paluu

Lehdistä saksittua 2009


Tutkija varoittaa uudesta koulusurmasta Suomessa

Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian dosentti Atte Oksasen mukaan Suomessa on yhä otolliset olosuhteet kolmannelle suurelle koulusurmalle.

Koulusurmiin herättiin hänen mukaansa vasta Kauhajoen ammuskelun jälkeen. Toimet surmien ehkäisemiseksi ovat hänen mukaansa edelleen kuitenkin vaatimattomia.

Kuvaavaa suomalaisten asenteelle ovat poliitikkojen puheet, jotka tutkijan mukaan kuvastavat suhtautumista tällaisiin järjettömiin väkivallantekoihin.

Kun Petri Gerdt räjäytti omatekoisen pommin Myyrmannissa vuonna 2002, Suomi pelästyi hetkeksi kansainvälisen terrorismin uhasta. Kun tekijä paljastui, silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd) ilmoitti, että "kansalaisilla ei ole mitään syytä erityiseen huoleen".

Pekka-Eric Auvinen teki Jokelan koulusurmat, sisäministeri Anne Holmlund (kok) puhui heti yksittäistapauksesta.

"Ongelmat sivuutetaan nopeasti, ikään kuin olisi vaikea uskoa, että nämä tapaukset ovat sattuneet Suomessa. Täällä ajatellaan, että koulusurmat vain tapahtuvat", Oksanen sanoo.

Oksanen on tutkinut koulusurmia Arkielämä ja epävarmuus: sosiaaliset suhteet koulusurmien jälkeen -projektissa.

Oksasen mukaan ei ollut mikään yllätys, että kouluampumisia on sattunut Suomessa. Taustalla on muun muassa väkivallan perinne, joka näkyy synkissä henkirikos- ja itsemurhaluvuissa. Lisäksi suomalaisten sosiaaliset suhteet ovat paljon keskimääräistä etäisempiä. Kun tähän lisätään suomalaisten alkoholi- ja mielenterveysongelmat, yhtälö ei tunnu enää niin kaukaa haetulta.

"Pitäisi päästä eroon ajatuksesta, että Suomi on lintukoto, missä ei tapahdu pahaa. Jopa perinteisen väkivallan ennaltaehkäisyssä Suomi on ollut tehoton – saati sitten koulusurmien kaltaisten uusien ilmiöiden."

Syitä väkivaltaan ei pidä Oksasen mielestä hakea populaarikulttuurin tuotteista. Internet, tietokonepelit, musiikki ja elokuvat ovat vain helppoja syntipukkeja, eikä koulusurmaajillakaan ei ole yhteistä psykologista profiilia.

Yhdeksi kouluampumisiin altistavaksi tekijäksi Oksanen nostaa olosuhteet Suomen kouluissa.

"Vaikka Pisa-tutkimuksissa saammekin huipputuloksia, suomalaisten kouluviihtyvyys on erittäin vähäistä. Kouluyhteisöjen sisäistä kilpailurakennetta ja sosiaalisia konflikteja pitäisi purkaa."

Oksasen mukaan koulusurmien ehkäiseminen vaatisi laajoja muutoksia sen sijaan, että poliitikot keräilevät irtopisteitä yksittäisillä vaatimuksilla. Hän ei usko, että ongelma ratkeaa pelkästään aselakeja tiukentamalla ja poliisin resursseja lisäämällä.

"Surmien estämistä ei voi kaataa poliisin harteille. Syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria pitäisi auttaa ajoissa. Sen jälkeen kaikki on vain oireiden jälkihoitoa."

Yksittäisillä täsmätoimillakin voi vaikuttaa. Esimerkiksi internetin vihayhteisöihin ja avoimiin aggression ilmaisuihin pitäisi puuttua herkemmin. Mielenterveyspalvelujen alasajoa Oksanen pitää lyhytnäköisenä.

"Esimerkiksi Auvinen ei päässyt hoitoon, vaikka halusi."

Matti Saaren tapauksessa Oksasen syyttävä sormi osoittaa tiedonkulun ongelmiin eri instituutioiden välillä.

"Siinä keskeistä on puutteellinen ennaltaehkäisy ja se, ettei tieto kulkenut esimerkiksi armeijalta poliisille. Saari vihjaili teolla pitkään, ja hänestä oltiin huolissaan. Asepalveluksen keskeytymisestä huolimatta Saari sai luvan aseelle."

-HS.fi 29.12.2009



Taloustieteilijä varoittaa: Unkaria uhkaa syvä sosiaalinen kriisi

. Unkarissa on kehkeytymässä talouskriisin jälkeen sosiaalinen kriisi, arvioi maan arvostetuimpiin taloustieteilijöihin kuuluva professori Andreas Inotai.

Hän ennustaa, että työttömyyden kasvu kiihtyy, ihmisten tulot putoavat, köyhyys lisääntyy ja tuloerot kasvavat. Sosiaalisen kriisin syventyminen antaa tilaa äärioikeistolaiselle "demagogialle", joka lupaa yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin talousongelmiin.

Inotai ei halua sulkea pois vaarallisimpiakaan kehityskulkuja, joihin nykyinen talouskriisi voi johtaa.

Syynä on äärinationalismin nousu. Unkarissa pidetään keväällä parlamenttivaalit, joissa oikeistolaisen Fidesz-puolueen odotetaan löylyttävän sosialistihallituksen. Aluevaatimuksilla ratsastava äärioikeisto vahvistunee, kun hallitus joutuu tekemään epäsuosittuja päätöksiä.

Unkarin tiedeakatemian maailmantalouden instituuttia johtava Inotai arvioi, että äärikansallismielisten esiinmarssi Unkarissa voi johtaa vastaavien liikkeiden nousuun naapurimaissa, joissa on huomattava unkarilaisvähemmistö. Näitä maita ovat Slovakia, Romania ja Serbia – kaikissa niissä esiintyy väkivaltaista nationalismia.

Välien kiristyminen naapurimaihin aiheuttaisi Inotain mukaan suurta tuhoa Unkarin taloudelle. Unkari on jo joutunut Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Euroopan unionin tuen varaan kansainvälisen talouskriisin vuoksi.

"Unkarilla on kuuden miljardin euron ylijäämä kaupankäynnissä naapurimaiden kanssa. Ylijäämällä rahoitetaan tavaroiden tuontia muun muassa Kiinasta sekä energian tuontia Venäjältä", Inotai muistuttaa.

Rajakiistoihin loppuvalla kaupalla olisi siten välitön vaikutus Unkarin kansantalouteen. Korviaan myöten velkaantunut maa velkaantuisi lisää.

Inotai toivoo, että Euroopan unionissa kiinnitettäisiin paljon enemmän huomiota Unkarin ja sen naapurimaiden taloudelliseen ja poliittiseen kehitykseen.

Hän pelkää, että tilanne alueella voi kärjistyä jopa sotilaallisesti.

"Mitään ei voi sulkea pois", Inotai väittää.

Unitain mukaan suurin ongelma ei ole talous, vaan unkarilaisten poliitikkojen henkinen heikkous.

Unkarin parlamentti on hyväksynyt budjetin, joka noudattaa pääosin IMF:n vaatimuksia talouden tervehdyttämisestä. Kevään vaalien jälkeen valittavan hallituksen olisi pidettävä kiinni budjetista, mutta se merkitsisi hallituksen kansansuosion nopeata romuttumista.

Jos hallitus antaa periksi, luottamus Unkariin romahtaisi ulkomailla. Sen jälkeen forintti sukeltaisi ja Unkarin talous painuisi yhä syvemmälle suohon

STT- HS:fi 29.12.2009


Yle: Suomelle kymmenien miljoonien mätkyt asekaupoista

Suomi joutuu maksamaan suuret jälkitullimaksut asekaupoista. Yle Uutiset kertoo, että EU:n tuomioistuin on määrännyt Suomelle lisämaksut, joiden kokonaissumma on kymmeniä miljoonia euroja.

Jälkitullit koskevat Ylen mukaan vuosituhannen vaihteen molemmin puolin tehtyjä taistelukalusto- ja ampumatarvikehankintoja. Pelkästään Yhdysvalloista Suomeen tuotiin noin parin miljardin edestä puolustustarvikkeita, muun muassa Hornet-hävittäjiä.

Kanne nostettiin 2005, kun paljastui että Suomi oli jättänyt tullimaksunsa maksamatta. Ylen mukaan Suomessa katsottiin tullittoman tuonnin olevan sallittua puolustussalaisuuksien säilymisen vuoksi.

EU:n tuomioistuimen mukaan Suomen käsitys oli virheellinen. Ylen mukaan lainmuutoksen jälkeen kauppaa voidaan nykyään käydä tullitta.

HS.fi 21.12.2009


Lakkojen piirissä 40 000 reilun kuukauden aikana

Jyväskylä. Lakkotahti on kiihtynyt loppuvuonna. Eripituisia lakkoja on ollut toistakymmentä viiden viime viikon aikana, kirjoittaa Keskisuomalainen. Loppuvuoden lakkojen piirissä on ollut arviolta 40 000 henkilöä.

Joulukuun lakoista suurin osa on ollut Toimihenkilöunionin jäsenten vauhdituslakkoja. Virallisia tilastoja loppuvuodelta ei vielä ole, vaan sanomalehti on koonnut luvut STT:n ja Keskisuomalaisen julkaisemista uutisista.

Suurin syy lakkoiluun on ollut työehtosopimusten päättyminen.

Tammi-kesäkuun aikana Suomessa käytiin Tilastokeskuksen mukaan 69 työtaistelua. Suurin osa työtaisteluista on käyty teollisuudessa. Alueellisesti tarkasteltuna paikallisia työtaisteluja oli eniten Länsi-Suomen läänissä ja Etelä-Suomen läänissä.

-HS.fi 18.12.2009


Patrialaiset lakkoilevat Hallissa ja Tikkakoskella

Puolustusvälineteollisuuden tuotteita valmistavan Patrian toimihenkilöt vauhdittavat teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusneuvotteluja kahden päivän pistelakolla. Lakko alkoi torstaina ja päättyy lauantaiaamuna.

- Lakolla haluamme vauhdittaa meneillään olevia neuvotteluja ja olla tukemassa Toimihenkilöunionia, kertoo toimihenkilöiden luottamusmies Juha Kuusi Patria Aviationin Hallin toimipisteestä.

Kuusen mukaan toimihenkilöt ovat olleet sopimuksettomassa tilassa joulukuun alusta saakka, joten sopimus olisi pikku hiljaa syytä saada aikaan.

- Jos työehtosopimus saadaan aikaan vielä loppuviikon aikana, palaamme töihin siinä aikataulussa, missä pystymme palaamaan, Kuusi sanoo.

Lakkoon osallistuvat Patria-konsernin toimihenkilöt Hallin, Tampereen, Linnavuoren, Hämeenlinnan, Vammalan, Sastamalan, Tikkakosken, Utin ja Helsingin toimipisteissä. Toimipisteissä työskentelee noin 330 toimihenkilöä.

Toimihenkilöunionin jäsenten vauhdituslakkoja on tällä viikolla ollut muun muassa teknologiayhtiö Outotecissa ja Rautaruukissa.Paikallisilla lakoilla vauhditetaan STTK:laisen Toimihenkilöunionin ja Teknologiateollisuus ry:n neuvotteluja työehtosopimuksista.

STT-KSML.fi 17.12.2009



Lapset ja nuoret tehneet tänä vuonna 16 itsemurhaa

Alle 18-vuotiaat ovat tehneet tänä vuonna 16 itsemurhaa. Helsingin poliisin mukaan itsemurhista neljä on tapahtunut pääkaupungissa.

Lisäksi poliisi on tutkinut saman verran juuri 18 vuotta täyttäneiden itsemurhia.

Lasten itsemurhat ovat tekotavaltaan rajuja, ja yleensä lapset ja nuoret tekevät ne ilman alkoholin tai muun päihteen vaikutusta.

Helsingin poliisin mukaan juuri koskaan vanhemmat eivät ole osanneet odottaa lapsen tai nuoren tekoa, vaikka olisivat aiemmin huomanneet lapsen masennuksen tai muuttuneen käytöksen.

Suurimmalla osalla itsemurhaan päätyneistä alaikäisistä on tavalliset kotiolot.

Lisäksi poliisi on tutkinut Helsingissä itsemurhayrityksiä, joiden takia lapsi tai nuori on vammautunut vakavasti. Poliisin tietoon eivät yleensä tule tapaukset, joissa nuori esimerkiksi viiltelee itseään, mutta ei vammaudu vakavasti tai kuole.

Vuosittain noin kaksikymmentä lasta tai nuorta Suomessa tekee itsemurhan.

STT-HS.fi 16.12.2009


EU:n palkkasampo syytä pian purkaa

EU:n virkamiehet uhkaavat aloittaa lakon, jos heidän palkkojansa ei nyt koroteta 3,7 prosenttia. Työnantaja – eli jäsenmaat – ovat enemmän tai vähemmän tiukasti vastaan. Maiden kanta on ymmärrettävä, sillä talouskriisi on kuivattanut valtioiden kassat, velkaa nostetaan, muutamat maat saavat hätäapua maailmalta ja eräät ovat joutuneet laskemaan julkisen sektorin palkkoja hätäavun vastineeksi.

Tällaista taustaa vasten näyttäisi lähes irvokkaalta suostua korottamaan hyväpalkkaisen eurorälssin palkkoja. Eikä se ainakaan hyvää EU:n hyväksyttävyydelle tekisi.

Unionin neuvoston oikeudellisen osaston vastaus on kuitenkin selvä: EU-maat ovat 2004 takoneet palkka-automaatin, ja siitä ei saa poiketa ainakaan taannehtivasti. EU-virkamiehen palkka nousee sitä mukaa kuin kahdeksan valitun jäsenmaan virkamiesten palkat ja Belgian elinkustannukset muuttuvat. Nyt pitäisi sopia palkkajaksosta, jonka laskenta alkoi heinäkuussa ja jonka laskentaperusta ulottuu pahimman talousromahduksen etupuolellekin asti.

Virkamiehet muistuttavat, että käsitys heidän jättipalkoistaan on virheellinen, koska kuva muodostuu palkkahaarukan yläpään palkoista. Palkkakärki saa noin 17 000 euroa kuukaudessa. Toisaalta heiltä unohtuu helposti se, että virkamiesten verotus on kevyttä – haarukan alapääkin saa käteen runsaat kaksi tonnia – ja erilaisia etuuksia tulee reippaasti.

Suomi on esittänyt neuvotteluissa kriittistä sovittelijaa: juridinen sopimus on pätevä mutta korotus kohtuuton. Valitettavasti molempia näkemyksiä ei voi yhtä aikaa edistää.

Luultavasti korotukseen on pakko suostua, mutta järjestelmää ei ole pakko pitää yllä loputtomiin. Muutamat jäsenmaista ymmärsivät laskentaperusteen ongelmat jo vuonna 2004 – valitettavasti Suomi ei kuulunut tähän ryhmään –, ja nyt heidän mielipiteensä saa vahvistusta. Luultavasti palkkasammon takoja osaisi sammon purkaakin.

HS:fi 16.12.2009



Kansanedustajien "lamatalkoot" kaatuivat tuen puutteeseen 

Kansanedustajat välttyivät äänestämästä oman palkkansa leikkaamisesta. Perussuomalaisten Pietari Jääskeläisen ehdotuksesta oli tiistaina tulossa tämän syksyn budjettikäsittelyn ensimmäinen äänestys.

Äänestys jäi tulematta, kun ehdotukselle ei löytynyt ainuttakaan kannattajaa, ei edes perussuomalaisten omasta piiristä. Jääskeläisen leikkausaloitteen aiemmin allekirjoittanut ryhmätoveri Pertti Virtanen ei hänkään halunnut viedä asiaa äänestykseen.

- Halusin olla hyväsydäminen joulun alla. Moni kansanedustaja olisi ryhmäkurin paineessa joutunut äänestämään vastaan ja saanut pahan mielen, Virtanen perusteli menettelyään.

Jääskeläinen oli ehdottanut, että kansanedustajien palkkoihin ja kulukorvauksiin varatuista rahoista vähennettäisiin 1,7 milj. euroa. Ajatuksena oli, että edustajat osallistuisivat "lamatalkoisiin" luopumalla yhden kesäkuukauden palkastaan ja kulukorvauksistaan.

Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Raimo Vistbacka ei innostunut Timo Soinin tilalle eduskuntaan nousseen Jääskeläisen ideasta.

- Jokainen saa omasta palkastaan lahjoittaa Kataisen pohjattomaan kassaan niin paljon kuin haluaa. Itse en pidä palkkaa mahdottomana työmäärään nähden, Vistbacka sanoi.

STT-KSML.fi 15.12.2009


Huijarit vieneet päästökaupassa miljardien verotuotot

Euroopan unionin hiilidioksidin päästökaupassa on paljastunut laaja huijaus. Petolliset välittäjät ovat onnistuneet viemään veronmaksajilta eri maissa yhteensä noin viiden miljardin euron arvonlisäverot.

Petosryhmittymään on kuulunut lähinnä brittiläisiä jäseniä. Se on toiminut noin puolentoista vuoden ajan.

Euroopan maiden poliisiviranomainen Europol kiinnitti asiaan huomiota viime vuoden loppupuolella. Tällöin kauppa päästöoikeuksilla alkoi yllättäen kasvaa voimakkaasti monissa EU-maissa.

Viime toukokuussa kauppa saavutti huippunsa Ranskassa ja Tanskassa ja kauppaa käytiin paljon myös Belgiassa, Hollannissa, Espanjassa ja Britanniassa.

Useat maat muuttivat verosäädöksiään ja arvolisäveron periminen päästökaupasta lopetettiin toistaiseksi. Seurauksena kaupan määrä putosi monin paikoin 90 prosenttia.

Arvonlisäveroilla keinottelu ei ole sinänsä uutta. Yli valtiollisten rajojen tapahtuva hyödykkeiden kauppa antaa siihen mahdollisuuden. Menetelmää on aiemmin käytetty matkapuhelinten, mikrosirujen ja savukkeiden kaupassa.

Poliisi tuntee menettelyn nimellä "verokaruselli" tai "kadonneen välittäjän menetelmä".

Päästöoikeuksien kaupassa menetelmä toimii siten, että esimerkiksi brittiläinen toimija ostaa päästöoikeuksia jostain muusta EU-maasta kuten Saksasta tai Itävallasta. Muutaman peitevälittäjän kautta tehdyn välikaupan jälkeen erä palaa Britanniaan, jossa se myydään paikalliselle ostajalle.

Välittäjä jättää arvonlisäveron tilittämättä ja laittaa sen omaan taskuunsa.

Brittipoliisi on tehnyt eteläisessä Englannissa asian tiimoilta ainakin seitsemän pidätystä. Petoksessa käärityt rahat ovat menneet poliisin mukaan "luksusautoihin ja ylelliseen elämään".

Laajojen päästöpetosten ilmitulo on ollut kiusallinen uutinen Kööpenhaminan ilmastokokouksessa, jossa Euroopan unionin edustajat yrittävät myydä päästökaupan malliaan muulle maailmalle.

HS.fi 14.12.2009


Pumppuvalmistaja Sulzer irtisanoo 135 työntekijää

Teollisuuspumppuja valmistava Sulzer Pumps irtisanoo 135 työntekijää Karhulan ja Mäntän tehtailtaan. Vähennyksen jälkeen yritykselle jää Suomeen noin 600 työntekijää. Vähennykset eivät koske yhtiön toimintoja Oulussa.

Irtisanomisiin päädyttiin kesäkuussa alkaneiden yt-neuvottelujen jälkeen. Yhtiön toimitusjohtajan Mikko Hirvensalon mukaan niihin ajauduttiin, koska metsäteollisuudessa tehdään nyt vain vähän investointeja.

-Tilauskanta on noin puolet vuoden takaisesta. Näyttää siltä, että pikaista myynnin virkistymistä ei ole näkyvissä. Uskon kuitenkin, että olemme nyt pohjalla ja nousemme tästä ylöspäin mutta hitaasti. Tulevaisuus näyttää myös, mihin suuntaan meneillään olevissa lomautuksissa mennään, hän kertoi.

Sulzer vähensi väkeä jo viime helmikuussa, kun osa työntekijöistä siirtyi eläkkeelle ja määräaikaisten työsopimuksia ei uusittu.

STT-Ilta-Sanomat 14.12.2009


Irtisanomisen pelko kasvaa työpaikoilla

Työolobarometrin mukaan huoli työpaikasta kaivelee työntekijöitä yhä enemmän. Barometrin mukaan irtisanomisen pelko on kasvanut taantumassa etenkin yli 54-vuotiailla. Nuorilla puolestaan usko löytää ammattiaan vastaavaa työtä on heikentynyt vanhempia ikäluokkia enemmän.

Kolmannes työolobarometriin vastanneista palkansaajista odottaa taantuman kourivan kovalla kädellä työpaikkaansa. Noin kymmenes puolestaan arvioi, että työpaikka selviää talousahdingosta vaurioitta.

Tänä vuonna yt-neuvotteluja onkin käyty joka neljännen työntekijän työpaikalla.

Peloista ja potkuista huolimatta palkansaajien antama arvosana työelämälle on laskenut viime vuodesta vain kymmeneksen eli se oli lokakuussa noin 7,9.

Tilastokeskus haastatteli Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometria varten noin tuhat palkansaajaa syys–lokakuussa.

STT-HS:fi 14.12.2009



YK-johtaja: Pankit pelastettiin taantumasta huumerahoilla 

Huumekaupalla hankitut varat olivat taantuman aikaan merkittävässä asemassa.

Useat pankit ovat selvinneet taantumasta rahalla, joka on hankittu huumekaupalla ja muilla rikollisilla keinoilla, YK:n alaisen huume- ja rikosvirasto UNODC:n pääsihteeri Antonio Maria Costa kertoi The Observer -lehdelle.

Costan mukaan valtaosa noin 240 miljardista eurosta, jonka YK on arvioinut huumekaupan vuosituotoksi, siirtyi pankkien käyttöön, kun niiden välinen rahaliikenne tyrehtyi.

Costan mukaan huumerahoilla on ollut merkittävä rooli kansainväliselle talousjärjestelmälle, koska ne olivat välillä ainoa saatavilla oleva pääoma.

Costa ei ole suostunut erittelemään, missä maissa ja pankeissa olisi käytetty rikollisin keinoin hankittuja varoja.

IL- 14.12.2009


Matalapalkkatuki osoittautui kalliiksi ja tehottomaksi kokeiluksi

Pari vuotta käytössä ollut kokeilu valtion maksamasta tuesta matalapalkka-aloille on osoittautunut kalliiksi ja melko tehottomaksi. Kokeilu on maksanut yhteensä noin 86 miljoonaa euroa, ja sillä on pystytty edistämään vain reilun 2 000 ihmisen työllisyyttä, työ- ja elinkeinoministeriön torstaina julkistama tutkimus kertoi.

Matalapalkkatuki on hyödyttänyt lähinnä julkisella sektorilla työskenteleviä yli 54-vuotiaita naisia: esimerkiksi lastenhoitajia, perushoitajia, siivoojia ja sihteerejä. Ilman tukea nämä olisivat todennäköisesti joutuneet työttömiksi. Myös uusia työsuhteita syntyi tuen avulla.

Työministeri Anni Sinnemäki (vihr) myönsi, että kokeilu on ollut melko kallis, mutta korosti vaikutusten olleen tukea saaneiden ihmisten elämään kuitenkin merkittäviä. Ensi vuonna päättyvän kokeilun jatkosta on tarkoitus päättää ensi vuoden aikana.
STT-HS.fi 10.12.2009



Kankaan paperitehdas suljetaan

Eteläafrikkalainen metsäjätti Sappi kertoi torstaina sulkevansa Kankaan paperitehtaan Jyväskylässä.

Tehtaan lopullinen sulkeminen tapahtuu viimeistään ensi vuoden alkupuolella. Kankaan tehtaan tuotanto siirretään Sappin Kirkniemen ja Belgiassa sijaitsevan Lanakenin tehtaille.

Yt-neuvottelut Kankaan tehtaalla päättyivät keskiviikkona. Sappi kertoo sitoutuvansa tarjoamaan tukea uudelleentyöllistymisessä ja koulutuksessa. Kankaan tehdas on tarjonnut työpaikan noin 150 henkilölle.

Kankaan tehdas on toiminut Jyväskylässä peräti 137 vuotta. Sappi kertoo tutkivansa yhdessä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön Jykesin ja Jyväskylän kaupungin kanssa mahdollisuuksia hyödyntää tehdasta muussa teollisessa toiminnassa tulevaisuudessa.

STT-ILTALEHTI.fi 10.12.2009



Rauhanveteraani: Obaman palkinto on häpeä

Norjalainen rauhantutkimuksen veteraani Johan Galtung pitää häpeällisenä sitä, ettei Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kieltäytynyt Nobelin rauhanpalkinnosta. Galtung kertoo näkemyksistään Klassekampen-lehdessä torstaina.

Galtung on kansainvälisesti arvostettu tutkija, joka perusti Oslon rauhantutkimuskeskuksen. Hän johtaa kansainvälistä Transcend-tutkijaverkostoa.

Rauhanveteraani otsikoi kirjoituksensa näin: "Nobelin sodanpalkinto - häpeä". huomauttaa kirjoituksessaan, että Obama on peruuttanut osallistumisensa moniin Nobel-juhlatilaisuuksiin Oslossa.

- On häpeä, ettei lähes kaiken peruuttanut Obama - hänhän ei uskalla kohdata lehdistöä (eikä edes CNN:ää!) ei kieltäytynyt vastaanottamasta koko palkintoa.

Galtung kuvaa Obamaa sotapresidentiksi, joka juuri päätti lähettää 30 000 uutta sotilasta Afganistaniin. Todellinen rauhanpresidentti olisi vetänyt joukot pois sekä Irakista että Afganistanista, Galtung kirjoittaa.

IS.fi 10.12.2009


Destia vähentää 220 työntekijää

Valtion tienrakennusyhtiö Destia irtisanoo 220 työntekijää. Vähennykset aloitetaan heti, ja viimeisetkin niistä toteutetaan ensi vuoden aikana, yhtiö kertoi.

Destian yt-neuvottelut alkoivat lokakuussa, ja niissä tavoiteltiin alun perin noin 250 hengen vähennystä. Destian palveluksessa on yhteensä noin 2 900 työntekijää.

Myös pääosa Destian määräaikaisista työsuhteista päättyy sopimusten mukaisesti. Yhtiö lupaa tukea vähennysten kohteeksi joutuvien uudelleensijoittumista.

STT-HS.fi 9.12.2009


OECD: Suomen mielenterveyspalvelut eivät toimi kunnolla

Mielenterveyspalvelut toimivat Suomessa huonommin kuin monissa muissa maissa.

Tuoreen OECD-raportin mukaan hoitojakson päättänyt potilas palaa Suomessa mielisairaalaan uudestaan 30 päivän kuluessa useammin kuin missään muussa maassa.

Paluuprosentit sairaalaan ovat korkeita myös muissa Pohjoismaissa.

Suomi saa OECD:lta kiitosta erikoissairaanhoidon tehokkuudesta, rintasyöpien seulonnasta ja pienten lasten onnistuneesta rokottamisesta.

OECD:n raportissa tarkasteltiin 30 eri maan terveydenhuollon toimivuutta ja kuluja.

STT-HS.fi 8.12.2009


Abloyn työntekijät marssivat ulos Joensuussa

Joensuu. Lukkovalmistaja Abloyn Joensuun tehtaan työntekijät marssivat tiistaina puolilta päivin ulos työpaikoiltaan. Töihin työntekijät kertovat palaavansa torstaina.

Pääluottamusmies Eero Holstin mukaan kyseessä on mielenilmaus irtisanomisia ja töiden ulkoistamista vastaan. Yhtiö ilmoitti viime viikolla seitsemän ovensuljinosaston työntekijän irtisanomisesta Joensuussa. Ratkaisun kerrottiin johtuvan tuotannon rakenteellisista muutoksista.

"Työntekijöiden mielestä tuotannon rakenteet ovat Abloylla kunnossa, työ on tehokasta ja tuloksenteko hyvää nykyiselläänkin. Me emme tarvitse tuotannon uudelleenjärjestelyjä tai irtisanomisia", kertoi Holsti tiistaina.

Joensuun tehtaalla tehdään töitä kolmessa vuorossa. Holstin mukaan jokainen työntekijä päättää osallistumisestaan mielenilmaukseen itse.

STT-HS.fi 8.12.2009



Lomaliitto konkurssiin – yli 200 irtisanottu

Lomaliitto menee konkurssiin ja irtisanoo kaikki yli 200 työntekijäänsä. Lomaliitto omistaa mm. Hotelli Korpilammen Espoossa.

Useita matkailukohteita eri puolilla Suomea pyörittävä Lomaliitto on haettu konkurssiin. Lomaliiton palveluksessa on 211 työntekijää, jotka on irtisanottu.

Lomaliiton hallituksen puheenjohtajan Timo Vallitun mukaan konkurssiin johtivat likviditeettiongelmat ja taantuman myötä vähentynyt myynti.

Hän pitää mahdollisena, että konkurssipesä tulee jatkamaan ainakin joidenkin Lomaliiton kohteiden toimintaa. Niitä ovat muun muassa hotelli Keurusselkä Keuruulla, Korpilampi Espoossa ja Savonlinnan kylpyläkasino. Lomaliiton konkurssista kertoi ensimmäisenä Yleisradio.

Ylen mukaan Lomaliitto omistaa pyörittämistään kohteista ainoastaan Hotelli Keurusselän.

STT-HS.fi 8.12.2009


Seitsemän Otavasta ulkoistettua sai potkut

Seitsemän kustannusyhtiö Otavan graafisen osaston työntekijää on ulkoistettu ja irtisanottu heti ulkoistamisen jälkeen. Otava ulkoisti lokakuussa liikkeenluovutuksena graafiselta osastoltaan noin 20 henkeä vasta perustetulle Aste-kirjoille. Aste aloitti heti yt-neuvottelut ja irtisanoi marraskuun lopussa seitsemän työntekijää. Kaikki ovat Otavan pitkäaikaisia työntekijöitä.

Journalistiliiton työehtoasiamies Petri Savolainen sanoo, että Otava käytännössä ulkoisti yt-neuvottelunsa.

"Otava olisi voinut isona yrityksenä selvittää uudelleensijoituksia ja uudelleenkoulutuksia, ja irtisanottavien joukko olisi ollut pienempi."

Otavan vt. toimitusjohtaja Pasi Vainio kiistää asian: "Kyseessä oli normaali liikkeenluovutus. Tavoitteena oli toimitusprosessin uudistaminen lähtien siitä, mikä on kustantamon ydintehtävä."

Vainion mukaan työntekijöille kerrottiin, että muutos voi johtaa irtisanomisiin.

HS.fi 8.12.2009


Lentokentälle pohditaan uutta lakkoa – puolet lakkoilleista sairauslomalla

Ilmailualan unioni päättää tänään mahdollisesta uudesta lakosta matkatavaroiden käsittelijöitä koskevassa työkiistassa.

IAU:n hallitus kokoontuu aamulla käsittelemään jatkotoimia. Kiistan keskeinen osa koskee henkilöstön irtisanomissuojaa.

Aamulehti kertoi tiistaina, että kiistan työnantajaosapuolen, henkilöstövuokrausyhtiö Baronan mukaan noin puolet Finnairilta siirretyistä noin 500 lentokenttätyöntekijästä on sairauslomalla. Johtaja Lassi Määtän mukaan syyt ovat moninaisia.

Baronan mukaan uutta matkalaukkusumaa ei ole Helsinki-Vantaalle kuitenkaan luvassa.

STT-HS.fi 8.12.2009



Suomelle kyseenalainen ilmastopalkinto Kööpenhaminassa

Suomelle on jaettu Päivän fossiili -palkinto Kööpenhaminan ilmastokokouksen ensimmäisenä päivänä. Palkinnot saivat myös Itävalta ja Ruotsi.

Ympäristö- ja kansalaisjärjestöjen verkosto myöntää palkinnot vastuuttomampia ilmastonäkemyksiä esittäneille maille. Suomelle, Itävallalle ja Ruotsille palkinto myönnettiin metsäsektorin päästölaskentaan ajettujen kantojen perusteella. Ympäristö- ja kansalaisjärjestöjen verkoston CAN:in mukaan maat ovat vastustaneet sellaisia metsäsektorin päästöjen laskentasääntöjä, joissa metsien hakkuut tulisivat näkyviin.

Päästövähennystavoitteet vuodelle 2020 alenisivat järjestöjen mukaan jopa viidellä prosenttiyksiköllä, jos maiden näkemykset säännöistä tulisivat voimaan.

Palkintoja jakavan verkoston jäseninä ovat Suomessa Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-liitto, Maan ystävät, Greenpeace ja WWF.

MTV3.fi/uutiset 7.12.2009



Nuorten mielenterveyden häiriöt yhä kasvussa

Kela korvasi viime vuonna yli 400 000 sairauspäivää alle 30-vuotiaiden mielenterveyden häiriöiden takia. Määrä on 44 prosenttia suurempi kuin vuonna 2004, kertoo Kela.

Alle 30-vuotiailla naisilla masennuksen takia alkaneiden sairauspäivärahakausien määrä on lisääntynyt lähes 49 prosentilla ja samanikäisillä miehillä 40 prosentilla. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut 16–19-vuotiaiden miesten ikäryhmässä, jossa sairauspäivärahakausien määrä on lisääntynyt 75 prosenttia.

Naisilla suurin muutos on tapahtunut 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa masennuksen takia johtuneet sairauspäivärahakaudet ovat lisääntyneet 52 prosenttia, kirjoittavat tutkimusprofessori Raimo Raitasalo ja pääsuunnittelija Kaarlo Maaniemi Kelan Sosiaalivakuutus-lehdessä ilmestyneessä artikkelissaan.

Sen sijaan mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden nuorten lukumäärä väheni hieman ensimmäistä kertaa 2000-luvulla. Viime vuonna mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 1 848 alle 30-vuotiasta. Se on 65 nuorta vähemmän kuin vuonna 2007.

Raitasalo ja Maaniemi toteavat, että nuorten mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden lisääntymisen taustalla on useita tekijöitä.

"Kasvu ei johdu mistään yksittäisestä syystä vaan terveydentilaltaan herkästi haavoittuvia nuoria tukevan sosiaalisen turvaverkon haurastumisesta. Tämä koskee perheen, koulun ja opiskelun, työn ja terveydenhuollon muodostamaa kokonaisuutta", tutkijat toteavat.

Kela korvasi vuonna 2008 mielenterveyden häiriöiden vuoksi 4,1 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, mikä on neljännes kaikista korvatuista sairauspäivärahapäivistä.

HS.fi 7.12.2009



Lasten hammashoidon jonot johtavat jopa juurihoitoihin

Lapsille on tarjolla riittämättömästi hammashoitoaikoja, varoittaa Hammaslääkäriliitto. Pahimmillaan lapsille on jouduttu tekemään jopa juurihoitoja tai poistamaan hampaita hoidon viivästymisen vuoksi.

Liiton mielestä lasten ongelman synnytti hoitotakuu, jonka takia lapset ja aikuiset kilpailevat samalla viivalla hoitoonpääsystä.

Kun hoitoaikoja ei ole tarjolla riittävästi, hoitoon pääsyä tai jatkohoitoa joutuu odottamaan jopa pari kuukautta. Tästä syystä lasten hampaat ehtivät mennä huonoon kuntoon.

Liiton mukaan vain puolessa terveyskeskuksista hoito toteutuu kohtuullisessa ajassa.

Kaikkia lapsia ei enää automaattisesti kutsuta hammashoitoon, joten vanhempien olisi liiton mukaan huolehdittava lasten hammashoidon säännöllisyydestä.

STT -KSML.fi 6.12.2009


Sata-komitean ei annettu auttaa huono-osaisia

Komitean yritykset parantaa työkykyisten toimeentulotuen saajien mahdollisuuksia työntekoon tyrmättiin yksi toisensa jälkeen.

Sosiaaliturvan uudistamista pohtivan Sata-komitean keskeisin ajatus oli kannustaa ihmisiä työntekoon ja oman elämänsä hallintaan. Komitean määräaika päättyy vuodenvaihteessa, joten on aika arvioida, kuinka se on onnistunut suunnitelmissaan.

Sata-komitean työ lähti liikkeelle ilman uutta tutkimusta tai valmistelua. Erilaisista etujärjestöistä kootut edustajat toivat pöytään taustaryhmiensä tietoja ja näkemyksiä. Komitean perusturvajaostossa oli kuitenkin pian selvää, mitkä ovat työnteon ja elämänhallinnan pahimmat esteet: sosiaaliturva ei tue työnteon ja tulonsiirtojen yhdistämistä.

Suurimmat ongelmat ovat toimeentulotuessa. Ennen edellistä lamaa se oli väliaikainen apu niille, joiden tulot jäivät syystä tai toisesta hetkellisesti erittäin pieniksi. Laman jälkeen toimeentulotuesta tuli kuitenkin suomalaisen köyhälistön pysyvä tulonlähde. Syynä oli, ettei työmarkkinatukea eikä asumistukea ole kasvatettu palkkojen eikä asumiskustannusten mukaan.

Yleisen verojen keventämisen kääntöpuolena kiristettiin työmarkkinatuen ja alimpien päivärahojen verotusta. Köyhät joutuvatkin käytännössä hakemaan toimeentulotukea maksaakseen työmarkkinatuen ja päivärahojen verot sekä asumistuen omavastuun.

Toimeentulotuki vaatii työtä ja vaivaa paitsi hakijoilta myös myöntäjiltä. Sosiaalitoimistossa on käsiteltävä tiliotteet ja isännöitsijäntodistukset, lääke- ja lääkärilaskut sekä lasten harrastusmenot.

Tuki on äärimmäisen passivoiva, koska lähes kaikki lisätulot vähennetään toimeentulotuesta. Tuen saajien ei siis kannata jakaa lehtiä, siivota tai tehdä keikkatyötä kaupan kassana, koska käteen jää vain noin 20 prosenttia tuloista.

Lisätulot myös sekoittavat tuensaajien talouden. Uusien hakemusten laatimisen, maksuviiveiden ja takaisinperintöjen vuoksi tulot heittelehtivät kuukausittain.

Ensimmäinen keino tilanteen helpottamiseksi olisi ollut työmarkkinatuen ja pienimpien päivärahojen kasvattaminen. Ratkaisua pidettiin liian kalliina, varsinkin kun työmarkkinajärjestöt olivat Sata-komitean esityksen vastaisesti sopineet ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantamisesta ilman vastaavaa korotusta työmarkkinatukeen.

Samalla järjestöt löivät kuitenkin lukkoon, että jos työmarkkinatukea nostetaan, ansiosidonnaista turvaa on edelleen parannettava. Päätös oli kuin Titanicin toisinto: ensimmäisen luokan matkustajille järjestettiin pelastusveneet mutta kolmannen luokan matkustajia estettiin rautaportein pääsemästä ylemmille kansille.

Toinen keino olisi ollut asumistuen parantaminen. Asumistukea kyllä yksinkertaistettiin, ja perheille sitä onnistuttiin jopa parantamaan, mutta perusongelmaan eli omavastuun kattamiseen ei saatu ratkaisua. Syy oli jälleen sama: maksaa liikaa.

Kolmas keino olisi ollut keventää työmarkkinatuen ja pienimpien päivärahojen verotusta. Tästä oli sovittu jo hallitusohjelmassa. Korjaus jäi kuitenkin vain kosmeettiseksi.

Neljäs keino olisi ollut parantaa tulojen ja sosiaaliturvan yhteen sovittamista, jotta toimeentulotuen saajien olisi helpompaa päästä omin ponnistuksin irti tuen tarpeesta. Tätä tarkoitusta varten kehitettiin malleja, joissa toimeentulotuen maksatus olisi siirretty Kelalle.

Erityisen suuri ongelma tulonsiirtojen ja työtulojen yhdistäminen on niille, joiden työkyky ei riitä kokoaikaiseen työhön. Kyse on eri tavoin sairaista, vammaisista tai muutoin osittain työkykyisistä ihmisistä.

Kaikkein huonoimmin työn ja tulonsiirtojen yhteen sovittaminen onnistuu kehitysvammaisilta ja muilta Kelan täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajilta, joilla on oikeus ansaita vain 588,66 euroa kuukaudessa menettämättä eläkettään. Tulorajaa ei ole sidottu indeksiin, eikä se ole seurannut yleistä ansiokehitystä. Lisäksi tuloraja ei koske sokeita eikä liikuntavammaisia.

Eduskunta korjasi tilannetta korottamalla ansion enimmäismäärää peräti 11,34 eurolla. Korotus oli ensimmäinen kymmeneen vuoteen. Edelleenkään sitä ei sidottu indeksiin.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajilla ei ole velvollisuutta tehdä työtä. Osa kuitenkin haluaisi ja pystyisi. Tämän ei luulisi olevan keneltäkään pois vaan päinvastoin: yhteiskunta hyötyisi verotuloista ja työn tuloksista sekä säästyisi suojatyön organisoinnilta.

Sata-komitean perusturvajaostossa olikin esillä vaihtoehto, jossa tulorajaa olisi korotettu tuntuvasti tai poistettu se kokonaan. Ehdotus tyrmättiin.

Perusturvajaosto etsi ratkaisuja kaikkein selvimpiin tilanteisiin, joissa työtulojen ja sosiaaliturvan yhteen sovittamisen parantaminen hyödyttäisi kaikkia. Nämäkin ponnistukset kariutuivat. Sairaat, vammaiset, muut osatyökyiset ja pitkäaikaistyöttömät jäivät nuolemaan näppejään.

Ällistyttävä päätelmä työskentelystä on, ettei heikoimmassa asemassa oleville anneta Suomessa mahdollisuutta parantaa tilannettaan omalla työllään.

Miksi näin tapahtuu? Syy on yksinkertaisesti se, että työmarkkinajärjestöt keskittyvät omien kannattajajoukkojensa etujen ajamiseen ja virkamiehet pelkäävät uusia tehtäviä, joita hallinnolle parannuksista koituisi. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, ettei mitään voida muuttaa.

Puhutaan, että pitkäaikaistyöttömyydestä ei tulisi palkita ketään. Seurauksena on, että heikoimmassa asemassa olevat ihmiset lannistetaan. Pelko siitä, että joku valitsisi vapaaehtoisesti kehitysvamman, masennuksen tai keskittymishäiriön vain keplotellakseen yhteiskunnalta tukiaisia, lienee kuitenkin turha.

Olisi aiheellista miettiä, onko meillä varaa syventää syrjäytymistä ja siirtää sitä myös seuraaville sukupolville.

Hs.fi uutiset 4.12.2009


Argentiina hermostui Lissabonin sopimuksesta

Argentiina on suuttunut EU:lle kolmatta päivää voimassa olevan Lissabonin sopimuksen takia.

Suuttumuksen on aiheuttanut se, että Argentiinan lähellä sijaitsevat Falklandin saaret kuuluvat Lissabonin sopimuksenkin mukaan Britannialle.

Falklandin saaret ovat osa Britanniaa, mutta Argentiina ei hyväksy sitä, vaan vaatii saaria yhä itselleen.

Nyt Argentiinan hallitus on lähettänyt nootin kaikille 27:lle EU-maan hallitukselle, kertoo espanjalainen El País -lehti.

Argentiinan presidentti Christina Fernández de Kirchner viestittää, että "Falklandin saarten laiton valtaus ei ole pelkästään Argentiinan näkemys, vaan että myös YK on jatkuvasti esittänyt, että saarten omistusoikeudesta pitäisi neuvotella".

Falklandin saaret sijaitsevat noin 400 kilometriä Argentiinan rannikolta. Niistä käytiin vuonna 1982 kaksi kuukautta kestänyt sota Argentiinan ja Britannian välillä.

Merenpohjassa niiden aluevesillä on epäilty olevan öljyvaroja.

HS:fi 3.12.2009


Helsinki laati kaikkien aikojen lakkautuslistan

Helsingin virkamiehet ovat laatineet lakkautuslistan, jolla on yli 80 koulua, terveysasemaa, kirjastoa, päiväkotia, nuorisotaloa ja liikuntapaikkaa.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) johdolla istuneen työryhmän ajatuksena on "säästää seinistä" eli tilavuokrista. Toinen mahdollisuus olisi karsia palveluita tai vähentää henkilöstöä.

"Olisiko mahdollista turvata peruspalvelut seinistä säästämällä?" Pajunen kysyy.

metakka noussee koulujen lakkautuksista. Edellinen lakkautuskierros oli vain muutama vuosi sitten.

Uhanalaisena on nyt reilut 20 koulua tai koulutilaa kymmenessä kaupunginosassa. Nämä aiotaan lakkauttaa tai yhdistää toisiin kouluihin.

Mahdollisista lakkautuksista päättää aikanaan Helsingin kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallituksen palveluverkkotyöryhmä alkaa käsitellä lakkautuslistaa ensi viikolla.

HS.fi 1.12.2009


Suomalaisarvio: Maailma ei selviä superkuplasta


Globalisaatiotalouden professori Heikki Patomäki arvioi Iltalehdessä, että maailmassa kytee jo uuden, nykyistä pahemman talouskriisin siemen.

- Seuraava romahdus tulee olemaan niin suuri, että valtiot tuskin pystyvät siihen vastaamaan, Patomäki sanoo.

Hän muistuttaa Iltalehdessä, että edes finanssikriisin seurauksena maailmassa ei ole onnistuttu juuri suitsimaan kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita.

Professori arvioikin, että seuraava talouskupla puhkeaa noin kymmenen vuoden kuluttua tai 2020-luvun alussa. Hänen mukaansa kuplan kehittymistä voidaan hillitä ainoastaan, jos maailman valtiot saavat nuijittua lävitse kaikkein kunnianhimoisimmat suunnitelmansa rahoitusmarkkinoiden sääntelemiseksi.

- Pitäisi sopia, että vain nämä ja nämä transaktiot ovat laillisia, kaikki muut laittomia.

Patomäkeä huolestuttaa myös globaali velkaantuminen. Hän muistuttaa, että luoton määrä bruttokansantuotteeseen suhteutettuna on yhä suurempi kuin 1920-luvun lopulla, juuri ennen 1930-luvun suurta lamaa.

Professori ei anna Iltalehdessä myöskään kovin hyvää kuvaa valtioiden kyvystä hoitaa nykyistä talouskriisiä. Hänen mukaansa valtioiden yhteiset ponnistukset kriisin hoitamiseksi olisivat voineet yhtä hyvin päättyä huonosti. Valtioiden onnistuminen oli "onnenkantamoinen", huomauttaa professori ja ennustaa, että - kuten 1930-luvulla - myös nykyisessä kriisissä voidaan nähdä vielä uusi, ensimmäistä romahdusta seuraava pudotus.

Kauppalehti 30.11.2009


Ruukilla ulosmarssi - syynä raskaat työvuorot

Rautaruukin Hämeenlinnan tehtaalla on tapahtunut tänään ulosmarssi, Ylen alue-uutiset kertoo.

Vajaan kahdenkymmenen hengen ulosmarssi liittyy Ruukin keskustelua herättäneisiin työvuoroihin.  Ylen mukaan  työntekijät pitävät nykyistä työvuorojärjestelyä liian raskaana.

Rautaruukin työvuorot nousivat muutama viikko sitten puheenaiheeksi, kun kolme yrityksen Raahen työntekijää oli tehnyt itsemurhan lyhyen ajan sisällä.

Työnantaja kiisti, että kuolemantapauksilla olisi ollut yhteyttä työvuorojen raskauteen.

Kauppalehti 30.11.2009
Ponsselle 400 hengen yt:t

Metsäkoneyhtiö Ponsse aloittaa yt-neuvottelut 400 työntekijänsä kanssa. Yt-neuvottelut koskevat määräaikaisia lomautuksia keväällä ja kesällä 2010.

Yt-neuvottelut koskevat kaikki henkilöstöryhmiä, paitsi kotimaan myyntiä ja huoltoa.

Yhtiö sanoo, ettei sen tilauskanta ja tilausvirta mahdollista kapasiteetin täyttä käyttöä.

Kauppalehti.fi 30.11.2009



Pankkiväeltä lakkovaroitus

Pankkitoimihenkilöt uhkaavat kolmen päivän lakolla 14.–16. joulukuuta. Ammattiliitto Suora ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ovat jättäneet työtaisteluvaroituksen valtakunnansovittelijalle.

Työtaisteluun osallistuu noin 30000 rahoitusalan toimihenkilöä, esimiestä, asiantuntijaa ja ylempää toimihenkilöä. Mukana ovat myös sampopankkilaiset, joilla on neuvottelut poikki talokohtaisesta sopimuksestaan.

Koko alaa koskeva ylityökielto alkoi tänään.

STT-Kauppalehti.fi 30.11.2009



Finnairin työntekijät: Lentokentällä tänään kaaos

Finnairin tytäryhtiön Northportin työntekijöitä edustava Ilmailualan unioni IAU ilmoitti tänään maanantaina, että sen työntekijät marssivat ulos iltapäivällä ja palaavat töihin huomenna klo 10.

Maapalveluita hoitavan tytäryhtiön työntekijöiden ohella ulkoasemia ja Helsinki-Vantaan tulopalveluita hoitavan RTG Ground Handlingin työntekijät järjestävät oman mielenilmauksensa.

– Luultavasti matkatavarat eivät kulje, ja check-in ei onnistu, IAU:n varapuheenjohtajan Reijo Hautamäki arvioi Taloussanomille.

– Kyllä tämä enteilee kaaosta Finnairin hommille Helsinki-Vantaalla.

Hautamäki uskoo, että Finnair pystyy hoitamaan vain osan tehtävistä esimiesvoimin.

"Paskaduunit" risovat

Keskusjärjestö SAK:n piiriin kuuluva IAU edustaa ilmailualan teknisissä- ja palvelutehtävissä toimivia työntekijöitä. Hautamäen mukaan syynä mielenilmaukseen on työtehtävien ulkoistaminen ja pätkiminen ”paskaduuneihin”.

– Ihmisiä ryhdytään siirtämään ruuhkahuippuihin ja teettämän pätkätöitä eli niin sanottuja paskaduuneja. Kyse on meidän ihmisten kokoaikaisista töistä.

IAU peräänkuuluttaa ilmailualan sitovan työehtosopimuksen noudattamista. IAU:lla on sopimus Elinkeinoelämän keskusliiton alaisen Palvelualojen toimialaliiton kanssa. Liiton mukaan normaaleissa työtehtävissä työskentelevien töitä pyritään nyt siirtämään vuokratyöyrityksille, jotka tekevät omia sovellutuksiaan työehtosopimuksesta.

– Pelko on suuri, että siellä ruvetaan tekemään pätkätöitä. Usein työntekijälle tarjotaan 0–100 tuntia kolmessa periodissa. Eihän sillä voi kukaan elää, Hautamäki sanoo.

Finnair kertoi tänään, että Northport on myynyt Helsinki-Vantaan lentoasemalla olevat matkatavara- ja asematasopalvelunsa Barona-yhtiöille. Tämä tarkoittaa noin 500 työntekijän siirtymistä Baronan palvelukseen.

Lisäksi 130 Finnair Cargo Terminal Operationsin rahtiterminaalipalveluista vastaavaa työntekijää siirtyy Suomen Transvalille.

Taloussanomat 30.11.2009



Lokakuussa työttömyys kasvoi 77000:lla, pitkäaikaistyöttömyys kääntyi kasvuun

Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi lokakuussa 77 000:lla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä olleiden lukumäärä 42 900 oli lokakuussa 1 700 henkilöä suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Tiedot ilmenevät 24.11.2009 julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon perustuvassa Työllisyyskatsauksessa.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa (TE-toimistoissa) oli lokakuun lopussa yhteensä 269 600 työtöntä työnhakijaa. Työttömyys kasvoi edellisestä vuodesta kaikkialla maassa ja kaikissa ammattiryhmissä.

Kaikkiaan TE-toimistoissa oli lokakuussa avoinna 46 900 työpaikkaa, mikä on 20 200 vähemmän kuin vuosi sitten.

Lomautettuina arviolta noin 78 000 henkilöä

koko maassa oli voimassa olevien lomautusten piirissä arviolta yhteensä noin 78 000 henkilöä, mikä oli 1 000 enemmän kuin edellisessä kuussa.

Työ- ja elinkeinotoimistoihin henkilökohtaisesti ilmoittautuneita lomautettuja oli lokakuun lopussa yhteensä 31 400 eli 22 900 enemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa.

Henkilökohtaisen lomauttamisen lisäksi on mahdollista käyttää ryhmälomautusta. Työnantajien tulee ilmoittaa ryhmälomautuksista työttömyysetuuden maksajalle ja paikalliselle TE-toimistolle, mistä TE-keskukset keräävät kuukausittain alueellaan ryhmälomautettuna olevien henkilöiden lukumäärät.

Erillisen ryhmälomautusseurannan perusteella ryhmälomautettuna oli marraskuun puolivälissä 45 000 henkilöä. Määrä väheni lokakuusta 1 000 henkilöllä.

Toimialoista ryhmälomautuksia oli eniten metallituotteiden, koneiden ja laitteiden sekä sahatavaran ja muiden puutuotteiden valmistuksen toimialoilla. Ryhmälomautuksia oli yhteensä 915 työnantajalla. Määräaikaisten ryhmälomautusten keskimääräinen kesto oli 49 päivää.

Voimassa olevien lomautusten lisäksi TE-toimistoilla oli marraskuun puolivälissä työnantajien tekemien ennakkoilmoitusten perusteella tiedot 26 000 henkilön mahdollisesti toteutuvista tulevista lomautuksista. Määrä on 600 suurempi kuin lokakuussa.

Tilastokeskus: Työllisten määrä laski 119 000

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli lokakuussa 119 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Palkansaajien ja yrittäjien määrä väheni. Työllisyysaste oli 66,7 prosenttia eli 3,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin viime vuoden lokakuussa.

Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 215 000, mikä on 60 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,2 prosenttia eli 2,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Mol.fi 24.11.2009


Gummeruksen kirjapaino lähtemässä Jyväskylästä

Kirjapainoalan kilpailussa ahtaalle ajautunut Gummerus Kirjapaino Oy aloittaa koko yhtiötä koskevat yt-neuvottelut henkilöstövähennyksistä ja mahdollisesta painotoiminnan lopettamisesta Jyväskylässä. Yhtiö työllistää Jyväskylän Seppälässä ja Vaajakoskella yhteensä noin 100 henkeä.

Gummerus Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Kylmälä sanoo, että painoyhtiö on tehnyt useita vuosia raskasta tappiota. Hänen mukaansa kirjapainoalalla on Suomessa 30-40 prosentin ylikapasiteetti, koska kustantajat ovat siirtäneet painotöitä ulkomaille.

KSML.fi 27.11.2009


Metsäliitto aikoo lomauttaa sahoillaan satoja kuukausiksi

Metsäliiton Puutuoteteollisuus suunnittelee sahoillaan jopa 90 vuorokauden lomautuksia. Torstaina aloitetut yt-neuvottelut koskevat noin 450:tä työntekijää yhtiön kaikilla Suomen sahoilla.

Toimialajohtaja Ole Salvénin mukaan lomautuksilla halutaan varautua sahateollisuuden haastavaan markkinatilanteeseen ja kilpailukykyisen puuaineksen niukkuuteen.

Sahat sijaitsevat Hämeenkyrössä, Kannuksessa, Kemissä, Lappeenrannassa, Merikarvialla, Pöytyällä, Rengossa ja Vilppulassa.

Sahoilla on rajoitettu tuotantoa jo pitkin vuotta. Kyröskosken ja Karihaaran sahojen toiminta on jo aiemmin keskeytetty toistaiseksi.

STT-HS.fi 26.11.2009



Helsinki aikoo lopettaa viisi kirjastoa

Lopullinen sulkeminen uhkaa viittä kirjastoa Helsingissä.

Lakkautuslistalla ovat Helsingin Sanomien tietojen mukaan Tapulikaupungin, Pitäjänmäen, Puistolan, Pukinmäen ja Vallilan kirjastot.

Pyrkimys vähentää kaupungin kiinteistökuluja saattaa iskeä myös Malminkartanon ja Roihuvuoren kirjastoihin.

Kulosaaren kirjasto on nyt kiinni homeongelmien takia, eikä sitä ehkä enää avata.

Helsingissä on nyt 36 kirjastoa, 11 laitoskirjastoa ja kaksi kirjastoautoa.

Helsingin kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson ei halua vahvistaa tietoa sulkemisista. Hän sanoo asian tulevan julkiseksi ensi viikolla. Päätökset ovat poliitikkojen käsissä.

HS:fi 25.11.2008


Tällainen on Suomi laman jälkeen

Kun tämä lama päättyy, ei Suomi enää ole entisellään. Aiempaa suurempi työttömyys voi pahimmassa tapauksessa riivata Suomea jopa vuosikymmeniä, arvioi asiantuntija. Parhaimmillaankin paluu normaaliin vie työmarkkinoilla ensi vuosikymmenen puoliväliin asti. Muutenkin Suomi joutuu kyseenalaistamaan vanhat toimintatavat selvitäkseen kriisistä kilpailukykyisenä.

Aiempaa suuremmasta työttömyydestä voi tulla Suomelle pitkäaikainen riesa. Tähän mennessä talouskriisi on nostanut työttömyysasteen jo 8,2 prosenttiin, ja rumempia lukuja on luvassa.

– Näillä näkymin menee vuosia, ennen kuin ollaan sillä tasolla, mistä lähdettiin, sanoo johtaja Jussi Mustonen Elinkeinoelämän Keskusliitosta. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n pääjohtaja Juan Somavia on arvioinut, että voi viedä 6–8 vuotta, ennen kuin työllisyys on kansainvälisesti palannut talouskriisiä edeltävälle tasolle.

Niin Mustonen kuin Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kianderkin arvioivat, että Suomessa tuo taso voitaisiin saavuttaa ensi vuosikymmenen puolivälissä.

– Pahimmat uhkakuvat eivät ehkä toteudu ja vuoden 2011 jälkeen talouskasvu voi olla suhteellisen nopeaa, Kiander pohtii.

Mustonen huomauttaa, että työllisyys paranee yleensä hitaasti. Esimerkiksi 1990-luvun laman jälkeen vasta vuonna 2000 työttömyysaste laski alle kymmenen prosentin. Työterveyslaitoksen professori Matti Ylikoski viittaa ILO:n raporttiin, jossa todettiin, että Suomessa työllisyyden elpyminen vei 18 vuotta.

– Jollei tehokkaita lääkkeitä keksitä, voi olla, että nyt ei mene 18 vuotta vaan 28 vuotta, Ylikoski sanoo.

Jos pää on pensaassa,
pitää katsoa läpi

Monet ekonomistit ja työelämän sosiologit ovat sitä mieltä, että tästä taantumasta ei selvitä vanhoin eväin, vaan rakennemuutos on väistämätön.

PT:n Kiander arvioi, että tuotantoaan rankasti lopettanut metsäteollisuus ei elvy entiselleen. OP-Pohjolan pääekonomisti Anssi Rantala sanoo, että talvi osoittaa, miten konepajateollisuudelle käy.

Vaikka tilanne on vaikea, Työterveyslaitoksen Ylikosken mukaan ei pidä panna päätä pensaaseen ja tuijottaa vain synkkiä lukuja.

– Tai vaikka pää pannaan pensaaseen, pitää nähdä pensas ja vaikeudet, mutta myös katsella niiden läpi, sanoo Ylikoski.

Hänen mielestään suomalaisten pitää nyt yhdessä miettiä, mihin kannattaa satsata. EK:n Mustosen mielestä meillä on hyvät mahdollisuudet kilpailukykymme säilyttämiseen, mutta tarvitaan malttia, harkintaa ja viisautta.

–  Paljon jää ihmisten innovatiivisuuden, luovuuden ja yrittämisen varaan, hän sanoo.

Suomesta voi tulla
viherteknomaa

Koska kukaan ei voi tietää, mistä voi poikia suuri keksintö, hulluiltakaan tuntuvia ajatuksia ei pidä oitis ampua alas. Ylikoski suosittelee, että pienetkin oivallukset nostetaan julkisuuteen, koska niistä voi kummuta myötätoivoa.

Uutta Nokiaa tuskin tulee, joten Kianderin mukaan tarvitaan nopeasti kasvavia keskikokoisia yrityksiä. Koska Suomessa on paljon teollista osaamista, yksi nousuväylä voi olla vihreän teknologian kehittäminen.

– Maailmalla on suuri kysyntä tällaiseen tuotantoon, sanoo Mustonen.

Tämä voi tarkoittaa tuulimyllyjen ja sähköautojen akkujen rakentamista, mutta paljon muutakin, sillä energiakysymys koskee lähes kaikkia tuotteita, niiden valmistusta ja logistiikkaketjuja.

Työhyvinvointi
tukee tuottavuutta

EK:n Mustosen mukaan työttömyysaste ei vastaisuudessa ole välttämättä paras mittari kuvaamaan työllisyystilannetta, sillä työvoiman määrä lähtee alaspäin väestön ikääntyessä.

– Työttömyysaste voi näyttää kohtuullisen hyvältä, vaikka todellinen työllisyystilanne on paljon heikompi talouden tuotantokyvyn kannalta.

Työterveyslaitoksen Ylikosken mukaan nyt on aika kyseenalaistaa arvot ja linjaukset ja elintason jatkuvan nousun käsite. Myös työtavat on syytä pohtia uusiksi. Ylikoski korostaa työhyvinvointia ja työelämän laatua.

– Kilpailukyky säilyy, jos kehitämme tuottavuutta ja työelämän laatua yhtä aikaa, hän sanoo.

– Tuottavuuden nousu voi olla kaikille hyvä asia. Jos työn tuottavuutta saadaan lisättyä siten, että se parantaa työhyvinvointia, tuotanto, tulot ja kaikki hyvä nousee, huomauttaa OP-Pohjolan Rantala.

PT:n Kianderin mielestä ihmiset ovat aidosti huolissaan siitä, että tuottavuus revitään heidän selkänahastaan. Hän huomauttaa, että merkittävä tuottavuuden kasvu tulee kuitenkin muualta kuin työntekijöiden hiostamisesta eli esimerkiksi siitä, että ihmistyötä korvataan koneilla.

Perinteisesti työn tuottavuutta on lisätty juuri investoimalla ja lisäämällä pääomaa. Rantala sanoo, että tuottavuus kasvaa, jos keksitään, miten työt tehdään älykkäämmin kuin ennen. Hänen mukaansa lähivuosikymmeninä korostuu se, mistä löydetään entistä paremmat reseptit.

Teknologiaa
tarvitaan

Ei ole sama, millaisia työpaikkoja Suomessa on. Rantalan mukaan Suomelle on iso tappio, jos teollisuutta lähtee täältä laajalti pois, vaikka yhtä paljon palvelualan työpaikkoja saataisiin luotua esimerkiksi kauppoihin, kampaamoihin tai ravintoloihin. 

– Vaikka teollisuus työllistäisi vähän, se tuottaa suuren osan arvonlisäyksestä, Rantala huomauttaa.

Jos korkean tuottavuuden aloja lähtee, keskimääräinen tuottavuus Suomessa laskee ja yritysten palkanmaksukyky heikkenee, sillä palkat määräytyvät talouden keskimääräisen työn tuottavuuden mukaan.

– Jos kansainvälisen kilpailun avoimen sektorin tuottavuus lähestyy Romanian tasoa, myös palvelusektorin ja meidän kaikkien palkat lähestyvät Romanian tasoa, kärjistää Rantala.

Taloussanomat 25.11.2009


Työttömiä 60 000 enemmän kuin vuosi sitten

Erityisesti nuorten työnsaanti on vaikeutunut. Lokakuussa työttöminä oli lähes joka viides.

Työttömyysluvut synkistyivät jälleen. Tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan työttömyysaste nousi lokakuussa 2,4 prosenttiyksikköä 8,2 prosenttiin.

Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste kipusi lokakuussa jopa 3,4 prosenttiyksikköä lähelle 20:tä prosenttia.

Työttömiä oli 215 000 eli 60 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Työllisiä oli 119 000 vähemmän kuin viime vuoden lokakuussa.

Työllisiä miehiä oli 81 000 vähemmän ja naisia 38 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömyysaste oli pienin Etelä-Suomen läänissä ja suurin Itä-Suomen läänissä.

STT-HS:fi 24.11.2009


Cargotec vähentää 168 työntekijää Suomesta

Nosturien ja lastinkäsittelylaitteiden valmistaja Cargotec vähentää 168 työntekijää Suomen toiminnoistaan. Väkeä vähennetään etenkin Tampereella, missä irtisanottavien määrä on 97. Osa vähennyksistä hoidetaan vuokratyövoiman määrää supistamalla.

Cargotec kertoi maanantaina saaneensa päätökseen lokakuussa alkaneet yt-neuvottelut. Työnantajan tavoite neuvotteluissa oli 180 henkilötyövuoden leikkaukset.

Väen vähennysten lisäksi Cargotec ilmoitti lomautusten jatkamisesta Tampereella.

Yhtiön mukaan toimenpiteet ovat osa kesäkuussa ilmoitettua suunnitelmaa Hiab- ja Kalmar-liiketoimintojen yhdistämisestä sekä sopeuttamista markkinatilanteeseen.

Cargotec suunnittelee muuttavansa Tampereen yksikön osaamis- ja teknologiakeskukseksi. Suunnitelmien mukaan henkilöstö Tampereella tulisi vähenemään edelleen 300 henkilöllä. Muutosprosessi kestää noin kolme vuotta.

Cargotec työllistää Suomessa noin 1 300 henkilöä. Tampereella työntekijöitä on 550.

STT-HS:fi 23.11.2009


Valtio näyttää ovea sadoille määräaikaisille työntekijöille

Valtio vähentää vuodenvaihteessa määräaikaisia työntekijöitä aluehallinnostaan. Valtiovarainministeriön mukaan työt loppuvat 340:ltä, mutta ammattiliitto Pardia arvioi määräksi 550.

Pardia epäilee, että vähennykset liittyvät aluehallinnon uudistukseen.

"Heillä yksinkertaisesti duuni loppuu, vaikka järkevää työtä olisi virastossa. Suurin osa heistä joutuu todennäköisesti työttömiksi", uskoo liiton puheenjohtaja Antti Palola.

Ministeriön mukaan määräaikaiset ovat työskennelleet enimmäkseen sijaisina tai projektitöissä.

"Määräaikaisten palvelussuhteiden päättyminen ei johdu aluehallinnon uudistamisesta sinällään", sanoo neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen.

Valtio lakkauttaa vuodenvaihteessa muun muassa läänit ja ympäristökeskukset. Tilalle perustetaan aluehallintovirastoja sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia.

STT-HS.fi 20.11.2009


Vaasan Kotkan tehtaan työntekijät marssivat ulos

Vaasan Oy:n Kotkan tehtaan työntekijät keskeyttivät tänä aamuna työnsä vuorokaudeksi. Työntekijöiden mukaan työnseisauksen syynä on Vaasan päätös irtisanoa 45 työntekijää tehtaan näkkileipä- ja hapankorpputuotannosta.

Vaasan on lisäksi ilmoittanut lomauttavansa koko tehtaan henkilökunnan. Lomautukset ja irtisanomiset toteutetaan ensi vuoden joulukuuhun mennessä. Työntekijäosapuolen mukaan osa irtisanottavista saa tiedon työsopimuksensa päättymisestä lähiviikkoina, mutta osa joutuu odottamaan tietoa jopa huhtikuun loppuun saakka.

Työntekijöiden mukaan työnantaja on tehnyt päätökset lomautuksista ja irtisanomisista yksipuolisesti.

Kotkassa työskentelee näkkileipä- ja hapankorpputuotannossa 194 ihmistä. Työnseisaus alkoi kello 6.

STT-KSML.fi 19.11.2009


Suomessa hinnat nousevat toiseksi eniten Euroopassa

Suomen kuluttajahintojen nousu oli lokakuussa euroalueen toiseksi nopeinta. Nousu on tässä yhteydessä varsin vahva sana, sillä hinnat nousivat yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattuna 0,6 prosenttia. Suomea enemmän hinnat nousivat Kreikassa.

Keskimäärin Euroopan maissa kuluttajahintojen laskivat hienoisesti lokakuussa, mutta vähän vähemmän kuin vielä syyskuussa. Kuluttajahinnat laskivat Eurostatin maanantaina julkistamien tietojen mukaan 0,1 prosenttia, kun hinnat syyskuussa laskivat keskimäärin 0,3 prosenttia.

Kuluttajahintoja laski energian ja asumisen halpeneminen. Ilman energiaa euroalueen kuluttajahinnat nousivat 0,8 prosenttia. Energia halpeni lokakuussa keskimäärin 8,5 prosenttia vuotta aiemmasta ja elintarvikkeet 1,5 prosenttia. Eniten kallistuivat alkoholi ja tupakka.

STT-HS.fi 16.11.2009


Finnair irtisanoo 60 ruoka-annosten valmistuksesta

Lentoyhtiö Finnair irtisanoo 60 työntekijää ruoka-annoksia valmistavasta Catering-yhtiöstään. Lisäksi Finnair on tehnyt aiesopimuksen työvoimavuokrausta harjoittavan Barona-konsernin kanssa järjestelläkseen uudelleen matkatavara-, aula- ja lentotasopalvelunsa Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Finnair syyttää irtisanomisista työntekijöiden ammattiosastoja, jotka eivät suostuneet tarjottuun vakautusratkaisuun. Sen sijaan toimihenkilöt suostuivat lokakuussa 1,5 miljoonan euron säästöihin.

Yhtiö huomauttaa, että vähentyneiden matkustajamäärien vuoksi catering-tuotteiden kysyntä on laskenut.

Finnair Catering on työllistänyt 650 ihmistä, joten lähes joka kymmenes yhtiön työntekijä saa lähteä.

Baronan kanssa tehty aiesopimus liittyy siihen, että Finnairin maapalveluyhtiö Northport selvittää loppuvuoden aikana mahdollisuutta saada merkittäviä kustannussäästöjä Helsinki-Vantaan lentoasemalla yhteistyön kautta. Lisäksi kentän uusi matkatavaran käsittelyterminaali vähentää työntekijöiden tarvetta.

STT-HS.fi  12.11.2009


Vuorineuvos: Yritysjohdon palkat karanneet käsistä

Vuorineuvos Tauno Matomäki sanoo, että yritysjohdon palkat ovat Suomessa tolkuttomia.

- Palkat ovat kaksin- tai kolminkertaistuneet kohtalaisen lyhyessä ajassa. Sitten on vielä nämä käsittämättömät bonukset, jotka ennen olivat kymppitonneja mutta nyt puhutaan miljoonista. Systeemi on karannut käsistä, Matomäki kommentoi IS:lle tiistaina.

IS vertasi viime viikolla johtajien palkkoja perusduunarien liksoihin. Selvisi, että duunari ei pysty koko työuransa aikana tienaamaan yhtä paljon kuin pörssiyhtiön pomo yhdessä vuodessa.

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz totesi tiistaina Iltalehdessä, että edelliset vuorineuvospolvet tekivät täysillä töitä paljon pienemmillä palkoilla.

- Näin se on. Ei korkeiden palkkojen hyvyydestä kovin suuria näyttöjä ole, metalli- ja metsäteollisuudessa mittavan uran tehnyt Matomäki arvioi.

Matomäki sanoo, että ylisuuret palkat ovat poikineet yrityksissä lähinnä ongelmia.

- Ne herättävät katkeruutta työntekijöissä ja vaikeuttavat näin kohtuullisten palkkaratkaisujen saamista muille henkilöstöryhmille. Sitä ei koeta oikeudenmukaiseksi, jos joku saa sata kertaa enemmän kuin joku muu.

Yritysjohdon suuria palkkoja perustellaan usein sillä, että ilman kunnon houkuttimia suomalaiset osaajat karkaavat ulkomaille.

- Ei ihmiset palkan takia juuri ulkomaille lähde. En minä siihen usko. Se on hokema, jossa ei taida olla paljon perää.

Tunnetusti vastuu johdon palkoista kuuluu yrityksen omistajille, joita hallitus edustaa.Ovatko omistajat siis väärässä?

- Yksityisissä pörssifirmoissa omistajuus on paljolti ulkomailla. Hallituksissa istuu sen verran ulkomaalaisia, että he pitävät luonnollisina näitä korkeita palkkoja.

- Suomalaiset eivät näistä päätä paitsi valtionyhtiöissä, joissa taas on osaamattomuutta. Valtio on ollut erityisen huono omistaja ja esimerkki palkitsemisessa.

Valtio-omistajan tänä vuonna tekemän uuden linjauksen mukaan palkan päälle tuleva bonus voi olla korkeintaan 40 prosenttia palkasta.

- Poliitikkojen määräyksiä on erityisen helppo kiertää muuttamalla nimityksiä ja antamalla palkankorotuksia.

Ilta-Sanomat 11.11.2009


EU-budjetista menee haaskuuseen neljä miljardia euroa

BRYSSEL. EU:n budjetista jaetaan vuodessa noin neljä miljardia euroa kohteille, joilla ei olisi oikeutta rahoitukseen.

Erityisen paljon rahaa häviää aluehankkeisiin eri jäsenmaissa. Aluerahoitusrahaa jaetaan ilman kunnon perusteita noin 2,5 miljardia euroa vuodessa.

Luvut ilmenevät Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tiistaina julkistetusta vuosikertomuksesta.

Aluerahoitus vie EU:n noin 120 miljardien euron budjetista kolmanneksen.

Tuomioistuimen jäsenen Olavi Ala-Nissilän mukaan EU-kansalainen ei saa unionin rahanhoidosta välttämättä mairittelevaa kuvaa.

"Täytyy kuitenkin muistaa, että pankkien pelastamiseen on käytetty monin verroin enemmän rahaa", Ala-Nissilä sanoi Brysselissä.

EU-budjettimaksuihin liittyviä varsinaisia petoksia on noin 0,2 prosenttia kaikista.

HS:fi 10.11.2009



Oasis of the Seasin jälkeen Turun telakalta lähtenee yli 400 työntekijää

Turku. Telakkayhtiö STX Finland aloittaa koko henkilökuntaansa koskevat yhteistoimintaneuvottelut Turun telakalla. Yhtiön mukaan koko telakan henkilöstö todennäköisesti lomautetaan ensi vuoden aikana, ja myös irtisanomisia on odotettavissa.

Jopa yli neljäsataa työntekijää saattaa joutua lähtemään.

Yhtiö perustelee yt-neuvottelujen aloittamista laivanrakennusteollisuuden heikolla markkinatilanteella.

Turun telakalta luovutettiin tilaajalle pari viikkoa sitten jättiristeilijä Oasis of the Seas.

Ensi vuonna Turun telakkaa työllistää lähinnä vain sen sisaraluksen Allure of Seasin rakentaminen. Myös ennusteet uusien tilauksien saamisesta ovat heikot.

"En oikein pysty sanomaan mitään. Ei ole vielä ihan ajatukset koossa. Tämä pääsi yllättämään puun takaa", kommentoi Turun telakan pääluottamusmies Jari Aalto.

Hänen mukaansa henkilökunta osasi kyllä odottaa, että henkilöstövähennyksiä tulee Oasis of the Seas -aluksen lähdettyä.

Sitä, että väkeä aiotaan karsia niin runsaasti, ei arvattu.

"Tilauksia ei ole, eikä niitä helpolla maailmalta saa, siksi nyt täytyy sopeuttaa kustannuksia. Sehän se on firman selitys tälle."

Tällä hetkellä noin 320 Turun telakan 1 650 työntekijästä on toistaiseksi lomautettuna. Neuvottelukutsu koskee työntekijöiden lisäksi toimihenkilöistä.

STX:n Turun telakka työllistää yhteensä yli 2 000 henkilöä.

Ilmoitus yt-neuvotteluista tuli pian sen jälkeen, kun STX:n telakan entinen johtaja Teppo Raitis sai maanantaina lähteä tehtävästään.

Tilalle nimitettiin telakan runkotuotannon johtajana toiminut Jari Anttila.

STT-HS.fi 10.11.2009


Gordon Brownin ehdotus kansainvälisestä pankkiverosta ei innosta Suomessa

Kansainvälisten rahavirtojen verottaminen ei saa kannatusta suomalaisilta talouden vaikuttajilta.

Ehdotusta veron käyttöön ottamisesta pidetään kiinnostavana, mutta samalla sekä vääränä lääkkeenä nykyisiin talousongelmiin että mahdottomana toteuttaa.

Suomalaisvaikuttajat uskovat myös, että kansainvälisten rahavirtojen verotus nostetaan keskusteluun juuri nyt osin poliittisista syistä. Sillä yritetään kerätä pisteitä äänestäjiltä, jotka ovat rahoittaneet pankkien pelastamisia verovaroillaan.

Keskustelu valuutanvaihtoverosta virisi viikonloppuna yhä vahvempana. Britannian pääministeri Gordon Brown totesi yllättäen G20-maiden kokouksessa Skotlannissa, että jonkinlaisen maailmanlaajuisille rahavirroille asetettavan veron käyttöönottoa tulisi harkita pikaisesti.

Brownin avaus oli merkittävä, sillä tätä aiemmin Britannian poliittiset päättäjät ovat puolustaneet Lontoon suuren finanssikeskuksen, Cityn, intressejä ja suhtautuneet varauksella kiristyvään rahoitusmarkkinoiden sääntelyyn.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) uskoo, että Brownin veroehdotuksesta keskustellaan viikon alussa, kun EU:n valtiovarainministerit kokoontuvat, ja asialistalla on G20-kokouksen anti. Sunnuntaina hänellä ei ollut asiasta kovinkaan paljon sanottavaa.

"Jos jonkinlaista valuutanvaihtoveroa halutaan, järjestelyn pitäisi olla globaali, kaikkia koskeva", hän sanoi.

Kataisen mielestä nyt ei pidä tai kannata pitäytyä pelkästään niin sanotussa Tobinin veron mallissa.

"Pitää katsoa laajasti mitä erilaisia, parhaalla mahdollisella tavalla toimivia globaaleja veroja tai maksuja olisi mahdollista löytää ilmastonmuutoksen hillitsemisen rahoittamiseksi", Katainen totesi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman ei usko, että kansainvälisiä rahavirtoja säätelevä vero olisi mahdollinen. Sen pitäisi nimittäin koskea kaikkia maailman maita samoin. Korkmanin mukaan jo Euroopan sisäiset keskustelut verotuksesta ovat osoittaneet, kuinka hankalaa poliittisen yhteisymmärryksen saavuttaminen näissä asioissa on.

Myös

Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Antti Suvanto suhtautuu Brownin avaukseen epäillen. Hän on tutkinut valuutanvaihtoveron toteutusmahdollisuuksia.

Suvanto haluaa erottaa keskustelussa perinteisen valuutanvaihtoveron, niin sanotun Tobinin veron, ja laajemman kaikkiin kansainvälisiin finanssiliiketoimiin kohdistuvan veron. Nyt keskustelua käydään lähinnä jälkimmäisestä.

"Asiaan on vaikea ottaa kantaa, koska ei ole kerrottu mikä se malli lopulta olisi", Suvanto sanoo.

Suvannon mielestä vero ei luultavasti ratkaisisi missään muodossaan tämän hetken ongelmia: Yksi rahoitusmarkkinoiden kriisin syistä oli, että monimutkaisilla johdannaisilla voitiin käydä kauppaa kenenkään valvomatta. Tähän ei pystyttäisi kansainvälisellä verolla puuttumaan.

Parempi keino nykyongelmien ratkaisuun olisi Suvannon mukaan esimerkiksi pankkien valvonnan tehostaminen siten, että se kattaisi koko finanssitoimialan, eli myös niin sanotun varjopankkitoiminnan. Lisäksi pankkien pääomavaatimuksia tulisi täsmentää.

Kolmanneksi Suvannon mielestä pitäisi lisätä johdannaiskaupankäynnin läpinäkyvyyttä. Kauppaa tulisi käydä säännellyillä pörssimuotoisilla markkinapaikoilla, hän sanoo.

HS:fi 9.11.2009


Jättisulkemiset UPM:ssä – melkein 900:lle potkut

UPM ilmoitti tiistaina, että yhtiö harkitsee  Heinolan vaneritehtaan ja sahan, Kaukaan vaneritehtaan sekä Parkanon jalostetehtaan sulkemista.

Ovet kolmella tehtaalla menisivät kiinni ensi vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Työpaikkoja tämä vie yhtiön saha- ja vanerituotannosta lähes 900.

– Suunniteltujen toimenpiteiden henkilöstövaikutukset ovat valitettavia mutta nykyinen tilanne on kestämätön. Kustannuskilpailukyky ja tehokas tuotantorakenne ovat sekä Vaneri- että         
sahaliiketoiminnallemme välttämättömiä, kertoo Teknisen materiaalit -liiketoimintaryhmän johtaja Jussi Vanhanen.   

Kahdella suljettavista tehtailla henkilöstö on ollut lomautettuna pitkään tänä vuonna. 

Taloussanomat 3.11.2009 



Poliisi epäilee Nuorisosäätiötä lahjusten antamisesta

Keskusrikospoliisi on laajentanut ex-kansanedustaja Jukka Vihriälän (kesk) vaalitukiin liittyvää tutkintaa.

Poliisin mukaan nyt tutkitaan myös epäiltyä lahjuksen antamista Nuorisosäätiössä.

Vihriälä sai vaalitukea Nuorisosäätiöstä samalla kun toimi Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) hallituksen puheenjohtajana. RAY puolestaan myönsi keskustaa lähellä olevalle Nuorisosäätiölle avustuksia.
Poliisi ei kerro, ketä tai keitä lahjuksen antamisesta epäillään. Tutkinnanjohtajan mukaan poliisi selvittää toimintaa viiden viime vuoden ajalta.

Nuorisosäätiön toimitusjohtajana oli viime vaalien aikaan Jorma Heikkinen ja hallituksen puheenjohtajana kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk). Heikkinen on aiemmin sanonut julkisuudessa, että vaalirahoituksesta päätti säätiön hallitus. Kaikkosen mukaan ratkaisut teki toimitusjohtaja.

Kaikkonen ei halunnut maanantaina kommentoida asiaa.

RAY vaati tukia takaisin

Poliisi on kertonut tutkivansa Jukka Vihriälän tekemisiä epäiltynä virka-aseman väärinkäyttämisenä ja lahjuksen ottamisena. Vihriälä erosi tapauksesta nousseen kohun vuoksi RAY:n puheenjohtajan tehtävistä syyskuussa.

Nuorisosäätiö julkisti viime viikolla selvityksensä patentti- ja rekisterihallitukselle. Siitä ei käynyt ilmi, millaisilla summilla ja keiden ehdokkaiden vaalityötä oli tuettu.

Raha-automaattiyhdistys on vaatinut takaisin Nuorisosäätiölle maksetuista tuista 69 000 euroa.

STT-Iltalehti.fi 2.11.2009


YK: EU-maissa voi olla jopa 270 000 ihmiskaupan uhria

Wien. EU:n alueella saattaa olla jopa 270 000 ihmiskaupan uhria, arvioi YK. Maailmanjärjestön mukaan viranomaisten on ryhdyttävä kitkemään kauppaa aiempaa tehokkaammin.

YK:n alaisen huume- ja rikosviraston UNODC:n mukaan vain pieni osa ihmiskaupasta on eurooppalaisviranomaisten tiedossa. Virasto arvioi, että todellisia uhreja on 30 kertaa enemmän kuin viralliset tilastot osoittavat.

UNODC:n pääsihteerin Antonio Maria Costan mukaan syynä saattaa olla se, ettei poliisi toimi tarpeeksi tehokkaasti.

"Ehkäpä poliisit eivät löydä salakuljettajia ja ihmiskaupan uhreja, koska eivät etsi heitä", hän totesi sunnuntaina, jolloin Euroopassa vietettiin ihmiskaupan vastaista päivää.

Viraston mukaan suurin osa uhreista on naisia, jotka pakotetaan prostituutioon.

STT–AFP -HS.fi 18.10.2009



YK: Nälkää näkeviä jo yli miljardi

Maailmanlaajuinen talouskriisi on nostanut nälkää näkevien määrän yli miljardiin, kertoo YK. Tilanne on pahin sitten 1970-luvun alun.

Eniten nälästä kärsiviä on Aasian ja Tyynenmeren alueella (642 miljoonaa) ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (265 miljoonaa). Myös kehittyneissä maissa noin 15 miljoonaa ihmistä näkee nälkää.

Talouskriisi ja samanaikainen ruokakriisi ovat nostaneet ruuan hintaa köyhissä maissa samalla kun kehitysapu, kehitysmaihin tehtävät sijoitukset sekä sukulaisten rahalähetykset ulkomailta ovat vähentyneet.

– Maailman johtajat ovat vastanneet voimakkaasti talouskriisin ja onnistuneet laittamaan liikkeelle miljardeja dollareita lyhyessä ajassa. Samanlaista vahvaa toimintaa tarvitaan nälän ja köyhyyden vastaisessa taistelussa, sanoi elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n johtaja Jacques Diouf.

– Meillä on taloudelliset ja teknologiset keinot hävittää nälkä. Mikä puuttuu, on vahvempi poliittinen tahto.

Nälkä on uhka myös yhteiskuntien vakaudelle. Vuodesta 2007 lähtien ruuan korkeaa hintaa vastaan on mellakoitu yli 60 maassa.

STT-KSML:fi 14.10.2009



Pamin henkilöstö marssi ulos vastalauseena omalle liitolle

SAK:laisen Palvelualojen ammattiliitto Pamin toimistojen työntekijät poistuivat torstaina työpaikoiltaan protestiksi henkilöstöpolitiikan hoidolle. Ammattiliiton keskustoimiston vaihde oli torstaina suljettu.

Valtaosa ulosmarssineesta toimiston väestä kuuluu itsekin Palvelualojen ammattiliittoon, sen ay-toimitsijoiden yhdistykseen. Eli toimiston väki osoitti mieltään samalla omaa työnantajaansa ja omaa ammattiliittoaan vastaan.

Ulosmarssi järjestettiin, koska liiton henkilökunta ei ollut tyytyväinen siihen, miten heitä oli kuultu vuotuisen henkilöstösuunnitelman laatimisessa. Työntekijät katsoivat, ettei heitä ole kuultu tarpeeksi.

Ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selin sanoi Helsingin Sanomille, että henkilöstöä on kuultu monta kertaa, ja "itse asiassa enemmän kuin aikaisemmin". Selin jutteli luottamusmiesten kanssa ja suostui vetämään henkilöstösuunnitelman pois torstaina kokoontuvan Pamin hallituksen listalta. "Otetaan sitten uusiksi", eduskunnasta tavoitettu Selin sanoi iltapäivällä.

Hallituksen piti kokoontua myöhemmin torstaina. Selin ei halunnut arvioida pidätetäänkö työntekijöiltä päivän palkka ulosmarssin johdosta.

HS:fi 15.10.2009


Nesteeltä lähtee yli 300 työntekijää

Neste Oil on saanut päätökseen elokuussa alkaneet yt-neuvottelut. Niiden seurauksena yhtiön Suomen henkilöstö vähenee 351 työntekijällä.

Näistä noin 240 on valinnut vapaaehtoisen eläkejärjestelyn.

Yhtiö kertoo tukevansa muiden 111 irtisanotun uudelleensijoittumista. Suuri osa määräaikaisista työsuhteista päättyy. Henkilöstöratkaisuilla säästetään yhtiön mukaan 30 miljoonaa euroa vuodessa.

Neste Oililla työskentelee Suomessa noin 4 000 henkilöä.

STT- HS:fi 13.10.2009


Eduskunnassa paljastui kymmenien tuhansien eurojen kavallus

Eduskunnan urheilukerhon tileistä on paljastunut kymmenien tuhansien eurojen kavallus. Tekijäksi epäillään urheilukerhon rahastonhoitajaa. Kavallus on tapahtunut pitemmän ajan kuluessa. Helsingin Sanomien tietojen mukaan kavallussumma nousee ainakin 70 000 euroon.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan kerhon tilinpäätökset ovat olleet tekaistuja. Teosta epäilty rahastonhoitaja on pystynyt siirtämään varoja vuosien ajan omalle tililleen.

Kavallus paljastui, kun urheilukerhon varat yllättäen loppuivat. Urheilukerhon vuosibudjetti on noin 60 000 euroa.

Tilanteen tekee erikoiseksi se, että urheilukerhon tilintarkastuksesta vastaavat kansanedustajat. Urheilukerhon puheenjohtaja on eduskunnan tilintarkastajien puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Saarinen (sd).

Saarinen tunnetaan tarkan euron miehenä, mutta nyt väärinkäyttö on päässyt tapahtumaan tavallaan hänen takapihallaan.

"Oli enemmän luottamusta kuin kontrollia. Aivan sokeeraava juttu. Hän [epäilty] peitteli jälkensä ovelasti", Saarinen sanoi Helsingin Sanomille.

Hänen mukaansa eduskunnan pitää nyt tiivistää tarkastuverkkoa.

Eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen mukaan kavallus on "kauhistuttava ja surullinen tapaus". Tiitisen mukaan asia viedään poliisin tutkittavaksi ja kansanedustajien tekemästä tilintarkastuksesta siirrytään niin sanottuun virkatilintarkastukseen.

Kavalluksesta epäilty työntekijä on jo irtisanoututunut.

Eduskunnan varapuhemies Johannes Koskinen (sd) sanoi olevansa asiasta "äärimmäisen hämmentynyt". Koskinen kuuli asiasta HS:ltä.

Eduskunnan urheilukerhossa ovat edustettuina kymmenet eri lajit. Kerhon jonkinlainen monivuotinen lippulaiva on ollut eduskunnan jalkapallojoukkue. Sen toiminta on ollut varsin kansainvälistä.

Viime viikolla Helsingin Sanomat kertoi, että eduskunnan viinisotkusta aiheutui 60 000 euron kulut.

HS:fi 6.10.2009



RAY haluaa poliisitutkinnan Vihriälän toimista

Vaalirahasotkun selvittely viranomaisvoimin on sanut jälleen uuden käänteen. Nyt asialla oli Raha-automaattiyhdistys RAY, joka pyytää keskusrikospoliisia tutkimaan, onko sen hallituksen puheenjohtajan paikalta eronnut Jukka Vihriälä (kesk.) syyllistynyt rikokseen.

Vihriälä ei jäävännyt itseään, kun RAY:n hallitus teki valtioneuvostolle ehdotuksen muun muassa Nuorisosäätiön avustuksesta. Vihriälä sai vuosina 2006 ja 2007 vaalitukea Nuorisosäätiöltä yhteensä 24 000 euroa.

Vihriälä ilmoitti Nuorisosäätiöltä saamastaan avustuksesta RAY:lle syyskuun lopulla ja ilmoitti samassa yhteydessä hakevansa eroa hallituksen puheenjohtajan tehtävästä. Vihriälä oli kansanedustajana vuodesta 1983, mutta putosi vuoden 2007 vaaleissa.

RAY:n tekemä tutkintapyyntö on vain yksi osa poliisille viedystä vaalirahasopasta. Esitutkintaan saakka ovat edenneet Nova Groupin ja sen tytäryhtiön Nova Kiinteistökehityksen konkurssit sekä

STT-KSML.fi 6.10.2009


Lääkejätti rikastuu sikainfluenssarokotteella

Sikainfluenssan rokotteesta on tullut jättibisnes monikansalliselle lääkeyritykselle GlaxoSmithKlinelle. Lääkejätti kertoo myyneensä Pandemrix-sikainfluenssarokotetta jo 440 miljoonaa annosta.

Asiasta kertoo Helsingin Sanomat nettisivuillaan.

GlaxoSmithKlinen myymän rokotemäärän karkea hinta-arvio on Helsingin Sanomien mukaan noin 3,1 miljardia euroa. Se on yli kymmenen prosenttia yhtiön viime vuoden liikevaihdosta (26 miljardia).

GlaxoSmithKline on myynyt rokotetta yli 30 maahan, joiden joukossa on myös Suomi. Suomeen ensimmäiset annokset saapuvat lähiaikoina. Niiden hinta on 37 miljoonaa euroa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotejohtajan Terhi Kilven mukaan hankintaa ei ole kilpailutettu. Aluksi THL oli hankkimassa rokotetta toiselta yhtiöltä, mutta yrityksen kehityshanke ei onnistunut.

Lopulta kaupan sai GlaxoSmithKline, jonka mallirokotteen THL oli valinnut kilpailutuksen perusteella. Kilven mukaan lopullinen rokote ostettiin ilman kilpailutusta "kiireen vuoksi".

IS-6.10.2009


Itella vähentää rajusti työntekijöiden määrää

Itella aikoo vähentää ensi vuoden aikana 360 työpaikka postin lajittelusta. Yhtiö ottaa ensi vuonna käyttöön myös uuden postinjakelujärjestelmän.

Konsernijohtaja Jukka Alhon mukaan yt-neuvottelut johtuvat koko postialan rakennemuutoksesta.

Muutosten taustalla on kirjeliikenteen vapautuminen Euroopassa ja perinteisen kirjeen korvautuminen sähköisellä viestinnällä. Vuoden 2000 jälkeen kirjeliikenne on vähentynyt Suomessa jo lähes kymmenyksen, naapurimaissa vielä enemmän. Kehityssuunnan ei odoteta kääntyvän.

Muutokseen vastatakseen Itella uusii postinlajittelutekniikkansa Suomessa ensi vuonna. Tämän seurauksena kakkospostin lajittelu keskitetään neljään postikeskukseen.

Kakkospostin eli lähinnä mainoskirjeiden ja aikakausilehtien lajittelu keskitetään Helsinkiin, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun. Lappeenrannan, Turun ja Seinäjoen lajitteluyksiköissä keskitytään lähetysten keräilyyn, vastaanottoon ja ykköspostin lajitteluun.

Toiminta jatkuu myös Jyväskylän, Mikkelin, Kajaanin ja Rovaniemen yksiköissä, eikä Itella näin ollen sulje yhtään lajitteluyksikköä.

STT- KSML:fi 5.10.2009


Vanhukset kärsivät nälästä Helsingissä

Vanhusten ateriapalvelu toimii huonosti Helsingissä. Sadat vanhukset valittavat päivittäin siitä, että ovat jääneet ilman ruokaa.

Pahimmillaan vanhukset ovat jääneet päiväkausiksi ilman aterioita.

- Olin monta päivää ilman ruokaa ja sanoin puhelimessa, että kuolen kohta nälkään, ruokaa ei vain tullut, kertoo ruokapalvelun asiakas Raija Salonen Helsingin Kontulasta YLE Uutisille.

Liikelaitos Palmia huolehtii Helsingin kaupungin kotiateriapalveluista.

Ruokapalvelun tilaaja on Helsingin terveyskeskus, mutta Palmian mukaan terveyskeskuksesta ei toimiteta ajantasaisia tietoja Palmialle.

- Emme saa asiakastietoja. Tiedot joko puuttuvat kokonaan tai sitten ne ovat vanhentuneita, kertoo ruokapalvelupäällikkö Leila Korhonen Palmiasta.

Muissa maan suurissa kaupungeissa ateriapalvelut toimivat ainakin kohtuullisesti.

IS-6.10.2009


Metso irtisanoo nyt sata henkeä

Konepajakonserni Metso ilmoitti maanantaina 98 työpaikan vähentämisestä. Leikkaukset toteutetaan automaatio-liiketoimintayksikössä ennen muita Helsingissä, Tampereella ja Kajaanissa. Lisäksi lähinnä Helsingissä toteutetaan eripituisia lomautuksia seuraavan vuoden aikana.

Päätökset liittyvät elokuussa käynnistyneeseen yt-prosessiin. Lopputulos ei ollut ihan niin huono kuin pelättiin. Neuvottelujen alkaessa supistustarpeeksi arvioitiin jopa 160 henkeä.

Nyt työpaikkansa menettävät ja lomautettavat metsolaiset palvelevat metsä- ja energiateollisuuden tarpeita. Ensin mainitun investointien ja samalla automaatioyksikön tuotteiden kysynnän arvioidaan laskeneen pysyvästi. Energiateollisuutta painaa maailmanlaajuinen taantuma, joka on lykännyt toimialan investointeja. Metson mukaan uudet tilaukset heijastuvat automaatio-yksikön työtilanteessa 9-12 kuukauden viipeellä.

Automaatio-liiketoimintayksikkö työllistää Suomessa 1 500 metsolaista. Suhteessa huomattavasti pahemmista irtisanomisista kerrottiin viime viikolla. Yt-prosessin jälkeen enemmän kuin joka kolmatta kuidut-liiketoimintalinjan Suomessa ja Ruotsissa työskentelevää 1 200 työntekijää uhkaa työpaikan menetys. Porissa, Jämsänkoskella ja Valkeakoskella on liipasimella 112 työpaikkaa.

HS.fi 5.10.2009


Ruotsalainen kaivosjäte aiheutti suurevakuoinnin Chilessä

Pohjois-Chilessä Arican kaupungissa on jouduttu evakuoimaan jopa 7 000 ihmistä Ruotsista tuodun kaivosjätteen aiheuttamien terveysriskien vuoksi.

Tapahtuman juuret juontavat yli 20 vuoden taakse.

Ruotsalainen kaivosyhtiö Boliden laivasi 1980-luvun puolivälissä tonneittain lyijy- ja arsenikkipitoista jätettä Chileen sulattamoltaan Skellefteåsta. Viennille oli Chilen ympäristöviranomaisten lupa.

Vastaanottaja oli paikallinen Promel-yhtiö, jonka piti käsitellä jäte vähemmän haitalliseen muotoon. Sen sijaan Promel viskasi koko lastin kaatopaikalle Arican slummialueelle. Myrkyllinen jäte on aiheuttanut myrkytyksiä ja sairauksia alueen asukkaille, joten viranomaiset ovat nyt päättäneet evakuoida kaatopaikan lähistön.

Chile on myös yrittänyt hakea korvauksia kaivosjätteen ympäristötuhoista. Promel on kuitenkin mennyt konkurssiin ja Boliden katsoo, ettei se voi olla vastuussa tapahtuneesta.

STT-TT-Iltalehti.fi 3.10.2009


MTV3: Poliisi epäilee rikoksia KMS:n toiminnassa

Poliisi epäilee rikoksia vaalirahaa jakaneen Kehittyvien maakuntien Suomi -tukiyhdistyksen toiminnassa, kertoo MTV3. Kyse on epäillyistä talousrikoksista.

Helsingin poliisin rikostarkastaja sanoo MTV3:lle, että yhdistykseen liittyvät epäilyt ovat nyt osa laajempaa Nova-yhtiöihin liittyvää esitutkintaa. Hän ei kerro epäiltyjen määrää tai tarkkoja rikosnimikkeitä.

Nova Groupin ja Nova Kiinteistökehityksen toiminnassa poliisi epäilee törkeää velallisen epärehellisyyttä.

STT-HS.fi 30.9.2009


Helsinkiläisten hampaat korjaa kalleimmalla tarjouksella MedOne

MedOne on voittanut sopimuksen Helsingin hammaslääkäripalveluiden hoitamisesta. Kilpailuttamisessa hävinneet hammaslääkäriyhtiöt ovat nousseet päätöksestä takajaloilleen, sillä voittanut tarjous oli kallein yhdessä kolmen muun samanhintaisen tarjouksen kanssa.

Hävinneet aikovat viedä terveyslautakunnan päätöksen markkinaoikeuden käsittelyyn.

Terveyslautakunta valitsi hammashuollon tuottajaksi ensi vuoden alusta lähtien seuraavaksi kolmeksi vuodeksi Attendo MedOnen siten, että hinta on 57 euroa yhden hammaspinnan täytteestä. Muut hinnat määräytyvät tämän perushinnan mukaisesti.

Kaikkiaan hyväksyttyjä tarjouksia jätettiin 12. Edullisin tarjous oli 45 euroa, ja muut tarjoukset vaihtelivat 46–54,50 euron välillä.

Tähän asti hammashuollon palveluja on ostettu useilta hammaslääkäriyhtiöiltä. Ostoja on vuosina 2007 ja 2008 ollut 211 tuntia viikossa.

Tarjouspyynnössä ei määritelty, kuinka monta tuntia Helsinki ostaa palveluita tulevina vuosina. Määrärahaa on noin kolme miljoonaa euroa. MedOne tarjosi suurimman tuntimäärän, 440 tuntia. Muitten tarjoamat tuntimäärät vaihtelivat 10–150 tunnin välillä.

MedOne sai suurimmasta tuntimäärästä kilpailukriteereitten perusteella suurimman lähtöpistemäärän.

Hävinneet kritisoivat sitä, että suurimman tuntimäärän tarjonnut pääsi kilpailutuksessa heti voittosarjaan, vaikka kilpailukuulutuksessa oli asetettu ehdoksi vain se, että tarjottavan tuntimäärän on oltava vähintään 10 tuntia viikossa.

Kritiikkiä saa myös se, että MedOnen tarjoaman 57 euron hinta ylittää Helsingin yksityishammaslääkäreiden keskihinnan kolmella prosentilla. Jos kaupunki hoidattaisi kaikki hammaspotilaat yksityishammaslääkäreillä, Helsinki säästäisi yli 100 000 euroa verrattunaMedOnen  tarjoukseen.

Hävinneet tarjoajat ovat tehneet myös MedOnen tarjoaman 440 tunnin mukaisesta ostomäärästä laskelman niin, että jos Helsinki ostaisi halvimmilta tarjoajilta niiden yhteensä tarjoamat 348 tuntia, ja loput 92 tuntia MedOnelta, kaupunki säästäisi 300 000 euroa vuodessa.

MedOnen tarjoamaan 440 tuntiin kaupungin määräraha ei riitä, vaan budjettia pitää kasvattaa 20 prosentilla.

Tarjouskilpailun valmistellut palvelupäällikkö Anne Brax sanoo, että kilpailutuksen kriteereiden perusteella MedOnen tarjous katsottiin kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. Tavoitteena on keskittää hammashoitoa.

Brax kumoaa väitteet, että MedOne alkaisi hoitaa hammaspotilaita Helsingin kaupungilta vuokraamissaan tiloissa.

Attendo MedOnen toimitusjohtaja Pertti Karjalainen sanoo, että yhtiöllä on ajanmukaiset vastaanottotilat vuoden alussa, jolloin sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan.

Hän ei vielä paljasta, missä tilat ovat, mutta koneet ja laitteet on jo tilattu. Vastaanottoja tulee olemaan joko yksi tai kaksi.

MedOne hoitaa ulkoistettua hammaspalvelua 25 paikkakunnalla. Helsingin ulkoistus on pääkaupunkiseudun ensimmäinen. Suurimmassa osassa kunnista yhtiö toimii kuntien omistamissa hammashoitotiloissa.

HS.fi 30.9.2009


Lemminkäiselle jättisakot asfalttikartellista

Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan päätöksellä määrännyt asfalttialan yhtiöille yhteensä 82,55 miljoonan euron sakot kilpailunrajoituslain vastaisesta toiminnasta kuntien asfalttitöissä.

Suurin sakko lankesi Lemminkäiselle, joka joutuu maksamaan 68 miljoonaa euroa.

Summa on sama, jota Kilpailuvirasto aikanaan esitti. Myös kuuden muun kartelliin osallistuneen yhtiön sakot ovat lähellä Kilpailuviraston näkemystä.

Markkinaoikeus päätyi joulukuussa 2007 kaikkien yhtiöiden osalta huomattavasti pienempiin maksuihin. Lemminkäiselle se määräsi vain 14 miljoonan euron sakon.

KHO:n mielestä kyseessä oli valtakunnallinen asfalttikartelli. Se totesi, että asfalttialalla toimineet yritykset ovat markkinajohtaja Lemminkäisen johdolla sopineet koko Suomen asfalttimarkkinoiden jakamisesta.

Kartelliin osallistuneita yhtiöitä odottavat myös useiden kuntien vahingonkorvauskanteet. Yhtiöiltä tietöitä tilanneet kunnat hakevat korvauksia kartellihinnoittelun vuoksi maksamastaan ylihinnasta.

Lemminkäinen antoi välittömästi päätöksen julkistamisen jälkeen tulosvaroituksen. Yhtiö arvioi tuloksensa jäävän tänä vuonna seuraamusmaksun vuoksi selvästi negatiiviseksi.

Lemminkäinen kirjasi markkinaoikeuden päätöksen mukaisen 14 miljoonaa euroa kuluksi jo vuoden 2007 tilinpäätöksessä.

Lemminkäisen osake oli puoli yhdentoista aikaan Helsingin pörssissä lähes yhdeksän prosentin laskussa.

Kilpailuvirasto aloitti kartellin tutkimukset jo seitsemän vuotta sitten. Se epäili seitsemän alan yrityksen syyllistyneen laittomaan hintayhteistyöhön 1994–2002.

HS.fi 29.9.2009


Helsinki työntää pitkäaikaispotilaita sosiaaliviraston hoiviin

Helsinki haluaa siirtää yli tuhannen pitkäaikaisessa sairaanhoidossa olevan potilaan hoitamisen terveyskeskuksen vastuulta sosiaalivirastolle. Muutos tapahtuisi ensi vuoden alussa.

Esimerkiksi Myllypuron sairaalan käytävillä on kiertänyt pari viikkoa huhu, että sairaala muuttuu vanhainkodiksi. "Omaisilla ja potilailla on tästä kova ahdistus", sanoo vaimoaan vuosikausia avustanut Klas Eriksson.

Potilaiden ja heidän omaistensa lisäksi myös sairaalahenkilökunta on ymmällään. Suunnitelmaa pidetään ristiriitaisena.

"Eivät sairaat vanhukset vähene mihinkään", sanoo Myllypuron sairaalan apulaisosastonhoitaja Anne Aro.

Muutosta ajava Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen rauhoittelee. "Kyseessä on organisaatiomuutos, eivätkä vaikutukset näy potilaille."

"Jos mitään vaikutusta ei ole, miksi tämä tehdään?" Aro miettii.

Kokkosen mukaan taustalla on iso rakennemuutos. Tarkoitus on vähentää vanhusten pitkäaikaista sairaanhoitoa sekä lisätä heidän hoitoaan kotona ja vanhainkodeissa.

Järjestely tulee Helsingin kaupunginvaltuuston käsittelyyn marraskuun lopussa.

Poliitikkojen mukaan asiaa on valmisteltu salaa. "Demokraattinen päätöksenteko on ohitettu täysin", napauttaa terveyslautakunnan puheenjohtaja Jouko Malinen (sd).

"Asia kerrottiin meille ilmoitusasiana", ihmettelee kaupunginhallituksen jäsen, kansanedustaja ja lääkäri Sirpa Asko-Seljavaara (kok). "Pitkähoito on sairaanhoitoa, ei sosiaalivirasto sitä osaa."

HS:fi 29.9.2009



Eduskunnan juhlaviinifarssi päättyi mahtikorvauksiin

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2006 Suomen kansallisoopperassa järjestetyn eduskunnan satavuotisjuhlakonsertin jälkeen tarjoiltiin buffet-illallisilla juomana Thabana Chardonnay -valkoviiniä.

Eduskunta hävisi Helsingin käräjäoikeudessa yli tuhatta viinipulloa koskevan kiistajuttunsa ja joutuu maksamaan oikeudenkäyntikuluja yli 60 000 euroa.

Satavuotisjuhliin tilattu viinilasti on nyt eduskunnan käytössä, ja noudettavissa. Tosin koko satsi saattaa olla pilalla.

Valkoviinit ovat maanneet kolme vuotta varastossa. Suureelliset juhlat pidettiin vuonna 2006. Juhlaviinien valinta oli tarkka homma.

Eduskunnan edellisen puhemiehen Paavo Lipposen (sd) johtama parlamenttivaltuuskunta kävi pääsihteeri Seppo Tiitisen kanssa Etelä-Afrikan vierailunsa lomassa maistelemassa ja hyväksymässä viinin suomalaisen asianajajan Zacharias Sundströmin viinitilalla.

HS:n viiniasiantuntija arvioi eduskunnan varastoviiniä vastaavan viinin ulkonäön hyväksi. Tuoksu oli runsas, sitrusta, kypsää karviaista ja mustaherukan lehteä. Maku oli kuiva, hyvän hapokas, keskitäyteläinen ja maussa oli enemmän greippiä kuin karviaista.

Etelä-afrikkalaiset Sauvignon Blanc-valkoviinit ovat yleensä laadukkaita ja siten varma valinta.

Tuotevalvontakeskus (STTV) esti viinilastin luovuttamisen eduskunnalle, koska viinit oli toimitettu virheellisesti ja alkoholilupien vastaisesti.

Eduskunta olisi halunnut purkaa koko kaupan maahantuojan kanssa, kun tavaraakaan ei saatu. Nyt eduskunta maksaa viinilastin moninkertaisesti asianajajakuluina.

Eduskunnan hallinnossa pääsihteeri Tiitinen halusi, että asia olisi sovittu jollakin tavalla ilman oikeutta. Hallintojohtaja Kari T. Ahonen halusi oikeuteen.

Varatuomari Tiitisen ajattelu lähti siitä, että Suomessa asianajajiin ja oikeuteen meneminen käy yleensä varsin kalliiksi ja on yleensä järjetöntä.

"Päätös ei ollut odottamaton", Tiitinen sanoi.

Ahonen halusi oikeuteen? "Kyllä. Näin olen ymmärtänyt", pääsihteeri sanoi

Ja nyt hovioikeuteen?

"Esitätte notoorisia kysymyksiä. En kait minä ole muuttanut mielipidettäni tämän saunan jälkeen. Mennään nyt vain tämä paperi kourassa hakemaan niitä viinejä."

Varatuomari Ahonen kertoi korvausten olevan 22 000 euroa vastapuolelta. Eduskunnan omat kulut olivat 40 000 euroa. Ahonen kertoi eduskunnan ilmoittaneen, ettei se tyydy päätökseen. Nyt eduskunta harkitsee hovioikeutta. Ahoselle ajatus hovioikeudesta ei ole vieras

"Sekin on oma juttunsa", hän sanoi korkeista asianajokuluista.

Eduskunnassa on meneillään hallinnonuudistus. Tiitinen keskittyisi uudessa organisaatiossa valtiopäivätyöhön. Juuri hallinnon ongelmien vuoksi erityisesti puhemies Sauli Niinistö (kok) haluaa eduskuntaan kansliapäällikön Ahosen tontille.

HS:fi 29.9.2009


Yle: Vanhanen sai taloonsa tavaraa rakennusliikkeeltä

Ylen ajankohtaisohjelma Silminnäkijä väitti maanantaina illalla, että Matti Vanhanen (kesk) sai rakennusmateriaalia yritykseltä, joka urakoi asuintaloja Nuorisosäätiölle. Ohjelman mukaan materiaalilasku liitettiin Nurmijärven Lepsämän omakotitalon menoihin.

Rakennustarvikkeet tulivat nimeltä mainitsemattomalta rakennusliikkeeltä. Ohjelman mukaan rakennusliike pyrki tarvike-erän maksamisella edesauttamaan jatkourakoita säätiön tulevissa kohteissa.

Helsingin Sanomat ei saanut illalla yhteyttä Vanhaseen. Ohjelman tekijät olivat saaneet nimettömän lausunnon, jonka mukaan Vanhaset eivät olleet maksaneet kaikkia rakennuskuluja. Tietoa yritettiin varmistaa vuosi.

Ohjelman mukaan pätevä näyttö löytyi Vanhasten saamasta varsin kalliista rakennustarvike-erästä, jonka maksoi Nuorisosäätiölle kerrostaloja urakoinut rakennusliike.

Ohjelma sisälsi osin raskaita syytöksiä keskustaa kohtaan. Keskustaa lähellä olevan säätiön kerrottiin pitävän kokouksensa säännöllisesti eduskunnassa, aivan kuin se olisi osa parlamenttia.

Yhdessä kokouksessa säätiön toimitusjohtaja, Vanhanen ja RAY:n keskustalainen ex-puheenjohtaja sanelivat päätöksen lisätuesta RAY:n virkailijalle.

Säätiön katsottiin keinottelevan rakennusyhtiöiden kanssa tonteilla, ja tehden osin hämärää yhteistyötä asuntoja korkotuella tukevan ARA:n kanssa.

Kerrottiin myös, että säätiö rikkoo hankintalakia. Sekin tehtiin selväksi, että Vanhasen maine omakotitalonikkarina on pelkkä myytti. Hänen Lepsämän talonsa rakentaminen omin käsin olisi asiantuntijan mukaan kestänyt 2,5 vuotta. RAY on rahoittanut säätiötä 1960-luvulta noin 40 miljoonalla eurolla.

Ohjelma ihmetteli myös sitä, että säätiön ympärillä pyöri 2005–2008 noin 760 000 euron ylijäämä, kun samaan aikaan RAY tuki sitä melkein miljoonalla. Annettiin ymmärtää, että säätiöllä on saumaton liitto gryndereiden kanssa.

Tässä yhteydessä tonttien hinnat ovat jopa nelinkertaistuneet.

Säätiön rakennusbisnestä pidettiin osin nerokkaana, koska maksajina ovat ARA ja vuokralaiset.

HS:fi 29.9.2009


Atria vähentää väkeään

Elintarvikeyhtiö Atria käynnistää tehostamisohjelman, jolla se tavoittelee noin 5 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Säästöjen saavuttamiseksi tavoitteena on vähentää noin 125 henkilötyövuotta Suomen liiketoiminnoista.

Tällä hetkellä Atrian Suomen toiminnoissa työskentelee noin 2 250 henkilöä.

Henkilöstövähennykset on suunniteltu toteutettavaksi määräaikaisen henkilöstön vähennyksillä, lomautuksilla, osa-aikaistamisella ja eläkejärjestelyillä sekä irtisanomisilla. Henkilöstövähennykset kohdistuvat kaikkiin henkilöstöryhmiin.

Ilmoitus yhteistoimintaneuvotteluista annettiin tänään maanantaina.

Hs.fi 28.9.2009


EU-jäsenyys tuli Suomelle entistä kalliimaksi

Suomi maksoi EU:lle viime vuonna 319 miljoonaa euroa enemmän kuin sai unionilta, käy ilmi EU-komission budjettikatsauksesta.
Maksuosuus lähes tuplaantui edellisvuotisesta, sillä vuonna 2007 Suomi joutui pulittamaan EU:lle vain 172 miljoonaa euroa.
EU:n ylivoimaisesti suurin nettomaksaja on Saksa, joka rahoitti unionia viime vuonna lähes 8,8 miljardilla eurolla.
Ruotsiin verrattuna Suomen maksuosuus oli maltillinen, sillä länsinaapurit rahoittivat unionia lähes 1,5 miljardilla eurolla.
Eniten EU-jäsenyydestään hyötyi viime vuonna Kreikka, joka sai unionilta 6,3 miljardia euroa enemmän kuin mitä sille maksoi. Toiseksi suurin hyötyjä oli Puola.
EU:n budjetti oli viime vuonna 116,5 miljardia euroa, mikä vastaa vajaata prosenttia unionimaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Budjetista 40 prosenttia meni työllisyyttä, kasvua ja kilpailukykyä edistäviin toimiin. Maataloustuen osuus budjetista oli 37 prosenttia.

STT- IL-22.9.2009


Suomalaisten talvipäivät synkkenevät

Suomalaisille on luvassa synkkiä talvipäiviä, kun ilmasto lämpenee.
Meteorologi Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta olettaa, että pimeydestä johtuvat jaksamisongelmat voivat muodostua isoksi asiaksi Suomessa. Vaikka saisimmekin keskieurooppalaisen ilmaston, auringonvalon määrä ei lisäänny, Ruuhela sanoo.

Tulevina vuosikymmeninä lumi käy yhä harvinaisemmaksi, ja valosta tulee pula talvisin.
Ikävimpien ennusteiden mukaan muutaman vuosikymmenen kuluttua tammikuun pilvisyys olisi lisääntynyt lähes kuusi prosenttia. Vastaavasti kesällä pilviä olisi hieman vähemmän kuin nyt.
Jo nyt 85 prosenttia yli 35-vuotiaista huomaa vuodenaikojen vaihtumisen vaikuttavan omaan käyttäytymiseensä. Valon niukkuudesta johtuvia kiusallisia oireita kokee kaksi viidestä, akatemiatutkija Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.

Oireisiin kuuluu unen laadun huononeminen, mikä vaikuttaa vireystilaan. Ruokahalu lisääntyy – etenkin makeannälkä, liikkuminen jää vähemmälle ja paino nousee.

Tutkimustuloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista yhteiskuntaan ja ihmisten terveyteen on vasta vähän. Maailmalla tiedetään malarian ja muiden hyönteisten levittämien tautien yleistyvän. Jos meillä esimerkiksi puutiaiset pärjäävät hyvin, se voi lisätä borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta.

Harmaan sään arkisesta apeuttavasta vaikutuksesta on kokemuksia melkein kaikilla.
Esimerkiksi joulukuussa 2008 aurinko paistoi Etelä- ja Länsi-Suomessa vain 10–20 tuntia eli noin kymmenen tuntia vähemmän kuin keskimäärin.

Talvi 2007–2008 oli poikkeuksellisen leuto. Eteläiseen Suomeen ei saatu lainkaan pysyvää lumipeitettä. Etelärannikolle ei saatu termistä talvea kuin muutamaksi päiväksi kevättalvella.
Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat arvioivat tuon kaltaisten talvien yleistyvän ilmastonmuutoksen seurauksena.

HS:fi 22.9.2009



Hägglund: Suomalaisjoukot eivät kuulu Afganistaniin
Tampere. Puolustusvoimain entisen komentajan Gustav Hägglundin mielestä Suomen joukot eivät kuulu Afganistaniin. Kenraali Hägglund sanoo Aamulehden haastattelussa, ettei Suomen tulisi osallistua "tarpeettomaan sotimiseen".

"Mitä se meille kuuluu, onko siellä Taleban johdossa vai ei", Hägglund sanoo.

Hägglundin mukaan Suomesta on tullut sisällissodan osapuoli eivätkä poliitikot ole huomanneet tätä. Hän jatkaa, etteivät suomalaiset sovi taisteluihin, joissa pitää hyökätä ja tappaa ihmisiä.
Hägglundin mielestä Suomi ei voi kuitenkaan yksinään vetäytyä Afganistanista. Suomen tulisikin edesauttaa kansainvälisen yhteisön lähtöä maasta. Kenraali arvelee, että länsimaat ennen pitkää kyllästyvät operaatioon kärsittyään riittävästi tappioita.

STT-HS.fi 17.9. 2009


Helsingin hintataso nousi, ravintolahinnat korkealla

GENEVE. Helsingin hintataso on noussut kolmen vuoden takaisesta 73 kaupungin vertailusta kolme sijaa seitsemänneksi.

Sveitsiläinen UBS-pankki on verrannut jälleen maailman kaupunkien palkat ja hinnat. Helsinki on kymmenen kärjessä -listalla kalleudessa, mutta palkkataso ei yllä yhtä kovaan sarjaan.

Ostovoimalistalla Helsinki sijoittuu 14:nneksi ostovoimalistalla, jossa on vertailtu nettotuntipalkkaa tavarakorin hintaan.

Jos verrataan vain hintoja, Helsinkiä kalliimpia kaupunkeja ovat Oslo, Zürich, Kööpenhamina, Geneve, Tokio ja New York.

Kallis Lontoo on nyt halventunut punnan alentumisen ansiosta kärkipaikoilta Länsi-Euroopan keskitasolle ja pudonnut 21. tilalle. Punta on halventunut euroon verrattuna neljänneksen kolmen vuoden takaisiin arvoihin verrattuna.

Bruttopalkoissa verrattuna Suomi on kahdestoista heti Brysselin perässä. Tanskassa nautitaan maailman korkeimmista bruttopalkoista, Sveitsissä puolestaan korkeimmista nettopalkoista.

Ravintolahinnat ovat Helsingissä kalliit. Vertailussa on laskettu alku-, pää- ja jälkiruuasta koostuvan illallisen hinta ilman juomia hyvässä ravintolassa. Hinnaksi tuli Helsingissä 44 euroa. Halvemmalla pääsisi Genevessä, New Yorkissa, Pariisissa, Frankfurtissa, Lontoossa ja Kööpenhaminassa.

Kaikkein kalleimman illallisen joutuu pulittamaan Tokiossa, jossa hinta kohoaa 67 euroon. Jos mukaan laskettaisiin viini, Helsingin kalleus korostuisi entisestään.

Sveitsiläispankki toteaa, että Euroopassa yleinen hintaero on pienentynyt idän ja lännen välillä hitaasti. 95 tuotteen ja 27 palvelun hintakori on idässä yhä 35 prosenttia halvempi kuin lännen kaupungeissa. Länsi-Euroopassa ansaitaan Itä-Eurooppaa kolme kertaa korkeampia bruttopalkkoja.

Tutkituissa kaupungeissa työskennellään keskimäärin 1 902 tuntia vuodessa, Aasiassa ja Lähi-idässä yli 2 000 tuntia. Vähiten työskennellään Ranskassa, alle 1 600 tuntia. Suomessa luku on 1 738 tuntia.

UBS tekee hinta- ja palkkavertailunsa joka kolmas vuosi.

HS.fi 14.9.2009



Ahlstrom jakamassa potkuja sadalle Karhulassa

Kotka. Kuitumateriaaleja valmistava Ahlstrom aikoo vähentää noin sata työpaikkaa Karhulan tehtaaltaan. Lomautuksia on luvassa 80 henkilölle. Lisäksi Ahlstrom harkitsee tehtaan varasto- ja kunnossapitotoimintojen ulkoistamista.

Karhulan tehtaalla työskentelee 360 henkilöä. Toimenpiteet koskettavat siten joka toista tehtaan työntekijää tai toimihenkilöä.

Ahlstrom valmistaa Karhulassa erikoislujitteita ja lasihuopaa. Yhtiön mukaan syynä leikkaukseen on tuotannon supistaminen vastaamaan kysyntää.

Vähennykset koskevat sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä. Lomautukset kestäisivät yli 90 päivää. Tehtaan henkilökuntaa on jo lomautettuna.

Ahlstromilla on käynnissä sopeuttamistoimenpiteitä eri puolilla maailmaa. Niillä pyritään leikkaamaan tuotantoa niin, että tuotanto vastaisi vallitsevaa kysyntää. Yhtiö arvioi myös uudelleen kustannusrakennettaan maailmanlaajuisesti.

STT-HS.fi 14.9.2009


Ulos marssineet marimekkolaiset: Työnantaja on salaileva ja ylimielinen

Marimekon Kiteen tehtaan työntekijät marssivat perjantaina ulos työpaikoiltaan. Puolilta päivin tapahtuneeseen ulosmarssiin osallistui noin 50 työntekijää.

Työntekijät palaavat työpaikalleen maanantaiaamuna.

Protestin syynä ovat käynnissä olevat yt-neuvottelut, jotka työntekijöiden mielestä ovat olleet työnantajan yksipuolista sanelua. Työntekijät moittivat työnantajan asennetta myös ylimieliseksi ja salailevaksi.

- Haluamme myös herättää keskustelua suomalaisen työn puolesta. Työntekijät ovat huolestuneita Marimekon linjasta, joka on lopettamassa valmisvaatteiden tuotannon Suomessa, t-paitoja lukuunottamatta, kertoo Kiteen tehtaan pääluottamusmies Anna-Maija Sonne.

Työntekijät kuuluvat Kemianliittoon.

Marimekko ilmoitti elokuussa koko konsernia koskevista yt-neuvotteluista ja mahdollisista lomautuksista sekä pysyvistä henkilöstövähennyksistä Suomessa.

Pysyvän kokonaisvähennystarpeen arvioitiin olevan enintään 35 henkilöä. Sonnen mukaan vähennykset koskisivat Kiteellä 13 työntekijää.

STT-Ilta-Sanomat.fi 11.9.2009


Muurame lomauttaa henkilöstönsä

Muuramen kunta Keski-Suomessa aikoo lomauttaa henkilöstönsä. Viikon pituiset lomautukset koskevat noin 250:tä ihmistä. Mukana on myös opettajakunta.

Kunnanhallitus esittää lomautuksia valtuustolle, joka käsittelee asiaa 28. syyskuuta. Yt-neuvottelut lomautuksista aloitetaan kuitenkin heti.

"Säästöjä tarvitaan, koska viime vuoden tilinpäätös oli alijäämäinen ja tänäkin vuonna alijäämää on tulossa 420 000 euroa", laskee kunnanjohtaja Ari Ranta-aho. Hänen mukaansa lomautuksilla tavoitellaan noin 300 000 euron säästöjä.

Kunnassa on kaikkiaan noin 500 työntekijää. Lomautukset eivät koske niitä, jotka ovat ottaneet vapaaehtoisia palkattomia vapaita. Ne ovat tuoneet kunnalle säästöjä jo noin 130 000 euron edestä.

STT-HS.fi 8.9.2009



Merimies-unioni tukee JHL:n lakkoa

Suomen Merimies-unioni osallistuu kolmeen valtio-omisteiseen yhtiöön kohdistuvaan lakkoon perjantaina. Lakko pysäyttää käytännössä sellaista lossi- ja muuta alusliikennettä joka on tekemisissä tierakentaja Destian kanssa.

Merimies-unionin jäsenet tukevat ammattiliitto JHL:n järjestämää työtaistelua siten, että myös he pidättäytyvät työstä perjantaina klo 12.00-18.00.

Alukset ja lossit, jotka saapuvat rantaan klo 12:n jälkeen, eivät enää lähde liikkeelle ennen iltakuutta, ellei kyse ole hätäkuljetuksesta tai yleisen turvallisuuden vaatimasta kuljetuksesta.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL järjestää perjantaina työnseisauksen kolmessa valtio-omisteisessa yhtiössä ja ilmailulaitos Finaviassa. Lakko voi aiheuttaa häiriöitä muun muassa lentokentillä. Myös JHL:n lakko vaikuttaa lossiliikenteeseen. Merimies-unionin lakko pysäyttää liikennettä, joka ei ole JHL:n jäsenten hoidossa.

Puolilta päivin alkavaan työnseisaukseen osallistuu noin 2 000 JHL:ään kuuluvaa työntekijää eri puolilla maata. Yhtiöt Destia, Labtium, Raskone ja Finavia eivät itse ole työnseisauksen kohteina, vaan tarkoitus on protestoida valtion omistajapolitiikkaa vastaan. Hallitus pohtii yhtiöiden myyntiä.

STT-HS:fi 8.9.2009


TU: Elisa huijaa työllisyystukia

Toimihenkilöunioni syyttää Elisaa ja henkilöstövuokrausyritys Baronaa keinottelusta työpaikoilla ja työministeriön tukirahoilla. Elisa ja Barona aikovat siirtää sata työpaikkaa Helsingistä Lappeenrantaan. Vastalauseena 360 baronalaista aloittavat keskiviikkona loppuviikon kestävän lakon.

Toimihenkilöunionin mukaan operaattori Elisa ja sen yritysasiakaspalvelua hoitava henkilöstövuokrausyritys Barona keinottelevat työsuhteilla.

Elisa on ulkoistanut henkilöstöään Baronalle. TU:n mukaan Elisa ja Barona ovat nyt sopineet noin sadan entisen elisalaisen työpaikan lopettamisesta Helsingissä. Tarkoitus siirtää työpaikat Lappeenrantaan perustettavaan Barona-yhtiöiden asiakaspalvelukeskukseen hoidettavaksi halvemmalla työvoimalla ja osaksi Kaakkois-Suomen TE-keskuksen rahoittamana.

TU:n mukaan Barona on alkanut irtisanoa entisiä elisalaisia vedoten töiden loppumiseen. Helsingistä irtisanottavat, noin 100 vakinaisen toimihenkilön tähän asti hoitamat, Elisan tilauskäsittely- ja laskutustehtävät eivät kuitenkaan häviä, vaan ne siirretään hoidettavaksi Lappeenrantaan perustettavaan asiakaspalvelukeskukseen.

Lappeenrannassa Barona-yhtiöt palkkaa lokakuussa 80 kokopäiväistä ja 30 osa-aikaista uutta työntekijää. Kaakkois-Suomen TE-keskus maksaa työvoimapoliittisella aikuiskoulutustuella 70 prosenttia näiden työntekijöiden kustannuksista ensimmäisen neljän kuukauden aikana.
http://adimages.sanomawsoy.fi/01/_taustat/1x1_140x350.jpg
Valtion osakkuusyhtiö Elisa käyttää törkeästi väärin työllistämistukirahoja, sanoo Toimihenkilöunionin ICT -alan sopimusalavastaava Arto Heikkilä.

Heikkilän mukaan osin työllistämisrahoilla tehtävä työsuhdekeinottelu myös vääristää teleoperaattoreiden välistä kilpailua, sillä se tuo  Elisalle lähes miljoonan euron säästön jo ensimmäisen vuoden aikana.

Baronalaiset lakkoon loppuviikoksi

Toimihenkilöunionin tietojen mukaan Elisa ja Barona valmistelevat vastaavaa järjestelyä työllisyysvarojen turvin myös Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kanssa.

Henkilöstöpalveluyritys Baronan noin 360 toimihenkilöä aloittavat keskiviikkona aamulla työnseisauksen Helsingin ja Joensuun toimipisteissä.

Työnseisaus vaikuttaa lähinnä Elisan yritysasiakkaiden palveluun. 

Toimihenkilöunioni vaatii Elisaa pysäyttämään Baronan yritykset siirtää tarjoamaansa alihankintatyötä Helsingistä halvemman palkkauksen ja työvoimatuen piiriin Lappeenrantaan.

Talous-Sanomat 8.9.2009


Lääninhallitukset: Vanhustenhoidossa paljon puutteita

Keväällä esitetyt epäilyt vanhustenhoidon puutteista ovat osoittautumassa todeksi. Lääninhallitusten tekemien selvitysten mukaan vanhuksia sidotaan peteihin, heitä teljetään lukkojen taakse, he eivät pääse vessaan, kärsivät riittävän ravinnon puutteesta, kaatuilevat ja saavat paikoin liikaa lääkkeitä.

Kaikissa viidessä lääninhallituksen tekemässä selvityksessä päädytään siihen, että henkilökuntaa on kaikkialla liian vähän ja monin paikoin alle minimin.

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio pyysi kesäkuussa lääneiltä selvitystä ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten hoidosta, kun keskustelu vanhustenhoidon puutteista kävi kiivaimmillaan. Nyt tuoreet lääninhallitusten raportit vahvistavat hurjimmatkin keväiset otsikot ja kertomukset todeksi.

Vanhuksen oman turvallisuuden vuoksi ja ennen kaikkea henkilökunnan puutteen takia vanhuksia sidotaan yöllä ja päivällä erilaisiin tuoleihin tai sänkyihin - tai sängynlaidat pidetään ylhäällä niin, ettei sängystä pääse pois. Karkailijoita lukitaan huoneisiin ja levottomimmat rauhoitetaan lääkkeillä.

Vaippoja hyväkuntoisillekin vanhuksille

Vaippoja käytetään yleisesti ja liikaa jopa hyväkuntoisilla vanhuksilla. Vessaan ei ole pääsyä, kun henkilökunnalla ei ole aikaa auttaa. Vanhukselle saatetaan sanoa: Sinullahan on vaippa - ei sinun tarvitse sinne päästä!

Kaatumisia on paljon ja joissakin yksityisissä hoitolaitoksissa murtumia ei ole edes hoidettu tai lääkäriinmenoa on pitkitetty viikkoja. Joissakin lääninhallituksissa ilmiötä pidetään huolestuttavana. Yksityinen hoitokoti yrittää hoitaa vanhuksia liian pitkään, koska se pelkää menettävänsä maksavan asiakkaan. Yksityisissä hoitolaitoksissa on havaittu myös sairaanhoidollisen tiedon puutetta, koska sairaanhoitajia on liian vähän tai ei lainkaan.

Ulos harvoin ja vain omaisen kanssa

Ulkoilemaan vanhukset pääsevät harvakseltaan. Mitä suurempi paikkakunta ja laitos on kyseessä, sitä varmemmin on harvinaista päästä ulkoilemaan.

Suurissa kaupungeissa ja laitoksissa ulkoilu onnistuu vain vapaaehtoisvoimin tai omaisten kanssa.

Ruokahuollossa on paikoin myös ongelmia. Iltapalan puuttumisesta on annettu laitoksille huomautuksia. Joissakin paikoissa päiväkahvin saattavat saada vain ne, jotka kykenevät sen itse pöydästä hakemaan. Vanhuksilla on todettu myös aliravitsemusta ja yksityisiä laitoksia on huomautettu ravitsemusarvoltaan köyhästä ruoasta.

Kaikissa viiden lääninhallituksen selvityksissä päädytään yhteiseen päätelmään: henkilökuntaa on liian vähän.

Kaikissa selvityksissä todetaan, että vanhusten perushoito on mitoitettu niin tiukaksi, ettei hoitajilla ole missään riittävästi aikaa vanhuksille. Tämä pätee niin laitoshoidossa kuin kotiin vietävässä hoidossa ja palveluissa. Öisin tilanne korostuu. Kokonaisen laitoksen yötä valvoo usein vain yksi ihminen, vaikka pihapiirissä saattaa olla valvottavana nukkuvia vanhuksia useammassa rakennuksessa ja kerroksessa.

YLE Uutiset  8.9.2009


Yle: Työvoimatoimiston rahat lopussa Pirkanmaalla

Pirkanmaalla työvoimatoimiston rahat loppuivat jo kesällä, kertoo Yle Uutiset.

Työvoimatoimistot tarvitsevat rahaa työttömien kouluttamiseen ja työllistämiseen. Osa työvoima- ja elinkeinokeskuksista on käyttänyt enemmän rahaa, kuin mitä koko vuodeksi on varattu.

Pahin tilanne on kuitenkin Uudellamaalla. Helsingin ja Tampereen lisäksi rahat on käytetty loppuun Mikkelissä, Porissa, Lahdessa ja Hämeenlinnassa.

TE-keskukset ovat siirtäneet muun muassa yritysten starttirahoja koulutuksen järjestämiseen. Keskusten pääpaikoissa odotetaan eduskunnan päätöstä lisärahoista.

IL 7.9.2009



JHL:n ulosmarssi uhkaa peruuttaa kotimaan lentoja perjantaina

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) jäsenet poistuvat työpaikoiltaan neljässä suuressa valtionyhtiössä ensi perjantaina. Työnseisaus on vastalause hallituksen aikeille myydä valtionyhtiöitä tai vähentää niiden omistusta.

Kello 12 alkavaan ja kuusi tuntia kestävään ulosmarssiin osallistuu JHL:n jäseniä Destiassa, Labtiumissa, Raskoneessa ja Finaviassa. Työnseisaus koskee siten muun muassa lentokenttien työntekijöitä.

Ulosmarssin vaikutus lentoliikenteeseen on vielä epäselvä. Vaikutukset varmistuvat keskiviikkoon mennessä, arvioi pääluottamusmies Pauli Manninen Finavista.

"Tarkoituksenamme ei ole tuottaa ylimääräistä vahinkoa lentomatkustajille. Haluamme kuitenkin ilmaista tukemme muiden yhtiöiden työntekijöille, joiden kanssa olemme perinteisesti olleet samassa rintamassa", Manninen sanoi maanantaina.

Finavian viestintäjohtaja Irmeli Paavola arvioi puolestaan Ylelle, että kotimaan lentoja jää perjantaina varmasti lentämättä. Mannisen mukaan työntekijäpuoli neuvottelee lakkorajoista työnantajan kanssa tiistaina.

Finavia eli entinen Ilmailulaitos vastaa muun muassa lentokenttien kunnossapidosta. Osa työstä kuuluu suojatyön piiriin.

JHL pyrkii vetoamaan ulosmarssilla kansanedustajiin, jotta eduskunta ei hyväksyisi valtionyhtiöiden myyntiä.

Hallitus on pyytänyt lupaa myydä valtion kokonaan omistamat Destia ja Labtium sekä luopua Raskoneen enemmistöomistuksesta. Lisäksi valtion liikelaitoksena toimiva Finavia tarkoitus muuttaa valtionyhtiöksi 2010.

"Myymisellä tuhlattaisiin kansallisvarallisuutta lyhytnäköisesti maan ja veronmaksajien edusta piittaamatta. Suomen perusrakenteet rapautuisivat. Laskun maksaisivat veronmaksajat ja työntekijät", JHL:n tiedotteessa todetaan.

HS:fi 7.9.2009


Porsaanreikä hyödyksi - Hienoselta oharit lentäjille

Finnair aikoo ulkoistaa osan kotimaan lennoistaan syksyllä, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Ensimmäisessä vaiheessa yhtiön kaksi pienintä Embraer-konetta siirretään yksityisen lentoyhtiön Finncomm Airlinesin operoitaviksi.

Finnairin toimitusjohtajan Jukka Hienosen mukaan koneita voidaan siirtää jatkossakin lentämään erikseen sovittavia Finnairin reittejä. Kalustoa voidaan tulevaisuudessa vuokrata myös muille lentoyhtiöille.

Tilanne on poikkeuksellinen, sillä Finnairin lentäjien ammattiliitto on tähän asti vastustanut yrityksiä siirtää lentäjätyötä pois yhtiöstä. Liitto on myös voinut sen estää työehtosopimuksensa perusteella.

Lentäjillä ei kuitenkaan enää ole työehtosopimusta, koska neuvottelut sen uusimisesta ovat kariutuneet.

STT-Kauppalehti.fi 7-9-2009


YLE: SUOMESSA YLI 700 000 KÖYHÄÄ

Leipäjonot kasvavat entisestään, sillä köyhyys on lisääntynyt kahdessa vuodessa 100 000 ihmisellä.

Tulojen perusteella köyhiksi luokiteltuja on jo yli 700 000. Pari vuotta sitten köyhyysrajan alapuolella eli 100 000 ihmistä vähemmän, kertoo Ylen Uutiset.

Köyhiksi luokitellaan ihmiset, joilla on käytettävissään alle 13 000 euron vuositulot eli alle 1 100 euroa kuukaudessa.

Köyhyys kasvattaa leipäjonoja ja ihmiset hakevat entistä enemmän tukea muun muassa seurakunnilta. Myös asunnottomia on aiempaa enemmän.

- Täällä on pitkäaikaistyöttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita. Ihan tavallisia perheitä jopa lasten kanssa ja nämä ihmiset on vieläkin suuremmassa loukossa kuin aikaisemmin, sanoo ruokajonoista Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö-järjestön johtaja Heikki Hursti Ylelle.

Myös Vantaan Vaatevarastossa riittää kävijöitä. Vaikka vaatteita saa varastolta muutamalla eurolla, kaikilla ei ole sitäkään. Tällöin puhtaan puseron saa ilmaiseksi.

- Kyllä me päivittäin näemme sen, että hyvinkin korkealta on voinut pudota alas. Tyypillinen asiakas on keski-ikäinen mies, mutta yhä useammin myös asunnoton nainen, arvioi Helsingin Asunnottomien palvelukeskuksen johtaja Sanna Sunikka.

IL-fi 4.9.2009


Työttömyyskassojen jäsenmaksut uhkaavat tuplaantua

Palkansaajat joutuvat maksamaan ensi vuonna entistä enemmän työttömyyskassan jäsenyydestä, kun työttömien määrä kasvaa. Keskimäärin maksut kaksinkertaistuvat, arvioi Työttömyysvakuutusrahasto.

Esimerkiksi metallityöläiset joutuvat maksamaan entistä enemmän, jotta ansiosidonnaisiin työttömyyskorvauksiin riittää rahaa.

- Emme missään nimessä pärjää nykyisellä jäsenmaksulla, sanoo Metallityöväen työttömyyskassan johtaja Marja-Leena Meriläinen.

Tyypillisesti jäsenyyteen menee joitain prosentin kymmenyksiä palkasta. Jos maksu vaikkapa kaksinkertaistuu 0,4 prosentista 0,8:aan, keskimääräisestä kuukausipalkasta jää käteen 12 euroa vähemmän. Useimmat palkansaajat kuuluvat kassaan liittonsa kautta.

Rakennusalalla päivärahamenot ovat lisääntyneet 80 prosenttia viime vuodesta.

- Voimme syödä rahastoa jonkin verran, eikä meidän tarvitse lähteä hurjasti korottamaan jäsenmaksua, kertoo kassan johtaja Seppo Niininen.

STT-Plaza.fi 4.9.2009


Hallitus pakottaa kunnat säästämään ja leikkaamaan

Ennen hallituksen budjettiriihtä tämä lehti kirjoitti mielipiteenään kuntien valtionosuuksista, että "laihakin ratkaisu on parempi kuin epävarmuuden jatkuminen" (HS 25. 8.). Epävarmuutta on keväästä asti pitänyt yllä se, että hallitus kytki valtionosuuksien lisäämisen kuntien maltilliseen palkkaratkaisuun. Palkkasopimukset umpeutuvat vasta tammikuussa, joten kytkentä oli käytännössä mahdoton.

Hallitus näyttää itsekin oivaltaneen niputuksen epäonnistumisen, sillä viime viikolla budjettiriihen päätteeksi kunnille ei annettu mitään ehdollisia lupauksia valtionosuuksien lisäkorotuksista. Lisäystä tuli vain 30 miljoonaa euroa, jolla keväällä päätetty siirto harvaan asutuille seuduille ja saaristoon käytännössä korvataan muille kunnille.

Selvyys on nyt hyvä, mutta oli yllätys, että hallitus meni niukkuudessaan näin pitkälle.

Valtio auttaa kaikkein heikoimpia kuntia. Myös ne kunnat, joihin lama iski ensimmäisenä yritysten maksamien yhteisöverojen romahdettua, saavat valtiolta apua veron jako-osuuden muutoksesta. Kuntien pääjoukko pani toivonsa valtionosuuksien paranemiseen – ja pettyi.

Kuntaliitto olettaa, että eduskuntakäsittelyssä valtionosuuksiin voisi tulla vielä korjausta. Liiton tavoite oli tälle vuodelle sadan miljoonan euron lisäys ja ensi vuodelle 250 miljoonaa. Hallitus aikoo kuitenkin pysyä budjettikehyksessä, ja kanta on jyrkkä. Hallituspuolueiden kansanedustajat joutuvat koville kotikunnissaan, mutta todennäköisesti hallituksen rivit pitävät eduskunnassa. Budjettiesityksen koostaminen on vaatinut laman takia tavallista enemmän hikeä ja kyyneleitä, joten raamien rikkominen näyttää mahdottomalta.

Käytännössä valtio ajaa kunnat nurkkaan: johan loppui leveä elämä!

Ilman valtion keppiäkin kunnat olisivat joutuneet sopeutumaan ankaraan lamatalouteen. Pitkään on tiedetty, että ensi vuonna kuntatalous vasta sukeltaakin. Työttömyys kasvaa hallituksenkin arvion mukaan yli kymmeneen prosenttiin. Lomautukset vaihtuvat irtisanomisiksi, ansiosidonnaiset päivärahat peruspäivärahoiksi. Kuntien verotulot jatkavat pienenemistään.

Peruskuntien velkataakka kasvaa noin miljardilla eurolla vuodessa, ja vuonna 2013 lainaa on jo 15 miljardia euroa. Velkaantua pitää, vaikka kunnat saavat yhä lainaa paljolti yhdestä hanasta, Kuntarahoituksesta.

Joka kolmannen kunnan uskotaan korottavan kunnallisveroprosenttiaan. Hallitus on luonut liikkumavaraa kiinteistöveroon, mutta sen täysimittainen käyttö kasvattaisi tuntuvasti asumiskustannuksia.

Säästäminen nostetaan pääosaan, eikä sitä tehdä tuloksellisesti puuttumatta valtionosuuksia nauttiviin peruspalveluihin sosiaali- ja terveystoimessa sekä opetuksessa. On karsittava henkilöstömenoja. Niiden osuus on sosiaali- ja terveyspuolella 70 prosenttia kokonaismenoista.

Kuntatyön tuottavuutta pitää ehdottomasti lisätä, mutta erinäisistä hallinnollisista rakenteista saatavat säästöt eivät riitä. Esimerkiksi tietoverkkojen käyttöä kehitetään, mutta se ei voi tuoda kovin paljon muutoksia vaikkapa vanhusten kotihoitoon tai työhön lasten päiväkodissa. Palveluverkkoa voidaan harventaa, mutta se pitäisi tehdä niin, ettei muutosta koeta heikennykseksi.

Maan hallitus lähtee siitä, ettei tuottavuuden parantaminen saa näkyä hyvinvointipalvelujen heikkenemisenä. Tavoite on hyvä määrittää mutta vaikeampi toteuttaa. Kunnat kyllä selviävät, mutta miten käy kuntalaisten? Kuntatalouden kurjistuminen vaikuttaa hyvin konkreettisesti kuntalaisiin, ja sattumat vähenevät sopassa väistämättä.

Hs.fi 2.9.2009


Stora Enso aloittaa lomautusneuvottelut Veitsiluodossa

Kemi. Stora Enso on aloittanut yt-neuvottelut Veitsiluodon tehtailla Kemissä. Veitsiluodon tehtaiden paikallisjohtaja Jari Kärkkäinen kertoo, että neuvottelujen lähtökohtana ovat mahdolliset lomautukset. Niiden pituus on enintään 90 päivää. Kärkkäisen mukaan yt-neuvottelut aloitetaan tilausten puutteen vuoksi.

Ylen Radio Perämeren mukaan neuvottelut koskevat painopaperi- ja hienopaperitehtaiden koko henkilöstöä eli noin 850:tä työntekijää.

STT-HS.fi 31.08.09



Valtio ei puutu Stora Ensoon kohdistuviin rikossyytöksiin

Solidiumin toimistusjohtaja Kari Järvinen ei näe tarvetta puuttua Stora Ensoon liitettyihin rikosepäilyihin. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Jyri Häkämies (kok) ei ota asiaan kantaa.

Valtion omistaman sijoitusyhtiö Solidiumin toimitusjohtaja Kari Järvinen ei näe toistaiseksi tarvetta puuttua Stora Ensoon liitettyihin rikosepäilyihin Brasiliassa. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Jyri Häkämies (kok) ei puolestaan ota asiaan kantaa.

Helsingin Sanomat pyysi Häkämieheltä kommenttia rikosepäilyistä, joista kerrottiin lehdessä laajasti sunnuntaina. Vastaajatahoksi ilmoitettiin kuitenkin Solidiumin johto.

"Meillä ei ole mitään syytä puuttua tässä vaiheessa asiaan", sanoi Solidiumin Järvinen rikossyytteistä.

Brasilialainen syyttäjävirasto syyttää Stora Enson puoliksi omistamaa Veracel-yhtiötä muun muassa laittomasta vaalirahoituksesta ja rahanpesusta. Veracel on kiistänyt syytteet.

Järvisen mukaan Solidium luottaa Stora Enson hoitavan asioita huolella ja ammattitaitoisesti. Veracelin saamista syytteistä on Järvisen mukaan puhuttu Stora Enson kanssa.

Vielä ei tiedetä, johtavatko syyttäjän toimet lopulta varsinaiseen oikeuskäsittelyyn.

Valtio omistaa Stora Enson osakkeista 12,3 prosenttia holding-yhtiönsä kautta.

HS:fi 30.8.2009


Vuokra-asuntonäytöillä yhä enemmän laittomia sopimuksia

Vuokra-asuntojen välittäjät toimivat yhä useammin laittomasti tai hyvän vuokraustavan vastaisesti, kertoo Ylen uutiset. Joissakin asuntonäytöissä esimerkiksi kaikilta asunnosta kiinnostuneilta on vaadittu kirjallinen sitoumus asunnon vuokraamisesta, ja sopimuksen rikkomiselle on asetettu jopa satojen eurojen sopimussakko. Ylen mukaan osa välittäjistä on myös perinyt muutaman euron pääsymaksuja näytöille ja joskus vuokran määrästä on sovittu huutokaupalla.

Suomen kiinteistönvälittäjäliitossa osaa alan käytännöistä pidetään lainvastaisina.

"Tietoomme on tullut tapauksia, joissa vuokralaisten on pitänyt näytöllä allekirjoittaa epäselviä lomakkeita. Niiden sopimusehdot ovat antaneet ymmärtää, että riippumatta siitä, onko kyse sitovasta tarjouksesta, vuokralainen joutuu maksamaan joidenkin kymppien varausmaksun siitä, että antaa vain yhteystietonsa. Tämä ei ole lain mukaista", Suomen kiinteistönvälittäjäliiton toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas sanoo Ylen uutisille.

Myös kuluttajaviraston mukaan pääsy- tai varausmaksujen kerääminen asunnosta kiinnostuneilta on laitonta. Sitovan vuokraussopimuksen saa tehdä vain yhden ehdokkaan kanssa kerrallaan.

Yksi syy lisääntyviin ongelmiin on se, että taantuman takia vuokramarkkinoille on tullut paljon uusia välittäjiä. Asuntoja on pantu vuokralle yhä enemmän odottamaan asuntomarkkinoiden piristymistä eivätkä uudet vuokranantajat välttämättä osaa sopimusten tekemistä kunnolla.

HS:fi 31.8.2009



Palmian johto osti omin päin 550 000 euron kalusteet

Palmian konttorin kalusteet Helsingissä ovat yhtiön väreissä ja logolla varustettuja.

Helsingin catering- ja toimitilaliikelaitos Palmian johto osti pääkonttoriin uusia kalusteita 550 000 eurolla vuonna 2008 kysymättä lupaa silloiselta liikepalvelulautakunnalta.

"Se on puhdasta ajattelemattomuutta. Olisi pitänyt huomata, että ylitän toimivaltani. Olen ottanut tästä opikseni", Palmian toimitusjohtaja Antti Värtelä sanoo.

Iskusta ja Avarte-liikkeestä tehtyjä ostoksia ei myöskään kilpailutettu. Toimitusjohtaja Värtelä perustaa kilpailuttamisen ohittamista sillä, että nyt täydennettiin vuonna 2004 tehtyä 200 000 euron kalusteostosta. Tämä ostos kilpailutettiin aikanaan.

Värtelän esimies, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr) odottaa parhaillaan alaiseltaan kirjallista selvitystä tapahtuneesta. Myös kaupungin sisäinen tarkastus on tutkinut asian.

Palmian tapaus on jo toinen kalustesotku Helsingissä lyhyen ajan sisällä. Poliisi epäilee sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen rikkoneen hankintalakia ostaessaan 72 000 euron designkalusteet ilman kilpailutusta.

Molemmat tapaukset ovat tulleet selvitykseen SKP:n kaupunginvaltuutetun Yrjö Hakasen aloitteesta.

HS:fi 28.9.2009


Nuorten työttömyys kasvaa rajusti Helsingissä

Työttömyys on lisääntynyt Helsingissä nopeasti kesän aikana. Heinäkuun lopussa pääkaupungissa oli 27 316 työtöntä, mikä on 31 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Pelkästään heinäkuussa työttömyys lisääntyi 7,9 prosenttia.

Alle 25-vuotiaiden työttömyyden kasvu on ollut kaikkein nopeinta. Heinäkuun lopussa nuoria oli työttömänä 3 046, eli 1 341 enemmän kuin heinäkuussa 2008. Kasvu oli 79 prosenttia vuodessa.

Yllättäen aivan viime viikkoina työttömyys on kasvanut hieman myös terveydenhuollossa ja sosiaalialalla, jotka aiemmin ovat kärsineet työvoimapulasta.

Työttömyyden kasvumäärässä Helsinki oli jo pahimpien alueiden joukossa. Vielä huonommin meni vain Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja koko Uudellamaalla.

Uudellamaalla työttömyys kasvoi peräti 39 prosenttia. Heinäkuun lopussa alueella oli noin 65 500 työtöntä.

"Taantuma on tullut myös Helsinkiin, katsoipa asiaa millä mittarilla tahansa, vaikkapa toimialoittain, ammattiryhmittäin tai verrattuna muihin alueisiin", erikoissuunnittelija Petri Syvänen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

Syväsen mukaan Helsingin työttömyyden nopea kasvu ei ollut suuri yllätys, koska työttömyys on ollut kasvussa viime vuoden lopulta lähtien.

"Nuorten työttömyyden kasvua selittää se, että monet kouluista valmistuneet eivät ole saaneet kesätöitäkään. Nuoret ovat aina ensimmäinen ryhmä, joka joustaa, kun työllisyystilanne heikkenee."

HS:fi 25.8.2009


Moni kunta lomauttamassa koko sosiaalitoimensa

Osa kunnista aikoo lomauttaa koko sosiaalitoimensa tänä tai ensi vuonna.

Sosiaalialan ammattijärjestön Talentian mukaan sosiaalitoimea koskevista lomautuksista on päätetty yli kymmenessä kunnassa, muun muassa Kemissä, Kuopiossa ja Porvoossa.

Osa kunnista on ilmoittanut koko sosiaalitoimea koskevista lomautuksista. Osa rajaa niistä pois esimerkiksi lastensuojelun.

Lomautusten kesto on muutamasta päivästä kahteen viikkoon.

STT -  25.8.2009 klo 11.44


Työttömien määrä kasvoi Uudellamaalla

Työttömien määrä kasvoi Uudellamaalla 39 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Työttömien määrä lisääntyi yli 18 000 vuoden aikana.

Työttömien määrän lisääntyessä avointen työpaikkojen määrä on vähentynyt. Vuoden takaiseen verrattuna avointen työpaikkojen määrä putosi lähes 3 700 paikkaa. Heinäkuun lopussa Uudenmaan TE -keskuksen työ- ja elinkeinotoimistoihin oli ilmoitettu noin 9 200 avointa paikkaa.
Eniten työpaikkoja oli heinäkuun lopussa avoinna terveydenhuollon- ja sosiaalialan työssä, palvelutyössä sekä kapan alalla.

Vartti.fi 25.8.2009



Poliisi epäilee rikosta Helsingin sosiaalijohtajan designkalusteiden hankinnassa  

Helsingin rikospoliisi tutkii Helsingin sosiaaliviraston johtajan Paavo Voutilaisen työhuoneen kalustehankintoja virkavelvollisuuden rikkomisena. Poliisin talousrikosyksikkö epäilee Voutilaisen rikkoneen tahallisesti julkisten hankintojen lakia.

Talousrikosyksikön päällikön Ilkka Koskimäen mukaan esitutkinta saadaan päätökseen kuluvan tai ensi viikon aikana. Sen jälkeen tapaus siirretään syyttäjälle syyteharkintaan. Aikanaan selviää, onko aihetta nostaa syytettä.

Poliisi otti tapauksen tutkintaansa kaupungin sisäisen tarkastuksen raportin valmistuttua elokuun puolivälissä. Raportin mukaan Voutilainen rikkoi kaupungin ohjesääntöä kalusteostoksissaan.

Asia tuli poliisin tietoon yksityisen kansalaisen ilmoituksesta, mutta tapausta on tutkittu Koskimäen mukaan sisäisen tarkastuksen muistion pohjalta. Paavo Voutilainen ei halunnut maanantai-iltana kommentoida asiaa.
"Minulla on tapaaminen poliisin kanssa vasta tiistaina, jolloin itsekin kuulen, mistä on kysymys."

Sosiaalijohtajan työhuoneen huonekalusteista nousi kohu, kun Voutilainen tilasi omaansa ja sihteerinsä työhuoneeseen yli 70 000 euron arvoiset uudet huonekalut ilman kilpailutusta.

Julkisten hankintojen lain mukaan kaikki yli 15 000 euron hankinnat pitää kilpailuttaa.

Kaupunginhallitus päätti maanantaina, ettei Voutilaiselle ole tarpeen antaa huomautusta. Kaupunginhallitukselta pyydettiin lausuntoa, koska Voutilaisen kalustehankinnoista on tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Kaupunginhallitus kehottaa kuitenkin kaikkia hallintokuntia noudattamaan jatkossa erityisen tarkasti hankintaohjeita suorahankintojen kohdalla. Perustelut pitää merkitä aiempaa perusteellisemmin.

"Meidän näkemyksemme mukaan asiassa ei ole menetelty lainvastaisesti. Se, että huonekaluhankinta oli kallis ja sitä kautta harkitsematon, on kokonaan toinen asia", sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Suvi Rihtniemi (kok).

Sdp ehdotti, että sisäinen tarkastus ja kaupungin lakimiehet olisivat tutkineet sosiaaliviraston johtajan ja osastopäälliköiden kaikki suorahankinnat viimeisen kahden vuoden ajalta.

Esitystä kannatti demareiden lisäksi vain vasemmistoliiton Outi Ojala ja se kaatui äänin 11–4.

HS:fi 25.8.2009


Metso irtisanoo 120–160 automaatiobisneksestä


Konepajakonserni Metso ilmoitti keskiviikkona jälleen uusista yt-neuvotteluista. Nyt niitä aletaan käydä Automation-liiketoimintalinjan 1 400 työntekijän työsuhteista. Yhtiö odottaa neuvottelujen päättyvän 120–160 vakituisen työsuhteen lopettamiseen.
Lisäksi neuvotellaan noin 90–150 hengen lomautuksista. Automation-liiketoiminnassa tehdään prosessiautomaatiota ja venttiileitä ennen muuta metsäteollisuusyritysten ja energiantuottajien tarpeisiin.
Metsäyhtiöt ovat kysyntäongelmissa, jotka saattavat olla pysyviä ja energiasektorin investointeja on lykätty talouskriisin vuoksi. Venttiileitä tehtiin entiseen malliin vanhan tilauskannan pohjalta vielä kesään saakka. Uusia tilauksia ei kuitenkaan ole enää saatu riittävästi.
Tilanne on samanlainen koko Metso-konsernissa ja monessa muussakin konepajayrityksessä. Vanha tilauskanta on saatu tehtyä. Kun uutta tekemistä ei ole, edessä ovat lomautukset ja irtisanomiset.
Metson Automaatio-liiketoimintalinja työllistää Suomessa yli 1 500 henkeä 21 paikkakunnalla. Prosessiautomaation pääpaikka on Tampere, jossa työskentelee 560 työntekijää. 760 metsolaista tekee venttiileitä Helsingin Roihupellossa.
Yt-prosessi merkitsee pahaa takaiskua yhdelle Helsingin suurimmista jäljellä olevista teollisista työpaikoista.
Venttiilipuolella yt:t koskevat koko henkilöstöä, prosessiautomaatiossa lähinnä hallinto- ja tukitoimintoja.
Metso ilmoitti toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessaan pyrkivänsä säästämään Suomessa tänä vuonna 600 miestyövuotta.
Koko konsernissa irtisanottiin tammi-kesäkuussa 1 900 henkeä, joista suurin osa Suomessa.
Suomessa metsolaisia on jäljellä 8 800 eli kymmenen prosenttia vähemmän kuin vielä viime vuonna. Koko konserni työllistää 27 600 henkeä.


Hs.fi 19.8.2009


Stora Enso jatkaa tehtaiden sulkemisia Suomessa

Stora Enso aikoo sulkea Sunilan sellutehtaan Kotkassa ja Tolkkisten sahan lähellä Porvoota. Myös Varkauden tehtaiden sulkemista harkitaan. Yhtiö kertoi kesällä osavuosikatsauksensa yhteydessä, että leikkauksia on tulossa.

Sunilan sellutehdas suunnitellaan suljettavan vuoden 2010 toisella neljänneksellä. Tolkkisten saha suunnitellaan suljettavan 2009 loppuun mennessä. Muilla sahoilla jatkuvat seisokit.
Lisäksi Kotkan tehtaiden myyntiprosessi käynnistetään uudelleen.

Yhtiön mukaan päällystämättömän hienopaperin tilaukset keskitetään ensisijaisesti Veitsiluotoon ja Ruotsin Nymöllaan kokonaiskustannusten vähentämiseksi. Imatran tehtaiden hienopaperikone PK8:n suunnitellaan suljettavan vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä.

Stora Enson mukaan Varkauden tehtaat suljetaan vuoden 2010 loppuun mennessä, elleivät päällystämättömän hienopaperin kysynnän ja tarjonnan tasapaino ja hinnat selvästi parane. Suunnitelmat vaikuttaisivat noin 450–1100 työntekijään Suomessa riippuen Varkauden tehtaita koskevien suunnitelmien toteutumisesta ja ilman Kotkan tehtaiden myyntiprosessin mahdollista vaikutusta.

”Olemme muuttaneet yhtiötä viimeisten kahden vuoden aikana parantaaksemme yhtiön pitkän aikavälin kannattavuutta, joka on jokaisen yrityksen tulevaisuuden perusta. Olemme toimineet niin nopeasti kuin mahdollista, mutta sekään ei ole riittänyt”, sanoo toimitusjohtaja Jouko Karvinen.

”Toimintaympäristömme on huonontunut nopeammin kuin koskaan aiemmin: pitkään jatkunutta kuitu- ja energiakustannusten rakenteellista kustannusinflaatiota on seurannut dramaattinen kysynnän heikkeneminen. Jatkamme Stora Enson muuttamista niin, että voimme toimia tehokkaasti uudessa ympäristössä ja taata valoisamman tulevaisuuden koko konsernille,” Karvinen sanoo.

Suunnitelmat eivät vaikuta Varkaudessa sijaitsevan, Stora Enson ja Neste Oilin yhteisyrityksen NSE Biofuels Oy:n biopolttoaineen koelaitoksen testiajoihin. Stora Enso alkaa etsiä ratkaisuja käytetyn nestepakkauskartongin kierrätykseen Suomessa sekä kaukolämmön tuottamiseen Varkauden kaupungille, siltä varalta että tehtaat päätetään sulkea.

Stora Enso tukee mahdollisten toimenpiteiden kohteena olevan henkilöstön uudelleentyöllistymistä. Tämä tarkoittaa tehokasta sisäistä työn tarjontaa, minkä lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua uudelleensijoittumisohjelmiin.

HS:fi 19.8.2009

Lääketeollisuus jakanut vaalirahaa 25 000 euroa

Lääketeollisuus kertoo tukeneensa puolueita ja niiden ehdokkaita vuosina 2006–2009. Yhteensä tukea on annettu noin 25 000 euroa.

Suurin osa tuesta on mennyt keskustalle, kokoomukselle ja Sdp:lle. Lääketeollisuus sanoo tukeneensa myös vasemmistoliittoa, vihreitä ja Rkp:ta.

Tuki on koostunut seminaarilipuista ja muutamien taide-esineiden hankinnasta. Yhdistys kertoo seminaarilippujen maksaneen 250 eurosta 1 180 euroon. Taide-esineet ovat maksaneet 366–1 500 euroa.


STT-HS.fi 18.8.2009


Masennuslääkkeiden käyttö lisääntynyt huimasti

Masennuslääkkeiden käyttö Suomessa on lisääntynyt viimeisen neljän vuoden aikana liki neljänneksen, kertoo Turun Sanomat. Viime vuonna masennuslääkkeitä käytti 400 000 suomalaista, mikä on 80 000 ihmistä enemmän kuin vuonna 2005.

Luvut näyttävät kasvavan tänäkin vuonna. Masennuksen hoitoon perehtyneen professorin Erkka Syvälahden mielestä taantuman tuomat taloudelliset vaikeudet ovat omiaan laukaisemaan masennuksen. Sairauslomat ovat Syvälahden mukaan kuitenkin vähentyneet.

– Ehkä työntekijät yrittävät pinnistellä töissä viimeiseen asti laman takia, mikä on väärin, Syvälahti arvelee.

Masennuslääkkeiden käytön lisääntymiseen vaikuttaa Syvälahden mukaan myös se, että lääkärit ovat koulutetumpia diagnosoimaan sairauden. Lisäksi masennuslääkkeitä määrätään myös muihin sairauksiin, kuten paniikkihäiriöön ja bulimiaan.

STT-KSML.fi 14.8.2009



Häkämies selvityttää ulkomaille maksetut vaalituet

Valtio-omisteisten yhtiöiden ulkomaille maksamat vaalituet aiotaan Yle uutisten mukaan selvittää. Valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Jyri Häkämiehen (kok.) mukaan selvitys voi olla tarpeen Stora Enson Brasiliaan maksamien tukien herättämän keskustelun takia.

Metsäjätti Stora Enson Brasilian vaalituista kertoi Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen torstaina Ylen Päivän kasvo -ohjelmassa.

Stora Enso on vahvistanut Yle uutisille maksaneensa tukia Brasiliaan yli 350 000 euroa, joista suoraa tukea noin 100 000 euroa ja loput yhteisyrityksen kautta. Yhtiö sanoo, että nykyjohdon uusien linjausten mukaan tukia ei kuitenkaan ole enää viime vuosina maksettu.

STT-HS.fi 14.8.2009


Asiantuntija: Sijoitusrahastolaki voi tehdä Suomesta veroparatiisin

Valmisteilla oleva esitys sijoitusrahastolain muutoksesta saattaa johtaa suomalaisen veroparatiisin syntyyn. Näin arvioi viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti Virken projektipäällikkö Janne Marttinen lausunnossaan lakiesitysluonnoksesta.

Virke on valtionvarainministeriön, verottajan, poliisin, tullin ja ulosottohallinnon tehostettu yhteistyömuoto harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa.

Sijoitusrahastolakiin liittyen on paraikaa vireillä kaksi erillistä lainsäädäntöhanketta. Ensimmäinen koskee sijoitusrahasto-osuuksien hallintarekisteröintimahdollisuutta sijoittajille ja toinen erikoissijoitusrahastoja.

Valtiovarainministeriön mukaan lakimuutoksella koetetaan vahvistaa suomalaisten sijoitusrahastojen kilpailukykyä. Ministeriön pyrkimyksenä on houkutella rahasto-osuuksien ostajiksi yhä runsaammin ulkomaisia sijoittajia.

Virke suhtautuu toistaiseksi kuitenkin epäilevästi hankkeen valmisteluun. Sen lausunnon mukaan lakiesityksen pahimmat puutteet koskevat sanktiointia ja viranomaisten toimivaltuuksia. Niitä pidetään riittämättöminä.

"Sijoitusrahastolakiesityksestä uhkaa tulla 'veroparatiisilainsäädäntöä', jos ei varmisteta sitä, että valvontaviranomaiset myös tosiasiallisesti saavat tarvitsemansa tiedot rahasto-osuuksien oikeasta omistajasta ja voivat varmistaa saatujen tietojen oikeellisuuden", todetaan lausunnossa.

Virken mukaan lakiesitys voisi toteutuessaan lisätä veronkiertoon, verorikoksiin tai rahanpesuun liittyviä järjestelyjä.

Marttinen arvioi sijoitusrahastoja koskevan lakiesityksen perusongelmaksi sen, että siinä on huomioitu lähtökohtaisesti vain markkinoiden toivomat muutokset voimassa olevaan lainsäädäntöön.

"Tässä toteutetaan nyt niitä vaatimuksia, joita rahoitusmarkkinat ovat esittäneet", Marttinen sanoo.

Hän muistuttaa, että veroparatiisijärjestelyjä pidetään nykyisen talouskriisin yhtenä syntipukkina.

"Maailmalla tehdään toimenpiteitä, joilla veroparatiisilainsäädäntöä puretaan ja läpinäkyvyyttä lisätään. Suomessa lainsäädännössä ollaan ottamassa askelia päinvastaiseen suuntaan kuin muualla."

HS:fi 13.8.2009


IMF:n kultamyynnistä kehitysmaille vain hippuja

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF suunnittelee myyvänsä reilun 400 tonnia kultaa, mutta kehitysmaat eivät ole saamassa rahoista kuin pienen siivun.

Huhtikuussa G20-kokouksessa päätettiin kasvattaa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääomaa 750 miljardin dollarin edestä maailmantalouden tukemiseksi. Yksi keino varojen hankkimiseksi on kullan myyminen IMF:n holveista. Rahasto onkin tehnyt alustavan päätöksen 403 kultatonnin myymisestä, mikä tarkoittaisi Bloombergin mukaan noin 11,8 miljardia dollaria tämän vuoden keskihinnalla.

Kullan myynnistä saatavien tulojen toivottiin menevän etenkin köyhimpien maiden auttamiseen ja velkahelpotuksiin. Antaessaan luvan kauppojen tekemiseen Yhdysvaltain kongressi jopa asetti ehdon, että 4 miljardia dollaria, nykyhinnoilla noin kolmannes koko summasta, pitäisi käyttää köyhien maiden hyväksi, kirjoittaa Business Mirror.

IMF:ssä asiaa ei kuitenkaan nähdä aivan samalla tavalla. Kansalaisjärjestöt Action Aid, Bretton Woods Project, Eurodad ja Third World Network ovat käyneet läpi IMF:n suunnitelmia, ja huomauttavat, että köyhimmille maille (Low Income Countries, LIC) on varattu kultakaupoista vain 785 miljoonaa dollaria – eikä lainkaan velkahelpotuksiin.

Järjestöjen huolen taustalla on, että IMF on kertonut lainaavansa köyhimmille maille jopa 17 miljardia dollaria vuoteen 2014 mennessä. Rahaston omasta kassasta on tulossa 2,3 miljardia tästä summasta, ja 14 miljardia pitäisi saada avunantajilta.

Seurauksena voi olla, ettei köyhimpien maiden tukemiseen lupauksista huolimatta yksinkertaisesti löydy rahaa tai uudet lupaukset täytetään ottamalla pois vanhoista, järjestöt epäilevät.

IMF on reilun 3200 tonnin varannollaan maailman kolmanneksi suurin kullan omistaja. Kullan myynti on valuuttarahastolle harvinaista, ja siihen tarvitaan IMF:n johtokunnan 85 prosentin enemmistön päätös. Viimeksi IMF myi kultaansa huhtikuussa 2001 rahoittakseen osallistumisensa vaikeasti velkaantuneiden kehitysmaiden HIPC-velkahelpotusohjelmaan.

KEPA - Jari Nousiainen       11.8.2009


SAS vähentää taas toistatuhatta työpaikkaa

Pohjoismainen lentoyhtiö SAS aloittaa uuden säästöohjelman, jonka tarkoituksena on vähentää 1 000–1 500 työpaikkaa. Tämä on reilut viisi prosenttia yhtiön työntekijöistä.

Yhtiö kertoi aamulla hieman odotettua pienemmästä tappiosta.

Huhti–kesäkuun tulos ennen veroja romahti reilut miljardi kruunua eli noin 100 miljoonaa euroa tappiolle, kun yhtiö viime vuonna teki reilut 131 miljoonaa kruunua voittoa.

Yhtiö ilmoitti keväällä vähentävänsä 3  000 työpaikkaa ja vähentävänsä tarjontaansa viidenneksellä.

STT–Reuters, HS.fi 12.8.2009



Häkämies haluaisi kieltää valtionyhtiöiden vaalituen

Valtion omistajaohjauksesta vastaava puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) on tiukentanut kantaansa valtionyhtiöiden puoluetukeen.

Häkämies sanoi tiistaina Ylen aamulähetyksessä, että niiden yhtiöiden, joissa valtio on enemmistöomistaja, ei tule antaa vaalitukea.

Valtion kokonaan tai osittain omistamat yhtiöt ovat täysin eri linjoilla siinä, tukevatko ne poliittisia puolueita tai niiden ehdokkaita. Helsingin Sanomien kyselyssä löytyi yhtiöitä, kuten Finnair ja Kemira, jotka eivät lainkaan tue poliittista toimintaa, ja toisaalta sellaisia kuin Destia ja Patria, jotka ovat jakaneet politiikkaan avokätisesti rahaa.

Kyselyssä kävi ilmi, että valtion tieurakoitsija Destia on viime vuosina ollut valtionyhtiöistä hövelein poliitikkoja kohtaan. Suurimmat puolueet ovat saaneet siltä seminaarimaksuina parikymmentätuhatta euroa noin viiden vuoden aikana, eniten Sdp.

Valtio omistaa yli 50 prosenttia Destiasta ja puolustusvälinekonserni Patriasta.

Destian vt. toimitusjohtaja Hannu Kulju arvioi Helsingin Sanomille, että puolueiden seminaareihin osallistuminen on "aivan työhön liittyvää hyödyllistä toimintaa". Itellan viestintäjohtaja Päivi Alakuijala sanoi, ettei yhtiössä ole koettu puolueiden seminaareihin osallistumista puolueiden tukemiseksi.

Suurin osa valtionyhtiöistä ilmoitti, etteivät ne tue poliittista toimintaa.

Helsingin kauppakorkeakoulun professori Jarmo Leppiniemi esittää, että valtion määräysvallassa olevilta yhtiöiltä kiellettäisiin poliittisen toiminnan tukeminen. Muut yhtiöt velvoitettaisiin ilmoittamaan kaikki lahjoitukset tilinpäätöksissään.

Leppiniemi on myös sitä mieltä, että lahjoituksista päättäminen tulisi viedä yhtiökokousten tehtäväksi, koska "kaikessa hiljaisuudessa" tukeminen haisee lahjontayritykseltä.

HS:fi 11.8.2009


Kokoomus sai yrityksiltä ja järjestöiltä ainakin 135 000 euroa

STT:n tekemän selvityksen perusteella kokoomus sai mittavaa tukea yrityksiltä viime eduskuntavaalien aikaan.

Kokoomuksen merkittävimpiin tukijoihin kuului ennen muuta Sampo, joka tuki puoluetta 75 000 eurolla. Finanssikonserni OP-Pohjola tuki puoluetta 8 000 eurolla, metsäjätti Metsäliitto 7 000 eurolla ja valtion puolustusteollisuusyhtiö Patria 6 000 eurolla.

STT kysyi yli 50 keskeiseltä yritykseltä ja etujärjestöltä, olivatko ne tukeneet kokoomusta, rahallisesti tai muuten, eduskuntavaalien alla vuosina 2006–2007 tai välittömästi sen jälkeen.

Kyselyyn vastanneet 53 yritystä ja etujärjestöä kertoivat antaneensa kokoomukselle tukea yhteensä vajaat 135 000 euroa. Suurin osa annetuista lahjoituksista oli pieniä, noin tuhannen euron tukisummia. Ne maksettiin kokoomukselle ja maksulle saatiin vastinetta esimerkiksi seminaarilippujen, taulujen ja risteilykojupaikan muodossa. Myös kokoomuksen puoluelehdessä oli julkaistu ilmoituksia.

Aiemmin kokoomuksen rahoittajista on tiedetty vain Teollisuuden ja työnantajain TT-säätiö, joka lahjoitti kokoomukselle 150 000 euroa vuosien 2006–2007 aikana. Säätiö on yleensä mielletty Elinkeinoelämän keskusliittolle läheiseksi.

Kokoomus on järjestelmällisesti kieltäytynyt kertomasta rahoittajiaan.

Ensiksi puolue vetosi yhteisten pelisääntöjen puuttumiseen vaalirahakohun runtelemalta puoluekentältä. Lisäksi puoluesihteeri Taru Tujunen suhtautui kielteisesti varainkeruuyritystensä rahaliikenteen paljastamiseen. Tujunen vetosi yhtiöiden liiketoimintasalaisuuksiin, sillä esimerkiksi kokoomuksen kirjanpitoyhtiöllä on puolueen lisäksi myös muita asiakkaita.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on myöhemmin perustellut vaikenemista lahjoittajien yksityisyyden suojalla. Hän sanoi, ettei puolue ei aio yksipuolisesti kertoa rahoittajien nimiä. Katainen on kuitenkin julkisesti ilmoittanut, että puoluetta vuosina 2006–2007 tukeneet tahot voivat vapaasti kertoa kokoomukselle antamastaan tuesta.

Kokoomukselle osoitettu rahallinen tuki kiertää useimmiten jonkun kokoomuksen omistaman yrityksen kautta. Varsinaista rahankeräystä varten kokoomus perusti 1990-luvun alussa Kansallismedia-nimisen yrityksen. Se kerää rahoitusta pääasiallisesti ehdokkaiden vaalitileille.

Myös Helsingin kokoomuksella on oma varainkeruuyrityksensä, joka aiemmin tunnettiin nimellä Helsingin elinkeinoelämän kunnallispalvelu, mutta joka vastikään muutti nimensä Helsingin Kansallismediaksi.

Varainkeruuyrityksiltään puolue sai vuonna 2007 yhtiöiden toimitusjohtaja Jarmo Pekkalan mukaan 219 000 euroa. Varsinaisia tukisummia on vaikea arvioida, sillä kokoomus saa yrityksiltään esimerkiksi vuokrasuorituksia, sillä yritykset toimivat kokoomuksen omistamissa tiloissa.

Pääosa kokoomuksen rahoituksesta, kuten kaikkien muidenkin puolueiden, tulee puoluetuesta. Julkisin varoin kustannettavaa puoluetukea kokoomus sai viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan 3, 5 miljoonaa euroa.

Kokoomusta tukevat myös sen omat säätiöt, Kansallissätiö ja Kansallisen kokoomuspuolueen säätiöt. Varakkaat säätiöt rahoittivat puolueen toimintaa 370 000 eurolla.

STT. HS.fi 9.8.2009



Valtionyhtiö Patria jakoi puolueille vaalirahaa

Puolueille on kilahtanut vaalirahaa myös valtionyhtiö Patriasta. Patria kertoi STT:n selvityksessä antaneensa viime eduskuntavaalien yhteydessä puolueille 16 000 euroa. Rahoitusasiantuntijan mielestä se, että puolueet saavat rahaa valtionyhtiöltä, on demokratian kannalta hyvin arveluttavaa.

Kokoomus sai puolustusteollisuuskonsernin vuonna 2007 jaetusta tukipotista 6 000 euroa. Valtion 73-prosenttisesti omistaman konsernin omistajaohjauksesta vastaa nykyään asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok).

"En ole ollut tietoinen, että Patria on tukenut kokoomusta", Vapaavuori sanoo.

Kysymykseen, onko valtionyhtiötä johtava ministeri sellaisessa asemassa, että pystyy myöntämään tukirahoja omalle puolueelleen Vapaavuori vastaa kieltävästi.

"Minun on hyvin vaikea mielessänikään konstruoida semmoista mallia että näin olisi", Vapaavuori sanoo.

Hänen mielestään tukisummien antamisesta päättää yhtiön operatiivinen johto tai hallitus eikä ministeri.

"Jos näin olisi, niin ministeri käyttäisi asemaansa selkeästi väärin."

Lisäksi Vapaavuori muistuttaa, ettei hän lahjoitusten antamisen aikaan toiminut Patrian omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä. Silloin Patrian ohjauksesta vastasi Mauri Pekkarinen (kesk).

Puolustusministerin paikalla istui niin ikään keskustalainen Seppo Kääriäinen.

Vapaavuori katsoo, että myös valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden tulee voida toimia muiden yritysten tapaan.

"Minulla on se käsitys, että useat valtionyhtiöt ovat jollain pienillä summilla olleet mukana myös vaalitoiminnan tukemisessa, enkä sinänsä näe siinä mitään väärää."

Lauantaina paljastui, että finanssikonserni Sampo antoi kokoomukselle 75 000 euroa. Sammonkin suurin omistaja on valtio, mutta sillä on konsernista vain 14 prosentin siivu. Patria on selkeästi valtionyhtiö, koska valtio on enemmistöomistaja.

STT:n haastattelema poliittisen rahoituksen eturivin asiantuntija sanoo, että juuri valtionyhtiöiden tuki puoluekenttään on demokratian periaatteiden kannalta hyvin arveluttavaa. Asiantuntija ei halua esiintyä omalla nimellään.

Hänen mukaansa muualla Euroopassa on hyvin yleistä, että nimenomaan valtionyhtiöiden lahjoitukset puolueille on kielletty. Syy on se, että valtion omistamat yhtiöt ovat viime kädessä kansalaisten omistuksessa, joten yhtiöiden rahojen käyttö puolueiden valikoituun tukemiseen vinouttaa poliittista rahoitusta.

"Hyvä vertauskuva tilanteelle olisi se, että valtion budjetista maksettavaa puoluetukea ryhdyttäisiin jakamaan siten, että ei kaikille tasapuolisesti, vaan joitakin suosien."

Valtionyhtiöiden toimintaa säätelee lähinnä osakeyhtiölaki. Se kieltää jakamasta rahaa muille kuin osakkeenomistajille, ellei rahalle saada liiketoimintaan liittyvää vastiketta.

Aseteollisuuskonserni Patria sai lahjoituksilleen vastineeksi muun muassa taidetta ja seminaareja.

Yleisradion MOT-ohjelma kertoi puolustusteollisuuskonserni Patrian jakaneen slovenialaisille poliitikoille ja virkamiehille panssarivaunukauppojen yhteydessä lahjusrahoja. Ohjelman mukaan osuuden sai myös Slovenian pääministeri. Ylen ohjelma lähetettiin syyskuussa 2008.

Patrian silloinen toimitusjohtaja erosi syytöksien jälkimainingeissa. Slovenian hallitus päätti nostaa ohjelman johdosta Yleä vastaan syytteen.

STT. HS.fi 9.8.2009


Helsinki tilasi 36 000 euron ruokaselvityksen ilman kilpailutusta

Helsingin kaupunki on tilannut 36 000 euron selvityksen kaupungin ruokakulttuurin kehittämisestä, kertoo Iltalehti. Tilaus tehtiin ruoka-alan kustannustoimintaa harjoittavalta Unione Oy:ltä ilman kilpailutusta, vaikka kaupungin hankintasäännön mukaan kaikki yli 15 000 euron hankinnat pitäisi kilpailuttaa. Aloitteen selvityksestä teki Unione.

Selvityksen tarkoitus on kehittää esimerkiksi kaupungin päiväkotien, koulujen ja sairaaloiden ruokakulttuuria. Elinkeinojohtaja Eero Holstila ei näe kilpailutuksen puuttumista ongelmallisena.

"Totta kai tämä on selvitetty tarkkaan. Unionelle on kuitenkin kertynyt osaamista, joka nopeuttaa ja helpottaa tätä prosessia", hän sanoo Iltalehdelle.

Kaupungin hankintakeskuksesta huomautetaan, että laki antaa eri virastoille harkintavaraa päättää, milloin kilpailutusta ei tarvita. Keskuksessa ei kuitenkaan valvota virastojen päätöksiä.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen antaa selvitykselle tukensa, vaikkei tunnekaan toimeksiantoa.

"Jos jotain ei kilpailuteta, se pitää perustella hankintapäätöksessä. Oletan, että tässäkin tapauksessa on hankintasääntöjä noudatettu."

"Ruokakulttuurin kehittäminen on kaupunginvaltuuston strategiassa ja sitä pidän erittäin tärkeänä", Pajunen sanoo.

Selvitys on tilattu samaan aikaan, kun Helsinki alkaa kilpailuttaa peruskoululaisten noin 80 sentin ateriatoimituksia. Sekä Holstila että Pajunen korostavat, että kymmenien tuhansien eurojen selvitys ei ole ristiriidassa kouluruokailun säästöjen kanssa.

"Tämä ei todellakaan ole poissa koululaisten tai muitten ruokailusta. Varattu raha otetaan elinkeinopalvelun tapahtumayksikön budjetista", elinkeinojohtaja Holstila sanoo Iltalehdelle.

Viime aikoina kohua Helsingin rahankäytöstä ovat herättäneet myös sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen työhuoneeseen hankitut yli 70 000 euron huonekaluhankinnat. Hankinnasta on käynnissä kaupungin sisäinen selvitys.

HS.fi 7.8.2009


Vapaavuori: Rakennusalaa uhkaa talvella jättityöttömyys

Asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan vuokra-asuntotuki on luonut tuhansia uusia työpaikkoja.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok) arvioi, että asunto- ja rakennusalan syvin ahdinko on vasta edessä. Vapaavuori (kok) povaa rakennustyömaille jättityöttömyyttä ensi talveksi, kun vielä kesken olevat työkohteet on saatu valmiiksi.

"Rakennusteollisuudella on arvioita, joiden mukaan alalle voi tulla kokonaisuudessaan 50 000 työtöntä. Ne voivat olla pikkaisen liian pessimistisiä, mutta kyllä meidän pitää varautua kymmeniin tuhansiin työttömiin", Vapaavuori sanoo.

Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan alan työttömyys tulee repeämään vielä Vapaavuoren ennustusta suuremmaksi.

"Ensi talvena rakennusalalla tulee olemaan yhteensä noin 65 000 työtöntä", arvioi Harjuniemi.

Työttömyys johtuu Vapaavuoren mukaan omistusasuntojen sekä liike- ja toimitilakiinteistöjen rakennustyömaiden dramaattisesta vähentymisestä.

Valtio vastasi uhkaavaan työttömyystilanteeseen antamalla elvytyspaketin alkuvuodesta. Rakennusalalla valtio tukee vuokra-asuntotuotantoa sekä myöntää remonttitukea taloyhtiöille.

Vapaavuoren mukaan vuokra-asuntotuki on luonut tuhansia uusia työpaikkoja, sillä vuokra-asuntoja rakennetaan Suomessa 8 000 enemmän kuin viime vuonna.

Tämän vuoden loppuun asti myönnettävän remonttituen työllistämisvaikutuksia hän ei uskalla vielä arvioida.

Ministeri uskoo, että elokuun lopussa järjestettävässä budjettiriihessä ei ole luvassa enää suuria, rakennusalaa elvyttäviä ratkaisuja.

Elvytyshankkeet liittynevät lähinnä korjaustukiavustuksen uudistamiseen.

"Korjaustukiavustus loppuu tämän vuoden lopussa ja sen osalta pitää miettiä, onko tarvetta jonkin tyyppiselle korjausrakentamisen tukemiselle myös ensi vuonna."

HS:fi 5.8.2009



Neste Oil vähentämässä 450 työpaikkaa Suomessa

Ison tulospudotuksen huhti-kesäkuussa kokenut öljynjalostusyhtiö Neste Oil on aloittanyt yt-neuvottelut 450 työpaikan vähentämiseksi.

Neste Oil aloittaa yt-neuvottelut 450 työpaikan vähentämiseksi Suomessa. Neuvottelut koskevat Neste Oilin ja sen tytäryhtiöiden henkilöstöä.

Yhtiön tavoitteena on saavuttaa yli 60 miljoonan euron säästöt. Noin 30 miljoonaa näistä säästöistä pyritään saavuttamaan henkilöstöratkaisuilla.

Neste Oilin öljynjalostamot sijaitsevat Porvoossa ja Naantalissa. Pääkonttori sijaitsee Espoossa.

Neuvottelujen lopputulos tulee tuntumaan kaikissa toimipisteissä, yhtiöstä kerrotaan. Alustavan arvion mukaan neuvottelut kohdistuvat selvästi voimakkaammin toimihenkilöihin kuin jalostamotyöntekijöihin.

Neste Oilissa on viime vuoden syksystä lähtien toteutettu useita säästöihin ja tehostamiseen tähtääviä toimia.

Neste Oilin palveluksessa on noin 5 300 henkilöä, joista Suomessa noin 4 000.

Neste Oil ennakoi säästöjä jo viime viikolla, kun se kertoi huhti-kesäkuun tuloksestaan. Yhtiön vertailukelpoinen liikevoitto huhti-kesäkuussa oli 47 miljoonaa euroa. Tulos oli heikko, sillä se oli 74 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan.

HS.fi 5.8.2009


Työmarkkinatuella elävälle jää reilu kymppi enemmän käteen

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa pienituloisille luvattu veronkevennys koskee vain kaikkein pienituloisimpia. Veronmaksajien Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen laskeskelee, että kevennyksestä hyötyvät jossain määrin ihmiset, jotka saavat vuodessa 12 000 euroa tulonsiirtoina tai 16 000 euroa palkkana. Mitä enemmän ihminen ansaitsee, sitä pienemmäksi veronalennuksen vaikutus jää.

– Pääsääntönä voisi sanoa, että tämä koskee heitä, jotka saavat jotain sosiaalietuutta ja ehkä sitten satunnaisesti muita ansiotuloja, Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo.

Veronmaksajain Keskusliitto laski STT:n pyynnöstä, millainen käytännön vaikutus veronkevennyksellä on pienituloisten kukkaroihin. Erimerkkitapauksiksi otettiin työmarkkinatuella elävä henkilö sekä 1 200 euroa kuukaudessa palkkaa saava työntekijä.

Keskimääräistä 551 euron työmarkkinatukea saavalle jää ensi vuonna kuukaudessa käteen yksitoista euroa nykyistä enemmän. Nykyisin henkilön kuukausitulot ovat 441 euroa, ensi vuonna 452 euroa, laskee Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.

Sen sijaan pienituloiselle palkansaajalle vaikutus on huomattavasti pienempi. 1 200 euroa ansaitsevan lompakossa veroale tuntuu hyvin vähän.

– Hänelle jää kuukaudessa käteen lisää enintään euro, ehkä pikemminkin senttejä, Kirkko-Jaakkola ynnää.

Ekonomistin mukaan veroalen hyödyn laskeminen mutkistuu, jos henkilö saa sekä palkkaa että tulonsiirtoja.

STT-KSML.fi 29.7.2009



Kanervan lahjarahat saattavat palautua

Ilkka Kanervan Novan kiinteistöyritykseltä saadut syntymäpäivärahat saattavat palautua, kertoo Kaleva. Sanomalehti Kalevan haastattelema Jukka-Pekka Kyläkoski arvioi, että syntymäpäivälahja saattaa palautua Novan konkurssipesään.

Kylänkosken mukaan tapaus vaikuttaa lahjan piilottamiselta seminaarimaksuiksi. Novan antamilla 17 000 eurolla maksettiin Ilkka Kanervan syntymäpäivien yhteydessä pidetyn seminaarin lippuja, sekä musiikkiesitys.

Kanerva ei ole aikeissa palauttaa rahoja.

- En lähde vastailemaan mihinkään gallupeihin, että miltä tuntuu, jos rahat peritään takaisin, Kanerva kertoo Kalevalle.

IL.fi 30.7.2009



Suomi ei ole varautunut opiskelijatyöttömyyden kustannuksiin

Työtön opiskelija Jutta Juvenius on tänä kesänä viettänyt paljon aikaa puistoissa.

Työttömät opiskelijat kasvattavat ensi syksynä ja talvena toimeentulotukijonoja. Syynä on taantuma, joka on jättänyt monet opiskelijat ilman kesäansioita.

"Opiskelijoiden toimeentulo on ajateltu niin, että se perustuu toimeentulotukeen sekä kesätyöansioihin. Jos kesäansiot jäävät saamatta, niin rahat eivät riitä toimeentulotukinormin mukaiseen elämään," sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander.

Yksi nuorista kesätyöttömistä on sosiologian opiskelija Jutta Juvenius, 21. Hän haki keväällä töitä viimeiseen asti, mutta talouden taantuma pyllisti tällä kertaa vasten hänen kasvojaan: työtä ei kovasta hausta huolimatta irronnut.

Tämä kesä kuluu Juveniuksella ja monella hänen ystävistään kesäopintojen parissa. Hän nostaa opinto- ja asumistukea yhteensä noin 470 euroa kuukaudessa, josta hänen on maksettava 350 euron vuokra.

”Olisi kivaa, kun olisi rahaa ostaa juustoa”, Juvenius heittää.

Onko valtiolla keinoja vastata opiskelijoiden paisuvaan työttömyyteen?

"Ei. Valtio varmaan yllättyy, että näin käy ja budjetti ylittyy näiltä osin", Kiander sanoo.

Helsingin Sanomat kysyi keskiviikkona valtiovarainministeri Jyrki Kataiselta, onko opiskelijoiden tulo toimeentulotuen asiakkaiksi huomioitu. Vastaukset olivat epämääräisiä.

"Nyt en kyllä tiedä, mitä STM [sosiaali- ja terveysministeriö] on esittänyt. Onko kenelläkään mielikuvaa", Katainen kyseli salissa, mutta ei saanut vastausta.

"En muista", Katainen totesi.

Työttömyys iskee opiskelijoiden lisäksi erityisen rajusti myös muihin nuoriin työntekijöihin.

Työministeriön pääekonomisti Pekka Tiaisen mukaan työttömien nuorten määrä saattaa ensi keväänä yltää jopa 100 000:een.

Kaikkiaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun lopussa yhteensä 275 800 työtöntä työnhakijaa.

Kiander ja Tiainen eivät näe selkeitä ratkaisuja nuorisotyöttömyysongelman ratkaisemiseksi.

Tiaisen mukaan nuorten työllistymistä voitaisiin helpottaa ehkäisemällä yleistä työttömyyden syntymistä, koulutuksella sekä tukemalla pitkään työttöminä olleiden nuorten työllistymistä.

Kiander ei pidä tukityöllistämisen näkymiä kovinkaan valoisina.

"Teoriassahan olisi mahdollista, että nuoria työllistettäisiin kuntien hommiin, mutta maksajaa ei tahdo tähän löytyä. Kunnilla ei ole varaa lähteä maksajaksi, enkä usko, että valtiokaan tähän ryhtyy", toteaa Kiander.

Hs.fi 30.7.2009


Palvelutalossa asumisesta tulossa vanhuksille tuloloukku

Palvelutalossa asumisesta näyttää kehittyvän vanhukselle loukku, joka vie kaikki tulot.

Kunnat kiristävät hinnoittelua ja veloittavat avusta tulojen mukaan. Vanhuksia myös siirretään paperilla isomman avun luokkaan, jolloin hinta nousee, mutta hoito ei muutu.

Kunnat saavat hinnoitella asumispalvelunsa miten haluavat, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Hanna Nyfors.

Laitoshoidosta maksetaan korkeintaan 82 prosenttia tuloista, ja ainakin 90 euroa pitää jättää asiakkaalle.

Esimerkiksi vuodenvaihteessa syntynyt uusi Kouvola soveltaa samaa prosenttia myös tehostettuun palveluasumiseen. Käyttövaraa jää 170 euroa, mutta sillä pitää ostaa lääkkeet, joihin voi mennä satanen tai enemmän.

Suurten terveysmenojen takia moni saa Kelan hoitotukea. Kunta laskee sen tuloksi ja ottaa käytännössä osan itselleen. Rintamalisäkin katsottiin ensin tuloksi, mutta päätös peruttiin taannehtivasti.

Monen maksut nousivat talvella tuntuvasti.

Korotettuja maksuja sovelletaan myös yksityisessä palvelutalossa. Erään asukkaan mukaan uusi palvelumaksu on noin 1 250 euroa kuussa.

Summa on huimasti aiempaa korkempi, ja lisäksi vanhus menettää kotitalousvähennyksen. "Entisten kuuden kunnan hinnoittelua on harmonisoitu", selittää Kouvolan perusturvan toimialajohtaja Sakari Laari.

Laarin mukaan muutos on myös laskenut osaa hinnoista.

Laari muistuttaa, että maksukyvyn mukainen laskutus on yleistä Kaakkois-Suomessa. Korotuksen jälkeen maksut kattavat enimmillään vain neljänneksen kunnan menoista.

Laarin selitys ei tyydytä ainakaan Elsi Lehtoa, joka oli aloittamassa nettikeskustelua muutoksista.

Keskustelusta nousi kansanliike, jonka mielestä palvelujen sisällönkin pitää muuttua, kun maksuperusteet muuttuvat.

Monen kohdalla muutos näkyy vain paperilla. Esimerkiksi Elsi Lehdon äidin koti määriteltiin palveluasunnoksi eikä enää kotihoidoksi.

Samalla hänen kotihoitomaksunsa nousi 12 eurosta 252 euroon kuussa.

Lehdon äidille vietiin aiemmassa mallissa lääkkeet kaksi kertaa päivässä, mutta palvelusta luovuttiin, koska äidille olisi jäänyt uusien maksujen jälkeen vain 70 senttiä kuussa.

Lehdon isä on hoidossa eri paikassa, ja sen maksuperusteet muutettiin tehostetuksi palveluasumiseksi. Hinta nousi 260 eurosta noin 570 euroon. Hoito ei muuttunut.

Valituksen jälkeen isän maksu putosi 470 euroon. Nyt se on 366 euroa, kun rintamalisä poistettiin tuloista.

HS.fi 26.7.2009



Poliisi on harkinnut Patrian varojen jäädyttämistä

Poliisi on harkinnut järeitä keinoja puolustuskonserni Patriaan liittyvien lahjusepäilyjen tutkinnassa.

Keskusrikospoliisin mukaan jopa yhtiön varojen jäädyttämistä on mietitty.

Tähän ei kuitenkaan ole ryhdytty, koska Patrian mahdollisella lahjonnalla hankkiman hyödyn laskeminen olisi poliisin mukaan vaikeaa.

Poliisi epäilee, että Patria lahjoi voittaakseen tarjouskilpailuja Egyptissä, Sloveniassa ja Kroatiassa. Kauppojen arvo on yhteensä yli 400 miljoonaa euroa. Juttujen tutkinta on kesken.

STT-HS:fi 26.7.2009


Novan Merisalon palkkamaksuihin saattaa liittyä talousrikoksia

Keskusrikospoliisi pitää vaalirahoitukseen osallistuneen Nova Kiinteistökehityksen toimitusjohtajan Arto Merisalon palkkajärjestelyjä epäilyttävinä.

Konkurssiin menneen yhtiön toimitusjohtaja Merisalo nosti itselleen 732 000 euron palkkion uudenvuodenaattona 2008, eli siis vain muutamaa päivää ennen yrityssaneerauksen alkamista.

Verottaja ei ole nähnyt tuosta summasta senttiäkään, sillä yritys ei saneeraustilansa vuoksi kyennyt maksamaan velkojilleen. Keskusrikospoliisin mukaan tapaukseen saattaa liittyä törkeä veropetos tai velallisen rikos.

Merisalon mukaan hän on toiminut oikein. Hän myös kiistää jyrkästi puheet mahdollisista talousrikoksista.

"Veroilmoitukset ja tilitykset on tehty, mutta on toinen asia, onko yhtiö pystynyt maksamaan niitä," hän sanoo.

Keskusrikospoliisin rikostarkastajan Markku Ranta-ahon mukaan Merisaloa voidaan epäillä veropetoksesta henkilökohtaisessa tuloverotuksessa, kirjanpitorikoksesta ja velallisen rikoksesta.

Ranta-ahon mukaan jo Merisalon ottama laina, yhtiön silloinen taloustilanne huomioon ottaen, on epäilyttävä.

"Voidaan katsoa, että hän on syyllistynyt velallisen rikokseen, jos laina on otettu ilman liiketaloudellisia perusteita ja jos häntä on uhannut konkurssi", Ranta-aho sanoo.

Yhtiön pesänhoitajan selvityksen mukaan Nova Kiinteistökehityksen konkurssi johtui törsäilevästä rahankäytöstä. Selvityksessä paljastui muun muassa, että yhtiö on järjestänyt kansanedustaja Ilkka Kanervalle (kok) hulppeat 60-vuotisjuhlat, tukenut keskustapuoluetta 100 000 eurolla, törsännyt luksusautoihin ja ulkomaanmatkoihin sekä ostanut Merisalon vuokrahuoneistoon kalusteita ja astioita 40 000 eurolla.

HS:fi 24.7.2009


 Rakennusurakkaa toivoneelta Novalta koululle yli 20 000 euron pesukoneet

Pälkäneellä sijaitsevalle Anna Tapion koululle pesukoneita lahjoittanut Nova Kiinteistökehitys olisi tahtonut mukaan koulun 4,2 miljoonan euron peruskorjaushankkeeseen, koulun rehtori Elisa Torvinen kertoo.

Yritys antoi yksityiselle sisäoppilaitokselle lahjaksi 21 013 euron arvosta pyykinpesukoneita 11. tammikuuta 2008.

Lahjoitukseen sisältyi kolme Electrolux-merkkistä pyykinpesukonetta ja yksi kuivausrumpu, jotka tulivat koulun kahteen asuntolaan.

Torvisen mukaan lahjoituksen vastaanottamisesta päätti koulua ylläpitävän säätiön hallituksen edellinen puheenjohtaja Martti Huhtamäki.

Huhtamäki on toiminut Nova Groupin Uutisnova-lehden päätoimittajana ja ollut keskustan eduskunta- ja kuntavaaliehdokkaana Helsingissä.

Hän sai vuoden 2007 eduskuntavaalikampanjaansa 7 000 euron tuen Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistykseltä (KMS), jonka suurimpia rahoittajia on Nova Group.

Lahjapesukoneista tuli koulun säätiön johdossa lopulta iso riita, Torvinen sanoo.

"Tilintarkastajat paheksuivat lahjoitusta, koska siitä ei saatu lahjakirjaa", hän kertoo.

Torvisen mukaan säätiön hallitus pyysi lahjakirjaa, mutta sitä ei ole toimitettu vieläkään. Hallituksessa istuu muun muassa KMS-tukea saanut kansanedustaja Marja Tiura (kok).

Martti Huhtamäki erosi tehtävästään pian episodin jälkeen, 5. helmikuuta 2008. Helsingin Sanomat ei tavoittanut häntä torstaina kommentoimaan asiaa.

Peruskoulun 7.–9. luokkalaisille tarkoitetussa Anna Tapion koulussa on 260 oppilasta. Oppilaat pesevät lahjapesukoneilla omia pyykkejään.

"Koneet ovat toimineet viimeisen päälle hienosti", koulun kiinteistönhoitaja Markku Motin kertoo. Jos pesukoneet vaaditaan palautettaviksi konkurssipesään, koulu luovuttaa ne mielihyvin. "Eiväthän ne ole meidän omaisuuttamme", Torvinen sanoo. Peruskorjauksensa koulu päätyi lopulta rahoittamaan lainalla ja valtiolta saamallaan tuella.

HS:fi 23.7.2009


Stora Enso aikoo sulkea lisää yksiköitä Suomessa

Stora Enso aikoo sulkea Suomessa lisää kannattamattomia yksiköitä.

Toimitusjohtaja Jouko Karvisenmukaan suunnitelmista kerrotaan tarkemmin heinä–syyskuun aikana. Yhtiö julkisti huhti–kesäkuulta raskaasti tappiollisen tuloksen.

Karvinen kertoi yhtiön osavuosikatsauksessa, että korkeat kustannukset ovat tehneet joistakin Stora Enson tehtaista Suomessa kannattamattomia. Yhtiöllä on tehtaita muun muassa Veitsiluodossa, Oulussa, Varkaudessa, Imatralla, Kotkassa ja Anjalassa.

"Konsernin Suomen ulkopuolella tekemä voitto on menetetty kolmena peräkkäisenä neljänneksenä suurelta osin tai kokonaan Suomessa. Tämän vuoksi suunnittelemme tuotannonrajoitusten lisäksi kapasiteetin pysyvää sulkemista sellaisissa liiketoiminnoissa, joissa emme usko nopeaan elpymiseen ja positiivisen tekemisen mahdollisuuteen", Karvinen sanoo tiedotteessa.

Stora Enson tulos painui ison kertaluonteisen erän vuoksi raskaasti tappiolliseksi toisella vuosineljänneksellä. Tappiota ennen veroja kertyi 371 miljoonaa euroa. Viime vuonna vastaavana aika tulos oli 30 miljoonaa euroa voitollinen.

Huhti–kesäkuun tulosta rasitti 418 miljoonan euron alaskirjaus, josta yhtiö tiedotti heinäkuun puolivälissä. Arvonalennus liittyy amerikkalaisen paperiyhtiön NewPagen osakkeisiin ja lainoihin. Stora Enso omistaa viidenneksen NewPagesta, joka osti Stora Enson Pohjois-Amerikan toiminnot vuonna 2007.

Ilman kertaeriä Stora Enson tulos ennen veroja oli huhti–kesäkuussa 47 miljoonaa euroa plussalla. Viime vuonna samaan aikaan voittoa kertyi 32 miljoonaa euroa.

Metsäjätin liikevaihto supistui 24 prosenttia viime vuodesta ja oli vajaat 2,2 miljardia euroa. Liikevoitto ilman kertaeriä ja käyvän arvon muutoksia heikkeni 49 miljoonaan euroon 94 miljoonasta eurosta. Liikevoitto parani kuitenkin ensimmäisen neljänneksen kolmesta miljoonasta eurosta.

Tappiollisesta tuloksesta huolimatta osakkeen kurssi on kääntynyt pörssissä selvään nousuun. Uutistoimisto Startelin haastatteleman Evlin analyytikon Tuomo Kangasahonmukaan Stora Enson viittaus kapasiteetin lisäsulkemiseen syksyllä oli odotettu.

"Voi olla, että Sunilan tehdas suljetaan, koska sitä ei ole integroitu paperitehtaan yhteyteen. Tällöin Stora Enson kannattavampien integroitujen tehtaiden käyttöastetta saataisiin ylöspäin", Kangasaho arvio Startelille.

Sellun tuotanto Stora Enson ja Myllykosken yhteisyrityksessä Sunilan tehtaalla saattaa päättyä. Markkinasellua tuottavan Sunilan toiminta oli koko alkuvuoden tappiollista.

Kangasahon mukaan on myös mahdollista, että Anjalassa tai Varkaudessa päädytään sulkemaan lisää koneita.

STT-HS:fi 23.7.2009


Naisen kuukausipalkka 800 euroa miehen tiliä pienempi


Suomalaismies tienaa keskimäärin 3 500 euroa kuukaudessa yksityisillä aloilla, kun naisen palkka on 2 700 euroa.

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen torstaina julkaisemasta kuukausipalkkatilastosta.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lokakuussa säännöllisen työajan ansio yksityisellä puolella oli 3 091 euroa.
Miehen keskipalkka oli 3 495 euroa ja naisen 2 667 euroa.
Lisäksi tilastoista ilmeni, että ikä vaikuttaa palkkakehitykseen huomattavasti.
Palkkatilasto kuvaa reilun 600 000 palkansaajan tietoja, joista miehiä oli noin puolet.

STT-Iltalehti.fi 23.7.2009


Vain rikkaat britit pääsevät huipputöihin

Vain rikkaista perheistä tulevat brittilapset pääsevät aikuisina parhaiten palkattuihin ja arvostettuihin ammatteihin, paljastaa tutkimus.

Britannian hallituksen tilaaman selvityksen mukaan se, minkälaiseen perheeseen sattuu syntymään, määrittää yhä enemmän ihmisen mahdollisuuksia elämässä. Vain harvat ja valitut pääsevät hyväpalkkaisiin ja arvostettuihin ammatteihin.

– Suoraan sanottuna keskiluokkaisista perheistä tulee liikaa fiksuja lapsia, jotka haluavat hankkia huippu-uran. Heillä ei kuitenkaan ole oikeita suhteita, he eivät ole käyneet "oikeaa" koulua, ehkä he eivät ole voineet opiskella yliopistossa. Tähän pitää tulla muutos, sanoi tutkimusta johtanut entinen ministeri Alan Milburn BBC:lle.

Britanniassa esimerkiksi tuomareista 75 prosenttia ja yritysten talousjohtajista 70 prosenttia on käynyt yksityistä koulua. Koko väestöstä yksityisiä kouluja käy kuitenkin vain seitsemän prosenttia

STT-KSML.fi 21.7.2009


Työttömiä oli kesäkuussa yli neljännesmiljoona

Työttömyyden kasvu näkyy ruuhkina työvoimatoimistoissa.

Työttömiä oli Suomessa kesäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 255 000, mikä oli 61 000 enemmän kuin edellisvuoden kesäkuussa. Työttömien miesten määrä lisääntyi 55 000:lla ja työttömien naisten määrä 6 000:lla.

Työttömyysaste oli kesäkuussa 9,1 prosenttia. Se oli 2,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Työssä käyviä oli kesäkuussa 2 565 000 eli 103 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Palkansaajien määrä väheni, kun taas yrittäjien määrä pysyi lähes ennallaan.

Työllisten määrä väheni suhteellisesti eniten Itä-Suomessa.

Työssä käyvien osuus 15–64-vuotiaista oli kesäkuussa 71,4 prosenttia. Työllisyysaste heikkeni siis kolmella prosenttiyksiköllä viime vuoden kesäkuusta.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi Etelä-Pohjanmaalla 46 prosenttia, Pirkanmaalla 43 prosenttia ja Varsinais-Suomessa 40 prosenttia.

Kesäkuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneita henkilökohtaisesti lomautettuja oli 28 000, mikä oli 22 000 enemmän kuin vuosi sitten.

HS:fi 21.7.2009



Suomi on Euroopan unionin kolmanneksi kallein maa

Suomi on Euroopan unionin kolmanneksi kallein maa, selviää Eurostatin torstaina julkaisemista tilastoista. Suomessa maksettiin viime vuonna kulutustuotteista ja palveluista 25 prosenttia enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Tilastoissa on vertailtu muun muassa ruoan, alkoholituotteiden, vaatteiden ja kodinelektroniikan hintoja.

Suomen edelle vertailussa yltävät ainoastaan Tanska ja Irlanti. Häntäpäässä taas ovat Bulgaria, Romania, Liettua ja Puola. Bulgariassa hintataso yltää vain puoleen 27 EU-maan keskiarvosta.

Yhdessä kategoriassa
, vaatteissa, Suomi on peräti vertailun kallein maa. Myös elintarvikkeissa, ravintola- ja hotellipalveluissa sekä alkoholituotteissa Suomi yltää kolmen kalleimman EU-maan joukkoon.

Alkoholi- ja tupakkatuotteissa selvä ykkönen on Irlanti, jossa näistä tuotteista maksetaan 84 prosenttia EU-maiden keskiarvoa enemmän. Suomi yltää kolmanneksi 37 prosenttia keskiarvoa kalliimpana.

HS:fi 16.7.2008


MEPEILLÄ HURJAT TULOT

Suomen euroedustajat voivat tienata tästä päivästä lähtien 18 000 euroa kuukaudessa, kertoo Kauppalehti.

Meppien palkkauksessa puhaltavat nyt uudet tuulet. Tästä päivästä lähtien kaikki mepit, maasta riippumatta, saavat samaa palkkaa.

Kauppalehden mukaan suomalaismepit voivat ansaitakin nyt 18 000 euroa kuukaudessa. Päästäkseen käsiksi näihin huipputuloihin euroedustajan tulee pitää kotipaikkaa maakunnassa ja osallistua tunnollisesti kokouksiin.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mepin tulee istua jokaisessa Euroopan parlamentin virallisessa kokouksessa. Lisäksi mepin pitää lentää aina viikonloppuisin Suomeen katsomaan perhettään.

Summa koostuu palkasta, toimistokulujen korvauksesta, matkojen etäisyys- ja aikakorvauksesta sekä päivärahoista, lehti luettelee.

- Parasta on, että kaikki mepit saavat uudella kaudella saman palkan. Riippuu toki näkökulmasta, onko nettotulojen lasku hyvä vai huono asia, toteaa suomalaismeppi Satu Hassi (vihr) Kauppalehdelle.

Kiinteät korvaukset historiaan

Myös meppien avustajien palkkaus muuttuu: heistä tulee uuden järjestelmän mukaan määräaikaisia EU-virkamiehiä, joiden palkan maksaa parlamentti.

- Mahdollisuus väärinkäytöksiin ja kuittisota vähenevät. Nyt mepit eivät voi enää maksaa 17 500 euron palkkiota suoraan perheenjäsenelleen tai firmalleen, Hassi kiittelee päätöstä lehdessä.

Lisäksi kiinteät kulukorvauksen jäävät muutoksen myötä historiaan. Lehden mukaan tämä tarkoittaa suomalaismepeille noin 30 prosentin leikkausta kokonaistuloihin.

Uusien sääntöjen mukaan matkat korvataan vain todellisten kulujen mukaan.

IL 1.7.2009



Tietoyhtiö Relacom irtisanoo 430 työntekijää

Tietoliikennepalveluyritys Relacom Finland aloittaa yt-neuvottelut noin 430 työntekijän vähentämiseksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Neuvottelut koskevat yhtiön koko henkilöstöä.

"Verkkoliiketoiminnan markkinatilanne jatkuu kireänä, ja kilpailu on kovaa", yhtiö selittää tiedotteessa.

Parantaakseen asemiaan Relacom Finlandin rakennetta uudistetaan ja "tehostetaan" samalla toimintaa.

Yt-neuvottelujen arvoidaan päättyvän jo elokuussa.

Relacom on maailmanlaajuinen
tietoliikennepalvelujen toimittaja, jolla on yli 16 000 työntekijää 17 eri maassa.

Yhtiön asiakkaat ovat operaattoreita, järjestelmätoimittajia, yrityksiä ja kotitalouksia. Relacomin pääkonttori on Tukholmassa. Suomessa yhtiön palveluksessa työskentelee 1 300 ihmistä.

HS:fi 1.7.2009


Työttömiä jo yli 300 000

Työttömyysaste oli toukokuussa 10,9 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 8,8 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan työttömien määrä toukokuussa oli 304 000. Kasvua työttömien määrässä oli viime vuodesta lähes 60 000. Työllisiä oli noin 2,5 miljoonaa.

Työttömyysaste oli matalin Etelä-Suomen läänissä, jossa se oli 9,1 prosenttia. Lapin läänissä työttömyysaste oli korkein, 19,1 prosen

STT-KSML:fi  23.6.2009



Kansanedustajille tuhansien eurojen lisäpalkkiot hallintoneuvostoista

Yli sata kansanedustajaa kuittaa tuhansia euroja palkkansa päälle hallintoneuvostoista, kertoo Aamulehti. Lehden mukaan kokouksia on useimmiten 4-5 vuodessa, ja palkkiota edustaja saa roolista riippuen vuodessa noin 7 000 eurosta 14 000:een euroon.

Valtionyhtiöiden hallintoneuvostoilla on käytännössä hyvin vähän valtaa eikä juuri lainkaan vastuuta. Kokouksissa keskustellaan muun muassa yhtiön strategiasta ja kuunnellaan yhtiön johtajia.

Hallitusammattilaiset-yhdistyksen pääsihteerin Olli V. Virtasen mukaan hallintoneuvostot ovat täysin turhia.

STT-HS:fi 22.6.2009


Valtra voi vähentää jopa yli 200 henkeä 

Traktoreita valmistava Valtra aloittaa Äänekosken Suolahdessa yhteistoimintaneuvottelut enintään 225 henkilön vähentämiseksi. Yhtiö työllistää Suolahdessa tuotekehityshenkilöstö mukaan luettuna liki 900 henkilöä.

Amerikkalaiseen Agco-maatalouskonserniin kuuluva Valtra tiedotti yt-neuvotteluiden käynnistämisestä henkilöstölleen tiistaina iltapäivällä. Toimitusjohtaja Jari Rautjärven mukaan neuvottelut koskevat koko henkilöstöä eli noin noin tuhatta Suomessa työskentelevää valtralaista.

Edellisten, toukokuussa päättyneiden yt-neuvotteluiden tuloksena Valtra kertoi vähentävänsä 48 henkilöä tämän vuoden aikana. Kun uudet vähennykset ovat tarpeen näiden lisäksi, yhtiön henkilöstömäärä supistuu tänä vuonna lähes kolmanneksella eli yli 270 henkilöllä. Myös uudet irtisanomiset on tarkoitus toteuttaa tämän vuoden aikana.

Traktoreiden kysyntä on alkuvuoden aikana pudonnut vientimaissa jyrkästi.

KS.fi 16.6.2009


Vanhanen myönsi tavanneensa keskustan suurtukijat ennen vaaleja

Pääministeri Matti Vanhanen myöntää tavanneensa keskustaa vuoden 2007 eduskuntavaaleissa avokätisesti rahoittaneen Nova-yhtymän johdon virka-asunnossaan kesärannassa vaalien alla tammikuussa.

Vanhanen myönsi tapaamisen maanantaina keskustan julkistaessa yksityiskohtia vuoden 2007 vaalituestaan. Aiemmin Vanhanen on ollut niukkasanainen roolistaan tukirahojen järjestelyissä.

Pääministeri on tähän asti korostanut, että hän ei ole ollut aktiivinen tukien hankinnassa. Kesärannan tapaaminen oli eiliseen asti tuntematon myös keskustaväelle.

Nova Groupin motiivina tuen jakamisessa oli pitää keskusta Suomen suurimpana puolueena. Nova Group -johtaja Arto Merisalon mukaan ryhmä halusi Vanhasen jatkavan pääministerinä.

Kesärannan tapaaminen järjestettiin yrittäjien pyynnöstä. Vanhanen muisteli eilen, että puolueelle luvattiin noin 200 000 euron tuet.

Vanhasen mukaan hän ja puoluesihteeri Jarmo Korhonen sopivat Kuntien eläkevakuutuksen toimitusjohtajan Markku Kauppisen (kesk) ja Nova Groupista tututuksi tulleiden Merisalon ja Tapani Yli-Saunamäen kanssa rahallisesta tuesta puolueelle Kesärannan tapaamisessa.

"Kertoivat pyrkivänsä keräämään 200000 euroa", Vanhanen sanoi puhelimitse Islannista maanantaina.

Hänen mukaansa "se oli tilaisuus, jossa yrittäjät halusivat kertoa tuestaan ja siitä, millä tavalla sitä annettaisiin".

Vanhanen vaikutti puhelimessa varsin kiusaantuneelta kommentoidessaan puolueensa rahoitusta. Vielä perjantaina hän sanoi, ettei puolue voi kertoa tukijoidensa nimiä yksipuolisesti. Mielipide muuttui lauantaina keskustan työvaliokunnassa.

Keskusta avasi maanantaina vaalirahoitustaan yli 5 000 euron pottien osalta. Nova Groupin ohella puolueen suurrahoittaja oli myös teollisuutta edustavan TT:n säätiö.
Muut suuret puolueet, kokoomus ja Sdp, ovat kieltäytyneet paljastamasta saamiensa tukien yksityiskohtia.

HS.fi 16.6.2009



Söderman: Poliisin tulisi tutkia keskustan ja Nova Groupin yhteydet

Kansanedustaja Jacob Söderman (sd) vaatii Hufvudstadsbladetissa, että poliisi tutkii, onko keskustan ja Nova Groupin yhteyksissä kyse korruptiosta. Euroopan oikeusasiamiehenä työskennelleen Södermanin mukaan koko järjestely on merkillinen.

Södermanin mukaan Suomella pitäisi olla korruption tutkintaan keskittyvä oma viranomainen.

"Me olemme uskotelleet itsellemme, että olemme täällä kunniallisia, mutta viime aikoina on ollut useita tapauksia, jotka antavat toisenlaisen kuvan", Söderman jyrisee.

HS.fi 16.6.2009



Keskusta on saanut jättirahoitusta elinkeinoelämältä

Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen julkisti maanantai-iltana kaikki hänen kautensa aikana hankitut vaalituet.

Keskustalle vaalitukea ovat viime vuosina jakaneet lähinnä kiinteistöpalvelukonserni Nova Group, Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton säätiö sekä kohuliikemiehet Kyösti Kakkonen ja Toivo Sukari.

Yhteensä keskusta on saanut varainhankintansa kautta viimeisen kolmen vuoden aikana vaalitukea noin kaksi miljoonaa euroa

Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen julkisti keskustan koko hänen puoluesihteerikaudellaan hankkimat yli 5 000 euron vaalituet maanantai-iltana.

Nova-konsernin sekä Sukarin ja Kakkosen osuus on ollut jo enemmän tai vähemmän tiedossa. Uutta oli Etelärannan työnantajalinnakkeen osuus. TT-säätiö on antanut keskustalle vuonna 2007 peräti 100 000 euroa.

Korhonen selvitti, että keskustan varainhankintayhdistys Menestyvä Suomi ry perustettiin Etelärannan vaatimuksesta. TT-säätiö suostui antamaan tukea vain yhdistyksen kautta, ei suoraan puolueelle. Yhteyshenkilönä oli säätiön asiamies Johannes Koroma.

Nova Groupin ja Nova Kiinteistökehitys Oy:n, Maskun Kalustetalo Oy:n, Suomen Liikekiinteistöt SKL Oy:n sekä Joensuun Kauppa ja Kone Oy:n edustajat ilmoittivat puolestaan vuoden 2007 alussa haluavansa tukea keskustaa turvatakseen puolueen jatkamisen hallitusvastuussa.

Nova-konsernin taustalta löytyvät liukasliikkeiset bisnesmiehet Tapani Yli-Saunamäki ja Arto Merisalo ja Suomen Liikekiinteistöjen ja Joensuun Kauppa ja Kone Oy:n takaa Kyösti Kakkonen. Maskun Kalustetalo kuuluu Toivo Sukarin liikeimperiumiin.

"He eivät ole vaatineet mitään vastapalveluja ja mitään vastinetta", Korhonen painotti. Yrittäjien vaali-innostuksen taustalla oli puoluesihteerin mukaan SAK:n kuulu tv-mainos, jossa näyttelijä Oiva Lohtander esitti öykkärikapitalistia.

STT:n illalla Islannista tavoittama keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen sanoi olleensa tietoinen saadun vaalituen suuruusluokista. Eurolleen täsmällisiä summia hän ei ole tiennyt.

Vanhanen sanoi myös keskustelleensa ennen TT-säätiöltä saadun tuen vastaanottamista säätiön edustajan kanssa. Yrittäjien vaalituen vastaanottokin tapahtui Vanhasen tieten ja siunauksella. "He ottivat yhteyttä puoluetoimistoon ja tapaaminen järjestettiin."

Pääministeri toivoi, että muutkin puolueet omaksuvat keskustan nyt ottaman linjan kaikkien yli 5 000 euron suuruisten tukierien julkistamisesta.

Korhonen sanoi, että keskusta tulee ajamaan asiaa viimeiseen asti työtään edelleen jatkavassa vaalirahoitustoimikunnassa.

STT-HS:fi 15.6.2006


Paha olo ja uupumus lisääntyvät työpaikoilla

Mielen järkkyminen on edelleen vaikea asia suomalaisessa työelämässä. Vaikka jopa neljännes suomalaisista kärsii elämänsä aikana eriasteisista mielenterveyden häiriöistä ja vaikka työllä on usein selkeä osuus psyykkisen sairauden synnyssä, työpaikoilla aiheesta ei juuri puhuta.

Moni haluaisi palata töihin, mutta pitkän sairausloman jälkeen se on kaikkea muuta kuin helppoa. Mielenterveyden keskusliiton ja mielenterveysseura Helmin teettämään kyselyyn vastanneista sadoista potilaista kolmannes halusi salata sairautensa työpaikalla. Usein tieto kuitenkin leviää ja sairastuneen selän takana kuiskutellaan. Syrjintäkään ei ole tavatonta: viidennes kyselyyn vastanneista kertoi työnantajan pyrkineen hänestä aktiivisesti eroon.

Mielenterveyden häiriöiden määrä ei ole lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmeninä. Luvut ovat kuitenkin isoja. Tutkimusten mukaan peräti neljännes suomalaisista – 1,3 miljoonaa ihmistä – kärsii jossain elämänsä vaiheessa erilaisista psyykkisistä oireista, kuten masennuksesta tai ahdistuksesta, ja 15–20 prosentilla väestöstä on todettu jokin mielenterveyden häiriö. Psyykenlääkkeitä käyttää kaikkiaan 700 000 suomalaista, ja vakava krooninen masennus on 240 000 suomalaisella.

Viime vuonna peräti 2 000 alle 35-vuotiasta putosi kokonaan työelämän ulkopuolelle; työkyvyttömyyseläkepäätösten suurin yksittäinen syy oli mielenterveyden häiriö.

Vaikka taudit sinänsä eivät ole lisääntyneet, ongelmat työpaikoilla ovat mutkistuneet. Lievästikään masentuneet eivät enää selviydy työstään. Monen psyykkisen oireilun taustalla on huonosti organisoitu tai yksinkertaisesti liika työ. Työelämän vaatimukset ovat yhä kovemmat, ja moni yrittää selviytyä äärirajoille saakka. Jos työpaikan henki on huono, kuormitus kasvaa ja seurauksena voi olla vakava uupumus.

Yli puolet kyselyyn vastanneista työterveyslääkäreistä arveli, että vastaanotolle tulleista potilaista vähintään joka viidennellä on mielenterveysongelmia ja apua haetaan vasta, kun oireet ovat sietämättömiä. Vakavaan masennukseen sairastuneista 70 prosenttia ilmoitti sairautensa syyksi työuupumuksen. Muutokset työelämässä ja jatkuva epävarmuus työn säilymisestä lisäävät paineita entisestään. Siksi ongelmista ei uskalleta puhua.

Psyykkisistä oireista johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet viime vuosina. Moni pysyisi kuitenkin kyydissä, jos ongelmiin puututtaisiin ajoissa. Lievätkin oireet pitäisi tuoda julki ja tunnistaa työpaikoilla. Avainasemassa on työterveyshuolto. Työterveyshoitaja voisi olla niin sanottu matalan kynnyksen ihminen, jonka luo voisi mennä vaikka vain juttelemaan. Lisäksi tarvitaan herkkyyttä ja rohkeutta puuttua asiaan, jotta potilas saataisiin asianmukaiseen hoitoon jo varhaisessa vaiheessa.

Työyhteisön tuki ja hoitovastuun pysyminen työterveyshuollossa helpottavat työhön paluuta. Sen sijaan pitkä sairausloma voi olla jopa karhunpalvelus, joka pudottaa ihmisen kelkasta, vaikka työhaluja ja -kykyjä olisikin.

Työpaikka ei tietenkään ole mikään avohoito-osasto, mutta joustavuus ja suvaitsevaisuus auttaisivat monia palaamaan takaisin työelämään. Sydäninfarktipotilaallekin järjestetään aluksi kevyttä työtä. Se auttaisi myös mielenterveyskuntoutujaa. Mielenterveyden sairauksia ei pidä mystifioida, sillä mitä enemmän niistä aletaan puhua normaaleina sairauksina, sitä helpommin ongelmiin voidaan tarttua – myös työpaikoilla.

HS:fi 15.6.2009



Valtionyhtiöiden johtajien palkkiot nousivat 10 prosenttia

Valtionyhtiöiden johtajien palkat nousivat viime vuonna selvästi tavallista palkansaajaa nopeammin. Vielä enemmän valtionyhtiöiden johto hyötyi suhteessa suurten pörssiyhtiöiden johtajiin, joiden palkat laskivat viime vuonna.

Valtion kokonaan tai osittain omistamien yritysten toimitusjohtajat saivat palkkoihin ja palkkioihinsa keskimäärin 10,6 prosentin korotukset viime vuonna. Tavallinen työntekijä joutui viime vuonna tyytymään puolet pienempään eli 5,1 prosentin palkan ja palkkioiden nousuun.

Helsingin Sanomat selvitti valtion omistamien ja pörssin ulkopuolella olevien valtionyhtiöiden johdon palkkakehitystä viime vuonna. Mukana oli kaikkiaan 25 yhtiötä, joiden toimitusjohtajat olivat töissä sekä 2007 että 2008. Heistä vain kolmen palkka aleni ja 22:n korvaus nousi.

Vertailussa olivat kiinteät palkat ja bonukset, joita maksettiin viime vuonna edellisen vuoden suoritusten perusteella. Osakesidonnaisia palkkioita ei tällä joukolla ollut, sillä pörssilistattuja valtionyhtiöitä ei otettu mukaan vertailuun.

Palkkanousu kiihtyi viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2007 palkat ja palkkiot nousivat valtio-omisteisten yhtiöiden johtajistossa pari prosenttiyksikköä vähemmän eli 8,3 prosenttia. Tuolloin tavallisen palkansaajan palkat, palkkiot ja luontaisedut nousivat 3,3 prosenttia.

Valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajat pärjäsivät palkkakehityksessä hyvin myös pörssilistattujen yhtiöiden toimitusjohtajiin verrattuna. Isojen pörssilistattujen yritysten johtajien palkat ja palkkiot nimittäin alenivat viime vuonna noin kymmenen prosenttia. Taantuma näyttää siis heijastuvan nopeammin pörssilistattujen yritysten johdon palkkakehitykseen.

Näin siitä huolimatta, että myöskään pörssiyhtiöiden johtajien palkkavertailussa ei otettu huomioon osakesidonnaisia palkkioita, vaan ainoastaan tavanomaiset bonukset.

HS:fi 15.6.2009



Sairastuminen ajaa matalan perusturvan myötä köyhyyteen

Perusturvan taso on nykyisin niin matala, että sairastuminen voi johtaa köyhyyteen. Sairas köyhyys -tutkimus kertoo, että heikoimmassa asemassa olevat ihmiset eivät saa riittävästi terveyspalveluja.

Diakoniatyöntekijöihin otetaan yhteyttä lähes yhtä usein sairauden kuin taloudellisen ahdingon takia. Apua tarvitaan, koska toimeentulotuki ei korvaa kaikkia sairaudesta aiheutuvia menoja. Turvaverkoista voi pudota myös sen vuoksi, että Kelan etuuksia ei osata hakea monimutkaisen etuusjärjestelmän vuoksi.

Diakonian asiakkaina on erityisesti mielenterveyden häiriöistä kärsiviä ihmisiä, eläkeläisiä, sairastuneita opiskelijoita, pätkä- ja silpputyöläisiä, aloittelevia yrittäjiä, sairauden tai vammautumisen takia uudelleen koulutettavia sekä pitkäaikaistyöttömiä. Myös perheenjäsenen sairastuminen voi olla syy avun hakemiseen.

Tutkimus on tehty Diakonia-ammattikorkeakoulun, Kirkkohallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä.

STT-HS:fi 12.6.2009


 

Viime vuonna tapettiin 76 ay-aktiivia

Työntekijöiden oikeuksia on pyritty rajoittamaan ympäri maailmaa talouskriisiin vedoten, ilmenee ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUC:n keskiviikkona julkistettu raportti. Ammattiyhdistysoikeuksien loukkaukset ovat lisääntyneet myös Euroopassa.

Raportin mukaan työntekijät ovat joutuneet vaikeuksiin etenkin maissa, joissa ay-liikkeen asema on ollut ennestäänkin heikko. Viime vuonna ay-toiminnan perusteella pidätettiin Euroopassa lähes 50 työntekijää, joista valtaosa Venäjällä ja Valko-Venäjällä.

Lakko-oikeutta kiristettiin esimerkiksi Ranskassa ja Belgiassa. Myös ay-aktiivien irtisanomiset lisääntyivät. Turkissa työpaikkansa menetti ay-toiminnan vuoksi peräti 2 000 henkeä, mutta ilmiötä tavattiin myös Georgiassa, Venäjällä, Ukrainassa ja Isossa-Britanniassa.

"Maailman mitassa Eurooppa on ongelmista huolimatta myönteinen poikkeus", SAK:n kansainvälisen osaston johtaja Marjaana Valkonen huomauttaa.

ITUC:n raportin mukaan viime vuonna tapettiin 76 ay-aktiivia, joista 49 Kolumbiassa. Monessa maassa hallitus oli sekaantunut vainoon suoraan tai välillisesti.

Esimerkiksi Zimbabwessa ay-aktiivien kiduttaminen ja pidätykset jatkuivat edelleen. Viime vuonna kansainvälinen työjärjestö ILO asetti tutkimuskomission selvittämään ay-oikeuksien loukkauksia.

Kaikki EU-maat ovat ratifioineet ILO:n järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevat sopimukset sekä muut työelämän perusoikeuksien yleissopimukset.

ITUC on ay-liikkeen maailmanjärjestö, johon kuuluu 312 ammattijärjestöä 157 eri maasta. Suomessa ITUC:n jäseniä ovat SAK, STTK ja Akava.

HS.fi 10.6.2009


Työpaikan ristiriitoja paetaan sairauslomalle

Asiantuntijat uskovat, että jopa viidennes sairauspoissaoloista voi johtua muusta syystä kuin sairaudesta.

Esimerkiksi työpaikan ristiriidat ajavat ihmisiä usein sairauslomille.

Noin joka toinen suomalainen on vuosittain vähintään kerran vuodessa sairauslomalla. Tämä on enemmän kuin missään muualla Euroopassa.

Valtaosa masennuksen takia sairauslomalla olevista on sitä mieltä, että sairausloma olisi voitu ehkäistä työpaikan toimilla.

Tietoja on koottu tuoreeseen Työpaikan sairauspoissaolojen hallinta -kirjaan.

STT-HS.fi 10.6.2009


TEO:n nettisivut maksoivat 220 000 euroa

Valtiontalouden tarkastusvirasto arvostelee Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) tietotekniikan hankintoja kovin sanoin. Osa hankinnoista on viraston mukaan tehty vastoin hankintalakeja.

TEO sai esimerkiksi konsulttiyritys Accenturelta eri projekteista vuosina 2006–2008 yhteensä 727 000 euron laskut. Tähän sisältyi muun muassa verkkosivuremontti, jonka hinta oli noin 220 000 euroa.

"Yleensä sivut maksavat korkeintaan kymmenen prosenttia tästä", sanoo tarkastusviraston johtavan tuloksellisuustarkastajan Tomi Voutilainen.

Sivuja ei kilpailutettu. TEO:n mielestä ne sai hankkia osana konsulttisopimusta, viraston mielestä ei.

Kallis järjestelmä oli viraston mukaan niin hankala, että sisällön sivuille osasivat syöttää vain konsultit, eivät TEO:n työntekijät. Konsultit myös järjestivät TEO:n ylimmälle johdolle kahden päivän työpajan, joka maksoi 21 590 euroa.

"Näyttää siltä, että konsulttikustannuksissa markat ovat muuttuneet euroiksi", Voutilainen sanoo.

Tarkastuskertomuksessa arvostellaan etenkin TEO:n tekemiä pitkiä it-palvelusopimuksia.

TEO teki tarkastusviraston mukaan satojen tuhansien eurojen sopimuksia terveydenhuollon rekistereiden ylläpidosta ilman kilpailutusta.

TEO:sta tuli vuodenvaihteessa osa uutta sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoa Valviraa. Valvira myöntää, että hankinnoissa on tehty virheitä.

HS:fi 10.6.2009



Joka kymmenes vanhus syö sopimattomia lääkkeitä

Useat vanhukset syövät lääkkeitä, joiden yhteisvaikutus voi olla vaarallinen.

Vanhusten lääkehuoltoon perehtynyt professori suomii kovin sanoin vanhusten lääkehoitoa. Professori Marja Airaksinen sanoo, että jo vuosia tiedossa olleita ongelmia ei ole korjattu.
Ainakin joka kymmenes vanhus käyttää vanhuksille sopimattomia lääkkeitä. Käytössä saattaa
esimerkiksi olla useita psyykenlääkkeitä, joista osaa syödään turhaan.

Tarpeettomat psyykenlääkkeet aiheuttavat vanhuksille sekavuutta ja huimausta. Airaksinen toteaa, että osa kaatuu pahasti niiden takia ja joutuu loppuiäkseen vuodepotilaaksi. Osalla on myös useita saman lääkeryhmän valmisteita turhaan.

Airaksisen mukaan vanhuksille myös määrätään toisinaan valmisteita, jotka eivät sovi yhteen ja joiden yhteisvaikutus voi olla vaarallinen.

Erityiskoulutetut farmaseutit ja proviisorit selvittävät yhdessä hoitavan lääkärin kanssa vanhuksen kaikki lääkkeet ja tunnistavat yhteensopimattomat tai turhat lääkkeet. Asiantuntijoita työskentelee sekä avohoidossa että laitoksissa.

Suomessa on nyt 120 lääkehoidon kokonaisarviointiin erityiskoulutettua proviisoria ja farmaseuttia. Heitä valmistunee vuosittain noin 40 lisää.

STT-HS:fi 9.6.2009



Hyksin syömishäiriöyksikkö sai taas huomautuksen oikeusasiamieheltä

Hyksin syömishäiriöyksikkö on saanut huomautuksen oikeusasiamies Riitta-Leena Pauniolta. Helsingin yliopistollinen keskussairaala (Hyks) on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä, jolle huomautus annettiin.

Hus ei pystynyt järjestämään 20-vuotiaalle nuorelle pääsyä syömishäiriöyksikköön hoitotakuun velvoittamassa ajassa. Hoitotakuu on aikuisilla kuusi kuukautta. Nuori alkoi jonottaa pääsyä syömishäiriöyksikköön syyskuussa 2007, ja hän pääsi hoitoon huhtikuussa 2008. Jonotusaikaa kertyi seitsemän kuukautta.

Oikeusasiamies katsoi, että Hus toimi lainvastaisesti ja laiminlöi lakisääteisen velvollisuutensa.

Syömishäiriöyksikkö on ollut oikeusasiamiehen hampaissa myös aikaisemmin. Syksyllä 2007 klinikka sai huomautuksen samanlaisesta tapauksesta, jossa potilas oli joutunut odottamaan syömishäiriöklinikalle pääsyä liian pitkään. Oikeusasiamies korosti tuolloin, että hoitotakuun tulee toteutua myös psykiatrian erikoisalalla. Oikeusasiamies patisti Husia ryhtymään toimiin lainvastaisen tilanteen korjaamiseksi.

Syömishäiriöyksikköön palkattiin tuolloin joukko lääkäreitä purkamaan jonoja. Viime kesänä jonot saatiin puretuiksi, kertoo syömishäiriöyksikön apulaisylilääkäri Jaana Suokas.

”Nykyään meille pääsee ensikäynnille kuukauden kuluessa”, Suokas vakuuttaa.

Syömishäiriöyksikkö toimi aikaisemmin Helsingin Lapinlahdessa. Vuoden vaihteessa se siirtyi Hyksin psykiatriakeskukseen, entisen Hesperian sairaalan tiloihin Töölöön.

Oikeusasiamies otti tiistaina lähettämässään tiedotteessa kantaa myös siihen, että säännöksiä nuorten mielenterveyspalveluista tulisi heti täsmentää. Nyt nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuus riippuu hänen mukaansa liikaa siitä, missä päin Suomea nuoret asuvat.

Ongelmana on Paunion mukaan se, että nuoruuden ikäraja on erilainen eri sairaanhoitopiireissä.

Joissain päin Suomea 18–22-vuotiaat nuoret luetaan jo aikuispsykiatrian piiriin, jolloin hoitoon on päästävä hoitotakuun mukaan kuudessa kuukaudessa. Sairaanhoitopiirien ylilääkärit suosittavat, että alle 23-vuotiaiden tulisi päästä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kolmen kuukauden kuluessa riippumatta asuinpaikastaan.

HS:fi 9.6.2009



Toimeentulotukea hakevien joukko kasvaa

Toimeentulotukea tarvitsevien määrä jatkaa kasvuaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa asiakkaiden määrä on lisääntynyt alkuvuonna peräti toistakymmentä prosenttia. Jonojen odotetaan kasvavan edelleen.

Maailmantalouden sakkaus ja yritysten tilauskirjojen tyhjeneminen ajaa entistä usemman ihmisen toimeentulotukijonoon. Pelkästään Helsingissä toimeentulotuen varassa elää tällä hetkellä noin 32 000 ihmistä. Lisäystä viime vuoteen on lähes 4 000.

Kokonaan uusia toimeentulotukiasiakkaita on peräti puolet. Helsingin sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen sanoo, ettei varsinaiselle sosiaalityölle jää aikaa hakemuspinojen kasvaessa.

- Tämä on suuri huolenaihe, sillä viime laman aikana tehtiin juuri tämä virhe, että tappotahdilla tehtiin toimeentulotukipäätöksiä ja varsinainen ihmisten tukeminen jäi tekemättä.

Sosiaalitoimistoissa sama henkilöstömäärä

Vaikka asiakasmäärät ovat lisääntyneet huomattavasti alkuvuoden aikana, toimivat Helsingin sosiaalitoimistot edelleen nousukauden miehityksellä. Tilanteeseen ei ole odotettavissa helpotusta, sillä sosiaalitoimen asiakasmäärät tulevat lisääntymään entisestään kesän edetessä.

- Kesästä odotamme ennätysvilkasta. Vielä on tulossa opiskelijoita, jotka eivät saa kesätyöpaikkaa. Lisäksi vastavalmistuneet opiskelijat eivät työllisty kuten aikaisemmin. Pelkäämme tässä mielessä todella ruuhkaa, Palviainen kertoo.

Jonot kasvavat kaikkialla

Pääkaupunkiseudun suuriin kaupunkeihin tehty kyselykierros paljastaa, että toimeentulotukijonot kasvavat nyt kaikkialla. Esimerkiksi Espoossa toimeentulotuen hakijoita on noin 25 prosenttia viime vuotta enemmän. Myös Espoossa uusia asiakkaita on liki puolet. Tämä yhdistettynä niukkaan rahoitukseen tuottaa lopulta vaikean ongelman.

- Odotettavissa on jotain samankaltaista kuin viime laman aikana, eli pysyvä toimeentulotukiasiakkuus, joka johtaa sitten ylipäätään vieraantumiseen yhteiskunnan normaalielämästä, Palviainen ennustaa.

YLE Uutiset  9.6.2009


Oikeisto vahvistui Euroopassa
Keskusta-oikeisto on vahvistunut EU-vaaleissa vasemmiston kustannuksella. Konservatiivit saavat ennusteen mukaan yli kolmanneksen parlamentin paikoista ja kasvattavat etumatkaansa sosiaalidemokraatteihin. Suosiotaan kasvattivat myös vihreät. Äänestysvilkkaus EU-vaaleissa putosi vieläkin alemmaksi kuin viisi vuotta sitten.

Konservatiivit ovat saamassa 267 EU-parlamentin 736 paikasta. Toiseksi suurin ryhmä sosiaalidemokraatit saanevat 159 paikkaa.

Väistyvä europarlamentti on uutta suurempi, 785-paikkainen. Sen konservatiiviryhmässä on 288 edustajaa. Sosiaalidemokraattien ryhmä on nyt 217-henkinen, joten se on supistumassa voimakkaammin kuin parlamentin pieneneminen edellyttäisi.

Kolmanneksi suurimpana ryhmänä säilyy ennusteen mukaan liberaalit. He ovat saamassa 81 paikkaa, kun heillä nykyparlamentissa on sata edustajaa.

Vihreät ovat puolestaan nostamassa paikkamääräänsä parlamentin supistumisesta huolimatta. Vihreille on luvassa 54 paikkaa, kun heillä nykyisin on 43 europarlamentaarikkoa.

Yhtyneen vasemmiston paikkamäärä putoaa ennusteen mukaan 41:stä 35:een ja Kansakuntien Euroopan 44:stä 35:een. Itsenäisyys/demokratia-ryhmä saanee 18 paikkaa nykyisen 22:n sijaan.

88 paikkaa on menossa sitoutumattomille ja muille on tulossa 88 paikkaa.

Äänestysinto hiipui

TNS-Opinionin mukaan uurnille vaivautui vain 43 prosenttia äänioikeutetuista. Jo edellisissä vaaleissa äänestysprosentti oli ennätysalhainen, 45,5.

Europarlamentin ensimmäisissä vaaleissa vuonna 1979 äänesti 63 prosenttia tuolloisten jäsenmaiden täysi-ikäisistä kansalaisista. Sen jälkeen vaali-into on laskenut laskemistaan. Vuonna 1999 äänestysprosentti painui ensi kerran alle 50:een.

DPA, AP, Reuters – yle uutiset 8.6.2009


Yli 30 miljoonaa yhdysvaltalaista elää ruokakupongeilla

Valtion ruoka-avun varassa elävien määrä kasvaa Yhdysvalloissa taantuman myötä nopeasti. Tilastojen mukaan noin joka yhdeksäs yhdysvaltalainen eli runsaat 33 miljoonaa ihmistä käyttää elintarvikekuponkeja ruuan ostamiseen.

Määrä nousi helmikuusta maaliskuuhun yli puolella miljoonalla. Luku on nyt kaikkien aikojen suurin.

Kongressi on myöntänyt ruokakuponkiohjelmalle kuluvana budjettivuonna noin 54 miljardia dollaria, kun edeltävänä vuonna summa oli 39 miljardia.

Keskimääräinen kuukausittainen ruoka-avustuksen määrä ihmistä kohti on 113 dollaria.

STT–Reuters -HS.fi 4.6.2009


Itellassa 231 henkilön työt loppuvat

Suomen Postina aiemmin tunnetun Itellan huhtikuussa alkaneet yt-neuvottelut on saatu pääosin päätökseen.

Neuvottelujen lopputuloksena yhteensä 231 henkilön nykyinen työ loppuu. Lisäksi 29 henkilön kohdalla päädyttiin eläkeratkaisuun.

Toimintaa tehostamalla Itella kertoo varautuvansa postialalla käynnissä olevaan rakennemuutokseen ja reagoivansa suhdannekehityksen vaikutuksiin.

Itellan mukaan vähennykset ovat ennakoitua pienemmät. Neuvottelujen alussa alustavaksi vähennysmääräksi arvioitiin nyt päättyneissä yt-neuvotteluissa 317. Rovaniemen ja Kajaanin osalta neuvottelut jatkuvat elokuuhun.

Itella-konsernin palveluksessa on Suomessa 23 500 henkilöä.

STT-KSML.fi 1.6.2009



Amnesty: Talouskriisi jättänyt ihmisoikeudet varjoonsa

Maailmanlaajuinen taloustaantuma on johtanut uusiin ihmisoikeusloukkauksiin ja vienyt huomiota pois niiden ratkaisemisesta, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International uusimmassa vuosiraportissaan. Siinä käsitellään viimevuotisia ihmisoikeusloukkauksia ja 157 maan ihmisoikeustilannetta.

– Ihmisoikeuksia on jo kauan poljettu kansallisen turvallisuuden nimissä. Nyt loukkaukset unohdetaan maailmantalouden elvyttämisen nimissä, ruotii Amnestyn Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson perusteluja ihmisoikeuksien laiminlyönnille.

Miljoonat ihmiset kärsivät paitsi ruuan, puhtaan veden, työpaikkojen, maan ja asumusten puutteesta, niin myös turvattomuudesta, syrjinnästä, kasvavasta epätasa-arvosta, muukalaisvihasta, rasismista, väkivallasta ja sorrosta, Amnesty raportoi.

Suomea Amnesty arvostelee alaikäisten turvapaikanhakijoiden säilöönotosta ja kiinnittää huomiota turvapaikanhakijoiden palauttamiseen.

Suomen hallitus ei Amnestyn mukaan tee riittävästi estääkseen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

KSML.fi 28.5.2009


Tieto irtisanoo 220 työntekijää

IT-palveluyhtiö Tieto irtisanoo Suomessa yt-neuvottelujen seurauksena 220 henkilöä.

Nämä henkilöt työskentelevät pääosin pääkaupunkiseudulla, mutta irtisanomisia tehdään myös muualla Suomessa.

Lisäksi yhtiö lomauttaa tämän vuoden aikana korkeintaan 1 500 henkilöä määräajaksi tai toistaiseksi. Näistä 1 500 työntekijästä suurin osa lomautetaan määräajaksi, joka vaihtelee kahdesta viikosta yhdeksäänkymmeneen päivään.

ST-Iltalehti.fi 28.5.2009


Toimihenkilöunioni: DNA Kauppa käyttää hyväkseen nuoria työntekijöitä

Teleoperaattori DNA:n liittymiä ja matkapuhelimia myyvä DNA Kauppa käyttää säälimättä hyväkseen nuorta työvoimaa, väittää Toimihenkilöunioni. DNA Kauppa on DNA Oy:n omistama tytäryritys.

Unioni perustelee näkemystään tarkastuksella, jonka se keväällä teki ketjun 65 myymälään. Siinä se haastatteli noin puolta DNA Kaupan 270 työntekijästä. Haastatteluissa selvisi työaikalain, vuosilomalain ja työehtosopimuksen räikeitä rikkomuksia.

"Työnantaja kertoo työelämään liittyvistä asioista erheellisesti työntekijöilleen, jotka ovat vielä tietämättömiä työelämän säädöksistä ja sopimuksista. Valtaosa henkilöstöstä on noin 18–25-vuotiaita nuoria ja epävarmoja oikeuksistaan. Tätä epävarmuutta DNA Kauppa käyttää häikäilemättä hyväkseen", kertoo Toimihenkilöunionin ict-alan sopimusalavastaava Arto Heikkilä.

Unionin lähettämän tiedotteen mukaan DNA Kauppa käyttää myymälöissään vuokratyöntekijöitä, joita pidetään osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa.

"Henkilöstölle ei makseta heille kuuluvia lisiä eikä ylityökorvauksia. He saattavat tehdä viikossa ilmaista työtä lähes työpäivän verran. Kaikilla ei ole mahdollisuutta pitää heille kuuluvia lomia. Heillä ei ole lain mukaisia taukoja. He joutuvat tekemään kaksi työvuoroa peräkkäin yksinkertaisella palkalla ilman ennakkoilmoitusta", Heikkilä kuvaa haastatteluissa kuultua DNA Kaupan arkipäivää.

Toimihenkilöunionin hallitus käsittelee ensi viikolla DNA Kaupan tilannetta ja päättää tarvittavista toimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi.

HS.fi 29.5.2009


Blue1 lomauttaa koko henkilöstönsä

Pohjoismaisen lentoyhtiön SAS:n suomalainen tytäryhtiö Blue1 lomauttaa koko henkilöstönsä. Keskiviikkona päättyneissä yt-neuvotteluissa päädyttiin siihen, että jokainen lentoyhtiön työntekijä lomautetaan vaiheittain.

Lomautukset kestävät kahdesta neljään viikkoon ja niiden lisäksi "muutama henkilö" joutuu lähtemään kokonaan tai siirtymään osa-aikaisiksi. Yhtiön liikenteeseen nämä ratkaisut eivät vaikuta tai ainakaan niiden ei pitäisi vaikuttaa.

Blue1:n palveluksessa oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 440 henkeä. Määrä oli vuoden sisään laskenut 23:lla.

Järjestelyjen syy on sama kuin hyvin monilla muillakin lentoyhtiöillä eli kannattavuuden jyrkkä heikentyminen.

Blue1:n liiketulos oli ensimmäisellä neljänneksellä 50 miljoonaa Ruotsin kruunua eli 4,7 miljoonaa euroa tappiolla. Vuotta aiemmin tulos oli niukin naukin positiivinen.

Myös Blue1:ia merkittävästi suurempi suomalainen lentoyhtiö Finnair jatkaa neuvotteluja yhtiön johdon välttämättömiksi katsomista suurista säästöistä. Finnairista kiistettiin kuitenkin julkisuudessa ollut tieto, jonka mukaan jo perjantaina ilmoitettaisiin jopa 1 200 työntekijän vähennyksestä ja uusista, laajoista lomautuksista.

HS.fi 27.5.2009


Työttömiä jo yhtä paljon kuin kolme vuotta sitten

Työttömiä oli 68 000 enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa. Tilastokeskuksen mukaan työttömien määrä ja työttömyysaste ovat samat kuin kolme vuotta sitten.

Kausivaihteluista puhdistettu työttömyysaste nousi 8,2 prosenttiin. Tämä työttömyysasteen trendi on noussut tasaisen jyrkästi koko alkuvuoden, eli 0,4 prosenttiyksikköä joka kuukausi. Alimillaan trendi oli vuosi sitten.

Nuorten työttömyys kasvoi jyrkästi. 15-24 -vuotiaiden työttömyysaste oli 23,7 prosenttia, eli 6,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Osittain nuorten työttömyyden kasvua selittää keväisin se, että nuoret valmistuvat oppilaitoksista ja hakevat töitä. Silti myös kausivaihteluista tasoitettu nuorten työttömyysaste oli 18,5 prosenttia.

Miesten työttömyysaste nousi 3,3 prosenttiyksikköä 9,5 prosenttiin. Huhtikuussa myös naisten työttömyyden kasvu kiihtyi. Naisten työttömyysaste kasvoi 1,8 prosenttiyksikköä ja oli 8 prosenttia.

Työttömyysaste oli matalin Etelä-Suomen läänissä, 7,7 prosenttia. Korkein se oli Itä-Suomen läänissä, 13,4 prosenttia.

Työllisyysaste eli työllisten osuus työikäisistä oli huhtikuussa 67,6 prosenttia eli 2,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin.

Työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan kertoo, että huhtikuussa oli lomautettuna noin 90 000 ihmistä.

YLE Uutiset 26.5.2009


HS: Valtionyhtiöiden toimitusjohtajilla yhä ökyeläkkeitä

Valtionyhtiöissä edut ovat jopa parempia kuin pörssiyhtiöiden huippujohtajilla.

Kolme neljäsosaa valtionyhtiöiden toimitusjohtajista saa edelleen työeläkkeensä paremmilla ehdoilla kuin tavallinen suomalainen, kertoo Helsingin Sanomat.

Valtion kokonaan tai osin omistamien yhtiöiden toimitusjohtajat saavat edelleen tavallista parempia eläkkeitä. Lehden tekemän selvityksen mukaan yhtiöiden toimitusjohtajien eläkkeet karttuvat tavallista muhkeammaksi, ja johtavat lähtevät usein eläkkeelle 60-vuotiaina normaalin 63 vuoden sijaan. Eläke voi olla jopa 66 prosenttia palkasta normaalin 60 prosentin sijaan.

Johtajien eläkkeitä parantaa myös se, että eläke lasketaan yleensä uran viimeisten vuosien perusteella, lehti kertoo. Tavallisen työntekijän eläke koostuu puolestaan koko työuran keskimääräisistä ansioista.

Selvityksessä kävi myös ilmi, että toisinaan valtionyhtiöiden toimitusjohtajien eläke-edut ovat parempia kuin pörssiyhtiöissä.

Helsingin Sanomat kävi selvityksessään läpi 37 valtion kokonaan tai osin omistamaa yhtiötä.

IIltalehti.fi 18.5.2009



Hallitusmuistio: Työllisyysrahat loppumassa jo kesän aikana

Hallitus on kertonut omille joukoilleen sisäisellä muistiolla, että työllisyysrahat ovat loppumassa kolmen TE-keskuksen alueella kesäkuun loppuun mennessä. Uudellamaalla, Satakunnassa ja Hämeessä ei pystytä tämän jälkeen tekemään uusia päätöksiä.

"Muilla alueilla tilanne vaikeutuu heinäkuun lopussa. Tähän mennessä hallitus on linjannut, että seuraava lisätalousarvio annetaan syksyn budjettiriihen yhteydessä elokuussa", muistio toteaa.

Jos eduskunta käsittelee sen pikaisesti, olisivat määrärahat alueilla käytettävissä aikaisintaan lokakuussa, hallitus arvelee.

"Tämä luo tilanteen, jossa edelleen on muutaman kuukauden vaje määrärahoissa."

Palkkatuen ja työvoimakoulutuksen määrärahat on sidottu 86-prosenttisesti.

"Uusia palkkatukipäätöksiä, uusia starttirahapäätöksiä ja uusia työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintoja ei voida enää tehdä."

Käynnissä olevat toimet eivät keskeydy, koska ne voidaan maksaa jälkikäteen.

Elinkeino- ja työministeriön muistiossa sanotaan Sdp:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen todenneen, että tälle vuodelle tarvittaisiin lisää rahaa 200 miljoonaa euroa.

"Hallituksen kehysneuvotteluissa oli esillä sama summa, mutta silloin kyseessä oli lisämäärärahan tarve vuodelle 2010. Tämän vuoden tarve on erilainen."

Työttömien työnhakijoiden määrän kasvu oli noin 26 prosenttia maaliskuussa verrattuna vuoden takaiseen. Heitä oli 251 400.

Nuorisotyöttömyys on kasvanut 53,3 prosenttia. Lomautettuja on 85 000.

Tässä tilanteessa hallitus katsoo, että "kaikki kivet on käännettävä".

"On erittäin tärkeätä, että koko valtionhallinto puhaltaa yhteen hiileen työllisyystilanteen parantamiseksi."

Sdp:n taholta on vaadittu nopeasti lisää rahaa työllisyyden hoitamiseen.

Työllisyysrahat ovat herkkä asia hallituksessa. On ollut havaittavissa, että osa hallituksesta haluaisi ottaa käyttöön rajummat toimet. On esitetty myös voimakkaampia muita elvytystoimia.

Ensihätään halutaan muistionkin mukaan esimerkiksi opetusministeriön koulutustoimia ja sosiaali- ja terveysministeriön kuntouttavaa työtoimintaa.

Hallituksen muistio on tehty hallituspuolueiden kansanedustajille avuksi työllisyyspolitiikasta käytävään keskusteluun. Sen peruslinja on, että tilanne on vakava, mutta hallitus toimii.

Nuorten tilanne luokitellaan "erityisen vaikeaksi". "Myös työharjoittelupaikat ovat kiven alla." Työttömien työnhakijoiden määrä on nousemassa 280 000:een. "Luku on lähes 100 000 työtöntä enemmän kuin mitä vuoden 2009 budjettia laadittaessa arvioitiin", hallitus toteaa realistisesti.

HS.fi 15.5.2009


Nousukausi ei vetänyt lapsiperheitä köyhyydestä

Lapsieperheiden köyhyys on liki kolminkertaistunut viime lamasta.

Nousukausi ei tuonut apua lapsiperheiden köyhyyteen. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on lähes kolminkertaistunut viime lamasta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keskiviikkona julkaisema Lapsiperheiden hyvinvointi -kirjan mukaan myös lasten palveluissa näkyvät yhä edellisen laman leikkaukset.

"Enemmistö sinnittelee suhteellisen hyvin, mutta kuitenkin 40 prosenttia perheistä totesi jo vuonna 2007, että menojen kattaminen on hankalaa", kuvaa projektipäällikkö Minna Salmi lapsiperheiden jamaa.

Vielä tuolloin perheet ajattelivat, että tulevaisuudessa ahdinko helpottaa.

Yksi syy lapsiperheiden ahdinkoon on tulonsiirtojen jälkeenjääneisyys. Näihin kuuluvat muun muassa lapsilisät. Salmen mukaan tulonsiirrot ovat yhä alemmalla tasolla kuin viime laman aikana.

"Tehdyt korotukset ovat vain kohtuullisen pieniä. Jos jälkeenjääneisyys on 20–25 prosentin paikkeilla, niin silloin joku 10 euron korotus lapsilisään ei hirveästi merkitse. Korotus kohdennettiin vain monilapsisiin perheisiin, joita perheistä on alle viidesosa. Se jätti muut perheet osattomiksi."

Salmen mielestä esimerkiksi lapsilisät ja kotihoidon tuki olisi sidottava indeksiin, jotta ne nousisivat kustannusten mukana.

Salmi on huolestunut kunnista kantautuvista säästöuutisista. Monessa kunnassa teroitetaan jo säästöhöyliä. Viime lamassa leikattiin rajusti lasten palveluja, eikä Salmen mukaan niitä vieläkään ole korjattu.

"Pulma on se, ettei tätä noidankehää ole purettu, vaan kunnissa säästettiin edelleen niin neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa, päivähoidossa, kouluissa kuin kotihoidon palveluissa. Samaan aikaan kasvoivat erityisoppilaiden määrät päivähoidossa ja kouluissa sekä kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakasmäärät."

Salmi lisää listaan vielä murros- ja teini-ikäisten lisääntyneen mielenterveys- ja lastensuojelupalveluiden käytön. Kaikki kalliita erityispalveluja. Ennaltaehkäisy jää Salmen mukaan vain aikomukseksi.

Kouluammuskelut tosin herättivät poliitikot puhumaan lasten palvelujen puolesta, mutta vain puhumaan.

"Näiden kouluampumisten yhteydessä esimerkiksi pääministeri puhui yhteisöllisyydestä ja kuitenkin keskitetään kouluja ja päiväkoteja yhä isompiin yksiköihin. Jos päiväkoti on lapsen lähiympäristössä, se on oleellista myös yhteisöllisyyden kannalta. Jos saman alueen lapset ovat samassa päiväkodissa, he oppivat tuntemaan toisensa, samoin heidän vanhempansa."

STT-HS.fi 14.5.2009



Raisio myy margariinit yhdysvaltalaiselle yhtiölle

Keiju-tuotemerkki siirtyy kaupan mukana Bungelle.

Raisio myy margariiniliiketoimintansa 80 miljoonalla eurolla amerikkalaiselle maatalous- ja elintarvikeyhtiölle Bungelle. Kauppaan sisältyvät margariinitehtaat Suomessa ja Puolassa sekä tuotemerkit, joista tunnetuimpia ovat Keiju, Makuisa, Masmix ja Pyszny Duet.

Bunge aikoo Raision mukaan myös kehittää Raision kolesterolia alentavaa ainesosaa Benecolia käyttäviä tuotteita.

”Yrityskaupan lisäksi Raisio saa uuden, merkittävän Benecol-partnerin, jonka tavoitteena on kehittää Benecol-brändiä ja funktionaalisia elintarvikkeita. Kaupan toteutumisen myötä Raisiolla on entistä selkeämpi fokus eli yritys keskittyy viljapohjaisiin tuotteisiin", Raision toimitusjohtaja Matti Rihko sanoi yhtiön tiedotteessa. Raisio arvioi kirjaavansa kaupasta 42 miljoonan euron myyntivoiton.

Bunge on lähes 200 vuotta vanha kansainvälinen maataloustuote- ja elintarvikeyritys. Vuonna 1818 perustetun yrityksen pääkonttori sijaitsee White Plainsissa, New Yorkin osavaltiossa. Yhtiön juuret ovat Hollannissa. Konsernin liikevaihto vuonna 2008 oli 52,6 miljardia dollaria (39,6 miljardia euroa).

HS:fi 14.5.2009



Wärtsilä leikkaa rajusti henkilöstöään

Wärtsilä leikkaa henkilökluntansa kolmasosaan laivamoottoriyksikössään. Supistukset ovat maailmanlaajuisesti 400–450 henkilöä. Suomen osuus on 80 henkilöä.

STT-HS:fi 14.5.2009



Suomalaisten lasten köyhyys kasvaa kovaa vauhtia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lasten köyhyys on liki kolminkertaistunut viime lamasta.

Lapsiköyhyys alkoi yleistyä vuodesta 1994.

Köyhyys lapsien keskuudessa on nyt selvästi yleisempää kuin muussa väestössä.

Heikoin tilanne on yksinhuoltajien sekä monilapsisten perheiden jälkikasvulla.

Lapsiperheille tarkoitetut tulonsiirrot ovat jääneet lama-ajan tasolle, samoin lapsiperheiden palvelut kunnissa.

STT- Ilta-Sanomat 13.5.2009


Sadankomitea: Suomi vie aseita myös konfliktialueille

Suomesta viedään sotatarvikkeita vuosittain keskimäärin 50 miljoonan euron arvosta. Rauhanjärjestö Sadankomitean selvityksen mukaan aseita viedään myös sotaa käyviin maihin, muun muassa käsikranaatteja Yhdysvaltoihin.

Järjestön selvitys koski vuosia 1998–2007, ja tuona aikana Suomen sotatarvikekauppa kasvoi nelisenkymmentä prosenttia. Kymmenen vuoden jaksolla myönnettiin yli tuhat vientilupaa, joiden yhteisarvo oli noin 750 miljoonaa euroa. Toteutuneita kauppoja tehtiin puolestaan 375 miljoonan euron edestä.

Suomen sotatarvikkeiden tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Puola, Yhdysvallat, Norja ja Lähi-idän maat. Lähi-idän merkitys asekaupassa onkin selvityksen mukaan kasvussa.

Rahallisesti merkittävimpiä vientituotteita ovat puolestaan panssaroidut ajoneuvot ja niiden osat. Muita tärkeitä vientituotteita ovat ammukset ja ampumatarvikkeet, panssarit ja komposiittisuojat, suojavälineet kemiallisten, biologisten ja ydinaseiden varalle, ase- ja johtamisjärjestelmät sekä viestintäteknologia.

STT- HS:fi 7.5.2009


Tšekin parlamentti hyväksyi Lissabonin sopimuksen

Praha. Tšekin parlamentti hyväksyi keskiviikkona EU:n päätöksentekoa uudistavan Lissabonin sopimuksen. Parlamentin ylähuone eli senaatti siunasi sopimuksen luvuin 54–20 soraäänistä huolimatta.

EU-skeptikkona tunnettu presidentti Vaclav Klaus torppasi odotetusti sopimuksen ratifioinnin heti.

" Sopimus on toistaiseksi kuollut. Ratifiointi ei ole nyt päivälistalla", Klaus sanoi toimittajille viitaten siihen, että Irlanti on hylännyt sopimuksen kertaalleen.

Tšekin väistyvälle pääministerille Mirek Topolanekille voitto senaatissa oli lohdullinen, koska hallituskriisi pilasi hänen EU-puheenjohtajuuskautensa.

Lissabonin sopimus toisi EU:lle presidentin ja ulkoministerin sekä lisäisi määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä. EU:n komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso ennusti, että Lissabonin sopimuksen torjuneet irlantilaiset hyväksyvät sen toisessa kansanäänestyksessä syksyllä.

Irlanti on nyt ainoa jäsenmaa, joka ei ole hyväksynyt Lissabonin sopimusta. Saksa ja Puolakaan eivät ole ratifioineet eli vahvistaneet sitä lopullisesti.

Sopimuksen voimaantulo vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän.

STT–DPA–AFP - HS:fi 6.5.1009



MTV3: Yritykset ehdottavat suuria palkanalennuksia

Useat Suomessa toimivat yritykset ovat MTV3:n uutisten mukaan viime aikoina ehdottaneet työntekijöilleen suuria palkanalennuksia. MTV3:n tietojen mukaan joissain yrityksissä työnantaja on esittänyt jopa 20 prosentin palkanalennuksia.

Vastineeksi työnantaja on luvannut, ettei yrityksessä aloiteta yt-neuvotteluja tai työntekijää ei sanota irti.

Esimerkkinä palkka-alea vaativista yrityksistä MTV3 mainitsi pietarsaarelaisen Componentan. Yhtiön toimitusjohtajan Heikki Lehtosen mukaan palkka-ale on tarkoitettu väliaikaiseksi, ja maksamatta jääneet palkat voitaisiin maksaa takaisin aikaisintaan 2010 lopulla.

MTV3:n mukaan palkanalennustarjoukseen sisältyy myös ehdotus siitä, että työntekijä voi lainata työnantajalta puuttuvan palkanosan markkinakorolla. Tätä tapaa on käytetty esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Saksassa. Ehdotuksia on perusteltu talouskriisillä ja väliaikaisuudella.

Toimihenkilöunionissa ajatus palkka-alesta tyrmätään. Unionin sopimusala-asiamies Hannu Kohtaniemi sanoi MTV3:lle, että työntekijät ovat olleet ehdotuksista huolissaan. Toimihenkilöunionin mukaan työntekijöitä on myös uhkailtu.

Kohtaniemen mukaan palkka-alea ehdottavat yritykset ovat suuria, kansainvälisesti toimivia pörssiyhtiöitä. Tällaisia yrityksiä on hänen mukaansa ainakin Turussa, Tampereella ja Pohjanmaalla.

Kohtaniemi varoittaa, että palkka-aleen suostuessaan työntekijöiden eläkerahat jäävät osin kertymättä ja myös työttömyysturvan perusteeksi tuleva palkka jää nykyistä pienemmäksi.

STT-HS:fi 6.5.2009


Ensto vähentää lähes 140 työntekijää

Sähköistysjärjestelmiä valmistava Ensto vähentää 137 henkilöä. Irtisanottavista nelisenkymmentä on toimihenkilöitä ja loput työntekijöitä.

Vähennykset koskevat yhtiön kaikkia toimintoja lukuun ottamatta tuotekehitystä ja Suomen myyntiä. Lisäksi Enston muovikoteloiden valmistus on päätetty siirtää Porvoosta Viroon. Vähennykset toteutuvat vuoden loppuun mennessä.

Enston liikevaihto tammi-huhtikuussa oli viidenneksen pienempi kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Yhtiön mukaan toimet ovat seurausta heikentyneestä kysynnästä ja yhtiölle tärkeiden valuuttojen heikkenemisestä.

Porvoossa pääkonttoria pitävä Ensto kehittää ja valmistaa sähköjärjestelmiä ja -tarvikkeita. Vähennysten jälkeen Ensto työllistää Suomessa noin 450 henkeä. Ensto kuuluu EM Group -konserniin. Suomen yt-neuvottelut olivat osa koko konsernin laajuista säästöohjelmaa.

STT - HS.fi 5.5.2009


Pätkätyöläiset ilmestyivät Kelan luukulle

Työttömyyden kasvu näkyy myös Kansaneläkelaitoksessa. Kela maksoi peruspäivärahaa maaliskuussa 25 000 työttömälle, mikä on 44 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pidempään työttöminä olleiden määrä sen sijaan säilyi miltei samana viime vuoteen verrattuna.

Kelan mukaan uuden työttömien ryhmän muodostavat pätkätöitä tehneet nuoret aikuiset, jotka eivät aina kuulu työttömyyskassaan.

STT - KS:fi 4.5.2009


Euroopasta viedään elektroniikkaromua laittomasti kehitysmaihin
Käytetyllä elektroniikalla on kehitysmaissa myyntiarvoa, mutta metallien vaarallisuudesta ei ole tarpeeksi tietoa.

Käytöstä poistetut tietokoneet, kännykät, jääkaapit, akut, paristot ja pesukoneet ovat ongelmajätettä. EU on kieltänyt niiden viennin suojatakseen kehitysmaita elektroniikkaromuun sisältyviltä terveys- ja ympäristöriskeiltä.

Vientikieltoa kuitenkin rikotaan laajasti. Se ilmenee SwedWatchin äskettäin julkaisemasta selvityksestä ”Out of control. E-waste trade flows from the EU to developing countries”. Laiton vienti naamioidaan käyttökelpoisten tuotteiden toimituksiksi.

Kehitysmaissa elektroniikkaromun ostajat hyödyntävät tuotteisiin sisältyvää metallia ja muita aineita, joilla on myyntiarvoa. Ongelmana on se, että laitteiden purkajilta puuttuu tietoa aineiden vaarallisuudesta sekä asianmukainen suojaus.

Romun käsittelijät voivat altistua terveytensä kustannuksella muun muassa lyijylle, elohopealle, galliumille ja kadmiumille. Elektroniikkajätettä poltettaessa muodostuu myrkyllisiä dioksiineja ja furaaneja. Romusta ja sen käsittelystä leviää vaarallisia aineita ympäristöön aiheuttaen pitkäaikaisen terveysriskin niillekin, jotka eivät ole osallistuneet romun käsittelyyn.

EU-maiden tullivalvonnan väljyyden vuoksi tarkkoja tietoja laittoman viennin laajuudesta ei ole olemassa. On kuitenkin olemassa runsaasti näyttöä siitä, että EU-maista kehitysmaihin toimitettuihin käytetyn elektroniikan eriin sisältyy huomattava määrä loppuun käytettyä tavaraa.

Ruotsalaisraportin mukaan YK arvioi, että maailmassa syntyy elektroniikkaromua 50 miljardia kiloa vuodessa eli lähes 7 kiloa maapallon asukasta kohti. EU-alueella elektroniikkaromua kertyy asukasta kohti 15 kiloa vuodessa.

EU-maissa isokokoisista elektroniikkatuotteista 40 prosenttia kerätään talteen ja käsitellään asianmukaisesti, keskikokoisista tuotteista 25 prosenttia. Greenpeace kutsuu keräämättä jäänyttä osaa ”kätketyksi virraksi”. Osa siitä myydään ja kuljetetaan Afrikkaan, Lähi-itään ja Aasian kehitysmaihin.

Selvityksen tekijät esittävät, että pelkkä valvonnan tehostaminen ei voi lieventää ongelmaa tyydyttävästi. Olennaista on kehittää elektroniikkatuotteita ja niiden valmistusprosesseja niin, että niihin sisältyy mahdollisimman vähän ihmiselle ja ympäristölle haitallisia aineita. Lisäksi romun talteenoton ja käsittelyn järjestelmiä on parannettava.

Koko raportti:

Out of control. E-waste trade flows from the EU to developing countries, April 2009, SwedWatch (46-sivuinen pdf-tiedosto)

Lisää makeITfair-kampanjasta:

Paremmat työolot ja ympäristövastuuta elektroniikkateollisuuteen

28.4.2009  Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus/ Juhani Artto


TeliaSoneraa uhkaa työtaistelu korvauskiistan takia

Teleoperaattori TeliaSoneran toimihenkilöt Suomessa ovat raivoissaan yhtiön osaajakeskukseen siirrettyjen ihmisten kohtelusta.

Toimihenkilöunionin mielestä TeliaSoneran henkilöstöjohtaja Juha Pentti myönsi huhtikuun alussa tehdyllä sopimuksella, että osaajakeskukseen on siirretty toimihenkilöitä perusteetta.

Yhtiö lupasi maksaa väärin kohdelluille neljän tai kuuden kuukauden palkkaa vastaavan vahingonkorvauksen. Yllättäen TeliaSonera perui vahingonkorvaukset viime viikolla.

"On ennenkuulumatonta ja käsittämätöntä, että työnantaja rikkoo näin pitkälle tehdyn sopimuksen, joka on piirisovittelijan kanssa tehty", sanoo Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne.

Sopimus olisi koskenut 60:tä TeliaSoneran toimihenkilöä, jotka on Rinteen mukaan siirretty osaajakeskukseen vastoin työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä tai ilman laillista perustetta. Heille Toimihenkilöunioni halusi neljän tai kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan korvauksen.

TeliaSoneran henkilöstöjohtajan Juha Pentin mielestä Toimihenkilöunionin väitteet ovat perättömiä.

"Toimihenkilöunioni hylkäsi meidän tarjouksen, joka oli enimmillään 16 kuukauden palkkaa vastaava summa korkeintaan 300 ihmiselle. He vaativat jopa 22 kuukauden palkkaa vastaavaa summaa", Pentti sanoo.

Piirisovittelija Esa Lonka vahvistaa, että Toimihenkilöunionin tulkinta sopimuksesta on oikea. Longan johdolla osapuolet olivat vapaaehtoisessa sovittelussa, jossa haettiin ratkaisua maaliskuun lopussa riitaisina päättyneisiin TeliaSoneran laajakaistapalvelujen yt-neuvotteluihin.

Rinteen mukaan Toimihenkilöunioni ryhtyy työtaisteluun.

"En halua vielä kertoa tarkemmin työtaistelun yksityiskohdista", Rinne sanoo.

HS:fi 24.4.2009



Työssäkäyvien keskiansio 2 734 euroa

Kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio on 2 734 euroa, kertoo Tilastokeskuksen palkkarakennetilasto. Palkkatieto on vuoden 2007 viimeiseltä neljännekseltä.

Ns. mediaaniansio eli tilaston keskimmäinen palkka oli suuruudeltaan 2 428 euroa.

Parhaiten palkattu kymmenesosa palkansaajista ansaitsi yli 4 047 euroa ja matalapalkkaisin kymmenesosa alle 1 748 euroa.

Uudellamaalla keskiansiot olivat kaikkein suurimmat eli 3 059 euroa. Pienimmät ansiot olivat Etelä-Savossa (2 411 euroa) ja Etelä-Pohjanmaalla (2 433 euroa). Ylimmän ja alimman kymmenesosan välinen ansioero kasvoi vuodessa noin 3 prosenttiyksikköä.

Palkkaeron kasvu aiheutui suurimmaksi osaksi suuripalkkaisten palkansaajien pienipalkkaisia nopeammasta ansiokehityksestä.

Kokonaistyöajan kuukausiansiot lasketaan ainoastaan kokoaikaisille palkansaajille. Ansiot sisältävät säännölliseltä työajalta maksettavan palkan lisäksi muun muassa ylityökorvaukset.

HS.fi 24.4.2009



Asuntojen vuokrien nousu kiihtyi pääkaupunkiseudulla

Asuntojen vuokrien nousu on kiihtynyt pääkaupunkiseudulla.

Uusien vapaarahoitteisten yksiöiden vuokra on kohonnut Helsingissä vuodesta 2007 jopa 5,7 prosenttia, kertovat Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreimmat tilastot. Espoossa vastaava luku on 1,6 ja Vantaalla 2,7 prosenttia. Kehyskunnissa nousua on ollut peräti 10,5 prosenttia.

Euromääräisesti hinnat ovat nousseet 2000-luvulla yhteensä noin kolme euroa neliöltä. Viime vuonna vanhojen vuokralaisten neliövuokra nousi keskimäärin vajaalla eurolla.

Yksiöistä pyydetään kovinta hintaa. Yksiön uusi vuokrasopimus voi verottaa rahapussia yli 18 euroa neliöltä, kun vanhat vuokralaiset maksavat neliöistään keskimäärin 15 euroa.

Pikasilmäyksellä vapaiden markkinoiden neliöhinta näyttäisi Helsingin keskustan alueella kiipeävän yli 20 euron. Alueellisia eroja on, ja isot asunnot ovat suhteessa pienempiä asuntoja edullisempia.

Esimerkiksi Punavuoressa vuokra-asunnosta saa pulittaa 21 euroa neliöltä, kun vastaava luku Suurmetsän alueella on vajaa kymmenen euroa.

HS:fi 23.4.2009


Eläkeyhtiöt tappiolle – johtajille isot palkankorotukset

Suomen suurimmat työeläkeyhtiöt nostivat toimitusjohtajiensa palkkoja viime vuonna reilusti, vaikka vuosi 2008 oli niiden historian huonoin. Työeläkkeitämme hoitavien yhtiöiden sijoitussalkkujen arvot alenivat miljardeilla euroilla.

Historiallisista tappioista huolimatta Ilmarisen toimitusjohtajan Harri Sailaksen ansiota nostettiin 27 prosenttia 492 000 euroon. Suomen suurimman eläkeyhtiön Varman toimitusjohtajan Matti Vuorian palkka taas nousi 19 prosenttia 762 000 euroon, yhtiöiden vuosikertomuksista selviää.

Esimerkiksi Varman salkusta suli noin 15 prosenttia, Ilmarisen sijoitusvarallisuudesta 17,7 prosenttia ja Eläke-Tapiolan sijoitusten arvosta kahdeksan prosenttia vuonna 2008.

Toimitusjohtajien tienestejä parantavat myös sivutoimet, sillä varsinkin Vuoria on saanut asemansa perusteella hyvin palkattuja hallitustehtäviä. Hän on hallitusten varapuheenjohtajana tai jäsenenä Sammossa, Wärtsilässä, Daniscossa ja Stora Ensossa.

Eläkeyhtiöissä vuoden 2008 sijoitustappioiden ja palkankorotusten yhteys kiistetään. Niiden mukaan toimitusjohtajakorotukset tulivat kohtalaisesti menneen vuoden 2007 perusteella, ei katastrofivuodesta 2008.

Isoimmat työeläkeyhtiöt tosin lopettivat sijoitustappioiden tekemisen tämän vuoden alkupuolella, niiden sijoitussalkkujen arvot olivat suurin piirtein viime vuoden lopun tasolla.

Nollatuloksen tammi-maaliskuulta 2009 julkaisivat eilen keskiviikkona Varma, Ilmarinen ja Eläke-Tapiola.

Varman sijoitusten kolmen kuukauden tuotto oli 0,3 prosenttia, Ilmarisen 0,2 prosenttia ja Eläke-Tapiolan – 0,1 prosenttia.

Eläkeyhtiöiden sijoitussalkkujen hurja syöksy näyttää siis toistaiseksi päättyneen.

HS.fi 22.4.2009


Uusi ruokakriisi uhkaa maailmaa

Maailmaa vaanii edelleen vakava ruokakriisin mahdollisuus, vaikka maailmanlaajuinen taantuma on siirtänyt keskustelun ruokakriisistä sivummalle. Uuteen ruokakriisiin tarvitaan vain esimerkiksi kato jossain suuressa viljaa tuottavassa maassa.

Viime syksynä viljasta saatiin isoissa tuottajamaissa ennätyssuuri sato, joka täytti varastot. Asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että viljelijöillä ei ole tulevaisuudessa enää varaa ostaa kalliita lannoitteita, jolloin peltojen hehtaarisadot myös pienenevät.

Eri puolilla maailmaa, jopa Euroopassa on selviä merkkejä siitä, että viime vuonna jopa sadoilla prosenteilla kallistuneiden lannoitteiden käyttö on vähentymässä.

Rahat eivät riitä lannoitteisiin, koska viljelijät saavat markkinoilta vähemmän rahaa sadostaan. Pankkienkin lainananto on jäissä esimerkiksi Yhdysvalloissa. Venäjällä ruplan arvo on romahtanut ja lainojen korot nousseet hetkessä yli 20 prosenttia.

Maailmanlaajuisen taloustaantuman pelätään myös vaikuttavan ihmisten ja etenkin köyhien mahdollisuuksiin ostaa ruokaa. Pahimmassa asemassa ovat silloin köyhien maiden köyhät kaupunkilaiset.

Maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston kansainvälisten asioiden yksikön ylijohtaja Veli-Pakka Talvela sanoo olevansa maailman ruokahuollosta hyvin huolissaan. Esimerkiksi kato jossain suuressa tuottajamaassa saattaa suistaa maailman köyhät kuilun partaalle, myös kasvi- tai eläintaudeilla voi Talvelan mukaan olla ennennäkemättömiä vaikutuksia.

"Silloin edessä voi olla jopa nälänhätä."

Vaarassa on erityisesti köyhien maiden kasvava kaupunkilaisköyhälistö, joka yrittää selvitä dollarilla, parilla päivässä.

Elintarvikehuollossa uhkaavasta vaarasta varoittivat viimeksi viime viikonloppuna Italiaan kokoontuneet 8G-maiden maatalousministerit.

REUTERS- HS:fi 21.4.2009



Suomi joutuu palauttamaan 20 miljoonan EU-tuet

Työ- ja elinkeinoministeriö joutuu palauttamaan noin 20 miljoonaa euroa EU-tukia. Hufvudstadsbladet kertoo, että palautuksen syynä on se, ettei tuille ole löydetty sopivia kohteita.

Lehden mukaan tukia oli talvella käyttämättä vielä 43 miljoonaa euroa.

Johtaja Kaisa-Leena Lintilä työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi Hufvudstadsbladetille, että tuelle oli vaikea löytää vastaanottajia, koska tuettava projekti olisi pitänyt aloittaa vuosien 2000 ja 2006 välillä.

"Tukia voitiin siis myöntää vain olemassa oleville projekteille", Lintilä sanoo.

Tukia joudutaan palauttamaan muun muassa siksi, että monet projektit veivät suunniteltua vähemmän rahaa. Yhtenä syynä pidetään myös rahanjaon jäykkää byrokratiaa.

Lintilän mukaan palautettavan tuen määrää ei pidä liioitella. Hän muistuttaa, että Suomi on yksi tehokkaimmista EU-tukien käyttäjistä.

Lintilän mukaan Suomi käyttää myönnetyt tuet 98-prosenttisesti.

Ylijääneet tuet olisi pitänyt palauttaa alun perin jo vuoden vaihteessa, mutta taloustaantuman takia EU-komissio antoi lisäaikaa kesäkuuhun asti.

HS.fi 21.4.2009


Itellassa yt-neuvottelut - vähennystarve 390 henkilöä

Itella-konserni aloittaa yt-neuvottelut ensi viikolla. Kaikkiaan neuvottelujen piirissä on noin 2 200 henkilöä. Alustavan arvion mukaan noin 390 henkilön nykyinen tehtävä voi lakata.

Neuvottelut koskevat sekä hallinnollisia että tuotannollisia toimintoja.

Valtaosa vähennystarpeesta kohdistuu pääkaupunkiseudulle, mutta vaikutuksia on myös muilla paikkakunnilla.

Rovaniemeltä ja Kajaanista suunnitellaan käsin tehtävän postinlajittelun siirtämistä Oulun postikeskukseen koneellisesti hoidettavaksi.

Savonlinnassa asiakaspalvelukeskuksen toiminnan arvioidaan loppuvan, sillä vanhusten ja vammaisten matkapalvelujen puhelinpalvelu on siirtymässä Itellalta kuntien itsensä hoidettavaksi.

Lahden seudulla yt-neuvottelut koskevat Itella Logistiikkaa. Valtaosa Itellan näillä paikkakunnilla sijaitsevista työpaikoista säilyy neuvotteluiden jälkeenkin.

Itella-konsernin palveluksessa on Suomessa 23 500 henkilöä ja se tarjoaa työpaikkoja manner-Suomen jokaisessa kunnassa.

Aiemmin tänä vuonna käydyt hallinnon yt-neuvottelut päätyivät noin 70 työpaikan vähentymiseen.

Yhteensä jo käydyt ja nyt alkavat neuvottelut vähentävät Itellan Suomen henkilöstöä vajaalla kahdella prosentilla.

Kulujen karsimisella ja toiminnan tehostamisella Itella varautuu postialalla käynnissä olevaan rakennemuutokseen.

Lisäksi talouden suhdannekehitys on vaikuttanut Itellan palvelujen kysyntään merkittävästi.
IS 15.4.2009


Fortumin uuden pomon kuukausiliksa: 70 000 euroa!

Fortumin uusi toimitusjohtaja Tapio Kuula aloittaa työnsä toimitusjohtajana vappuna. Eläkeiäksi on sovittu 62 vuotta ja peruskuukausipalkaksi 70 000 euroa.

Fortumin hallituksen uusi puheenjohtaja Matti Lehti toivoo, että toimitusjohtajan nopeutettu vaihdos lopettaa kuohunnan yhtiön ympärillä.

Hänen mukaansa tavoite on oppia tapahtuneesta ja pyrkiä siihen, että Fortum olisi jatkossa esimerkillinen yhtiö.

Lehden mukaan uuden toimitusjohtajan etsintä aloitettiin jo viime syksynä.

STT-IS 7.4.2009



IT-palveluyhtiö Tieto aikoo vähentää yli 600 työntekijää

IT-palveluyhtiö Tieto aikoo vähentää noin 620 työntekijää, joista noin 300 Suomesta. Irtisanomisten lisäksi Suomessa neuvotellaan lomautuksista. Tieto oli aiemmin nimeltään TietoEnator.

Työntekijöitä vähennetään Ruotsissa 150 ja kymmenessä muussa maassa 170. Lisäksi yhtiö on vähentämässä toimitilojen ja alihankinnan määrää.

"Tietotekniikkapalvelujen kysynnän heikentyminen on ollut vahvempaa ja nopeampaa kuin vuoden alussa arvioimme", sanoo Tieto-yhtiön toimitusjohtaja Hannu Syrjälä.

Toimenpiteillä tavoitellaan 100 miljoonan euron uusia kustannussäästöjä. Tiedon henkilöstömäärä on tällä hetkellä 16 700, josta noin 5 700 työskentelee Suomessa, 3 200 Ruotsissa ja 7 800 Tieto Internationalissa.

STT-HS:fi 7.4.2009


Liliukselle eläkettä yli 40 000 euroa kuukaudessa

Energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius, 59, ei jää tyhjän päälle, vaikka lopettaa työt yhtiössä joulukuussa. Häntä odottaa seuraavaksi Fortumin maksama lisäeläke, joka takaa hänelle täydet eläke-edut 60–62-vuotiaana.

Koska Lilius on työskennellyt johtotehtävissä lähes koko ikänsä, myös eläkkeestä tulee johtajatasoa.

Lilius ei muistanut torstain tiedotustilaisuudessa, mikä hänen eläkkeensä tulee olemaan. Fortumin vuosikertomuksen tietojen mukaan hän saa 60 prosenttia palkasta ja palkkiosta 60 vuoden iässä, mikä pelkän palkan perusteella laskettuna on 43 000 euroa kuukaudessa elämänsä loppuun asti.

Jos mukaan otetaan myös bonuspalkkiot, eläke nousee yli 50 000 euroon kuukaudessa. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin suomalaisen keskiansio koko vuodessa.

Ei ole ihme, että Fortumin maksut Liliuksen eläkkeeseen ovat olleet viime vuosina huomattavat eli noin miljoona euroa vuodessa. Maksut ovat paisuneet, vaikka esimerkiksi optio- ja osakepalkkiot eivät sitä kartuta.

Liliuksen lähtöpäätöstä auttoi luultavasti sekin, että Fortumin kannustimien tuottoisimmat vuodet ovat takana. Hänellä ei ole teoriassakaan enää mahdollisuuksia päästä optioaikojen kultavuosien tasolle.

Sama koskee muitakin johtoryhmän jäseniä.

Optiojärjestelmä tuotti Liliukselle parhaimmillaan 11 miljoonan euron lisätulot vuodessa, ja ensimmäisestä osakekannustimestakin irtosi 2008 vielä 2,2 miljoonaa euroa.

Tämän vuoden helmikuussa osakekannustinjärjestelmä tuotti enää reilut 700 000 euroa ylimääräistä, ja tulevat kannustinkorvaukset antavat vieläkin vähemmän. Tulevista maksuista hän joutuukin luopumaan, sillä eläkeläinen ei saa osakekannustinta – edes Fortumissa.

Tavallisen palkansaajan näkökulmasta Fortumiin jäävät summat vaikuttavat valtavilta, mutta Liliuksen saamiin kokonaistuloihin verrattuna ne ovat vain nokare. Lilius on ansainnut kahdeksassa vuodessa Fortumista yli 30 miljoonaa euroa, minkä lisäksi hän saa lisäeläkkeen ja normaalin työeläkkeen.

Eläkevastuiden kasvusta huolestunut ministeri Jyri Häkämies onkin ilmoittanut, että valtio-omisteisten yhtiöiden johtajien eläkeikä nostetaan 63-vuoteen. Tämä muutos ei kuitenkaan ehdi koskemaan Mikael Liliusta.

HS:fi 3.4.2009



Kysely: Viisi prosenttia asukkaista pääkaupunkiseudulla nähnyt nälkää

Moni pääkaupunkiseudulla asuva on joutunut näkemään nälkää köyhyytensä vuoksi.

Pääkaupunkiseudun hyvinvointitutkimuksen kyselystä selviää, että joka kahdeskymmenes alueella asuva on joutunut olemaan nälässä päivän tai kauemmin rahojen vähyyden takia. Lisäksi joka viides vastaaja sanoo, että hänellä on ollut talousvaikeuksia jo vuosia.

Tilanne on voinut vielä heikentyä viime aikoina, sillä kyselyn vastaukset on kerätty jo melkein vuosi sitten.

STT -HS:fi 2.4.2009



Valtio loi Liliukselle etuautomaatin kuolemaan asti

Fortumin uusimmasta vuosikertomuksesta paljastuu, että valtio-omistaja ei ole kyennyt pysäyttämään energiayhtiön johtajille luotua rahasampoa. Toimitusjohtaja Mikael Liliuksen palkat ja palkkiot yhteensä viime vuodelta olivat noin 3,2 miljoonaa euroa, kun hänen varsinainen peruspalkkansa on 867000 euroa (HS 28. 3. 2009).

Kannustinjärjestelmät siis lähes nelinkertaistivat Liliuksen vuosipalkan.

Liliuksen tulot nousivat lähelle optiovuosien tasoa, joka edellisen kauppa- ja teollisuusministerin Mauri Pekkarisen (kesk) mielestä oli kohtuuton.

Miten tässä näin pääsi käymään?

Fortumin johtajien uusi rahasampo on osakepohjainen kannustinjärjestelmä, joka pantiin vireille Pekkarisen aloitteesta. Siinä oli tarkoitus korjata ne virheet ja kohtuuttomuudet, jotka syntyivät optiojärjestelmiä nikkaroitaessa.

Uudesta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä tuli monimutkainen. Siinä on ansaintajaksoja, rajoitusjaksoja sekä maksuhetkiä ja osakkeiden luovutushetkiä.

Kaikkein tärkein oli kuitenkin leikkuri, jonka piti nimensä mukaisesti leikata ylisuuret palkkiot. Valtio-omistaja linjasi, että osakepalkkio voi maksuhetkellä olla korkeintaan perusvuosipalkan suuruinen.

Maalaisjärjellä ajatellen Liliuksen tulo oli ylisuuri, sillä hänen suorituspalkkionsa ja osakepalkkionsa olivat viime vuonna 3,7-kertaiset peruspalkkaan nähden. Mutta maalaisjärjellä ei tässä tapauksessa pidä ajatella, sillä maksuhetki ei ollutkaan se hetki viime vuonna, jona Lilius sai osakkeet käyttöönsä.

Fortumin mukaan maksuhetki oli se hetki keväällä 2005, jona kannustinosakkeiden määrät vahvistettiin eli jaettiin johtajien tileille odottelemaan arvonnousua.

Fortumin tapa käyttää leikkuria ei kuitenkaan vastannut niitä ajatuksia, joita valtion omistajaohjausyksikön ylijohtajalla Pekka Timosella oli. Timonen sanoo nyt, että leikkuria on korjattu, mutta sitä ei voi taannehtivasti soveltaa jo annettuihin kannustinosakkeisiin parilta vuodelta.

"Fortum sovelsi leikkuria niin, että se ei vastaa minun ajatuksiani", Timonen sanoo.

Leikkuriin on siis tulossa korjaus, mutta vielä suurempi pommi on syntymässä valtio-omisteisten yhtiöiden johtajien lisäeläkkeistä. Kun normaali työeläke on suomalaisella 63 vuoden iästä lähtien noin 60 prosenttia eläkepalkasta, pääsee toimitusjohtaja täydelle eläkkeelle jo 60-vuotiaana.

Yrityksen on maksettavat väliin jäävä kolmen vuoden jakso selvällä rahalla.

Esimerkiksi Liliuksen osalta tämä merkitsee, että hänen eläkemaksunsa olivat viime vuonna jo yli miljoona euroa. Se on jo enemmän kuin 867000 euron peruspalkka vuodessa.

Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös omistajaohjausyksikkö viime vuoden kertomuksessaan. Ministeri Jyri Häkämiehen (kok) alaisuudessa toimiva osasto panee huolestuneena merkille, että valtio-omisteisten yritysten maksamat vapaaehtoiset eläkemaksut ovat taloudelliselta merkitykseltään "hyvin suuri erä".

Yksikkö selvitti, että vajaa kymmenen vuotta sitten lisäeläkemaksut olivat keskimäärin neljännes kiinteästä vuosipalkasta. Nyt ne ovat jo selvästi enemmän kuin johtajan kiinteä vuosipalkka.

Myös kaikki työeläkkeen maksajat joutuvat osallistumaan johtajien eläkepäivien viettoon, sillä tavallista terveempinä he elävät noin kymmenen vuotta perusduunaria pitempään.

Lilius täyttää 60 vuotta kolmas joulukuuta tänä vuonna.

HS:fi 30.3.2009


Tilintarkastajilta murhaava lausunto eduskunnan ylitöistä

Eduskunnan sisäiset tilintarkastajat moittivat ankarasti tapaa, jolla eduskunnan virkamiehillä teetetään ylitöitä ja tapaa, jolla työaikaa kontrolloidaan. Järjestelmä on hankala, käytännöt vaihtelevia ja virkamiehet eriarvoisessa asemassa.

Tilintarkastajat jättivät viime vuotta koskevan kertomuksensa puhemies Sauli Niinistölle (kok) keskiviikkoaamuna. Vakiintuneen tavan mukaan itse kertomuksessa ei ole huomautuksia, mutta siihen on poikkeuksellisesti liitetty muistio, jossa ylityökäytäntöjä käsitellään murhaavaan sävyyn.

Matti Saarisen (sd) johtamat tilintarkastajat ovat selvittäneet eduskunnan ylityöviidakkoa syystalvesta lähtien. Tietoa menettelytavoista, valvontakäytännöistä ja tilastoista on eduskunnan eri yksiköissä pantattu niin pahasti, että tilintarkastajien mielestä heidän tiedonsaantioikeuttaan on loukattu.

Niinistö sanoi muistion saatuaan, että se otetaan käsittelyyn heti torstaina kokoontuvassa kansliatoimikunnan kokouksessa. Kansliatoimikunta on suppea kansanedustajaelin, joka johtaa eduskunnan hallintoa.

Eduskunnan sisäisen valvonnan neuvotteleva virkamies Mauri Lehmusto lähetti tilintarkastajien pyynnöstä eduskunnan yksiköiden päälliköille joulukuun alussa kyselyn, jonka määräaika oli tammikuun puolivälissä. Siihen mennessä saatiin vain ani harvoja vastauksia, ja viimeiset ovat tulleet vasta maaliskuussa.

Tilintarkastajat eivät katso vieläkään luotettavasti tietävänsä, paljonko ylitöitä on maksettu rahana ja paljonko vapaana. Lehmuston muistiosta käy ilmi, että tiedot tästä kerätään käsin yksiköittäin eikä kokonaiskuvaa ole helppo saada. Säädökset, päätökset ja ohjeet ovat hankalia ja niiden tulkinnat eri yksiköissä erilaisia. Myös liukuvan työajan käyttöä ja ylityömääräyksiä koskevat käytännöt voivat olla yksiköiden kotikutoista tekoa.

Kaikesta tästä seuraa, että yhden yksikön virkamiehet saattavat saada korvauksia ja oikeuksia, joista toisen yksikön virkamiehet eivät voi edes uneksia. Henkilöstön tasapuolinen kohtelu "vaatii hiomista", tilintarkastajat muotoilevat.

Tilintarkastajien mielestä on myös epäselvää, onko viidellä kaikkein korkeimmalla virkamiehellä todella oikeus ylityökorvauksiin, kuten vanhastaan on ollut käytäntö.

Eduskunta maksoi virkamiehilleen erilaisia työaikakorvauksia viime vuonna 1,4 miljoonaa euroa eli runsaan prosentin eduskunnan budjetista. Lisäksi vähintään 6,5 henkilötyövuotta annettiin vapaina.

HS:fi 1.4.2009


Konkursseja vireille runsaasti

Tammi-helmikuussa pantiin vireille 578 konkurssia, mikä on lähes 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, kertoo Tilastokeskus.

Konkurssien määrä lisääntyi eniten rakentamisen päätoimialalla. Alalla pantiin tammi-helmikuussa vireille 155 konkurssia, mikä on 39 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 2 630, mikä on 528 enemmän kuin vuotta aiemmin.

HS:fi 31.3.2009



320 hengen toimipiste kiinni tammikuussaNokia sulkee Jyväskylässä lopullisesti

Nokia sulkee 320 henkeä työllistävän Jyväskylän toimipisteensä lopullisesti tammikuussa 2010. Nokia tiedotti yksikön lopettamista käsitelleiden yhteistoimintaneuvotteluiden päättymisestä tiistaina.

Henkilöstöä ryhdytään vähentämään asteittain. Viestintäjohtaja Arja Suominen kertoo, että Jyväskylässä työskentelevistä 75:lle ensimmäiselle irtisanomisilmoitukset jaetaan huhtikuun lopussa ja viimeiselle ryhmälle marraskuun lopussa. Kokonaisvahvuudesta noin 50:lle on tarjottu työtä Nokian muista toimipisteistä, mutta Suomisella ei ole tiedossa, moniko heistä ottaa uuden työn vastaan.

Suomisen mukaan Nokia on perustanut Jyväskylään yhteiskuntavastuutyöryhmän, joka tukee henkilöstön koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksia sekä yrittäjiksi siirtymistä. Työntekijöillä on myös mahdollista hakea Nokian lähtöpakettia, joka tarkoittaa työssäoloajasta riippuen 5-15 kuukauden palkkaa.

Lue Jyväskylän nokialaisten tunnoista lisää keskiviikon Keskisuomalaisesta.

KSML.fi 31.3.2009


Liliuksen ansiot Fortum-vuosina: yli 33 miljoonaa!

Vaikka Fortum luopui 2000-luvun alussa optioista, yhtiön johto nostaa yhä huikeita summia osakepalkkioina.

Valtion yli 50-prosenttisesti omistama Fortum korvasi 2000-luvun alussa paheksuntaa herättäneet jättioptiot osakepohjaisella kannustinjärjestelmällä.

Järjestelmän periaatteena piti olla, että osakepalkkio olisi enimmillään henkilön vuosipalkan suuruinen. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole toteutunut.

Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla, että toimitusjohtaja Mikael Lilius sai viime vuodelta 3,2 miljoonan euron tulot. Osakepalkkioita hän sai yli kaksi miljoonaa euroa - siis reilusti yli kaksi kertaa peruspalkan verran.

- Ajatus oli, että leikkuri toimii palkkion maksuhetkellä, mutta Fortum sovelsi sitä niin, että he käyttivät leikkuria silloin, kun osakepalkkiota määriteltiin vuonna 2006. Osakkeet annettiin 2008, jolloin leikkuria ei enää voitu soveltaa, osastopäällikkö Pekka Timonen valtion omistajaohjausyksiköstä selvitti Ilta-Sanomille.
Kun leikkurin ongelmat vuonna 2007 tulivat ilmi, Fortum ilmoitti korjaavansa asian. Korjaus vain
ei koske päätöksiä, jotka on tehty sitä ennen, Timonen kertoo lehdelle.

Ilta-Sanomat laski tiistain lehdessään, että Lilius on ansainnut yhdeksän vuoden aikana Fortumin johdossa 33 199 000 euroa.

Viime vuonna Fortumin johtoryhmä sai lehden mukaan yhteensä yli 3,5 miljoonan osakkeet.

Liliuksen Fortum-vuosien ansiot
Vuosi 2000: 200 000 euroa
Vuosi 2001: 1 351 000
Vuosi 2002: 975 000
Vuosi 2003: 2 135 000
Vuosi 2004: 3 700 000
Vuosi 2005: 7 656 000
Vuosi 2006 11 300 000
Vuosi 2007: 2 700 000
Vuosi 2008: 3 200 000 euroa
Yhteensä: 33 199 000 euroa

Iltalehti.fi 31.3.2009



STTK:n Kostiainen: Hallitus kiristää kuntien työntekijöitä

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen syyttää hallitusta kuntatyöntekijöiden kiristyksestä, kun hallitus lupaa lisätä kuntien valtionosuuksia vain jos kunta-alalla päästään maltilliseen palkkaratkaisuun.

Kostiaisen silmään on pistänyt hallituksen budjettikehysneuvottelujen tiedotteen virke, jonka mukaan "mahdollisten uusien kuntataloutta vahvistavien lisätoimien edellytyksenä on, että kustannuskehityksestä, erityisesti palkkaratkaisusta, saadaan pitkäaikainen ja maltillinen näkymä tuleville vuosille".

"Ei se hallituksen ehto mikään porkkana ole. Kaikki myöntävät, että kunnat ovat todella huonossa tilanteessa ja ne tarvitsevat lisää valtionosuuksia. Yleensä tällaista menettelyä kutsutaan kiristämiseksi", Kostiainen syyttää.

"Ainakin palkansaajat kokevat tämän uhkailuna."

Kuntaliiton työmarkkinajohtaja Markku Jalonen on toistuvasti sanonut julkisuudessa, että kunta-alalla ei ole käytännössä varaa minkäänlaisiin palkankorotuksiin. Tämä on tulkittu nollalinjaksi.

Tämä on saanut kunta-alan työntekijät varpailleen. Liitoissa ovat puhelimet soineet.

Tehyläiset pelkäävät, että he menettävät heidän sopimuksessaan luvatut 2,5 prosentin korotukset, jotka tulevat kunta-alan yleisen palkkalinjan päälle. Muut kuin tehyläiset, esimerkiksi toisen STTK:laisen hoitoalan järjestön Superin ja niinikään STTK:laisen Jytyn jäsenet ovat eläneet siinä uskossa, että seuraavissa, viimeistään syksyllä alkavissa palkkaneuvotteluissa he saavat samat korotukset, jotka tehyläisille on luvattu.

"Jos kunta-alalle halutaan sopimus, korotusten pitää olla jotain muuta kuin nolla", vastaa Kostiainen.

Tuoreen Talouselämä-lehden mukaan Jalonen ei tosin aio – ainakaan tässä vaiheessa – kajota jo sovittuihin korotuksiin.

"Sopimuksista on pidettävä kiinni", Kostiainen muistuttaa vanhasta juristien ohjeesta. Tehy on ilmoittanut, että sopimusta ei avata.

Kostiainen muistuttaa, että hallitus on sitoutunut samapalkkaisuusohjelmaan. Sen mukaan miesten ja naisten palkkaeroja pitäisi kaventaa.

"Hallitus vie itse pohjan tältä samapalkkaisuustavoitteelta kuristamalla juuri sitä sektoria, joka on naisvaltainen ja jossa on selvää naisvaltaisten alojen alipalkkausta."

Kostiaisen mielestä hallituksen pitäisi lähtökohtaisesti kohdella kaikkia aloja tasapuolisesti. Vaatiessaan yksinomaan kunta-alalle malttia se ei niin toimi.

"Hallituksen olisi pitänyt sitouttaa maltillisen palkkaratkaisun taakse laajasti koko työmarkkinakenttä eikä pelkästään yhtä sektoria."

Hallitus jätti Kostiaisen mielestä käyttämättä mahdollisuudet painostaa yksityisiä työnantajia tasapainoisiin sopimuksiin.

Ensimmäinen mahdollisuus olisi ollut, kun hallitus lupasi poistaa työnantajien Kela-maksun. Toinen mahdollisuus olisi ollut, kun hallitus sopi, miten Kela-maksun poiston jättämä aukko paikataan. Hallitus päätti, että aukkoa paikataan melkoiselta osaltaan kansalaisten pussista.

"On kohtuutonta vaatia yhtä sektoria tyytymään pieniin palkankorotuksiin, kun muilta aloilta sitä vain toivotaan."

HS:fi 31.3.2009


EU:n johtojärjestelmä petti

Tšekin kausi EU:n puheenjohtajana tekee entistä selvemmäksi sen, että unionin toiminta kaipaa pitkäjänteisyyden lisäämistä.

Tšekki aloitti kautensa vaikeassa tilanteessa. Maailmantalous oli jo luisussa, ja edellinen, Ranskan vetämä, vahva puheenjohtajuus oli muistissa. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy koki olevansa yhä vastuussa EU:sta ja hönkäsi Tšekin niskaan.

Vaikeata oli Prahassa myös sisäpoliittisesti. EU-johtokautta varjosti presidentti Václav Klausin avoin kriittisyys unioniyhteistyötä kohtaan. Vallassa oli vähemmistöhallitus, maahan suunnitelluista tutka-asemista kiisteltiin, ja EU-kriittisyys kukki hallituspuolueissakin. Niinpä unionin toimintaa sulavoittavan Lissabonin sopimuksen hyväksyminen on takellellut.

Kausi alkoi heikosti, kun Tšekki otti kantaa Israelin hyökkäykseen Gazaan. "Puolustuksellinen toimi", EU:n vetäjä kertoi muiden unionimaiden tyrmistykseksi.

Tämän jälkeen maan touhu unionin puheenjohtajana on ollut heikkoa. Brysselissä ei tiedetä, kuka Prahassa päättää mistäkin. Yhteistyö komission kanssa on vähäistä, asiakirjat viipyvät ja ovat – erään diplomaatin mukaan – kieliasuaan myöten heikkoja.

Lopullinen niitti tuli tällä viikolla kun Tšekin hallitus sai epäluottamuslauseen. EU-parlamentissa puhuneen pääministeri Mirek Topolánekin tarkoitus oli selvittää maansa tilannetta, mutta hän päätyi sotkemaan koko maailman tilannetta. Topolánek vertaili EU:n ja Yhdysvaltain tapaa elvyttää taloutta ja päätyi siihen tulokseen, että Yhdysvallat "on matkalla helvettiin".

Vaikka pääministeri sielunsa syvyyksissä näin ajattelisikin, EU:n puheenjohtaja ei tällaisia ääneen töräyttele, kun Yhdysvallat ja Eurooppa yrittävät viikon päästä löytää yhteisiä lääkkeitä globaaliin taantumaan. Tuskin enää on kenellekään epäselvää, tarvitaanko Lissabonin sopimuksen tarjoamaa jatkuvuutta puheenjohtajuuksiin. Kohtalon ivaa on se, että Tšekki voi sopimuksen vielä kaataa.

HS.fi 28.3.2008


Venäläispoliitikko: Suomen Nato-jäsenyys johtaisi Venäjän vastatoimiin

Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Juli Kvitsinski varoittaa Suomea mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Kvitsinskin mukaan jäsenyys johtaisi Venäjän vastatoimiin, jotka olisivat sotilaallisia, poliittisia ja taloudellisia.

Ylen haastattelussa hän sanoo, että Nato-jäsenyys johtaisi maiden kahdenvälisten suhteiden heikkenemiseen, eikä Suomen pitäisi tärvellä hyviä välejä sotilaallisella vastakkainasettelulla.

Venäläispoliitikko sanoo maansa vastustavan voimakkaasti Naton tulemista lähemmäksi Venäjän rajoja. Sen sijaan Kvitsinski suhtautuu suopeammin Ruotsin mahdolliseen liittoutumiseen.

"Ruotsi ei ollut kylmän sodan aikana todellisuudessa liittoutumaton. He tekivät yhteistyötä Naton kanssa ja saattoivat kriisin tullen luottaa sen apuun", hän sanoo Ylelle.

Kvitsinski on yksi parhaiten kansainväliseen politiikkaan perehtyneistä venäläiskansanedustajista.

Aiemmin hän on palvellut Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän suurlähettiläänä useassa Länsi-Euroopan maassa. Lisäksi hän on toiminut Neuvostoliiton varaulkoministerinä.

STT-HS.fi  28.3.2008



Fortumin Lilius kuittasi 3,2 miljoonan euron tulot

Muutama vuosi sitten runsaista osakeoptio-ohjelmistaan tunnetuksi tullut valtioenemmistöisessä omistuksessa oleva energiayhtiö Fortum maksoi viime vuodelta jälleen johdolleen avokätisesti kiinteän palkan lisäksi tulevia osakepalkkioita. Toimitusjohtaja Mikael Liliuksen kokonaistulot nousivat niiden ansiosta yli kolmeen miljoonaan euroon.

Yhtiön vuosikertomus kertoo, että Lilius sai viime vuodelta varsinaista palkkaa ja luontoisetuja 866 824 euroa. Lisäksi hän sai Fortumin osakkeina maksettavaa tuloa yli kaksi miljoonaa euroa, tarkalleen 2 149 442 euroa.

Lisäksi toimitusjohtaja sai suorituspalkkioita 156 359 euroa, eli vuoden kokonaispalkkioiden summa nousi lähes 3,2 miljoonaan euroon. Yhtiössä palattiin täten lähelle hyviä optiovuosia – tosin parhaimmillaan Liliuksen verotettavat ansiotulot olivat yli 11 miljoonaa euroa vuodessa.

Johtoryhmän muiden jäsenten lisätulot eivät olleet näin muhkeita, mutta eivät nekään vaatimattomia. Seuraavaksi eniten bruttosi Tapio Kuula, jonka saama lisätulo osakepalkkioina oli noin miljoona euroa.

Tämä viime vuoden alussa päättynyt osakepalkkio-ohjelma ei rajoittunut vain johtoryhmään, vaan siihen kuului kymmeniä henkilöitä, joiden jaettavaksi tuli kaikkiaan lähes 20 miljoonaa euroa.

Samanlainen ohjelma on pyöräytetty käyntiin joka vuosi, ja seuraavan ohjelman palkkiot on jo maksettu tämän vuoden helmikuussa suunnilleen samalle ryhmälle. Niiden arvo on viimevuotista alempi johtuen yhtiön pörssikurssin putoamisesta.

Nyt satoa tuottavat ohjelmat käynnistettiin vuonna 2002 korvaamaan paljon kritisoidut optio-ohjelmat. Kauppa- ja teollisuusministeriksi tullut Mauri Pekkarinen (kesk) halusi kieltää optiot valtionyhtiöissä ja vakuutti, että uudet ohjelmat eivät johda kohtuuttomuuksiin.

Periaatteena piti olla, että osakepalkkio saa enimmillään tuottaa tuloutettaessa saman verran kuin on henkilön kiinteä vuosipalkka.

Myöhemmin selitettiin, että tämä koskee vain hetkeä, jolloin palkkio-osakkeiden määrä päätetään. Koska tätä seuraa vielä kahden vuoden rajoitusjakso, jolloin osakkeita ei voi lunastaa, esimerkiksi Liliuksen viime vuoden erityispalkkio oli kurssinousun jälkeen peruspalkkaan nähden lähes kolminkertainen.

Uudessa hallituksessa valtionyhtiöiden ohjauksen vastuulleen saanut puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) katsoi vuoden 2007 lopulla, että monimutkaiseksi rakennettu uusi palkkiojärjestelmä estää kohtuuttomuudet. Pekkarinen ei ollut yhtä optimistinen.

HS:fi 28.3.2009



YK:n pääsihteeri varoittaa poliittisesta kriisistä

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon varoittaa, että maailmanlaajuinen talouden taantuma voi pian johtaa poliittiseen kriisiin, kertoo uutistoimisto Reuters.

Ban Ki-moon ilmaisi huolensa puhuessaan diplomaateille perjantaina Moskovassa.

- Jos emme tartu taantumaan kunnolla ja nopeasti, tilanne voi kehittyä poliittiseksi epävakaudeksi, jopa kriisiksi.

Reuters -Yle.fi 27.3.2009


Huijari vei suomalaisten rahastojen sijoitukset

Kaksi suomalaisrahastoa on sijoittanut varojaan englantilaiseen hedge-rahastoon, jossa on paljastunut vakava petos.

Ylen tietojen  mukaan Ambassador-erikoissijoitusrahasto on sijoittanut 17 prosenttia varoistaan englantilaisen Weavering-yhtiön hallinnoimaan hedge-rahastoon. Carnegie Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Kari Valtonen kertoo, että yhtiö on kirjannut koko 17 prosentin osuuden tappioksi hedge-rahastossa paljastuneen petoksen vuoksi.

Rikosepäily koskee englantilaista Weavering Macro Fixed Income -rahastoa. Tämänhetkisten tietojen mukaan Weaveringin salkunhoitaja olisi käynyt kuvitteellista johdannaiskauppaa vuosien ajan.

Myös Sampo Rahastoyhtiön Eufex Hedge -rahasto on sijoittanut samaan rahastoon. Eufexin toimitusjohtaja Daniel Pasternack arvioi rahaston verkkosivuilla julkaistussa sijoittajakirjeessä, että englantilaisrahastossa on tapahtunut poikkeuksellisen taitava ja suunnitelmallinen petos.

Huijaus paljastui viime viikon perjantaina. Carnegie tiedotti asiasta Ambassador-rahaston asiakkaille kirjeitse viime viikolla. Petos paljastui, kun Weaveringin rahastosta oli lunastettu lähes kolmasosa sen varoista, eikä se kyennyt realisoimaan lunastuksia vastaavia sijoituksia.

Kauppalehti.fi 26.3.2009


Johtajuus katosi Tšekistä ja EU:sta

Uusissa EU-maissa on käynyt viime kuukausina melkoinen poliittinen myllerrys. Latviassa hallitus on kaatunut. Unkarissa pääministeri eroaa ja poliittinen levottomuus kasvaa. Syy myllerrykseen on taloustaantuma, joka on ajanut suuriin kasvuprosentteihin tottuneet maat ahdinkoon.

Epävakautta on lisännyt se, että uusissa unionimaissa demokratian toimintatavat ja parlamentarismi eivät ole vielä täysin juurtuneet. Esimerkiksi Unkarissa puolueet ovat ostaneet vaalien alla ääniä lupauksillaan tietäen varsin hyvin, ettei maalla ole niitä varaa toteuttaa.

Tiistaina poliittinen myrsky iski Tšekkiin. Pääministeri Mirek Topolánekin keskustaoikeistolainen hallitus kaatui epäluottamuslauseeseen.

Tšekin hallituksen kaatuminen ei rinnastu Latvian ja Unkarin tapahtumiin, sillä Tšekissä talous ei ollut pääasiallinen syy kriisiin. Toki Tšekissäkin kasvu hyytyy ja työttömyys kasvaa, mutta pankit ovat vakaalla pohjalla, rahoituslaitoksia ei ole tarvinnut pelastaa konkursseilta, valuutta on pitänyt kohtuullisesti arvonsa, kansalla ei ole paljon velkoja ulkomaiden valuutoissa, ja tšekit ovat pysyneet rauhallisina.

Tšekin hallituskriisin taustalla on ensisijassa kotimainen poliittinen vääntö muun muassa siitä, miten EU-yhteistyöhön suhtaudutaan, mikä arvo Lissabonin sopimuksella on ja ovatko maahan suunnitellut amerikkalaiset tutka-asemat toivottuja vai ei. Kiistoja on syntynyt myös terveyssektorin uudistamisen yhteydessä esille nostetuista terveyskeskusmaksuista. Poliittista sekavuutta lisää presidentti Václav Klausin tapa asettua tämän tästä hallituksen vastavoimaksi.

Hallituskriisi herättää kolme kiperää kysymystä: Mitä tapahtuu taloudelle, kun hallitus menettää voimansa keskellä taantumaa? Kuinka Tšekki vie päätökseen EU-puheenjohtajuutensa? Hyväksytäänkö maassa nyt Lissabonin sopimus?

Ensimmäinen ongelma ratkennee sillä, että sosiaalidemokraattisella oppositiolla ei ole tarjota parempia talouslääkkeitä. Oppositio haluaa maan liittyvän euroalueeseen ja joutuu siksi kunnioittamaan rahaliiton sisäänpääsykriteereitä. Tämä heikentää sen mahdollisuuksia panostaa populistisempaan talouspolitiikkaan. Se, mitä elvyttämisestä on sovittu, siis pysynee, eikä äkkimuutoksia odoteta. Hallituksen kaatuminen ei aiheuttanut markkinoilla suurempia reaktioita.

Toiseen kysymykseen voi – lievän lohdullisesti – vastata, että hallituksen kaatuminen ei vaikuttane maan kykyyn hoitaa tehtäväänsä EU:n johtajana. Tšekin kauden alku on ollut koordinaatioltaan niin sekavaa ja heikkoa, että tuskin loppukausi huonommaksikaan voi mennä. Harvoin on puheenjohtajamaan vaihtumista odotettu EU:ssa niin hartaasti kuin nyt – uusi johtomaa Ruotsi saa heinäkuun alussa pelastajan vastaanoton.

Vastausta kolmanteen kysymykseen ei valitettavasti tiedetä. Topolánekin omassa puolueessa oli merkittävä sopimuksen vastustajien joukko, joka voi saada hallituksen kaatumisesta lisää voimaa. On kuitenkin selvää, että jos EU:ssa on viime kuukausina kannettu huolta siitä, mitä Irlannissa tapahtuu Lissabon-kansanäänestyksessä, nyt huolta on itärintamallakin.

HS:fi 26.3.2009


Poliisi ratsasi Sloveniassa Patrian lahjustapauksesta epäiltyjen asuntoja

Suomen keskusrikospoliisi ja Slovenian poliisi ratsasivat keskiviikkona Partrian lahjustapauksesta epäiltyjen koteja ja heidän hallinnassaan olevia tiloja. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Krp:lle osallistuminen operaatioon Sloveniassa oli mahdollista, koska Suomi ja Slovenia ovat perustaneet yhteisen tutkintaryhmän maiden kaikkien aikojen suurimpaan lahjustutkintaan.

"Teemme kotietsintöjä useiden epäiltyjen asuntoihin tai heidän hallinnassaan oleviin tiloihin. Jatkamme tutkimuksia heidän kuulusteluillaan", tutkinnanjohtaja Kaj-Erik Björkqvist kertoi Ilta-Sanomille Sloveniasta.

Krp epäilee, että Suomen valtion yli 70-prosenttisesti omistama Patria maksoi miljoonien lahjukset voittaakseen tarjouskilpailun, kun se solmi Slovenian kanssa 278 miljoonan euron panssariajoneuvokaupat vuonna 2006.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan poliisi ratsasi Sloveniassa muun muassa Kolesnik-nimisen yhtiön toimitiloja. Patrian omistaa Kolesnikin.

Ylen MOT-ohjelma kertoi viime syksynä, että Patria olisi maksanut lahjuksia maan silloiselle pääministerille Janez Jansalle. Jansa on kiistänyt syytökset.

HS:fi 26.3.2009


Nordea Pankki vähentää 150 työntekijää

Nordea Pankki aloittaa yt-neuvottelut 150 työntekijän vähentämiseksi konttoriverkostosta eri puolella Suomea. Asiasta kertoi STTK:lainen ammattiliitto Suora.

Suoran mukaan työnantaja ei ole vielä kertonut tarkkaa säästötavoitetta tai vähennysten kohdentamista. Konttoriverkostossa on töissä noin 5 700 ihmistä.

Liiton mielestä irtisanomisille ei ole sen paremmin taloudellisia kuin tuotannollisia syitä.

STT-HS.fi 25.3.2009


Työttömiä jo 200 000

Työttömyys on lähtenyt rajuun kasvuun. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste kohosi helmikuussa 7,6 prosenttiin vuoden takaisesta 6,4 prosentista.

Tammikuussa työttömyysaste oli tasan 7 prosenttia, joten yhdessä kuukaudessa lisäystä on tullut peräti 0,6 prosenttiyksikköä.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa jo 250 000 eli 40 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Tilastokeskuksen lukujen mukaan työttömiä oli 200 000. Ero selittyy tilastointimenetelmällä. Työttömyysaste lasketaan Tilastokeskuksen lukujen perusteella.

Myös lomautukset ovat voimakkaassa kasvussa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan helmikuussa oli lomautusilmoituksen tehnyt 32 000 henkilöä. Määrä lisääntyi tammikuusta 5 000:lla. Vuosi sitten lomautettuja oli vain 10 000.

Työ- ja elinkeinoministeriö kerää kuitenkin tietoja myös niin sanotuista ryhmälomautuksista, joista työantajat voivat tietyissä tapauksissa ilmoittaa.

Ryhmälomautettuja oli maaliskuun puolivälissä 43 600, missä on lisäystä helmikuusta vajaat 10 000 henkilöä.

STT-Ilta-Sanomat 24.3.2009


Turku varautuu lomauttamaan kaikki työntekijänsä

Turku varautuu lomauttamaan henkilöstönsä vähintään kahdeksi viikoksi.

Lomautusten suunnitteluun on kaupunginhallituksen mukaan jouduttu, koska kaupungin työntekijöitä edustavien ammattijärjestöjen kanssa ei päästy sopimukseen esimerkiksi lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi.

Säästöjä on kuitenkin edelleen mahdollista hakea muuta kautta. Työnantaja ja pääsopijajärjestöt ovat yhdessä suosittaneet talkoo- ja säästövapaiden käyttämistä henkilöstömenojen vähentämiseksi.

Jo aikaisemmin kaupunginhallitus on päättänyt, että esimerkiksi viikon talkoovapaa lyhentää viikolla mahdollisesti eteen tulevaa lomautusta.

Kaupungin on saatava säästöjä aikaan yhteensä noin 36 miljoonan euron edestä. Henkilöstömenojen osuus säästöistä on noin puolet.

Lisäksi korkomenoja pitäisi hallituksen mukaan vähentää 4,5 miljoonaa euroa.

Kaupunginvaltuusto ratkaisee asian ensi maanantaina.

STT-HS.fi 24.3.2009


Valtiovarainministeriö ennustaa syvää taantumaa

Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna selvästi enemmän kuin aiemmin on arvioitu, peräti viisi prosenttia.

Ensi vuodesta ei vielä ole tietoa, mutta silloinkin vielä nähtäneen puolentoista prosentin lasku, todetaan ministeriön tuoreessa suhdanne-ennusteessa.

Valtiovarainministeriö odottaa elpymisen alkavan ensi vuonna. Silti riski taantuman muuttumisesta maailmanlaajuiseksi lamaksi on edelleen huomattava.

Suhdanne-ennuste on kaiken kaikkiaan synkkää luettavaa. Rahaministeriö arvioi, että työttömien määrä kasvaa tänä vuonna noin 70 000 ihmisellä, kun työpaikkoja häviää yli satatuhatta. Työttömyysaste noussee yhdeksään prosenttiin.

Teollisuustuotannon romahdus viime vuoden lopun ja kuluvan vuoden alun aikana ylittää jyrkkyydessään jo tuntuvasti 1990-luvun laman alun pudotuksen. Valtiovarainministeriö ennustaa, että teollisuustuotannon alamäki on todennäköisesti myös syvempi ja pitkäkestoisempi kuin 1990-luvulla.

Vienti ei vedä, sillä kaikki tärkeät vientimaat ovat samassa taantuma-veneessä Suomen kanssa. Ministeriö ennustaakin viennin vähenevän tänä vuonna 17 prosenttia.

Ainoastaan palvelusektori on tähän asti pystynyt pitämään pintansa taantumassa, mutta nyt valtiovarainministeriö ennustaa sillekin alamäkeä. Palvelujen odotetaan supistuvan tänä vuonna ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1993. Yksityinen kysyntä vähenee, kun työttömyys lisääntyy eivätkä kuluttajat luota omaan talouteensa.

Hyvä asia kuluttajien kannalta on sentään se, että kuluttajahintojen nopea nousuvauhti on jo hidastunut ja jatkaa yhä hidastumistaan. Inflaatio voi ennusteen mukaan muuttua kesäkuukausina jopa negatiiviseksi, joka ei sitten enää olekaan hyvä asia.

Suomi velkaantuu tänä vuonna rajusti ja valtiontalouteen syntyy kuuden miljardin euron alijäämä. Suomi saa tottua ennusteen mukaan alijäämäiseen valtiontalouteen myös lähivuosina.

HS.fi 24.3.2009


Työttömyyskassat ruuhkautuivat pahoin päivärahahakemuksista

Taantuma on ruuhkauttanut työttömyyskassat, joihin tulvii lomautettujen tai irtisanottujen päivärahahakemuksia. Metalliliitto on saanut pahimpina päivinä jopa 1 400 uutta päivärahahakemusta jäseniltään.

Vaikka Metalliliiton työttömyyskassa on palkannut 13 uutta hakemuskäsittelijää, kestää ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen saaminen noin kaksi kuukautta. Normaali käsittelyaika on kaksi viikkoa.

Rakennusliitossa päivärahahakemusten käsittelyaika on venynyt lähes kuuteen viikkoon, kun joka neljäs liiton jäsen on jäänyt tai jäämässä työttömäksi.

Irtisanotulle tai lomautetulle pitkä käsittelyaika tarkoittaa sitä, että sinä aikana rahat elantoon on hankittava jostain muualta. Se voi tarkoittaa sosiaalitoimistojen toimeentulotukeen turvautumista.

Perinteisten ammattiliittojen työttömyyskassojen kilpailija Yleinen työttömyyskassa (YTK) eli kansan suussa Loimaan kassa on kokenut jäsenryntäyksen, kun tulevaisuudestaan huolestuneet työntekijät ovat liittyneet siihen.

Loimaan kassan toimitusjohtaja Auli Hänninen kertoo, että kassaan liittyi tammikuussa 14 000 uutta jäsentä, kun vuosi sitten vastaavaan aikaan jäsenmäärä kasvoi 4500 jäsenellä. Vielä helmikuussakin kassa sai uusia jäseniä vajaat 5 000. Kaikkiaan jäseniä on noin 283 000.

HS:fi 24.3.2009


Rehnille Brysselistä miljoonaluokan edut

Ensi syksynä toimikautensa päättävän José Barroson johtaman 27:n komissaarin vahvuisen EU-komission palkat ja eläkkeet kustantavat EU-maiden veronmaksajille kaikkiaan lähes 77 miljoonaa euroa, laskee brittiläinen EU-asioihin erikoistunut think tank Open Europe.

Open Europen laskelmien mukaan kollegion suomalaisjäsen, laajentumiskomissaari Olli Rehn (kesk) saa palkkaa päättyvältä viisivuotiskaudelta kaikkiaan 1,41 miljoonaa euroa.

Mikäli Rehniä ei enää valittaisi syksyllä aloittavaan uuteen EU-komission, hän saisi 19 000 euroa uudelleensijoittumisrahaa sekä 358 000 euroa kolmivuotista siirtymiskauden rahaa ja olisi oikeutettu 51 000 euron vuotuiseen eläkkeeseen täytettyään 65 vuotta.

Uudelleensijoittumis- ja siirtymäkorvaukset perustuvat siihen, että komissiosta poistuvia jäseniä koskee erinäisiä rajoituksia, millaisia tehtäviä he saavat ottaa vastaan ja kuinka pian.

Open Europen laskelman mukaan rivikomissaari saa eläkettä kaikkiaan vajaat 853 000 euroa, jos oletetaan, että hän elää vajaat 17 vuotta eläkkeensä alkamisen jälkeen.

EU-komission varapuheenjohtajien palkat ja palkkiot ovat vielä tuntuvampia. Ruotsissa on herännyt vilkas keskustelu komissaari Margot Wallströmin eläkkeestä. Kahdessa kollegiossa palvelut pitkäaikainen komissaari on oikeutettu vajaan 114 000 euron vuotuiseen eläkkeeseen.

Kaikki komission jättävät EU-komissaarit eivät kuitenkaan ota muhkeita palkkioitaan vastaan. Osa uusiin tehtäviin siirtyneistä ja uuden työnantajan maksamaa palkkaa nauttivista on sijoittanut säätiöön tai yleishyödylliseen rahastoon EU:lta saamansa siirtymäkauden korvaukset ja tulevat eläkkeet.

- On nurinkurista, että hallitusten nimeämä EU-virkamies saa lähes saman verran palkkaa kuin Yhdysvaltain demokraattisilla vaaleilla valittu presidentti, Open Europen analyytikko Sarah Gaskell viittasi komission puheenjohtajan Barroson 293 000 euron vuosittaiseen palkkaan, jonka päälle tulevat vielä asumiskorvaukset.

USA:n presidentin Barack Obaman vuosipalkka on Open Europen mukaan noin 400 000 Yhdysvaltain dollaria.

Open Europen julkistama komissaarien palkkiotilasto kokonaisuudessaan www-osoitteessa: www.openeurope.org.uk/research/commissionpensions.xls

Kauppalehti.fi 23.3.2009


lmailuhallinto tehostaa Finnairin valvontaa tekniikan lomautusten vuoksi

Finnair ilmoitti perjantaina yt-neuvotteluista, jotka saattavat johtaa yhtiön tekniikan kaikkien 1 600 työntekijän lomauttamiseen. Lomautusten pituus on osaston työtilanteesta riippuen kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen ja niillä tavoitetaan seitsemän miljoonan euron säästöjä henkilöstökuluissa.

”Lomautukset johtuvat sekä oman lentotoiminnan supistumisesta että ulkopuolisille tehtävän työn vähentymisestä. Huolloista ei niiden vuoksi tingitä”, sanoo Finnair Tekniikan johtaja Kimmo Soini.

Yhtiön toimintaa ja turvallisuutta valvova Ilmailuhallinto aikoo lomautusten vuoksi kuitenkin tehostaa Finnairin lentoturvallisuusvalvontaa.

Ylijohtaja Kim Salosen mukaan Finnairin toimiluvan yksi kriteeri on sekä määrällisesti että laadullisesti riittävä henkilöstö. Tätä asiaa seurataan henkilöstön työsuunnitelman avulla.

Salonen pitää hyvinkin mahdollisena, että se joudutaan lomautusten vuoksi uusimaan. Erityisen tarkasti viranomainen seuraa, että huoltotoiminnassa on kaikkina aikoina hyväksytyt vastuuhenkilöt. Joissakin pienemmissä yhtiöissä heidätkin on ankeina aikoina lomautettu yhtä aikaa.

Soinin mukaan Finnairin lentotoimintaa on taantuman ja kysynnän vähentymisen vuoksi leikattu noin kymmenen prosenttia. Myös tekniikan palveluita ostaneet asiakasyhtiöt ovat vähentäneet lentojaan. Esimerkiksi Finnairin entisiä MD-11-koneita operoiva venäläisen rahtiyhtiön Aeroflot Cargon kolmesta MD-11:sta kaksi on pantu seisomaan.

Kun koneet eivät lennä, niitä ei juuri tarvitse huoltaakaan. Suurin osa lomautettavista, tuhat työntekijää, kuuluu Ilmailualan unioniin. Sen finnairilaisten pääluottamusmies Esa Suokas ei ole lomautusuutisesta järin yllättynyt, mutta sen tarvetta hän epäilee.

”Tuntuuhan se hassulta, että ihmisiä lomautetaan työn vähentymisen vuoksi samaan aikaan, kun tekniikassa tehdään paljon ylitöitä”, Suokas sanoo.

Tekniikka jätettiin kokonaan edellisen yt-kierroksen ulkopuolelle. Sen avulla saavutettiin 50 miljoonan henkilöstösäästöt. Tavoite on nyt samansuuruinen ja yt-prosessiin ovat joutuneet muutkin edelliskierroksella ulkopuolelle jätetyt. Esimerkiksi lentäjät aiotaan lomauttaa viikoksi.

Kaiken takana on lentoalan suuri ahdinko. Finnair on yhtenä harvoista yhtiöistä onnistunut lisäämään lentojensa kysyntää, mutta koneet on täytetty erittäin halvoilla hinnoilla. Keskituottoa rokottaa erityisen raskaasti business-matkustuksen romahdus.

Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen kertoo yhtiön henkilöstölehdessä, että liikematkustuksen varauskanta on keväällä 40-50 prosenttia viimevuotista alempana.

HS:fi 20.3.2009


TeliaSoneralla ulosmarssi tänään

STTK:lainen toimihenkilöunioni järjestää puolilta päivin ulosmarssin parissakymmenessä TeliaSoneran toimipisteessä. Syynä ovat yt-neuvottelujen irtisanomiset. Asiasta kertoi Yle Uutiset.

HS.fi 17.3.2009



Metso vähentää yli 700

Jyväskylä. Konepajakonserni Metso vähentää 718 työntekijää. Vähennykset koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä paperiteollisuutta palvelevassa liiketoiminnassa.

Vähennyksistä runsaat 400 hoidetaan määräaikaisten työsuhteiden lopettamisilla ja eläkejärjestelyillä.

Metso lopettaa työpaikkoja arvioitua vähemmän, sillä yt-neuvottelujen alkaessa leikkaustarpeeksi ilmoitettiin 800–1 100 henkilöä.

Yhtiö järjestää tuotantoaan ja yksiköitään uudelleen. Järvenpäähän siirretään Tampereen telatehtaan, Oulun kumitusyksikön, Turun kemikaalijärjestelmien ja Hollolan toimipisteen toiminta.

STT-HS:fi 17.3.2009



Rautaruukki lomauttamassa 340 toimihenkilöä

Rautaruukin teräsliiketoiminnasta vastaava Ruukki Metals aloittaa yt-neuvottelut henkilöstön lomautuksista. Neuvotteluiden piirissä on noin 340 toimihenkilöä ja ylempää toimihenkilöä Suomessa. Lomautuksien arvioidaan koskevan kaikkia neuvotteluiden piirissä olevia henkilöitä.

Lomautukset on tarkoitus toteuttaa kevään ja kesän aikana. Niiden kesto tarkentuu myöhemmin.

Yhtiö perustelee pakkolomia heikentyneellä markkinatilanteella.

STT- HS:fi 17.3.2009



Nokia aikoo vähentää 700 työntekijää Suomessa

Nokia aloittaa yt-neuvottelut. Yhtiön mukaan suunnitelmat vaikuttavat maailmanlaajuisesti noin 1 700 työntekijään. Suomessa neuvottelut koskevat enintään 700:aa työntekijää.

STT-HS.fi 17.3.2009


Helsinki aikoo säästää opetus- ja terveysmenoista

Helsingin talous- ja suunnittelukeskus on saanut valmiiksi madonluvut vuoden 2010 budjetin tasapainottamiseksi.

Kunnallisveron korotusta virkamiehet eivät esitä, mutta toimintamenoista yritetään ensi vuonna niistää pois yli 113 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna.

Tämä tarkoittaisi terveysmenoissa 30 miljoonan, sosiaalitoimen menoissa 23 miljoonan ja opetusviraston menoissa 12,8 miljoonan euron pudotusta nykytasoon suhteutettuna. Menot olisivat silti suuremmat kuin viime vuonna.

Velkataakka kasvanee

Helsinki myös velkaantuisi merkittävästi. Lainakanta kasvaisi ensi vuonna noin 300 miljoonalla eurolla. Käytännössä kaupunki joutuisi ottamaan syömävelkaa eli pyörittämään nykyisiä palveluitaan yli 61 miljoonan euron verran lainarahalla.

Syömävelalta Helsinki on tähän mennessä välttynyt, vaikka onkin joutunut jo vuosia turvautumaan Helsingin Energian voittoihin rahoittaakseen rakennushankkeitaan.

Investointeja ei aiota jäädyttää

Menojen kiristykset eivät koskisi investointeja, jotka pysyisivät 483 miljoonan tasolla.

Investointien vaalimista talous- ja suunnittelukeskus perustelee sillä, että pääpaino on hankkeissa, jotka eivät lisää merkittävästi toimintamenoja. Länsimetron ynnä muiden infra-hankkeiden toteutus helpottaisi taantuman jälkeistä elämää.

Työntekijöiden määrää aiotaan vähentää

Jos talous- ja suunnittelukeskuksen tavoitteet toteutuvat, kaupungin 38 600 työntekijästä poistuisi runsaat 3 000 eli kahdeksan prosenttia vuoteen 2012 mennessä luontaisen poistuman kautta. Helsingin periaatteena on ollut, ettei se irtisano vakituista henkilöstöä.

Poliittiset ryhmät neuvottelevat talouslinjauksista tällä viikolla. Kentän vasemmalla laidalla on ollut henkistä valmiutta kunnallisveron korotukseen, mutta kokoomus ja osin vihreätkin ovat siihen suhtautuneet nihkeästi. Budjettikehys on määrä hyväksyä ensi viikolla.

Ilta-Sanomat 16.3. 2009


Jyväskylästä lähdössä 250-330 työpaikkaa
Metsolaisten piina päättyy tiistaina

Jyväskylässä on tiistaina luvassa synkeiden talousuutisten päivä, sillä Metso Paper kertoo, kuinka paljon se irtisanoo väkeään. Ennakkoarvioiden mukaan Rautpohjan paperikoneyksiköstä vähennetään 250-330 työpaikkaa eli haarukka on pysynyt samana kuin se oli yt-neuvottelujen alkaessa tammikuun lopussa.

Rautpohjassa työskentelee kaikkiaan noin 1 900 metsolaista, joista lähes joka viidettä uhkaa pahimmillaan työpaikan menetys.

Konepajakonserni Metso kertoi tammikuussa ryhtyvänsä sopeuttamaan Suomen yksiköittensä toimintoja heikentyneeseen kysyntään. Yhtiö ilmoitti pörssitiedotteella tavoittelevansa kuitu- ja paperiliiketoiminnoista 900-1 200 hengen vähennystä sekä lisäksi 200 hengen vähennystä kivenmurskaus- ja kaivosteollisuuden laitteita valmistavasta yksiköstään.

Jyväskylässä uhkana on myös toinen noin 300 työpaikan vähennys, sillä Nokia käy yt-neuvotteluja 320 henkeä työllistävän yksikkönsä lopettamisesta. Alteams on jo kertonut Jyväskylän tehtaan lopettamisesta kesällä. Talovalmistaja Finndomon yt-neuvottelut ovat vielä kesken.

KSML:fi 16.3.2009


EU-maat eivät pääse elvytyspaketista sopuun

BRYSSEL. EU-maat eivät ole pystyneet vieläkään löytämään sopua unionin yhteisestä viiden miljardin euron elvytyspaketista, EU:n ulkoministeritapaamisen kokouslähteet kertoivat maanantaina.

Paketin rakentamimen aloitettiin jo viime vuoden loppupuolella. Jäsenmaat ovat kuitenkin olleet erimielisiä rahojen jaosta.

Ongelmia on tuottanut myös se, että viiden miljardin euroa pottia ei ole EU:n kassassa valmiina. Rahat pitää vielä erikseen kerätä jäsenmailta.

Suomi ja Viro toivovat saavansa paketista sata miljoonaa euroa maiden välisen Estlink 2 -sähkökaapelin rakentamiseen. Rahaa olisi luvassa myös maaseudun internet-yhteyksien parantamiseen.

Viimeisten laskelmien mukaan Suomi antaisi elvytyspakettiin hieman enemmän rahaa kuin mitä siitä saisi.

Seuraavaksi evytyspaketista neuvotellaan EU-johtajien huppukokouksessa torstaina ja perjantaina Brysselissä.

Jäsenmaiden yhdessä sopiman viiden miljardin EU-elvytyksen lisäksi EU-maiden on määrä elvyttää omia kansantalouksiaan yhteensä noin 200 miljardilla eurolla.

HS:fi 16.3.2009


Suomi joutumassa maksumieheksi EU:n elvytyspaketissa

Bryssel. Suomi on joutumassa maksumiehen rooliin EU:n viiden miljardin euron elvytyspaketissa, sillä pakettiin suunniteltujen maaseudun kehittämisvarojen osuus on laskenut selvästi valmistelun edetessä.

Vielä tammikuun lopussa maaseudun kehittämiseen suunnattiin paketissa 1,5 miljardia euroa, mutta puheenjohtajamaa Tšekin uusimmassa esityksessä maaseudun kehittämisvarojen osuus on pudonnut 1,1 miljardiin euroon.

Kehittämisvaroilla on tarkoitus parantaa muun muassa maaseutualueiden laajakaistayhteyksiä.

Maaseudun kehittämisvarojen osuuden putoaminen tarkoittaa sitä, että Suomen paketista saama palautuma kääntyy jonkin verran nettomaksun puolelle, diplomaattilähteet arvioivat.

Suurin osa paketista – eli noin 3,9 miljardia euroa – on määrä käyttää energiahankkeisiin ja etenkin EU-maiden kaasu- ja sähköverkkojen kehittämiseen.

Tästä rahasta Suomi ja Viro ovat saamassa sata miljoonaa euroa maiden välisen Estlink 2 -sähkökaapelin rakentamiseen.

Elvytyspakettia käsitellään maanantaina EU:n ulkoministerikokouksessa Brysselissä. Jos paketista ei päästä sopuun, asia siirtyy torstaina alkavaan EU-huippukokoukseen.

STT- HS:fi 13.3.2009



Finnair lomauttaa 700 lentäjää

Finnair lomauttaa lentäjiään lentojen vähentämisen vuoksi. Lomautukset koskevat noin 700:aa lentäjää.

Lomautukset ovat osa 30 miljoonan euron säästöpakettia.

Yhtiö ilmoitti samalla aloittavansa yt-neuvottelut lomautuksista lentoateriapalveluja ja myymälöitä hoitavassa Finnair Cateringissä. Lomautukset kestävät arviolta kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen.

STT- HS:fi. 13.3.2009



Presidentti vahvisti kiistellyn Lex Nokia -tietosuojalain

Tasavallan presidentti Tarja Halonen vahvisti niin sanotun Lex Nokian perjantaina presidentin esittelyssä. Hyväksyntä sinetöi lain voimaantulon.

Lex Nokiaa vastustavat aktivistit olivat panneet toivonsa presidentti Haloseen, jotta hän kysyisi korkeimman oikeuden mielipidettä lain oikeellisuudesta.

Kukkamyrsky-nimellä Facebookissa esiintyvä aktivistiryhmä lähetti Haloselle perjantaiaamuna noin 300 euron arvoisen kukkakimpun vedotakseen Lex Nokian hylkäämisen puolesta.

Lain on määrä tulla voimaan kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Se antaa työnantajalle oikeuden seurata työntekijän sähköistä viestintää.

Eduskunta hyväksyi lakiesityksen pari viikkoa sitten. Eduskunta liitti lakiesitykseen lausuman, joka edellyttää, että uudistuksen tavoitteiden toteutumista ja sen soveltamista seurataan ja arvioidaan kattavasti. Liikenne- ja viestintäministeriön on annettava liikenne- ja viestintävaliokunnalle asiasta selvitys vuoden 2010 loppuun mennessä.

Toisessa lausumassa edellytetään, että esiin tulevat mahdolliset puutteet tai epäselvyydet poliisin toimintavaltuuksissa, esimerkiksi selvitettäessä yrityssalaisuuksiin liittyviä väärinkäytöksiä ja rikoksia, kartoitetaan pikaisesti ja tarvittaessa jo ennen pakkokeinolainsäädännön laajempaa uudistusta.

HS.fi 13 3 2009


Tutkija: Eläkkeelle päästävä jo 55-vuotiaana

Työelämätutkija Kimmo Kevätsalo kritisoi Suomessa vellovaa eläkekeskustelua mielettömäksi.

- Tässä paljastui selvästi, että sekä politiikan että työmarkkinoiden johtajat ovat auttamattomasti ajastaan jäljessä, jos sitä katsoo työelämän tutkijan näkökulmasta. Meidän työelämän kehityksen kannalta ei ole ollenkaan tärkeä ongelma, saadaanko pidettyä pakolla tai suostuttelemalla ihmiset vuoden tai kaksi kauemmin töissä vai ei. Se on aivan toissijainen ongelma, Kevätsalo sanoo MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa.

Kevätsalon mukaan eläkeiän noston sijaan pitäisi puuttua nuorten suureen työttömyyteen ja pätkätöihin. Suuri osa nuorista valmistuu joko kortistoon tai joutuu odottamaan vuosia oman koulutusalansa vastaavaa työtä.

- Jos me saamme pidennettyä esimerkiksi vuodella työssäolevien eläkeikää, niin se merkitsee, että noin 40-50 000 nuorta joutuu vuoden pidempään odottamaan ennen kuin edes pääsevät aloittamaan työuraansa. Se merkitsee myös sitä, että työelämässä pidetään kauemmin ihmisiä, jotka elävät jo mennyttä aikaa, jotka ovat oppineet vanhat tavat eivätkä ole oppineet ajattelemaan, että elämme globaalissa maailmassa. Kiinnostavaa eläkekeskustelussa onkin se, että nyt kaikki osapuolet ovat sitä mieltä, että nyt on saavutettu hieno ratkaisu.

Kevätsalo painottaa, että eläkeikää pitäisi paremminkin tehdä nykyistä joustavammaksi.

- Minä olen sitä mieltä, että eläkevapauksia pitäisi nykyisestä ratkaisevasti lisätä esimerkiksi pudottamalla eläkeiän alarajaa niin, että eläkkeelle pääsisi 55-vuotiaana ne, jotka ovat väsyneet ja loppuunkuluneet. Ne, jotka jaksavat vielä 70-vuotiaina, voisivat toisaalta jatkaa työelämässä. Se, että yritetään pakolla tai puolihoukutuksilla, on eräänlaista pakkovaltaa, joka perustuu väärään analyysiin työelämän tulevaisuudesta.

MTV3 - 12.03.2009


Katainen väläytti veronkorotuksia ja menoleikkauksia

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) arvioi keskiviikkoiltana Ylen A-plus-ohjelmassa, että valtion velka kasvaa ennakoitua suuremmaksi lähivuosina. Hän arvioi velan kasvavan neljän seuraavan vuoden aikana noin 40–60 miljardia euroa.

Kolme kuukautta aiemmin Katainen puhui samassa ohjelmassa puolet pienemmästä määrästä, noin 20 miljardista. Myöhemmin valtiovarainministeriö korotti arvion 30 miljardiin euroon.

"Arvio 40 - 60 miljardista perustuu talouskasvuun, joka on tänä vuonna -4,5 prosenttia. Mikäli talouskasvu laskee tätä enemmän, myös velkamäärä kasvaa, Katainen sanoi.

Katainen korosti, ettei kukaan tiedä tarkkoja summia tai sitä, miten laajoihin toimiin talouskriisin vahinkojen korjaamisessa joudutaan. Ennestään valtiolla on valtiovarainministerin mukaan velkaa noin 50 miljardia euroa.

Valtiovarainministeri väläytti ohjelmassa myös veronkorotuksia.

Hänen mukaansa "tällä hetkellä näyttää, että emme selviä ilman veronkorotuksia tai menoleikkauksia".

Kataisen mukaan veronkorotukset tai mittavat menoleikkaukset haittaisivat kuitenkin huonossa taloustilanteessa suoriutumista entisestään, joten "niiden aika ei ole välttämättä nyt".

HS:fi 12.3.2009



Hallitus virittelee jo seuraavaa eläketaistelua

Toisinaan sitkeä jankkaaminenkaan ei auta, jos toinen osapuoli on täysi simpukka eikä kerta kaikkiaan suostu vastaamaan. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) pokka piti keskiviikkona, vaikka häntä hiillostettiin ensin eduskunnan välikysymyskeskustelussa sekä myöhemmin illalla MTV3:n seitsemän uutisissa ja Ylen puoli yhdeksän uutisissa.

Vanhanen oli molemmissa uutislähetyksissä studiovieraana ja uutisankkurit yrittivät sitkeästi tentata, aikooko hallitus vielä uudestaan ottaa eläkeiän alarajan korottamisen esille.

Vanhanen ei suostunut vastaamaan kysymykseen, vaan pysytteli ennakkoon kirjoitetuissa vuorosanoissaan.

Vanhasen mukaan työmarkkinajärjestöillä on nyt "positiivinen näytön paikka" esittää, miten eläkkeellejäämisikää saadaan korotettua.

Pääministeri ei siis vastannut kysymykseen, vieläkö eläkeiän pakkonosto löytyy hallituksen työkalupakista.

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat keskiviikkoaamuna, että niin sanottu laajennettu Rantalan ryhmä ryhtyy pohtimaan keinoja, joilla eläkkeellejäämisikää saataisiin nostettua kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Nykyisellään keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on 59,4 vuotta.

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan vetämällä ryhmällä on sopimuksen mukaan vuoden 2009 loppuun aikaa esittää "uskottava" linjaus, jolla eläkkeellesiirtymisikää saadaan korotettua.

Hallituksen mielestä sopimuksen avainsana on juuri tuo "uskottava". Kannattaa muistaa, että uskottavuus on aika subjektiivinen kysymys – etenkin kun puhutaan näin isosta ja pitkän aikavälin ratkaisusta.

Hallitus korosti keskiviikkona sopimuksen kuudetta pykälää: "(Rantalan ryhmän linjauksilla) haetaan vaihtoehtoisia malleja hallituksen linjaukselle eläkeiän alarajan nostamisesta. Hallitus ei ryhdy tästä työstä poikkeavien eläkepoliittisten päätösten valmisteluun ja toimeenpanoon. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt arvioivat linjausten ja ehdotusten vaikuttavuutta niiden valmistuttua."

Tämän pykälän tulkinnasta voi tulla vielä iso riita. Hallitus tulkitsee pykälän niin, että se ei tee uusia eläkepoliittisia linjauksia Rantalan ryhmän työn aikana, eli vuoden 2009 kuluessa.

Sen sijaan ensi vuonna hallitus ilmeisesti katsoo voivansa niitä esittää.

Toinen keskeinen kysymys on Rantalan ryhmän esitysten vaikuttavuuden arviointi. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt arvioivat ensi vuoden alussa, ovatko Rantalan ryhmän esitykset "uskottavia". Vanhanen väläytteli myös jonkun ulkopuolisen arvioitsijan rahtaamista Suomeen kommentoimaan ehdotuksia.

Jos ehdotukset eivät ole uskottavia, hallitus ilmeisesti katsoo voivansa esittää eläkeiän alarajan nostoa uudestaan. Vanhanen ei tosin suostunut tätä ääneen sanomaan keskiviikkona, vaan pysyi ennakkokäsikirjoituksessa: "En lähde spekuloimaan mahdollisia toimia", Vanhanen toisteli.

Työmarkkinajärjestöille hallituksen tulkinta sopimuksesta lienee yllätys. Etenkin kun sopimuksen seitsemännessä pykälässä todetaan kategorisesti, että "kaikki työeläkepolitiikkaa koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa."

Sitä paitsi työmarkkinajärjestöt ilmeisesti kuvittelivat sitoutuneensa ympäripyöreään tavoitteeseen kuten niin usein ennenkin. Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat eläkkeellejäämisiän nostamiseen jo Paavo Lipposen hallituksen kanssa 1999. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet tavoitteeseen myös vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä.

Eli työmarkkinajärjestöjen oletus ilmeisesti oli se, että tässä sitoudutaan samaan vanhaan tavoitteeseen eikä mikään muutu.

Eläkkeellejäämisiän nostaminen kolmella vuodella vaatii erittäin radikaaleja toimia kuten varhaiseläkejärjestelmiin puuttumista. Palkansaajajärjestöt tuskin kovin radikaaleihin leikkauksiin suostuvat, joten Rantalan ryhmän linjaukset voivat hyvin jäädä torsoiksi.

Vanhasen hallitus saattaa ottaa asian tosissaan. Jos Rantalan ryhmä ei pysty tekemään riittävän kovia ehdotuksia, hallitus saattaa katsoa velvollisuudekseen puuttua taas asiaan. Ja samalla hallitus voi syyttää työmarkkinajärjestöjä vastuun pakoilusta.

Vanhasen hallituksen valitsema linja sopimuksen tulkinnan suhteen saattaa johtua myös siitä, että eläkekiistassa nöyryytetty Vanhanen tarvitsi jonkun takaportin ja selityksen keskustaväelle. Nyt keskustan kentälle voidaan luoda kuvaa, että koko taistelua ei vielä sentään hävitty.

HS.fi 12.3.2009



Saab irtisanoo 750 ihmistä

Talousvaikeuksissa kamppaileva Saab irtisanoo 750 ihmistä.

Irtisanomiset koskevat 650:tä työntekijää ja 100:aa toimihenkilöä Trollhättanin autotehtaalla Ruotsissa.

Kyseessä ovat ensimmäiset irtisanomiset Saabissa meneillään olevan kriisin aikana.

Yhtiön mukaan henkilöstön määrää on sopeutettava, koska autojen kysyntä on vähentynyt.

Vuoden lopussa yhdysvaltalaisen General Motorsin Ruotsin yksikkö Saab työllisti vähän yli 4 000 ihmistä, heistä noin puolet oli työntekijöinä Trollhättanin tehtaalla. Saabin vaikutus Ruotsin autoteollisuuden työllisyyteen on kuitenkin tätä huomattavasti suurempi, koska maassa käytetään paljon alihankkijoita. Saabin kriisin vuoksi Ruotsissa arvioidaan olevan vaarassa jopa 15 000 autoalan työpaikkaa.

Saab on hakeutunut yrityssaneeraukseen selvitäkseen veloistaan.

General Motors pyrkii löytämään tappiolliselle yksikölle ostajan. Viime viikolla kerrottiin, että Saabista ovat kiinnostuneita esimerkiksi kiinalaisyhtiöt Geely Automobile ja Dongfeng Motor Group, ja että muitakin ostajaehdokkaita on. GM:n odotetaan päättävän Saabin kohtalosta lähiviikkoina.

Trollhättanin tuotanto on viime aikoina keskeytynyt esimerkiksi siksi, että tulli pysäytti Saabin tavaraliikenteen helmikuussa, koska yhtiön tullimaksut olivat maksamatta.

HS–ReuteRs–STT–TT 12.3.2009



Tutkijat: Amatsonin laaja tuho väistämätön ilmaston lämmetessä

Amatsonin sademetsien laaja tuhoutuminen tällä vuosisadalla on väistämätöntä, varoittaa joukko Britannian johtavia ilmastotutkijoita. Tietokonemalleista tehdyn ennusteen mukaan ilmaston lämpeneminen voi tuhota pahimmillaan 85 prosenttia sademetsistä, ja 30 prosentin tuho on todennäköistä.

Tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen johtaa sateiden vähenemiseen Amatsonissa ja on siten suurempi uhka kuin esimerkiksi puiden hakkaaminen asutuksen ja viljelysten tieltä.

Kahden celcius-asteen nousu lämpötilassa tuhoaisi ennusteen mukaan 20–40 prosenttia sademetsistä. Kolmen asteen nousu tietäisi 75 prosentin ja neljän asteen 85 prosentin tuhoa.

Ilmastotutkijat ovat pitäneet kahden asteen nousua todennäköisimpänä skenaariona. Aiemman arvion mukaan lämpeneminen jää pysyväksi, vaikka kasvihuonekaasupäästöjä onnistuttaisiin leikkaamaan merkittävästi ensi vuosikymmenestä lähtien.

Uudesta pitkän aikavälin ennusteesta vastasi Britannian ilmatieteenlaitos ja sen tuloksia esiteltiin kansainvälisessä ilmastokonferenssissa Kööpenhaminassa.

Tulokset, samoin kuin muu konferenssin anti, on tarkoitus viedä ensi joulukuussa järjestettävälle YK-kokoukselle. Kokous yrittää sopia korvaajasta Kioton kansainväliselle ilmastosopimukselle.

Tulokset julkaistaan myös Nature Geoscience -lehdessä. Niistä kertoi ennakkoon brittilehti The Guardian.

Tutkijat ovat tuloksista huolissaan, sillä Amatsonin sademetsiä pidetään korvaamattomana hiilinieluna, jonka tuhoutuminen kiihdyttäisi ilmaston lämpenemistä edelleen. Sademetsien tuholla olisi maailmanlaajuisia vaikutuksia.

"Ekologisesti se olisi katastrofi ja ottaisimme valtavan riskin ilmastomme suhteen. Emme tiedä tarkkoja seurauksia, mutta äärimmäiset sääilmiöt lisääntyisivät", kuvaili Exeterin yliopiston ilmastotutkimuksen professori Peter Cox The Guardianille.

Amatsonissa näkyy jo ensimmäiset merkit ilmaston lämpenemisestä. Äskettäin Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan sademetsä on arvioitua herkempi kuivuudelle ja muutokset ennustettua suurempia.

Tutkijat ovat seuranneet sademetsien muutosta 30 vuoden ajan ja varoittavat, että kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.

AFP- HS.fi 12.3.2009



Eduskunta poisti Kela-maksun osalta työnantajia

Kela-maksu poistuu kokonaan osalta yksityisiä työnantajia huhtikuun alussa. Eduskunta hyväksyi asian tänään äänin 85–55. Oppositiosta myös kristillisdemokraatit tukivat hallituksen esitystä yhtä edustajaa lukuun ottamatta.

Elvytykseen liittyvä päätös merkitsee Kela-maksun alenemista 0,8 prosenttiyksiköllä kaikilla työnantajilla. Alimpaan eli ensimmäiseen maksuluokkaan kuuluvilta yksityisiltä työnantajilta se poistuu siten kokonaan. Alennus koskee myös kuntia ja muita julkisen alan työnantajia.

Kansaneläkkeiden rahoitukseen syntyy päätöksen myötä noin 800 miljoonan euron vaje, jonka kattamiseen hallitus joutuu etsimään keinoja kahden viikon päästä pidettävissä kehysneuvotteluissa. Keinovalikoimassa on ainakin ympäristö- ja energiaverojen kiristäminen.

11.3.2009 STT- KSML.fi



TeliaSonera vähentää yli 300

Teleoperaattori TeliaSonera lopettaa 318 työpaikkaa ja laajakaistatoiminnoistaan Suomessa.

Lopetettavat työpaikat ovat pääasiassa Helsingissä, josta karsitaan 153 työtehtävää. Jyväskylästä vähennetään 50 ja Tampereelta 30.

Yhtiö siirtää laajakaistatoiminnoista irtisanottavat työntekijät sisäiseen osaajakeskukseensa.

Irtisanottavat saavat tukea työllistymiseen ja normaalia irtisanomisaikaa pidemmän ajanjakson työnhakuun ja uudelleen sijoittumiseen, yhtiö sanoo tiedotteessaan.

Laajakaistapalveluiden tehostamisohjelman tavoitteena on turvata liiketoiminnan kannattavuus ja mahdollistaa tarvittavat investoinnit tuotteiden ja palveluiden siirtämiseksi ip-pohjaisiksi.

TeliaSoneran Rovaniemen ja Turun toimipisteiden henkilöstö marssi keskiviikkona ulos vastalauseesta työnantajan päätökselle lopettaa yt-neuvottelut ennen aikojaan.

Työnseisaukseen osallistuu yhteensä 150 henkilöä. He palaavat töihin huomisaamuna.

Työnseisaus saattaa TU:n mukaan häiritä TeliaSoneran laajakaistapalvelujen toimittamista, vianhallintaa ja asiakaspalvelua koko maassa.

STT - HS:fi 11.3.2009



Eduskunta löi lukkoon työnantajan Kela-maksun poiston

Eduskunta on äänestäen hyväksynyt lain, joka poistaa kansaneläkemaksun suurimmalta osalta työnantajia huhtikuun alussa. Ehdotus hyväksyttiin äänin 88–55. Kansaneläkemaksu on tarkoitus poistaa lopuiltakin työnantajilta uudella lailla ensi vuoden alussa.

Maksun poistoa vastaan äänestivät vasemmisto-opposition eli Sdp:n ja vasemmistoliiton edustajat ja opposition edustajista lisäksi perussuomalaiset. Poistoa puolustivat hallituspuolueiden keskustan, kokoomuksen, vihreiden ja Rkp:n kansanedustajat sekä oppositiopuolueista kristillisdemokraatit.

Äänestyksestä oli poissa 56 kansanedustajaa.

Maksun poistamista perustellaan talouden elvyttämisellä. Hallitus arvelee maksun poistamisen tukevan ajan mittaan yritysten kykyä työllistää. Maksun poistaminen myös helpottaa kuntien asemaa, koska nekin maksavat työnantajamaksuja.

Kansaneläkelaitos menettää uudistuksessa tuloja, jotka hallitus ainakin ensi vaiheessa rahoittaa ottamalla velkaa. Myöhemmin valtio rahoittaa ne korottamalla ympäristö- ja energiaveroja. Kyse on vuositasolla noin miljardista eurosta, kun koko maksu on poistunut.

Hallitus on ilmoittanut tekevänsä veronkorotuksista linjaukset budjettikehysneuvotteluissaan myöhemmin tässä kuussa.

Pääosa oppositiosta vastusti maksun poistoa, koska se ei hyväksy aukon tekemistä kansaneläkkeiden rahoitukseen eikä niiden rahoituksen siirtämistä kokonaan valtion budjetista tehtäväksi.

HS:fi 11.3.2009


Hallitus perääntyi eläkekiistassa

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat päässeet sopuun eläkeriidasta. Hallitus veti pois ehdotuksensa korottaa eläkeikää 63:sta 65 vuoteen portaittain vuodesta 2011 alkaen.

Hallituksen alkuperäisen esityksen sijasta niin palkansaajat ja työnantajat kuin hallituskin ovat nyt sitoutuneet siihen, että keskimääräistä työelämästä poistumisikää korotetaan kolmella vuodella 59,4:stä vuodesta vuoteen 2025 mennessä.

Tämän muutoksen tarkemmat yksityiskohdat valmistellaan Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan johtamassa työryhmässä tämän vuoden loppuun mennessä.

Myös työmarkkinajärjestöjen sopima sosiaalitupo toteutetaan tammikuussa sovitun mukaisesti.

Kiistan osapuolet kokoontuivat eilen illalla, jolloin asiasta sovittiin käytännössä. Paikalla olivat keskusjärjestöjen puheenjohtajat, pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok).

Vanhanen ei aamulla myöntänyt kärsineensä tappiota eläkekiistassa. Uutta mallia hän luonnehti "kaikkien voitoksi".

Iltapäivällä hallitus vastaa opposition tekemään välikysymykseen eläkekysymyksestä.

HS:fi 11.3.2009



Köyhyys vähenisi tehokkaimmin toimeentulotuen nostolla

Köyhyyttä voitaisiin vähentää tehokkaimmin korottamalla toimeentulotukea. Tämä olisi tuoreen väitöstutkimuksen mukaan myös halvin keino ja se tehoaisi parhaiten kaikkien väestöryhmien köyhyyteen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen atk-suunnittelija Seppo Sallila etsi väitöstutkimuksessaan kustannustehokkaita keinoja köyhyyden vähentämiseksi.

Toinen hyvä keino olisi tutkimuksen mukaan perusturvan uudistaminen, jos keskityttäisiin alimpaan työttömyysturvaan, yksin asuvien kansaneläkkeeseen, asumistukeen ja opintorahaan. Toimeentulotuen korotus tulisi kuitenkin huomattavasti halvemmaksi kuin perusturvan korjaukset, koska raha menisi todennäköisemmin juuri köyhimmille talouksille.

Suomalaisista 4–6 prosenttia on köyhiä, jos köyhyyden rajana pidetään 50:tä prosenttia kotitalouksien keskimääräisestä tulosta. Viime vuosikymmenellä köyhien osuus oli 3–4 prosenttia.

Suomalaisten käytettävissä olevat tulot ovat jatkuvasti kasvaneet vuodesta 1994, mutta tulonsiirtojen taso on pysynyt ennallaan tai laskenut.

Väitöskirja tarkastetaan perjantaina Helsingin yliopistossa.

STT- HS:fi 11.3.2009


Pekkaniska Oy lupasi: Ketään ei irtisanota!

Pekkaniska Oy on nostureita ja henkilönostimia vuokraava ja myyvä konserni, jolla on toimintaa Suomen lisäksi myös myös Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä.

Yrityksellä on yhteensä 20 toimipistettä.

Nosturifirma ei anna työntekijöille potkuja, vaikka lama iskisi kuinka pahasti.

- Ei ole reilua, että työntekijöitä tuetaan vain hyvinä aikoina. Niin yksinkertaista se on, Pekkaniska Oy:n omistaja ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Niska sanoo.

Siis mitä? Kun talousnäkymät synkkenevät, eikö etenkin rakennusalalla toimivan yrityksen pitäisi valmistautua lomautuksiin ja irtisanomisiin?

- Juuri siksi en aio lomauttaa. Henkilökunnalla on aito huoli toimeentulostaan. Me olemme sillä alalla, joka kärsii lamasta. Työntekijät ovat kavereita, eikä niitä jätetä.

Niska sanoo alkaneensa valmistautua lamaan jo kaksi vuotta sitten.

- Yllättävää on vain se, että lama on alkamassa vasta nyt. Aloitin homman 16-vuotiaana, nyt olen yli kuusikymppinen. Olen nähnyt vuosien varrella useita suhdannemuutoksia. Nousukausi ei voi jatkua aina vaan.

Matala profiili

Niska pitää julkisuudessa matalaa profiilia. Hän on tarkka siitä, ettei esiinny koskaan kuvissa ja juttelee toimittajien kanssa vain, jos "he haluavat suoraan kysyä jotakin".

- Ei näistä asioista viitsi puhua, kun jotkut yrittäjät ovat sitä mieltä, että joskus on pakko irtisanoa. Syntyy vaikutelma, että yksi tyyppi siellä julkisuudessa vaan retostelee.

Niska sanoo, ettei häntä huoleta edes se, että yhtiö voi kärsiä taloudellisesti linjauksestaan. Lokakuun lopusta lähtien alalla on ollut hiljaisempaa, ja ensi vuonna yhtiön tulos saattaa painua nollaan.

- Ei se mitään kärsi. Jos se hiukan menettää, niin sitten menettää, en minä tarvitse niitä rahoja. Olen varautunut siihen, että joudun jotakin tästä (päätöksestä) maksamaan. Joka vuosi ei ole yhtä hyvä.

Kuntoilusta palkkioita

Pekkaniska Oy on esiintynyt julkisuudessa aiemmin terveellisiä elämäntapoja suosivan henkilöstöpolitiikkansa vuoksi.

Työntekijät saavat rahapalkkioita esimerkiksi tupakoimattomuudesta, raittiudesta ja kuntoilusta. Palkkio maksetaan myös mikäli työntekijällä ei ole vuoden aikana ollut sairauspoissaoloja.

Jos yrityksellä ei ole tarjota töitä, saavat työntekijät mennä normaalilla palkalla punttisalille tai juoksulenkille mihin aikaan tahansa työpäivästä - tai haastaa pomonsa leuanvetoon.

- Maksan 170 euroa, jos joku voittaa minut. Kertaakaan en ole hävinnyt, 26 maratonia 50-vuotispäivänsä jälkeen juossut Niska naurahtaa.

IL.fi 9.3.2009



Ensto käynnistää yt-neuvottelut

Sähköistysjärjestelmiä valmistava Ensto aloittaa koko Suomen henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Töiden uudelleenjärjestelyjen ja irtisanomisten arvioidaan koskevan enimmillään 150 työntekijää.

Yhtiössä on jo sovittu Suomen henkilöstöä koskevista lyhytaikaisista ja osa-aikaisista lomautuksista. Markkinatilanteen Ensto arvioi pysyvän tänä vuonna edelleen haastavana.

Porvoossa pääkonttoria pitävä Ensto kehittää ja valmistaa sähköjärjestelmiä ja -tarvikkeita. Työntekijöitä on noin 1 400 yhteensä 18 maassa. Ensto kuuluu EM Group -konserniin.

STT- HS.fi 9.3.2009


DNA irtisanoo yli 100 henkilöä

Televiestintäkonserni DNA irtisanoo 103 työntekijää. Heistä 30 pääsee eläkejärjestelyjen piiriin. Irtisanottavien määrä on hieman DNA:n alkuperäistä esitystä suurempi, sillä yt-neuvottelujen käynnistyessä tammikuussa yhtiö esitti enimmillään sadan henkilön vähennystä.

Irtisanomiset johtuvat DNA:n mukaan konsernin liiketoimintojen uudelleenjärjestelystä. DNA yhdistää matkaviestinpalvelut, kiinteän verkon palvelut sekä myymälät yhdeksi kokonaisuudeksi.

DNA:n palvelukseen jää irtisanomisten jälkeen 850 henkilöä.

STT - KS:fi 9.3.2009



Rakennusalaa uhkaa massatyöttömyys

Helsingin Sanomien mukaan betoni- ja elementtiteollisuuden työntekijöistä 70 prosenttia on jo nyt työttöminä.

Syyskuun jälkeen Suomessa on aloitettu vain 114 markkinahintaisen asunnon rakentaminen, kertoo Helsingin Sanomat.

Uudet asunnot ovat käyneet kaupaksi odotettua heikommin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla oli Rakennuslehden mukaan helmikuun lopulla myynnissä 2 780 uudisasuntoa. Niiden myymiseen menee nykyisellä tahdilla yli kolme vuotta.

Pääkaupunkiseudulla ei ole aloitettu loka-helmikuussa yhdenkään vapaarahoitteisen kerros- tai rivitalon rakentamista. Koko maassa rakentaminen aloitettiin 114 kohteessa, joiden yhteismäärä vastaa noin kolmea kerrostaloa.

Rakentamisen vähyys koettelee työntekijöitä, ja alan työttömyys näyttää erittäin uhkaavalta. Helsingin Sanomien mukaan betoni- ja elementtiteollisuuden työntekijöistä 70 prosenttia on jo nyt työttöminä.

Rakennusliiton työttömyyskassan 60 00 jäsenestä 14 000 on vailla työtä.

Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti uhkaa vieläkin vaikeammilla ajoilla.

- Jos rakentamisen volyymi vähenee tänä vuonna puoleen, mikä on täysin mahdollista, se tarkoittaa 119 000 työtöntä, Pipatti arvioi Helsingin Sanomissa.

Kaikkiaan rakentaminen työllistää Rakennusteollisuuden arvion mukaan 180 000 ihmistä.

IL.fi 9.3.2009


Suomalaisten usko kapitalismiin horjuu

Yksi viidestä suomalaisesta on valmis sanomaan, että markkinatalous on tullut nykymuodossaan tiensä päähän ja siitä on aika luopua. Suomalaisten epäröinti käy ilmi Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVAn kansallisesta asenne- ja arvotutkimuksesta.

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että markkinataloudessamme on liikaa ahneutta ja oman edun tavoittelua. Talousjärjestelmässämme on suomalaisten mielestä myös liikaa keinottelua, ulkomaisia sijoittajia, nopeiden voittojen tavoittelua, monopoliasemassa olevia yrityksiä ja kilpailua ihmisten kesken.

Suurin joukko suomalaisista (42 prosenttia) ei kuitenkaan osaa tai halua ottaa kantaa vapaan markkinatalouden hylkäämiseen. Ainoastaan kokoomusta äänestävät ja johtavassa asemassa olevat sanoutuvat täysin selkeästi irti ajatuksesta.

Syksyllä 2006 tehdyn tutkimuksen jälkeen ei ole tapahtunut selvää muutosta siinä, kuinka monen mielestä markkinavoimat ohjaavat liikaa yhteiskunnan toimintaa.

Tutkimuksen perusteella suomalaiset ovat varautuneet pitkähköön heikon taloudellisen kehityksen jaksoon, mutta uskovat nousun alkavan kahden vuoden kuluessa. Alkuvuodesta kyselyyn vastanneista 2 350 suomalaisesta 60 prosenttia uskoi talouden tilanteen olevan vuoden päästä huono. Viiden vuoden päästä huonoon tilanteeseen uskoi vain 11 prosenttia.

Miehet odottavat syvempää mutta lyhyempää taantumaa kuin naiset. Erityisen pessimistisesti sekä taantuman syvyyteen että pituuteen suhtautuivat työttömät, Pohjois-Suomessa asuvat ja perussuomalaisia äänestävät.

Talouden alamäestä ja työttömyyden kasvusta suomalaiset syyttävät muuta maailmaa. Tärkeimpiä syitä taantumaan ovat suomalaisten mukaan markkinatalousjärjestelmän ylilyönnit Yhdysvalloissa ja Suomen riippuvuus kansainvälisestä taloudesta. Suomessa tehtyjä virheitä ei pidetty yhtä olennaisina tekijöinä.

Tutkijoiden mukaan Suomen yhteiskunnallinen arvo- ja asenneilmasto on hämmästyttävän vakaa. Tämä huomattiin jo 1990-luvun lamassa, jonka aiheuttama ahdinko ei aiheuttanut suuria saati pysyviä muutoksia suomalaisten arvoihin.

Kapitalismi kansan käräjillä -arvo- ja asennetutkimuksen ovat laatineet Ilkka Haavisto ja Pentti Kiljunen.

HS:fi 9.3.2009


Ay-liike: Opelin kaatuminen veisi 400 000 työpaikkaa

Autovalmistaja Opelin kaatuminen johtaisi noin 400 000 työpaikan menettämiseen ympäri Eurooppaa, varoittaa Saksan metalliliitto IG Metall.

Opelilla on Saksassa 26 000 työntekijää, mutta yhtiön alihankkijaverkosto on laaja.

– Kaikki mitä seuraa mahdollisesta Opelin konkurssista maksaa enemmän kuin tuki, jota Opel tarvitsee tällä hetkellä, sanoo IG Metallin Frankfurtin alueen johtaja Armin Schild.

Opelin suurin tehdas sijaitsee Rüsselsheimissa Frankfurtin lähistöllä.

Saksalaisen autovalmistajan omistaja on syvissä vaikeuksissa oleva amerikkalainen General Motors. GM pyysi maanantaina Saksan hallitukselta lainatakauksia 3,3 miljardin euron arvosta Opelin pelastamiseksi.

Euroopan unionin saksalainen teollisuuskomissaari Günter Verheugen ehdottaa, että GM:n eurooppalaisten tehtaiden isäntämaat kokoontuisivat koordinoimaan toimiaan kriisissä. GM:llä on tehtaita Saksan lisäksi Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa ja Puolassa.

Ruotsalaisesta Saabista GM on jo päättänyt luopua.

STT-KS.fi 6.3.2009



Lääkäriliitto ryöpyttää Kuopiota lääkärien lomautuksista

Suomen Lääkäriliitto arvostelee jyrkästi Kuopion kaupungin päätöstä lomauttaa perusterveydenhuollon lääkärit kahdeksi viikoksi.

Liiton mielestä järjetön lomautuspäätös kasvattaa potilasjonoja.

Liiton mukaan on myös erittäin epätodennäköistä, että lomautusten avulla saadaan säästöjä, koska potilaat joutuvat lomautusten aikana turvautumaan kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Kokemuksen mukaan kansalaisten sairastavuus ja perusterveydenhuollon tarve kasvavat laman tai taantuman aikana.

Liitto myös muistuttaa, että lomautuksien ansiosta terveyskeskukset ovat entistä vähemmän houkuttelevia työpaikkoina.

Kuopio on suunnitellut antavansa lomautusilmoituksen perusterveydenhuollon lääkäreille vielä tässä kuussa. Lomautus koskee kaikkiaan noin 70 lääkäriä.

Kaupunki tavoittelee lomautuksilla 6,4 miljoonan euron säästöjä. Asiasta päätettiin kaupunginhallituksessa maanantaina.

STT - Iltalehtio.fi 6.3.2009



Akava ja SAK pelkäävät hallituksen siirtävän teosoikeudet työnantajille

Palkansaajajärjestöt SAK ja Akava pelkäävät, että opetusministeriössä valmisteilla oleva lakiesitys siirtää työsuhteessa tehtyjen teosten kaikki taloudelliset oikeudet jokseenkin automaattisesti työnantajille. Virkamiestyönä hiljaisuudessa valmisteltu ehdotus on tarkoitus esitellä ensi viikolla kulttuuri- ja tasa-arvoministeri Stefan Wallinille (r).

Virkamiehet ovat valmistelleet lakia viime kesänä oikeusneuvos Mikko Tulokkaan tekemän selvityksen pohjalta. Tulokas ehdottaa lakiin niin sanottua työsuhdeolettamaa, jonka mukaan työntekijän tekijänoikeudet siirtyvät työnantajalle elleivät työntekijä ja työnantaja muuta sovi.

Laki koskettaisi jokseenkin kaikkia suomalaisia työpaikkoja, sillä tekijänoikeus syntyy, jos työntekijän tuotos ylittää teoskynnyksen, oli se sitten virkamiehen persoonallinen power point -esitys tai vuosien työn vaatinut tietokonepeli.

Järjestöjen mielestä työntekijöiden olisi käytännössä mahdotonta neuvotella tekijänoikeuksistaan, jos laki antaisi joka tapauksessa työnantajalle kaikki oikeudet, jos neuvotteluja ei synny.

"Työsuhdeolettama suojaa työsuhteen vahvempaa osapuolta, työnantajaa. Työlainsäädännön keskeinen tarkoitus on kuitenkin työntekijän eli työsuhteen heikomman osapuolen suojeleminen", sanotaan Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n kannanotossa.

SAK:n mukaan lakiesitys merkitsisi tällaisenaan vakavaa puuttumista työntekijöiden asemaan ja oikeuksiin.

SAK:n mielestä työnantajilla on jo nyt sopimusten ja lakien perusteella tarvittavat oikeudet työntekijöidensä työaikana tekemiin teoksiin.

Työsuhdeolettama johtaisi tosiasiallisesti siihen, että työnantaja päättää tekijänoikeudesta maksettavan korvauksen itse tai pahimmassa tapauksessa jättää korvauksen kokonaan maksamatta, SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen allekirjoittamassa kannanotossa sanotaan.

"Käytännössä olettama merkitsisi väistämättä tulonsiirtoa työntekijöiltä työnantajille", kannanotto jatkaa.

Pitkälle koulutettujen työmarkkinajärjestö Akava paheksuu, että lakia on valmisteltu kuulematta palkansaajapuolta, vaikka yleensä työelämän lait valmistellaan kolmikantaisesti hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden kesken.

"Innovaatioyhteiskuntaa kehitettäessä ei voida poiketa oikeusjärjestelmämme periaatteista", Akavan puheenjohtajan Matti Viljasen allekirjoittamassa lausunnossa todetaan.

Lakia työstäneitä virkamiehiä on kielletty kommentoimasta ehdotusta.

Ryhmä on tiettävästi muuttanut jonkin verran Tulokkaan esitystä, sillä sekä työntekijät että työnantajat pitävät ehdotusta sekavana.

Työnantajien mukaan lakiin tarvitaan Tulokkaan esitystä selkeämmin kirjaus siitä, että kaikki oikeudet kuuluvat työntekijälle myös sen jälkeen kun työntekijä ei enää ole työnantajan palveluksessa.

Työnantajat haluavat myös rajoittamattomat oikeudet myydä edelleen työtekijöiltään saamansa tekijänoikeudet.

Lakia valmistelleen työryhmän puheenjohtajan Viveca Stillin mielestä ensi viikolla esiteltävä ehdotus ei pyri millään tavalla rajaamaan työntekijöiden sopimusoikeutta. "Ymmärrän kuitenkin hyvin, miksi tämä huolettaa työntekijöitä", hän sanoo.

Still uskoo, että laki selkeyttäisi tapoja esimerkiksi kunnallishallinnossa ja muilla aloilla, joilla ei ole sopimusta tekijänoikeuksista.

Työryhmän ehdotus lähtee mahdollisesti vielä lausuntokierrokselle ennen mahdollista eduskuntakäsittelyä eli osapuolet saanevat vielä sanoa sanottavansa ehdotukseen.

Lain valmistelu on herättänyt jo nyt poliittisia intohimoja – kuten aina aikaisemminkin, kun luovan työn turvaamiseksi tarkoitettuja tekijänoikeuksia on muutettu.

Vasemmisto-oppositio saattaa saada lakiesityksestä uuden aiheen syyttää hallitusta työnantajien käsikassaraksi, sillä työsuhdeolettamaa ovat hallitukselta pyytäneet lakiin muun muassa suuret mediayritykset ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK.

"Työnantajat haluavat oikeudet, koska teos tehdään osana palkkatyötä ja työnantaja kantaa taloudellisen riskin", johtava asiantuntija Tytti Peltonen EK:sta sanoo. "Selkeää lakia tarvitaan, koska nykyisin on niin paljon epäselvää käytäntöä etenkin pienemmissä yrityksissä. Ja kun esimerkiksi peliteollisuudessa tehdään kauppoja, ei aina edes tiedetä, kenelle tekijänoikeudet kuuluvat."

Työntekijäpuolella ihmetellään, miksi lakia on toistaiseksi valmisteltu lähinnä työnantajien etujen mukaiseksi.

Akavan lakimies Maria Löfgren sanoo, että laista uhkaa tulla eräänlainen pakkolunastuslaki. "Tässä työntekijöiden varallisuus uhkaa siirtyä työnantajille lain nojalla."

HS:fi 5.3.2009



Akavalaisten neuvottelija uhkaa jo yleislakolla

Akavalaisten liittojen neuvottelujärjestö esittää jo yleislakkoa, jos pääministeri Matti Vanhasen (kesk) pää ei käänny eläkeikäkiistassa.

"Hallitus hylkäsi kolmikantaisen valmistelun ja teki päätöksen työmarkkinajärjestöjä kuuntelematta, ja jopa eläkeasiantuntijoita kuulematta. Palkansaajat ja työnantajat rahoittavat eläkkeet", YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.

YTN on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. Sen alaisissa liitoissa on teollisuuden sekä liike- ja palvelualojen palkansaajia kaikkiaan noin 125 000.

"Toivomme, että hallitus kuuntelee palkansaajajärjestöjä, mutta valmistaudumme myös järjestövalmiuden käyttöön. YTN on valmis tarvittaessa yhtymään jopa yleislakkoon", Fjäder lupaa tiedotteessaan. "Haluamme kääntää pääministerin pään eläkeasiassa. Valitettavaa on, että lakko vääjäämättä kohdistuu myös työnantajiin."

Palkansaajakeskusjärjestöjen puheenjohtajat tapasivat keskiviikkoiltana pääministeri Matti Vanhasen eläkelinjausten uudelleenarvioimiseksi. Pääministeri kuitenkin pysyi päätöksessään nostaa eläkeikä 65 vuoteen.

Palkansaajajärjestöt järjestävät ensi viikon lauantaina yhteisen tapaamisen, jossa ne valmistelevat yhteisiä toimia eläkepäätöstä vastaan.

HS:fi 5.3.2009


Moni päättävässä asemassa oleva jää eläkkeelle jo 60-vuotiaana

Yhteiskunnallisesti päättävässä asemassa olevat henkilöt jäävät eläkkeelle paljon aikaisemmin kuin niin sanotut tavalliset kansalaiset. Turun Sanomien selvityksen mukaan yritys- ja työmarkkinajohtajat jäävät eläkkeelle keskimäärin noin 60 vuoden iässä. Yksikään tutkimuksessa mukana olleista ei jaksanut töissä hallituksen kaavailemaan 65 ikävuoteen asti.

Pidempään jaksetaan sen sijaan valtionhallinnossa, jossa johtavien virkamiesten eläkkeelle jääminen tapahtui keskimäärin 63 vuoden iässä.

Kansanedustajat pääsevät eläkkeen syrjään kiinni käytännössä jo kahden vaalikauden jälkeen. Iällä ei ole väliä.

Turun Sanomat kävi läpi kaikkien kolmen ammatillisen keskusjärjestön eli SAK:n, STTK:n ja Akavan jäsenliittojen nykyistä edeltävät palkalliset puheenjohtajat tai toiminnanjohtajat. 30 yritysjohtajan tiedot lehti tutki vuonna 2007, eikä nyt tehty parinkymmenen yrityksen pistokoe muuttanut tulosta.

STT - HS:fi 5.3.2009


Ulkopolitiikan ykkösketjulla yli puolen miljoonan Afrikan-matkat

Suomi edustaa nyt näkyvästi Afrikassa. Maan ulkopolitiikan ykkösketju, presidentti Tarja Halonen, ulkoministeri Alexander Stubb ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vierailivat tällä viikolla yhtä aikaa Afrikassa.

Halosen seurueessa matkustaa myös maahanmuuttoministeri Astrid Thors.

Afrikan kehittymättömän lentoverkoston takia matkaa taitetaan kahdella tilauslentokoneella. Kallein matka on presidentin neljän maan turnee. Senegalista Liberian kautta Nigeriaan ja edelleen Beniniin kiertävä lentomatka maksaa kanslian mukaan 342 000 euroa.

Matkapäivää kohti lentokustannukset ovat 34 000 euroa - tosin huomattavasti vähemmän kuin ulkoministeri Stubbilla. Hänen delegaationsa nelipäiväinen tilauskoneella taitettu matka Egypti-Tshad-Etiopia tuli maksamaan 215 000 euroa.

Halvimman matkan tekee Väyrynen, joka seurueineen matkustaa reittilennolla Etelä-Afrikkaan.

Ilta-Sanomat.fi 5.3.2009


Vanhasen ja palkansaajajärjestöjen tapaaminen päättyi tuloksetta

Pääministeri Matti Vanhasen mukaan tapaaminen palkansaajajärjestöjen kanssa ei tuottanut tulosta. Hallitus ja järjestöt tapaavat uudelleen ensi keskiviikkona.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd) kommentoi tuoreeltaan, ettei ole tyytyväinen tapaamisen tuloksiin. Ihalaisen mukaan hallitus ei ole tinkimässä eläkeiän nostoaikeista.

Vanhanen tapasi palkansaajajärjestöt illansuussa.

Ihalaisen mukaan palkansaajajärjestöt eivät saaneet myöskään riittäviä takeita siitä, että niin sanottu sosiaalitupo toteutuu työmarkkinajärjestöjen sopimassa muodossa. Ay-liike kaipasi lisäselkoa erityisesti työttömyyseläkeputkesta, osa-aikaeläkkeestä ja vuorotteluvapaasta.

Ay-liike on raivostunut hallituksen päätöksestä nostaa vanhuuseläkkeen ikäraja asteittain 63 vuodesta 65 vuoteen. Järjestöjen mielestä hallituksen olisi pitänyt neuvotella nostosta ensin työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Ensi maanantaiksi kaavailtu tapaaminen työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken on peruuntunut. Tapaamisessa oli tarkoitus keskustella tulevasta työmarkkinakierroksesta ja palkkamaltista.

Eilen tiistaina Vanhanen sanoi, että hallitus pitää kiinni päätöksestään korottaa eläkeikärajaa palkansaajajärjestöjen massiivisesta arvostelusta huolimatta.

Vanhanen sanoi toimittajille eilen eduskunnassa, että eläkeiän korottaminen on hallituksen yksimielinen kanta ja asia koskee kaikkia suomalaisia, ei vain palkansaajajärjestöjä.

Hallitus on päättänyt, että vanhuuseläkkeen alaikärajaa korotetaan asteittain.

"Aikajänne alkaa vuonna 2011 ja se on hyvin pitkä. Uskoisin, ettei sellainen muodosta yksilötasolla kohtuutonta rasitetta", Vanhanen sanoi tiistaina.

STT - HS:fi 4.3.2009


Eduskunta hyväksyi Lex Nokian – 47 kansanedustajaa poissa

Eduskunta hyväksyi sähköisen viestinnän tietosuojalain muutoksen äänin 96–56.

Poissa kiistellyn Lex Nokian äänestyksestä oli oli 47 kansanedustajaa.

Vihreistä Johanna Sumuvuori ja Jyrki Kasvi äänestivät hallituksen esitystä vastaan.

Kuusi vihreää oli poissa äänestyksestä ja loput äänestivät hallituksen esityksen puolesta.

HS.fi 4.3.2009


Vanhasen hallitus päästää viljelijät eläkkeelle 56-vuotiaina

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus on nostamassa joustavan vanhuuseläkkeen alaikärajaa kahdella vuodella 65 vuoteen. Samaan aikaan maataloudesta voi päästä eläkkeelle jo 56-vuotiaana.

Maatalouden luopumiseläkkeistä ei ole puhuttu hallituksen politiikkariihessä kuitenkaan mitään.

Uutispäivä Demarin mukaan Keskustassa katsotaan, että maatalouden luopumistuki ei varsinaisesti ole eläke, vaan "eläkkeen tyyppinen korvaus".

- Se mahdollistaa joka tapauksessa vetäytymisen maatalouden yrittäjätyöelämästä huomattavasti aiemmin kuin palkansaajat. Luopujien puolisot voivat vetäytyä yrittäjätyöelämästä vielä aiemmin, SAK:n apulaisjohtaja Kaija Kallinen sanoo Demarissa.

Kallinen manaa Demarissa, että hallituksen politiikkariihessä ei puhuttu lainkaan maatalouden luopumiseläkkeistä.

Demarissa todetaan lisäksi, että maanviljeljät voivat päästä ns. "uinuvalle eläkkeelle" jo 51-vuotiaana.

IS.fi 4.3.2009


Eläkepäätöksen suututtamat keskusjärjestöt kutsuvat "kapinakokoukseen" Finlandiatalolle

Palkansaajien keskusjärjestöt järjestävät pikapuolin luottamushenkilöiden yhteisen kokouksen, johon Akavan puheenjohtajan Matti Viljasen mukaan osallistuu akavalaisten lisäksi SAK:n ja STTK:n luottamushenkilöitä.

Taustalla on hallituksen yksipuolinen päätös eläkeiän nostamisesta ilman kolmikantaista valmistelua. Se on nostattanut palkansaajajärjestöissä lähes kapinahenkeä.

”Kokouksen tavoitteena on selvittää palkansaajien tahtotila eli millaista yhteiskuntavastuuta kuulutamme”, Viljanen sanoi Helsingin Sanomille keskiviikkona. ”Se ei ole torikokous eikä työpäivänä”, Viljanen kuvaili.

Kemianliiton järjestöpäällikön Heikki Salosen mukaan kokous järjestetään todennäköisesti Finlandia-talossa ensi viikon lauantaina eli 14. maaliskuuta. Salosen mukaan ”kapinakokous” vain osa laajempaa ”operaatiota”, Kemianliiton tiedote kertoo.

Salosen mukaan SAK:n liitoista paikalle kutsutaan ehkä 600–700 luottamusmiestä. Finlandia-talon koko rajoittaa kutsuttavien määrää.

Salosen mukaan liitossa on harkittu kovempiakin protesteja, koska eläkekiista voi venyä.

Luottamusmieskokouksen lisäksi keräävät eläkeratkaisua vastustavia nimilistoja ja perustavat nettipäiväkirjan, johon kansalaiset voivat kirjata tuntojaan.
Viime viikolla eri palkansaajaliitot jo vihjailivat jopa lakosta, ellei hallitus peru eläkepäätöstään.

Eläkeiän nosto oli hallitukselta ”virheellinen päätös”, Viljanen tiivisti keskiviikkona järjestön puheenjohtajiston ja neuvottelujärjestöjen puheenjohtajien kannan. Akavan johto valmistautuu muiden keskusjärjestöjen kanssa neuvottelemaan illansuussa hallituksen kanssa kiistellystä eläkeiän korotuksesta.

”Työmarkkinajärjestöillä pitää olla oikeus osallistua ansiosidonnaisen eläkejärjestelmään liittyvään valmisteluun, sillä palkansaajat ja työnantajat ovat sen maksajia” Viljanen muistuttaa.

Akava vaatii hallitusta palauttamaan eläkeasian kolmikantaiseen valmisteluun vielä tällä viikolla. Valmistelu pitää järjestön mukaan jatkossakin tehdä eläketyöryhmässä, jossa työmarkkinajärjestöt ovat mukana.

Puheenjohtaja Viljanen odottaa tämäniltaisesta pääministerin tapaamisesta varmaa tietoa, onko hallitus todella sosiaalitupon takana. Sitä on vaatinut myös STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää.

HS:fi 4.3.2009



Talouskriisi lisännyt ruoka-avun tarvetta

Washington. Maailmanlaajuinen talouskriisi on lisännyt ruoka-avun tarvetta. YK:n ruokajärjestö WFP arvioi, että tänä vuonna ruoka-apua annetaan noin 100 miljoonalle ihmiselle vajaaseen 80 maahan.

WFP:n johtajan Josette Sheeranin mukaan talouskriisin vuoksi köyhimmissä maissa yhä useammilla ihmisillä ei ole enää varaa ruokaan, mikä saattaa johtaa entistä voimakkaampiin poliittisiin levottomuuksiin.

Sheeran pelkää, etteivät omien talousvaikeuksiensa kanssa painivat varakkaammat valtiot anna yhtä paljon lahjoituksia kuin aiemmin.

STT–Reuters  - HS:fi 4.3.2009



Edellisen laman jälkiä korjataan nuorisoterapiassa

Talouden taantuma voi horjuttaa monen hyvinvointia, kun esille nousevat synkät muistot edellisestä lamasta. Näin arvioi Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön mielenterveyden ylilääkäri Ilpo Lahti.

"Silloin taloudessa oli vapaa pudotus. Kokemus oli monelle hyvin traumaattinen. Kun ilmapiiri on vähän samanlainen, tuo aika pulpahtaa helposti mielikuvina esiin. Se voi olla hyvin ahdistavaa."

Lama-ajan lapsiin talouden syöksykierre jätti vahvat jäljet. "Se tulee jatkuvasti esille korkeakouluopiskelijoiden terapioissa", Lahti sanoo.

Hänen mielestään niissä nähdään nyt lamavuosina terveydenhuoltoon tehtyjen leikkausten seuraukset. Kotien ja koulujen turvaton ilmapiiri näkyy monella perusturvallisuuden tunteen järkkymisenä. "Psykiatria menetti resursseja, ja se vaikutti vanhempiin, joiden lapsia nyt hoidamme. Monia aikuisten ongelmia jäi huonolle hoidolle."

Kouluterveydenhuollon leikkaukset olivat hänestä virhe. Resursseja ei ole saatu takaisin vieläkään. "Moni nuori saa apua ensimmäistä kertaa vasta yliopistossa. Suuri osa kertoo, että jos koulussa olisi ollut kuraattori tai edes terveydenhoitaja paikalla, hoitoon olisi voinut hakeutua aiemminkin."

Myös luokkakokojen kasvu ja luokattoman lukion aloitus saivat hänestä aikaan vahinkoa. "Opettajat olivat kouluissa hädissään. Hyvin pärjäävät nuoret selvisivät. Ne, joilla oli heikompi varustus, joutuivat heti alusta tyhjän päälle."

Lama heijastui lapsiin ja nuoriin myös perheiden kautta. "Jos vanhempien omassa mielessä ei ole tilaa lapsen ajatuksille, sillä on pitkäkestoiset vaikutukset kehitykseen", Kuopion yliopiston psykiatrian professori Eila Laukkanen sanoo. Hän on myös Kuopion yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian ylilääkäri.

Laukkasen mielestä ei voi sanoa, että lamassa kärsineet lapset olisivat hoidossa nyt valtaryhmä, mutta joukossa heitä on. "Aika monen vaikeuksissa olevan nuoren perheessä on kuitenkin ollut pidempiaikaisia ongelmia. Vanhempien näköalattomuus on yksi tällainen."

Ilpo Lahden mielestä uudessa taantumassa on tärkeää, että asioista puhutaan avoimesti. Lapsi huomaa ongelmien piilottelun ja tulkitsee ne jopa todellista vakavammaksi, hän sanoo. "Olisi tärkeää, että vanhemmat puhuisivat ja pitäisivät keskenään huolta toisistaan."

Lapsilta ei saisi nyt leikata edellisen laman tapaan, hän sanoo. "Esimerkiksi luokkakokoihin ei pitäisi heti puuttua."

HS:fi 4.3.2009



Eduskunta hyväksynee tänään Lex Nokian

Eduskunta päättää tänään paljon kritiikkiä herättäneen Lex Nokian kohtalosta. Todennäköisesti sähköisen viestinnän tietosuojalaki hyväksytään lopullisesti. Eduskunnassa äänestetään tänään enää lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Viime viikolla lakiesitys hyväksyttiin eduskunnassa sisällöltään hallituksen esityksen mukaisena.

Eilen eduskunta kävi vielä viimeisen kädenväännön lain muutoksesta. Eduskunta keskusteli melkein kolmen tunnin ajan siitä, pitäisikö laki hyväksyä vai hylätä.

Laissa on kyse erityisesti yritysten oikeudesta käsitellä työntekijöiden sähköpostiliikenteen tunnistetietoja yrityssalaisuuksien vuotamisen ja verkon väärinkäytön paljastamiseksi.

Äänestys lain hyväksymisestä on tänään kello 15 alkavan istunnon alussa. Hylkäysesityksen tekivät keskustelussa sekä Jouko Yrttiaho (vas) että Saara Karhu (sd).

Yrttiaho perusteli hylkäämisestä varsinkin sillä, että uudessa laissa on hänen mielestään heikko tietolähteen suoja. Kun laki ei kuitenkaan estä yrityssalaisuuksien vuotamista, sen tarkoituksena näyttäisi olevan estää työntekijöiden yhteydenpito toimittajiin, viranomaisiin ja ammattiliittoihin, Yrttiaho päätteli.

Lain esittelijä viestintäministeri Suvi Lindén (kok) kiisti tulkinnan ja huomautti, että laissa on kyllä lähdesuojan antava pykälä.

Karhu puolestaan arvioi, että laki on paitsi epämääräinen myös ylimitoitettu, kun sen piiriin tulevat kaikki niin sanotut yhteisötilaajat, esimerkiksi yliopistot, kirjastot ja asunto-osakeyhtiöt, jos niillä on oma tietoverkko.

Lindén puolustautui sanoen, että kun laki on suunnattu paitsi yrityssalaisuuksien vuotamiseen myös verkon väärinkäyttöön, rajauksia ei voitu tehdä. Lindén sai sivustatukea oikeusministeri Tuija Braxilta (vihr).

Lakia puolustivat muiden muassa eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok) ja keskustan Mikko Alatalo. Vasemmistopuolueiden edustajat esiintyivät järjestään lakia vastaan. Kristillisdemokraattien Toimi Kankaanniemi ei vielä tiennyt, kuinka hän keskiviikkona äänestää.

Lain hyväksynnässä hankalimmassa asemassa ovat vihreät, joita hallitusyhteistyö sitoisi tukemaan ehdotusta, mutta joista moni pitää lainmuutosta epäonnistuneena. Tiistain keskustelussa vihreistä esiintyivät Heli Järvinen ja Erkki Pulliainen, jotka kumpikin kannattivat lain hyväksymistä.

HS.fi 3.3.2009


Finlayson lopettaa Forssan tehtaansa

Finlayson sulkee kodintekstiileitä valmistavan tehtaansa Forssassa.

Pääluottamusmies Veli-Matti Mäkisen mukaan se tietää potkuja yli 50 työntekijälle ja toimihenkilölle.

Yt-neuvottelujen viimeinen kierros käytiin maanantaina. Yhtiön puolelta ei tiedoille löytynyt kommentoijaa.

Irtisanottavien joukossa ei Mäkisen mukaan ole juurikaan eläkkeelle tai eläkeputkeen pääseviä, vaikka yli 30 vuoden työsuhteet ovat yleisiä.

Pääluottamusmiehen mukaan Forssan tehdas ei ole tuottanut tappiota vuosikausiin. Työntekijäpuoli oli silti yt-neuvotteluissa valmis säästöihin.

Tehtaan sulkemisen myötä katoaa yli 150 vuotta forssalaista teollisuushistoriaa. Samaa yritystä oli 1970-luvulle asti myös työvaatekankaita valmistanut Finlayson-Forssa, joka ajautui syksyllä konkurssiin.

Finlaysonilla on edelleen peitetehdas Kankaanpäässä ja patjatehdas Heinolassa. Kiinaan yhtiö perusti vastikään tekstiilien ostokonttorin.

STT - Iltalehti.fi 2.3.2009


Työntekijäpuoli marssi ulos Sata-komiteasta protestina hallituksen eläkesuunnitelmille

Hallituksen suunnitelma nostaa eläkkeellä jäämisen alaikäraja 65 vuoteen ja muut eläketurvaan liittyvät kiristämishankkeet kiristävät hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välejä.

SAK:n, Akavan ja STTK:n edustajat vetäytyivät tänään pois sosiaaliturvan uudistamista pohtivan Sata-komitean työstä protestina suunnitelmille.

Hallitus pääministeri Matti Vanhasen (kesk) johdolla ilmoitti viime viikon tiistaina päättäneensä nostaa eläkkeelle jäämisen alaikärajaa kahdella vuodella. Ilmoitus liittyi hallituskauden puolivälin tarkasteluun, jossa hallitus listasi tavoitteitaan kautensa loppuajaksi.

Hallituksen suunnitelmiin liittyy paljon sellaista, joita työntekijäjärjestöt eivät hyväksy. Erityisesti esiin ovat nousseet eläkekysymykset.

Maanantaina työntekijäpuolen edustajat marssivat protestina ulos Sata-komitean kokouksesta.

”Vetäydymme toistaiseksi. Syynä on se, että palkansaajajärjestöille on epäselvää, miten hallitus suhtautuu sosiaalitupon ehdotuksiin ja onko se ylipäätään sitoutunut sosiaalitupoon ”, sanoi SAK:n ohjelmapäällikkö Sinikka Näätsaari kokouksesta poistuessaan.

Hänen mukaansa erityisenä huolena ovat työttömyysturvan lisäpäiviin, osa-aikaeläkkeeseen ja vuorotteluvapaaseen liittyvät kysymykset.

”Nyt ne oli avattu uudelleen hallituksen viimeviikkoisessa päätöksessä. Niihin sisältyy nyt lisäleikkausvaateita. Siinä me emme tietenkään voi olla mukana. Sosiaalitupossa oli palkansaajille sekä hyvää että huonoa ja me näimme, että se on kokonaisuus” Näätsaari sanoi kokouksesta poistuessaan.

Akavaa komiteassa edustavan Jarmo Pätärin mukaan hallitus ei ole linjannut eläkeasioista tällä tavalla yksipuolisesti aikaisemmin.

”Kyllä ne on aina käsitelty kolmikantaisesti ja perusteellisesti valmistellen, eikä Rukan hiihtomatkan yhteydessä”, Pätäri sanoi.

Hänen mukaansa ajatus on koko ajan ollut, että eläketurvaan ei sosiaalitupon ehdotusten lisäksi tehdä leikkauksia.

Pääministeri Vanhasen esikunnasta kerrottiin, että Vanhanen ei maanantaina halunnut kommentoida tilannetta.

HS:fi 2.3.3009


SAK uhkaa panna välit poikki hallitukseen

SAK jättäytyy tänään maanantaina pois hallituksen asettamasta sosiaaliturvauudistusta valmistelevasta Sata-komiteasta eikä neuvottele hallituksen kanssa palkkamaltista ennen kuin saa selvyyden hallituksen aikeista muuttaa eläkejärjestelmää.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen sanoi sunnuntaina Helsingin Sanomille, että hallitus näyttää pyyhkivän pöytää työmarkkinajärjestöjen tammikuussa solmimalla "sosiaalitupolla". Siinä linjattiin palkansaajien ja työnantajien yhteinen näkemys siitä, miten muun muassa varhaiseläkejärjestelmää ja työeläkeputkea kehitetään.

Viime viikolla hallitus ilmoitti, että Sata-komitea valmistelee näistä asioista omat esityksensä ensi kesään mennessä. Tämän jälkeen SAK ei voi Ihalaisen mukaan luottaa siihen, että sosiaalitupo on ylipäätään voimassa. Näin ollen SAK ei voi nyt luottaa hallitukseen missään muussakaan asiassa, hän sanoo.

Ihalainen pitää käsittämättömänä hallituksen tapaa avata sosiaalitupon sisältö politiikkariihessä, koska hallitus nimenomaisesti pyysi työmarkkinajärjestöiltä sosiaalitupoa eli sopua eläke- ja työttömyysturva-asioista.

Hallituksen yksipuolinen päätös korottaa eläkeikää 63:sta 65 vuoteen asteittain vuodesta 2011 alkaen ei käy palkansaajajärjestöille.

SAK ei Ihalaisen mukaan aio osallistua neuvotteluihin eläkemallin toteutuksesta hallituksen sanelemassa asetelmassa, vaan vaatii eläkeuudistuksista neuvottelemista "puhtaalta pöydältä".

Ihalainen paheksui voimakkaasti Vanhasen tapaa päättää eläkeiän nostosta itsekseen hiihtolenkillä. Vanhanen sanoi lauantaina, että idea syntyi "Rukan lumilla".

"Näin vakavia asioita ei pitäisi ratkaista hiihtolenkillä", Ihalainen sanoi sunnuntaina.

Neuvotteluyhteys uhkaa katketa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen väliltä myös hallituksen toivomiin maltillisiin palkankorotuksiin liittyen.

Viikon päästä hallituksen on tarkoitus tavata työmarkkinajärjestöt ja neuvotella palkkamaltista, mutta SAK ei tule mukaan, ellei eläkejärjestelmän muutosaikeista tule tällä viikolla selvyyttä.

"On järkevämpää, että tapaamista siirretään, koska tässä tilanteessa siitä tulisi vain suuri riita", Ihalainen sanoi sunnuntaina Helsingin Sanomille.

Neuvotteleminen työmarkkinoiden näkymistä on Ihalaisen mukaan todella vakava asia, "jossa vaaditaan vankkaa luottamusta". Sitä ei nyt ole.

HS.fi 2.3.2009



Hurstin leipäjono kasvoi sadoilla 

Vanhempiensa aloittaman hyväntekeväisyystyön jatkajan Heikki Hurstin organisoima ruoanjakopiste kasvatti kävijöitään viikossa yli 300 asiakkaalla.

- Viikko sitten oli 700 ruokakassin hakijaa, nyt keskiviikkona heitä oli jo yli 1000. Yksi eläkeläinen sanoi, ettei olisi elossa ilman meitä. Eräs opiskelijaperhe laski pakollisten menojen jälkeen kuukaudessa jäävän ruokaan vain 17 euroa, Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö Ry:n toiminnanjohtaja Heikki Hursti kertoi.

Suurin osa jaettavista ruokatavaroista on lahjoituksia ja osa ostetaan lahjoitusvaroin.

- Kasseissa on tonnikalaa, makaronia, kaurahiutaleita, hernekeittoa, mutta myös makkaraa, pizzaa ja lihaa. Eräs jogurttivalmistaja antaa viisi lavaa jogurttia jakoon viikoittain, Hursti kertoo.

Heikki Hurstin organisoima avustustoiminta alkoi Helsingissä vuonna 2005 ja on laajentunut myös Poriin ja Turkuun. Seuraavaksi avataan avustuspiste Ouluun.
Iltalehti.fi 27.2.2009


Edes nollatupo ei käy EK:lle
Edes nollalinja ei saa työnantajia lämpenemään keskitetylle työmarkkinaratkaisulle, tupolle.Elinkeinolämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs tyrmää palkansaajapuolen tupo-haaveet yksiselitteisesti Kansan Uutisten Viikkolehden haastattelussa.

- Ei se sittenkään käy, Fagernäs vastaa lehden kysymykseen, entä jos palkansaajat esittäisivät nollalinjaa, kävisikö sitten tupo?

Fagernäs korostaa, että toimialojen erityistarpeet ovat kasvaneet puolin ja toisin, myös työntekijäpuolella.

- En näe enää mahdolliseksi, että yhdessä pöydässä päätettäisiin yritystason asioista.

Fagernäsin mukaan tuloneuvotteluissa keskusjärjestöjen rooli on katsoa, että palkkakierroksen avaavat ja palkkakehityksen viitoittavat ne toimialat, jotka ovat syvimmällä kansainvälisessä kilpailussa.

Yhtä palkkaprosenttia keskusjärjestötasolla ei kuitenkaan voida hänen mukaansa lyödä etukäteen kiinni.

- Tämä nyt vaan ei enää käy, EK:n toimitusjohtaja sanoo.

IS 27.2.2009



Autotyöntekijät eri puolilla Eurooppaa osoittivat mieltään

Amerikkalaisen autojätin General Motorsin työntekijät eri puolilla Eurooppaa osoittivat mieltään torstaina työpaikkojensa säilyttämisen puolesta.

Vaikeuksissa oleva GM aikoo vähentää kymmeniätuhansia työntekijöitä ja sulkea tehtaita. Länsi-Euroopassa yhtiön palveluksessa on 50 000 työntekijää, joista puolet Opelilla Saksassa.

Opelin suurimmalla tehdaspaikkakunnalla Saksan Rüsselheimissa marssi järjestäjien mukaan 15 000–18 000 työntekijää, joille kannustuksen sanoja lausui Saksan varaliittokansleri Frank-Walter Steinmeier.

Länsi-Ruotsissa GM:n omistaman Saabin tehdaspaikkakunnalla Trollhättanissa mieltään osoitti arviolta 1 200–1 500 henkeä.

Trollhättanilaiset kulkivat pimeässä illassa soihdut kädessä ja erilaisia kylttejä kantaen. "Osta Saab", yhdessä luki.

Puheita pitivät muun muassa Ruotsin demaripuolueen puheenjohtaja Mona Sahlin sekä metallityöväenliiton puheenjohtaja Stefan Löfven.

Työt jatkuivat Saabin tehtaalla jälleen torstaina sen jälkeen, kun maksamattomat tullimaksut olivat pysäyttäneet toimet keskiviikkona.

Saab hakeutui yrityssaneeraukseen viikko sitten. Tappiollisella autoyhtiöllä on kolme kuukautta aikaa hankkia uutta pääomaa ja järjestellä toimintojaan, muutoin se menee konkurssiin. Omistaja GM haluaa luopua Saabista viimeistään ensi vuoden alussa.

Saabin toimitusjohtaja Jan Åke Jonsson kertoi ruotsalaisviestimissä torstaina, että kahdeksan "vakavasti otettavaa", mahdollista uutta omistajaa on ilmoittautunut. Aiemmin viikolla Ruotsissa huhuttiin, että saksalainen Opel kuuluisi joukkoon, mutta Jonsson kiisti tiedon.

GM:n tappiot koko viime vuodelta olivat jättimäiset 31 miljardia dollaria, yhtiö kertoi torstaina. GM-johto tapasi samana päivänä Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman hallintoa anoen tukea.

HS:fi 26.2.2009



Keikkalääkäristä tulee kunnalle kallis lasku

Keikkalääkärit tulevat kunnille kalliiksi, sillä he hoitavat potilaita virkakollegoja hitaammin ja kirjoittavat lähetteitä jatkohoitoon herkästi. Asiaa on selvittänyt väitöskirjaansa varten joensuulainen perusterveydenhuollon vastaava lääkäri Timo Mäntynen. Asiasta kertoi Ylen uutiset.

Kun virkalääkäri hoitaa potilaan 17 eurolla, on keikkalääkärillä summa 26 euroa. Hintaero johtuu ostolääkäreiden paremmasta tuntipalkasta ja hitaammasta työtahdista. Vieraileva lääkäri tulee kalliiksi myös siksi, että hän lähettää potilaan kolme kertaa herkemmin jatkohoitoon kuin vakituinen lääkäri. Jatkolähetteistä on Mäntysen arvion mukaan turhia jopa kolmannes.

Mäntysen mukaan kunnat todennäköisesti säästäisivät, vaikka vakituisen väen päivystyskorvauksia korotettaisiinkin.

HS.fi 26.2.2009



Wahlroosin viljelijätuki yli kaksinkertaistui 2000-luvulla

Björn Wahlroosin Joensuun kartanon vainioilla lainehtii mallasohraa, siemenviljaa, leipävehnää ja öljykasveja. Laitumien kunnossapidosta vastaa muutama Highlander-nauta.

Sampo-konsernin pääjohtaja ja suuromistaja Björn Wahlroos sai viime vuonna yli kaksi kertaa enemmän viljelijätukea kuin 2000-luvun alussa.

Pääasiassa EU:lta tulleet tuet olivat vuonna 2002 noin 131 000 euroa, mutta viime vuonna tukisumma oli jo 302 000 euroa.

Wahlroosin viljelijätuet ovat nousseet kuudessa vuodessa melko tasaisesti noin kymmenen prosentin vuosivauhtia, mutta viime vuonna tuet hypähtivät 35 prosenttia. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että Wahlroosin Joensuun-kartanossa Halikossa lopetettiin sokerijuurikkaan viljely. Lopettamista tuetaan enemmän kuin itse viljelyä.

Tukisumman nousu käy ilmi Ylen TV2:n Tuomio-ohjelman Maaseutuvirastosta pyytämistä tiedoista, joissa ovat mukana sekä EU:n että Suomen maksamat tuet.

Torstaina Maaseutuviraston internetissä julkistetut tilastot perustuvat pelkästään EU:n maksamiin tukiin. Luvuista voi myös päätellä, että valtaosa eli lähemmäs 90 prosenttia Wahlroosin saamasta tuesta tulee EU:sta. Suomen maksamaa tukea oli nimittäin viime varainhoitovuonna vain noin 40 000 euroa ja EU:n maksamaa 261 000 euroa.

Tuet ovat kuitenkin taskurahoja Wahlroosin noin kymmenen miljoonan euron vuosituloihin verrattuna.

Suurin henkilötuensaaja oli viime vuonna hollolalainen Matti Vuorinen, joka viljelee pääosin viljaa 700–800 hehtaarin pelloilla. Suomen suurimman viljatilan isäntä sai EU:lta tukea 355 000 euroa ja Suomelta noin 90 000 euroa.

Myöskään kaupunkilaiset eivät jääneet ilman maataloustukia: saajien joukossa oli pari sataa henkeä Turusta, Helsingistä ja Tampereelta. Espoolaisia EU-tuen saajia oli 125, ja Kauniaisissakin asustaa yhdeksän maataloustuen saajaa.

Osa viljelijöistä on sivutoimisia ja jotkut suurtilallisetkin asuvat mieluummin kaupunkien keskustassa kuin itse tilalla.

Koneen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin kuitenkin asuu ja hoitaa karjaansa Kirkkonummen tilalla.

Koska maataloustuki perustuu paljolti hehtaareihin, suurten kartanoiden isännät ja emännät ovat EU-tuensaajien kärjessä. Sama syy nostaa vankiloita tuensaajien kärkeen.

Vankiloissa maanviljelys on ennen kaikkea työllistävää toimintaa, minkä vuoksi ne kaikki ovat luomutiloja. Tiloilla pidetään lisäksi alkuperäiskarjaa, millä yhdistelmällä vankilat saavat hyvät tuet EU:sta.

Pakkolaitoksista suurimmat tuet saivat Pelso, 266 000 euroa, Konnunsuo, 209 000 euroa sekä Sukeva 190 000 euroa.

Björn Wahlroosin maataloustukea käsitellään Ylen TV2:n Tuomio-ohjelmassa maaliskuun lopulla.

HS:fi 27.2.2009



Velkaongelmat uhkaavat jo parempituloisiakin

Velkaongelmat uhkaavat laajeta uusiin ryhmiin, joiden joukossa on myös parempituloisia. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan kiristynyt taloustilanne ennakoi kotitalouksien velkaongelmien kasvua.

Velkaongelmat ovat lisääntyneet jo muutamia vuosia. Taustalla ovat etenkin vakuudettomat kulutusluotot. Usein ongelmat ovat kasautuneet samoille henkilöille. Vaikeuksia aiheuttavat myös suuret asuntolainat, sillä moni ei ole varautunut työttömyyteen tai lomautukseen.

Vaikka velkaongelmien hallinnan perusta on selvityksen mukaan kunnossa, nykyisiin tarpeisiin ei pystytä täysin vastaamaan. Tilanne vaikeutuu, jos luottoja myönnetään yhä löyhästi, eikä luotonantajilla ole mahdollisuutta tarkistaa asiakkaan luottojen kokonaistilannetta.

Selvitys on osa talous- ja velkaneuvonnan arviointia, joka luovutetaan tänään työministeri Tarja Cronbergille.

STT - Ksml.fi 26.2.2009



SAK-pomo jyrähti: Yleislakko on mahdollinen

SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola (vas) vaatii Kansan Uutisten haastattelussa hallitusta perumaan eläkepäätöksensä.

Huutola katsoo, että SAK:n ja muiden palkansaajajärjestöjen on puolustettava "suomalaisen palkansaajan ja suomalaisten ihmisten vähimmäisehtoja" millä keinolla tahansa. Yleislakkoakaan ei voida poissulkea.

- Yleislakko on hurja ase, eikä sellaista kukaan toivo. Se on kuitenkin keinovalikoimassa, kuten muutkin. Palkansaajien on mielestäni valmistauduttava puolustamaan etujaan. Mitään järjestöllisiä toimia ei pidä pelätä, Huutola sanoo Kansan Uutisisissa.

Huutolan mukaan Matti Vanhasen (kesk) hallituksen linja kolmikantaan on muuttunut ratkaisevalla tavalla.

- Politiikka on palannut politiikkaan. Kansalaisten on ymmärrettävä, että vastakkainasettelun aika on palannut.

IL.fi 26.2.2009

Miesten ura alkaa korkeammalta ja etenee joutuisammin kuin naisten

Naiset aloittavat uransa vähemmän vaativista tehtävistä kuin miehet. Miehet taas ylenevät naisia useammin ja alenevat harvemmin. Muun muassa näihin johtopäätöksiin päätyy teollisuuden mies- ja naistoimihenkilöiden urakehitystä selvittänyt Etlan tutkimus Työurat Suomessa – onko sukupuolella merkitystä?

Vaikka miehet yhä aloittavat vaativammista tehtävistä, ero aloitustehtävissä on kaventunut 25 viime vuoden aikana. Eroa selittävät pitkälle koulutusvalinnat.

Silloinkin, kun urat alkavat samalta tasolta, eteneminen on erilaista. Miehet ylenevät useammin ja naiset alenevat useammin. Ylenemisen vaikutus palkkaan on miehillä ja naisilla samanlainen, mutta uralla aleneminen vaikuttaa miehillä vähemmän kuin naisilla.

Mies ja naistoimihenkilöiden aloituspalkkojen ero on lähes puolittunut 25 vuoden aikana. Silti ero tutkimuksen mukaan on edelleen suuri: miesten aloituspalkka 2000-luvun alussa oli 16 prosenttia korkeampi kuin naisten. Vastaava luku 1980-luvun alussa oli 31 prosenttia.

Etlan tutkimuksen ovat tehneet Antti Kauhanen ja Sami Napari.


HS:fi 26.2.2009



Antti Herlin ja Björn Wahlroos saivat taas mojovat EU-tuet

Finanssiyhtiö Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos sai jälleen runsaasti EU:n maataloustukia.

Myös hissiyhtiö Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin kuittasi reilusti EU-rahaa.

Wahlroos sai Halikon viljelmilleen viime vuonna reilut 260 000 euroa, Herlin puolestaan Kirkkonummen tilalleen vajaat 200 000 euroa. Molemmat olivat suuria tuensaajia jo edellisvuonna.

Tiedot käyvät ilmi Maaseutuviraston julkaisemista EU-tukitilastoista, joista puuttuvat kuitenkin Suomen maksamat kansalliset tuet.

STT - Iltasanomat.fi 26.2.2009



Suurille yrityksille eniten EU:n maataloustukia

Suuret yritykset saivat viime vuonna paljon EU:n maataloustukia. Isoja tuensaajia Suomessa olivat muun muassa sokeriyritys Sucros, HK Foods, Vapon Suo Oy ja Valio. Joidenkin yritysten tuet nousivat useisiin miljooniin euroihin.

Tiedot käyvät ilmi Maaseutuviraston internetissä aamulla julkistamista tilastoista. Tiedot on EU:n päätöksen mukaan julkaistava netissä kaikissa jäsenmaissa.

Sucros kuittasi tukina lähes kymmenen miljoonaa euroa. Taustalla vaikuttanee EU:n sokeriuudistus, joka tuo korvauksia tuotantoa supistaville yrityksille.

Elintarvikeyritys HK Foods ja Valio saivat tilastojen mukaan molemmat reilut kolme miljoonaa. Energiayhtiö Vapon tytäryhtiö Suo Oy sai puolestaan runsaat kaksi miljoonaa euroa.

Finanssiyhtiö Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos sai jälleen runsaasti EU:n maataloustukia. Myös hissiyhtiö Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin kuittasi reilusti EU-rahaa.

Wahlroos sai Halikon viljelmilleen viime vuonna reilut 260 000 euroa, Herlin puolestaan Kirkkonummen tilalleen vajaat 200 000 euroa.

EU-tukitilastoista puuttuvat Suomen maksamat kansalliset tuet.

STT - KS:fi 26.2.2009


Työmarkkinajärjestöt ja oppositio: Eläkeiän nostaminen "raju ryöstö"

Hallitus pilasi maineena luotettavana sopimuskumppanina, kun se päätti politiikkariihessä omin päin nostaa eläkeikää, syyttävät palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja Akava yhteisessä kannanotossaan.

”Eläkepolitiikka ei ole sanelupolitiikkaa”, järjestöjen puheenjohtajat jyrisevät. Kannanoton ovat allekirjoittaneet Lauri Ihalainen (SAK), Mikko Mäenpää (STTK) ja Matti Viljanen (Akava).

Kolmikko ihmettelee, että hallitus päätti yksipuolisesti asteittain nostaa kansalaisten eläkeiän alaikärajan 63 vuodesta 65 vuoteen sen sijasta, että se keskittyisi ajankohtaisen talous- ja työttömyyskriisin hoitamiseen.

Hallitus päätti politiikkariihessä nostaa vanhuuseläkkeelle jäämisen vaiheittain vuodesta 2011. Hallitus aikoo puuttua myös työttömyysputkeen, osaeläkkeisiin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin vuonna 2013.

”Palkansaajajärjestöt vastustavat jyrkästi eläkeiän nostamissuunnitelmia ja pitävät pöyristyttävänä sitä, että työeläkkeitä koskevassa ratkaisussa hallitus hylkäsi tulokselliseksi osoittautuneen kolmikantaisen valmistelun. Näin räikeätä irtiottoa kolmikantavalmistelusta ei työeläkeuudistusten historiasta löydy”, puheenjohtajat arvostelevat.

Työntekijän on nykyisinkin vaikea selviytyä terveenä eläkkeelle, puheenjohtajat muistuttavat, eikä eläkeiän nosto sitä helpota.

”Työelämää olisi uudistettava laadullisesti ja radikaalisti, jotta eläkeikä voisi nousta. Hallituksen linjapaperista ei löydy mitään työelämän laadulliseen kehittämiseen liittyviä uskottavia toimenpide-ehdotuksia”, kolmikko kirjoittaa.

Palkansaajajärjestöt pitävät kiinni sovituista eläke- ja työttömyysturvaa koskevista uudistuksista eli niin sanotusta sosiaalituposta. Myös maan hallitus on sitoutunut niihin.

Kolmikkoa säestääpuheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, joka vetää Julkisten ja hyvinvointialojen liittoa (JHL). Santamäki-Vuori suivaantui hallituksen päätöksestä nostaa eläkeikiä omin päin.

"Tapa, jolla toimittiin, on 60 työmarkkinahistoriassa aivan uutta. Kolmikantaisella sopimisella on pitempi perinne kuin tulopolitiikalla, sen juuret ovat sodan ajan Suomessa. Toivottavaa olisi, että eläkeasiassa palattaisiin kolmikantaan, kun ratkaisun yksityiskohtia valmistellaan", Santamäki-Vuori sanoo.

Sitä paitsi hallitus maksattaa kuntatalouden vahvistamisen pienipalkkaisilla naisilla, Santamäki-Vuori lisää. Syynä on se, että politiikkariihessä hallitus vaatii kunta-alalle maltillista ja pitkäaikaista palkkaratkaisua.

"Palvelujen pelastaminen maksatettaisiin jo entuudestaan palkkakuopassa olevilla pienipalkkaisilla työntekijöillä, joista valtaosa on naisia."

Kemianliiton puheenjohtajan Timo Vallittun mielestä hallituksen esittämässä eläkeiän nostossa on suorastaan "petoksen ja ryöstön piirteitä". Hänkin ihmettelee, miten hallitus valmisteli esitystään kuulematta työmarkkinajärjestöjä.

"Hallituksen yksipuolinen jyräys on siten vakava takaisku sopimusyhteiskunnalle", Vallittu latelee tiedotteessaan.

"Eläkkeet maksetaan pohjimmiltaan palkansaajien työstä ja olisi ollut kohtuullista, että maksajat olisivat olleet mukana sopimassa työeläkkeistä ja niiden ikärajoista."

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen oli samoilla linjoilla:

"Eläkeiän nosto ei puolestaan takaa sitä, että ihmiset jatkaisivat työelämässä pitempään. Eläke-etuuksien heikennysten sijasta tarvitaan toimenpiteitä, joilla työssä jaksamista parannetaan ja työkykyä ylläpidetään. Kaikille yli 60-vuotialle työelämässä jatkaville tulisikin toteuttaa ilmainen työterveyshuolto", Korhonen katsoi.

Pääoppositiopuolueen Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mielestä hallitus ripustautuu "käsittämättömästi" veronalennuksiin, joiden lasku maksetaan pääministerin sanojen mukaan suomalaisella työllä.
"Käytännössä veronalennukset rahoitetaan siis nostamalla eläkeikää. Tämä on katkera yllätys monille ikääntyville työntekijöille."

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Päivi Räsänen mielestä hallitus tekee "ylimielistä politiikkaa" päättäessään eläkeiän korottamisesta ilman oppositiota ja työmarkkinajärjestöjä ja ilman yksimielisyyttä.

"Eläkepolitiikassa on aiemmin haettu laajaa kansallista konsensusta sen vuoksi, että tehdyt ratkaisut ulottuvat yli vaalikausien. Eläkepolitiikka ei saisi olla poukkoilevaa, vaan tulevien eläkeläisten pitää tietää hyvissä ajoin eläkkeiden määräytymisen perusteet", Räsänen perustelee.

HS:fi 25.2.2009



Pahimmat työttömyysluvut odotettavissa 2010

Tiistaina julkistettavissa tammikuun työllisyystilastoissa näkyy jo taantuman vaikutus. Irtisanomisten ja lomautusten tahti on vain kiihtynyt.

Asiantuntijat arvioivat, että työttömyyden kasvu jatkuu voimakkaana pitkälle vuoden 2010 puolelle.

"Dramatiikka on vielä näkemättä, sillä kuntapuolen ahdinko näkyy työttömyysluvuissa vasta kesällä 2010. Ostovoima voi heiketä rajusti. Silloin on vakava paikka", arvioi työoikeuden professori Matti Mikkola Helsingin yliopistosta. Hänen vastuualueenaan on työllisyys ja sosiaaliturva.

Myös kansantaloustieteen professori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta on huolissaan kuntien tilanteesta. "Siellähän on uhkaavat pilvet koko ajan. Todennäköisesti tämä vuosi keplotellaan jollain tavalla, mutta seuraava vuosi on jo vaikea", hän sanoo.

Työministeri Tarja Cronberg (vihr) on arvioinut, että tänä vuonna työttömyysaste nousee noin kahdeksaan prosenttiin ja työttömien työnhakijoiden määrä 270 000:een.

"Se mihin mennään työllisyyden suhteen, ei ole vielä näköpiirissä. Pahin nähdään varmasti ensi vuonna", Mikkola sanoo.

"Jos pitäisi veikata, olisin enemmän pessimisti kuin optimisti. On todennäköisempää, että työttömyys menee tänä vuonna yli kahdeksan prosentin", Tuomala sanoo.

Viime aikoina on usein muistutettu, että hoitoalalla ja opetuspuolella kyllä riittää töitä, koska suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle.

Mikkola ei antaisi tällaisia lupauksia. "Se on vain tämän päivän lupaus."

Viime laman suuria virheitä oli Mikkolan mukaan julkisen alan työpaikkojen raju karsinta "kuopan alkureunalla" eli laman alussa.

"Ostovoimaa leikattiin ihan oleellisesti. Sen seurauksena yksityinen sektori eli esimerkiksi kauppa kärsi."

Mikkola näkee, että nykyinen hallitus on selvästi viisaampi kuin viime laman aikainen hallitus. "Ei ole ainakaan lähdetty suoraan sulkemaan julkisen puolen työpaikkoja."

Tuomalan mielestä hallituksen suurimpia mokia elvytysyrityksissä on ollut kuitenkin se, että kunnista ei ole kovin paljon huolehdittu.

"Jos kuitenkin on usko, että talous joskus lähtee nousuun, niin silloin lähtökohtana pitää olla leikkausten välttäminen."

HS.fi 24.2.2009


Ruoka halventuu muualla, Suomessa ei

Ruuan hinta on Suomessa noussut edelleen, vaikka muualla Euroopassa hinta on lähtenyt laskuun energian ja raaka-aineiden halventumisen vuoksi. Asiasta kertoo Yle Uutiset verkkosivuillaan.

Ekonomisti Martti Luukko Kuluttajaliitosta ihmettelee, minkä takia hintakehitys on Suomessa erilaista kuin muualla Euroopassa.

– Onko nyt jotenkin niin, että kilpailu ei toimisi ihan täydellä teholla, Luukko epäilee Yle Uutisille.

Luukon mukaan kaupan ja jalostuksen osuus elintarvikkeiden hinnasta on suurempi kuin alkutuotannon.

Eurostatin hintaseurannan mukaan ruoka kallistui Suomessa viime vuonna yli 10 prosenttia. Tammikuussakin hintojen nousu oli yli 7 prosenttia. Joulu- ja tammikuun hinnannousu oli Euroopan kovin.

Taloussanomat 23.2.2009


Ruuan hinta nousee edelleen

Suomessa ruoan hinta on noussut vuoden aikana eniten EU-maista. Energian ja raaka-aineiden halventuminen näkyy muualla Euroopassa ruoan hintojen laskuna, mutta suomalaisiin hintoihin niillä ei ole ollut vaikutusta.

Joulukuusta joulukuuhun ulottuva Eurostatin hintaseuranta kertoo, että Suomessa ruoan hinta on kallistunut ennätysvauhtia, yli 10 prosenttia vuodessa. Vielä tammikuussakin hinnat nousivat yli seitsemän prosenttia. Eniten ovat nousseet jauhojen, lihan, kalan, maitotuotteiden ja vihannesten hinnat. Vuoden aikana jauhojen hinta nousi lähes 60 prosenttia, pastojen lähes kolmanneksen ja riisin viidenneksen.

Myös ruoan hintatasossa Suomi on Euroopan kärkeä, esimerkiksi Keski-Euroopan suurissa maissa ruoka on Suomea halvempaa. Ekonomisti Martti Luukko Kuluttajaliitosta ketoo, että sekä joulukuun että tammikuun nousuluvut ovat suurimpia koko Euroopassa.

- Euroopasta vain Islannissa ruoan hinta on noussut nopeammin, Luukko toteaa.

Suomi seurasi Eurooppaa vain hintojen nousuaikana

Tilastokeskuksen mukaan ruoan hinta nousi Suomessa aluksi muuta Eurooppaa hitaammin, mutta kun ruoka alkoi muualla Euroopassa halventua, Suomessa hinnat nousivat edelleen. Hintojen nousua perusteltiin alun perin sekä raaka-aineiden että energian hintojen kallistumisella. Kun molempien hinnat kääntyivät laskuun, ruoka halpeni muualla, mutta ei Suomessa.

- Tämä on todellakin yllättävää eikä siitä ole oikein kattavaa selitystä, mistä Suomen muusta Euroopasta poikkeava hintakehitys johtuu, Luukko ihmettelee.

Luukko toteaa, että alkutuotannon osuus elintarvikkeiden hinnasta ei ole kovin suuri, mutta sen sijaan kaupan ja jalostuksen osuus on sitäkin suurempi.

- Onko nyt jotenkin niin, että kilpailu ei toimisi ihan täydellä teholla, Luukko kysyy.

Pessimistit ovat jo alkaneet epäillä, että kauppa ennakoi hintojen nostolla lokakuussa tapahtuvaa arvonlisäveron laskua.

YLE Uutiset 23.2.2009



Elinkeinoelämän keskusliitto painosti Akavaa Lex Nokian taakse

Työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto EK painosti korkeasti koulutettujen palkansaajien Akavaa sähköisen viestinnän tietosuojalain eli niin sanotun Lex Nokian taakse jo vuonna 2006.

Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien keräämistä tiedoista.

Tiedoista käy ilmi myös se, että Nokia oli alusta asti tiiviisti mukana lakimuutoksen valmistelussa.

Akavalaiset itse kokivat, että heitä painostivat lain hyväksymiseen myös toiset palkansaajajärjestöt: SAK ja STTK.

Helsingin Sanomien hankkiman aineiston perusteella akavalaisilla oli täysi syy tuntea, että heitä painostettiin, jopa uhkailtiin. Erityisesti työnantajien edustajien käyttämä kieli oli varsin suorasukaista.

HS:n tietojen mukaan tietosuojalain muutos oli alustavasti sovittu lounaalla, johon Akavan edustaja ei osallistunut. SAK:n, STTK:n, EK:n edustajat olivat paikalla, kuten myös Nokian johtaja Veli Sundbäck.

Jatkokokouksiin Akavankin edustaja osallistui, niin myös Nokian. Nokian edustaja oli eräänkin kokouksen sihteerinä.

EK:lla ja Nokialla oli kaiken lisäksi lain kanssa kiire. Ne halusivat esityksen eduskuntaan vielä ennen kesälomia 2006, vaikka elettiin jo loppukevättä. Tämä pyrkimys ei toteutunut. Laki pantiin uudelleen valmisteluun syksyllä 2006, ja lakia valmistellut laaja työryhmä pääsi esityksestä yksimielisyyteen kesällä 2007, Akava mukaan lukien. Työryhmässä olivat mukana myös työmarkkinajärjestöjen edustajat.

Esityksen ratkaiseva käsittely alkaa eduskunnassa ensi tiistaina.

Sekä Nokia että EK ovat kiistäneet aiemmat painostusväitteet. Viimeksi perjantaina EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs totesi tiedotteessaan, että "julkisuudessa on esitetty jopa painostusväitteitä". Fagernäsin mukaan Talouselämä-lehden selvitys "vahvistaa sen, mikä oli jo ennalta tiedossa: väitteet ovat tuulesta temmattuja".

Talouselämä-lehden haastattelussa Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo sanoo, että "meidät on pantu totaalisen suhteettomaan tilanteeseen, jossa yhtä lakia on jopa alettu nimittää meidän mukaamme". Nokialaisten aktiivisuus lain valmistelussa antaa perusteluja kutsua sitä Lex Nokiaksi.

Lex Nokia on kännykkäyhtiölle tärkeä. Tärkeä se on myös niille tuhansille akavalaisille insinööreille ja diplomi-insinööreille, jotka saavat palkkansa Nokialta.

Sen verran arkaluonteiseksi lain valmisteluprosessi koetaan vieläkin, että yksikään EK:n jyräämäksi joutunut ei suostu puhumaan asiasta omalla nimellään. Akavan nykyinen puheenjohtaja Matti Viljanenkin on haluton kommentoimaan asiaa.

"Jos jotain on sattunut, se on ollut ennen minun puheenjohtaja-aikaani. Mutta jos tällaista on tapahtunut, onhan se törkeää."

Itse laista Viljasella on mielipide: "Se on täysin yliampuva ja työntekijöiden oikeuksia loukkaava. Tulkintaristiriitoja tulee varmasti."

HS:fi 23.2.2009


Toimeentulotuelle riittää kysyntää

Toimeentulotuen asiakasmäärät ovat lisääntyneet monella paikkakunnalla.

Toimeentulotukiasiakkaiden määrät ovat kasvaneet selvästi monella paikkakunnalla. Taantuma on tehnyt esimerkiksi pienyrittäjistä ja nuorista keikkatöiden tekijöistä sosiaalivirastoon uusia asiakkaita. Sosiaalipuolella toivotaan malttia pankeille, että kaikki turvarakenteet eivät heti kaatuisi ihmisten ympäriltä.

Toimeentulotuen asiakasmäärät ovat lisääntyneet esimerkiksi Kuopiossa ja Seinäjoella. Helsingissä taas uusia toimeentulotukiasiakkaita on tänä vuonna jo noin kolmannes enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Pelkästään pohjoisessa Helsingissä toimeentulotukea saa nyt viisisataa taloutta enemmän kuin vuosi sitten.

- Ihmiset ovat oikeasti hädässä. He ovat saattaneet jo useamman kuukauden ketkutella eteen päin oman tilanteensa kanssa, johtava sosiaalityöntekijä Eija Huovila sanoo.

- He ovat etsineet töitä, lainanneet tutuilta ja pyytäneet sukulaisilta apua, Huovila jatkaa.

Kaikkialla Suomessa toimeentulotuen tarvitsijoiden määrä ei ole vielä noussut, mutta monessa sosiaalitoimistossa odotellaan, miten lähiaikoina käy.

Esimerkiksi Jyväskylän kaupungilla odotetaan yhä kuinka muiden tukien käsittely Kelassa ja työttömyyskassoissa etenee. Toimeentulotuen hakemusten määrä saattaa lähiaikoina räjähtää tuhanteenkin viikossa, arvelee johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell.

Myös muualla toimeentulotukea hakevien määrän uskotaan edelleen kasvavan. Sosiaalipuolella toivotaankin nyt, että myös pankkimaailmassa otettaisiin ihmisten ahdinko huomioon.

Helsingin sosiaalitoimi ehdottaa, että pankit haastettaisiin yhteisvastuuseen.

- Toivon, että ihmiset eivät heti joutuisi asuntonsa kanssa vaikeuksiin, vaan lainanmaksua voisi lykätä pidempään kuin perinteisesti vuodella. Eikä pienyrittäjiäkään tulisi heti ajaa alas, pohtii sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen Helsingin sosiaalivirastosta.

YLE Uutiset / Reeta Salminen 23.2.2009


Lassila & Tikanoja karsii 160 työpaikkaa

Ympäristöhuoltoyhtiö Lassila & Tikanoja vähentää 160 työpaikkaa. Yhtiö kertoi joulukuun lopulla aloitettujen yt-neuvottelujen tuloksesta tänään.

Irtisanottavien lopullinen määrä jäänee yhtiön mukaan kuitenkin jonkin verran pienemmäksi, sillä osa väestä voi työllistyä yhtiössä muihin tehtäviin.

Vähennykset tehdään tämän vuoden aikana ja koskevat kaikkia toimintoja eri puolilla Suomea. Yhteensä L&T:llä on Suomessa noin 7 300 työntekijää.
STT - HS.fi 23.2.2009



Laittomien torjunta-aineiden käyttö lisääntyy tuontivihannesviljelyssä

Laittomia kasvismyrkkyjä on löytynyt Suomessa viimeksi paprikoista vuonna 2007. Aivan viime aikoina laittomia tuontieriä ei ole jäänyt viranomaisten haaviin.

Laittomien torjunta-aineiden käytöstä on tullut kasvava ongelma Euroopan kasvis- ja hedelmäviljelyksillä. Torjunta-ainekauppa rehottaa etenkin Espanjassa, josta tuotteet päätyvät suurimmaksi osin vientiin. Suomessa tuontivihanneserä vedettiin laittomien torjunta-aineiden takia myynnistä viimeksi vuonna 2007.

Euroopan satosuojelujärjestö ECPA tiedotti viikonloppuna, että Espanjan viranomaiset ovat takavarikoineet 5 000 kiloa laittomia torjunta-aineita kahden viime kuun aikana tehdyissä ratsioissa. Poliisi on pidättänyt lisäksi 12 ihmistä, ja jutussa on nostettu 92 syytettä.

ECPA:n asiantuntijan Ricky Rowen mukaan ratsioiden tulokset osoittavat laittoman torjunta-ainekaupan olevan laajaa. ECPA on arvioinut, että jopa 5–7 prosenttia EU:ssa myydyistä torjunta-aineista on laittomia.

Myrkkyjen uskotaan päätyvän Eurooppaan Kiinasta Itä-Euroopan rikollisjärjestöjen salakuljettamana.

Suomen viranomaiset eivät ole törmänneet laittomiin kasvimyrkkyihin aivan viime aikoina. Tuorein tapaus on vuodelta 2007, jolloin Suomeen tuoduista paprikoista löytyi jäämiä isofenfossi-metyylistä.

Elintarviketurvallisuusviranomaiset vetivät paprikat markkinoilta varotoimena, vaikka niiden ei arvioitu aiheuttavan terveysriskiä ihmisille.

Tullin mukaan tapaus jäi yksittäiseksi, eikä laittomia torjunta-aineita ole sen jälkeen testeissä tavattu.

Tuontivihannesten turvallisuutta valvotaan Suomessa seulontakokein, joita tehdään vuosittain noin 1 800. Vuonna 2007 määräysten vastaisia eriä paljastui 64 ja normien ylärajoilla olevia eriä 85.

Eniten määräystenvastaisia eriä oli tullilaboratorion mukaan paprikoissa (8), omenissa (7), lehtisalaateissa (5) ja tilleissä (5). Kaikkiaan kasvinsuojeluaineiden jäämiä tutkittiin yhteensä 1 651 elintarvike-erästä.

Tutkimuspäällikkö Kalevi Siivinen Tullilaboratoriosta huomauttaa, että vaikka normit ylitettiin suhteellisen usein, tuotteiden ei katsottu olevan kuitenkaan terveydelle haitallisia.

"Normit on asetettu niin, että vaikka tuote hylättäisiinkin, se ei välttämättä tarkoita, että se olisi terveydelle haitallinen", Siivinen sanoo.

Tullilaboratorio ei voi testata jokaista Suomeen saapuvaa hedelmä- ja vihanneserää, vaan valvonnassa keskitytään riskialttiimpina pidettyihin tuotteisiin.

Laittomat torjunta-aineet ovat Siivisen mukaan ongelma etenkin Espanjassa, mutta myös muissa maissa.

Viranomaiset ovat paljastaneet laitonta kauppaa myös Puolassa. ECPA:n mukaan ongelmia on muun muassa Baltian maissa, Bulgariassa, Italiassa, Kreikassa, Etelä-Ranskassa ja jopa Tanskassa.

Pelkona on, että harmaa bisnes lisääntyy finanssikriisin aiheuttamien talousongelmien takia.

HS:fi 23.2.2009


Päiväkotien ylisuuret ryhmät haitaksi lapselle
Agressiivisuus lisääntyy liian suurissa ryhmissä

Ylisuuret päiväkotiryhmät lisäävät lapsen aggressiivisuutta, arvioi kehityspsykologian asiantuntija.

Helsingin yliopiston psykologian professorin Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo Turun Sanomissa, että tutkimuksissa parhaiksi todetut ryhmäkoot ovat pieniä. Esimerkiksi kolmevuotiaalle ihanneryhmä on 6–8 lasta. Yli 12 lapsen ryhmä muodostaa hänen mukaansa jo riskin.

Keltikangas-Järvinen kertoo, että tutkimuksen mukaan suurilla päiväkotiryhmillä ja pitkillä hoitopäivillä on yhteys muun muassa tottelemattomaan käytökseen, empatian puutteeseen ja keskittymiskyvyttömyyteen.

STT - KS.fi  22.2.2009



Kymmenettuhannet osoittivat mieltään Irlannissa

Kymmenettuhannet ihmiset osoittivat lauantaina Irlannissa mieltään hallituksen elvytysohjelmaa vastaan.

Pääkaupungin Dublinin keskusta seisahtui kokonaan, kun jopa 100 000 työläistä marssi kaduilla.

Mielenilmauksen järjesti Irlannin ammattiliittojen

keskusjärjestö ICTU. Siihen osallistui opettajia, poliiseja ja julkisen alan työntekijöitä. ICTU:n mukaan lisää mielenosoituksia on odotettavissa.

Irlanti on kärsinyt pahasti maailmanlaajuisesta talouskriisistä. Maa on vajonnut ensi kertaa sitten 1960-luvun alkupuoliskon deflaatioon, ja pääministerin mukaan talous kutistuu vuoteen 2010 mennessä jopa kymmenen prosenttia.

STT-AFP - Iltalehti.fi 21.2.2009


Moventas vähentää sata työpaikkaa ja lomauttaa

Moventas Santasalo Oy vähentää henkilöstöään noin sadalla Jyväskylässä ja Karkkilassa. Yt-neuvottelujen lopputulos oli, että heistä 65 irtisanotaan. Vähennykset koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä.

Yhtiö lopettaa teollisuusvaihteiden huoltotoiminnan Jyväskylässä, sillä toiminta keskitetään Karkkilaan. Jyväskylään jää myyntiä ja suunnittelua tukeva ryhmä.

Näiden toimien lisäksi yhtiö lomauttaa koko henkilöstönsä. Lomautusten tarve, kesto ja ajoitus vaihtelevat henkilöstöryhmittäin. Yritys perustelee lomautuksia markkinatilanteen heikentymisellä ja tilausten vähentymisellä.

Moventas jatkaa yt-neuvotteluja Jyväskylässä Moventas Wind -yksikössä.

KS.fi 20.2.2009



Kaivosjätti vähentää 19 000 työntekijää

Maailman suurimpiin kuuluva brittiläinen kaivosyhtiö Anglo American vähentää 19 000 työntekijää. Kaikkiaan yhtiön palveluksessa on 190 000 henkeä.

Yhtiö aloittaa myös kahden miljardin dollarin eli 1,6 miljardin euron suuruisen säästöohjelman sekä keskeyttää osingonmaksun ja omien osakkeiden ostot eli voittojen tulouttamisen omistajille.

Yhtiön mukaan henkilöstövähennysten ja säästöjen taustalla on maailmantalouden taantuma, joka on vähentänyt kaivannaisten kysyntää ja romauttanut niiden hinnat.

"Nykyisen globaalin taantuman laajuutta ja syvyyttä ja sen vaikutusta avainaloihin ja -valtioihin on vaikeata kyllin korostaa", Anglo Americanin toimitusjohtaja Cynthia Carroll toteaa yhtiön tulostiedotteessa.

Carrollin mukaan edessä on kaivannaisalalla vaikea vuosi, jonka aikana raaka-ainemetallien hinnat heittelevät arvaamattomasti.

Anglo Americanin viime vuoden liikevaihto oli noin 21 miljardia euroa ja yhtiö ilmoittama laskennallinen nettotulos oli 4,1 miljardia euroa.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan Anglo American on maailman suurin platinantuottaja. Platinan osuus yhtiön liikevoitosta on noin neljännes.

Yhtiön mukaan platinantuotannon tulosta heikensivät kulujen kasvu sekä platinan hinnanlasku.

HS.fi 20.2.2009



Pääkaupunkiseudun vuokrat nousivat vuodessa yli neljä prosenttia

Vuokra-asuntojen markkinatilanne kiristyi viime vuonna selvästi. Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla viime vuonna 4,2 prosenttia ja muualla maassa 3,0 prosenttia. Kaikkien vuokra-asuntojen vuokrat nousivat keskimäärin 3,4 prosenttia.

Suurinta vapaarahoitteisten asuntojen vuokratason nousu oli Helsingissä, jossa korotus oli 4,4 prosenttia. Espoossa nousua oli 3,5 ja Vantaalla 3,7 prosenttia.

Asuinneliöstä joutui viime vuonna Helsingissä maksamaan keskimäärin 12,69 euroa, kun muualla maassa keskihinta oli 8,71 euroa.

Helsingin Sanomat kertoi viikko sitten, että isojen asuntojen vuokrat ovat jo kääntyneet laskuun. Perheasuntoja tulee vuokralle, kun ne eivät mene kaupaksi.

HS.fi 20.2.2009


Nato ratkaisee Suomen ongelman osallistumisesta NRF-joukkoihin

KRAKOVA. Nato on luopumassa yrityksistään ylläpitää suurta, puolen vuoden päivystysvuoroissa kiertävää valmiusjoukkoa. Siinä sivussa puolustusliitto tulee ratkaisseeksi Suomen poliitikoille vaikeaksi osoittautuneen kysymyksen siitä, miten osallistua näiden kriisinhallintajoukkojen toimintaan.

Puolassa torstaina kokoontuneet Naton puolustusministerit kannattavat diplomaattien ja virkamiesten mukaan suurimmillaan 26 000 sotilaan vahvuisten NRF-joukkojen (Nato Responce Force) ja puolen vuoden päivystysvuorojen korvaamista pysyvällä pienellä ydinjoukolla, jolle kerätään lisää joukkoja tarpeen mukaan.

Joukkojen harjoitusjärjestelmää kuitenkin jatketaan.

Suomen ongelmat NRF-joukkojen kanssa alkoivat, kun ulkopolitiikan johto riitaantui toissa syksynä keskenään siitä, kuinka läheisessä yhteistyössä Suomi voi joukkojen kanssa olla.

Lopulta päädyttiin presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk) kannattamaan ratkaisuun, jossa Suomi ilmoitti halukkuutensa osallistua NRF:n harjoitusjärjestelmään, mutta ei päivystyskiertoon edes Naton kumppanuusmaille mahdollisella sivuroolilla.

Sittemmin selvisi kuitenkin, että sellainen osallistuminen ei olisikaan mahdollista, ja Suomi oli vahingossa rajannut itsensä koko kriisinhallintatoiminnan kannalta tärkeäksi sanotun järjestelmän ulkopuolelle.

Vielä ei ole tiedossa, miten Suomi voi osallistua uuteen NRF-järjestelmään. Harjoituksiin osallistumisen ongelma kuitenkin ilmeisesti ratkesi omia aikojaan.

Naton puolustusministerit eivät vielä tee NRF:n tulevaisuudesta virallista päätöstä Krakovassa, vaan arvioivat mielestään parhaan kolmesta vaihtoehdoista, joita Naton sotilaskomentaja kenraali John Craddock on laatinut.

Päätös on Natossa merkittävä koska NRF-joukkojen piti olla tärkein väline Nato-maiden asevoimien modernisoinnissa ja varsinkin eurooppalaisten jäsenmaiden voimavarojen kasvattamisessa.

Vasta runsaat kolme vuotta vanhaa järjestelmää on supistettu jo kerran aiemmin. Joukot eivät ole kertaakaan olemassaolonsa aikana yltäneet täyteen vahvuuteensa.

Etukäteismerkkinä NRF-järjestelmän rapautumisesta Nato-maat ovat hyväksyneet valmiusjoukkoihin osoitettujen sotilaiden käyttämisen Afganistanin vaalien suojaamiseen syksyllä, vaikka kyseessä ei ole NRF-operaatio. Myös poliittinen pisteidenkeruu on alkanut. Britannian puolustusministerin John Huttonin mukaan kutistettu malli on keksitty Lontoossa.

HS:fi 19.2.2009


Työeläkelaitokset valehtelivat hedge-sijoitustensa arvon?

Työeläkelaitosten ilmoitusten mukaan niiden hedge-rahastosijoitusten arvo ei muuttunut syksyllä - Esko Seppänen epäilee laitoksia tappioden salaamisesta.

Työeläkelaitosten sijoitukset hedge-rahastoihin olivat vuonna 2008 sekä toisen että kolmannen vuosineljänneksen jälkeen samat 6,7 miljoonaa euroa, mitä Esko Seppänen ihmettelee kirjassaan Hullun rahan tauti.

Kummallista asiassa on se, että luvut pysyivät muuttumattomina vaikka trendi oli rajusti laskeva.

"Vähemmän ovelasta päästä olevat suomalaiset työeläkesijoittajat eivät kyllä ole löytäneet omaisuuksiensa arvosta keskimäärin viidenneksen menettäneiden rahastojen joukosta juuri niitä, joiden arvo ei ole alentunut", Seppänen kirjoittaa.

Taustalla on hallituksen lokakuussa 2008 esittämä taannehtiva laki, joka Seppäsen mukaan mahdollistaa eläkesijoitusten todellisen arvonaleneman salaamisen.

Hyssälä sätkynukke?

Esko Seppänen suomii kirjassaan rajuin sanakääntein myös sosiaali- ja terveysministeriötä. Kyytiä saa muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä.

"Missä sosiaali- ja terveysministeriö, siellä työeläkelaitosten sätkynukke", kirjoittaa Esko Seppänen Tammen kustantamassa kirjassaan.

Esko Seppänen on Euroopan parlamentin jäsen ja hän on ollut mukana muun muassa Suomen Pankin pankkivaltuustossa.

Kauppalehti.fi 13.2.2009


Kaksi miljoonaa saksalaista lisää lääkkeillä työtehoaan

berliini. Jopa kaksi miljoonaa saksalaista turvautuu lääkkeisiin selviytyäkseen työelämän haasteista, kertoo tuore selvitys.

Suuren saksalaisen sairausvakuutuskassan DAK:n (Deutsche Angestellten Krankenkasse) terveysraportin mukaan viisi prosenttia saksalaisista työntekijöistä on kokeillut vähintään kerran lääkeaineita parantaakseen suorituskykyään työpaikalla.

Säännöllisesti lääkkeisiin turvautuu selvityksen mukaan noin 800 000 saksalaista.

Suosittuja dopingaineita ovat sellaiset aivojen toimintaa säätelevät lääkkeet, joita normaalisti käytetään keskittymishäiriöiden, masennuksen ja dementian hoitoon. Tällaisia ovat esimerkiksi Ritalin- ja Modafinil-nimellä tunnetut lääkkeet.

Tutkijat varoittavat näiden lääkkeiden sivuvaikutuksista; kaikkien lääkkeiden pitkäaikaisen käytön vaikutuksia ei ole edes vielä selvitetty.

DAK:n selvitys on laukaissut Saksassa tuoreeltaan vilkkaan keskustelun, onko talouskriisi lisännyt ihmisten alttiutta parantaa suorityskykyään työpaikalla keinotekoisesti.

On esitetty arvelu, että pelko työpaikan menetyksestä tai työtaakan kasvu irtisanomisten vuoksi johtaisi "työpaikkadouppaamiseen".

Suomessa työssäkäyvien masennus- ja unilääkkeiden käyttö on kasvanut. Sen sijaan piristävien tai muistia parantavien lääkkeiden käyttö työkyvyn parantamiseksi ei ole Suomessa yleistä.

"Oletan, että käyttö lisääntyy, Suomi kun tulee näissä jälkijunassa”, sanoo HUS:n neuropsykiatrian poliklinikan apulaisylilääkäri Sami Leppämäki.

HS:fi 15.2.2009


Puolueille rahaa 36 miljoonaa euroa

Valtioneuvosto on myöntänyt tämän vuoden puoluetuen, jota maksetaan yhteensä 36 miljoonaa euroa. Varsinaiseen poliittiseen toimintaan summasta käytetään puolet ja toinen puoli on on tarkoitettu puolueiden tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen.

Tuki perustuu viime eduskuntavaalien kansanedustajamääriin. Siten keskusta saa 51 kansanedustajallaan vajaat 9,2 miljoonaa euroa ja kokoomus 50 kansanedustajalla tasan 9 miljoonaa euroa. SDP:nkin tuki ylittää roimasti normaalin lottovoiton summan ja on 8,1 miljoonaa euroa.

Vasemmistoliiton tuki on hieman päälle 3 miljoonaa euroa ja vihreiden 2,7 miljoonaa euroa. RKP saa 1,6 miljoonaa euroa, kristillisdemokraatit vajaat 1,3 miljoonaa euroa, ja perussuomalaiset saavat tyytyä 900000 euroon.

Viestinnän tukemiseen Ahvenanmaalla menee 180000 euroa.
STT - Ilta-sanomat 13.2.2009


Palkka riittää entistä vähempään

Kuluttaja saa palkallaan aiempaa vähemmän ruokaa, vaikka inflaatio on hidastunut puolessa vuodessa selvästi.

Elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet roimasti, ja se tuntuu kuluttajan kukkarossa. Ruoan hinta nousi vuoden takaisesta 7 prosenttia. Etenkin maitotuotteiden, lihan, vihannesten ja viljatuotteiden hinnat nousivat.

Kuluttajien ostovoima elintarvikkeissa on laskenut selvästi. Viime vuoden lopulla suomalaisten ansiot olivat noin 12 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2005. Ruoan hinta kuitenkin kohosi samassa ajassa liki 15 prosenttia.

Kaikkiaan kuluttajahintojen nousu on kuitenkin ollut viime vuosina melko lailla linjassa ansiotason nousun kanssa. Kuluttaja saa palkallaan nyt hieman enemmän kuin vertailuvuonna 2005.

Ruoan hinnan noususta huolimatta inflaatio on Suomessa hidastumaan päin. Inflaatio hidastui tammikuussa 2,2 prosenttiin, kun se vielä joulukuussa oli 3,5 prosenttia.

kauppalehti.fi 13.02.2009


Katainen ei tunne Lex Nokiaa

Ministeri kannattaa lakiesitystä, jonka sisällöstä hänellä ei ole käsitystä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) vetosi eilen tietämättömyyteensä, kun häntä pyydettiin kommentoimaan puoluetoverin, viestintäministeri Suvi Lindénin möläytyksiä työnantajan oikeuksista.

Linden tokaisi Aamulehdessä Lex Nokiaan liittyen, että työnantaja voi vaatia työntekijää riisuutumaan työpaikalla, jos tätä epäillään yrityssalaisuuden vuotamisesta.

Helsingin Sanomien mukaan Katainen paljasti, ettei hän tunne Lex Nokiaksi nimetyn tietosuojalain sisältöä, mutta vakuutti kuitenkin kannattavansa lakiesitystä.

- En tunne tuota lainsäädäntöä, varmaan Lindén osaa parhaiten vastata, koska hän on esityksen antanut, Katainen kommentoi lehdelle riisumiskohua.

- Pitäisi tuntea koko lakiesitys, en tiedä, mistä on kysymys, enkä tiedä, mitä on ollut lehdessä, Katainen jatkoi Aamulehden haastatteluun liittyen.

Silti hän painotti seisovansa tietosuojalain takana, kuten koko hallitus. Riisumispuheita Katainen oudoksui.

- Kuulostaa hirveältä kärjistykseltä, eihän ihmisiä voi ruveta riisumaan työpaikoilla, se on kai ihan selvä.

Lindén kuittasi omat puheensa vetoamalla epäonnistuneeseen huumoriin.

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos mahdollistaisi yritysten työntekijöiden sähköpostiviestien tunnistamistietojen selvittämisen yrityssalaisuuksien vuotamisen estämiseksi.

Iltalehti.fi 13.2.2009


Talouskriisi vie valtioita kohti ristiriitoja ja protektionismia

Maailmanlaajuista talouskriisiä näyttää seuraavan poliittisten ristiriitojen lisääntyminen. Ympäri maailmaa levottomuus kasvaa, kansa on kaduilla ja valtionjohtajat nokkivat toisiaan. Taloustilanteeseen liittyvien mellakoiden ja protestien lista on jo pitkä ja pidentyy päivittäin: alumiinitehtaan työntekijät Bosniassa, maanviljelijät Bulgariassa ja Kreikassa, sadattuhannet kaikkien alojen palkolliset Ranskassa ja julkisen sektorin työntekijät Saksassa. Islannissa, Latviassa ja Liettuassa on levotonta, Venäjällä opposition ääni kasvaa, ja Kiinassa maalta kaupunkeihin työtä turhaan etsimään tulleiden ärtymys nousee.

Valtioiden johtajat yrittävät tasapainoilla talouden ja politiikan välimaastossa. Maailmatalouden kriisin kukistamisessa vannotaan yhteistyön, avoimuuden ja luottamuksen nimeen, mutta päätöksissä alkavat yhä enemmän ja enemmän näkyä keskinäinen epäluottamus, lyhyen aikavälin etu ja protektionismi. Niitä ruokkivat kansalliset elvytyspaketit. Kun talouden tukemiseen käytetään yhteiskunnan rahaa samaan aikaan kun rauhattomuus kasvaa, poliittiset johtajat tarttuvat vaatimuksiin, joiden mukaan meidän elvytyseuromme pitää käyttää vain oman maamme talouden elvyttämiseen.

Esimerkiksi kelpaa Yhdysvaltain elvytyspaketti. Edustajainhuoneessa yhdeksi ehdoksi pakettiin kirjattiin, että julkisessa rakentamisessa teräs – erään tulkinnan mukaan muukin materiaali – on hankittava kotimaisilta valmistajilta. Senaatissa vaatimus lieventyi mutta ei poistunut.

Intia on pystyttänyt tullimuureja erityisesti kiinalaisille tuotteille: muun muassa leluille, lääkkeille, auton osille ja pellavalle. Malesian hallitus on ohjeistanut malesialaisia yrityksiä sanomaan ensiksi irti ulkomaalaisia työntekijöitä. Brasilia ja Venäjä ovat kasvattaneet tuontitulleja.

Kun ranskalaisen öljy-yhtiön Totalin öljynjalostamolle Britannian Lindseyhin oli tulossa italialaisia ja portugalilaisia työntekijöitä, asiasta nousi häly ja mellakoita. Samoin kävi, kun ranskalainen Alstom ryhtyi rakentamaan Kentiin voimalaitosta muun muassa puolalaisten alihankkijoiden avulla. Mielenosoittajille on herunut runsaasti sympatiaa ja poliitikkojen tukea.

Aika kaukana ollaan EU:n neljän vapauden – ihmisten, pääomien, palveluiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden – hengestä nyt myös Ranskassa. Presidentti Nicolas Sarkozy lupasi 6,5 miljardin lainan ranskalaisille autonvalmistajille. Vastapalveluskin pyydettiin: Ranskassa olevat tehtaat on pidettävä auki – muista maista ei ole niin väliä. Sarkozy luonnehti, että on ymmärrettävää, jos ranskalainen autotehdas tekee Intiassa autoja intialaisille, mutta se ei ole ymmärrettävää, jos Tšekissä tehdään autoja ranskalaisille. "Me haluamme lopettaa tehtaiden siirtymisen ulkomaille ja toivomme niiden palaavan kotimaahan."

Tästä sukeutui sananvaihtoa Tšekin johtajien kanssa, sillä PSA Peugeot Citroënilla on iso tehdas Tšekissä. Jos tällaisia puhutte, Lissabonin sopimuksen hyväksyminen voi pysähtyä, Prahasta viestitettiin Pariisiin.
 
Kitkaa on muidenkin EU-maiden välillä. Britannian yritys elvyttää talouttaan arvonlisäverotusta keventämällä sai kovat moitteet Saksasta, Hollannista ja Ranskasta.

Uhkana on nyt kolme kriisiä: finanssikriisi, reaalitalouden kriisi ja laaja poliittinen kriisi. Jos nämä kaikki yhtyvät, maailmantalouden ja vapaakaupan myrkyttävät epäluottamus ja protektionismi.

HS:fi 13.2.2009



Sairaimmat maksukattojen vankeina

Yli 160 000 suomalaista joutuu vuosittain käyttämään korvattavia reseptilääkkeitä niin paljon, että potilaan omavastuuosuudet lääkeostoksista puhkaisevat runsaan 670 euron korkeudelle asetetun lääkekaton.

Lähes 100 000 suomalaista käyttää julkisen terveydenhoidon palveluita sairaaloissa, poliklinikoilla tai terveyskeskuksissa niin paljon, että heidän maksunsa ylittävät 590 euron maksukaton. Osa heistä ei edes osaa hakea vapautusta maksuista, sillä eri laitoksissa annetut hoidot eivät välttämättä kirjaudu mihinkään tiedostoon.

Kyse on pääosin vanhoista pitkäaikais- ja monisairaista ihmisistä, joilla on pieni eläke. Yli 20 000 heistä puhkaisee molemmat maksukatot. Lähes 1 300 euron reseptilääke- ja sairaalakulut lohkaisevat alle 10 000 euron vuosieläkkeestä kohtuuttoman suuren osan. Lähes kaikki kulukattoihin yltäneet ihmiset joutuvat ostamaan ja maksamaan myös paljon sellaisia lääkkeitä, jotka eivät kerrytä maksukattoa.

Maksukattojen erillisyyden aiheuttama epäoikeudenmukaisuus tiedetään kyllä sosiaali- ja terveysministeriössä, jossa nykytilaa päivitellään sopivin väliajoin. Kattojen yhdistäminen on siirretty Sata-komitean hautomoon, josta se todennäköisesti pulpahtaa esille joskus vuoden lopussa.

Komitea on saanut laskelmat siitä, mihin yleinen sairastamisen maksukatto asettuisi, jos korvausten kustannukset pysyisivät nykyisen vajaan 160 miljoonan euron tasolla. Katto kohoaisi yli 800 euroon ja lisäisi paljon lääkkeitä mutta vähän laitoshoitoa tarvitsevien kuluja.

Paljon sairastavien ihmisten kulujen keventämisessä on Suomessa juututtu keskustelemaan vain kulukatoista. Muitakin vaihtoehtoja olisi.

Keskustelua voitaisiin käydä esimerkiksi siitä, miksi Suomessa sairaat maksavat sekä hoidostaan että lääkkeistään EU-maiden huippuhintaa. Sitäkin voisi pohtia, pitäisikö sairastamisesta periä tulosidonnaiset maksut, jotta köyhimpien ei tarvitsisi joutua anomaan toimeentulotukea kyetäkseen hoitamaan sairauksiaan.

HS:fi 13.2.2009


Liikanen: EKP ei lähde taantuman rahoitustalkoisiin

Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan Euroopan keskuspankki EKP tai rahaliitto eivät lähde apuun, vaikka osa eurovaltioista on ajautunut kasvaviin rahoitusvaikeuksiin. Taloussanomien haastatteleman Liikasen mukaan rahaliitossa valtioilla on itsellään vastuu hoitaa talouttaan.

Liikanen on euroalueen keskuspankin EKP:n rahapolitiikasta päättävän neuvoston jäsen.

Velkaisimpien ja vakavaraisimpien eurovaltioiden väliset korkoerot ovat viime syksyn jälkeen kasvaneet voimakkaasti.

Velkaisimpien ja nopeasti velkaantuvien valtioiden niin sanotut riskilisät ovat suurimmillaan sitten rahaliiton perustamisen.

"Meillä on pelisäännöt, joiden mukaan yhdessä valvotaan, etteivät valtiot velkaannu liikaa, mutta viime kädessä kunkin jäsenmaan julkinen talous on kansallinen asia", Liikanen sanoo haastattelussa. "Julkisen talouden tasapainovastuu on siellä, missä on myös veronkanto-oikeus."

Rahaliiton kestävyyttä eivät yksittäisten eurovaltioiden rahoitushuolet hänen mukaansa murenna.

Liikanen muistuttaa, että EKP:llä on edelleen jäljellä liikkumavaraa rahapolitiikan perinteisessä vakiokeinossa eli ohjauskorossa. Viime kokouksessaan helmikuun alussa EKP:n neuvosto päätti pitää ohjauskoron ennallaan kahdessa prosentissa.

Moni ekonomisti ja rahoitusmarkkinoiden ammattilainen on jyrkin sanoin arvostellut EKP:tä liian hitaista ja liian pienistä koronlaskuista.

Liikasen mukaan olisi kuitenkin hedelmällisintä arvioida keskuspankin toimia kokonaisuutena eikä vain yhtä osaa toimenpiteistä, kuten korkopolitiikkaa. Ohjauskorosta hän muistuttaa, että EKP:n historiaan nähden sitä on laskettu poikkeuksellisen nopeasti.

EKP:n neuvoston seuraava kokous on 5. maaliskuuta. Rahoitusmarkkinoiden odotusten mukaan ohjauskorko laskee tuossa kokouksessa.

HS:fi 12.2.2009



Iittala Group lomauttaa 300

Fiskarsin tytäryhtiö Iittala Group irtisanoo yt-neuvottelujen seurauksena yhteensä 23 toimihenkilöä tai ylempää toimihenkilöä. Tämän lisäksi kymmenen henkilön työsuhde päättyy vapaaehtoisten irtisanoutumisten ja muiden järjestelyiden seurauksena.

Lisäksi kaikki Suomen toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt myymälähenkilöstöä lukuun ottamatta lomautetaan kolmeksi viikoksi. Lomautettavia on yhteensä noin 300 henkilöä.

Yt-neuvottelujen piirissä oli Suomessa noin 500 henkilöä. Neuvotteluesityksessä mahdollisten henkilöstövähennysten määräksi arvioitiin noin 35 henkilöä.

STT - HS.fi 11.2.2009



EU-maat kokoontuvat kriisikokoukseen maaliskuussa

Puheenjohtajamaa Tšekki kutsuu EU-maiden johtajat ylimääräiseen huippukokoukseen, joka järjestetään Brysselissä sunnuntaina 1. maaliskuuta. Kokouksessa etsitään keinoja talouskriisin hillitsemiseksi.

Tšekin pääministeri Mirek Topolanek sanoi keskiviikkona taloustilanteen olevan niin vakava, että EU-maiden täytyy etsiä ratkaisuja korkeimmalla tasolla.

Topolanek tiedotti kokouksesta keskusteltuaan EU-komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson kanssa. Barroson mukaan EU-maat kokoontuvat myös toiseen huippukokoukseen toukokuussa. Toukokuun kokouksen aiheena on EU-alueen työttömyys.

Topolanekin kokouskutsu tuli sen jälkeen, kun Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy oli vihjannut, että ranskalaisten autonvalmistajien kannattaisi siirtää tehtaansa Tšekista takaisin Ranskaan. Jäsenvaltioiden taloudellisen protektionismin arvioidaan nousevan kokouksessa esille.

HS–STT–REUTERS 11.2.2009



Nokia lopettaa Jyväskylässä ja lomauttaa Salossa

Maailman suurin matkapuhelimien valmistaja Nokia keskittää tuotekehityksen Suomessa Tampereelle, Ouluun, Saloon ja pääkaupunkiseudulle. Yhtiö sulkee Jyväskylän toimipisteen, jossa työskentelee 320 työntekijää.

Heistä valtaosa työskentelee matkapuhelinyksikössä tutkimus- ja kehitystehtävissä. Nokialla on Jyväskylässä lisäksi jonkin verran markkinointi- ja tukitoimintoja.

"Suunniteltu tuotekehitystoiminnan lopettaminen Jyväskylässä on erittäin valitettava, mutta väistämätön toimenpide – meidän on sopeutettava tuotteistamisresurssimme tarpeen mukaisiksi, jotta voimme jatkossakin säilyttää kilpailukykymme," Nokian matkapuhelinyksikön tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Peter Røpke sanoo tiedotteessa.

Salon matkapuhelintehtaalle suunnitellaan määräaikaisia lomautuksia. Lomautukset on tarkoitus toteuttaa vaiheittain niin, että Salon tuotannon noin 2 500 työntekijästä noin 20–30 prosenttia on samanaikaisesti lomautettuna. Lomautukset koskevat Salon kaikkia henkilöstöryhmiä.

"Näillä toimilla pyrimme mukauttamaan Salon tuotannon markkinatilanteeseen niin, että tehdas jatkaa toimintaansa keskeytyksettä", Nokian logistiikka- ja tuotantojohtaja Juha Putkiranta sanoo tiedotteessa.

HS:fi 11.2.2009



Peruspalvelut pitää hoitaa

Vantaan kouluissa yhdistellään luokkia suuremmiksi ja vähennetään jakotunteja, jolloin opetusta pienemmässä ryhmässä annetaan entistä harvemmin. Myös kirjahankintoja vähennetään, ja kielten opetusta siirretään aineopettajilta luokanopettajille.

Toimeentulotukijonot kasvavat varmasti, kun yritykset vähentävät työvoimaansa. Osa kunnista ei kykene nytkään suoriutumaan jo vuoden voimassa olleesta sosiaalitakuusta, jonka mukaan päätös toimeentulotuesta on tehtävä välittömästi, kuitenkin viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä. Ainakin kolmelle Itä-Suomen kunnalle on asetettu uhkasakko viivyttelystä.

Leikkausjonojen purkamisessa uhkasakon asettaminen on jo tavallista. Sakon uhan alla sairaanhoitopiireiltä löytyy aina yllättävän paljon kykyä ja halua hoitaa jonot nopeasti lain määräämälle tasolle.

Terveyskeskusten toiminnasta ei ole saatavilla ajantasaista ja yhteismitallista tietoa koko Suomesta. Hoidon saatavuusongelmista liikkuu tietoa vain yksittäisten potilaiden kertomana.

Rahapula tuntuu ohjaavan kuntia paniikkiratkaisuihin, joiden vaikutuksia ei ole riittävästi pohdittu. Säästömallina euro sieltä, toinen täältä alkaa muistuttaa ikävästi 1990-luvun juustohöylämallia, jonka vaikutukset osoittautuivat kaikilla mittareilla mitaten turmiollisiksi. Osa silloin vaikeuksiin joutuneista ihmisistä ei vieläkään ole päässyt jaloilleen.

Kunnissa on nyt aloitettava priorisointi, jossa katsotaan koko kuntatalouden kannalta, missä säästöt tuottavat vähiten haittaa. Peruspalvelut eivät voi olla ensimmäisten kohteiden joukossa.

Myös valtionhallinto voisi osallistua talkoisiin pohtimalla, voitaisiinko osa keskenään päällekkäisistä kehittämishankkeista jäädyttää toistaiseksi. Nyt olisi tärkeintä hoitaa ensin ne velvoitteet, joista on jo säädetty lailla.

HS:fi 11.2.2009



Kunnat vaativat yli miljardin hätärahoitusta peruspalveluihin

Peruspalveluitten turvaamiseen ja kuntatalouden pelastamiseen tarvitaan Kuntaliiton laskelmien mukaan 1,1 miljardia euroa.

Muussa tapauksessa kunnat joutuvat 1990-luvun alun laman kaltaisiin palveluitten karsimisiin, lomautuksiin, määräaikaisten työsuhteiden purkamisiin ja irtisanomisiin.

Kuntien hätäohjelma julkistetaan tänään Helsingissä.

Aiemmin Helsingin kaupunki on kertonut (HS 6.2.), että talouden taantuma kouraisee Helsinkiä raskaasti: kaupungin menot saattavat ylittää tulot vuosina 2009–2011 peräti 1,3 miljardilla eurolla.

Jyväskylä puolestaan arvioi, että tämän vuoden verotulot jäävät lähes 20 miljoonaa euroa odotetusta.
Kuntien yrityksiltä saamien verotulojen arvioidaan vähenevän tänä vuonna 600 miljoonaa euroa, ja ansioverotulojen kasvu hidastuu. Taantuma myös lisää palvelujen käyttöä ja kasvattaa menoja ihmisten joutuessa lomautetuiksi ja irtisanotuiksi.

Kuntaliiton vaatimuksiin yhtyy Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Heikki Helin. Hänen tuore tutkimuksensa edellisen laman vaikutuksista helsinkiläisten elämään kertoo muun muassa, että yksistään Helsingistä hävisi yli 70 000 työpaikkaa.

Rakennusalan työpaikoista katosi pääkaupungissa kaksi kolmasosaa. Laman synkimmällä hetkellä Helsingissä oli lähes 50 000 työtöntä, joista vuoden 2000 lopussa vailla työtä oli edelleen yli puolet. Lähes 10 000 ihmistä jäi pitkäaikaistyöttömäksi.

Helin huomauttaa, että laman lisäksi maan hallitukset ovat omilla toimillaan kurittaneet kuntataloutta vähentämällä valtion osuutta palvelujen maksajana.

Helsinki on kuvaava esimerkki taantuman ja laman seurauksista: 1990-luvun alun lama leikkasi Helsingin verotuloista yli viidenneksen. Toisen kerran talous kiristyi 2000-luvun alussa "minitaantumassa".

Pääkaupungin taloutta kiristi 2002 lisäksi se, että valtio "vakautti" muiden kuntien taloutta arvonlisäverojärjestelyllä, jonka seurauksena Helsinki menetti miljardin markan eli lähes 170 miljoonan euron tulot.
Helsingin ja eräiden muiden isojen kuntien talouden puskurina ovat olleet kaupunkien omat vahvat liikelaitokset, joiden tuotolla katetaan verotulojen ja menojen välistä aukkoa.

Kuntia syytetään tämän vuoksi markkinahäiriköiksi. Helinin mukaan liikelaitosten tulot ovat välttämättömiä.

"Kunnan on perusteltua säilyttää omistuksensa energia- ja vesihuollon kaltaisissa toiminnoissa. Helsinki on voinut käyttää liikelaitoksista saadut tuotot kaupunkilaisten palveluiden turvaamiseen."

Veronkorotuspaineet ovat kunnissa kovat, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo. Myös Helsingissä keskustellaan veronkorotuksesta.

Jos kunnat nostavat tuloveroprosenttejaan, se toimii täsmälleen vastoin hallituksen toivetta, että kansalaiset lisäisivät kulutusta, Kietäväinen sanoo.

Valtiosihteeri Raimo Sailas patistaa kuntia nopeasti uudistamaan palvelujen tuotantotapoja. Hän katsoo, että kunnilla ei ole aikaa suvantovaiheeseen, vaan vauhtia olisi lisättävä.

HS:fi 11.2.2009


Nokian verkkoyhtiö vähentää 560 työpaikkaa

Verkkoyhtiö Nokia Siemens Networks aikoo vähentää Suomesta 560 työpaikkaa. Espoon-tehdas suljetaan vaiheittain kuluvan vuoden aikana. Työttömäksi jää todennäköisesti lähes 282 työntekijää.

Yhteistoimintanevottelut päättyivät tänään.

Lisäksi yhtiö aikoo vähentää useista muista liiketoimintayksiköistä, kuten tutkimus-, teknologia ja järjestelmäalustat -yksiköstä, operaattoripalveluista ja asiakas- ja markkinointitoiminnoissa yhteensä 277 työpaikkaa.

Marraskuussa alkaneissa yhteistoimintaneuvotteluissa lähdettiin liikkeelle 750 työpaikan vähentämisestä.

Pääkaupunkiseudulta karsitaan 458 työpaikkaa, Tampereelta ja Jyväskylästä 53 työpaikkaa, Oulu 24 työpaikkaa ja muilta paikkakunnilta 24 työpaikkaa.

HS:fi 10.2.2009


"Päivähoito on kriisiytymässä"

Suomalainen päivähoito on pahoissa ongelmissa, Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Soile Oleander kertoo Verkkoapilan haastattelussa.

- Voi perustellusti sanoa, että päivähoito on kriisiytymässä, Olander sanoo lehdelle.

- Päivähoidon laatu vaihtelee myös kunnittain sekä määrällisesti että laadullisesti. Huolestuttavaa on, että paikkoja ei ole riittävästi, eivätkä laatuun vaikuttavat keskeiset tekijät ole kaikilta osin kunnossa.

Oleanderin mielestä päiväkodeissa on yksinkertaisesti liikaa lapsia ja liian vähän työntekijöitä.

- Miten ihmissuhteet rakentuvat ja mitä vuorovaikutus on, jos työntekijällä on esimerkiksi 28 lasta hoidettavana?

Verkkoapilan mukaan Lastentarhaopettajaliitto pyrkii saamaan kiireellisiä muutoksia päivähoitoon.

- Muutokset liittyvät ryhmäkokoihin ja osaamisen vahvistamiseen, Oleander sanoo.

Kuntien valta kasvanut

Vuoteen 1992 saakka laki määritteli päivähoidon henkilöstömäärän ja ryhmäkoot. Sittemmin valtion ohjausta on vähennetty, ja kuntien valta on kasvanut. Oleanderin mielestä kunnat ovat käyttäneet lisääntynyttä valtaansa väärin.

- Kunnat menevät siitä, mistä aita on matalin, ja etsivät vielä niistä lainsäädännön raameista porsaanreikiä, ja niitähän löytyy.
Oleander toivoo, että hallinto siirtyisi kunnilta takaisin valtiolle. Lisäksi hän haluaisi, että varhaiskasvatus siirrettäisiin sosiaali- ja terveysministeriöstä opetusministeriön alaisuuteen.

- Me olemme sosiaali- ja terveystoimen alla mustassa aukossa, eli lapset ei saa tarpeeksi resursseja, eivätkä pääse ikään kuin keskiöön.

IL.fi 10.2.2009


Tšekki virittelee EU-hätäkokousta – taloustilanne kasvattaa eripuraa

BRYSSEL. EU:n puheenjohtajamaa Tšekki haluaa järjestää ylimääräisen EU:n taloushätäkokouksen vielä helmikuun aikana.

Taustalla on koko ajan paheneva talouskriisi. Talousvaikeudet houkuttelevat EU-maita turvautumaan protektionistisiin keinoihin, mikä puolestaan huonontaa jäsenmaiden välejä.

Hätäkokouksen aika ja paikka ovat vielä auki, mutta todennäköisesti se järjestetään helmikuun lopussa Brysselissä.

"Kyseessä on huippukokous, joten osallistujat ovat jäsenmaiden päämiehiä", Tšekin pääministerin Mirek Topolánekin tiedottaja kertoi maanantaina.

HS.fi 9.2.2009


Suomi ei torju osallistumista Islannin ilmavalvontaan

OSLO. Suomi ei ainakaan suoralta kädeltä torju maanantaina esitettyjä hankkeita, jotka lisäisivät huomattavasti puolustusyhteistyötä Pohjoismaiden välillä.

Pohjoismaiden ulkoministereille luovutettiin Oslossa esitys uusista yhteistyöhankkeista, joiden toteutuessa Suomen hävittäjät voisivat lentää Islannin ilmatilassa vuodesta 2010 ja pohjoismaat vakuuttaisivat auttavansa toisiaan ulkoisen hyökkäyksen sattuessa. Lisäksi maat osallistuisivat yhdessä arktisilla merialueilla ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvän toiminnan valvontaan.

"Me pidämme esityksiä mielenkiintoisina", sanoi ulkoministeri Alexander Stubb Suomen kannaksi uusiin ehdotuksiin ja täsmensi, ettei se tarkoita niiden torjumista. Suomella on aikaa arvioida hankkeita koska pohjoismaiden viralliset kannat niihin kootaan vasta huhtikuussa.

"Mukana on varmaan myös epärealistisia hankkeita. Halusimme nimenomaan villejä ehdotuksia", sanoi Stubb.

Vaikka puolustusyhteistyötä tiivistettäisiin merkittävästi, ei Stubbin mukaan olisi kysymys puolustusliitosta.

"Tätä ei kutsuta puolustusliitoksi. Suomi on edelleen sotilaallisiin liittoutumiin kuulumaton maa", hän sanoi.

Pohjoismaiden ulkoministerit tilasivat ehdotukset ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön kehittämiseksi Norjan entiseltä ulko- ja puolustusministeriltä Thorvald Stoltenbergiltä viime kesäkuussa.

Stoltenbergin maanantaina julkistamalla listalla on 13 ehdotusta. Niiden painopiste on selvästi pohjoisilla merialueilla, muutenkin kuin Islannin ilmavalvonnan osalta.

Ehdotuksen mukaan Pohjoismaat ottaisivat Islannin ilmavalvonnan hoitaakseen kolmessa vaiheessa. Islanti kuuluu Norjan ja Tanskan tavoin puolustusliitto Natoon.

Norjan ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Sverre Lodgaardin mukaan Barentsinmeren ja Jäämeren korostuminen ehdotuksissa ei ole mikään vahinko. Alueen merkitys merenkululle on kasvamassa erittäin nopeasti, ja Norja tarvitsee apua rakentaakseen siihen tarvittavaa valvonta-, pelastus- ja satamakapasiteettia.

Vastaavasti Norja on valmis lisäämään osallistumista yhteistyöhön Itämerellä, joka taas on tärkeää Suomelle, Ruotsille ja Tanskalle.

"Arktinen yhteistyö on myönteinen porkkana. Suomelle ja Ruotsille se on pelkkää plussaa", sanoi Stubb.
 
Pohjoismaiden viisikosta Suomella ja Ruotsilla ei ole arkista rantaviivaa, eikä muuten osuutta Arktisten alueiden kehittämisessä.

HS:fi 9.2.2009


Vakavasti masentuneista vain viidesosalle riittävää hoitoa

Vakavasti masentuneista vain viidesosa saa riittävää hoitoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että kokonaan hoidon ulkopuolelle jää puolet vaikeimmin sairastuneista.

Lisäksi vain osa vakavasti masentuneista hakee hoitoa ja vain osan hoidontarve tunnistetaan terveydenhuollossa.

Hoitoa saaneiden tilanne oli sen sijaan selvityksen mukaan melko hyvä.

Vakavaa masennusta sairastaa noin viitisen prosenttia suomalaisista.

STT - HS.fi 9.2.2009


Taantuma ajaa työvoimatoimistot ahtaalle

Perjantaiaamuna Helsingin Kampin työ- ja elinkeinotoimistossa hengähdetään. Pian on päivä, ja uusien työnhakijoiden jono rikkoo levollisen hetken. Irtisanomiset ja lomautukset nakertavat virkailijoiden voimavaroja.

- Nyt on tultu siihen tilanteeseen, että venymisessä on menty lähes äärirajoille, kuvailee työvoimaohjaaja Tuula Heiskanen työ- ja elinkeinotoimiston arkea. Entiset työvoimatoimistot uusivat nimensä vuoden alussa.

Tilanne alkoi kärjistyä joulukuussa, kun määräajaksi lomautetut ruuhkauttivat toimiston. Heiskanen muistuttaa, että vuodenvaihteessa on aina kiirettä, mutta tällä kertaa piikki ei taittunutkaan. Kampin toimiston paikallisjohtaja Pirjo Krokfors vahvistaa, että asiakkaiden määrä alkoi nousta radikaalisti viime vuoden lopulla. Hänen mukaansa ongelma on kuitenkin pääkaupunkiseudulla vasta alkumetreillä.

Ruuhkat näkyvät uusille työnhakijoille järjestetyissä infoissa, joihin osallistuvien määrä on yli kaksinkertaistunut viime syksystä. Tilaisuuksissa käy viikoittain reilut sata ihmistä, kun alkusyksyllä kävijöitä oli nelisenkymmentä. Erityisen paljon työnhakijoita on rakennus- ja kuljetusalalta, mutta asiakaskirjo ulottuu lähes kaikkiin ammattiryhmiin. Uudet asiakkaat parhaassa työiässä Kiirettä kuvastaa se, etteivät virkailijat ehdi enää etsimään työpaikkoja asiakkaiden apuna. Uudet työnhakijat ovat kuitenkin usein oma-aloitteisia.

- Paljon tulee sellaista asiakaskuntaa, joka hyvissä oloissa työllistyisi hyvin nopeasti, Krokfors arvioi.

Heiskasen mukaan tammikuu on tuonut parhaassa työiässä olevia asiakkaita, jotka eivät ole käyneet toimistossa useaan vuoteen.

- Ihan loistavaa väkeä, he ovat työkykyisiä, ammattitaitoisia ja motivoituneita, hän kehuu.

Valoa toimiston arkeen tuovat uudet työpaikat, joita pääkaupunkiseudulla on vielä tarjota. Useat löytävät taantumasta saumaa myös opiskeluun. Aulan tietokoneelle on saapunut heti aamusta Kalevi Korento, joka esittelee uunituoretta todistustaan. Koulutus vaarallisten aineiden kuljetuslupaa varten löytyi toimiston verkkosivujen kautta.

Heiskasen mielestä vaativimpia asiakkaita ovat pitkästä työsuhteesta irtisanotut, jotka tarvitsevat paljon motivointia. Myös pitkäaikaistyöttömistä on huolehdittava edelleen.

- Kannan huolta sekä asiakkaista että virkailijoista. Pelkona on, pystymmekö vastaamaan siihen, mitä meiltä lain mukaan odotetaan.

STT - Ilta-Sanomat 8.2.2009


Liki kolmanneksella opiskelijoista psyykkisiä ongelmia

Lähes kolmanneksella korkeakouluopiskelijoista on psyykkisiä vaikeuksia. He kokevat jatkuvaa ylirasitusta, tuntevat itsensä onnettomaksi tai masentuneeksi, eivät pysty keskittymään tehtäviin ja valvovat huolien takia.
 
Viidennes opiskelijoista kokee mielialansa, tulevaisuuden suunnittelemisen ja omat voimansa negatiivisiksi.
 
Tiedot selviävät valtakunnallisesta korkeakouluopiskelijoiden terveyttä kartoittaneesta tutkimuksesta, joka tehtiin nyt kolmannen kerran. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat olivat mukana ensimmäistä kertaa.
 
Merkittävää on, että psyykkiset ongelmat eivät ole enää lisääntyneet, kertoo ylilääkäri Kristina Kunttu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä. Niiden yleisyys on samalla tasolla kuin vuonna 2004, jolloin tutkimus tehtiin edellisen kerran.

Neljä viidestä opiskelijasta tuntee terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. Kuitenkin päivittäin tai lähes päivittäin oireilee runsas 40 prosenttia opiskelijoista, naisista jopa lähes puolet.

Yleisimpiä opiskelijoiden kokemia oireita ovat niska- ja hartiakivut, vatsavaivat, iho-ongelmat ja väsymys.

Suurin muutos opiskelijoiden terveydentilassa on ylipainon lisääntyminen erityisesti miesopiskelijoilla. Kun vuonna 2000 neljännes yliopistoissa opiskelevista miehistä oli ylipainoisia, nyt heitä on jo kolmannes.

Ammattikorkeakoulujen miesopiskelijoista ylipainoisia on tätäkin enemmän, 41 prosenttia.

Naisopiskelijat ovat miehiä tietoisempia terveellisestä ravinnosta. He syövät miehiä enemmän marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Maidonjuonnissa miehet päihittävät naisopiskelijat, ja saavat siksi naisia enemmän kalsiumia.

Tutkimukseen osallistui 5 000 alle 35-vuotiasta yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa.

HS.fi 6.2.2009


Vuokrat kohosivat yli kuusi prosenttia pääkaupunkiseudulla

Vuokrat kohosivat loka-joulukuussa lähes 4,6 prosenttia vuoden takaisesta. Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat voimakkaimmin pääkaupunkiseudulla, jossa korotuksia tuli keskimäärin 6,2 prosenttia.

Muualla maassa nousu jäi 3,9 prosenttiin.

Myös arava-asuntojen vuokrat kohosivat tuntuvasti. Aravavuokrien korotukset seurasivat vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousua koko maassa.

STT - HS:fi 6.2.2009


Ministerit käyttivät yli miljoonan yksityislentoihin

Suomalaisministerit käyttivät yksityiskonetta 25:llä virkamatkallaan viime vuonna. Iltalehden mukaan lentoihin meni rahaa yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa.

Kallein yksittäisistä matkoista oli puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok) reissu Tshadiin, Sudaniin ja Etiopiaan viime lokakuussa. Yksityiskoneen kustannukset olivat yhdeksän hengen seurueelle noin 207 000 euroa.

Iltalehden mukaan eniten rahaa paloi ulkoministeri Alexander Stubbin (kok) matkoihin: yhteensä noin 360 000 euroa. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) yksityiskonelaskut olivat noin 216 500 euroa.

Tilauskoneiden käyttö lisääntyi selvästi, sillä toissa vuonna lentoihin käytettiin 450 000 euroa.

Ilta-Sanomat 6.2.2009


Suomi lainaa Islannille ja Latvialle

Suomi valmistautuu lainamaan rahaa talouskriisin runtelemille Islannille ja Latvialle.

Lisäbudjetin yhteydessä sovittiin, että valtio voi lainata Islannille 450 miljoonaa dollaria (noin 350 miljoonaa euroa).

Laina on osa Pohjoismaiden kesken sovittua yhteensä 2,5 miljardin kokoista pakettia, joka täydentää Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n Islannille myöntämää luottoa.

Samalla sovittiin valtuudet Latvialle myönnettävää lainaa varten. Pohjoismaat, IMF, EU ja Maailmanpankki sopivat 1,8 miljardin euron paketista yhdessä. Suomen osuus on 324 miljoonaa euroa. Latvialle myönnettävän lainan ensimmäinen erä on määrä myöntää vasta ensi vuonna.

STT- Iltalehti.fi 5.2.2009


Halonen: Nato-jäsenyys yhtä mahdollista kuin aiemminkin

Presidentti Tarja Halosen mielestä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko ei tuo Suomen Nato-jäsenyyttä yhtään lähemmäksi tai siirrä sitä yhtään kauemmaksi. Selonteko pitää jäsenyyden hakemisen samanlaisena mahdollisuutena kuin aiemminkin.

Valtiopäivien avajaispuheessaan Halonen perusteli puolustusmäärärahojen korottamista. Hän korosti, että uskottavan puolustuksen ylläpitäminen tarvitsee myös riittäviä resursseja.

Halosen mielestä tarvitaan aimo annoksen kärsivällisyyttä ja keskinäistä luottamusta päästäksemme vaikea taloudellisen tilanteen yli.

Presidentti huomautti yrityksille, että lomautukset ja irtisanomiset voivat auttaa yrityksen pahimman yli, mutta ne eivät auta meitä ulos tästä syvästä taloustaantumasta.

Puhemies Sauli Niinistö arvioi taloustilannetta niin, ettei tällaista ole aiemmin koettu. Elvytyksen nimissä valtiot lainaavat noin 50 miljardia euroa viikossa ja takausvastuut ovat useille valtioille kantokykyyn nähden tähtitieteelliset.

- Velaksi on vielä helppo elää, toinen aihe on takaisin maksu. Keinoina ovat vain kovat menoleikkaukset tai raju inflaatio, Niinistö sanoi.

Niinistön mielestä luottamuksen ylläpitäminen vaatii, että elämän jatkamisen perusedellytykset taataan myös niille, joita lama koviten koettelee.

MTV3-STT0 4.02.2009


Panasonicilta kenkää 15 000:lle

Japanilainen elektroniikkavalmistaja Panasonic ilmoittaa työpaikkojen vähentämisestä ja tehtaiden lopettamisesta eri puolilla maailmaa. Kysynnän supistumisesta kärsivä Panasonic sanoo lopettavansa 15 000 työpaikkaa ja lakkauttavansa 27 tehdasta maaliskuun loppuun mennessä.

Panasonicuskoo, että tehtaita lakkautetaan myös ensi tilikaudella. Puolet työpaikkojen supistuksista tehdään yhtiön mukaan Japanissa.

Panasonic ilmoittaa tekevänsä runsaan neljän miljardin dollarin tappion maaliskuun tilinpäätöksessä mm. televisioiden menekin supistuessa talouskriisin vuoksi Japanissa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Aiemmin muut japanilaiset elektroniikkajätit NEC ja Hitachi ovat kertoneet yhteensä 27 000 työpaikan lakkauttamisesta. Viime kuussa niinikään japanilainen Sony ilmoitti puolestaan supistavansa työvoimaansa 16 000 hengellä.

AP, AFP 4.2.2009


SAS antaa lähtöpassit kolmelletuhannelle

Lentoyhtiö SAS vähentää 3 000 työntekijää. Lisäksi lentoyhtiöstä lähtee 5 600 työntekijää joko ulkoistusten takia tai myytävien osien mukana.

Luvussa on jo mukana espanjalaisen tytäryhtiön Spanairin myynti. Spanairilla on 3 000 työntekijää.

SAS:n työntekijämäärä supistuu rajusti, kulukuurin jälkeen lentoyhtiöön jää 14 000 työntekijää.

SAS suunnittelee myös kuuden miljardin kruunun eli noin 558 miljoonan euron osakeantia pääomarakenteensa vahvistamiseksi. Ruotsin, Tanskan ja Norjan hallitukset ovat luvanneet tukea antia.

Lentoyhtiön tappio oli odotettua suurempi. SAS:n tulos ennen veroja oli 403 miljoonaa kruunua tappiollinen loka - joulukuussa. Vuosi sitten voittoa kirjattiin 57 miljoonaa kruunua.

Vähennykset eivät koske Blue1-yhtiötä

Lentoyhtiö SAS:n ilmoittavat väenvähennykset eivät koske yhtiön suomalaista tytäryhtiötä. Blue1:n viestintäjohtajan Tom Christidesin mukaan Blue1 ei ole mukana SAS:n ilmoittamissa vähennystavoitteissa.

Viestintäjohtajan tiedossa ei muutenkaan ole vähennyksiä, jotka koskisivat yhtiötä juuri nyt. Blue1 kävi loppuvuonna läpi yt-neuvottelut, joissa sovittiin muun muassa lentäjien lomautuksista.

Viestintäjohtaja Christidesin mukaan Blue1 jatkaa itsenäisenä tytäryhtiönä.

YLE Uutiset, Startel  3.2.2009



 Tappiolle vajonnut Outokumpu lomauttaa tuhansia työntekijöitään

 Maailman suurimpiin ruostumattoman teräksen valmistajayhtiöihin kuuluva Outokumpu lomauttaa yli kaksi tuhatta työntekijäänsä ja vähentää 250.

Lomautukset iskevät raskaimmin yhtiön suurimpaan tuotantolaitokseen Tornion tehtaaseen, jossa yt-neuvottelut koskevat kahta tuhatta tehtaan 2 300:sta työntekijästä.

Työvoiman leikkauksista ilmoitettiin vain muutamia minuutteja ennen kuin yhtiö julkisti viime vuoden tuloksensa.

Se oli huono.

Vuonna 2007 lähes 600 miljoonan euron liikevoittoon yltänyt yritys tuotti viime vuonna 63 miljoonaa euroa liiketappiota.

Sen syy oli sama kuin tiistaina julkistettujen henkilöstötoimenpiteidenkin eli ruostumattoman teräksen erittäin heikko kysyntä, jossa toimitusjohtaja Juha Rantasen mukaan ei ole tapahtunut merkittävää parantumista.

Outokumpu arvioi tilannetta viimeksi joulukuussa. Silloin käytiin yt-neuvottelut, joiden lopputulos oli harvinaisen onnellinen. Ketään ei lomautettu eikä irtisanottu vaan säästötarpeet saatiin hoidettua muilla tavoin.

Nyt pehmeät keinot eivät siis enää riitä. Outokumpu tavoittelee sadan miljoonan euron kiinteiden kustannusten säästöjä muun muassa keskeyttämällä tilapäisesti ferrokromituotannon Kemin kaivoksella ja Tornion ferrokromitehtaalla, pysäyttämällä tilapäisesti yhden sulattolinjan ja vähentämällä vuoroja lähes kaikilla muilla teräksen tuotantolinjoillaan.

Näin ollen Tornio Works-yksikössä alkavat uudet yt-neuvottelut. Kahta tuhatta työntekijää odottavat lomautukset, jotka jatkuvat kunnes ruostumattoman teräksen markkinat parantuvat.

Hitsattuja teräsputkia valmistavassa Stainless Tubular Products-yksikössä aiotaan vähentää 150 työpaikkaa, joista osa on ulkomailla, lähinnä Ruotsissa, mutta osa myös Suomessa. Myynnistä ja markkinoinnista eri maissa leikataan 50 työpaikkaa ja lomautetaan 80 henkilöä.

Maailmanlaajuinen taloustaantuma iski Outokumpuun kovasti syksyllä. Liikevaihto laski viimeisellä vuosineljänneksellä yli kolmasosan ja liikevoitto painui 271 miljoonaa euroa tappiolle.

Koko vuonna yhtiö toimitti suunnilleen saman määrän tuotteita asiakkailleen kuin edellisenäkin vuonna, mutta kolmen viimeisen kuukauden aikana toimitukset vähentyivät neljänneksellä. Hintataso sen sijaan oli loka-joulukuussa suunnilleen ennallaan, mutta laski koko vuonna noin yhdeksän prosenttia.

Kovin valoisalta ei näytä jatkokaan. Tilinpäätöstiedotteen mukaan ”näkyvyys ruostumattoman teräksen markkinoilla on tällä hetkellä hyvin lyhyt”.

Kysyntä pysyy kuitenkin heikkona ainakin vuoden alussa ja hinnat ovat laskussa. Tilauskanta kattaa vain puolet tuotantokapasiteetista ja yhtiön tulos pysyy ensimmäisen neljänneksen ajan merkittävästi tappiolla. ”Kassavirran maksimointi on edelleen etusijalla toiminnassamme”, sanoo toimitusjohtaja Rantanen tilinpäätöstiedotteessa.

HS:fi 3.2.2009


Rakennuksilta jää tuhat työttömäksi joka viikko

Tuhat ihmistä jää työttömäksi rakennustyömailta joka viikko.
 
Pääkaupunkiseudulla on keväällä jopa 15 000 rakennusmiestä työttömyyskortistossa, ennustaa Rakennusteollisuus (RT). Ennuste perustuu RT:n jäsenyrityksille tehtyyn kyselyyn.

"Uusia asuntotyömaita ei voi avata, koska asuntokauppa ei käy. Rahoituksen puute estää vuokra-asuntojen rakentamisen nopean käynnistämisen", RT:n Uudenmaan aluejohtaja Hannu J. Mäkinen selvittää.

Rakennusliiton työttömyyskassaan on vuodenvaihteesta lähtien ilmoittautunut joka viikko jo yli tuhat uutta työtöntä.

"Työmaita on ollut tällä seudulla harvinaisen paljon. Koska rakentaminen pysähtyi kuin seinään, työttömyyskin kasvaa täällä kovemmalla tahdilla kuin muualla Suomessa", kuvaa liiton Uudenmaan aluepäällikkö Vilppu Oikarinen.

Nopeaa apua ei ole odotettavissa edes peruskorjaamisesta.

Taloyhtiöiden putkiremonttien suunnittelu ja urakkakilpailut vievät aikansa. Niistä päätetään usein vasta kevään yhtiökokouksissa.

Vaikka hallitus päätti perjantaina elvytyspaketista, Oikarisen ja Mäkisen mielestä kestää aikansa ennen kuin toimet vaikuttavat.

"Tämä vuosi voi olla jo menetetty", Oikarinen pelkää.

Alalla on vanha näppituntuma siitä, että aliurakoitsijat, kuten putkifirmat, maalausliikkeet ja asennusyritykset, joutuvat nekin irtisanomaan ainakin saman verran kuin isot rakennusliikkeet.

"Lomautuksiin on jo pitänyt mennä", kertoo väliseiniä asentavan Eretuotannon toimitusjohtaja Jari Rantamäki.

Hän pelkää, että vähistä urakoista alkaa kova kamppailu virolaisten ja venäläisten firmojen kanssa. Sekin saattaa iskeä suomalaisia kortistoon ja panna yrityksiä konkurssiin.

HS:fi 2.2.2009



Valmet lomauttaa Uudessakaupungissa

Valmet Automotive lomauttaa osan Uudenkaupungin autotehtaan työntekijöistään maaliskuun alusta alkaen. Ensimmäinen lomautusjakso koskee 190 tehdashenkilöä, jotka lomautetaan viideksi viikoksi.
Toimitusjohtaja Ilpo Korhosen mukaan toistaiseksi on sovittu, että myös seuraava lomautuserä on saman suuruinen. Kahden lomautuserän jälkeen lomautettavien määrä vähenee.
Lomautukset kestävät näillä näkymin kesälomiin saakka ja jatkuvat vuorolomautuksina myös syksyllä. Joulukuussa alkaneet yt-neuvottelut eivät johda irtisanomisiin.
Valmet Automotive työllistää noin 800 henkilöä. Tällä hetkellä yritys valmistaa Porschen urheiluautoja, ja myöhemmin tänä vuonna se aloittaa myös golf- ja hybridiautojen valmistuksen.
MTV3-STT - 02.02.2009

Ranskan lakkopäivä päättyi mellakkaan Pariisissa

Pariisi. Sadattuhannet ranskalaiset osallistuivat päivän yleislakkoon torstaina. Kahdeksan ammattiliiton yhdessä käynnistämä protestipäivä vaati palkansaajille lisää ostovoimaa ja muun muassa laadukkaan koulun ja terveydenhoidon turvaamista.

Illalla viimeisten mielenosoittajien ja poliisin välillä syttyi yhteenotto Pariisin keskustassa. Runsaat sadan nuoren joukosta osa heitti kiviä poliisia päin ja sytytti roskapönttöjä.

CGT-ammattiliiton johtajan Bernard Thibault'n mukaan päivän mielenosoituksiin kokoontui yhteensä 2,5 miljoonaa ihmistä. Pelkästään Bastiljin aukiolla Pariisin keskustassa oli poliisin mukaan 70 000 ja ammattiliittojen mukaan 300 000 ihmistä pikkulapsista vaareihin.
Sosiaaliministeriössä työskentelevä Johann Goussot oli tullut nelivuotiaan poikansa kanssa.
"Olen ensimmäistä kertaa elämässäni lakossa. Haluan ennen kaikkea tukea opettajia. Näen heidän vaikeutensa",
62-vuotias Françoise Abadie oli huolissaan terveydenhoidosta.

"Terveys kuuluu kaikille, niin rikkaille kuin köyhillekin", sairauskassan työntekijä sanoi.

Lakko sekoitti Ranskan liikennettä ja julkisia palveluita, mutta pelättyä vähemmän. Vuosi sitten voimaan tullut laki määrää lakkoilijat ilmoittautumaan etukäteen. Tämän ansiosta liikennelaitosten ja matkustajien on helpompi valmistautua lakkoon.

Pariisin metroista lähes kolme neljästä kulki. Junaliikenne toimi puolella teholla. Ala-asteen opettajista lakossa oli noin puolet. Myös esimerkiksi osa posti- ja verovirkailijoista sekä sairaanhoitajista oli lakossa.

Mielipidekyselyjen mukaan 68 prosenttia ranskalaisista hyväksyi lakon. Pariisissa Saint Lazaren asemalla junamatkustajat värjöttelivät kärsivällisesti.

"Lähdin kotoa kolme tuntia normaalia aiemmin, mutta tuen lakkoa", junanvaihtoa odottanut Martine Thomas sanoi.

"Minusta veturinkuljettajat pitävät meitä liian usein panttivankeina", valitti töihin kiirehtivä Christophe Henry.

Lakkolaisten konkreettiset vaatimukset vaihtelivat. Opettajat vaativat, että valtio peruu päätöksen jättää 13 500 eläkkeelle jäävää opettajaa korvaamatta.. Sairaanhoitajat vastustavat sairaaloiden sulkemista.

Ennen kaikkea lakko ilmaisi yleistä tyytymättömyyttä talousvaikeuksiin. Jo ennen finanssikriisiä ranskalaisten palkat ovat jääneet jälkeen inflaatiosta. Nyt ranskalaisista tuntuu, että tavalliset palkansaajat joutuvat maksamaan finanssieliitin virheistä.

Lakko oli tähän mennessä laajin oikeistolaisen presidentti Nicolas Sarkozyn kaudella, joka alkoi kesällä 2007. Politiikan tutkija Guy Groux piti lakkoa merkittävänä haasteena hallitukselle.

"Näin laaja protesti osoittaa selvästi, että yleinen mielipide ei luota Sarkozyn uudistuksiin", hän sanoi.

Tutkija ei kuitenkaan odottanut protestin johtavaan suoriin muutoksiin. "Kyse on siitä, että ammattiliitot haluavat äänensä kuuluviin. Jos ne onnistuvat saamaan massat kaduille, niitä pitää kuunnella."

Työministeri Xavier Darcos kiirehti sanomaan televisiohaastattelussa, että hallitus ei peräänny hankkeissaan.

Vaikka lakkoon osallistuivat aktiivisimmin julkisen sektorin työntekijät, talouskriisi uhkaa eniten yksityisen sektorin työpaikkoja.

"Lakon merkittävyyden kannalta on oleellista, kuinka paljon yksityisen sektorin työntekijöitä osallistuu. Torstaina illalla näytti kuitenkin siltä, että yksityisen puolen työntekijät lähtivät lakkoon vaimeasti.

Ammattiliitot julistivat joka tapauksessa protestipäivän menestykseksi. Ne vaativat Sarkozya neuvottelemaan välittömästi ay-liikkeen kanssa vuodelle 2009 suunnitelluista uudistuksista.

BERTRAND LANGLOIS / AFP - HS:fi 29.1.2009

Työnantajien Kela-maksun poistaminen paisuttaa valtion velkaa

Hallitus varautuu paikkaamaan elvytysvelalla aukon, jonka työnantajilta kerättävän kansaneläkemaksun poisto tekee Kelan rahoitukseen.

Poisto vie Kelan tuloista noin miljardin.
 
Hallitus esittelee tänään perjantaina niin kutsutun elvytyspakettinsa. Siihen ei Helsingin Sanomien tietojen mukaan sisälly esitystä keinoista, joilla Kelan lisärahoitus aiotaan hoitaa.

Sen sijaan tulossa on vakuutus, että Kelan rahoitus turvataan.

Kela-maksun poisto alkaa STT:n tietojen mukaan huhtikuussa. Maksun alin luokka poistuisi kokonaan, ja muissa luokissa  maksua  alennettaisiin.

Seuraavan kerran maksuihin on tulossa muutoksia ensi vuoden alussa.

Hallituspuolueiden johtajat käsittelivät elvytyspaketin sisältöä torstaina illalla. Hallituksessa esitys on saanut ristiriitaisen vastaanoton.

Muiden muassa työministeri Tarja Cronberg (vihr) sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) ovat suhtautuneet siihen varauksellisesti.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ilmoitti tammikuun alkupuolella (HS 10.1.), että hänestä työnantajilta kerättävä Kela-maksu voitaisiin poistaa.

Katainen korosti, että kyse on ennen kaikkea pitkäaikaisesti vaikuttavasta rakenneuudistuksesta. Hanke tukee myös elvytystä, koska työvoimakustannusten laskeminen helpottaa työllistämistä.

Viime viikolla työmarkkinaosapuolet sopivat, että työeläkemaksuja korotetaan, jotta eläkevarojen riittävyys varmistetaan.

Elvyttävä vaikutus syntyy siitä, että Kela-maksu poistetaan nyt, mutta tel-maksuja nostetaan vasta 2011 alkaen.

Kela-maksun poistaminen on nostanut kohun oppositiossa. Sen on arvioitu johtavan kansalaisten perusturvan karsimiseen.

Kelan maksamia etuisuuksia ovat esimerkiksi lääkekulukorvaukset, asumistuet ja opiskelijoiden etuisuudet.

HS.fi 30.1.2009



Esko Seppänen: Vain inflaatio pelastaa meidät

Europarlamentaarikko Esko Seppänen (vas) vääntää rautalangasta maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksia.

- Oli tarkoitus tehdä kirja Euroopan Parlamentin touhuista, mutta sitten tuli tämä talouden musta syksy ja se vei kaiken tarmoni.

Amerikasta alkanut syöksy imaisi Seppäsen mukaansa heti kun investointipankki Lehman Brothers meni konkurssiin 15. syyskuuta. Hän ryhtyi kirjoittamaan kirjaa Hullun rahan tauti (Tammi), joka julkaistaan tänään perjantaina.

Seppänen purkaa juurta jaksaen auki laman syyt ja syylliset, mutta pukee sen myös lennokkaaseen muotoon, kuten: bangstereiden ahneuksissa luoma hötöraha ja myrkylliset lainapaperit.

Kirjaa piti kirjoittaa koko prosessin ajan uudelleen ja uudelleen, kun koko ajan tuli uuttaa tietoa ja oli niin paljon tarkistettavaa.

Eikä tämäkään ole viimeinen sana.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

- Minä en ainakaan ostaisi osakkeita.

- Björn Wahlroos, joka yleensä osuu oikeaan ja osaa ajoittaa operaationsa oikein, on totaalisen väärässä, kun väittää, että nousu alkaa kesällä.

Taantuma muuttuu lamaksi, kun massatyöttömyys kasvaa. Sitä ei voi estää.

Toivoa ei saisi viedä ihmisiltä, mutta toivoa ei ole, Seppänen synkistelee.

Hänen mukaansa velaksi elvyttäminen ei auta, mutta hän ei sitä vastustakaan, koska se lievittää.

- Kukaan ekonomisti ei sano tätä, mutta minä voin sanoa: Ainoa tapa hoitaa velat on samanlainen inflaatio, jolla aikoinaan hoidettiin sotavelat.

- Se ei ole meidän inflaatiomme, vaan tulee Amerikasta.

Ilta-Sanomat 30.1.2009



Seppänen listaa lamasyylliset

Heidän syntinsä tulee muille maksuun, jyrisee Esko Seppänen maailmantalouden upottaneille pörssipelureille, pankkiireille ja poliitikoille.

Euroedustaja ja entinen taloustoimittaja Esko Seppänen (vas) seurasi puolitoista vuotta tukka pystyssä maailman rahoituskriisin kehitystä. Kun investointipankki Lehman Brothers syyskuussa teki vararikon, hän ryhtyi kirjoittamaan.

- Lehmanin konkurssi oli merkki siitä, että kapitalismin systeemin kriisi oli päällä.

Huutomerkki -sarjan kirjaan Hullun rahan tauti (Tammi) on kerätty 200 sivua tietoa ja tulkintaa viime vuosien tapahtumista lennokkaasti kerrottuna. Kirja ilmestyy tänään.

Syytetään: Ahneus ja Fed!

- Yllättävän iso merkitys on ihmisen henkilökohtaisella ahneudella, kauppatieteen kandidaatti Seppänen tiiviistää perimmäisiä selityksiä tapahtuneelle.

Suuri merkitys on silläkin, että julkinen valta Yhdysvalloissa salli pankkijärjestelmän laskea liikkeelle halpaa katteetonta rahaa, joka johti asuntojen ja osakkeiden hintojen nousuun.

Yhdysvaltain keskuspankin (FED) johtaja Alan Greenspan oli ylistetty vanha velho. Historia tulee Seppäsen mukaan tulkitsemaan hänen uransa suureksi epäonnistumiseksi.

- Hän on yksi suuria pankkikriisin syyllisiä. Greenspan saatanallisti valvonnan, piti korot alhaalla ja loi superkuplan, jota ei edes ymmärtänyt luoneensa. Historia hänet rankaisee.

Varoittajia toki oli, mutta heitä ei kuunneltu. Esimerkiksi talousnobelisti Paul Krugman kritisoi jo vuosia sitten tätä menoa.

Syytetään: Pankinjohtajat!

- Suuri vastuu on keskuspankeilla, jotka sallivat kiinteistöjen ja pörssikurssien perusteettoman hintojen nousun ja arvopaperistamisen, johdannaismarkkinat, joilla ei ollut mitään valvontaa. Syntyi katteetonta hötörahaa.

Piittaamattomat pankinjohtajat saavat pitää bonuksensa ja palkkionsa.

- Heidän syntinsä tulee muille maksuun.

Euroopan keskuspankin (EKP) mahdollisuudet kehityksen kääntämiseen olivat rajatummat kuin Fedillä.

- Mutta kyllä EKP:täkin on syyttäminen tilanteen väärinarviosta. Emme voi luottaa EKP:n rahapoliittiseen osaamiseen emmekä varsinkaan poliittiseen rohkeuteen. Siellä ei uskallettu nousta poliittista suuntausta eli uusliberalismia vastaan.

EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet on kyllä jälkikäteen kertonut, mitä on tapahtunut, kun hänen olisi pitänyt avata suunsa jo etukäteen.

Syytetään: Poliitikot!

Usko poliitikkojen kaukonäköisyyteen on kokenut finanssikriisissä haaksirikon.

- Poliitikot - erityisesti Yhdysvalloissa - ovat myös vastuullisia tapahtuneeseen, Seppänen sanoo.

Hän lukee itsensä niihin poliitikkoihin, jotka ovat varoittaneet meneillään olevasta kehityksestä.

Toisin kuin moni muu, Seppänen on moraalisista syistä pidättäytynyt osakesijoittamisesta.

- Olen halunnut pitää näppini erossa näistä keinottelukuvioista ja omaisuuden ansiottomasta arvonnoususta. On helpompi arvostella, kun ei itse ole osallinen.

Iltalehti 30.1.2009



Päätös toimeentulotuesta tehdään osassa maata yhä liian hitaasti

Avun tarvitsijan on saatava päätös toimeentulotuesta viipymättä, viimeistään seitsemän arkipäivän kuluttua hakemuksen saapumisesta sosiaalivirastoon. Samoin sosiaalityöntekijän puheille on päästävä vähintään yhtä nopeasti.

Laki niin sanotusta sosiaalitakuusta on ollut voimassa runsaan vuoden. Lääninhallitusten mukaan kunnissa lakia noudatetaan vaihtelevasti.

Huonoin tilanne lienee Itä-Suomessa. Mikkeli, Varkaus ja Joensuu ovat saaneet lääninhallitukselta pari kuukautta aikaa panna asia kuntoon. Myös Kuopio on erityistarkkailussa.

Jos parannusta ei tule, seuraava keino on uhkasakko.

Samanlaisella uhkasakolla on jo patisteltu sairaanhoitopiirejä lyhentämään muun muassa leikkausjonoja hoitotakuun vaatimalle tasolle.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattiliitto Talentia kysyi jäseniltään viime keväänä, miten sosiaalitakuuta kunnissa noudatetaan. Melkein viidennes sosiaalialan ammattilaisista sanoi, että asiakas joutuu odottamaan toimeentulotukipäätöstä yli seitsemän päivää. Työntekijän puheille pääsy venyi liian pitkäksi joka viidennessä tapauksessa.

Tilanne  oli  pahin suurissa ja keskikokoisissa kaupungeissa.

Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki onkin huolissaan siitä, miten kuntien sosiaalitoimi selviytyy laman mahdollisesti aiheuttamasta ruuhkasta.

"Sosiaalitoimi on nyt yhteiskunnan ainoita kasvualoja", Ristimäki heittää.

Sosiaalitakuun toteutumista valvovat lääninhallitukset eivät ole käyneet kuntia läpi systemaattisesti, vaan reagoineet niille tulleisiin valituksiin ja muihin yhteydenottoihin.
Itä-Suomen läänin sosiaali- ja terveysneuvoksen Elli Aaltosen mukaan olisikin tarpeen tehdä kuntakohtainen kartoitus, jotta saataisiin selville tilanteet myös niissä kunnissa, joista yhteydenottoja ei tule.

HS:fi 29.1.2009


Rautaruukki vähentää 460 työntekijää Suomesta

Rautaruukki vähentää 140 työpaikkaa Raahen terästehtaalta.

Rautaruukki vähentää Suomesta yhteensä noin 460 työntekijää ja lomauttaa noin 3200.

Yhtiö kertoi joulukuussa alkaneiden yt-neuvottelujen tuloksesta tänään.

Isoimmat vähennykset tehdään Raahen terästehtaalla, josta lähtee 140 työpaikkaa.

Hämeenlinnasta vähennetään 80 työntekijää ja muilta paikkakunnilta yhteensä noin 240.

Vähennykset tehdään pääosin alkuvuoden aikana. Lähtijöistä noin puolet eli 250 pääsee eläkejärjestelyjen piiriin.

Lomautusten kesto vaihtelee toimipaikoittain.

STT - HS:fi 29.1.2009


ILO: Talouden alamäki voi viedä jopa 51 miljoonaa työpaikkaa

Kiinalaisviranomaiset päättivät alentaa minimipalkan rajaa, jotta mahdollisimman monelle riittäisi töitä.

Yhdysvaltain finanssikriisistä alkanut maailmantalouden alamäki voi viedä jopa 51 miljoonaa työpaikkaa, arvioi Kansainvälinen työjärjestö ILO. Järjestön mukaan maailmanlaajuinen työttömyys voi kohota pahimmillaan 7,1 prosenttiin työvoimasta.

YK:hon kuuluvan ILO:n mukaan optimistisin arvio työttömyyden lisääntymiselle veisi 18 miljoonaa työpaikkaa. Maailmanlaajuinen työttömyys olisi silloin 6,1 prosenttia.

"Mikäli talouden lama syvenee vuonna 2009, kuten monet ennustelaitokset arvioivat, pahenee työttömyystilanne nopeasti", ILO tiedotti.

Pahiten laman syvenemisestä kärsisivät kehittyvät taloudet.

Vuonna 2008 työttömänä oli ILO:n mukaan 6 prosenttia maailman työvoimasta.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan Yhdysvaltain rahoitussektorin aiheuttamasta finanssikriisistä koituvat menetykset kohoavat 2 200 miljardiin dollariin. Summa on euroissa noin 1 650 miljardia, ja se vastaa lähes viidesosaa Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta.

IMF synkensi arviotaan keskiviikkona. Vielä lokakuussa se arvioi tappioiksi 1 400 miljardia dollaria.

Ennusteen heikkeneminen johtuu erityisesti osakkeiden ja kiinteistöjen markkinahintojen voimakkaasta laskusta. Pankkien luottotappiot ovat myös lisääntyneet.

HS-STT 28.1.2009


Turvaselonteko julki tänään: Puolustus saa rahaa ja Nato kehua

Hallitus piti perjantaina loppuun asti salassa iltapäivällä julkistettavan uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon tekstin.

Lähteiden mukaan 107-sivuisessa selonteossa luvataan kasvattaa puolustusmäärärahoja alkaen 2011, lisätään kriisinhallinnan määrärahoja puolella ja arvioidaan Natoa myönteisesti, kuitenkaan muuttamatta Suomen päätöstä olla hakematta nyt jäsenyyttä.

Suomen puolustusta ja turvallisuuspolitiikan päälinjoja neljän vuoden välein arvioivaa selonteon viimeiset pilkut saatiin paikalleen presidentin ja hallituksen kesken vasta aamupäivän kuluessa ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa.

Valmistelutyö on kestänyt lähes puolitoista vuotta. Sen kuluessa nykyinen raskas turvallisuuspoliittinen selontekokäytäntö on toistuvasti kyseenalaistettu.

Eri lähteiden mukaan puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok) toivoma kahden prosentin reaalikorotus puolustusmäärärahoihin vuodesta 2011 pääsi lopulliseen tekstiin, kun myös pääministeri Matti Vanhanen (kesk) hyväksyi korotuksen tarpeellisuuden. Korotustarvetta perustellaan puolustushallinnossa aseteknologian ja Suomeen puolustusratkaisun kustannuksilla.

Ennakkotietojen mukaan selonteossa nostetaan sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahat nykyisestä sadasta miljoonasta eurosta vuodessa 150 miljoonaan euroon. Määrärahoja on muutenkin jouduttu viime vuosina korottamaan lisäbudjeteissa.

Selonteossa tiettävästi korostetaan puolustusliitto Naton merkitystä Suomelle ja viitataan ulkoministeriössä tehtyyn, myönteiseen arvioon päätyneeseen selvitykseen Natosta, mutta ei tehdä oleellisia muutoksia Suomen Nato-option muotoiluun.

Selonteossa on lähteiden mukaan arvioita Venäjän valmiudesta käyttää sotilaallista voimaa, mutta myös presidentti Tarja Halosen ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen (kesk) mukaan haluamia myönteisiä luonnehdintoja.

Selonteko on määrä antaa eduskunnalle kun se kokoontuu taas helmikuun alussa.

HS:fi 23.1.2009


Työnantajilta poistuu kansaneläkemaksu

Palkansaajakeskusjärjestöt yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja julkisen sektorin työnantajien kanssa ovat Helsingin Sanomien tietojen mukaan päässeet sopimukseen suurista sosiaaliturvan rahoitukseen ja työttömyysturvaan liittyvistä asioista.

Työnantajia piinannut kansaneläkemaksu poistuu. Työnantajat ovat arvostelleet sitä, että he rahoittavat perusturvaa valtion puolesta.

Työnantajien kansaneläkemaksu on yksityiseltä työnantajalta 0,8 prosenttia palkasta ja kuntatyönantajilta 1,8 prosenttia palkasta. Kyseessä on lähes miljardiluokan rahansiirto yrityksiltä valtiolle.

Kela-maksun poisto kytkettiin järjestöjen sopimuksella työeläkemaksun korotukseen. Työeläkemaksua sovittiin nostettavaksi 0,4 prosenttiyksikköä vuosittain vuodesta 2011 vuoteen 2014 eli yhteensä 1,6 prosenttiyksikköä.

Korotus jaetaan puoliksi työnantajan ja palkansaajan kesken.

Korotusohjelma noudattaa valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) Helsingin Sanomissa tammikuussa esittämää ohjelmaa. Toimenpiteellä uskotaan olevan taloutta elvyttävä vaikutus.

Työnantajien Kela-maksun poiston kytkeminen työeläkejärjestelmän pitkän ajan maksusuunnitelmaan on ollut palkansaajajärjestöjen tavoitteena. Hallitusohjelman mukaan sopiminen asiasta kuuluu työmarkkinajärjestöille.

Työmarkkinaosapuolet antoivat painavan viestin sosiaaliturvaa uudistavalle Sata-komitealle.

Hallitus päättää keväällä, mitkä Sata-komitean ehdotuksista päätyvät laeiksi, mutta jos työmarkkinajärjestöjen tahto toteutuu, työttömyysturvan tasoon ja kestoon ei juuri tule heikennyksiä.

Sata-komitean ehdotus olisi mahdollistanut ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämisen jopa puoleen. Nyt sovittiin, että turva kestää edelleen 500 päivää.

Mahdollisuuksia saada työttömyyskorvausta jopa parannetaan. Työttömällä työnhakijalla on oikeus saada korvausta, jos hän on ollut palkkatyössä kahdeksan kuukautta työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Nykyisin edellytetään kymmenen kuukauden palkkatyötä.

Palkansaajajärjestöt ja EK päätyivät siihen, että työttömien perusturvaa ei saa korottaa ilman ansiosidonnaisen turvan korottamista. Perusturvan ja ansioturvan kytkentä halutaan säilyttää.

Palkansaajajärjestöt joutuivat taipumaan työnantajille työttömyysputken alarajan nostamisessa. EK ja Sata-komitea haluavat, että alle 60-vuotiaat eivät enää pystyisi jäämään työttömyyden perusteella pysyvästi pois työelämästä.  Tämä  tuli järjestöjen neuvottelutulokseksi.

Työmarkkinaosapuolet pääsivät ratkaisuun myös vuorotteluvapaasta: järjestelmää voidaan jatkaa nykyisillä rahoitusosuuksilla.

Valtion osuus vuorottelukorvauksesta on ollut noin 45 prosenttia, työnantajien 38 prosenttia ja palkansaajajärjestöjen 17 prosenttia. EK on ollut vuorotteluvapaan suhteen kriittinen, mutta alistui sopimukseen.

HS:fi 22.1.2009


Juhani Suomi käy Stubbin kimppuun

Professori Juhani Suomi käy ulkoministeri Alexander Stubbin (kok) Amerikka-myönteisyyttä ja Suomen Afganistan-politiikkaa vastaan.

Suomi lainaa Verkkoapilan kolumnissaan Kirkon ulkomaanavun johtajaa Antti Pentikäistä sanoen, että Suomen Afganistan-politiikka on ollut enemmän suhteiden hoitoa Yhdysvaltoihin kuin itse konfliktin ratkaisua.

Syyskuussa Yhdysvallat vaati muilta Nato-mailta rahaa Afganistanin armeijalle. Liittokumppanit eivät pahemmin korviaan lotkauttaneet. Mutta Suomen ulkoministeri kehotti pian tämän jälkeen harkitsemaan Suomen läsnäolon lisäämistä Afganistanissa, Suomi kirjoittaa.

"Kuluvan vuoden alussa Nato ilmoitti, että Afganistaniin tarvitaan lisää joukkoja. Kovakorvaisilta vaikuttivat jäsenmaat jälleen. Naton sotilaspäämajassa Monsissa vain Saksa ja puolustusliiton ovia raaviskeleva piskuinen Suomi ilmoittautuivat ruotuun. Muut puhuivat viisaasti niitä näitä. Niiden pääkaupungeissa kun on osattu lukea ja oikein tulkita Yhdysvaltain johtavien tiedustelulaitosten arvioita Afganistanin operaation lopputuloksesta."

Suomi arvelee, että koko operaatio leimautuu Yhdysvaltain hankkeeksi, ja että muualla kuin täällä osataan kyllä laskea, millaisia johtopäätöksiä siihen osallistumisesta tehdään arabimaissa.

Historiantutkija, Urho Kekkosen elämäkerturi Suomi myös ihmettelee, ettei "kukaan ole huomaavinaan" älyllistä ristiriitaa siinä, että tiukasti koulutettuja taistelujoukkoja tarvitaan valvomaan vaalien turvallisuutta.

Suomi irvailee myös Stubbin asettamalle, maabrändiä kehittävälle toimikunnalle. "Se tekee turhaa työtä ja keksii pyörää uudelleen. Brändihän on jo olemassa: Suomi - Pikku Amerikka."

HS:fi 20.1.2009



Kunta-alalla lomautetaan noin 3 000 työntekijää

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen selvityksen mukaan kuntatyönantajat arvioivat lomauttavansa taloudellisista syistä tänä vuonna noin 3 000 työntekijää.

Se on alle prosentti vastanneiden kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä.

Lomautuksiin turvautuu 30 kuntaa tai kuntayhtymää. Lomautusten kesto on keskimäärin pari viikkoa.

STT - HS:fi 20.1.2009


Nokian Renkaat irtisanoo yli 200 ja lomauttaa yli 400

Nokian Renkaat irtisanoo yli 230 henkilöä.

Heistä noin sata päätyy eläkeratkaisuun.

Lisäksi yhtiö lomauttaa yhteensä yli 400 henkilöä.

Suurin osa lomautuksista toteutetaan porrastetusti siten, että lomautettuna on kerrallaan alle 200 henkeä.

Vähennykset johtavat siihen, että yhtiö valmistaa autonrenkaita tänä vuonna noin kolmasosan vähemmän kuin viime vuonna.

STT - Iltalehti.fi 20.1.2009


Pienituloisia jo yli 700 000

Pienituloisiin luetuissa kotitalouksissa asui toissa vuonna 708 000 henkeä. Se on 55 000 enemmän kuin 2006. Tiedot ovat Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta.

Pienituloisuuden raja oli 2007 yhden hengen taloudessa 13 100 euroa vuodessa, eli noin 1 100 euroa kuukaudessa. Tämä niin sanottu suhteellinen köyhyysraja nousee vuosi vuodelta sitä mukaa kuin koko väestön keskitulot nousevat, sillä pienituloisiksi määritellään henkilöt, joiden käytettävissä olevat tulot ovat pienemmät kuin 60 prosenttia koko väestön vastaavasta mediaanitulosta.

Esimerkiksi vuonna 2000 pienituloisuuden raja oli 10 889 euroa.

Pienituloisten osuus koko väestöstä oli toissa vuonna 13,6 prosenttia. Vuonna 1995 osuus oli 7,2 prosenttia. Eniten pienituloisia on eläkeläisten joukossa.

Helsingin Sanomat 19.1.2009



EKP: Talous supistuu odotettua enemmän

PARIISI/Bryssel. Euroalueen talous supistuu vuonna 2009 huomattavasti enemmän kuin vielä joulukuussa ennustettiin, sanoi EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet maanantaina. Trichet'n mukaan myös koko maailmantalous kehittyy selvästi odotettua heikommin.

EKP arvioi joulukuussa, että euroalueen bruttokansantuote supistuu noin 0,5 prosenttia tänä vuonna. Tuoreimmat talousluvut kertovat kuitenkin, että euroalue on vajonnut yhä syvempään taantumaan.

Vuodelle 2010 on Trichetin mukaan nähtävissä jo kasvun merkkejä. Maailman keskuspankkien johtajat ovat aiemmin arvioineet, että kasvua tukee öljyn hinnan lasku, julkisten menojen lisäys ja keskuspankkien omat toimet.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on aiemmin ennustanut maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 2,2 prosenttiin. Viime vuonna maailmantuotteen arvioidaan kasvaneen 3,7 prosenttia.

Trichet'n Pariisissa antama arvio noudattelee EU-komission aiemmin maanantaina esittämiä ennusteita.

Komissio arvioi Suomen selviävän talouskriisistä paremmin kuin unionimaat keskimäärin. Ennusteen mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna 1,2 prosenttia, kun koko EU:n talous kutistuu 1,8 prosenttia.

Ensi vuodeksi komissio ennustaa Suomelle jo 1,2 prosentin talouskasvua, kun koko unionin talouden arvioidaan kasvavan vain 0,5 prosenttia.

EU-komission mukaan Suomen talouden perusteet ovat kunnossa, mutta kokonaiskuvaa synkentävät muun muassa vientiteollisuuden ja rakennusalan huonot näkymät.

HS–STT 19.1.2009


Metso aikoo vähentää jopa 1 400

Konepajakonserni Metso aloittaa yt-neuvottelut ja pyrkii vähentämään Suomen paperiteollisuutta palvelevista tehtaistaan jopa 900 - 1 200 työntekijää. Se olisi yli neljännes työvoimasta.

Samalla harkitaan myös joidenkin yksiköiden sulkemista. Yt-neuvottelujen piirissä olevissa yksiköissä työskentelee noin 4 700 henkilöä.

-Tarkoituksemme on pysyä markkina- ja teknologiajohtajana. Koska uuskonemarkkina ei käsityksemme mukaan palaudu viime vuosien tasolle, sopeutamme kustannusrakennettamme, sanoo Metson toimitusjohtaja Jorma Eloranta.

Yhtiön mukaan henkilöstövähennykset johtuvat tarpeesta sopeuttaa valmistuskapasiteetti pysyväisluonteisesti laskeneeseen massa- ja paperiteollisuuden kone- ja laitekysyntään. Vähentämistä perustellaan tilauskannan heikentymisellä, jota talouskriisi on vielä nopeuttanut.

Metson mukaan vuosina massa- ja paperiteollisuuden uudet investointien laskevat noin kolmanneksella, tänä vuonna todennäköisesti enemmänkin. Uusinvestoinnit painottuvat entistä selvemmin Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan.

Vähennystarve iskee Hollolaan, Inkeroisiin, Jyväskylään, Järvenpäähän, Ouluun, Tampereelle, Turkuun, Valkeakoskelle ja Varkauteen. Yhteensä näissä yksiköissä työskentelee noin 3 800 henkilöä.

Metson Suomen-yksiköissä käytiin viime syksyn aikana henkilöstön määräaikaisia lomautuksia koskevat yt-neuvottelut, mutta ne eivät näytä riittäneen. Metso tutkii myös kokonaisten yksiköiden lopettamista ja toiminnan keskittämistä suurempiin yksiköihin.

-Samalla täsmennetään myös työnjakoa Suomen- ja Kiinan-yksiköiden välillä, sanotaan tiedotteessa.

Henkilöstövähennysten arvioidaan toteutuvan tämän vuoden huhti-syyskuun aikana.

Metsolla on Suomessa yhteensä noin 9 300 työntekijää.

Kivenmurskauspuolelta aiotaan vähetnää 200

Metso pyrkii vähentämään myös kivenmurskausteknologiasta 200 työpaikkaa Tampereella ja Helsingissä.

Koko Metso Mineralsia koskevissa yt-neuvotteluissa neuvotellaan lisäksi eri pituisista lomautuksista.

YLE Uutiset 19.1.2009



Köyhyys kukoistaa

Köyhyysuhan alla elävien suomalaisten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995.

Vuonna 2007 pienituloisia suomalaisia oli 708 000, joka vastaa reilua 13 prosenttia koko väestöstä. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 55 000 ihmistä.

Pienituloisista suurin osa, reilu neljännes on eläkeläisiä. Eläkeläisistä köyhyysuhan alla elää 17 prosenttia.

Pienituloisia ovat sellaiset ihmiset, joiden kotitalouksien käytettävissä olevat tulot olivat pienemmät kuin 60 prosenttia koko väestön mediaanitulosta. Tällä tavoin määriteltyä pienituloisuutta kutsutaan myös köyhyysriskiksi ja pienituloisia ihmisiä köyhyysuhan alla eläviksi.

Työttömien köyhyys kasvanut rajusti

Suurin köyhyysriski on työttömillä, joista lähes puolet elää köyhyysuhan alla. Määrä on kasvanut yli kaksinkertaiseksi vuodesta 1995. Työssä käyvistä köyhyysuhan alla elää vajaat viisi prosenttia. Työllisten köyhyyskehitys on ollut melko hidasta.

Pienituloisuuden kasvu selittyy osin palkkojen nousulla. Kovan nousukauden jälkeen ihmisten ansiotulot ovat kehittyneet kovaa vauhtia. Samaan aikaan tulonsiirrot, esimerkiksi eläkkeet ja erilaiset tuet ovat kasvaneet hitaammin.

Kovemmat palkat nostavat köyhyysrajaa, joka lasketaan koko väestön tuloista. Raja onkin noussut nopeammin kuin pienituloisten tulot.

Iltalehti.fi 19.1.2009


Komissio: EU:n talous kutistuu kahdella prosentilla

Euroopan komissio arvioi EU:n talouden kutistuvan tänä vuonna kaksi prosenttia, kertoo Die Welt -lehti. Lehti siteeraa raporttia, joka komission on määrä julkistaa myöhemmin tänään.

Vielä marraskuussa komissio arvioi talouden kasvavan 0,2 prosentilla. Joulukuussa EU:n talouskomissaari Joaquin Almunia ilmoitti komission korjaavan ennustetta negatiiviseen suuntaan. Kahden prosentin laskua pidetään kuitenkin huomattavasti odotettua jyrkempänä.

Euroopan valtiovarainministerit kokoontuvat tänään ja huomenna keskustelemaan siitä, ovatko EU-valtioiden nykyiset elvytystoimet riittäviä.

MTV3-STT-AFP 19.01.2009



Eurovaalit eivät kiinnosta ruotsalaisia

Kaksi kolmesta ruotsalaisesta ei tiedä, milloin seuraavat eurovaalit järjestetään.

Dagens Nyheter -lehden TNS Gallupilla teettämän kyselyn mukaan vain 31 prosenttia vastaajista tiesi, että vaalit järjestetään tänä vuonna. Yli puolet vastanneista ilmoitti, ettei eurovaalit kiinnosta heitä.

Kyselyyn vastasi tuhat ruotsalaista. Eurovaalit järjestetään 7. kesäkuuta.

MTV3-STT-TT 19.01.2009


SRV Yhtiöt aloittaa yt-neuvottelut

Rakennuskonserni SRV Yhtiöt aloittaa yt-neuvottelut henkilöstön lomautuksista tai irtisanomisista. Yhtiön mukaan vähennystarve on korkeintaan 130 henkilöä, joista ulkomaan yksiköissä noin 50.

Taustalla on markkinoiden kiristyminen, joka on heijastunut SRV:n liiketoimintaan hankkeiden siirtymisenä sekä rakennustuotannon vähenemisenä. Lisäksi asuntomyynti on oleellisesti hidastunut, SRV kertoi tiedotteessaan.

STT  - HS:fi 19.1.2009


Stora Enson yt-neuvottelujen piirissä jopa 5 000

Stora Enso aloittaa Suomessa neuvottelut isoista lomautuksista. Yt-neuvottelujen piirissä olevien määrä saattaa ylittää 5 000 henkilöä.

STT - Iltalehti.fi 19.1.2009


Tikkurila irtisanoo 200

Kemiran Tikkurila aloittaa yt-neuvottelut 900:n työntekijänsä kanssa Vantaalla. Neuvottelut voivat johtaa 200 henkilön vähennyksiin.

Yhtiön säästöohjelma kattaa koko maalikonsernin.

Yhteensä koko 3 800 hengen henkilöstöstä saattaa vähentyä 500 ihmistä. Tikkurilan tavoite on säästää 25 miljoonaa euroa vuodessa.

"Neuvotteluissa käsitellään mahdollisuudet irtisanomisiin, lomautuksiin, eläkejärjestelyihin, tehtäväsiirtoihin ja uudelleenkouluttautumiseen. Seuraavien viikkojen aikana neuvottelemme näistä asioista henkilöstömme edustajien kanssa", Tikkurilan henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Eero Katajavuori sanoo tiedotteessa.

Tikkurilalla on toimipisteitä noin 40 maassa. Vuonna 2007 yhtiön liikevaihto oli noin 625 miljoonaa euroa.

HS:fi 16.1.2009



Hallitus suunnittelee vaihtavansa venäläisohjukset Nato-versioon

NASAMS-ohjusjärjestelmä on käytössä Norjassa.

Suomen ilmapuolustus on saamassa Nato-maiden käyttämän ohjusjärjestelmän käytöstä poistuvan venäläisvalmisteisten tilalle. Päätös kaupasta tehdään nyt alkuvuodesta.

Hintaa uusille ilmatorjuntaohjuksille kertyy Helsingin Sanomien tietojen mukaan ehkä 400 miljoonaa euroa.

Puolustusministeriö ei vahvistanut tietoa torstaina, koska hanke on "herkässä vaiheessa". Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) ei kommentoinut aihetta.

Valtion tulo- ja menoarviossa on ohjusjärjestelmälle 500 miljoonan euron tilausvaltuutus. Sitä ei ole erikseen kerrottu tulo- ja menoarviossa.

Tarkoitus on korvata Hyrylään Helsingin ilmatorjuntapatteriin nyt sijoitettu neuvostoliittolainen Buk-järjestelmä ilmeisesti norjalaisella tai ranskalais-italialaisella vuodesta 2012 alkaen. Alun perin Neuvostoliittossa suunnitellut ohjukset ovat olleet pääkaupunkiseudun suojana.

Ilmatorjuntaväen piirissä on ihmetelty, miksi elinkaarensa puolivälissä oleva järjestelmä pitää uusia. Venäläisohjukset hankittiin runsas vuosikymmen sitten, jolloin ne olivat kotimaassaankin uusia. Ilmatorjuntaupseerin mielestä niissä "ei ole mitään heikkouksia".

Eräs asiantuntija tokaisi, että itäraudan tilalle pitää saada Naton rautaa.

"En allekirjoita väitettä missään muodossa. Puolustusvoimat ei tee hankintoja valmistajamaiden perusteella", kiistää everstiluutnantti Sampo Eskelinen pääesikunnasta.

Eskelisen mukaan Bukeja ostettaessa tiedettiin, että "niille pitää jotakin tehdä vuoteen 2012 mennessä". Hänen mukaansa Buk-ohjusten ajanmukaistamisen mielekkyyttä saa myös epäillä.

Uudet ohjukset eivät tule enää Hyrylään, jonka varuskunta on lakkautettu.

Ehdolla oleva norjalainen ohjus sopii myös ilmavoimien Hornet-hävittäjiin. Sen kantomatka on 25 kilometriä, kun Bukin kantomatka on 35 kilometriä. Ranskalais-italialaisen ehdokkaan kantomatka on sata kilometriä.

Uudenmallisia, parempia Bukeja olisi asiantuntijan mukaan saatavana.

Hyrylässä on kolme Buk-yksikköä ja 72 ohjusta. Hinta oli 1990-luvun puolivälissä miljardi markkaa eli rahanarvokertoimen perusteella 200 miljoonaa euroa.

Aikakausilehti Suomen sotilas esitteli juuri norjalaisen NASAMS-ohjusjärjestelmän, jossa on amerikkalainen ohjus ja norjalainen ohjausjärjestelmä.  Se on käytössä Norjassa, Yhdysvalloissa ja Espanjassa.

Ranskalais-italialainen SAMP/T on käytössä Ranskassa, Italiassa, Britanniassa ja Saudi-Arabiassa.

HS:fi 16.1.2009


Finnair irtisanoo 120 työntekijää

Finnair irtisanoo yt-neuvottelujen seurauksena runsaat 120 työntekijäänsä.

"Vähennykset tulevat eri puolilta konsernia, rahdista, reittiliikeneestä, tekniikasta, hallinnosta, cateringistä", kertoo yhtiön taloudesta ja sijoittajasuhteista vastaava tiedotusjohtaja Taneli Hassinen.

"Asiakkaalle vähennykset eivät näy, koska asiakaspalvelussa olevaan henkilöstöön ei ole kajottu", Hassinen vakuuttaa.

Finnair lomauttaa lisäksi yli 3 000 tänä vuonna pääsääntöisesti 2–3 viikon ajaksi. Henkilöstön määrä vähentyy myös, koska noin 400 määräaikaista työsuhdetta päättyi vuodenvaihteessa tai päättyy kevään aikana.

Yhtiö aloitti yt-neuvottelut viime kesäkuussa. Syyskuussa Finnairin henkilöstöryhmille ehdotettiin määräaikaista viiden prosentin palkan leikkausta, lomarahoista luopumista tai jo sovituista palkankorotuksista luopumista irtisanomisten välttämiseksi, mutta henkilöstön edustajat eivät näitä hyväksyneet.

Lentäjien osalta yt-neuvottelut ovat olleet keskeytyksissä työehtosopimusneuvottelujen vuoksi, mutta neuvotteluja säästötavoitteiden saavuttamiseksi jatketaan.

Neuvottelut jatkuvat ensi maanantaina valtakunnansovittelijan luona. Erimielisyyttä on lentäjien lisäeläkejärjestelmästä sekä ulkopuolisen työvoiman käytöstä.

Finnairin rahtiyhtiöissä saatiin marraskuussa aloitetut yt-neuvottelut päätökseen tämän viikon tiistaina. Rahtiyhtiöissä vähennetään noin

20 henkeä ja noin 40 henkeä lomautetaan toistaiseksi rahtikysynnän voimakkaan laskun ja työmäärän vähenemisen vuoksi.

HS:fi 15.1.2009


Gaza toimii amerikkalaisaseiden koekenttänä

Israelin gazalaisiin kohdistama valtava tulivoima perustuu kehittyneeseen yhdysvaltalaiseen asetekniikkaan.

Israelin käyttämät aseet - kuten F-16-hävittäjät, Apache-helikopterit, taktiset ohjukset ja monenlaiset ammukset – on paljolti saatu suorana aseapuna Yhdysvalloilta.

Presidentti George W. Bushin hallitus on antanut Israelille yli 21 miljardin dollarin (15,3 miljardin euron) edestä suoraa sotilasapua kahdeksan vuoden aikana.

Lisäksi Yhdysvallat sopi viime vuonna peräti 22 miljardin dollarin arvoisista asekaupoista Israelin kanssa. Mukana on hävittäjä- ja kuljetuskoneita sekä taistelualuksia.

Yhdysvaltain ja Israelin likeiset sotilassuhteet ja Israelin toistuvasti aloittamat sodat tarjoavat oivallisen testauskanavan uusimmille asejärjestelmille. Siitä hyötyvät sekä USA että Israel, Washingtonissa ilmestyvän Middle East Reportin toimittaja Mouin Rabbani sanoo.

Rabbanin mukaan samojen aseiden vähemmän tehokkaita versioita myydään myöhemmin korotetuilla hinnoilla arabimaille.

Yhdysvaltain aseavun suurimpana vastanottajana Israel on saanut kehittyneimpiä amerikkalaisaseita, joita ei muuten anneta Naton ulkopuolisille maille, ja päässyt mukaan myös asekehitysohjelmiin, Rabbani jatkaa.

Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen demokraattijäsen Dennis Kucinich kirjoitti hiljan ulkoministeri Condoleezza Ricelle muistuttaen, että amerikkalaisaseiden käyttö Gazassa saattaa rikkoa vuoden 1976 asevientilakia.

"Israel ei ole kansainvälisen lain ulkopuolella, vaan vastuussa teoistaan", Kucinich sanoi.

Rabbani pelkää, ettei Yhdysvaltain politiikka Lähi-idässä muutu merkittävästi, kun Barack Obama nousee presidentiksi 20. tammikuuta.

Rabbani pitää oireellisena sitä, että Obama on viime viikkoina ottanut jatkuvasti kantaa talouspolitiikkaan, mutta vaiennut lähi-idästä vedoten siihen, ettei hän ole vielä virassa.

"Pitäisikö meidän uskoa, että Washington olisi pysynyt hiljaa, jos palestiinalaiset itsemurhapommittajat olisivat tappaneet 600 israelilaista kymmenessä päivässä tai Venäjä olisi päättänyt hyökätä Tbilisiin? Tuskin", Rabbani arvuuttaa.

Kirjoittaja: Thalif Deen
Julkaisija: Suomen IPS


Finnlines antoi tulosvaroituksen

Varustamokonserni Finnlines antoi keskiviikkoaamuna tulosvaroituksen.

"Markkinaolosuhteiden dramaattinen muutos" heikentää viime vuoden lopun liikevoittoa edellisvuodesta.
 
Finnlinesin mukaan kuljetusmäärien jyrkkä lasku vaikutti viimeisellä neljänneksellä voimakkaasti yhtiön lukuihin.

Suomen euromääräinen vienti väheni viidenneksen marraskuussa ja tuonti 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Heikentyminen jatkui joulukuussa.

Finnlinesin kuljetusmäärien romahtaminen näkyi sekä varustamotoiminta- ja merikuljetukset-liiketoiminnassa että satamatoiminnot-liiketoiminnassa.

HS:fi 14.1.2009



TeliaSonera vähentää väkeä pk-seudulla

TeliaSonera jatkaa viime vuonna käynnistämiään yt-neuvotteluita Suomen laajakaistatoiminnoissa.

Nyt vähennetään noin 390 työtehtävää.

Tavoite on "turvata liiketoiminnan kannattavuus ja mahdollistaa tarvittavat investoinnit tuotteiden ja palveluiden siirtämiseksi IP-pohjaisiksi". Väkeä vähennetään kaikilta Suomen laajakaistaliiketoiminnan osa-alueilta. Henkilöstöä pyritään sijoittamaan yhtiössä muualle.

Laajakaistatoiminnot käsittävät muun muassa yhtiön kuluttaja-asiakkaiden laajakaistapalvelut, kiinteän verkon puhepalvelut kuluttaja-asiakkaille ja yrityksille sekä kiinteän verkon yrityspalvelut.

Kaikkiaan laajakaistatoimintojen palveluksessa on Suomessa 3 200 henkilöä. Pääpaino vähennyksissä on pääkaupunkiseudulla.

HS:fi 14.1.2009


Jopa 9000 työntekijää uhkaa lomautus

Lomautukset ja irtisanomiset ovat lisääntyneet selvästi. SAK:n keräämien tietojen mukaan pelkästään tänä vuonna on ehditty ilmoittaa jo noin 9 000 työntekijän lomautuksesta tai lomautusuhasta.

Yt-uutiset jatkuivat edelleen tiistaina. Mittavimmista yt-neuvotteluista kertoi konsultointi- ja suunnitteluyhtiö Pöyry. Yhtiön mukaan yt-neuvottelut lomauttamisista, irtisanomisista ja muista järjestelyistä koskevat arviolta 600:aa työntekijää.

Rauman satamassa toimiva satamaoperaattori Oy Rauma Stevedoring Ltd päätyi lomauttamaan koko henkilökuntansa. Lomautus koskee 560 työntekijää.

Niin ikään Sunilan sellutehdas aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut lomautuksista. Neuvottelut koskevat 260:tä henkilöä. Kotkassa sijaitsevan sellutehtaan omistavat puoliksi Stora Enso ja Myllykoski Paper. Myllykoski Paper neuvottelee satoja koskevista lomautuksista myös Kouvolassa.

Teräsyhtiö Rautaruukki vähentää Tampereella 63 työntekijää. Tampereen teräspalvelukeskus suljetaan ennakoidusti ensi kesäkuun loppuun mennessä.

Jyväskylässä sijaitseva Finndomo Oy:n talotehdas saattaa lopettaa toimintansa kokonaan. Säynätsalon talotehtaalla työskentelee hieman alle sata työntekijää.

Kiinteistövälittäjä Realia Group puolestaan lomauttaa tai irtisanoo lähes neljänneksen Huoneistokeskuksen ja SKV Kiinteistövälityksen työntekijöistä heikon markkinatilanteen takia.

Yt-neuvottelujen aloittamisesta tiedotti tiistaina myös Suomen suurin ruotsinkielinen sanomalehti Hufvudstadsbladet.

STT- Iltalehti.fi 13.1.2009


Rauman satamassa lomautetaan 560 työntekijää

Rauman satamassa toimiva satamaoperaattori Oy Rauma Stevedoring Ltd on päätynyt lomauttamaan koko henkilökuntansa.

Lomautus koskee 560 työntekijää ja se toteutetaan porrastetusti.

Toimitusjohtaja Matti Eskon mukaan tarkempaa tietoa lomautuksien kestoista ei vielä ole, vaan tilannetta tarkastellaan kuukausittain. Yhtiössä aloitetaan myös tiukka säästöohjelma.

Yhtiön toimintaan kuuluvat kaikki satamaoperoinnissa tarvittavat palvelut, kuten lastinkäsittelyt, varastoinnit ja varustamopalvelut. Asiakkaina on muun muassa metsäteollisuuden yrityksiä.

Satamien liikennemäärät ovat laskeneet muiden yritysten viennin vähenemisen myötä. Lomautuksilla yhtiö pyrkii sopeuttamaan toimintansa tämänhetkisiä liikennemääriä vastaaviksi.
 
STT - Iltalehti.fi 13.1.2009


Yli 10 000 lomautusuhkaa reilussa viikossa

SAK:n mukaan tiedon lomautuksesta tai lomautusuhasta on saanut alkuvuoden aikana jo yli 10 000 työntekijää. Sekä lomautus- että irtisanomistahti on viime vikkoina kiihtynyt entisestään. Tiistaina isoista yt-neuvotteluista ovat ilmoittaneet mm. konsulttiyhtiö Pöyry, Sunilan sellutehdas ja Myllykoski Paper.

Suurimmista yt-neuvotteluista ovat alkuvuoden aikana kertoneet M-real, Hankkija-Maatalous, Onninen, Sandvik ja Cargotec. SAK:n mukaan lomautustahti on alkuvuonna kiihtynyt entisestään.

Myös irtisanomisten määrä on viime viikkojen ja kuukausien aikana noussut selvästi.
 
Tahti kiihtyi loppuvuonna

SAK:n mukaan yt-neuvottelujen piirissä olleiden ihmisten määrä lähes kolminkertaistui viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2008 aikana yt-neuvottelujen alaisena ehti olla yli 65 000 työntekijää.

Irtisanomistahti kiihtyi erityisesti vuoden viimeisen neljänneksen aikana, jolloin työpaikkansa menetti noin 5000 ihmistä. Samaan aikaan edellisvuonna irtisanottuja oli noin 700.

YLE Uutiset  13.1.2009



Kiinteistönvälittäjä antaa potkut kymmenille

Kiinteistövälittäjä Realia Group lomauttaa tai irtisanoo lähes neljänneksen Huoneistokeskuksen ja SKV Kiinteistövälityksen työntekijöistä heikon markkinatilanteen takia, Taloussanomat kertoo.

Irtisanottavia on 46. Pakkolomalle joutuu 150-160 työntekijää.
 
- Potkut saa 46 kiinteistövälittäjää ja pakkolomalle joutuu 150–160 välittäjää. Huoneistokeskus ja SKV työllistävät noin 800 henkeä, lehti kertoo.

Realia Groupin marraskuussa alkaneet yhteistoimintaneuvottelut päättyvät tänään.

STT 13.01.2009


Gazan hyökkäyksen uhriluku jo yli 900

Israelin hyökkäyksessä Gazan alueelle on kuollut jo yli 900 palestiinalaista, kertoo uutistoimisto AFP. Uhreista lähes 300 on lapsia. Sota on jatkunut 17 päivää.

Lääkintäjoukkoja johtavan Muawiya Hassaneinin mukaan ainakin 905 on kuollut ja noin 3 950 loukkaantunut 17. päivää jatkuvassa sodassa. Myös kolme israelilaissiviiliä ja kymmenen sotilasta on saanut surmansa.

Sunnuntaina Israelin hyökkäyksessä kuoli uutistoimisto Reutersin laskujen mukaan 31 palestiinalaista.

Israelin pääministeri Ehud Olmert sanoi sunnuntaina Israelin olevan lähenemässä sotilaallisia tavoitteitaan. Hän ei kuitenkaan antanut hallituksen istunnossa sotatoimille aikarajaa. Olmertin mukaan Israel on hyökkäyksellään antanut Hamasille ennennäkemättömän iskun.

Israel lähetti eilen sunnuntaina reservijoukkojaan Gazan kaistaleelle maahyökkäyksen edetessä Gazan kaupunkiin. Armeijan edustajan mukaan reserviläiset sijoitetaan vakinaisten joukkojen yhteyteen. Taistelut siirtyivät sunnuntain aikana Gazan kaupunkiin, josta raportoitiin räjähdyksiä sekä rajua tulitusta kaupungin eteläosista. Kaupungissa asuu noin 400 000 ihmistä.

Reuters, AP, YLE Uutiset 12.1.2009


Britannian Unite vaatii sulkemaan veroparatiisit

Britannian suurin ammattiliitto Unite painostaa maansa hallitusta olennaisesti tiukentamaan suhtautumistaan veroparatiiseihin. Yritykset ja rikkaat yksityishenkilöt välttyvät veroparatiisien avulla vuosittain 34 miljardin euron suuruisilta veroilta, järjestö muistuttaa Tax Research UK –laitoksen analyytikkojen selvitykseen vedoten.

Veroparatiiseihin perustuvan veronkierron lopettaminen lisäisi valtion vuosittaisia verotuloja niin, että se riittäisi vuodessa rahoittamaan hallituksen 21 miljardin euron elvytysohjelman, Unite perustelee.

”Superrikkaat yksityishenkilöt ja yhtiöt ovat vuosikausia nakertaneet valtion verotuloja. Ilman hallituksen päättäväisiä toimia nuo samat tahot olisivat tuhonneet Britannian talouden”, Uniten pääsihteeri Derek Simpson arvostelee Guardianissa.

Lehden mukaan veroparatiisit ovat viime aikoina huolestuttaneet yhä vakavammin. Äskettäin Britannia esiintyi yhdessä Ranskan ja Saksan kanssa taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä OECD:ssä veroparatiisien tiukemman kohtelun puolesta.  
 

SAK (05.01.2009 - Juhani Artto)

Lomautusaalto näkyy jo velkaneuvonnassa

Lomautusaalto tuntuu jo loiskeina talous- ja velkaneuvonnassa.

Esimerkiksi Lahdessa on neuvojien pakeille pyrkinyt kuukauden sisällä kymmenkunta henkilöä, jotka eivät usko selviävänsä veloistaan tulojen vähetessä.

Kokenut talous- ja velkaneuvoja Kirsti Mäkelä arvioi, että velkaa on viime vuosina sekä otettu että annettu aivan liian paljon maksukykyyn verrattuna.

- Monen asuntovelallisen tilanne on kehnompi kuin yleisesti tiedetään. Lainamenoista on selvitty ottamalla kallista kulutusluottoa.

Lahden Mäkelä kaipaa monen kollegansa tapaan luottorekisteriä. Sellaiseen kootaan Ruotsissa kansalaisen kaikki velat, kun meillä luotonantaja tuntee varmuudella vain omat saatavansa.

Velkaneuvonnan asiakkailla on jopa kymmeniä eri luottoja. Yhteissumma nousee usein niin suureksi, että hoitokeinoista karsiutuvat sosiaalinen luototus ja Takuu-Säätiön takaama laina.

- Velkajärjestelystä on tullut yleinen menettely, vaikka sen pitäisi olla viimeinen vaihtoehto, kummastelee Mäkelä.

STT 7.1.2009


Alle 60-vuotiaat halutaan pois työttömyysputkesta

Työttömyyden takia pysyvästi työelämästä pois jäämistä halutaan rajoittaa. Alle 60-vuotiailla ei olisi pääsyä niin sanottuun työttömyysputkeen sosiaaliturvan uudistuksen jälkeen, kertoo Helsingin Sanomat.

Uudistusta pohtivan Sata-komitean mukaan työttömyysputken ikärajan nostaminen parantaa ikääntyneiden työllistymistä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestössä SAK:ssa ollaan eri mieltä.

– Joku turva niillä ihmisillä pitää olla, joita uhkaa irtisanominen. Sen ikäisillä on vaikeuksia enää työllistyä, elinkeinoasioiden päällikkö Janne Metsämäki pohtii Helsingin Sanomissa.

Tällä hetkellä 57 vuotta täyttäneillä työttömillä on mahdollisuus saada kahden vuoden ajan ansiosidonnaista päivärahaa. Tämän jälkeen he alkavat saada ansiosidonnaista lisäpäivärahaa, jota voi nostaa kolmen vuoden ajan eli eläkkeelle jäämiseen asti.

Uudistus leikkaisi lisäpäivärahan saajien joukosta pois alle 60-vuotiaat.

STT - KSML.fi 6.1.2009