Lehdistä saksittua 2003

EU-virastoon jälleen kirjepommi

Euroopan unionin virastoissa tiukennettiin turvamääräyksiä tiistaina, kun Haagissa sijaitsevasta Eurojust-virastosta löytyi kirjepommi. Pommi ei ehtinyt räjähtää, uutistoimisto Reuters kertoi.
Maanantaina myös poliisivirasto Europol ja Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet olivat kirjepommilähetysten kohteena. Sunnuntaina EU-komission puheenjohtaja Romano Prodi selviytyi vahingoittumattomana kirjelähetyksen räjähdettyä hänen käsissään Italian Bolognassa.
Saksan syyttäjäviranomaiset kertoivat, että Trichet´lle ja Prodille osoitetut kirjepommit oli lähetetty Bolognasta. La Repubblica -lehden mukaan epäilykset kohdistuivat italialaiseen anarkistiryhmään.
Eurojust- ja Europol-virastot edistävät EU-maiden poliisi- ja oikeusviranomaisten yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.

VERKKOTIE, riippumaton verkkolehti 30.12.2003

"Näkemyksemme mukaan keskinäisen puolustusvelvoitteen tuominen EU:n sisälle ei välttämättä vahvistaisi Euroopan tai Suomen turvallisuutta"
Presidentti Tarja Halonen HYY:n vuosijuhlassa 26.11.2003

"Artikla vahvistaa merkittävästi unionimaiden keskinäistä solidaarisuutta ja samalla myös Suomen turvallisuuspoliittista asemaa jäsenmaiden nykyisiä turvallisuuspoliittisia linjauksia kunnioittaen."
Presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan julkilausuma 11.12.2003

Hägglund erottaisi puolustuksen perustuslaista

EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja Gustav Hägglund kiirehtii päätöstä EU-maiden puolustuspoliittisesta yhteistyöstä. Hägglund sanoo Hufvudstadsbladetin haastattelussa, että puolustuskysymys pitäisi erottaa EU:n perustuslaista, jotta puolustusasiat saataisiin nopeasti kuntoon.
Hägglund ihmettelee sitä, että puolustuspolitiikka polkee paikallaan isojen maiden valtakiistojen takia. Hägglundin mielestä puolustuspoliittisen yhteistyön ei pitäisi olla riippuvainen kysymyksestä, jolla ei ole mitään tekemistä puolustuspolitiikan kanssa.
Hägglund on lisäksi yllättynyt turvatakuista käydystä keskustelusta. Hänen mukaansa turvatakuut kuvaavat todellisuutta, jossa elämme. Hägglundin mukaan on selvää, ettei pinteeseen joutunutta kaveria jätetä pulaan.

VERKKOTIE, riippumaton verkkolehti 17.12.03

Komissio toivoo sopimusta ensi vuoden loppuun mennessä

Euroopan unionin komissio toivoo, että EU:n perustuslaillinen sopimus saataisiin aikaan ensi vuoden loppuun mennessä.
Neuvottelujen on määrä jatkua viimeistään maaliskuussa EU:n seuraavan puheenjohtajamaan Irlannin vetämänä, mutta komission päätiedottajan Reijo Kemppisen mukaan ei ole välttämättä edes mahdollista, että neuvottelut kyettäisiin päättämään ennen ensi kesää. Espanjassa pidetään vaalit maaliskuussa, ja kesäkuussa ovat vuorossa EU-parlamentin vaalit.
EU:n huippujohtajat eivät onnistuneet lauantaina päättämään perustuslaillisesta sopimuksesta ennen aikaisesti keskeytyneessä kokouksessaan. Epäonnistuminen hämmensi EU-johtajia, sillä perustuslaillisen sopimuksen valmistumiseen jo nyt oli ladattu suuria toiveita.
Fiaskoksikin nimetty epäonnistuminen tarkoittaa sitä, että EU laajentuu ensi vappuna ilman uutta perustuslaillista sopimusta.
Komission aikataulu on ehditty jo kyseenalaistaa, sillä laajentumisen, parlamenttivaalien ja uuden komission valinnan jälkeen ei ole näkyvissä mitään ulkoista syytä, joka aiheuttaisi painetta sopimukseen pääsemiseksi.

15.12.2003 STT

Nato-jäsenyys maksaisi 30 miljoonaa vuodessa

Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle 30 miljoonaa euroa vuodessa, kirjoittaa Kauppalehti. Arvion on Suomen liittymisen varalta laatinut Puolustusministeriö.
Vuosittaisia lisäkuluja kasvattaisivat lisäksi Naton eri esikuntiin lähetettävien vajaan sadan suomalaisen esikuntaupseerin palkat ja muuttokustannukset.
Ministeriön mukaan Nato-jäsenyys ei nostaisi Suomen nykyistä kahden miljardin euron puolustusbudjettia.
Laskelmat ovat Puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen Janne Kuuselan mukaan laadittu vertaamalla Suomea suurin piirtein samankokoisiin Nato-maihin eli lähinnä Norjaan ja Tanskaan.
Laskelmat ovat Kuuselan mukaan vielä suuntaa antavia, karkeita arvioita. Todellinen maksuosuus määritellään vasta jäsenneuvotteluissa.

Kauppalehti 15.12.2003

EU-huippukokous kariutui, Suomeen kemikaalivirasto

Brysselin EU-huippukokous epäonnistui lauantaina yrityksessään sopia uudesta perustuslaista.
Puheenjohtajamaa Italia ilmoitti yllättäen jo iltapäivällä, että EU:n hallitusten välinen konferenssi on keskeytetty. Italian pääministeri Silvio Berlusconi aikoo julistaa neuvottelut lykkääntyneiksi ensi vuoden puolelle. Uudesta aikataulusta ei ollut tietoa, uutistoimistot kertoivat.
Neuvotteluiden kariutumista pidettiin vakavana takaiskuna koko laajenevan EU:n toimintakyvylle. Joidenkin EU-epäilijöiden mukaan kyse saattoi olla lähtölaskennasta koko unionin hajoamiselle.
EU-lähteiden mukaan kuusi EU:n perustajajäsentä, Ranska, Saksa, Italia, Hollanti, Belgia ja Luxemburg, aikovat antaa yhteisen julkilausuman unionin tiivistämiseksi halukkaiden maiden kesken.
Neuvottelut kaatuivat suurimpaan kiistakysymykseen eli jäsenmaiden äänimääriin EU:n päätöksenteossa. Espanja ja Puola Espanja torjuivat Saksan ja Ranskan vaateet äänten vähentämisestä.
Espanja ja Puola pitivät kiinni Nizzassa 2000 sovitusta äänijaosta, joka antoi maille lähes yhtä monta ääntä kuin Saksalle, jossa on asukkaita lähes kaksi kertaa enemmän kuin Puolassa.
EU-perustuslakineuvottelut siirtynevät seuraavalle puheenjohtajamaalle Irlannille. Se ottaa tehtävän vastaan ensi vuoden alkupuoliskolla samaan aikaan, kun EU laajenee kymmenellä uudella jäsenmaalla.
Brysselin huippukokouksessa ehdittiin päästä sopuun kymmenen viraston sijoittamisesta. Suomeen tulee EU:n kemikaalivirasto, ja elintarvikevirasto sijoitetaan Italiaan.

VERKKOTIE, riippumaton verkkolehtiI 13.12.2003

Soininvaara: Kriisinhallinta jäi turvatakuiden varjoon

Hallitus haaskasi EU-neuvotteluissa kohtuuttomasti vaikutusvaltaansa turvatakuulausekkeen hiomiseen ja jätti kriisinhallinnan pohdinnan liian vähäiseksi, vihreiden puheenjohtaja Soininvaara sanoi lauantaina 13.12.2003.
Soinivaaran mielestä Suomen pelko Italian esittämiä turvatakuita kohtaan on perusteeton, koska niihin ei liity puolustusrakenteita vaan ainoastaan sitoutumista oman alueen puolustamiseen.
"Natoon kuulumattomista EU-maista vain Suomella on maaraja EU:n ulkopuolisen maan kanssa. Siksi perinteisessä mielessä Suomi olisi Italian ehdottamissa turvatakuissa suurin saaja. On vaikea ymmärtää, mikä juuri Suomea pelottaa turvatakuissa", Soinivaara sanoi.
Hänen mukaansa kriisinhallintaoperaatioihin joutuminen on tulevaisuudessakin todennäköisempää kuin sotilaallinen hyökkäys. Siksi huomiota olisikin pitänyt kiinnittää rakenneyhteistyöhön ja EU-kriisinhallintajoukkojen muodostamiseen.

VERKKOTIE, riippumaton verkkolehtiI 13.12.2003

Ahtisaari: Suomettuminen vaikuttaa edelleen

Presidentti Martti Ahtisaaren mielestä suomalaisten ulko- turvallisuuspolitiikkaa koskevissa mielipiteissä vaikuttuvat edelleen kylmän sodan asetelmat.
TV1:n Lauantaiseura-ohjelmassa 13.12.2003 haastateltu Ahtisaari sanoi suomettumisen ajan asenteiden näkyvän etenkin Nato-keskustelussa.
"Suomen tulisi olla mukaan kaikissa järjestöissä, joissa muutkin demokraattiset länsimaat toimivat, Ahtisaari sanoi.
Ahtisaaren mielestä sotilasliitto Natoon liittyminen merkitsi Suomelle vapautumista kylmän sodan painolastista. Venäjän merkitystä Ahtisaari ei sen sijaan pidä tärkeimpänä liittymiseen vaikuttavana asiana.
Euroopan unionin huippukokouksesta Ahtisaari arvioi, että EU-viraston vaihtuminen toiseksi ei ole mikään "maailmaa kaatava asia". Viraston työllistävä vaikutus ei ole kovin merkittävä eikä viraston saamista pitäisi nostaa keskeiseksi arvovaltakysymykseksi, hän arvioi.
Ahtisaari piti sen sijaan tärkeänä, että jokaisella jäsenmaalla tulisi olla mahdollisuus antaa oma komissaari EU:n käyttöön. *

VERKKOTIE, riippumaton verkkolehtiI 13.12.2003

Lipponen: Turvatakuista tyydyttävä ratkaisu

Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) pitää EU:n turvatakuista saavutettua ratkaisua tyydyttävänä, kun otetaan huomioon neuvottelutilanne.
"Hallitus on nyt selkeästi hyväksynyt sen, että EU tarvitsee sotilaallisen välineen voidakseen edistää omia tavoitteitaan sekä Euroopan vakauden turvaajana että maailmanlaajuisena toimijana", Lipponen totesi Maanpuolustuskoulutuksen 10-vuotisjuhlassa Helsingissä lauantaina.
Hän piti Suomen EU-politiikan jatkuvuuden kannalta tärkeänä, että pääministeri Matti Vanhanen (kesk) on ilmoittanut Suomen täysin sitoutuvan jäsenmaiden keskinäiseen solidaarisuuteen. Samoin lausunto periaatteellisesta valmiudesta osallistua EU:n puolustuksen rakenneyhteistyöhön turvaa mahdollisuuden vaikuttaa jatkovalmisteluihin.
Lipponen kertoi aiemmin viikolla kantavansa huolta linjan jatkuvuudesta ja Suomen ajautumisesta unionin reunamaaksi.
Puhemies toisti kantansa, että Suomen ei ole tarpeen ilmoittautua unionissa "erityisen turvallisuuspolitiikan" maaksi.
"Suomi ei ole liittoutumaton suhteessa EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön. Turvatakuuartikla ilmaisee jäsenmaiden keskinäisen solidaarisuuden, mutta ei tee EU:sta sotilasliittoa", hän perusteli.
Lipponen toppuutteli myös viime päivien kauhisteluja "todellisista tai näennäisistä" mielipide-eroista turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.
Hänen mukaansa Suomen turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat nyt oikeasti valinkauhassa. EU:n perussopimuksen lisäksi tarvitaan keskustelua Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ennen kuin hallitus antaa eduskunnalle selontekonsa ensi vuonna.

13.12.2003 STT

Myöhään torstaina 11.12.2003 pääministeri Matti Vanhanen vihjasi Brysselissä, että Suomen kannattaisi harkita osallistumista myös EU:n rakenneyhteistyöhön, joka on turvatakuiden ohella EU:n tiivistyvän sotilasyhteistyön kulmakivi. Rakenneyhteistyö tarkoittaa joukkojen valmistamista vaativia kriisinhallintaoperaatioita varten. ”Henkilökohtainen kanta on se, että rakenteellinen yhteistyö on osa kriisinhallintaa. Minusta meidän kannattaa pyrkiä sinne mukaan, mutta lopullinen kanta määräytyy sen jälkeen, kun nähdään, miksi se todella muodostuu”, Vanhanen sanoi.
Turvatakuuartiklan mukaan EU-maat ovat velvoitettuja auttamaan toisiaan hyökkäystä vastaan. Artiklaan lisättiin kuitenkin tiistaina lievennys, jonka mukaan velvoite ei vaikuta ”tiettyjen jäsenmaiden turvallisuuspolitiikan erityisluonteeseen”.

12.12.2003

Suomi hyväksyy turvatakuut

Suomi hyväksyy EU:n yhteiseen puolustukseen liittyvän turvatakuuehdotuksen, valtioneuvosto ilmoitti torstaina. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan mielestä Italian uusi ehdotus "on hyväksyttävissä".
Esityksen mukaan EU-maat antavat toisilleen sotilaallista ja muuta apua, mikäli jokin jäsen joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
"Artikla vahvistaa merkittävästi unionimaiden keskinäistä solidaarisuutta ja samalla myös Suomen turvallisuuspoliittista asemaa jäsenmaiden nykyisiä turvallisuuspoliittisia linjauksia kunnioittaen", hallitus ja presidentti totesivat.
Suomi haluaa kuitenkin vielä vaikuttaa turvatakuiden toteutuksen rakenteellisiin seikkoihin.

11.12.2003 STT

Puola uhkaa kaataa EU:n perustuslain

Ensi keväänä EU:hun liittyvä Puola uhkaa kaataa valmisteilla olevan unionin perustuslain. Puola aikoo käyttää veto-oikeuttaan, jos sen äänivaltaa ministerineuvostossa pienennetään.
Presidentti Aleksander Kwasniewski sanoi keskiviikkona Britannian yleisradioyhtiön BBC:n haastattelussa, ettei Puola voi hyväksyä perustuslakiluonnosta nykyisellään. Kwasniewskin mukaan Puola turvautuu tarvittaessa veto-oikeuteensa estääkseen ehdotuksen hyväksymisen.
Perustuslakiehdotusta käsitellään ensi viikonloppuna EU:n huippukokouksessa.

Verkkotie- riippumaton verkkolehti 11.12.2003

Vahnanen tyrmäsi Lipposen arvostelun EU-linjaa kohtaan

Puhemies Paavo Lipponen (sd) ilmoitti keskiviikkona 10.12.2003 "kantavansa huolta" Suomen nykyisestä EU-politiikasta, joka puhemiehen mielestä uhkaa suistaa Suomen unionin merkityksettömäksi reunamaaksi.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) torjui välittömästi Lipposen kritiikin. Vanhanen muistutti, että EU-asioista päättävät ne, jotka on valittu niitä tehtäviä hoitamaan. Vanhasen mukaan Suomesta ei ole tulossa EU:n reunavaltiota, kuten Lipponen varoitti.
Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä kummastelee hallituspuolueiden nokittelua EU:n turvatakuukysymyksessä. Itälä sanoo Aamulehdessä, että puhemies Paavo Lipposen keskiviikkona esittämä kritiikki oli harvinaisen kovasanaista.

Lipponen: Suomen tulee sitoutua turvayhteistyöhön

Eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen mielestä Suomen hallituksen pitää edessä olevassa huippukokouksessa sitoutua selkeästi Euroopan unionin puolustusyhteistyöhön ilmoittautumatta "erityisen" turvallisuuspolitiikan maaksi.
Lipponen sanoi Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa, että tämä olisi linjassa hallituksen aiemman kannanoton kanssa. Hallituksen kannanoton mukaan "Suomen tavoitteena on EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen yhteisenä koko unionia koskevana".
Lipposen mielestä turvatakuista on tehty elämää suurempi, omatekoinen ongelma, jolla "olemme tekemässä yksinkertaista asiaa itsellemme liian vaikeaksi".
Ulkopolitiikka-lehdessä Lipponen kirjoittaa, että Suomen ja Ruotsin panosta tarvittaisiin suunnittelutyössä, joka käynnistyisi, kun ytimeen liittyvät maat alkavat kehittää toimintakykyään vaativaan sotilaalliseen yhteistyöhön.
- Jos jäämme ulkopuolelle, se merkitsisi elintärkeiden kansallisten turvallisuusetujen väheksymistä ja marginalisoitumista EU:n yhteisessä turvallisuuspolitiikassa.

10.12. 2003 STT

Myös pohjoisen alueen maataloustukeen on tulossa leikkaus.

Maatalousministeri Juha Korkeaoja (kesk) kertoo keskiviikon 10.12.2003 sanomalehti Kalevassa, että tukea on tarkoitus leikata kolme prosenttia Etelä-Suomen kansallisen tuen tavoin.
Esitys asiasta tehdään ehkä jo torstaina, kun maa- ja metsätalousministeriön ja MTK:n neuvottelijat tapaavat seuraavan kerran.
Korkeaojan mukaan maan sisäinen tukitasapaino pitää säilyttää, eikä se onnistu muuten kuin pohjoisen tukea leikkaamalla.
Toinen vaihtoehto Korkeaojan mukaan on se, että 141-sopimuksen kasvavia investointitukia ei ensi vuonna anneta lainkaan Pohjois-Suomeen. Tätä hän pitää kuitenkin huonona ratkaisumallina.
Ministeri Korkeaojan mukaan maatalouspolitiikan perusteiden eriyttäminen maan eri osissa johtaisi vääristyvään kilpailuun. Hän korostaa, että leikkausten vastapainoksi investointitukeen ja nuorten viljelijöiden tukeen on tulossa merkittäviä parannuksia.

10.12.2003 STT

Ranska ja Saksa kovistelivat Espanjaa ja Puolaa äänivaltakiistassa

Ranska ja Saksa kovistelivat tiistaina Pariisissa Espanjaa ja Puolaa taipumaan äänivaltakiistassa, joka uhkaa romuttaa EU:n perustuslain hyväksymisen.
"En voi kuvitella, että yksi tai kaksi maata estävät sellaisen muutoksen, jota kaikki muut pitävät edistysaskeleena", Ranskan presidentti Jacques Chirac sanoi yhteisessä lehdistötilaisuudessa Saksan liittokanslerin Gerhard Schröderin kanssa.
Vaikeimmaksi kysymykseksi Brysselin perjantaina alkavassa huippukokouksessa on nousemassa äänivallan jako.
Espanja ja Puola haluavat, että Nizzan sopimuksessa päätettyä äänivallan jakoa ei muuteta perustuslaissa. Nizzan sopimus antaa kaksikolle väkimääräänsä nähden paljon ääniä.
Perustuslakiin on ehdotettu ääntenjaon yksinkertaistamista niin, että enemmistöpäätöksen tekoon vaadittaisiin enemmistö jäsenmaista ja 60 prosenttia niiden yhteenlasketusta väestöstä.

9.12.2003 STT

Lipponen: Ei sanota "ei" Natolle

Kansanäänestyksiä ei näistä asioista kannata järjestää, paitsi siinä tapauksessa, että hallitus voi olla varma esityksensä läpimenosta. Nykytilakin on parempi kuin erityinen päätös olla liittymättä Natoon.
Suomen pitää säilyttää optio ja mennä ainakin yhtä lähelle Natoa kuin Ruotsi, joka jo kylmän sodan aikana oli Suomeen verrattuna kuin herran kukkarossa. Vai haluammeko joutua hölmöjen joukkoon?

Paavo Lipponen, kolumni Turun Sanomissa 9.12.2003

Tuomioja: Suomi ei saa Natolta mitään

"Suomella ei ole mitään syytä liittyä Natoon", ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) sanoo Uutispäivä Demarissa 8.12.2003.
Tuomioja ei näe, että Suomeen syntyisi turvallisuusvaje, jos Suomi jää Naton ulkopuolelle.
– Mitään vaikutusvaltavajettakaan ei synny, hän linjaa.
Liittoutumisoptio on kuitenkin edelleen syytä pitää voimassa, mutta Tuomiojan mukaan Suomen on ensin katsottava, mihin suuntaan Nato kehittyy. Sitä ennen ei ole syytä liikkua asiassa mihinkään suuntaan.
Sen sijaan Tuomioja katsoo, että Suomen turvallisuuspoliittinen asema vahvistuu, kun EU:n uudet turvallisuusjärjestelmät aikanaan astuvat voimaan.

8.12.2003 Uutipäivä Demari

"Isänmaa on vahvasti uhattuna. Koko eurooppalainen kulttuuri on uhattuna. Mitä pienempi kansa, sitä suurempi väriläiskä se on kulttuurin kartalla. Nyt kaikki kansakunnat ovat alkaneet uhkaavasti harmaantua. Esimerkiksi EU ei liity minusta lainkaan ihmisiin ja kulttuuriin vaan johonkin aivan muuhun. Se on pelkkä rahaunioni, Euroopan Yhdysvallat!"
näyttelijä-ohjaaja Markku Peltola, Kansan Uutiset viikkolehti 5.12.2003 Raimo Väyrynen: Naton jäsenyyttä ei kannata kiirehtiä

Professori Raimo Väyrysen mielestä Suomen ei kannata kiirehtiä Naton jäsenyyttä koskevassa päätöksenteossa. Koska osallistuminen EU:n kriisinhallintaan ei millään tavalla edellytä Naton jäsenyyttä, asialla ei ole samalla tavalla kiirettä kuin EU:n puolustusulottuvuutta koskevilla ratkaisuilla. Tämän vuoksi myös hallituksen ensi syksyn turvallisuuspoliittista selontekoa voidaan hyvin vielä odottaa.
Väyrynen sanoo Turun Sanomien haastattelussa, että EU:n puolustusintegraation eteneminen jatkuu siten että yhteistyöhön Naton kanssa etsitään jatkuvasti uusia ratkaisuja. Tästä syystä on Väyrysen mukaan mahdollista, että Suomi liittyy Naton jäseneksi joskus tämän vuosikymmenen lopulla.
Vallitsevassa poliittisessa ilmapiirissä Naton jäsenyyttä ei Väyrysen mielestä kannata kiirehtiä, koska vastaus olisi luultavasti kielteinen. Väyrynen katsoo, että Suomella ei ole mitään syytä sulkea Naton ovea kokonaan, vaan tarkkailla aktiivisesti tilanteen kehittymistä.

4.12. 2003 (STT)

Suomelta hiottu esitys EU:n puolustuksesta

Suomi on antanut Euroopan unionin puolustuksesta ja turvatakuista täsmennetyn esityksen. Hiottu ehdotus jätettiin puheenjohtajamaa Italialle, muille EU-maille ja eduskunnalle.
Ehdotuksen sanamuotoa ei kuitenkaan haluttu julkistaa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) perusteli salaamista sillä, että se haluttiin ensin antaa neuvottelukumppaneille.
Ehdotukselle odotetaan tukea ainakin Ruotsilta ja Irlannilta.
Suomen ehdotus koskee EU:n turvatakuita, mutta ei rakenneyhteistyötä.
- Suomen tavoite on keskinäistä avustusvelvoitetta koskeva sanamuoto, jonka mukaan avun antamisesta ja sen muodoista päättäisi kukin jäsenmaa itse. Apu voisi olla luonteeltaan muutakin kuin sotilaallista ja sen antaminen perustuisi vastaanottavan maan suostumukseen ja myötävaikutukseen, Vanhanen luonnehti.
Suomi toivoo myös, että jäsenmaiden ns. rakenteellinen yhteistyö ei johda suljettuun puolustusytimeen.

3.12.2003 (STT)

Bioturvayhdistys moittii tanskalaisia joulukinkkuja

Kansalaisten bioturvayhdistys ry kehottaa suomalaisia harkintaan joulukinkkuostoksissa. Yhdistyksen mukaan jokainen kuluttajalle tänä jouluna tarjottava tanskalaissika on suurella varmuudella ruokittu muuntogeenisellä soijarehulla. Yhdistyksen puheenjohtaja Hannes Tuohiniitty viittaa asiassa Tanskan kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tänä syksynä julkaisemaan tutkimukseen.
- Ihmettelemme, mikseivät kauppa ja elintarviketeollisuus tiedota tanskalaiskinkkujen alkuperästä. Asiasta tulee tiedottaa laajalti, sillä kuluttajan tulee voida tietää tuotteensa tuotantotapa tehdessään ostopäätöstä, yhdistys moittii.
- Kannanotto on eettinen eli kuluttajalla pitäisi olla mahdollisuus valita. Muuntogeenisen soijarehun käyttö ei ole laitonta, Tuohiniitty myöntää.
Elintarvikeviraston tuotevalvontayksikön johtaja Auli Suojanen sanoo, että EU:n komissio on hyväksynyt muuntogeenisen soijan ja maissin käytön.

3.12.2003 (STT)

Tukikiista oli johtaa MTK:n Härmälän eroon

Kiista ensi vuoden tukiratkaisusta kiristi tuottajajärjestö MTK:n valtuuskunnan ja puheenjohtaja Esa Härmälän välit äärimmilleen tänään Espoossa. Härmälä olisi eronnut tehtävästään, jos valtuuskunta olisi hyväksynyt kokouksessa esitetyn kannan, joka koski kansallisten tukien jakoa etelän ja pohjoisen kesken.
Härmälä sanoi valtuuskunnalle, että hänen edellytyksensä viedä "tätä hommaa" eteenpäin on viety loppuun, jos valtuuskunta päätyisi MTK:n Pohjois-Pohjanmaan liiton puheenjohtajan Eero Isomaan esittämälle kannalle. Härmälän mukaan paperi olisi sitonut johtokunnan kädet tukineuvotteluissa.
Isomaa esitti, ettei MTK:n valtuuskunta hyväksyisi kaavailtua pohjoisen tuen leikkausta etelän viljelijöiden hyväksi. Isomaan esitys vedettiin kuitenkin pois, ja MTK:n valtuuskunta päätyi kokouksen päätteeksi vaatimaan, ettei mitään heikennyksiä saa tapahtua millään alueella eikä tuotantosuunnalla.
Valtuuskunta asetti ehdoksi myös sen, ettei ensi vuoden tukiratkaisua saa hyväksyä järjestössä ilman valtuuskunnan hyväksyntää.

3.12.2003(STT)

"Suomi auttaisi EU-maita hyökkäyksen tapahtuessa"

Suomi on valmis auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista EU-maata, katsoo pääministeri Matti Vanhanen (kesk.). Vanhanen kirjoittaa tuoreessa Hufvudstadsbladetin kolumnissa, että solidaarisuuden pitää unionissa kehittyä niin, että hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan itsestäänselvästi nähdään hyökkäyksenä koko unionia vastaan.
Jäsenmailla olisi tuolloin vilpitön halu avustaa maata joka on joutunut hyökkäyksen kohteeksi.
- Myös liittoutumaton Suomi haluaa ja pystyy antamaan apua. Solidaarisuus jäsenmaiden välillä määrittelee millaista apua annetaan ja miten sitä annetaan, kirjoittaa Vanhanen.
Vanhanen korostaa silti, ettei EU ole sotilasliitto, koska EU-jäsenyys ei tuo mitään automaattisia mekanismeja sotilaallisen avun antamiseksi ja vastaanottamiseksi.
- Sitä varten on Nato, niille jotka haluavat sen jäseniksi. Nato antaa jäsenilleen konkreettisia turvallisuustakuita. Tässä tilanteessa kannattaa olla itselleen rehellinen, Vanhanen neuvoo.

2.12. 14:26 Hufvudstadsbladet

"Suomi ei ole liittoutumaton, jos EU-takuut tulevat"

Jos EU:lle hyväksytään turvatakuut ja Suomi on niiden piirissä, Suomi ei ole enää liittoutumaton maa. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Pekka Sivonen pitää selvänä, että turvatakuiden hyväksynnän myötä Suomi liittoutuu.
Kiistely siitä, ovatko EU:n turvatakuut automaattisia vai ei, ei muuta tilannetta miksikään. Automaattisia turvatakuita kun ei ole reaalimaailmassa olemassakaan.
- Automatiikka-käsite sopii erittäin huonosti näihin kysymyksiin. Aina kriisitilanteessa tehdään kansallinen harkinta ja hallitus esittää parlamentille toimia, jotka parlamentti hyväksyy, Sivonen sanoi STT:lle.
Sivosen mukaan olennainen asia on, että ehdotetut takuut koskisivat kaikkia jäsenvaltioita, eivätkä vain niitä, jotka ovat allekirjoittaneet takuista erillisen pöytäkirjan.
EU:n turvatakuupykäliin esitetyt muutokset ovat muuttamassa esitystä sellaiseksi, että turvatakuut muistuttaisivat enemmän Naton kuin Länsi-Euroopan unionin WEU:n turvalausekkeita.
Naton kuuluisa viides artikla ei suinkaan pakota jäseniä lähtemään heti hätiin, jos kumppanimaata vastaan hyökätään.

2.12. 17:22 STT

Suomella ei tällä hetkellä ole turvallisuusvajetta, johon Nato-jäsenyys toisi ratkaisun, arvioi ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä Ykkösen aamu-tv:ssä maanantaina 1.12.2003.
Tuomiojan mielestä Suomen on kuitenkin syytä seurata, tapahtuuko Natossa sellaista kehitystä, joka perustelisi Suomen jäsenyyden jatkossa. Tällainen kehitys tarkoittaisi, että Nato ei enää olisi sotilasliitto, vaan jonkinlainen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, ulkoministeri totesi. Jos Natolle taas halutaan maailmanlaajuinen poliisin rooli, "en usko että sellainen kehitys viehättää suomalaisia". Tuomiojan mukaan Suomen on nyt keskityttävä eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän kehittämiseen. Liittoutumattomuus ei hänen mukaansa estä osallistumista EU:hun kaavailtuun turvatakuujärjestelmään. Tuomiojan mukaan Suomi ei kuitenkaan ole valmis lähtemään sotilaallisiin operaatioihin ilman omaa kansallista päätöstä.

Entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn (r) luonnehtii nykyistä Nato-keskustelua huvittavaksi. Yleisradion TV1:n Lauantaiseurassa 29.11.2003 haastateltu Rehn muistutti, että hän ilmaisi oman myönteisen kantansa sotilasliitto Natoon liittymisestä jo vuosia sitten. Hänen mielestään tuolloin kannan ilmaisemisessa saattoi olla jotain dramatiikkaa, mutta tilanne on nyt toinen, ja kansanedustajien ja ministerien pitäisi kertoa avoimesti Nato-suhtautumisestaan.
Rehn kannattaa Natoon liittymistä edelleen ja hänen mukaansa Suomi on joka tapauksessa liukumassa turvallisuusyhteistyötön, jossa Nato on tärkeä tekijä.

Suomi on valmis hyväksymään löyhät sotilaalliset turvatakuut Euroopan unionille sillä ehdolla, että yhteistyö ei suoranaisesti velvoita puolustamaan toista maata.
Suomi, Ruotsi ja Irlanti esittivät myöhään perjantaina takuisiin velvoitteen poistavaa muutosta.
"Jos halua riittää, varmasti on mahdollista löytää kaikkien hyväksyttävä turvalauseke", ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) sanoi Napolissa.

Helsingin Sanomat 29.11.2003

Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä pitää EU:n puheenjohtajamaa Italian ehdotusta EU-maiden keskinäisistä turvatakuista Suomelle historiallisena mahdollisuutena, johon maamme hallituksen on syytä tarttua.
Itälä katsoi kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä, että Italian ehdotus turvatakuista on mennyt Suomen kannalta juuri oikeaan suuntaan ja on täsmälleen sitä, mitä suomalaiset EU:lta haluavat. Hän muistutti, että suomalaiset itse asiassa äänestivät aikanaan EU-jäsenyyden puolesta vahvistaakseen Suomen turvallisuutta.
Itälä piti selvänä, että ratkaisun jälkeen Suomi ei ole enää perinteisessä mielessä liittoutumaton. Hän muistutti kuitenkin, että Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen puolustukseen jo aikaa sitten.

Kokoomuksen puoluevaltuusto 29.11.2003

"Jos Suomi liittyy Natoon ilman kansanäänestystä, haluan tietää, minne palautan passini. Sen suhteen olen ehdoton."
Aki Kaurismäki 27.11.2003 Ilta-Sanomissa

Vanhanen: Liittoutumisesta kansanäänestys tai eduskuntavaalit

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mielestä liittoutumattomuudesta luopuminen vaatii laajan kansalaismielipiteen hyväksynnän. Sen mittaaminen voisi tapahtua kansanäänestyksessä tai eduskuntavaaleissa.
EU:n yhteispuolustushankkeisiin sisältyvien turvatakuiden sisältö ja se, jos Suomi liittyy turvatakuiden piiriin ratkaisee sen, onko Suomi jatkossa sotilaallisesti liittoutumaton.
Turvatakuilla tarkoitetaan sitä, että halukkaat EU:n jäsenmaat voisivat erillisellä julistuksella antaa toisilleen keskinäiset turvatakuut sen tilanteen varalle, jos niitä vastaan hyökätään. Takuiden sisältö on kuitenkin vielä auki.

Lalli 2.10.2003