainen sitten on 57 ihmisen joukko, joka käy pohtimaan komiteassa ja sen alajaostoissa sosiaaliturvan periaatteita? Mukana on ministeriöiden virkamiehiä, tutkijoita, järjestöjen edustajia ja ay-väkeä. Komitea on hallituspuolueiden vetämä, mutta sosiaalidemokraattien katsotaan olevan eri järjestöjen kautta hyvin edustettuina.

"Aika pian pitää sopia yhteisistä tavoitteista, ettei yksi ryhmä vain tutki tahollaan tuloloukkuja ja toinen tee esitystä perusturvasta, ja ne eivät kohtaa missään."

HS:fi - 29.6.2007

Uusien kansanäänestysten uhka jäi väijymään EU-sopua

bryssel/lontoo/berliini. Pelko uusista kansanäänestyksistä alkoi jäytää Euroopan unionia heti Brysselissä päättyneen huippukokouksen ja siellä saavutetun yhteisymmärryksen jälkeen.

EU:n 27 jäsenmaata saavuttivat varhain lauantaiaamuna sovun unionin perussopimusten uusimisesta, mutta varsinkin Britanniassa oppositio alkoi arvostella kokouksen lopputulosta välittömästi.

"[Britannian] hallitus on sitoutunut kansanäänestykseen EU:n perustuslaista. Siksi sillä ei ole mitään oikeutta toteuttaa uudistetun sopimuksenkaan muutoksia ilman kansanäänestystä", konservatiivipuolueen ulkoasiainvastaava William Hague ilmoitti.

Keskiviikkona Britannian pääministerinä aloittava Gordon Brown ei halua viedä uudistettua sopimusta kansanäänestykseen, koska sitä olisi lähes mahdotonta voittaa. Sekä oikeiston, median että hallitsevan työväenpuolueen kapinallisten paine kansanäänestykseen on kuitenkin kova.

Irlantilaisten virkamieslähteiden mukaan kansanäänestys Irlannissa on "lähes varma". Myös Tanskassa uudistettu sopimus menee kansan päätettäväksi, jos parlamentti katsoo sen loukkaavan Tanskan riippumattomuutta.

Sekä Irlanti että Tanska haluavat nähdä lopullisen sopimustekstin ennen asiasta päättämistä.

Useimmissa EU-maissa huokaistiin silti helpotuksesta, kun kaksi vuorokautta lähes putkeen jatkuneet piinaavat neuvottelut saatiin päätökseen.

Sovun ansiosta EU:n on tulkittu vapautuneen jähmettymisestä, johon se ajautui kaksi vuotta sitten Ranskan ja Hollannin hylättyä EU-perustuslain kansanäänestyksissään.

Huippukokouksessa unionin 27 jäsenmaata hyväksyivät yksimielisesti mandaatin, jonka pohjalta hallitustenvälinen konferenssi (HVK) alkaa neuvotella uudesta sopimuksesta. HVK on elin, joka kutsutaan koolle aina, kun unioni sopii oikeudellisen ja institutionaalisen perustansa uusimisesta.

Jäsenmaat sopivat Brysselissä, ettei EU:n tulevaa perussopimusta kutsuta perustuslaiksi. Sen sijaan nyt puhutaan uudistetusta sopimuksesta, englanniksi Reform Treatystä.

Hallitustenväliselle konferenssille annetun mandaatin olennaisin piirre on sen yksityiskohtaisuus.

Pyrkimys yksityiskohtaisuuteen oli EU-puheenjohtajamaa Saksan tietoinen strategia, jolla se halusi taata, ettei kansanäänestyksissä nurin menneen perustuslain sisältöön tarvitsisi juurikaan tehdä muutoksia.

Suuri osa kuopatun perustuslain asiasisällöstä siirretäänkin suoraan vanhoihin sopimuksiin.

Vaikka kansanäänestysten vaara yhä välkkyykin, ensimmäisten arvioiden mukaan Saksa onnistui: vaivalla aikoinaan sovittua niin sanottua toimielinpakettia ei tarvinnut avata.

Myönnytyksenä Puolalle äänestysuudistus määräenemmistöasioissa kuitenkin lykkääntyy.

Saksan liittokansleri Angela Merkel sai suitsutusta panoksestaan sovussa.

"Olette tehnyt EU:n hyväksi enemmän kuin kukaan uskalsi odottaa", EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ylisti kokouksen jälkeen.

Merkelille voidaan Miss Maailma -tittelin lisäksi myöntää nyt myös Miss Euroopan arvonimi, tulkitsi päivälehti Tagesspiegel.

Suomi kuului kokouksessa varjoon jääneeseen suureen EU-maiden enemmistöön, jonka mukaan perustuslakiin ei olisi pitänyt tehdä muutoksia. Pääministeri Matti Vanhanen oli kuitenkin tyytyväinen uudistettuunkin sopimukseen.

"En heti löydä tappiota", Vanhanen sanoi tiedotustilaisuudessa huippukokouksen päätyttyä.

Suomi sai läpi keskeiset tavoitteensa, kuten perusoikeuskirjan, määräenemmistöasioiden lisääntymisen sekä sen, ettei toimielimiin enää puututtu.

HS:fi 25.6.2007

Norjalaiset vastustavat edelleen EU-jäsenyyttä

Oslo. Enemmistö norjalaista vastustaa edelleen EU-jäsenyyttä. Maanantaina julkaistun mielipidekyselyn mukaan 48,2 prosenttia norjalaisista vastustaa maan liittymistä Euroopan unioniin, kun taas jäsenyyttä kannattaa 41,8 prosenttia norjalaisista.
Kymmenellä prosentilla norjalaisista ei ole mielipidettä unionijäsenyydestä.

EU-jäsenyyttä kannattavien määrä nousi 0,2 prosenttiyksikköä toukokuussa tehdystä kyselystä, kun taas vastustajien määrä pysyi ennallaan.

Erityisesti norjalaiset naiset vastustavat maansa EU-jäsenyyttä, kun taas miesten keskuudessa unionijäsenyyden kannattajat ja vastustajat ovat lähes tasoissa.

Norjassa on äänestetty kahdesti maan EU-jäsenyydestä vuosina 1972 ja 1994. Molemmilla kerroilla jäsenyyden vastustajat ovat voittaneet noin viidellä prosenttiyksiköllä.

stt-ntb - HS:fi 25.6.2007

Arkadianmäen rahankäyttö kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa

Eduskunnan menot ovat kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistuneet. Sanomalehti Keskisuomalaisen selvityksen mukaan kokonaismenot nousivat 40 miljoonasta eurosta vajaaseen 93 miljoonaan euroon vuosina 1995-2005.Kuluvan vuoden menot arvioidaan jo yli 112 miljoonaksi euroksi. Kasvua kuluvan vuoden talousarvioon on 8,7 prosenttia.

Lisäystä perustellaan Eduskuntatalon peruskorjauksella ja Ulkopoliittisen instituutin toiminnan laajentamisella.

stt - HS:fi 25.6.2007

Miljoonat lapset peruskoulun ulottumattomissa

YK:n tavoite kaikkien maailman lasten oikeudesta saada peruskoulutus vuoteen 2015 mennessä on vaarassa, sanoo Pelastakaa Lapset ry.

Vähintään 30 miljoonaa lasta ei edelleenkään käy vuoteen 2015 mennessä koulua, sillä kansainvälinen tuki ei kohdistu konfliktialueilla elävien lasten peruskoulutukseen, varoittaa Kansainvälinen Pelastakaa Lapset keskiviikkona maailman pakolaisten päivänä julkistamassaan raportissa.

Raportin mukaan tällä hetkellä noin neljä miljoonaa lasta saadaan vuosittain koulutuksen piiriin. Tämä ei raportin mukaan kuitenkaan riitä toteuttamaan YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitetta.

Koulutuksen ulkopuolella elää nyt yli 77 miljoonaa lasta, joista suurin osa asuu konfliktialueilla. Silti vain runsas viidennes peruskoulutukseen kohdistetusta kansainvälisestä rahoitustuesta ohjautuu konfliktialueille.

Vaikka koulua käyvien lasten lukumäärä on kasvussa, on näitä koulun ulkopuolelle jääneitä lapsia yhä vaikeampi tavoittaa, Pelastakaa Lapset ry. kertoo.

YLE Uutiset 20.6.2007

Palkat kasvavat tuloksia hitaammin Yritysten palkanmaksukyky on kohentunut reippaasti, käy ilmi Taloussanomien selvityksestä.
Selvityksen mukaan yritysten voitot ovat kasvaneet selvästi maksettuihin palkkapotteihin verrattuna.

Suuret pörssiyhtiöt ovat moninkertaistaneet voittonsa muutamassa vuodessa. Selvityksen mukaan melkein kaikkien pörssiyhtiöiden liikevoitto on kasvanut vähintään 125 prosenttia vuodesta 2002.

Tulostehtailun takia palkkojen osuus liikevoitosta oli viime vuonna huomattavasti pienempi kuin neljä vuotta aiemmin. Yleensä maksetut palkat ovat selvästi suurempia kuin liikevoitto.

Selvityksessä olivat mukana markkina-arvoltaan suurimmat pörssiyhtiöt.

Verkkotie riippumaton verkkolehti 20.06.2007

Ruukin työntekijät marssivat ulos vastalauseena ulkoistamisille
Hämeenlinnan Ruukin tehtaan työntekijät marssivat ulos työpaikaltaan tiistai-iltapäivänä. Ulosmarssi oli vastaveto työnantajan ilmoitukseen ulkoistaa tehtaan portti-, vartiointi- ja vaakatyöntekijöiden työsuhteet. Työnantaja pitää ulosmarssia laittomana, koska kyse on voimassaolevan työehtosopimuksen työrauhavelvoitteen vastaisesta toimenpiteestä.

Ulosmarssi koski kaikkia tehtaan noin 650:tä työntekijää, joista tiistai-iltapäivänä oli pääluottamusmiehen arvion mukaan töissä arviolta 250-300. Työnantajan tietojen mukaan ulosmarssiin osallistui noin 130 työntekijää.

Työnseisaus jatkuu keskiviikkoiltaan kello kymmeneen asti.

Hämeen sanomat 20.06.2007

Aspocomp lakkauttaa Salon tehtaan ja irtisanoo kaikkiaan 237 henkilöä Suomesta. Henkilöstövähennykset on tarkoitus toteuttaa vielä tämän vuoden aikana. Yt-neuvottelut päättyivät perjantaina.
Salon tehtaan tuotanto lopetetaan heinäkuun puoliväliin mennessä ja kaikki tehtaan 215 työntekijää irtisanotaan.
Toukokuussa alkaneet neuvottelut koskivat kaikkiaan 350:tä ihmistä Suomessa. Irtisanomisilla ja tehtaan sulkemisella tavoitellaan yli 10 miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Irtisanomisten jälkeen yhtiölle jää Suomeen 219 työntekijää, joista 161 Oulun tehtaalle.
Aspocomp-konserni toimittaa piirilevyjä mobiileihin päätelaitteisiin, tietoliikenneverkkoihin ja autoteollisuudelle. Sillä on tuotantolaitoksia Suomen lisäksi Kiinassa ja Thaimaassa. Konsernin liikevaihto oli viime vuonna 149 miljoonaa euroa.
STT - Sanoma 24.fi 18.6.2007

Nuoret opiskelijat hakevat yhä useammin toimeentulotukea Toisen asteen opiskelijoiden toimeentulotukihakemukset ovat lisääntyneet merkittävästi 1990-luvun alun jälkeen.
Vanhempien tulot vaikuttavat alle 20-vuotiaiden opintotuen suuruuteen silloinkin, kun opiskelija asuu itsenäisesti.

Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan toisen asteen opiskelijoiden mielestä opintotuki on riittämätön ja epäoikeudenmukainen.

Opiskelijan vanhempien tulorajaa nostettiin 30 prosentilla viime perjantaina.

stt - Hs.fi 18.6.2007

Liha-Saarioiselle sakkoa työturvallisuusrikoksesta

Toijala. Saarioinen-konserniin kuuluva Liha-Saarioinen Oy on tuomittu työturvallisuusrikoksesta 20 000 euron yhteisösakkoon. Toijalan käräjäoikeuden mukaan yhtiö on osoittanut piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.
Liha-Saarioinen Oy:n tuotantolaitoksilla on tapahtunut useita työtapaturmia viime vuosina. Nyt oikeudessa käsitellyssä tapaturmassa työntekijän sormi jäi piirakoiden rypytyskoneen telan väliin.

Liha-Saarioinen tuomittiin 20 000 euron yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta myös vuonna 2005. Tuolloin rangaistus tuli vuonna 2003 sattuneesta työtapaturmasta, jossa työntekijä menetti oikean etusormensa lihamassan sekoitinta tyhjentäessään. Sormi leikkautui poikki.

hs-stt - HS.fi 19-6-2007

Pelastakaa lapset –järjestö :Britanniassa joka kymmenes lapsi on köyhä

Lontoo. Britanniassa joka kymmenes lapsi elää äärimmäisessä köyhyydessä, kertoo kansainvälinen Pelastakaa lapset -järjestö raportissaan.Raportissa äärimmäisessä köyhyydessä eläviksi perheiksi luetaan sellaiset, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 7 000 punnalla (n. 10 350 eurolla) vuodessa. Pelastakaa lapset -järjestö arvioi, että Britanniassa kyseiseen joukkoon lukeutuu jopa 1,3 miljoonaa lasta. Pahimmalta köyhien tilanne vaikuttaa Lontoon alueella.

"On häväistys, että näin rikkaassa maassa vanhemmat joutuvat taistelemaan selviytymisestään pienin tuloin ja lapset jäävät paitsi aivan perusasioista, kuten ravinnosta ja elämisestä lämmitetyssä talossa", järjestön raportissa luki.

Britannian hallinto on ehtinyt kiistää arvion ja on syyttänyt Pelastakaa lapset -järjestöä "harhaanjohtavan tutkimuksen" tuottamisesta.

stt-reuters - HS:fi 19.6.2007

EU:n perustuslakineuvottelut vastatuulessa

Puola on ilmoittanut virallisesti vastustavansa EU:n äänestysjärjestelmän muutosta. Äänestysjärjestelmän uudistaminen on yksi suunnitteilla olevista unionin perussopimusuudistuksista.

Puolan mielestä kaavailtu uudistus antaisi liikaa valtaa suurille maille.

Puola ilmoitti kannastaan sunnuntai-iltana, kun EU:n ulkoministerit kokoontuivat Luxemburgiin pohjustamaan huippukokousta, joka alkaa torstaina Brysselissä.

Puolan kanta on ollut tiedossa jo pidempään, mutta sen virallistaminen enteilee ongelmia huippukokoukselle.

Neuvottelut EU:n perustuslaillisen sopimuksen tulevaisuudesta ovat yhä pahasti auki, ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva ja eurooppaministeri Astrid Thors kertoivat varhain maanantaiaamuna.

Luxemburgissa kokoontuneet ulkoministerit eivät pystyneet edistämään neuvotteluja, jotka jatkuvat torstaina Brysselissä. Kanervan mukaan hankalia maita yhteisymmärryksen muodostamisen kannalta oli ainakin muutama. Thorsin mukaan neuvotteluja jatketaan olemassa olevan sopimuksen pohjalta.

Espanja ja Ranska esiintyivät kokouksessa yhtenäisesti. Jo aiemmin neuvottelujen kannalta vaikeita maita ovat olleet Britannia ja Puola. Kanervan mukaan sovinnon löytyminen ei ole mahdotonta, mutta se on vaikeaa. Jos yhteisymmärrystä ei löydy, tilanne voi vaarantaa EU:n tulevaisuuden.

Britannian ulkoministeri Margaret Beckett ennusti, että neuvottelut EU:n perustuslaillisen sopimuksen kohtalosta tulevat olemaan erittäin vaikeat.

Hän sanoi myös, että puheenjohtajamaa Saksan kanta tulevan sopimuksen muotoon on yhä epäselvä.

Britannia ei tule mukautumaan mihinkään kompromissiin, joka kutistaisi Britannian määräysvaltaa sen ulkopolitiikan tai työ- ja sosiaalilainsäädännön suhteen.

hs-stt - HS.fi 18.6. 2007

Satatuhatta nuorta ei opiskele eikä käy töissä

Lähes sadallatuhannella 17-24-vuotiaalla nuorella ei ole työ- tai koulutuspaikkaa, kertoo Aamulehti. Järjestelmästä pudonneita on yli kymmenesosa koko ikäryhmästä.

Sivistystoimen tarkastaja Erik Häggmanin selvityksen mukaan jopa 42 000 nuorta on koko palvelujärjestelmän ulkopuolella. He eivät opiskele, suorita varusmiespalvelusta, käy töissä tai ole ilmoittautuneet työttömiksi. Suurin syrjäytymisriski on nuorilla, jotka jättävät toisen asteen ammatilliset opinnot kesken eivätkä hanki mitään tilalle.

Länsi-Suomen lääninhallituksessa työskentelevä Häggman on selvittänyt asiaa Tilastokeskuksen tietojen pohjalta. Hallituksen taustamuistioksi tarkoitettu selvitys valmistuu kesän aikana.

Selvityksen mukaan opinto-ohjauksen tehostamisella voitaisiin vähentää opintojen keskeyttämistä.

STT - KS:fi 18.6.2007

EU:n poliisiyhteistyö voimaan Suomessa Julkaistu 17.06.2007, klo 01.29

EU-maiden rajat ylittävän rikollisuuden valvontaa helpottava Prümin sopimus astuu tänään voimaan Suomessa.

Sopimus on unionin jäsenmaiden yhteinen hanke, jolla lisätään rajat ylittävää yhteistyötä erityisesti terrorismin, rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi.

Sopimusmaiden viranomaiset vaihtavat keskenään muun muassa DNA-, sormenjälki- ja ajoneuvorikostietoja.

DNA-tietoja voidaan hyödyntää vain rikosten tutkimiseksi eli vasta siinä vaiheessa, kun rikos on jo tapahtunut. Sen sijaan sormenjälkitietoja maat voivat pyytää toisiltaan myös rikosten ehkäisemistarkoituksessa.

Prümin sopimuksen myötä muutoksia tulee muun muassa ampuma-ase-, poliisi-, rikos- ja ulkomaalaislakeihin.

Sopimuksen piirissä olivat alun perin Suomen lisäksi Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Luxemburg , Alankomaat ja Itävalta. Loput EU-maat

YLE Uutiset 17.6.2007

Puolan "egoismi" ärsyttää EU:ssa

BRYSSEL. Puola on herättänyt Euroopan unionissa laajalti ärtymystä uhatessaan estää ensi viikolla sopimuksen Euroopan perustuslaista.

Puolassa on käynyt diplomaattinen kuhina, kun eri jäsenmaiden päämiehet ovat yrittäneet taivutella maata johtavia kaksosia, presidentti Lech Kaczynskiä ja hänen veljeään, pääministeri Jaroslaw Kaczynskiä käyttäytymään rakentavammin.

Torstaina Puolan johtoveljeksiä kävi Varsovassa taivuttelemassa Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy. Tapaamisen jälkeen Lech Kazynski vaikutti hieman pehmenneen kannoissaan, kun hän arvioi että ensi viikon EU-huippukokouksessa saadaan sovittua ratkaisusta, joka "tyydyttää kaikkia maita".

Ennen vierailuaan Puolassa Sarkozy muistutti maan johtoa siitä, että suuren maan asema vaatii myös vastuuta.

"Puola ei voi estää Euroopan unionia. Jos jokainen meistä osoittaa täydellistä myöntymättömyyttä, voidaan kysyä, mitä me teemme yhdessä", Sarkozy sanoi Gazeta Wyborczan haastattelussa.

Puola on vaatinut itselleen kovasanaisesti lisää äänivaltaa Euroopan unionissa, kun jäsenmaiden pitäisi sopia juhannuksena unionin perustuslain tulevaisuudesta. Torstaina neuvotteluja johtava, puheenjohtajamaan Saksan liittokansleri Angela Merkel arvioi, ettei sopua ole "vielä näköpiirissä". Hän varoitti "erittäin vakavista seurauksista", ellei huippukokouksessa saada sovittua asiasta.

Torstaina Merkel myös myönsi, että perustuslaista on riisuttava unionin symbolit kuten maininnat lipusta, hymnistä ja yhteisvaluutasta, koska ne muistuttavat liiaksi liittovaltiosta. Samalla perustuslaki nimetään uudelleen, mahdollisesti "Sopimukseksi unionin toiminnasta".

Puolan on arveltu vastustavan sopimusta, koska se ei halua antaa Saksalle kunniaa ratkaista jumiutunut tilanne. Tätä mieltä olivat torstaina muun muassa Itävallan liittokansleri Alfred Gusenbauer sekä Saksan hallituksen Puolan-asiantuntija Gesine Schwan uutistoimisto Reutersin haastattelussa. Schwanin mukaan Puolan tärkein strateginen tavoite on nyt Saksan aseman heikentäminen.

Europarlamentin perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, saksalainen Jo Leinen
puolestaan arvioi, että Puola pelaa vaatimuksillaan "vaarallista peliä", joka on johtamassa maan eristykseen Euroopan unionissa.

"Puolalaisten olisi ymmärrettävä, että he ovat nyt osa suurta perhettä - Jos puolalaiset estävät sopimuksen, he ovat vastoin Eurooppaa, eivät niinkään vastoin Saksaa".

Tämän seurauksena Eurooppa saattaa jakaantua jälleen ja Puolasta tulee toisen luokan jäsenmaa", Leinen epäili.

Hän arvioi Puolan käyttäytymisen syyksi sen, että Kazynskin veljekset haluavat rakentaa uutta, itsensä näköistä Puolaa "egoistisella pelillään".

Leineniä ärsyttää se, ettei Puola osoita käyttäytymisellään itse solidaarisuutta vaikka EU on myöntänyt maalle kymmeniä miljardeja euroja jälleenrakennusvaroja. Eniten varoja on maksanut Saksa.

HS.fi 14.6.2007

Kaikki EU-maat jakamaan dna- ja sormenjälkitietoja

Rajat ylittävää rikosten selvittelyä yritetään helpottaa tietojen vaihdolla kaikkien EU-maiden kesken. Luxemburgiin kokoontuneet EU:n sisäministerit sopivat, että jäsenmaat alkavat vaihtaa dna- ja sormenjälkirekisteriensä tietoja koko unionin laajuisesti.

Osa EU-maista on jo aiemmin soveltanut niin kutsuttua Prümin sopimusta, mutta nyt sopimus laajenee koskemaan kaikkia 27:ää EU-maata. Suomessa eduskunta hyväksyi sopimuksen jo helmikuussa.

Sopimuksen mukaan kukin maa perustaa kansallisen dna-analyysitiedoston rikosten tutkimiseksi ja ylläpitää sitä.

Dna-tietoja voidaan hyödyntää vain rikosten tutkimiseksi eli vasta siinä vaiheessa, kun rikos on jo tapahtunut. Sen sijaan sormenjälkitietoja maat voivat pyytää toisiltaan myös rikosten ehkäisemistarkoituksessa.

Reuters, DPA, YLE Uutiset - Yle.fi uutiset 12.6.2007 Työttömien opettajien määrä moninkertaistuu kesällä

Kouluissa alkanut kesäloma on pakottanut yli parituhatta opettajaa työvoimatoimistoon.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n mukaan opettajien työttömyyskassassa on kesällä yli kaksi kertaa enemmän opettajia kuin muina vuodenaikoina.

Lähes neljännes opettajien työsuhteista on määräaikaisia. OAJ:n edunvalvontaosaston tutkijan Vesa Ilveksen mukaan kaikille määräaikaisuuksille ei ole perusteita.

STT- KS.fi 10.6.2007

Nuorten työllisyystilanne EU:ssa muuta väestöä huomattavasti heikompi

Vaikka työttömyys on laskenut EU-maissa reipasta vauhtia parin viime vuoden aikana, on nuorisotyöttömyys lähes kaikissa EU-maissa edelleen hyvin korkea. Nuorten työttömyys EU-maissa on yli kaksi kertaa yleistä työttömyyttä korkeampi.

Eurostatin tilastojen mukaan nuorisotyöttömyysaste 27 EU-maassa oli helmikuussa 16,9 prosenttia, kun yleinen työttömyysaste EU-alueella oli 7,4 prosenttia. Luvut ovat kausi- ja satunnaisvaihteluista tasoitettuja.

Nuorten eli 15-24-vuotiaiden työttömyys vaihtelee kuitenkin maittain valtavasti. Eniten nuoria on työttömänä Puolassa ja Kreikassa, joissa peräti 25,5 prosenttia nuorista on kortistossa. Myös Slovakiassa, Ruotsissa, Ranskassa, Italiassa, Unkarissa ja Romaniassa nuorten työttömyysaste on yli 20. Joillakin alueilla näissä maissa nuorisotyöttömyys on yli 40 prosenttia.

Hyvin menee sen sijaan Tanskassa ja Hollannissa, joissa vain 6,7 prosenttia nuorista on vailla työtä. Muita alle kymmenen prosentin pääseviä maita ovat Irlanti, Itävalta, Kypros ja Liettua.

Suomi ei tässä asiassa ole lähelläkään EU:n huippua. Nuorisotyöttömyysaste on Suomessa 17,7, joka on yli EU:n keskiarvon.

Yhtenä syynä korkeaan nuorisotyöttömyyteen pidetään vääränlaisia koulutusjärjestelmiä. Ongelmana Suomessa on nykyään esimerkiksi se, että liian moni on patistettu opiskelemaan lukion kautta korkeakouluun. Ammattikoulutukseen ei ole panostettu. Tuore hallitus aikookin siirtää rahaa työvoimakoulutuksesta ammatilliseen peruskoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen.

Ammattikoulutuksen lisääminen ei kuitenkaan automaattisesti helpota nuorten pääsyä kiinni työnsyrjään. Pitää olla myös selvä reitti, kuinka koulusta siirrytään työelämään.

Kansainvälinen henkilöstöalan yritys Adeccon vertailun mukaan yksi reitti on työssä oppimiseen perustuva systeemi, jossa nuori koulutetaan työn kautta, ja hän työllistyy yleensä välittömästi kouluttajayritykseen. Toinen tehokas menetelmä on ammattikoulutus, jossa yritykset ja elinkeinoelämä ovat vahvasti mukana.

Etlan tutkimuspäällikön Hannu Piekkolan mukaan erot EU-maiden nuorten työllisyydessä johtuvat pikemminkin työmarkkinoiden joustavuudesta tai joustamattomuudesta kuin koulutusjärjestelmästä. Niissä maissa, joissa palkoista sovitaan paikallisesti, nuorisotyöttömyys on alhaisempi. Piekkolan mielestä myös höllä irtisanomissuoja vaikuttaa nuorisotyöttömyyttä alentavasti.

Paikallinen sopiminen tarkoittaa yleensä nuorten kohdalla muita työntekijöitä matalampaa palkkaa ja höllempi irtisanomissuoja helppoja potkuja.

Suomessa ammattiliitot ovat vastustaneet näitä keinoja jyrkästi. Tukea ei tule myöskään hallitukselta.

"En vetäisi johtopäätöstä, että irtisanomissuojalla ja paikallisella sopimisella olisi suoraa yhteyttä nuorisotyöttömyyteen. Painotan muita toimenpiteitä, ammatillista peruskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta", sanoo työministeri Tarja Cronberg.

Cronberg sanoo, että hallituksen on tarkoitus lähentää myös koulujen ja yritysten yhteistyötä, jotta siirtyminen opinnoista töihin sujuisi jouhevammin.

"Oppisopimuskoulutus on juuri sitä, että on yhteys yritykseen, työpaikka tavallaan jo tiedossa, Cronberg sanoo

HS:fi 8.6.2007

HS: Suomi valmis luopumaan EU:n perustuslaista
SH, 7.6.2007
Suomi on valmis luopumaan vuonna 2004 allekirjoitetusta ja eduskunnan jo hyväksymästä EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta ja siirtämään sovitut EU:n keskeiset uudistukset unionin nykyisiin sopimuksiin, "jos tämä on edellytys sopimusuudistusta koskevan kokonaisratkaisun saavuttamiselle", kertoo Helsingin Sanomat.

Hallituksen kanta käy ilmi keskiviikkona eduskunnalle toimitetusta kirjelmästä, jossa selostetaan Suomen lähtökohtia EU:n perustuslakineuvotteluissa. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta oli pyytänyt hallitukselta perustuslakitilanteesta selvityksen, johon kansanedustajat voisivat tutustua. Perustuslaillisen sopimuksen kohtalosta on määrä sopia EU:n huippukokouksessa juhannusviikolla.
Helsingin Sanomien mukaan Suomen peruslähtökohtana on, että perustuslaillisen sopimuksen sisältö tulisi säilyttää mahdollisimman koskemattomana ja sitä tulisi avata uusille neuvotteluille mahdollisimman vähän.

Suomi kannattaa ajatusta, että juhannusviikon EU-huippukokouksessa kutsutaan koolle hallitusten välinen konferenssi (hvk) jatkamaan perussopimusten uudistamista. Huippukokouksessa tulisi Suomen mielestä sopia siitä, että kaikki ne perustuslakisopimuksen uudistukset, jotka eivät sisälly hvk:lle annettavaan tehtävään, katsotaan sovituiksi. Ne siirrettäisiin sellaisenaan EU:n nykyisiin sopimuksiin, jos huippukokous päättää lähteä korjailemaan vanhoja sopimuksia ja luopuu yhdestä yhtenäisestä perustuslaista.

Suomen mielestä esimerkiksi EU:n nykyinen pilarirakenne pitää purkaa kaikissa tapauksissa ja sovittu EU:n toimielinten uudistus pitää toteuttaa. Sen sijaan EU:n symboleihin Suomi suhtautuu "joustavasti".

Verkkouutiset 7.6.2007

Nokia Siemens irtisanoo 300 työntekijää

Nokia Siemens Networksin (NSN) kuukausi sitten ilmoittamat irtisanomiset kutistuivat puoleen alkuperäisestä arviosta. Yhtiö tavoitteli 700 työntekijän vähennystä, mutta irtisanottavien listalla on nyt vajaat 300 ihmistä. Yhtiö kertoi maanantaina, että TietoEnatorille siirtyy 230 tuotekehittäjää, jotka vähentävät irtisanomistarvetta. Lisäksi "luonnollisen poistuman" kautta eli muun muassa eläkkeelle on lähtenyt ihmisiä. Kaiken kaikkiaan NSN arvio Suomen väkimääränsä supistuvan runsaalla 600 ihmisellä tämän vuoden aikana.

Irtisanomiset ovat vasta alkua Nokian ja Siemensin verkkoyhtiöistä synnytetyn jättiyhtiön säästösuunnitelmissa. NSN kertoi toukokuun alussa, että Suomesta lähtee kolmessa vuodessa yhteensä 1 500-1 700 työpaikka. Maailmanlaajuisesti työpaikat hupenevat noin 9 000:lla.

NSN työntekijöitä edustavat järjestöt olivat tiistaina lähettämissään tiedotteissa melko lailla eri mieltä siitä, kuinka onnistuneet yt-neuvottelut olivat.

Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne piti vajaan 300 hengen potkuja kovana lukuna.

"Loppujen lopuksi, kun kaikki määräaikaiset ja vuokratyöntekijät lasketaan mukaan, yhtiöstä lähtee kuitenkin 700 työpaikkaa. Tätä ei voi pitää kovin hyvänä asiana", Rinne sanoo.

Ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunnan asiamies Tomi Seppä arvioi, että irtisanomisluvun puoliintuminen on positiivista.

"NSN on myös ottamassa aivan uudella tavalla vastuuta esimerkiksi irtisanottavien uudelleenkouluttamisesta. Kuulemieni viestien mukaan yhtiöllä näyttää olevan ainakin yritystä erottautua Nokian neuvottelukulttuurista, joka oli enemmän sanelemista", Seppä sanoo.

Osana yt-neuvotteluja NSN ja työntekijät sopivat myös tukipaketista niille, jotka irtisanoutuvat vapaaehtoisesti. Tukipaketin yksityiskohdista ei vielä kerrottu julkisuuteen, mutta luottamusmies Pentti Arpalahden mukaan se on merkittävästi parempi kuin mitä Nokiasta yleensä on tarjottu.

Siitä järjestöt ovat yhtä mieltä, että emo-Nokiankin pitää ottaa vastuuta NSN:ltä irtisanottavien työllistämisestä.

YTN:n Seppä arvioi, että monet insinöörit ovat verraten pienin panoksin koulutettavissa esimerkiksi Nokian tarvitsemiksi Java- ja Symbian-ohjelmien osaajiksi.

Rinne vaatii, että Nokian on otettava mahdollisuuksien mukaan Salon-tehtaalle töihin NSN:stä irtisanottavia.

Seppä ei kuitenkaan pidä kovin todennäköisenä insinöörien ja diplomi-insinöörien työllistymistä tehtaan tuotantolinjalle.

HS:fi 5.6.2007

Suomalaisruoka on yli 10 prosenttia halvempaa Virossa.

Suomalaisten merkkituotteiden hinnat ovat virolaisissa ruokakaupoissa keskim äärin 12 prosenttia halvempia kuin suomalaisissa, käy ilmi Kuluttajatutkimuskeskuksen tiistaina julkaisemasta vertailusta. Suomalaiset keksit, esimerkiksi JyväsHyvän keksipussit, maksavat yli puolet vähemmän Virossa kuin Suomessa.

Hintaero koski myös muissa maissa tuotettuja kansainvälisten elintarvikeyritysten keksejä, esimerkiksi LU:n dominokeksejä. Muualla valmistetut tuotteet olivat Virossa keskimäärin viidenneksen edullisempia kuin Suomessa.

Virolaisten elintarvikkeiden hinta oli Virossa keskimäärin vain 40 prosenttia suomalaisten elintarvikkeiden myyntihinnasta Suomessa.

"EU:n yhteismarkkinat eivät toimi niin hyvin kuin voisi. Kun elämme yhteismarkkinoissa, tuotteet voisivat liikkua", sanoo tutkija Marita Nikkilä Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

"Nyt suomalaisia tuotteita viedään Viroon, joka on halvemman hintatason maa. Tuntuisi loogisemmalta, että halvemman hintatason maasta tuotaisiin kalliimpaan", sanoo Nikkilä.

Laaja vertailututkimus tehtiin samoissa vähittäiskauppaketjuissa Suomessa ja Virossa. Virossa kasvatetun ja myydyn porkkanan hinta oli viime lokakuussa vain kolmannes Suomessa kasvatetun ja myydyn porkkanan hinnasta.

Nikkilän mukaan virolaistuotteita voitaisiin tuoda Suomeen, jos vähittäiskaupat niitä haluaisivat. Virolaistuotteita, varsinkaan vihanneksia tai juureksia, ei kuitenkaan Suomen ruokamarketeissa juuri näy.

"Pitäisikö tämä tulkita niin, että suomalaisen mielestä suomalainen porkkana on ominaisuuksiltaan parempaa kuin virolainen?" Nikkilä kysyy.

Tallinnalaisessa Prismassa erottuvat virolaiset vihannekset. Esimerkiksi yhden kurkun hinta oli tiistaina 1,6 euroa.

Tallinnan Prismassa suomalaiset ja virolaiset merkkituotteet ovat omissa lokeroissaan. Kylmätiskillä on pitkä rivi erilaisia, suomalaisia margariineja. Virolaiset margariinit vievät yhteensä vain murto-osan hyllyrivistä. Virolainen Mumuu-voi on ruskeissa pahvilaatikoissa kylmätiskillä.

Suomalaiset merkkituotteet hallitsevat margariini-, jogurtti-, leipä- ja keksihyllyjä. Myös monet ostajat ovat suomalaisia. Hinta on kruunujen lisäksi merkitty myös euroina. Vain sijainti on Tallinna.

Kangasniemeläinen Eija Haapaniemi on kasannut ostoskärryynsä kolme suurta Rainbow´n ruislesenäkkileipäpakettia. "Uskoisin, että se on täällä halvempaa", Haapaniemi sanoo.

Kuluttajatutkimuskeskuksen vertailussa näkkileipä maksoi Virossa noin 80 prosenttia Suomen hinnasta.

Heikki Haapaniemi taas pitää JyväsHyvän kekseistä. Euron ja seitsemänkymmentä senttiä maksava, rukiinen JyväsHyvän keksipussi on Tallinnassa noin euron halvempi kuin vastaava JyväsHyvän kaurakeksipussi Suomessa.

HS:fi 5.6.2007

Putin: USA aloittanut uuden asevarustelun

Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan Yhdysvallat on ohjuspuolustusjärjestelmällään aloittanut uuden asevarustelun ja heikentänyt turvallisuutta maailmassa.

- Amerikkalaiset ystävämme ovat luopuneet Yhdysvaltain ja Venäjän välisestä ohjustentorjuntaa rajoittaneesta ABM-sopimuksesta. Varoitimme heitä silloin, että kehitämme vastineen, jolla ylläpidämme strategista tasapainoa maailmassa, Putin sanoi torstaina.

- Olemme tehneet kokeen uudella mannertenvälisellä monikärkiohjuksella ja uudella risteilyohjuksella, ja aiomme kehittää edelleen voimavarojamme.

Putinin mukaan amerikkalaiset "tunkevat uusia aseita itäiseen Eurooppaan". Uusi amerikkalaistukikohta tulee Bulgariaan ja toinen Romaniaan, Puolaan ja Tshekkiin osia amerikkalaisten ohjuskilvestä, hän muistutti.

Samalla hän varoitti, että yritykset luoda maailman asioihin "imperialismia ja sanelupolitiikkaa" ovat vaarallisia ja epäterveitä.

(STT-Reuters) - KS:fi 31.5.2007

Tehy: Kesä tuo tuntuvia supistuksia terveyspalveluihin

Terveyspalveluja joudutaan supistamaan sijaispulan vuoksi aiempaa tuntuvammin ensi kesänä. Ammattijärjestö Tehyn tuoreen selvityksen mukaan lähes 70 prosenttia sairaaloista ja terveyskeskuksista rajoittaa palvelujaan.

Laajimpia supistukset ovat erikoissairaanhoidossa. Niistä kärsivät erityisesti potilaat, jotka tarvitsevat palveluja kirurgian, psykiatrian, lastentautien, silmätautien tai korva-, nenä- ja kurkkutautien aloilla. Perusterveydenhuollossa supistusten kohteina ovat muun muassa neuvolat, mielenterveystoimistot ja hammashoito.

Sosiaalihuollossa supistuksia on hieman vähemmän, eivätkä ne juurikaan haittaa esimerkiksi vanhusten hoitoa.

Sijaisten palkkaaminen on vaikeutunut, koska työllisyystilanne on parantunut. Erityisen vaikeaa on ollut sijaisten löytäminen sairaanhoitajille. Vakituinen väki joutuu sijaispulan vuoksi tekemään runsaasti ylitöitä sekä vuorottelemaan eri tehtävissä.

Stt - HS:fi 28.5.2006

Köyhien lasten tuleva hoitomaksu järkytti

Oppositio ja yksinhuoltajien edusliitto järkyttyivät torstaina hallituksen päätöksestä jättää pienituloisten vanhempien lasten ilmainen kokopäivähoito historiaan.

Hallitus päätti keskiviikkona kehysriihessään, että kokopäivähoitoon tulee vähimmäismaksu. Nyt hoito on köyhimpien lapsille ilmaista.
Maksun suuruudesta ei vielä päätetty. Muutos tulee voimaan elokuun 2008 alusta.
Hallitus haluaa ohjata kotona olevien vanhempien lapsia kokopäivähoidosta koti- tai puolipäivähoitoon. Puolipäivähoito säilyy ilmaisena pienituloisimmille.

Eduskunnan kyselytunnilla oppositio pelkäsi, että nyt puututaan subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ja että se kohdistuu kaikkein vähävaraisimpiin. Tuula Haatainen (sd) arveli erityisesti yksinhuoltajien joutuvan kärsimään.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) torjuivat epäilyn. Vanhanen huomautti, että minimimaksusta voidaan tehdä poikkeuksia, joihin "erityisryhmillä" on mahdollisuus.

Risikko vakuutti, että pelot ja epäilykset otetaan huomioon, kun ministerit syksyllä viimeistelevät uudistuksen yksityiskohdat.
Vanhempien pienten tulojen perusteella päivähoitomaksusta vapautettuja lapsia on sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton tietojen mukaan kokopäivähoidossa 13 000–19 000. He ovat opiskelijoiden, osa-aikaista tai muuten pienipalkkaista työtä tekevien ja työttömien sekä yksinhuoltajien lapsia.

Yksin- ja yhteishuoltajien liiton puheenjohtaja Bodil Rosengren sanoi torstaina olevansa maksuttomuuden poistosta "täysin järkyttynyt". Yksinhuoltajien päivähoidossa olevista lapsista niin sanotussa nollamaksuluokassa on 40 prosenttia.

"Miten opiskeleva yksinhuoltaja voi opintotuestaan vielä maksaa päivähoitomaksua?" Rosengren ihmetteli.
Työttömien taas täytyy olla valmiita ottamaan työpaikka nopeastikin vastaan. Työttömän yksinhuoltajan työllistyminen voi Rosengrenin mielestä kaatua siihen, ettei lapsella ole hoitopaikkaa.

"Yksinhuoltajien työllisyys on heikentynyt ja köyhyys lisääntynyt. Nyt mennään vielä huonompaan suuntaan", Rosengren sanoi.
Hallitus korottaa yksinhuoltajien lapsilisää kymmenellä eurolla ensi vuoden alusta.

Rosengren huomautti, että köyhimpiä yksinhuoltajia se ei kuitenkaan auta, sillä lapsilisän paraneminen vähentää toimeentulotukea.
HS – 25.5.2007

Yhdysvallat tekee ohjuskokeita

Washington. Yhdysvaltain armeija on aikeissa testata pitkän matkan ohjuksiaan. Kyseessä ovat samanlaiset ohjukset, joita Yhdysvallat haluaa sijoittaa Itä-Eurooppaan.
Pentagonin edustajien mukaan koe tehdään sään salliessa tänään kello 18 ja 21 välillä Suomen aikaa Alaskassa. Huonon sään sattuessa koe siirtyy lauantaihin tai ensi viikkoon.

Pentagonin edustajan Rick Lehnerin mukaan kyseessä on vasta toinen kerta, kun koe tehdään täydessä laajuudessaan.

Jos koe onnistuu, ohjuksen pitäisi törmätä kovassa nopeudessa koeohjukseen ja hajottaa se Tyynenmeren päällä. Epäonnistuminen olisi takaisku Yhdysvaltain ohjushankkeille Euroopassa.

stt-afp - HS.fi 25.5.2007

Senaatti siunasi Yhdysvaltojen sodan lisärahoituksen

Senaattori Hillary Clinton vastaili toimittajien kysymyksiin äänestyksen jälkeen. Clinton äänesti esintystä vastaan, samoin teki niin ikään demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä senaattori Barack Obama. Washington. Yhdysvaltain edustajainhuoneen jälkeen myös senaatti on hyväksynyt 100 miljardin dollarin lisärahoituksen maan sotatoimiin Irakissa ja Afganistanissa. Rahoitukseen ei liity ehtoja tai vetäytymisaikataulua.

Senaatti hyväksyi esityksen äänin 80-14. Lakiehdotus menee nyt presidentti George W. Bushin hyväksyttäväksi.

Edustajainhuoneen päätös hyväksyä kiireellinen rahoitus ilman ehtoja mursi neljä kuukautta kestäneen pattitilanteen presidentti George W. Bushin kanssa.

Demokraatit olivat aiemmin vaatineet Yhdysvaltain joukkojen kotiuttamista lokakuun alusta lähtien ehtona lisärahoitukselle. Bush vastustaa jyrkästi aikataulujen asettamista amerikkalaisjoukkojen kotiuttamiselle.

Uusin lisärahoitus mukaan lukien Yhdysvallat on käyttänyt Irakin ja Afganistanin sotatoimiin vuoden 2001 jälkeen yli 565 miljardia dollaria.

stt-reuters - HS.fi 25.5.2007

Talouselämä: Suurimmilla yrityksillä hyvä vuosi

Suomen suurimmat yritykset tekivät viime vuonna erittäin hyvää tulosta. 500 suurimman yrityksen yhteenlaskettu nettovoitto kasvoi Talouselämä-lehden keräämien tietojen mukaan lähes neljänneksen vuotta aiemmasta ja kohosi 17 miljardiin euroon.

Suurimpien yritysten liikevaihto kasvoi viime vuonna 12 prosenttia edellisvuodesta. Liikevaihdon kasvu oli nopeinta tällä vuosikymmenellä.
Nokia hallitsee listaa suvereenisti. Nokian 41 miljardin euron liikevaihto oli yli kymmenesosa koko 500 yrityksen joukon liikevaihdosta. Suurimpien yritysten voitosta Nokia keräsi huikeat 27 prosenttia. Yhtiö oli valioluokkaa myös kannattavuudeltaan.

Myös tappiollisten yritysten määrä väheni selvästi.
Nokian jälkeen Suomen suurimmat yritykset olivat viime vuonna Stora Enso 14,6 miljardia euroa, Neste Oil 12,7 miljardia euroa, UPM 10,0 miljardia euroa ja Metsäliitto 9,3 miljardia euroa.

Nokian jälkeen suurimat voitot tekivät Nordea pankki Suomi, 1,3 miljardia euroa, ja Fortum, 1,0 miljardia euroa. Tappiollisin yritys oli Metsäliitto -334 miljoonaa euroa.

STT – 25.5.2007

Lannoite-Kemira siirtyy norjalaiseen omistukseen

Lannoitteita valmistava Kemira GrowHow siirtyy norjalaisen lannoiteyhtiön Yara Internationalin omistukseen. Yara osti torstaina Suomen valtion omistamat GrowHown omistukset hintaan 12,12 euroa osakkeelta.

Valtio omisti 30 prosenttia GrowHown osakekannasta. Kaupan vuoksi Yara tekee ostotarjouksen lannoiteyhtiön muille omistajille. Tällöin koko GrowHown arvoksi tulee 671,8 miljoonaa euroa.

GrowHow oli vielä kolme vuotta sitten osa Kemira-konsernia, joka valmistaa mm. kemikaaleja sellu- ja paperiteollisuudelle. Kemira oli kuitenkin tyytymätön lannoitebisneksen tuottoon, joten yhtiö erotettiin konsernista ja vientiin pörssiin itsenäisenä yhtiönä.
Sekä GrowHown että Yaran johtajat uskovat, että kilpailuviranomaiset hyväksyvät osakekaupan.

HS - 24.5.2007

Putin varoitti uudesta varustelukierteestä

Venäjän presidentti Vladimir Putin on jälleen arvostellut kärkkäästi USA:n ohjuspuolustushanketta, jonka osia sijoitettaisiin myös Puolaan ja Tshekkiin. Venäjä on vastustanut hanketta, jonka se näkee turvallisuusuhaksi itselleen.

- Mitä sellaista kielteistä on tapahtunut Euroopassa, joka pakottaa täyttämään Keski-Euroopan aseilla, Itävallassa vieraileva Putin kysyi yhteisessä tiedotustilaisuudessa Itävallan presidentin Heinz Fischerin kanssa.

- Se johtaa ainoastaan uuteen kilpavarustelun kierteeseen, mikä meidän mielestämme toimii täysin asetettuja tavoitteita vastaan, Putin lisäsi.

Hän totesi, että Iranin ohjukset, joita vastaan puolustus on määrä rakentaa, eivät koskaan voisi yltää Keski-Eurooppaan. Hänen näkemyksensä mukaan Iran ei myöskään suunnittele iskuja Eurooppaan.

Ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi Venäjän haluavan pikaista neuvonpitoa tavanomaisia aseita koskevasta Tae-sopimuksesta. Lavrovin mukaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin olisi kokoonnuttava pohtimaan, olisiko sopimus otettava uudelleen tarkastelun kohteeksi.

(STT-AFP-DPA) - KS.fi 23.5.2007

Raportti: Sosiaaliviraston suhtautuminen helsinkiläisiin koventunut

Kaikki toimeentulotuen hakijat eivät pääse tapaamaan sosiaalityöntekijää enää lainkaan. Kuva Kallion virastotalosta.

Helsingin sosiaaliasiamies Lilli Autti arvostelee ankarin sanoin sosiaaliviraston asiakaspalvelua. Hän toteaa raportissaan, että esimerkiksi toimeentulo­ tukiasiakkaat eivät enää jaksa taistella "myllytystään" vastaan.

Viraston sanotaan muuttuneen arvoiltaan kovaksi ja osin asiakkaiden vastaiseksi. Arvostelua ei suvaita.

Virastossa vallitsee raportin mukaan pelon ja vaientamisen kulttuuri. "Punainen lanka on kadonnut."

Viraston johto myöntää, että 2005 aloitettu organisaatiomuutos on tuonut ongelmia. Parannuksia on kuitenkin jo tehty. Sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen kiistää arvojen kovenemisen virastossa .

HS:fi 23.5.2007

Vaatteiden ja kenkien kosteussuojasuihkeet täynnä myrkkyjä

Ruotsin luonnonsuojeluliiton testaamasta 13 kosteussuojasuihkeesta 11 sisälsi ympäristömyrkkyjä, kertoo keskiviikon Hufvudstadsbladet. Näitä vaatteita ja kenkiä kastumiselta suojaavia tuotteita myydään Suomessakin runsaasti.

Jo pienillä määrillä fluorattuja ympäristömyrkkyjä on haitallisia vaikutuksia suvunjatkamiskykyyn, solutoimintaan ja hormonijärjestelmään. Ja juuri näitä myrkkyjä on runsaasti useissa kosteussuojasuihkeissa.

Tuotteet eivät ole vaarallisia välittömästi käyttötilanteessa, mutta ilmaan suihkutettaessa niitä joutuu sisätiloihin kotona tai luontoon ulkona. Luonnon kautta myrkyt kulkeutuvat erilaisiin eliöihin.

Yksi ainesosa on päätynyt jo kieltolistalle: Useissa kosteussuojasuihkeissa on PFOS-yhdisteitä, jotka kielletään EU:ssa ensi vuoden lopulla.

HS.fi 23.5.2007

UPM aloittaa yt-neuvottelut 2 400:n työntekijän lomauttamisesta

UPM aloittaa henkilöstön mahdollista lomauttamista koskevat yhteistoimintaneuvottelut yhtiön koivuvaneritehtailla Suomessa. Tehtailla työskentelee yhteensä noin 2400 henkilöä. Syynä on Venäjältä Suomeen tuotavien koivutukkien määrän väheneminen.

Erityisesti ensi syksyn osalta puutilanne näyttää vaikealta, koska koivutukkia ei ole saatu riittävästi varastoitua syksyn käyttöä varten.

UPM:n Suomen koivuvaneritehtaat sijaitsevat Heinolassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Savonlinnassa.

Niillä valmistetaan yhteensä noin 870 000 m3 koivuvaneria pääsääntöisesti rakentamiseen ja sisustamiseen sekä kuljetusteollisuuden tarpeisiin Keski- ja Etelä-Euroopassa.

HS:fi 15.5.2007

Maailmanpankin raportti: Wolfowitz rikkoi sopimustaan

Maailmanpankin pääjohtaja Paul Wolfowitz rikkoi sopimustaan ja pankin eettisiä sääntöjä, sanotaan pankin erikoiskomitean julkistamassa raportissa. Wolfowitz järjesti pankissa työskennelleelle naisystävälleen ylennyksiä ja hulppean palkankorotuksen.

Maailmanpankin johtokunnan on määrä ilmoittaa päätös Wolfowitzin kohtalosta tänään. Pääjohtaja ei ole ollut halukas eroamaan, mutta hän on vakuuttanut tyytyvänsä johtokunnan ratkaisuun.

(STT-Reuters-DPA-AFP) - KS.fi 15.5.2007

Suurin osa kansasta vastustaa Nato-jäsenyyttä

Suomalaiset suhtautuvat aiempaa kielteisemmin Suomen liittymiseen sotilasliitto Natoon. Turun Sanomien ja Väli-Suomen sanomalehtien julkaiseman mielipidekyselyn vastaajista jäsenyyttä vastustaa 63 prosenttia ja kannattaa vain 27 prosenttia.

Puolueista ainoastaan kokoomuksessa enemmistö on sotilasliiton kannalla, muissa puolueissa Natoa vastustaa selvä enemmistö.

Peräti 78 prosenttia kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että Natoon liittymisestä pitää päättää kansanäänestyksellä.

TNS Gallup haastatteli tutkimusta varten tuhatta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttia molempiin suuntiin.

Naton vastustus on uuden kyselyn mukaan noussut kolme prosenttiyksikköä verrattuna edelliseen, Helsingin Sanomien marraskuussa julkaisemaan kyselyyn. Myös sotilasliiton kannattajien määrä näyttää nousseen saman verran. Siten kannastaan epävarmojen määrä näyttää vähentyneen.

Muutokset mahtuvat kuitenkin tutkimuksen virhemarginaaliin, ja tutkimuksia ei ole toteutettu täysin samalla menetelmällä.

Molemmissa kyselyissä kuitenkin suomalaisista selkeä enemmistö on Natoa vastaan.

stt - HS.fi 15.5.2007

EU:n ja Venäjän huippukokouksesta uhkaa tulla diplomaattinen katastrofi
BRYSSEL. Euroopan unionin ja Venäjän kovia kokeneille suhteille ei ole luvassa parannusta perjantain huippukokoukselta. Suhteiden viileys paljastui jälleen maanantaina, kun Puola ja Liettua vastustivat unionin ulkoministerikokouksessa uusien yhteistyöneuvotteluiden aloittamista Venäjän kanssa.

"Todennäköisesti neuvotteluihin ei päästä", EU:n puheenjohtajamaan Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier myönsi Brysselissä.

EU:n ja Venäjän nykyinen yhteistyösopimus päättyy tämän vuoden lopussa. Ellei uusista säännöistä saada sovittua, voidaan vanhaa sopimusta jatkaa vuosi kerrallaan. Sopimuksessa käsitellään muun muassa kaupankäyntiä, energiakysymyksiä sekä ihmisoikeuksia.

Puola on estänyt toistuvasti neuvottelut, koska Venäjä on sen mielestä määrännyt puolalaislihan tuontikieltoon yksin poliittisista syistä ja Liettua on osaltaan raivostunut energiatoimitusten takkuilusta Venäjältä.

Moskovan silmätikuksi joutunut Viro puolestaan syytti Venäjää maanantaina muun muassa diplomaattisen suojeluvelvollisuuden laiminlyönnistä sekä nettihyökkäyksistä.

Suomellakin on omat etunsa vaarassa Venäjän toimien vuoksi. Venäjä on muun muassa aikonut korottaa puutulleja, mikä pääministeri Matti Vanhasen mukaan tarkoittaisi Suomessa venäläisen puuntuonnin loppumista.

Ongelmasta huolimatta ulkoministeri Ilkka Kanerva ei nostanut aihetta esille EU:n ulkoministerikokouksessa.

"Kyllä se [ongelma] on tiedossa kaikilla osapuolilla. Se on asia, jossa Suomi on ollut äärettömän aktiivinen", Kanerva sanoi.

EU:n ja Venäjän huippukokousta varjostaa myös venäläisten tuore uhkaus arvioida uudelleen jo sovittua sopimusta Siperian ylilennoista. Viime vuonna EU ja Venäjä sopivat, että Venäjä luopuu 2013 mennessä eurooppalaisilta lentoyhtiöiltä perimistään Siperian ylilentomaksuista. Maksuja on pidetty EU:ssa suorana tukena valtiolliselle Aeroflotille, ja ne ovat rasittaneet myös Finnairin tulosta.

Nyt Venäjä on mahdollisesti harkitsemassa sopimusta uudelleen.

"Sen [sopimuksen] voi nähdä kompromissina, jota kaikki eivät välttämättä hyväksy", Venäjän EU-lähettiläs Vladimir Tsizov sanoi uutistoimisto Reutersin haastattelussa.

Jähmeiden suhteiden taustalla ovat myös muun muassa syvät erimielisyydet
Kosovon maakunnan tulevasta asemasta sekä Yhdysvaltojen suunnittelemasta ohjuspuolustusjärjestelmästä Puolaan ja Tsekkiin. Perjantaisen huippukokouksen odotuksia ei parantanutkaan venäläisten näkökulmasta se, että maanantaina Puola aloitti amerikkalaisten kanssa neuvottelut ohjuspuolustuksesta.

Diplomaattisen katastrofin minimoimiseksi ulkoministeri Steinmeier lentää
tiistaina Moskovaan neuvottelemaan kriisistä Venäjän ulkoministerin Sergei
Lavrovin ja mahdollisesti presidentti Vladimir Putinin kanssa.

Steinmeier totesi, että tulevasta huippukokouksesta tulee vaikea Venäjän ja EU:n välisten "konfliktien" vuoksi. Hän piti kuitenkin positiivisena sitä, ettei hänen mukaansa yksikään jäsenmaista ehdottanut maanantaina huippukokouksen perumista.

"Kun ajat ovat vaikeat, meidän pitääkin neuvotella", Steinmeier totesi.

Kanervakin myönsi, että EU:n ja Venäjän suhteet ovat nyt surkealla tolalla.

"Nyt draaman esittäminen sekä provosoituminen puolin ja toisin olisi kaikkein huonointa politiikkaa. Koetetaan nyt pitää yhteistyön asennetta päällimmäisenä, vaikkei yhteistyö olekaan kukkeimmillaan", Kanerva toivoi.

EU:n ja Venäjän perjantainen huippukokous järjestetään Venäjällä Samarassa. EU:n puolelta neuvotteluita presidentti Vladimir Putinin kanssa johtaa Saksan liittokansleri Angela Merkel.

HS:fi 14.5.2007

Bush torjui Halosen tapaamispyynnön

Yhdysvallat torjui Suomen ehdotuksen presidentti George W. Bushin ja presidentti Tarja Halosen tapaamisesta tällä viikolla, kerrottiin presidentin kansliasta maanantaina. Samalla tapaaminen kuitenkin järjestyi Ruotsin pääministerille Fredrik Reinfeldtille. Hänen on määrä tavata Bush tänään, tiistaina.

Presidentin kanslian mukaan Suomi on ottanut asiakseen kysyä tapaamismahdollisuutta Halosen vieraillessa Yhdysvalloissa, mikäli yhteistä aikaa löytyy. Tällä kertaa ehdotus torjuttiin vedoten aikataulusyihin.

Aikataulusyyt ovat diplomatiassa yleiskeino asioiden torjumiseksi ilman lisäperusteita.

Presidentti Halonen matkustaa Yhdysvaltoihin keskiviikkona ja osallistuu perjantaina Yhdysvalloissa toimivan skandinaavisen säätiön vuosijuhlaan. Korkean tason edustus tilaisuudessa kiertää Pohjoismaiden kesken, ja nyt oli Suomen vuoro. New Yorkissa Halonen tapaa YK:n pääsihteerin Ban Ki-Moonin ja yhdysvaltalaisten tutkimuslaitosten edustajia, sanotaan presidentin kanslian tiedotteessa.

Ruotsin pääministeri ja konservatiivijohtaja Reinfeldt matkusti Yhdysvaltoihin jo sunnuntaina ja aloitti ohjelmansa tapaamalla Halosen tavoin Ban Ki-Moonin New Yorkissa. Tiistaina Bushin tapaamisen pääteema on Reinfeldtin mukaan ilmastopolitiikka.

HS:fi 14.5.2007

EU:n ulkoministerikokous pohtii unionin Venäjän-suhteita

EU:n ulkoministerit kokoontuvat tänään Brysseliin pohtimaan keinoja parantaa unionin suhteita Venäjään.

Kiistanaiheita ovat Venäjän asettama puolalaisen lihan tuontikielto, Viron ja Venäjän patsaskiista, erimielisyydet Kosovon asemasta sekä Yhdysvallan suunnitelmat sijoittaa osia ohjustorjuntajärjestelmästään Puolaan ja Tshekkiin.

EU:n ja Venäjän kaksipäiväinen huippukokous alkaa perjantaina.

(STT-DPA-Reuters) - KS.fi 14.5.2007

Nato harjoittelee Itämerellä

Sotilasliitto Naton alukset harjoittelevat Itämerellä alueen kaikkien aikojen suurimmassa merisotaharjoituksessa.

Myös Suomi ja Ruotsi osallistuvat kaksiviikkoiseen harjoitukseen Naton rauhankumppaneina. Mukana on lähemmäs sata alusta ja yli 10 000 sotilasta, jotka kokoontuivat jo viikonvaihteessa Ruotsiin ja Puolaan.

Nopean toiminnan merivoimia harjoitetaan kriisioperaatioihin rannikoiden tuntumassa.

(STT-TT) - KS.fi 14.5.2007

Tuhannet protestoivat Natoa vastaan Göteborgissa

Göteborg. Göteborgissa järjestettiin lauantaina Naton vastainen mielenosoitus. Yli 3 000 mielenosoittajaa marssi kaupungin keskustaan kantaen kylttejä, joissa vastustettiin sotilasliiton merisotaharjoituksia.

Göteborgiin oli kokoontunut viikonlopuksi noin 40 sotalaivaa Itämeren alueen kaikkien aikojen suurimpaan sotaharjoitukseen. Kaksi viikkoa kestävä sotaharjoitus alkaa maanantaina. Myös Suomi ja Ruotsi ovat Naton rauhankumppaneina mukana harjoituksessa.

Kaikkiaan harjoitukseen osallistuu lähes sata alusta ja yli 10 000 sotilasta.
Göteborgin poliisin mukaan mielenosoitus sujui erittäin rauhallisesti.

stt-tt- HS.fi 13.5.2007

Virke aikoo irtisanoa ompelijoitaan

Orimattilassa toimiva vaatevalmistaja Virke aloittaa yt-neuvottelut maanantaina. Irtisanominen uhkaa enimmillään 75 ompelijaa. Yhtiö jakaa mahdolliset lopputilit vuoden lopussa, sillä useimmilla työntekijöillä on puolen vuoden irtisanomisaika, kertoo toimitusjohtaja Lassi Laaksonen

Hänen mukaansa käsityö ei enää kannata Suomessa Aasiasta tulevan kilpailun vuoksi. Virkkeellä on toinen tehdas Puolassa, jossa yhtiö kasvattaa hieman toimintaansa.

STT - HS.fi 11.5.2007

Terveydenhuollosta kannellaan yhä useammin

Terveydenhuollossa koettu pompottelu saa asiakkaan kantelemaan entistä useammin. Valituksen aihetta löytyi erityisen usein miesten toiminnasta, kun Etelä-Suomen lääninhallitus tutki Helsingin palveluista tehtyjä kanteluita. 57 prosenttia kanteluista kohdistui miehiin. Kanteluiden tekijöistä 60 prosenttia oli naisia.

Tutkimus koski vuosia 1998-2005.

Erityisen paljon sanomista löytyi systeemin toiminnasta.

Kun alkuvuosina organisaation toimintaan kohdistuneita kanteluita tuli noin 140, pari vuotta sitten määrä oli yli kaksinkertainen eli liki 40 prosenttia kaikista kanteluista.

Tyypillinen aihe terveydenhuollon toiminnassa oli esimerkiksi ajanvarauksen toimimattomuus tai pompotteluksi koettu ohjaus ihmiseltä toiselle.

Kanteluiden syinä pidetään tiedon lisääntymistä niin potilaiden oikeuksista kuin lääketieteen mahdollisuuksista. Myös yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta lienee vaikuttanut.

Lääninhallitus keräsi tutkimusta varten tiedot yhteensä 1 538 kantelusta.

HS.fi 8.5.2007

Aspocomp miettii potkuja 320 työntekijälle

Aspocompin Salon tehdasta uhkaa sulkeminen.

Elektroniikkavalmistaja Aspocomp aloittaa yt-neuvottelut, jotka voivat tietää potkuja 320 työntekijälle - kaikkiaan neuvottelut koskevat 350 työntekijää. Yhtiö harkitsee myös Salon tehtaansa sulkemista.

Sen sijaan Oulun tehdas ei ainakaan tässä vaiheessa kuulu neuvottelujen piiriin. Yt-neuvotteluilla tavoitellaan 10 miljoonan vuosittaisia säästöjä.

Konsernin toiminta Suomessa on ollut tappiollista vuodesta 2005 lähtien. Yhtiön mukaan kämmenlaitteiden HDI-piirilevyjen tuotantoa Salossa on yritetty tehostaaa monin tavoin, mutta tässä ei ole onnistuttu.

Tammi-maalikuussa Aspocompin tappio syveni entisestään. Tulos putosi kahdeksan miljoonaa miinukselle, kun viime vuonna vastaavaan aikaan oltiin neljä miljooonaa tappiolla. Myös liikevaihto laski.

Aspocomp työllistää Suomessa nykyisin 543 ihmistä. Mahdolliset henkilöstövähennykset toteutettaisiin jo tämän vuoden aikana.

Konserni lisää tuotantoaan Kiinassa ja Intiassa.

"Aspocompin volyymituotanto on pääosin siirretty Aasiaan, jossa voimme palvella maailmanlaajuisia asiakkaitamme kustannustehokkaasti nopeimmin kasvavalla markkinalla", sanoo toimitusjohtaja Maija-Liisa Friman yhtiön tiedotteessa.

Hs.fi 4-5-2007

EU ja ASEAN-maat aloittavat vapaakauppaneuvottelut

Euroopan unioni ja kymmenen Kaakkois-Aasian maan muodostama ASEAN-ryhmä aloittavat neuvottelut vapaakauppasopimuksesta. Kauppaneuvottelujen aloittamisesta sovittiin aamulla Bruneissa pidetyssä ASEAN-maiden kauppaministereiden kokouksessa, kertoi EU:n kauppakomissaari Peter Mandelson.

Kauppaneuvotteluille ei asetettu aikataulua. Malesian kauppaministeri Rafidah Aziz sanoi, että niitä valmistelemaan nimitetään yhteinen työryhmä.

EU:n ja ASEAN-maiden neuvottelujen tavoitteena on luoda yksi suurimmista alueellisista vapaakaupparyhmistä. Euroopan unionissa on 27 jäsenmaata ja 490 miljoonaa asukasta. Kymmenessä ASEAN-maassa on noin 560 miljoonaa asukasta. EU:n pyrkii sopimaan kaupan vapauttamisesta myös Intian ja Etelä-Korean kanssa.

ASEANiin kuuluvat Brunei, Kambodzha, Indonesia, Laos, Malesia, Myanmar, Filippiinit, Singapore, Thaimaa ja Vietnam.

(STT-Reuters) KS:fi 4.5.2007

Nokia Siemens lopettaa Suomessa yli 1 500 työpaikkaa

Huhtikuun alussa toimintansa aloittaneen Nokia Siemens Networksin Suomen-yksiköistä vähennetään kolmen seuraavan vuoden aikana yli 1 500 työntekijää.

Tätä nykyä noin 60 000 ihmistä eri puolilla maailmaa työllistävä verkkojätti on kertonut vähentävänsä vuoteen 2010 mennessä 10-15 prosenttia työvoimastaan.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan vähennykset koskevat rankimmin Suomea ja Saksaa, missä työpaikkoja leikataan suhteellisesti vielä suurempi osa.

Suomen noin 10 000 työntekijästä joutuu siis lähtemään vähintään 1 500, mahdollisesti vielä useampi. Saksassa Nokia Siemensillä on nykyisin runsaat 12 000 työntekijää.

Maailmanlaajuisesti työpaikkojen määrä supistuu 6 000-9 000:lla.

Nokian ja Siemensin puhelin- ja tietoverkkoja tekevien yksiköiden fuusiosta syntynyt yhtiö on kertonut tavoittelevansa vuoteen 2010 mennessä 1,5 miljardin euron vuotuisia säästöjä. Säästöistä 40 prosenttia otetaan tuotekehityksestä ja noin 30 prosenttia leikataan tuki- ja myyntitoiminnoista.

Tuotekehityksessä ja erilaisissa hallinto- ja tukitoiminnoissa on päällekkäisyyttä eniten Suomessa ja Saksassa.

Nokia Siemensillä on pääkaupunkiseudulla runsaat 5 000, Oulussa yli 2 000 ja Tampereella vajaat 2 000 työntekijää. Oulussa toimii tukiasemia tekevä tehdas, Espoon-tehtaalla tehdään verkkojen elementtejä ja mikroaaltoradioita.

Kaikilla paikkakunnilla on myös tuotekehitystä. Yhtiön pääkonttori on Espoon Karakalliossa.

Nokia Siemens Networks kertonee täsmälliset henkilökunnan vähennystavoitteensa tämän kuun aikana. Varsinaiset yt-neuvottelut käydään todennäköisesti useassa osassa lähivuosina.

Nokia Siemens on jo aloittanut tuotekehityksen leikkaukset Britanniasta, missä Southwoodissa toimiva sadan hengen tuotekehitysyksikkö on myyty Aricent-nimiselle yhtiölle.

HS.fi 3.5.2007

Naton valmiusjoukoit harjoittelevat Itämerellä toukokuussa

Läntisen puolustusliiton Naton NRF-valmiusjoukot pitävät 14.-25. toukokuuta Pohjanmereltä Itämeren eteläosiin ulottuvalla alueella sotaharjoituksen, johon osallistuvat Saksa, Puola, Tanska ja Naton rauhankumppanuusmaa Ruotsi.

Harjoituksessa on kuviteltu tilanne, jossa valmiusjoukko "on kutsuttu vastaamaan kärjistyvään konfliktiin sisäisesti jakautuneessa maassa", Nato ilmoitti tiedotteessaan keskiviikkona. Kyseessä on osa Naton monikansallisten joukkojen säännönmukaista harjoittelua, tiedote lisäsi.

NRF-valmiusjoukkoja Nato kykenee lähettämään tarpeen mukaan jopa 25 000 miestä viiden vuorokauden hälytysajalla mahdolliselle kohdealueelle. Tehtäviin voi kuulua evakuointioperaatioita, terrorismin vastaista toimintaa, katastrofiapua tai sillanpään rakentamista lisäjoukoille.

HS:fi 2.5.2007

Venäläisnäkemys: Nato-jäsenyys loisi Suomelle riskejä

Moskova. Venäläisvaikuttajan mielestä Nato-jäsenyys ei parantaisi Suomen turvallisuutta vaan loisi Suomelle turvallisuusriskejä. Näin arvioi kenraalieversti Valeri Manilov, joka on Venäjän parlamentin ylähuoneen puhemiehen neuvonantaja.
Manilov sanoi uutistoimisto Itar-Tassille, että Venäjä vastaisi Suomen Nato-jäsenyyteen todennäköisesti vahvistamalla joukkojaan Suomen lähialueilla Luoteis-Venäjällä.

Hänen mukaansa Venäjä ei voisi olla piittaamatta Suomen liittymisestä sotilasliittoon.

"Se ei olisi oma valintamme, mutta meillä ei olisi muita vaihtoehtoja kuin ryhtyä oikeassa suhteessa oleviin toimiin huolehtiaksemme maan turvallisuudesta."

Manilov huomautti, ettei liittyminen Natoon ole nyt noussut ensimmäistä kertaa esiin Suomessa.

"Kuitenkin joka kerta kun hallitus oli tekemässä päätöstä, Suomen kansa kävi tukemaan perinteistä puolueettomuuspolitiikkaa, joka suojelee maan turvallisuutta paremmin kuin mikään ase", hän sanoi. Hän on entinen Venäjän armeijan varaesikuntapäällikkö.

stt-itar-tass HS:fi 2.5.2007

Eduskunnan rikkain sopeutusmiseläkkeelle

Kansanedustajat ovat luoneet oman työttömyyskorvauksensa, sopeutumiseläkkeet. Suosio on suuri. Kun on istunut vähintään seitsemän vuotta kansanedustajana, hakemus Valtiokonttoriin riittää.

Eläke on myönnetty esimerkiksi ex-eduskunnan rikkaimmalle edustajalle, Juhani Sjöblomille (kok). Sorabisneksessä mukana olevan Sjöblomin, 57, varallisuus oli viime verotuksessa 2,8 miljoonaa euroa.

Nuorin sopeutumiseläkeläinen on Petri Neittaanmäki (kesk), 32.

Pienin sopeutumiseläke on noin 1600 euroa kuussa ja suurimmillaan yli 6000 euroa. Eläkkeeseen on turvautunut myös pitkäaikainen ministeri Jan-Erik Enestam (r), 60, joka siirtyy elokuussa Pohjoismaiden neuvoston johtajaksi Kööpenhaminaan.

IS.fi 27.4.2007

Euroedustajien turhat matkat tuhoavat ympäristöä

Europarlamentaarikkojen, tulkkien ja toimittajien matkat Brysselin ja Strasbourgin välillä aiheuttavat joka vuosi yli 20 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä, parlamentin vihreiden teettämä tutkimus kertoo.

Tutkimuksessa verrattiin nykyisen kahden kaupungin järjestelmästä aiheutuvia päästöjä tilanteeseen, jossa parlamentti kokoontuisi vain yhdessä kaupungissa. Päästöjä aiheuttaa edestakaisten matkojen lisäksi muun muassa parlamenttirakennusten energiankulutus.

- Tiesimme jo, että europarlamentin kahden keskuksen järjestely aiheuttaa unionin veronmaksajille yli 200 miljoonan euron kulut joka vuosi, brittiedustaja Caroline Lucas sanoi. - Nyt meillä on myös konkreettisia todisteita niistä vahingoista, joita tämä sirkus aiheuttaa ympäristölle.

Vuonna 1992 solmitun sopimuksen mukaan parlamentin on järjestettävä vähintään 12 nelipäiväistä kokousta Ranskan Strasbourgissa. Useimmat lyhyemmät tapaamiset järjestetään Brysselissä.

STT-Reuters - Iltalehti.fi 25.4.2007

Aamulehti: Vuokratyöläiset eivät ilmoittaudu veronmaksajiksi

Vain harvat ulkomaiset vuokratyöntekijät ovat tehneet ennakkoverohakemuksen eli maksaneet veronsa Suomeen. Asiasta kertoo Aamulehti.

Vuoden alussa voimaan tullut laki on edellyttänyt, että ulkomailta alle puoleksi vuodeksi Suomeen töihin tulevan on ilmoittauduttava veronmaksajaksi. Ilmoituksen on tehnyt kuitenkin vain 129 työntekijää, joista suurin osa on verohallinnon mukaan kotoisin Virosta.

Kukaan ei tiedä tarkasti, paljonko Suomessa on laissa tarkoitettuja vuokratyöntekijöitä. Rakennusliiton mukaan heitä olisi tuhansia ja työnantajapuolenkin mukaan satoja.

STT - HS.fi 24.4.2007

Kemi lomauttaa kaikki kaupungin työntekijät kahdeksi viikoksi

Kemin kaupunki lomauttaa kaikki työntekijänsä kahdeksi viikoksi. Päätös syntyi kaupunginhallituksessa maanantaina äänin 7-4. Esitystä vastusti vasemmistoliitto.

Lomautus koskee myös koko terveydenhuoltoa. Aiempi esitys, jonka mukaan joukko terveydenhuollon ammattilaisia olisi rajattu lomautusten ulkopuolelle, haudattiin.

Päätökseen sisältyy mahdollisuus toiseenkin kahden viikon pakkolomaan. Jos tulosta ei synny tarpeeksi, toinen lomautus voidaan toteuttaa myöhemmin tänä vuonna.

Lomautusten ohella Kemi vaatii kaikilta hallintokunnilta kahden prosentin säästöjä.

Kunta-alalla ei ole nähty näin laajoja lomautuksia koko 2000-luvulla. Palkattomalle lomalle joutuu Kemissä noin 1 300 työntekijää.

Viime vuonna lomautukset koskivat kaikkiaan noin 900 kuntatyöntekijää koko maassa. Lomautuksia tehtiin 40 kunnassa.

Ammattijärjestöt Kemissä ilmoittivat, että kyseessä on työnantajan yksipuolinen lomautus. Järjestöt olisivat pitäneet kunnallisveron korotusta oikeudenmukaisempana vaihtoehtona.

Lisäksi järjestöt peräsivät luopumaan koulutus-, matkustus-, edustus- ja avustusmenoista sekä luottamustoimipalkkioista loppuvuodeksi.

Lomautuspäätöksen taustalla on kaupunginjohtaja Ossi Revon mukaan yllättävä taloussuunnitelman romuttuminen. Talousseuranta enteilee tämän vuoden menojen ylitykseksi noin kahdeksan miljoonaa euroa lähinnä erikoissairaanhoidon kulujen kasvun takia. Lomautuksilla katetaan tästä ylityksestä puolet.

HS:fi 23.4.2007

HK Ruokatalo vähentää yli 160 Turussa

HK Ruokatalo vähentää 155 työntekijää ja 12 toimihenkilöä Turussa. Suurin osa irtisanotaan. Yhtiö siirtää kuorettomien nakkien valmistuslinjansa Vantaalle ja lopettaa siten elintarvikkeiden tekemisen Turussa.

"Turun henkilöstöstä eläkeputkeen pääsee vajaat 30 henkilöä, ja alle kymmenen siirtyy töihin Vantaalle. Vantaalla olisi ollut useampiakin paikkoja, mutta sinne lähtijöitä ei ole enempää", toimitusjohtaja Esa Mäki kertoi.

Turun lihavalmistetehtaan ovet suljetaan lokakuun lopussa. HK Ruokatalo tiedotti tammikuussa alkaneiden yt-neuvottelujen lopputuloksesta maanantaina. Tehtaan lopettamista osattiin odottaa, kun yhtiö julkisti tehostamisohjelmansa viime vuonna.

Turun tehtaan sulkeminen on samaa tehostamissarjaa kuin tuotannon lopettaminen Tampereella sekä Forssan tehtaan nykyaikaistaminen. Rakennemuutoksen ansiosta yhtiö arvioi säästävänsä vuosittain 15-20 miljoonaa euroa.

HK Ruokatalon 65 henkilöä työllistävä pääkonttori on Turussa. Yt-neuvottelut eivät koskeneet sen henkilöstöä. Mäki ei ryhdy kommentoimaan sitä, siirtyykö pääkonttorikin pois Turusta.

"Tällä hetkellä pääkonttori on Turussa", Mäki tyytyy toteamaan.

STT - HS:fi 23.4.2007

Kemi lomauttamassa henkilöstönsä

Kemin kaupunginhallitus käsittelee tänään kaupungin henkilöstön lomauttamista. Lomautus koskisi kaikkiaan noin 1 300:aa työntekijää ja viranhaltijaa.

Kaupunginjohtaja Ossi Revon päätösesityksen mukaan lomautuksen kestoa arvioidaan kokouksessa. Aiemmin esillä on kuitenkin ollut vähintään neljän viikon lomautus.

Lomautus koskisi lähes koko henkilöstöä muutamia poikkeusaloja lukuun ottamatta. Ulkopuolelle jäisivät muun muassa avosairaalan sairaankuljettajat, työterveyshuolto, terveyskeskuslääkärit sekä mielenterveysaseman psykiatri.

Noin 200 työntekijän hoitohenkilöstö sen sijaan lomautettaisiin samoin kuin opettajat. Lapin lääninhallitus on jo ennakkoon toivonut Kemin kaupungilta harkintaa, koska lomautukset vaarantaisivat oppilaiden lailliset oikeudet.

Kemissä on laskettu, että toimintamenot uhkaavat ylittyä tänä vuonna lähes kahdeksalla miljoonalla eurolla.

STT - KS.fi 23.4.2007

Syrjintä ja palkkaerot työllistävät tasa-arvovaltuutettua

Tasa-arvovaltuutetun puoleen käännytään nyt yhä herkemmin. Tasa-arvovaltuutetun saamat yhteydenotot ovat muutamassa vuodessa kasvaneet selvästi.

1990-luvun puolesta välistä 2000-luvun alkupuolelle yhteydenottoja oli yleensä sadanviidenkymmenen molemmin puolin. Viime vuonna yhteydenottojen määrä oli kasvanut jo 423:een. Luvuissa eivät ole mukana neuvontapuhelimeen soittaneet, joita viime vuonna oli noin kuusisataa.

Useimmin tasa-arvovaltuutettuun otetaan yhteyttä, kun epäillään syrjintää työhön otettaessa. Näitä tapauksia on vuosittain runsas kolmannes. Viime vuosina määrä on ollut hieman laskussa.

Tasa-arvovaltuutettu Päivi Romanovin mukaan vajaan kahden vuoden takainen tasa-arvolain uudistus nosti esimerkiksi palkkakysymykset aikaisempaa näkyvämmin esille. Lain myötä vähintään 30 työntekijän työpaikoille tuli palkkakartoitusvelvollisuus.

Tasa-arvovaltuutetuille tulleista yhteydenotoista vajaat kymmenen prosenttia koskee palkka-asioita.

KS:fi 23.4.2007

Työttömien kurssitus siirtyy yhä enemmän yksityisille yrityksille

Yksityisten yritysten määrä työvoimakoulutuksen antajista kasvaa koko ajan. Viime vuonna valtio osti yksityisiltä jo neljänneksen kaikesta työvoimakoulutuksesta. Lopusta vastaa julkinen puoli kuten ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ja ammattiopistot.

Suurin osa yksityisten antamasta koulutuksesta on valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta. Sen osuus työvoimakoulutuksesta on kasvanut viidessä vuodessa.

Uutena muotona on tullut yksilövalmennus, jossa työnhaun personal trainer laatii valmennettavalle henkilökohtaisen suunnitelman.

Valmentavaan ja kuntouttavaan koulutukseen kuuluu sekä työhönvalmentava että elämänhallintaan opastava koulutus. Koulutuksen tulokset eivät ole niin hyviä kuin muun työvoimakoulutuksen.

Työministeriön teettämän tutkimuksen mukaan valmentavan koulutuksen työllistävä vaikutus on lähellä nollaa.

"Johtopäätökset ovat yksioikoisia, koska valmentavan koulutuksen ei ole tarkoituskaan saada aikaan työllisyyttä", sanoo työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin.

Valmentavan koulutuksen tarkoitus on saada ihmiset eteenpäin. Joillekin se tarkoittaa uutta kurssia, joillekin opiskelu- tai harjoittelupaikkaa. Jonkun kohdalla hyvä tulos on päätös lähteä katkaisuhoitoon.

Wallinin mukaan 10-20 prosenttia valmentavaan koulutukseen osallistuvista pääsee eteenpäin.

Työvoimakoulutus on valtiolle edullista verrattuna esimerkiksi päihdehoitoon tai mielenterveyspalveluihin. Kuntouttavan, elämänhallintaan tähtäävän päivän hinnaksi tulee noin 700 euroa 15-20 kurssilaista kohden. Yhden ihmisen kurssipäivä maksaa siis noin 40 euroa.

Työhönvalmentava koulutus on vielä edullisempaa, henkeä kohden noin 30 euroa päivä.

TE-keskukset ja työvoimatoimistot kilpailuttavat koulutukset ja valitsevat parhaiten soveltuvan kouluttajan. Lamavuosina soveltuvin tarkoitti usein halvinta. Nykyään katsotaan tuloksiakin.

Yksityisten koulutusfirmojen tulokset ovat olleet hyviä. Kahden suuren koulutusyrityksen eli Spring Housen ja Katja Noponen Oy:n tietojen mukaan noin puolet työhönvalmentaville kursseille osallistujista päätyy vapaille työmarkkinoille. Kuntouttavilta kursseiltakin työelämään ponkaisee keskimääräistä useampi, 10-30 prosenttia.

Ostaja eli työvoimahallinto ei ole prosentteja koonnut, mutta tunnustusta tulee myös työministeriöstä. "Yksityiset ovat hyviä löytämään työpaikkoja. Näppituntuma on, että ne ovat parempia kuin julkiset. Myös asiakaspalautteet ovat hyviä", kehuu kansliapäällikkö Wallin.

Alan yritysten liikevaihto pyörii miljoonan euron tietämillä. Viitisen vuotta alalla olleet yritykset tekevät jo voittoa, joka on laskettavissa pikemminkin kymmenissä kuin sadoissa tuhansissa euroissa.

Wallinin mukaan yksityisiä koulutusfirmoja on tarkoitus käyttää entistä enemmän. Tarpeen se onkin, sillä valmentavan koulutuksen uskotaan yhä lisääntyvän. Osin se johtuu valmentavaa koulutusta tarvitsevien maahanmuuttajien kasvavasta määrästä.

Helsingin Sanomat 21.4.2007

Pääkaupunkiseudun kunnat eivät selviä hammashoitojonoista

Hammashoitaja Britt-Marie Nenonen ja hammaslääkäri Katariina Savijoki työskentelevät Kallion terveysasemalla.

Pääkaupunkiseudun hammashoitotilanne on entistä pahempi. "Helsingissä pisimpään hoitoa odottanet potilaat ovat olleet jonossa jopa 16 kuukautta", toteaa johtava hammaslääkäri Seija Hiekkanen.

Käytännössä heikkokuntoisen purukaluston kunto ehtii huonontua nopeammassa tahdissa kuin Helsingin kaupunki ehtii sitä hoitaa. "On selvää, että ei kenenkään hampaisto jonottamalla parane", Seija Hiekkanen harmittelee.

Sekä Helsingillä että Vantaalla on suuria vaikeuksia selvitä lain edellyttämästä hoitotakuusta. Espoolla tilanne on hieman parempi.

Laki edellyttää, että kiireettömän hammaspotilaan on päästävä enintään kuudessa kuukaudessa hoitoon. "Me jouduimme laittamaan maaliskuussa uudet asiakkaat potilasjonoon, kun ajat muuten oli varattu jo syyskuuhun asti", kertoo Vantaan johtava hammaslääkäri Jorma Suni. Jonoon tuli 1,5 kuukaudessa 2 000 uutta potilasta.

"Nyt jonoon tulee 300-350 potilasta lisää joka viikko, eli jono vain kasvaa", Suni sanoo. Hän ei näe jonojen selvittämiseksi muuta vaihtoehtoa kuin lisätä yksityistä ostopalvelua.

Sunin mukaan ehdottomasti halvinta olisi hoitaa potilaat kaupungin omana työnä. "Tätä meidän poliittiset päättäjämme eivät ymmärrä."

Säästökuurilla oleva Vantaa on jäädyttänyt kaikki vakanssit, eikä esimerkiksi osa-aikaista työtä tekevien tilalle palkata sijaisia. "Väestö kuitenkin kasvaa 2 000 asukkaan vuosivauhtia, mikä edellyttäisi yhden lisätiimin palkkaamista joka vuosi", Suni muistuttaa. Vantaan kaupungilla on noin 90 hammaslääkärin vakanssia, joista 13 on täyttämättä.

Sekä Suni että Hiekkanen pitävät pahimpana ongelmana hammaslääkäripulaa. "Uusia hammaslääkäreitä koulutetaan liian vähän. Turun yliopisto aloitti koulutuksen uudestaan, mutta sieltäkin ensimmäiset valmistuvat vasta parin vuoden kuluttua", Suni laskee.

"Ennen saimme valita monesta hakijasta ihmiset töihin. Nyt hakijoita ei tahdo saada enää edes vakinaisiin työsuhteisiin", kertovat Suni ja Hiekkanen. Pääkaupunkiseudulla alkaa olla pulaa myös hammashoitajista.

Seija Hiekkasen mukaan Helsingissä on pyritty siihen, että kaikki potilaat saavat ensimmäisen vastaanottoajan hoitotakuun mukaisesti kuudessa kuukaudessa. Pahimmat jono-ongelmat alkavat kuitenkin vasta sen jälkeen. "Jos ei ole akuuttia tarvetta, niin saattaa joutua jonottamaan jatkohoitoa jopa 16 kuukautta.", Hiekkanen sanoo.

Kiireiset tapaukset eli hammassäryt, tapaturmat ja esimerkiksi etuhampaan katkeaminen pystytään hoitamaan niin Helsingissä, Vantaalla kuin Espoossakin päivystystyönä joko saman tai seuraavana päivänä. Päivystyspotilaiden jatkohoidon kunnat joutuvat yleensä ostamaan yksityisiltä, ja se lisää kuntien kustannuksia. Esimerkiksi Helsingin 46 miljoonan euron hammashoitokuluista noin kuusi miljoonaa euroa syntyy ostopalveluista.

Espoossa on 4 000 hammaspotilasta jonossa. "Osalle ei ole voitu antaa vielä aikaa. Tilanne on silti parantunut alkuvuodesta, ja hoitoon pääsee neljässä kuukaudessa", sanoo Espoon johtava ylihammaslääkäri Petteri Peltola.

Espoo pyrkii rationalisoimaan hammashoitoa siten, että entistä useammin potilaan hampaat pyritään hoitamaan kuntoon yhdellä tai kahdella kerralla. "Varaamalla 45 minuuttia yhdelle asiakkaalle ehditään tehdä samalla käyntikerralla sekä tutkimus että hampaan hoito", Peltola sanoo.

HS.fi 21.4.2007

Sosiaalipalvelujen ulkopuolelle jää yhä useampi

Kaikki väestöryhmät eivät saa uusimman Sosiaalibarometrin mukaan tarvitsemiaan palveluja.

Palveluja vaille jäävät usein päihdeongelmaiset, mielenterveyskuntoutujat, vanhukset ja pitkäaikaistyöttömät. Näille ryhmille ei myöskään aiota suunnata lähitulevaisuudessa lisää voimavaroja.

Sosiaalibarometrin mukaan palveluja vaille jää eniten ihmisiä yli 40 000 asukkaan kaupungeissa, joissa palvelutarjonta ei pysy väestönkasvun tahdissa.

Lähes 40 prosentille kuntien sosiaalitoimistoista on barometrin mukaan vaikeaa saada pätevää henkilöstöä. Terveyskeskuksista samaa vaivaa potee yli puolet.

Sosiaali- ja terveysjohtajat ratkaisisivat ongelman yhteistyötä tiivistämällä ja henkilöstöä lisäämällä. Sosiaalijohtajat tehostaisivat myös ehkäisevää työtä ja priorisoisivat palveluja.

Terveyskeskusten taas johto kehittäisi työnjakoa lääkkeenä henkilöstöpulaa.

STT - HS.fi 17.4.2007

Sosiaalijohtajat: Sosiaalitoimi sivuutettu kuntauudistuksessa

Joka viides kunta on sivuuttanut sosiaalitoimen kuntauudistusta valmistellessaan. Vain puolet kuntien sosiaalijohtajista katsoo tulleensa kuulluksi edes melko hyvin, kertoo tuore Sosiaalibarometri.

Sosiaalijohtajia huolestuttaa palvelujen keskittyminen ja paikallisen asiantuntemuksen katoaminen. Kasvavien etäisyyksien pelättiin vaikeuttavan etenkin heikoimmassa asemassa olevien palvelujen saantia.

stt - HS:fi 17.4.2007

M-real vähentää 140 Tampereella

M-real vähentää Tampereella 140 henkilöä Takon tehtaalla osana yhtiön yt-prosessia. Toimialajohtaja Mika Joukion mukaan osa vähennyksistä johtuu kartonkikoneen sulkemisesta.

Takon tehtaalla Tampereen keskustassa työskentelee ennen vähennyksiä 430 työntekijää.

Joukion mukaan vähennykset toteutetaan määräaikaisuuksien päättämisellä ja eläkejärjestelyin, mutta irtisanomisilta ei vältytä.

Yhtiö sulkee Takon kartonkitehtaan yhden koneen heinäkuun loppuun mennessä. Linjan tuotannon yhtiö siirtää muille koneille Suomessa.

Helmikuussa M-real ilmoitti, että se vähentää yhteensä 600 henkilöä kotimaan tehtailtaan.

stt - HS.fi 12.4.2007

Flextronics suunnittelee vähentävänsä yli puolet

Matkapuhelinten sopimussuunnittelija Flextronics aikoo vähentää yli puolet työvoimastaan Suomessa, kirjoittaa keskiviikon Kaleva. Viime viikolla alkaneet yt-neuvottelut saattavat koskea jopa 100 henkilöä yhtiön 175 työntekijästä, joista valtaosa työskentelee Oulussa.

- Henkilökohtaisesti en usko, että vähennystarve on ihan näin suuri. Etsimme koko ajan myös muita vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi, sanoi Flextronics ODM Finlandin toimitusjohtaja Timo Niinikoski.

Flextronics on pikku hiljaa irtisanonut väkeään Suomessa ja siirtänyt tuotantoaan muun muassa Kiinaan ja Puolaan. Viimeksi vuonna 2005 Flextronics irtisanoi kaikkiaan 162 henkilöä.

Pääluottamusmies Seppo Äijälälle yt-neuvottelujen alkaminen ei tullut yllätyksenä.

- Sen verran monta vuotta tässä on pelattu Flexin kanssa, että neuvotteluita osattiin odottaa. Jos sata henkilöä vähennetään, se halvaannuttaisi koko toiminnan täällä.

STT - KS:fi 11.4.2007

MTV3: Suomi ehkä Naton kuljetusjärjestelmään

Suomi harkitsee lähtevänsä mukaan pääosin Nato-maista koostuvaan ilma- ja merikuljetushankkeeseen. MTV3:n kymmenen uutisten mukaan pääesikunta selvittää osallistumismahdollisuuksia parhaillaan.

Hollannissa heinäkuussa aloittavasta keskuksesta Suomi saisi strategista ilmakuljetuskykyä ja huoltovarmuutta merikuljetuksiin. Se voisi myös pyytää keskuksesta esimerkiksi ilmatankkausapua kriisinhallintatehtävissä.

Hankkeeseen on jo ilmoittautunut 15 Nato-maata ja Ruotsi. Jäsenmailla on merkittävästi ilmakuljetuskapasiteettia, ja mahdollisena jäsenmaana Suomi voisi neuvotella sen käytöstä.

HS:fi 9.4.2007

Sairaalaan meno voi olla USA:ssa terveysriski

WASHINGTON. Tuoreiden laskelmien mukaan Yhdysvalloissa tapahtui vuosina 2003-2005 tapahtui 1,6 miljoonaa vältettävissä olevaa potilasturvauhkaa.

Käytännössä luku tarkoittaa sitä, että selvityksen kohteina olleista potilasta lähes kolme prosenttia joutui sairaaloiden tekemien virheiden uhreiksi. Näistä potilaista lähes neljännesmiljoona menehtyi hoitovirheiden seurauksena.

Selvityksen teki sairaaloista riippumaton terveydenhuoltoa seuraava HealthGrades -yhtiö. Se tutki yli 40 miljoonan potilaan tiedot selvitystään varten.

Nämä hoitovirheet voidaan yleistää kaikkiin Yhdysvalloissa hoidettaviin potilaisiin, painotti Kristin Reed, yksi tutkimuksen tekijöistä, ABC-uutisille tutkimuksen painoarvoa.

"Nämä tapaukset ovat potilasturvakysymyksiä, eikä niitä pitäisi tapahtua milloinkaan", Reed painotti.

Kohennusta ei ole tapahtunut. Kyseessä eivät ole ainoastaan sairaalabakteerit, vaan sairaaloissa potilaita uhkaavat väärään paikkaan osuneet pistokset tai veitsenviillot, nukutuksen virheet tai potilaan sisään operaation aikana jääneet vieraat esineet.

Ongelma ei ole yksinomaan potilaiden terveyden vaarantuminen, vaan töppäilyt tulevat myös erittäin kalliiksi. Virheet maksavat sairaaloille ylimääräisinä kuluina arviolta 8,6 miljardia dollaria eli noin 6,4 miljardia euroa vuodessa.

Tutkimuksen tekijät muistuttavat, että vaikka ongelmasta on puhuttu viime aikoina, niin parannusta ei ole tapahtunut. Päinvastoin vaikuttaa sitä, että virheiden määrä on yhä kasvussa.

Tohtori David Bates, Brigham and Women's -sairaalan yleislääketieteen osaston johtaja, pelkäsi pahinta.

"Tämä arvio on luultavasti alakanttiin sen suhteen kuinka suuri ongelma meillä on käsissämme."

STT - HS:fi 9.4.2007

Elcoteq irtisanoo yli 240 työntekijää

Elektroniikan sopimusvalmistaja Elcoteqin yt-neuvottelut ovat päättyneet. Yhtiö irtisanoo yhteensä 242 työntekijää ja sulkee Lohjan tehtaan elokuun loppuun mennessä. Irtisanottavista 215 on Lohjan tehtaan palveluksessa ja 27 muualla yhtiössä.

Toissa viikolla Elcoteq ilmoitti irtisanovansa Suomesta runsaat 80 työntekijää.

Yhtiö aloitti yt-neuvottelut helmikuussa. Tuolloin henkilöstön vähentämistarpeeksi ilmoitettiin enimmillään 500 henkilöä. Lohjan tehtaan mahdollinen sulkeminen oli asialistalla.

Luxemburgissa pääkonttoriaan pitävä Elcoteq perustelee irtisanomisia ja Lohjan tehtaan sulkemista konsernin pitkän aikavälin kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamisella. Suomen yt-neuvottelut olivat osa koko konsernin kattavaa toimenpideohjelmaa.

Elcoteq työllistää maailmanlaajuisesti noin 23 000 henkilöä. Suomeen jää irtisanomisten jälkeen vajaat 400 työntekijää.

STT - KS:fi 4.4.2007

Pörssiyhtiöt nostavat taas hallitusten jäsenten palkkioita

Monet pörssiyhtiöt aikovat korottaa reilusti hallitustensa jäsenten palkkioita, kertoo Taloussanomat. Lehden mukaan markkina-arvoltaan suurimmista pörssiyhtiöistä 40 prosenttia aikoo nostaa palkkioita tänä vuonna.

Palkkioiden nousu ei silti ole enää aivan yhtä voimakasta kuin viime vuonna. Tuolloin vastaavan selvityksen mukaan yli puolet liikevaihdoltaan suurimmista pörssiyhtiöistä nosti palkkioita.

Tänä vuonna puheenjohtajista suurimman korotuksen eli 67 prosenttia saa Wärtsilän Antti Lagerroos. Hänen vuosipalkkionsa on 100 000 euroa. Viime vuonna suurin puheenjohtajan saama korotus oli 127 prosenttia. Se meni Nokian Jorma Ollilalle.

Nousijoiden kakkonen on Amer Sportsin Anssi Vanjoki, joka saa 60 prosentin korotuksen. Hänen palkkionsa on 80 000 euroa. Huhtikuussa valittavalle Spondan hallituksen uudelle puheenjohtajalle on luvassa 42 prosentin korotus.

Palkkiokuninkaiden kärjessä komeilee Nokian Ollila 375 000 euron vuosituloilla.

Taloussanomien selvitykseen on otettu ne suomalaiset yhtiöt, jotka ovat ilmoittaneet pörssitiedotteissaan hallitusjäsentensä palkkiot.

Palkkiot lyödään lukkoon kevään yhtiökokouksissa, joita kaikki yhtiöt eivät vielä ole pitäneet. Tietoja on kerätty myös Taloussanomien arkistosta.

HS:fi 4.4.2006

Pitkäaikaistyöttömyys piinaa yhä monia seutuja

Pitkäaikaistyöttömyys elää sitkeästi Keski-Suomessa, vaikka työttömien määrä on vähentynyt ja työllisyys kohentunut vuosi vuodelta. Viimeisen viidentoista vuoden aikana Keski-Suomessa on ollut joka vuosi enemmän pitkäaikaistyöttömiä kuin koko Suomessa keskimäärin. Pahiten pitkäaikaistyöttömyys vaivaa Jämsän seutua.

Pitkäaikaistyöttömiksi lasketaan työnhakijat, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti työttöminä vuoden päivät.

Pitkäaikaistyöttömyys syntyi 1990-luvun syvässä talouslamassa, ja se nujertuu sitkaasti. Lama nosti työttömyyden huippuunsa, ja vuonna 1995 jo yli 34 prosenttia työttömistä oli pitkäaikaisia Keski-Suomessa. Kymmentä vuotta myöhemmin luku painui 27 prosenttiin.

KS.fi 1.4.2007

Toinen ilmastoraportti tuo uusia synkkiä viestejä

AMSTERDAM/OSLO. Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) aloittaa maanantaina viiden päivän kokouksen Brysselissä. Kokouksen tarkoituksena on viimeistellä IPCC:n toinen osaraportti siitä, kuinka ilmaston lämpeneminen tulee vaikuttamaan maapalloon - ja voivatko ihmiset tehdä sille jotakin.Kokouksessa väännetään suljettujen ovien takana kättä siitä, millaisin äänenpainoin ja millaisin esimerkein tämä sanoma annetaan julki raportin tiivistelmäosuudessa.

Ennakkotietojen mukaan raportin viesti on hyvin synkkä: vuosisadan puoliväliin mennessä luvassa on kasvavaa köyhyyttä, juomaveden ehtymistä ja lukuisien lajien sukupuutto, ellei tositoimiin ryhdytä.

Jos nykyinen lämpeneminen jatkuu, Himalajan jäätiköt voivat kutistua 500 000
neliökilometristä 100 000 neliökilometriin jo 2030-luvulle tultaessa, raportissa varoitetaan.

Pahimmin muutokset iskevät köyhille alueille, kuten Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Aasiaan, kun ilmasto lämpeneminen uhkaa maanviljelyä ja juomavettä.

Rikkaat maat voivat jopa hyötyä lyhyellä tähtäimellä.

Viljelysmaa voi ensin laajeta ennen kuin viljelty alue lähtee maailmanlaajuiseen laskuun, jos lämpötila nousee kolme astetta.

Pohjoismaissa se voisi tarkoittaa parempia viljelyolosuhteita, kun taas Välimeren aluetta uhkaa kuivuminen.

Ilmastopaneelin ensimmäinen osaraportti julkaistiin helmikuun alussa, ja viimeiset kaksi tulevat julki syksyllä.

ap-reuters-hs - HS.fi 1.4.2007

Suomi nettomaksoi EU:lle reilut 440 miljoonaa euroa

Valtiovarainministeriön laskujen mukaan Suomi maksoi viime vuonna 442 miljoonaa euroa enemmän EU:n budjettiin kuin mitä sai sieltä takaisin.

KASSAN KAUTTA KOTIIN. Suomalaiset veronmaksajat lihottivat viime vuonna Britannian kassaa sadalla miljoonalla eurolla. Pääministeri Tony Blairia tai varapääministeri John Prescottia tämä tuskin haittaa. (RICHARD LEWIS / EPA)Suomi on EU:n nettomaksajien joukossa keskikastia; suurin nettomaksaja absoluuttisesti on ollut Saksa, suhteellisesti Ruotsi.

Suomen ja muiden rikkaiden jäsenmaiden nettomaksut EU:lle ovat kasvamaan päin, sillä EU:n uudet jäsenmaat ovat köyhempiä ja saavat unionilta enemmän tukea kehitykseensä.

Onko EU:sta Suomelle enemmän hyötyä vai haittaa?Suhteessa bruttokansantuloon Suomen nettomaksu oli 0,27 prosenttia.

Vuonna 2006 EU:n ja Suomen rahavirrat sujuivat budjetin mukaisesti, eikä ylimääräisiä muutoksia maksujen aikatauluihin tapahtunut.

Maksut valtion budjetista olivat yhteensä 1 519 miljoonaa euroa, valtion tulot 1 077 miljoonaa. Kokonaisrahavirrat Suomen ja EU:n välillä olivat suuremmat, sillä kaikki raha ei kulje valtion budjetin kautta. Niissä erotus tulojen ja menojen välillä oli 420 miljoonaa euroa.

Brittien kukkaroon sata miljoonaa

Suomen maksuista noin seitsemän prosenttia kului Britannian maksuhelpotukseen. Tästä Suomi rahoitti viime vuonna 112 miljoonaa euroa. Helpotusta on arvosteltu laajasti ja kaikki muut jäsenmaat ovat vaatineet sen lakkauttamista, mutta Britannia ei ole suostunut luopumaan saavuttamastaan edusta.

Valtiovarainministeriö arvioi vuosittain Suomen nettomaksuasemaa EU:n suuntaan. Suomi on ollut nettomaksaja EU:lle lähes joka vuosi jäsenyytensä aikana. Valtiovarainministeriön laskelmissa suurin nettomaksu osui vuodelle 2005, jolloin se oli 619 miljoonaa euroa.

STT Iltalehti.fi 30.3.2007

TeliaSoneran ulkoistusriita voi laajentua lakkoiluksi

TeliaSoneralta ulkoistetut 51 toimihenkilöä marssivat tänään aamupäivällä ulos työpaikoiltaan Loimaalla Varsinais-Suomessa. Paikallinen kiista saattaa levitä laajemmaksikin lakoksi.

Työseisaus kestää ensi maanantaihin saakka. Lakkoa tukeva Toimihenkilöunioni kertoo laajentavansa työtaistelun tarvittaessa myös TeliaSoneran puolelle.

Ulosmarssineet on ulkoistettu TeliaSoneralta Manpowerin työntekijöiksi maaliskuun alussa. Manpower aloitti heti yt-neuvottelut Loimaan toimintojen siirtämiseksi Jyväskylään.

Yt-neuvotteluissa Manpower korosti, että se voi vielä harkita työpaikkojen säilyttämistä Loimaalla, pääluottamusmies Pia Karjalainen kertoo tiedotteessa.

Karjalaisen mukaan yhtiö on kuitenkin samalla palkannut Jyväskylään uutta väkeä. Jyväskylän henkilöstölle on myös annettu tunnukset, joilla hoidetaan Loimaan toimipaikan tehtäviä.

- On tullut tunne, että meitä vedetään nenästä. Siksi marssimme nyt ulos, Karjalainen toteaa.

Loimaan toimipiste vastaa osasta TeliaSoneran omistaman Tele Finlandin puhelinpalveluista. Yllättäen alkaneen lakon vuoksi Tele Finlandin asiakaspalvelussa oli torstaina katkoja.

- Kaikki Loimaan asiakaspalvelun puhelut saadaan torstain kuluessa ohjattua sellaisiin numeroihin, joissa vastataan, sanoi TeliaSoneran mobiiliasiakaspalvelusta vastaava johtaja Petri Lahtinen.

Taloussanomat.fi 29.3.2007

Kehitysavun osuus bruttokansantulosta putosi

Suomen viime vuonna antama kehitysapu näyttäisi jääneen 0,39 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Hallituksen tavoite oli 0,42 prosenttia.

Ulkoministeriön mukaan tavoiteluvuista jäätiin, koska kansantalous kasvoi odotettua enemmän. Sovitun euromäärän osuus kansantulosta jäi näin arvioitua pienemmäksi.

Helsingin Sanomien haastatteleman kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtajan Gunvor Kronmanin mukaan ongelma onkin, että kehitysapusumma lyödään lukkoon budjettineuvotteluissa eikä jouston varaa ole, vaikka talous kasvaa.

Suomi antaa Pohjoismaista vähiten kehitysapua, EU-maiden seassa Suomi on keskitasoa. Valtio maksoi kehitysapua viime vuonna noin 659 miljoonaa.

Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysapua maksetaan 0,7 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä.

STT - KS.fi 26.3.2007

Toimeentulotuki jää monelta siihen oikeutetulta hakematta

Läheskään kaikki toimeentulotukeen oikeutetut eivät halua tai osaa hakea tukea.

Varovaistenkin arvioiden mukaan toimeentulotukeen oikeutettujen määrä on yli kaksinkertainen verrattuna tukea saavien määrään. Noin 141 000 kotitaloutta jää kuukaudessa paitsi tukea, joka heille kuuluisi.

Arvioita tuen alikäytöstä on tehnyt professori Susan Kuivalainen Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta. Laskelmat perustuvat 2005 kerättyyn kyselyaineistoon.

Tutkimuksen tekoaikaan toimeentulotukea sai nelisen prosenttia kotitalouksista. Eri tavalla tehtyjen laskelmien mukaan tukeen oikeutettuja olisi kuitenkin 6-12 prosenttia kotitalouksista.

Muissa selvityksissä on käynyt ilmi, että toimeentulotuen alikäyttö on lisääntynyt vuodesta 1995.

Kuivalaisen mukaan hänen laskelmansa ovat samansuuntaiset kuin aiemmat asiaa koskevat kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset. Alikäyttöä tosin ei ole kovin paljon selvitetty, enemmänkin puhetta on ollut tukien väärinkäyttäjistä.

Kuivalaisen mukaan tutkimukset osoittavat, että tukien alikäyttö on yleisempää kuin väärinkäyttö.

Suomi ei tukien alikäytössä erottaudu muista maista.

Keskimäärin saamatta jäävä rahasumma on 270 euroa kuussa, mikä on melkoinen summa pienituloiselle. Monelle toimeentulotukena saatava raha jäisi kuitenkin niin pieneksi, että sen hakemiseen ei viitsitä ryhtyä.

Toimeentulotuen saaminen vaatii melkoista paperisotaa. Yksi tutkijoiden havaitsema syy tuen alikäyttöön onkin se, että on vastenmielistä käydä sossussa todistamassa kuitein ja paperein, että on köyhä.

Myös leimautumista pelätään. Siitä kertoo havainto, että tukea haetaan vähiten pienillä paikkakunnilla, joissa ihmisten tekemisiä on helppo seurata.

Yksi este tuen hakemiseen on silkka tiedon puute.

Nuoret eivät ole sen hanakampia toimeentulotuen hakijoita kuin vanhatkaan. Tukeen oikeutettu, mutta sitä hakematon on usein yksineläjä, vähän kouluja käynyt ja elelee työmarkkinatuella tai eläkkeellä.

HS:fi 24.3.2007

Pätkätöiden tuoma epävarmuus kuluttaa naisten voimia

Suomessa tehdään enemmän pätkätöitä kuin muissa pohjoisen Euroopan maissa. Erikoistutkija Anna Rotkirchin mukaan pätkätyöt vaivaavat eniten naisvaltaisia aloja.

Taloudellinen epävarmuus ja avioerot kuluttavatkin ruuhkavuosia elävien 30-45-vuotiaiden naisten voimia.

STT KS.fi 23.3.2007

Elcoteq irtisanoo yli 80

Elektroniikan sopimusvalmistaja Elcoteq irtisanoo Suomesta runsaat 80 työntekijää. Yhtiö kertoo pörssitiedotteessaan, että sen aloittamat yt-neuvottelut ovat päättyneet Espoon ja Salon toimipaikoissa. Lohjan tehtaan ja yhtiön NPI-organisaation osalta neuvottelut jatkuvat.

Nyt päättyneiden neuvottelujen seurauksena yhtiö irtisanoo yhteensä 84 työntekijää. Samalla yhtiö lakkauttaa Turun toimipisteensä. Yksikön toiminnot siirretään Saloon.

Elcoteq on ilmoittanut harkitsevansa tuotannon lopettamista Suomessa. Yhtiö työllistää Suomessa tällä hetkellä noin 700 henkilöä.

STT - KS:fi 23.3.2007

Espoossa on aiempaa enemmän asunnottomia

Espoossa laskettiin marraskuun 2006 lopulla olevan 443 asunnotonta, mikä on 50 edellisvuotta enemmän.

"Prosentuaalisesti kasvu näyttää hurjalta, mutta osa määrän kasvusta saattaa selittyä tilastointimenetelmien tarkentumisella", asumiseen perehtynyt mielenterveys- ja päihdepalveluyksikön asiantuntija Outi Ristimäki kertoo.

Kiinteistölautakunta sekä sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelevät torstaina Kari Uotilan tekemää valtuustokysymystä, jossa hän toteaa, että asunnottomien määrän lisääntyminen on vastoin valtuuston hyväksymiä tavoitteita.

Sosiaali- ja terveystoimella ei ole tarkkaa tietoa, kuinka paljon on asunnottomia, jotka jäävät tilastojen ulkopuolelle.

Yli puolet asunnottomista asuu sukulaisten ja tuttavien luona sekä ulkona ja ensisuojissa viidennes.

Ensisuojan kysyntään vastataan, kun Olarinluoman vastaanottokeskusta laajennetaan.

Alle 25-vuotiaiden ja maahanmuuttajien osuus Espoon asunnottomista on neljännes ja se lisääntyy. Valtaosa asunnottomista on miehiä.

HS:fi 21.3.2007

Arkkiatri varoittaa pörssistä

Yksityisten lääkäriasemien listautuminen pörssiin tuo koko terveydenhuoltojärjestelmään aivan uusia piirteitä eivätkä ne ole mitenkään myönteisiä, näkee arkkiatri Risto Pelkonen.

- En usko, että potilas hyötyy tästä mitään. Päinvastoin. Nykyinen järjestelmä, olipa se julkinen tai yksityinen, toimii potilaiden ehdoilla, kun taas pörssiyhtiö toimii kasvottomien sijoittajien ehdoilla, Pelkonen jyrähtää.

- Se on tässä se suurin huoli.

Pelkosen pohdintojen pontimena on terveyspalveluja tuottavan Suomen Terveystalon viime perjantainen ilmoitus osakeannin järjestämisestä ja listautumisesta Helsingin pörssiin. Annilla yhtiö kertoo hakevansa muskeleita yhtiön kasvustrategian toteuttamiseen.

Myöskään Terveystalon kilpailija, Mehiläinen, ei sulje pörssiinmenoa lopullisesti pois, vaikka asia ei juuri tällä hetkellä ole ajankohtainen.

- Pörssiinmeno tarkoittaa, että yrityksen perustoiminnasta, tässä tapauksessa ihmisten palvelemisesta ja hoitamisesta, tulee ikään kuin vain väline, jolla kerätään varallisuutta jonnekin muualle, Pelkonen näkee.

KS.fi 20.3.2007

Päänuppi ei tahdo kestää työelämän uusia paineita

Suomalaiset kokevat työn heikentävän terveyttä enemmän kuin muissa Euroopan maissa keskimäärin. Suomessa työn kuormittavuudesta kärsii yli neljäkymmentä prosenttia työntekijöistä. Ruotsissa tilanne on vielä heikompi, ruotsalaisista työntekijöistä lähes 60 prosenttia kokee työn heikentävän terveyttään. Euroopan maiden vertailussa keskiarvo on 35 prosenttia.

Vähiten työn kuormittavuudesta kärsitään Keski-Euroopan maissa. Tiedot ovat tuoreesta Euroopan työolojen tutkimuksesta.

- Vaikka meillä on paljon hyvää, muun muassa hyvä työterveyshuolto ja työelämän kehittämisohjelmia, ei Suomi silti voi kehuskella ratkaisuillaan, sanoo ylitarkastaja Olavi Parvikko sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta.

Työn kuormittavuus ja stressi on jo tunnustettu eurooppalaiseksi ongelmaksi.

- On havaittu, että ihmisten päänuppi ei tahdo kestää uusia työelämän paineita. Nähdään, että sille on tehtävä jotain erityisesti, Parvikko sanoo.

KS.fi 11.3. 2007

Suomessa on yli puoli miljoonaa köyhää

Suomessa on jo yli puoli miljoonaa köyhää. Suhteellinen köyhyys on kasvanut. Monet pätkätyöläiset, eläkeläiset, työttömät, yksinhuoltajat ja opiskelijat eivät saavuta edes minimielintasoa.

EU:n köyhyysrajan perusteella Suomessa pitää yksinasuvalla olla noin 800 euroa kuukaudessa verojen jälkeen, jotta selviää elämisen perusasioista. Nelihenkinen perhe tarvitsee vähintään 1 700 euroa kuukaudessa ruokaan, asumiseen ja muihin välttämättömiin menoihin.

Köyhyysrajan alapuolella asuu meillä noin 600 000 ihmistä eli noin 12 prosenttia elää perheissä, joissa tulot jäävät hyvin pieniksi.

Köyhyystutkijat arvioivat, että Vihreiden esittämä 440 euron perustulo ei yksinään riittäisi elättämään. Erikoistutkija Pertti Honkanen Kelan tutkimusosastolta laskee, ettei 400-500 euron perustulo vapauta ainakaan yksinäistä työtöntä tarveharkintaisista tulonsiirroista. Henkilön on pakko saada tulojen täydennykseksi asumistukea ja toimeentulotukea.

KS.fi 11-3-2006

Taloussanomat: Suuromistajien osingot kasvavat tänä vuonna

Helsingin pörssin yhtiöt jakavat omistajilleen ennätyssuuret osingot tänä vuonna, kertoo päivän Taloussanomat. Osinkojen määrä kasvaa 1,6 miljardilla eurolla. Viime vuonna yhtiöt jakoivat omistajilleen 9,2 miljardia, kun tänä vuonna summan arvellaan kasvavan 10,8 miljardiin.

Eniten osinkopottiaan kasvattaa Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos, jonka osingot kaksinkertaistuvat 14 miljoonaan euroon. Myös Niklas, Ilkka ja Ilona Herlin korottavat osinkojaan yli 50 prosentilla. Eniten osinkoja, lähes 36 miljoonaa euroa, nostaa SanomaWSOY:n suuromistaja Aatos Erkko, Taloussanomat kirjoittaa.

HS.fi 6.3.2007

Potilastiedot halutaan kauppatavaraksi

Julkisen terveydenhuollon keräämiä potilastietoja tulisi myydä lääkealan yrityksille terveydenhuollon menojen kattamiseksi, ehdottaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkija Raine Hermans.

Aamulehden haastatteleman tutkijan mukaan näin Suomesta tehtäisiin myös kansainvälisiä lääkealan yrityksiä houkutteleva kohde.

Jos ihmiset antavat luvan potilastietojensa käyttöön, olisi järjestelmän oltava erittäin tarkasti määritelty. Tutkijan mukaan tietojen myymistä varten tulisi perustaa välittäjäyhtiö, joka olisi julkisen sektorin omistama.

STT KS.fi 6.3.2007

Tutkimus: Joka toinen nuori stressaa

Joka toinen 15-25-vuotias suomalainen kokee elämänsä stressaavaksi, kertoo tuore tutkimus. Tämän vuoden kansallisen nuorisotutkimuksen mukaan yleisimmät stressin syyt ovat kiire, liian suuret työmäärät, menestymis- ja suorituspaineet, epävarmuus sekä taloudellinen tilanne.

Eniten tutkimukseen osallistuneista stressaavat 24-25-vuotiaat. Heistä 55 prosenttia kokee stressiä. Kuitenkin stressi on melkein yhtä yleistä myös 15-17-vuotiailla.

Tutkimuksen mukaan on erittäin todennäköistä, että nuoret oppivat stressaamisen vanhemmiltaan ja elinympäristöstään.

Tutkimus- ja konsultointiyritys 15/30 Researchin kyselyyn vastasi vajaat 1 900 nuorta joulukuun alussa.

HS 14.2.2007

Apulaisoikeuskansleri: Kouluterveydenhuollossa paljon puutteita

Kouluterveydenhuolto ei vastaa apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan mielestä asetettuja suosituksia. Tämä koskee esimerkiksi hoitajien vastuulla olevien oppilasryhmien kokoa. Kuntien välillä on suuria eroja kouluterveydenhuollon toteuttamisessa.

Ongelmat johtuvat Jonkan mukaan osittain siitä, että kouluterveydenhuollon laatusuositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia. Tällöin kuntapäättäjien
näkemykset ja arviot terveydenhuollon tarpeista ja tasosta saattavat johtaa suositusten noudattamatta jättämiseen tai niitä sovelletaan poikkeavalla tavalla.

Suositukset eivät näytäkään Jonkan mielestä toimivan toivotulla tavalla kouluterveydenhuollossa. Siksi hän pitääkin hyvänä, että sosiaali- ja terveysministeriössä harkitaan sitovampia ohjauskeinoja.

Oikeuskanslerinviraston saamat selvitykset osoittavat, että kouluterveydenhuollon oppilasmäärät ovat usein kohtuuttoman suuria annettuihin suosituksiin nähden. Suositusten mukaan yhtä kokopäiväistä kouluterveydenhoitajaa kohti tulisi olla korkeintaan 600 ja vastaavasti yhtä lääkäriä kohti 2 100 oppilasta.

Selvitysten mukaan koululääkärin vastaanotolle on myös vaikea päästä. Lisäksi on kouluja, joissa ei ole lainkaan koululääkärin palveluja. Suositusten mukaisia laajoja terveystarkastuksia ei tehdä missään läänissä.

stt HS:fi 16.2.2007

Psykiatrista hoitoa tarvitsee yhä useampi pikkulapsi

Pienten lasten vakavat psyykkiset sairaudet ovat lisääntyneet pääkaupunkiseudulla.

"Uutena ilmiönä 2000-luvulla ovat psykoottiset pikkulapset, joista nuorimmat ovat melkein vauvoja", kertoo Helsingin perheneuvolan johtaja Liisa Anttonen.

"Helsingin perheneuvolassa näitä vauvoja on avohoidossa muutamia, ja ilmiö näkyy myös psykiatrisilla poliklinikoilla."

Psykiatrista sairaalahoitoa tarvitseekin pääkaupunkiseudulla yhä useampi lapsi.

"1990-luvulla akuuttia sairaalahoitoa tarvitsivat yksittäiset lapset, nyt meillä on jo toistasataa alle 12-vuotiasta potilasta vuodessa. Sama kehitys näkyy myös Peijaksen ja Jorvin sairaaloissa", kertoo Hyksin lastenpsykiatrian vastaava ylilääkäri Kari Haukkamaa.

Auroran sairaalassa on erillinen pienten lasten psykiatrinen keskus alle neljävuotiaille. Sen kolmessa yksikössä oli viime vuonna hoidossa yhteensä noin sata lasta.

Yksikön johtava lastenpsykiatri Fredrik Almqvist näkee lastenpsykiatriassa saman polarisoitumisen kuin muuallakin yhteiskunnassa.

"Kyse ei niinkään ole siitä, että haavoittuvia lapsia olisi määrällisesti enemmän vaan siitä, että huonosti voivat perheet voivat entistä huonommin. Vakavasti sairaat lapset tulevat usein perheistä, joissa heitä on jo hyvin varhain kohdannut monta riskitekijää", Almquist sanoo.

Syitä vakavien häiriöiden lisääntymiseen juuri pääkaupunkiseudulla voidaan vain arvailla. Kari Haukkamaa kertoo näkevänsä työssään selvästi, että alueella on paljon muualta muuttaneita.

"Täällä ihmisiltä puuttuvat sellaiset turvalliset verkot, esimerkiksi sukulaiset, jotka jossain muussa ympäristössä pitävät lapsen tilanteen sen vedenpinnan yläpuolella, että olisi tarve sairaalahoitoon."

HS.fi 10.2.2007

Halonen: Työelämän muutokset ahdistavat monia vanhempia

Presidentti Tarja Halonen haluaa kiinnittää huomiota työelämän sairastuttaviin piirteisiin. Halonen sanoi Yhteisvastuukeräyksen avanneessa televisiopuheessa, että monet vanhemmat ahdistuvat työelämän jatkuvista muutoksista. Kilpailu työpaikoista, paine ja taloudellinen turvattomuus voivat aiheuttaa henkistä pahoinvointia aikuisille ja lapsille.

Halonen sanoi, että turvallinen ja merkityksellinen työ säteilee puolestaan hyvinvointia työntekijän lähi-ihmissuhteissa ja yhteiskunnassa laajemminkin.

Tänä vuonna Kirkon Yhteisvastuukeräyksen teemana on Ehjä lapsen mieli. Keräysvaroilla autetaan suomalaisia ja perulaisia lapsia, joiden vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia. Yhteisvastuukeräys on maamme suurin vuosittainen kansalaiskeräys.

Stt HS:fi 4.2.2007 13:18

Ilmaston lämpeneminen johtamassa hellekausiin ja rankkasateisiin
JOHN MCCONNICO / AP

Jäävuori sulaa Kulusukissa Grönlannissa lähellä napapiiriä.

Pariisi. YK:n tänään julkistettu ilmastoraportti pitää lähes varmana, että ihminen on vaikuttanut maapallon lämpenemiseen viime vuosisadan puolivälin jälkeen.

Satojen tutkijoiden työn tuloksena syntynyt raportti arvioi, että ilmasto lämpenee vuoteen 2100 mennessä vähintään 1,8 astetta, ellei kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetä. Pahimmillaan maapallon keskilämpö voisi nousta 6,4 astetta. Erityisen paljon maapallo lämpenisi pohjoisimmilta alueiltaan.

Raportin suomalainen pääkirjoittaja, dosentti Jouni Räisänen arvioi, että Suomen lämpötila nousisi enimmilläänyhdeksän astetta.

"Me olemme - - tekemässä asioita, joita kenties ei ole tapahtunut 650 000 vuoteen", sanoi Rajenda K. Pachauri, joka johtaa raportin laatinutta YK:n hallitustenvälistä ilmastopaneelia.

Raportin mukaan hiilidioksidin määrä ilmakehässä ylittää nyt selkeästi luonnolliset arvot yli 650 000 vuoden ajalta. Se johtuu paljolti fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja maankäytön muutoksista.

YK:n ympäristöjärjestön Unepin johtajan Achim Steinerin mukaan raportti poistaa loputkin epäilykset siitä, ettei maapallon lämpeneminen johtuisi ihmisen toiminnasta.

"Tämä päivä jää ehkä historiaan päivänä, jolloin kysymysmerkki poistui siitä, onko ihmisen toiminta vaikuttanut ilmaston muutokseen", hän sanoi.

Ilmaston lämpeneminen johtaa tutkijoiden mukaan 90 prosentin varmuudella hellekausien ja rankkasateiden pahenemiseen. Todennäköisesti seuraa myös pyörremyrskyjen kiihtymistä ja kuivuutta.

Tutkijat ennustavat lisäksi, että tuhannen vuoden kuluessa koko Grönlannin jääpeite saattaa sulaa. Tämä nostaisi meren pintaa seitsemän metriä. Näin käy, jos ilmasto lämpenee 1,9-4,6 astetta verrattuna aikaan ennen teollistumista.

Vaikka kasvihuonekaasujen päästöt eivät enää nousisi, maapallo jatkaisi silti lämpenemistään 0,1 astetta vuosikymmenessä. Tämä johtuu siitä, että lämpenemisprosessi muuttuu hitaasti.

Perjantaina julkistettiin vain 21-sivuinen tiivistelmä kaikkiaan tuhatsivuisesta raportista. Sen laati ilmastopaneelin työryhmä, joka tutkii ilmastonmuutoksen tieteellistä pohjaa. Paneelin johtajat pidättäytyivät perjantaina antamasta poliitikoille neuvoja siitä, mihin toimenpiteisiin ihmiskunnan tulisi ryhtyä.

"Minun roolini ei ole kertoa, mitä pitäisi tehdä", totesi työryhmän johtaja Susan Solomon.

YK:n ilmastopaneelin muut työryhmät tarkastelevat muutoksen seurauksia, siihen sopeutumista ja mahdollisuuksia vähentää ilmaston lämpenemistä. Kaikki raportit on määrä koota yhteen vuoden loppupuolella.

HS:fi 2.2.2007

Kansaneläkkeeseen ei tule tasokorotusta

Kansaneläkkeisiin ei tule ainakaan enää nykyisen eduskunnan aikana opposition kiivaasti vaatimaa 20 euron tasokorotusta. Korotusesitys kaatuieduskunnan äänestyksessä perjantaina luvuin 100-68.

Korotus on luvassa vain kaikkein pienimpiä eläkkeitä saaville vuoden 2008 alusta, koska silloin kansaneläkkeestä ja siihen sidoksissa olevista muista eläkkeistä ja etuuksista poistuu kuntakalleusluokitus. Se merkitsee enimmillään 20 euron korotusta toisen kalleusluokan kunnissa asuville kansaneläkkeen saajille. Ykköskalleusluokassa asuvat, esimerkiksi helsinkiläiset, eivät saa korotusta.

Eduskunta hyväksyi kalleusluokituksen poistamisen yksimielisesti.

Esityksen 20 euron tasokorotuksesta teki Leena Rauhala (kd). Sitä kannattivat äänestyksessä kaikki muut oppositiopuolueet paitsi vihreät sekä hallitusrintamasta livenneet kolme demaria. Kuusi vihreää äänesti tyhjää, nuorimmat vihreiden edustajat äänestivät korotusta vastaan.

Kansaneläkkeeseen 300 euron korotusta viime vaalien alla ajanut peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk) oli pois äänestyksestä.

Eduskunta äänestää vielä ensi viikolla opposition ponsiesityksistä, joissa myös vaaditaan tasokorotusta, mutta ponnetkin todennäköisesti hylätään.

Hs.fi 2.2.2007