Lehdistä saksittua 2005

Vanhanen: Kroatian EU-jäsenyys vielä täysin auki

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Kroatian mahdolliset EU-neuvottelut ovat vielä täysin auki. Vanhanen kertoi asiasta keskusteltuaan Kroatian pääministerin Ivo Sanaderin kanssa Gdanskissa Puolassa.
- Kroatia on tehnyt paljon, mutta me nojaamme hyvin pitkälti Jugoslavian sotarikostuomioistuimen kantaan, sanoi Vanhanen STT:lle.
Tuomioistuin julkistaa raportin Kroatian toimista sotarikollisten kiinnisaamiseksi syyskuussa. Sanader vakuutti Vanhaselle, että maa on tehnyt
kaikkensa täyttääkseen tuomioistuimen vaatimukset.
Jos sotarikostuomioistuin näyttää vihreää valoa, EU aloittanee jäsenyysneuvottelut lokakuun alussa. Alun perin neuvottelujen piti alkaa jo keväällä. EU kuitenkin pitää ehtona sitä, että Kroatia toimii täydessä yhteistyössä sotarikostuomioistuimen kanssa.
Suomen ja Kroatian pääministerit osallistuvat molemmat tänään Gdanskissa pidettävään Solidaarisuusliikkeen 25-vuotisjuhlaan.

STT 31.8.2005

Halonen ei kannata veto-oikeuden laajentamista YK:ssa

Presidentti Tarja Halosen mukaan Suomi ei näe perusteltuna veto-oikeuden laajentamista YK:ssa.
Halonen pahoitteli UKK-perinneyhdistyksen vuosikokouksessa Tamminiemessä, että turvallisuusneuvoston uudistaminen on jättänyt varjoonsa muut YK:n ajankohtaiset kysymykset.
Myöhemmin presidentti kommentoi Ylen tv-uutisille Kokoomuksen vaatimusta, jonka mukaan hallituksen ja presidentin pitäisi toimia aloitteellisesti EU:n turvatakuiden saamiseksi EU:n perustuslain kohtalosta huolimatta.
Halonen sanoi, että hän ei usko EU:n turvatakuiden toteutuvan Suomen puheenjohtajuuskaudella. Hänen mukaansa perustuslain vastatuuli johtaa myös turvatakuiden viivytykseen.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä hyväksyi kesäkokouksessaan Oulussa kannanoton, jossa määritellään turvatakuiden puolesta toimiminen Suomen kansalliseksi eduksi.
EU:n turvatakuulauseke määrittelee jäsenmaiden velvollisuudeksi antaa toiselle aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenvaltiolle apua YK:n peruskirjan määräysten mukaisesti.

STT 30.8.2005

EK: Suomen tuottavuutta on varaa parantaa

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mielestä suomalaisista yrityksistä ja työntekijöistä voidaan saada vielä enemmän irti. EK:n toimitusjohtajan Leif Fagernäsin mukaan yritysten tuottavuuspotentiaalista on Suomessa vain pieni osa hyödynnetty.Hänen mukaansa tuottavuuden keskimääräinen taso on alle vanhojen EU-maiden keskitason.
Tuottavuudessa on eri toimialojen välillä merkittäviä eroja: etenkin elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuottavuus on Suomessa kasvanut merkittävästi muihin maihin verrattuna. Muiden teollisuuden alojen tuottavuus suhteessa kilpailijamaihin ei ole sen sijaan parantunut lainkaan viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Hänen mielestään Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen yhdestä toimialasta. Juuri elektroniikka- ja sähköteollisuus huolehtivat Suomen tuottavuuden kehityksestä.

STT 30.8.2005

Baltian Nordea: Euroalue tarvitsee Baltian ja Puolan

Nordean Baltian- ja Puolan-toimintojen johtaja Thomas Neckmar uskoo, ettei Baltian maiden inflaatiokehitys ole este maiden euroalueeseen siirtymiselle.
- Inflaatio on hieman korkea, mutta toisaalta EU tarvitsee lisää maita euroalueeseen, ja uskon, että se katsoo asioita hieman läpi sormien, sanoi Thomas Neckmar Tallinnassa.
Viron ja Liettuan pitäisi olla valmiita euroon vuonna 2007, Latvian vuonna 2008. Puolan on suunniteltu liittyvän euroalueeseen vuosien 2009-2010 aikana.
Nordean Viron-toimintojen johtoon nimitettiin tänään Viron keskuspankin entinen johtaja Vahur Kraft. Hän lähti Viron keskuspankista keväällä 2005 yllättävän seuraajavalinnan jälkeen.
Nordean markkinaosuus Virossa on noin 10 prosenttia ja seuraavaan, ruotsalaiseen SBS Ühispankiin on noin 15 prosenttiyksikön rako. Markkinoita johtaa niin ikään ruotsalainen Hansapank lähes 60 prosentin osuudella.

STT 30.8.2005

Turkin jäsenyysneuvottelujen aloittaminen on herättänyt kiistelyä ranskalaisten ja saksalaisten poliitikkojen keskuudessa - komissio pysyy aikataulussa Turkki aloittaa neuvottelut EU-jäsenyydestä 3. lokakuuta 2005. Maa täyttää neuvotteluille asetetut ehdot, mutta sen kieltäytyminen tunnustamasta Kyproksen kreikkalaista hallintoa herättää voimakasta vastustusta johtavien eurooppalaisten poliitikkojen keskuudessa.Eurooppa-neuvosto päätti joulukuussa 2004 Turkin jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta 3. lokakuuta 2005, mikäli maa täyttää sille asetetut ehdot. Viimeisenä ehtona ollut niin kutsutun Ankaran protokollan allekirjoittaminen täyttyi heinäkuussa 2005. Protokolla, joka laajentaa EY-Turkki-tulliliiton myös kymmentä EU:n uutta jäsenmaata koskevaksi, koskee myös Kyprosta. Protokollan
allekirjoittamisen yhteydessä Turkki kuitenkin julisti, ettei sopimuksen allekirjoittaminen merkitse kyproksenkreikkalaisen hallinnon tunnustamista.
Turkin julistus on herättänyt voimakkaita reaktioita Ranskan ja Saksan poliittisessa johdossa. Ranskan presidentti Jacques Chiracin mukaan Turkin on selvitettävä kantansa Kyproksen kysymykseen ennen neuvottelujen aloittamista.
Saksan Kristillisdemokraattisen puolueen CDU:n johtaja Angela Merkel on esittänyt, että Turkki voitaisiin täysjäsenyyden sijaan hyväksyä "etuoikeutetuksi kumppaniksi". Muun muassa Saksan liittokansleri Gerhard Schröder, Saksan ulkoministeri Joschka Fischer sekä laajentumiskomissaari Olli Rehn kannattavat sovitussa aikataulussa etenemistä.

____________________________________
Helsinki EU-toimisto
Rue Belliard 15-17
1040 Bruxelles

Kokoomus haluaa EU:n turvatakuut
Kokoomus vaatii hallitusta ja presidentti Tarja Halosta toimimaan aloitteellisesti EU:n turvatakuiden saamiseksi EU:n perustuslain kohtalosta huolimatta.
Päätökset EU:n turvatakuista tulisi tehdä viimeistään Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2006.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on hyväksynyt kesäkokouksessaan Oulussa kannanoton, jossa määritellään turvatakuiden puolesta toimiminen Suomen kansalliseksi eduksi.
EU:n turvatakuulauseke määrittelee jäsenmaiden velvollisuudeksi antaa toiselle aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenvaltiolle apua YK:n peruskirjan määräysten mukaisesti.

STT30.8.2005

Olli Rehn: Turkille ei uusia EU-ehtoja
EU:n laajentumiskomissaarin Olli Rehnin mielestä uusien vaatimusten esittäminen Turkille ja EU-jäsenyysneuvottelujen lykkääminen ei ole suotavaa.
Rehn muistuttaa Helsingin Sanomien haastattelussa, että Turkki on kesän aikana täyttänyt ne kaksi tiukkaa ehtoa, jotka unioni yksimielisesti asetti jäsenyysneuvottelujen aloittamiselle: Turkin rikoslaki on uudistettu ja maa on laajentanut EU:n kanssa tekemänsä tullisopimuksen uusiin jäsenmaihin, myös Kyprokseen.
- Jos Turkille lyötäisiin ovi kiinni, unionilla ei olisi mitään vaikutusvaltaa Turkin kehityksen suuntaan. Se koettaisiin Turkissa lopullisena oven sulkemisena Eurooppaan, mikä vahvistaisi hyvin todennäköisesti sekä vanhakantaisten kemalistien että toisaalta islamilaiseen suuntaan vetävien asemia, Rehn sanoo.
Rehnin mukaan neuvottelujen käynnistyminen kannustaa Turkkia toteuttamaan sellaisia uudistuksia, jotka vahvistavat oikeusvaltiota. EU:n ulkoministerit kokoontuvat ensi viikolla päättämään, annetaanko Rehnille ja komissiolle valtuudet aloittaa neuvottelut 3. lokakuuta.

STT 28.8.2005

Halonen: Turkille ei pidä asettaa lisävaatimuksia
Presidentti Tarja Halosen mielestä Turkille ei pidä asettaa mitään sen
kummempia lisävaatimuksia kuin muillekaan jäsenehdokkaille. Tärkeintä hänen
mielestään on, että Turkki täyttää asetetut vaatimukset. Halonen ei siten
hyväksy esimerkiksi Ranskassa esitettyjä uusia ehtoja Turkin jäsenyydelle.Halonen vastasi muun muassa Turkin jäsenyysneuvotteluihin liittyvään kysymykseen Ahvenanmaalle suuntautuneella maakuntavierailullaan. Hän korosti, että ehdot eivät koske kulttuuria eikä uskontoa. Sen sijaan ne koskevat perusarvoja: demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota, hyvää hallintoa, sukupuolten välistä tasa-arvoa.
EU:n ulkoministerien on määrä ensi viikolla antaa valtuudet aloittaa neuvottelut Turkin kanssa lokakuussa. Halonen tukee neuvottelujen aloittamista.

STT 27.8.2005

Esitys kuntaremontista: Palvelut alueille
Kuntauudistuksen projektipäällikkö esittää, että päävastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta siirretään 20 aluekunnalle. Tämä merkitsisi sitä, että nykyisiltä kunnilta poistuisi verotusoikeus. Uusiin aluekuntiin valittaisiin vaaleilla kunnanvaltuustoja vastaavat elimet.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen projektipäällikkö Jukka Peltomäki julkisti valmistelemansa uudistuksen päälinjat torstaina illalla. Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen mielestä aluekuntamallia on "arvioitava ennakkoluulottomasti, myönteisessä ja rakentavassa hengessä".
Linjaukset ovat vasta pohjaesitys hallituksen kaavailemalle isolle kuntarakenteen remontille. Syyskuussa esitystä pureskelee hallituksen peruspalveluministerityöryhmä. Uudistuksen on tarkoitus olla valmis vuoden 2007 alussa.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne pitää aluekuntamallia huikeana esityksenä. - Se on yksi vaihtoehto kolmesta esillä olleesta, ja todella radikaali.
Parjanteen mukaan tässä mallissa häviäisivät myös maakunnat ja sairaanhoitopiirit. Entisille kunnille jäisi ehkä lähipalveluista huolehtiminen.

STT 25.8.2005

HS: Tampere on saamassa merkittävän EU-kokouksen

Tampere on saamassa yhden merkittävimmistä kokouksista Suomen EU-puheenjohtajakaudella ensi vuoden syksynä.Helsingin Sanomien mukaan valmistelut niin sanotun Barcelonan prosessin ulkoministerikokouksen järjestämisestä ovat parhaillaan käynnissä ja ne tähtäävät siihen, että kokouspaikaksi valitaan Tampere. Lopullinen päätös asiasta on tarkoitus tehdä hallituksen EU-ministerivaliokunnassa alkusyksystä.
Asian vahvisti Helsingin Sanomille ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) avustajansa välityksellä.
Barcelonan prosessin seurantakokous on Euroopan unionin ja Välimeren maiden yhteinen. Kokoukseen odotetaan yli 400:aa osanottajaa.
Barcelonan prosessi syntyi yhteistyön välineeksi vuonna 1995. Poliittisten ja turvallisuusnäkökohtien ohella tavoitteena on vapaakauppa-alueen luominen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen vuorovaikutus.
Kokous on Aasian ja Euroopan maiden ASEM-kokouksen jälkeen toiseksi merkittävin Suomessa järjestettävä kokous. Tampere menetti kädenväännön jälkeen ASEM-kokouksen Helsingille.

STT 25.8.2005

EU peruutti ydinneuvottelun Iranin kanssa

Ranska, Britannia ja Saksa ovat peruuttaneet Iranin kanssa suunnitellun ydinenergianeuvottelun. Asiasta ilmoitti Ranskan ulkoministeriö.
EU-kolmikon ja Iranin oli määrä istua neuvottelupöytään 31. elokuuta. Neuvottelu peruutettiin, koska Iran on jatkanut uraanin rikastamista.
- Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Iranin kanssa ei pidettäisi mitään (neuvottelu)yhteyttä, ministeriön tiedottaja sanoi.
Iran arvosteli EU-kolmikon ratkaisua. Iran katsoo, että sillä on ydinsulkusopimuksen jäsenenä oikeus rikastaa uraania rauhanomaisiin tarkoituksiin. Maa on toistuvasti torjunut syytökset siitä, että se havittelisi ydinenergiaohjelman varjolla ydinasetta.
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA vaati kaksi viikkoa sitten Irania keskeyttämään ydinpolttoaineen kehittämisen. IAEA:n on määrä selvittää syyskuun alkuun mennessä, noudattaako Iran ydinsulkusopimusta.
EU-kolmikko on pyrkinyt ratkomaan Iranin ydinohjelmaa koskevaa kiistaa neuvotteluteitse, mutta vuoropuhelu ajautui vaikeuksiin Iranin peruttua viime marraskuussa antamansa lupauksen jäädyttää ydinhankkeensa neuvottelujen ajaksi.

STT 24.8.2005

EU peruutti ydinneuvottelun Iranin kanssa

Ranska, Britannia ja Saksa ovat peruuttaneet Iranin kanssa suunnitellun
ydinenergianeuvottelun. Asiasta ilmoitti Ranskan ulkoministeriö.
EU-kolmikon ja Iranin oli määrä istua neuvottelupöytään 31. elokuuta. Neuvottelu peruutettiin, koska Iran on jatkanut uraanin rikastamista.
- Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Iranin kanssa ei pidettäisi mitään (neuvottelu)yhteyttä, ministeriön tiedottaja sanoi.
Iran arvosteli EU-kolmikon ratkaisua. Iran katsoo, että sillä on ydinsulkusopimuksen jäsenenä oikeus rikastaa uraania rauhanomaisiin tarkoituksiin. Maa on toistuvasti torjunut syytökset siitä, että se havittelisi ydinenergiaohjelman varjolla ydinasetta.
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA vaati kaksi viikkoa sitten Irania keskeyttämään ydinpolttoaineen kehittämisen. IAEA:n on määrä selvittää syyskuun alkuun mennessä, noudattaako Iran ydinsulkusopimusta.
EU-kolmikko on pyrkinyt ratkomaan Iranin ydinohjelmaa koskevaa kiistaa neuvotteluteitse, mutta vuoropuhelu ajautui vaikeuksiin Iranin peruttua viime marraskuussa antamansa lupauksen jäädyttää ydinhankkeensa neuvottelujen ajaksi.

STT 24.8.2005

EK:n Fagernäs haluaa karsia yliopistoverkkoa

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs remontoisi koko suomalaisen korkeakoulujärjestelmän.
Fagernäs sanoo Aamulehden ja Turun Sanomien haastattelussa tänään, että insinöörien ja kauppatieteilijöiden koulutuksen taso on laskenut hälyttävästi reilun kymmenen vuoden aikana. Hän pelkääkin, että huippu- ja vientituotteiden kehitys ja sitä kautta koko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta hiipuu, jos korkeakouluille ei tehdä mitään.
- 1990-luvun alussa alettiin lisätä aloituspaikkoja, mutta ei lisätty opetusresursseja. Korkeakouluja siroteltiin ympäri maata eikä keskitytty vahvuusalueisiin. Taso väkisinkin laski, teollisuuden nokkamies sanoo.
Hän itse tarttuisi ongelmaan karsimalla yliopistojen määrää 5-10:llä nykyisestä 21:stä. Lisäksi yliopistoille on annettava lisää mahdollisuuksia hankkia ja käyttää ulkopuolista rahoitusta, jotta ne voisivat verkottua ja suunnitella vapaasti opetusohjelmia. Niin ikään aloituspaikkoja yliopistoissa on hänen mielestä vähennettävä ja suomalaisten lukukausimaksut on syytä ottaa harkintaan.

STT 23.6.2005

MTV3: Suomalaiset eivät lämpene Turkin EU-jäsenyydelle

Suomalaiset suhtautuvat penseästi Turkin mahdolliseen EU-jäsenyyteen.MTV:n uutisten Research Internationalilla teettämän tutkimuksen mukaan lähes puolet kansalaisista vastustaa jo pelkkien jäsenyysneuvottelujen aloittamista Turkin kanssa. Ainoastaan 36 prosenttia suomalaisista kannattaa neuvottelujen viemistä eteenpäin sovitussa aikataulussa.
EU:n on määrä aloittaa jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa tänä syksynä. Maan varsinaiseen jäsenyyteen on kuitenkin vielä matkaa, asiantuntijoiden arvioiden mukaan jopa 10-15 vuotta.
MTV:n uutisten kyselyyn vastasi tuhat kansalaista. Kysely tehtiin elokuun toisella viikolla.

STT 21.8.2005

EU nousi maailman talouskärkeen
Laajentunut Euroopan unioni nousi Maailmanpankin tuoreen vertailun mukaan viime vuonna maailman suurimmaksi taloudeksi ohi Yhdysvaltojen. Hurjaa kasvuvauhtia pitkään jatkaneen Kiinan bruttokansantuote nousi ostovoimakorjattuna jo yli 61 prosenttiin USA:n bruttokansantuotteesta.
EU:n ostovoimakorjattu eli kansantalouksien hintaerot tasaava bruttokansantuote nousi viime vuonna 12 001, miljardiin dollariin, kun Yhdysvaltojen kokonaistuotannon arvo oli 11 628 miljardia dollaria.

Startel - STT 19.8.2005

Kauppajärjestöt vaativat tekstiilikiintiöiden poistamista

Pohjoismaiset kaupan keskusjärjestöt vaativat kiintiöiden poistamista Kiinan tekstiilituonnilta. Järjestöjen mukaan EU:n kiintiöt suojaavat vain muutamaa harvaa tekstiilituottajaa Etelä- ja Itä-Euroopassa, jotka eivät ole varautuneet Euroopan ulkopuolelta tulevaan kilpailuun.
Keskusjärjestöjen mukaan kiintiöistä joutuvat kärsimään erityisesti ne pohjoismaiset vaatetusalan yritykset, jotka ovat varautuneet markkinoiden avautumiseen ja etsineet paikkansa globaalissa työnjaossa.
Keskusjärjestöt patistavat maidensa hallituksia ponnistelemaan viime viikkoina kärjistyneen kiinalaisten vaatteiden kiintiöongelman nopeaksi ratkaisemiseksi, sillä kaupan yritysten jo maksamia tuotteita on jäämässä suuria määriä Euroopan unionin ulkopuolelle. Näiden tuotteiden markkinoiminen muualle on kauppajärjestöjen mukaan erittäin vaikeaa ja tappiollista.
Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäelle toimitetun kannanoton suomalainen allekirjoittaja on Suomen Kaupan Liitto.

STT 18.8.2005

Puolet julkisista palveluista kilpailuun

Kauppa- ja teollisuusministeriö on päättänyt periaatteessa julkisten hankintojen kilpailuttamisrajoista. Palvelukaupan avaamiseen liittyvästä päätöksestä on löytynyt eturyhmien tukema ratkaisu, kertoo kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen.
Noin puolet julkisista palveluista tulee hallituksen suunnittelemien hankerajojen mukaan kilpailtavaksi. Yli 15 000 euron arvoiset julkiset palveluhankinnat on vastedes kilpailutettava. Palvelualan urakoissa kilpailuttamisen hankeraja on 100 000 euroa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnoissa kilpailuttamisraja on tarkoitus asettaa 30 000 euroon. EU:n palveludirektiivi vaatii keskimäärin yli 20 000 euron hankkeiden kilpailuttamista.
Pekkarisen mukaan valtionyhtiöiden omistajaohjaus aiotaan keskittää yhteen ministeriöön.
Hallitus päättä sijoituspaikasta ennen eduskunnalle syksyllä annettavaa tiedonantoa. Poliittinen valinta valtioyhtiöyksikön paikasta tehdään Pekkarisen mukaan kauppa- ja teollisuusministeriön ja valtiovarainministeriön välillä. Valtioneuvoston kanslia ei ole kiinnostunut yksiköstä.

STT 17.8..2005

Luxemburgin EU-äänestystä yritetään kumota

Luxemburg. Luxemburgilainen asianajaja yrittää kumota maan heinäkuisen EU-kansanäänestyksen tuloksen. Hallinto-oikeudelle kanteen tehnyt Roy Reding katsoo, että hallitus manipuloi äänestäjiä vaalikampanjan aikana unionin perustuslain kannattajiksi.
Luxemburgilaisten enemmistö, 56,5 prosenttia, äänesti lain puolesta.
Redingin päähuomio koskee tv-kampanjaa, joka alkoi pian sen jälkeen, kun Ranska ja Hollanti olivat omissa äänestyksissään hylänneet perustuslain. Hänen mukaansa mainoksissa ei ollut minkäänlaista tietosisältöä vaan niiden tarkoitus oli vain psykologisesti manipuloida äänestäjiä. Reding katsoo, että pääministeri Jean-Claude Juncker oli pyytänyt mainoksiin muutoksia, joiden avulla väki saataisiin lain taakse.
"Kenen tahansa puolueettoman tarkkailijan on mainokset nähtyään tultava siihen tulokseen, että kyseessä oli kiistämättä kampanja kyllä-äänten puolesta", todetaan Redingin kanteessa.
Koska hallitus ei myöntänyt varoja ei-puolen kampanjointiin, on se Redingin mielestä täten rikkonut Luxemburgin perustuslakia.

STT-AFP 16.8.2005

Inflaatio heinäkuussa 1,0 prosenttia

Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli heinäkuussa 1,0 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Kesäkuussa se oli 1,1 prosenttia.Kuluttajahintoja nosti eniten polttoaineiden kallistuminen. Muun muassa puhelumaksujen, viihde-elektroniikan ja kotitietokoneiden halpeneminen sen sijaan hillitsivät inflaatiota.Emu-maiden inflaatio oli yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan heinäkuussa 2,2 prosenttia, kun se kesäkuussa oli 2,1 prosenttia. Suomen inflaatio oli samoilla perusteilla laskien heinäkuussa 0,9 prosenttia.

STT 15.8.2005

Euroopan komissio ehdottaa rajuja budjettilisäyksiä turvallisuustutkimukselle

Tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa uudeksi painopistealueeksi ehdotettu turvallisuustutkimus on saanut paljon lisää huomiota Lontoon 7. kesäkuun terroristi-iskujen jälkeen. Turvallisuustutkimus tullaan liittämään lähemmin EU:n terrorisminvastaiseen taisteluun eri tutkimusprojekteilla, joilla tavoitellaan Euroopan turvallisuuden korottamista muun muussa julkisessa liikenteessä kuten metroissa ja junissa.Komission varapuheenjohtaja Günter Verheugenin mukaan Lontoon pommi-iskut ovat osoittaneet kuinka haavoittuvat julkiset liikennejärjestelmät ovat terrorismille. Komissio aikoo täten ehdottaa rajuja lisäyksiä kohdennettuun Eurooppa-laajuiseen turvallisuustutkimukseen, jotta julkisen liikenteen matkailijoita voisi paremmin suojella terroristi-iskuista.Komissio päätti jo rahoittaa 13 tutkimusprojektia turvallisuustutkimuksen valmisteluohjelman (PARS - Preparatory Action on the 'Enhancement of the European industrial potential in the field of Security Research') alaisuudessa 15 miljoonan euron kokonaisbudjetilla. Nämä tutkimusprojektit kattavat muun muassa juna-, satama- ja lentoliikennevalvonnan parantamista, kohennettua rajavalvontaa sekä tietoturvajärjestelmien tehostamista.Komissio ehdottaa turvallisuustutkimukselle 15 miljoonan euron vuosibudjettia vuodesta 2007 alkaen, jota tullaan korottamaan vuosittain aina 250 miljoonaan euroon 2013 mennessä.
Helsinki EU-toimisto
Rue Belliard 15-17
1040 Bruxelles

Euroopan komissio rahoittaa 276 uutta projektia IST - tutkimuksessa

Euroopan komissio päätti elokuun alussa tutkimuksen kuudennen puiteohjelman neljännen IST -tarjouspyyntökierroksen. Komissio sai yhteensä 1300 projektipyyntöä josta 276 valittiin rahoitettavaksi. Näiden tutkimusprojektien kokonaisbudjetti ylittää yhden miljardin euron, mikä on EU:n tutkimuspolitiikan suurin rahoitusmäärä, joka on sijoitettu yhteen yksittäiseen tarjouspyyntökierrokseen.Tietoyhteiskuntakomissaari Vivianne Redingin mielestä unionin tulisi
kuitenkin selvästi lisätä sijoituksiaan tietoyhteiskuntateknologiaan pärjätäkseen maailmanlaajuisessa kilpailussa ja tavoittaakseen Lissabonin strategian päämääriä. Reding muistutti, että määrä projekteja, jotka täyttivät tieteelliset tasovaatimukset tarjouspyyntökierroksella, oli kaksinkertainen kuin mitä komissio pystyi rahoittamaan.Rahoitettavat projektit valittiin aloilta joilla on strateginen merkitys Euroopan tulevaisuudelle. Näihin lukeutui muun muussa nanoelektroniikkaa,kommunikaatio- ja laajakaistateknologiaa.

Helsinki EU-toimisto
Rue Belliard 15-17
1040 Bruxelles

EU:n esitys vaatii Irania keskeyttämään ydinohjelmansa

EU:n laatimassa päätöslauselmaluonnoksessa vaaditaan Irania keskeyttämään uudelleen kaikki ydinpolttoaineen käsittelyyn liittyvät toimintonsa.
Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n hallintoneuvoston on tiettävästi määrä äänestää esityksestä myöhemmin tänään.
Esityksessä pyydetään IAEA:ta valvomaan Iranin pidättäytymistä. Järjestön johtajan Mohamed Elbaradein tulisi raportoida hallintoneuvostolle Iranin toimista syyskuun 3. päivään mennessä
Luonnoksessa ei esitetä Iranin ydinkiistan siirtämistä YK:n turvallisuusneuvoston käsittelyyn. Neuvosto voisi halutessaan asettaan Iranille sanktioita.
Koko EU:ta edustavat Ranska, Saksa ja Britannia kutsuivat 35 valtion muodostaman hallintoneuvoston koolle hätäkokoukseen käsittelemään Irania tiistaina.
YK:n pääsihteeri Kofi Annan kertoi tänään saaneensa viestejä, joiden mukaan EU ja Iran ovat valmiita jatkamaan neuvotteluja.

STT 11.8.2005

Halonen: Uskonnolla ei voi torjua Turkin EU-jäsenyyttä

Presidentti Tarja Halosen mielestä Turkin EU-jäsenyydelle ei ole esteitä, jos maa täyttää oikeusvaltion, demokratian ja tasa-arvon periaatteet.
Halonen muistuttaa Etelä-Saimaan 120-vuotisjuhlalehdessä, että Turkki on moneen kertaan hyväksytty eurooppalaiseksi, jo vuosisatojen ajan. Uskontojen korostaminen on liiallista yksinkertaistamista.
- Kristilliset arvot ja perimä ovat tietysti tavattoman suuret Euroopan unionissa ja eurooppalaisissa arvoissa. Tähän aina lisään, että kristinuskolla ei ole monopolia asioihin. Jos Turkki täyttää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion ehdot, niin siitä voi tulla EU:n jäsen. Sinänsä siinä maassa tai kulttuurissa ei ole mitään sellaista peruseroa, etteikö jäsenyys voisi toteutua.

STT 11.8.2005

EU hyväksyi uuden geenimaissin rehukäyttöön

EU-komissio on hyväksynyt uuden geenimuunnellun maissilajikkeen eläinrehussa käytettäväksi unionin alueella.
Amerikkalaisen Monsanto-yhtiön tuholaisille vastustuskykyistä lajiketta saa jatkossa tuoda Euroopan unioniin rehujalostusta varten. Komission lupa ei kuitenkaan kata lajin viljelyä unionissa eikä käyttöä elintarvikkeissa.
MON863-koodilla tunnettu maissi on komission mukaan todettu yhtä turvalliseksi kuin mikä tahansa maissi.
Jotkut jäsenmaat ovat vastustaneet uusien geenimuunneltujen lajikkeiden pääsyä markkinoille. Suomi on suhtautunut uusien, turvallisiksi todettujen lajikkeiden hyväksymiseen periaatteessa myönteisesti.

STT 8.8.2005

Vanhanen: EU vaaleihin saatava alueelliset vaalipiirit

Pääministeri Matti Vanhasen mielestä alueellinen vaalitapa kannattaisi ottaa käyttöön myös europarlamenttivaaleissa. Vanhanen sanoi MM-kisojen yhteydessä pidetyssä kumppanuusparlamentissa tänään Helsingissä, että eurovaalien äänestysjärjestelmä kaipaa pikaista remonttia.
Vanhanen totesi, että jos maa jaettaisiin esimerkiksi neljään vaalipiiriin, ehdokkailla olisi huomattavasti nykyistä paremmat edellytykset kampanjointiin kohtuullisella vaalibudjetilla.
Vanhasen mielestä uudistusta tarvittaisiin, jotta voitaisiin puhua edes jotenkin edustavasta suomalaisedustuksesta. Nykyisin eurovaaleissa vaalipiirinä on koko maa.Seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään kesäkuussa 2009.
Samassa tilaisuudessa puhunut eduskunnan varapuhemies Ilkka Kanerva esitti, että Suomen pitäisi laatia strategia siitä, miten suurtapahtumat pystyttäisiin hyödyntämään täysimääräisesti niin henkisesti kuin aineellisestikin.
Kanerva suunnitteli, että strategian laatimiseen osallistuisivat keskeisten urheilujärjestöjen lisäksi muun muassa Yleisradio, Veikkaus, keskeiset ministeriöt ja turvallisuusviranomaiset.STT 8.8.2005

Turkki ei hyväksy uusia ehtoja EU-neuvotteluille

Turkki ei hyväksy minkäänlaisia uusia ehtoja jäsenyysneuvottelujen aloittamiselle Euroopan unionin kanssa, maan pääministeri Tayyip Erdogan painotti torstaina.
- Puhe uusista ehdoista ei tule kysymykseenkään, Erdogan sanoi uutistoimistojen mukaan.
Turkin jäsenyysneuvottelujen on tarkoitus alkaa 3. lokakuuta.
Ranskan pääministeri Dominique de Villepin vaati tiistaina Turkilta Kyproksen tunnustamista ennen neuvottelujen aloittamista. Villepinin mukaan ei ole mahdollista neuvotella EU-jäsenyydestä maan kanssa, joka ei tunnusta kaikkia nykyisiä EU-maita.
Ulkoministeri Philippe Douste-Blazy asettui samoille linjoille Le Monde -lehden haastattelussa torstaina.
Ajatus Turkin EU-jäsenyydestä on erittäin epäsuosittu Ranskassa, ja poliittinen paine neuvottelujen lykkääntymiseksi on kasvanut.
Turkki on kuitenkin jo täyttänyt kaikki neuvottelujen ehdot, eikä EU ole kokonaisuutena vaatinut maalta Kyproksen tunnustamista. Laajentumiskomissaari Olli Rehn on toistuvasti sanonut luottavansa siihen, että neuvottelut alkavat ajallaan.
Kaikkien 25 jäsenmaan on kuitenkin hyväksyttävä EU-komission suunnitelma neuvottelujen kulusta, joten periaatteessa yksikin maa voi vielä pilata aikataulun.
Viimeinen tekninen este Turkin jäsenyydelle poistui viime perjantaina, kun maa laajensi EU-tullisopimuksensa koskemaan kaikkia jäsenmaita - myös Kyprosta. Samalla Turkki kuitenkin korosti, ettei sopimus tarkoita Kyproksen kreikkalaishallituksen tunnustamista.
Kyproksen kreikkalaisosa liittyi EU:hun viime vuoden toukokuussa, turkkilaispuoli jäi sen ulkopuolelle.Turkilla tekemistä uskonnonvapaudessa
Vaikka neuvottelut alkaisivatkin suunnitellusti, niiden odotetaan kestävän ainakin 10 vuotta. EU aikoo seurata erityisesti ihmisoikeuksien toteutumista.
Komissio kertoi torstaina lähettäneensä Turkille kesäkuussa huomautuskirjeen uskonnollista toimintaa sääntelevästä lakiesityksestä, joka ei takaa ei-muslimeille täyttä uskonnonvapautta. Turkin parlamentin odotetaan käsittelevän lakia syksyllä.

Turun Sanomat 5.8.2005

Rikostutkinta helpottuu EU-maiden välillä

Kansainvälinen oikeusapu rikosasioissa tehostuu EU-maiden välillä. Valtioneuvosto antoi torstaina asetuksen vuonna 2000 tehdyn oikeusapusopimuksen voimaansaattamisesta.
Yleissopimus määrää rikosasioiden oikeusavusta unionin jäsenvaltioiden kesken. Järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnan odotetaan helpottuvan. Myös poliisin tiedonsaannin pitäisi parantua.
Elokuun 23. päivänä voimaan tuleva sopimus laajentaa viranomaisten velvollisuutta antaa oikeudenkäyntiasiakirjat postitse toisessa jäsenvaltiossa olevalle henkilölle. Käytäntö helpottaa esimerkiksi todistajien kutsumista oikeudenkäyntiin. Rikosasioiden oikeusapupyynnöissä siirrytään ministeritasolta viranomaisten suoriin yhteyksiin.
Toisen EU-maan alueella olevaa henkilöä voidaan kuulla videokokouksen avulla esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä. Todistaja tai asiantuntija on velvollinen saapumaan videokuulemiseen, mutta rikoksesta epäillyn videokuuleminen on mahdollista vain tämän suostumuksella.
Jatkossa valvotut läpilaskut ja peitetutkinnat hoituvat EU-yhteistyönä. Valvotuissa läpilaskuissa esimerkiksi huumelastin annetaan jatkaa matkaa valtion rajan yli, jotta määränpäässä saataisiin mahdollisimman monta konnaa kiinni.
Yhteistyö peitetutkinnassa tarkoittaa, että poliisi voi toisen valtion pyynnöstä tehdä Suomessa peitetutkintaa tai valeostoja rikoksen selvittämiseksi. Myös toisen EU-maan virkamiehelle voidaan antaa oikeus tehdä peitetutkintaa tai valeostoja Suomessa.
Sopimus sisältää määräykset telekuuntelun käytöstä kansainvälisessä rikosoikeusavussa. Suomen laki mahdollistaa telekuuntelua tai televalvontaa koskevan oikeusavun antamisen vieraalle valtiolle, jos kyse on rikoksesta, jonka esitutkinnassa telekuuntelu olisi sallittu myös Suomessa.

Turun Sanomat 5.8.2005

Puheenjohtajakauden turvallisuuteen varattu budjetissa liian vähän rahaa

Sisäministeriö pitää Suomen EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuteen varattuja määrärahoja puutteellisina.
Sisäministeriö on vaatinut viiden miljoonan euron korotuksia poliisin ja rajavartiolaitoksen määrärahoihin puheenjohtajuuskaudeksi.
Valtionvarainministeriön budjettiesityksessä summasta on leikattu pois kolme miljoonaa.
- Kahden miljoonan euron kehystason korotus on riittämätön. Valtaosa kokouksista on muualla kuin Helsingissä. Poliiseja joudutaan siirtämään pääkaupunkiseudulta muualle, ja se on kallista, sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen sanoi.
Viljanen esitteli sisäministeriön näkemyksiä budjettiehdotuksesta eilen maaherrojen kesäpäivillä Turussa.Kokouksia Helsingin ulkopuolellekin
Puheenjohtajuuskaudella Suomessa järjestetään ainakin Asem-huippukokous, 24 virkamieskokousta ja noin 15 muuta tapahtumaa tai kokousta.
Kokouksia on tarkoitus järjestää niin Helsingissä kuin maakunnissakin.
Jos turvallisuuskuluissa joudutaan tinkimään, saattaa olla, että kokoukset järjestetään pelkästään Helsingissä.
Heinäkuussa pääministeri Matti Vanhasen (kesk) hallitus päätti siirtää merkittävän Asem-kokouksen Tampereelta Helsinkiin.
Viljasen mukaan ainakaan sisäministeriö ei ole viemässä maakunnilta kokouksia, vaikka turvallisuusmäärärahat ovatkin tiukassa.
- Turvallisuusasiat eivät vaadi kokouksien pitämistä tietyissä kaupungeissa. Rahatilanteesta huolimatta tällaisia johtopäätöksiä ei voi vetää. Me emme ole ministeriössä vaatimassa joitakin paikkakuntia kokouspaikoiksi, Viljanen sanoo.
Myös maaherrat osoittivat tukeaan sille, että kokouksia järjestettäisiin tasaisesti ympäri Suomea.
- Me olimme vakaasti sitä mieltä, että Tampere olisi ollut hyvä paikka järjestää Asem-kokous, Länsi-Suomen maaherra Rauno Saari tiivisti maaherrojen tunnelmat.
Suomi saa EU:n puheenjohtajuuden syksyllä 2006. Kaikkiaan puheenjohtajuuskauden menoihin on varattu 24 miljoonaa euroa.

Turun Sanomat 5.8.2005

Jäätteenmäki: Oikeassa seurassa Naton ulkopuolella

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen (kesk.) mielestä Suomen ei tarvitse hävetä turvallisuuspoliittisia ratkaisujaan.
- Naton ulkopuolella Suomi on oikeassa seurassa yhdessä Ruotsin, Itävallan ja Sveitsin kanssa, sanoo Jäätteenmäki Lapualla puhuessaan Lapuan sotaveteraanien 40-vuotisjuhlassa.
Jäätteenmäki pitää Naton ulkopuolista liittoutumattomuutta kypsän valtion modernina vaihtoehtona.
Euroopan unionin tulisi hänen mielestään ottaa entistä itsenäisempi rooli suhteessa Yhdysvaltoihin ja korostaa rohkeammin omaleimaisuuttaan.
- Voimapolitiikalle EU voisi esittää kansainväliseen oikeudenmukaisuuteen, sosiaaliseen vastuuseen ja kulttuuriseen suvaitsevuuteen nojaavan vaihtoehdon, jossa tulisi korostaa rauhanomaisia keinoja kansainvälisten kriisien ratkaisijana.
Jäätteenmäen mukaan EU ei voi eikä sen tarvitsekaan toimia perinteisen suurvallan tavoin, koska se on edelleen perusluonteeltaan talousyhteisö ja poliittinen liitto, jossa jäsenvaltioiden edut eivät aina käy yksiin.

STT 31.7.2005

Tupakkamainonnan kielto voimaan EU:ssa

Laaja tupakan mainonnan kielto tulee huomenna voimaan EU:ssa. Direktiivi kieltää tupakkamainonnan painetuissa viestimissä, televisiossa ja internetissä. Myös erilaisten kansainvälisten tapahtumien tupakkasponsorointi on kielletty.
Kaikki EU-maat eivät kuitenkaan ole sisällyttäneet direktiivin vaatimuksia omaan lainsäädäntöönsä. Suomessa tupakoinnin mainontakielto on ennestään tiukka.
EU:n komissio arvioi, että 650 000 EU-kansalaista kuolee vuosittain tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin.
- Tämä direktiivi pelastaa ihmishenkiä ja vähentää tupakointiin liittyvistä sairauksista kärsivien eurooppalaisten määrää, EU:n terveys- ja kuluttajansuoja-asioista vastaava komissaari Markos Kyprianou sanoi viime viikolla.
Direktiivi ei kiellä mainontaa elokuvateattereissa, mainostauluissa tai tuhkakuppien kaltaisissa tuotteissa.

STT 31.7.2005

Tuomioja oudoksuu Kataisen Nato-puheita

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) torjuu kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen näkemykset Naton ja terrorismin torjunnan välisestä yhteydestä. Tuomioja on samoilla linjoilla pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) kanssa siinä, etteivät Nato-maat välttämättä ole suojassa terroristi-iskuilta.
- Kokemattoman puheenjohtaja kommentteja. Asia on juuri niin kuin pääministeri sanoo, Tuomioja kommentoi sanomalehti Kalevan haastattelussa.
Katainen sanoi viikko sitten Savon Sanomissa, että Nato täyttäisi Suomeenkin syntyneen turvallisuusvajeen, jonka terrorismi on aiheuttanut. Pääministeri Vanhanen vastasi Kataiselle eilisessä Hufvudstadsbladetin kolumnissaan, että suurimmat terrori-iskut ovat tapahtuneet Nato-maissa.
Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö puolestaan tyrmäsi MTV3:n uutisten haastattelussa molempien miesten näkemykset.
Myös presidentti Tarja Halonen otti kantaa terrorismi-keskusteluun eilen. Hänen mielestään taistelulla terrorismia vastaan ei ole suoraa yhteyttä Nato-jäsenyyteen. Halosen mielestä keskustelussa heijastuu alkava presidentinvaalikampanja.

STT 30.7.2005

Rehn: Turkki otti askeleen kohti jäsenyysneuvotteluja

Turkki otti merkittävän askeleen kohti EU-jäsenyysneuvotteluja, kun se allekirjoitti maan ja EU:n välisen tulliliittosopimuksen mukauttamispöytäkirjan, arvioi EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn.
Hän muistutti, että tullisopimuksen laajentaminen koskemaan EU:n uusia jäsenmaita Kypros mukaanlukien oli toinen kahdesta jäsenyysneuvottelujen aloittamiselle asetetusta ehdosta. Toinen ehto täyttyi kesäkuun alussa, kun rikoslain kokonaisuudistus astui voimaan Turkissa.
Rehn uskoo, että Turkin jäsenyysneuvotteluihin päästään syksyllä aiotussa aikataulussa, vaikka Turkin ja EU-maiden Kyproksen ja Kreikan välejä hiertää kiista Kyproksen asemasta. Turkki toisti eilen tullisopimukseen kytkeytyvässä lausumassa, ettei se edelleenkään tunnusta Kyproksen kreikkalaisosan tasavaltaa, joka on EU:n jäsen.
STT 30.7.2005

Korkeaoja puolustaa EU:n yhteisiä maataloustukia

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) puolustaa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, ja viittaa kintaalla puheille tukien kansallistamisesta.
- Yhteisillä ruokamarkkinoilla tarvitaan yhteistä maatalouspolitiikkaa. Kyllä tukipolitiikan on pysyttävä EU:n näpeissä, jolloin jäsenten välillä ei pääse syntymään tukikilpailua uusien markkinoiden valtaamiseksi, sanoo Korkeaoja sanomalehti Satakunnan Kansan haastattelussa torstaina.
Maataloustuet nousivat Britannian aloitteesta kesäkuun huippukokouksessa unionin silmätikuksi. Maatalouden suoriin tukiin kuluu EU:n budjetista noin 40 prosenttia. Keskusteluun heitettiin myös tukien kansallistaminen.
Korkeaoja muistuttaa, että maatalouden osuus on suuri, koska EU:n kassasta ei rahoiteta muita suuria aloja kuten sosiaali -tai puolustuspolitiikkaa. Jäsenmaiden yhteenlasketusta BKT:sta maatalouden osuus on vain 0,4 prosenttia.

STT 28.7.2005

Suomi haluaa pitää kiinni veroedustajajärjestelmästään

Suomi haluaa pitää kiinni veroedustajajärjestelmästään, joka sallii ulkomaisen verovelvollisen hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa. Suomi puolustaa järjestelmäänsä EY:n tuomioistuimessa, jonne EU:n komissio on Suomen haastanut.
Hallituksen EU-ministerivaliokunta hyväksyi perjantaina vastauksen komission nostamaan kanteeseen ja pitää kiinni siitä, että nykyinen järjestelmä on EU:n sääntöjen mukainen.
Ilman veroedustajaa eivät ulkomaiset verovelvolliset voisi heti vähentää ostoon sisältyvää arvonlisäveroa. Silloin verot saisi takaisin vain direktiivissä säännellyllä hitaalla menetelmällä, tekemällä joka ostosta erillisen hakemuksen.
Suomen malli on arvonlisäverovelvolliselle edullisempi ja sisämarkkinoiden toiminnan kannalta parempi, hallitus perustelee.
Suomessa on noin 200-300 ulkomaista Suomeen sijoittumatonta verovelvollista, jotka ovat vapaaehtoisesti hakeutuneet Suomeen arvonlisävelvollisiksi.

STT 15.7.2005

Sokeriuudistus jakaa EU-maat

EU:n kiistanalainen sokeriuudistus tulee maatalousministerien käsiteltäväksi maanantaina ensimmäistä kertaa. Maatalousneuvos Matti Hannula maatalousministeriöstä arvioi, että noin puolella EU:n jäsenmaista on jonkinlaisia ongelmia ehdotuksen kanssa.
Hannulan mukaan on täysin mahdollista, että EU-maat sopivat uudistuksesta puheenjohtajamaa Britannian suunnittelemassa aikataulussa eli viimeistään marraskuussa ennen joulukuun WTO-ministerikokousta. Se vaatii kuitenkin vielä monta neuvottelukierrosta ja kompromissihalua.
- Laajat uudistukset on tehty aikaisemmin lähes yksimielisesti. Siihen pitää meidän mielestämme pyrkiä nytkin, Hannula sanoo.
Suomi ei ole komission ehdotukseen tyytyväinen sen nykymuodossa. Suomen mielestä ehdotettu 39 prosentin leikkaus hintatasoon on liian suuri ja 60 prosentin tukikompensaatio liian pieni. Suomessa on arvioitu, että muutokset voisivat johtaa Suomessa koko sokerituotannon kuihtumiseen.
Suomi kuitenkin kannattaa EU:n sokerijärjestelmän uudistamista, vaikka toivoo ehdotukseen muutoksia.Suomea edustaa kokouksessa maatalousministeri Juha Korkeaoja.

STT 15.7.2005

Presidentit: Kansalaisten luottamusta EU-politiikkaan lisättävä

Presidentti Tarja Halosen ja kuuden muun EU-maan presidenttien allekirjoittamassa mielipidekirjoituksessa toivotaan, että kansalaisten luottamusta Eurooppa-politiikkaan saataisiin lisättyä. Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa ja kuudessa muussa suuressa eurooppalaisessa lehdessä.
Kirjoituksessa todetaan, että suurin osa eurooppalaisista kannattaa ajatusta yhteisestä Euroopasta. Ongelmaksi nouseekin presidenttien mukaan se, että ihmisiä huolestuttavat keinot, joilla tavoitteeseen pyritään.
Kirjoituksen mukaan keskeiset eurooppalaiset kysymykset eivät ole tulleet riittävän laajasti keskusteluun ennen päätöksentekoa. Päätöksentekomenettelyt ovatkin jääneet liian usein epäselviksi ja päättäjät kasvottomiksi.
Presidentit vaativat, että kansalaisille on kerrottava, miten unioni toimii, mitä se on saanut aikaan ja mihin se pyrkii.

STT 15.7.2005

Vanhaselta pyyhkeitä europarlamentille

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kritisoi europarlamenttia nihkeästä suhtautumisesta Euroopan kilpailukykyä parantaviin esityksiin. Vanhanen harmittelee Turun Sanomien kolumnissaan etenkin parlamentin viimeviikkoista päätöstä kaataa lakiesitys tietokoneella tehtyjen keksintöjen patenteista. Pääministerin mukaan parlamentissa kavahdetaan myös palveludirektiiviä.
- Jotenkin ymmärtäisin, jos jäsenvaltioita edustavien hallitusten piirissä olisi tällaisia pelkoja, mutta sitä on vaikea ymmärtää, että eurooppalaista kokonaisetua ajavan parlamentin työ tuntuu käytännön kysymyksissä olevan juttu jutun jälkeen jarrumiehen rooli.
Vanhasen mielestä Eurooppa putoaa kelkasta, jos kaikkia uudistuksia pelätään ja halutaan suojautua omien kansallisten rajojen taakse.
Pääministeri puuttuu kolumnissaan myös Lontoon terrori-iskuihin. Hänen mukaansa ihmisten on ymmärrettävä, että vapauden ja kontrollin välistä suhdetta muutetaan kansainvälisellä yhteistyöllä muutama piiru terrorin vastaiseen suuntaan.

STT 15.7.2005

Rehn varoittaa EU:ta sulkemasta ovea Turkilta

Laajentumiskomissaari Olli Rehn varoittaa EU:ta lyömästä oveaan kiinni jäsenehdokas Turkille. Lontoon pommi-iskuja ei pidä käyttää syynä sulkea ovia islamilaiselta maalta, Rehn sanoi Helsingissä.
Rehn sanoi uskovansa, että Turkin jäsenyysneuvottelut voidaan aloittaa suunnitellusti 3. lokakuuta tänä vuonna. EU-maiden pitää sitä ennen hyväksyä komission esittämä mandaatti neuvottelujen avaamiseksi.
- EU:n pitää voida tarjota Turkille uskottava jäsenyystavoite, jotta Turkilla olisi riittävä kannustin toteuttaa uudistuksia. Meidän on turha vaatia Turkilta muutoksia, ellei takana ole EU:n uskottava tarjous Turkille liittyä jäseneksi, Rehn sanoi.
Hän muistutti, että EU-maiden johtajat kesäkuun huippukokouksessaan vahvistivat suunnitellun laajentumisaikataulun. Saksan oppositiojohtaja Angela Merkel on kuitenkin esittänyt, että Turkkia ei pitäisi ottaa EU:n täysjäseneksi, vaan sille pitäisi luoda erityissuhde unioniin.

STT 14.7.2005

Euroalueen inflaatio 2,1 - Suomen 1,1 prosenttia

Tilastokeskuksen mukaan inflaatio Suomessa nopeutui viime kuussa 0,3 prosenttiyksikköä toukokuusta.
Polttonesteiden kallistuminen ja vuokrien nousu nosti kuluttajahintojen nousuvauhdin kuussa 1,1 prosenttiin, kun inflaatio toukokuussa oli 0,8 prosenttia. Edellisestä kuukaudesta kuluttajahinnat nousivat kesäkuussa 0,3 prosenttia.
Hintojen noususta 0,24 prosenttiyksikköä johtui vuokrien noususta. Kevyen polttoöljyn osuus inflaatiosta oli 0,22 prosenttiyksikköä ja bensiinin 0,16 prosenttiyksikköä. Inflaatiota hidastivat mm. puhelumaksujen, valmismatkojen ja käytettyjen henkilöautojen halpeneminen ja asuntolainojen korkojen lasku.
Euroalueen maiden kuluttajahintojen nousu nopeutui viime kuussa ennakkotietojen mukaan 2,1 prosenttiin, kun inflaatio toukokuussa oli 1,9 prosenttia. EMU-maiden yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattuna Suomen inflaatio nousi tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 0,6 prosentista 1,0 prosenttiin.

STT 14.7.2005

EU-maat kiirehtivät teletietojen keräämistä

EU:n sisäministerit sopivat kiirehtivänsä tiedon keräämistä ja vaihtamista jäsenmaiden välillä Lontoon terrori-iskujen seurauksena. Ministerit keskustelivat terrorismin torjunnasta ylimääräisessä kokouksessa Brysselissä.
Kiistellystä teletunnistetietojen tallentamisesta yritetään saada sopu jo lokakuussa. Puheenjohtajamaa Britannia haluaa velvoittaa puhelin- ja internetoperaattorit säilyttämään tiedot puheluista, tekstiviesteistä ja sähköpostiviesteistä ainakin vuoden ajan.
Suomi on suhtautunut varauksella tietojen laajaan säilyttämiseen operaattoreille aiheutuvien kustannusten vuoksi. Valtion on lain mukaan korvattava kulut operaattoreille.
Sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) oli kuitenkin tänään varovaisen toiveikas siitä, että sopu voitaisiin löytää esitetyssä aikataulussa.
Lisäksi Britannia haluaa EU:n muun muassa vauhdittavan poliisien ja tiedustelupalvelujen tietovaihtoa, nopeuttaa sormenjälkien keräämistä viisumihakijoilta sekä jäädyttää tehokkaammin terroristien varoja. Mikään hankkeista ei ole EU:ssa täysin uusi.

STT 13.7.2005

Pelko kuntapalvelujen ulkoistamista kohtaan kasvanut

Enemmistö suomalaisista epäilee työntekijöiden työehtojen ja työsuhdeturvan heikkenevän, jos kunnat ulkoistavat tai yksityistävät palvelujaan.
Kunta-alan ammattiliiton KTV:n Suomen Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista pelkää myös, että ulkoistaminen merkitsisi palkkojenkin laskua.
Viimevuotiseen tutkimukseen verrattuna henkilöstön työehtojen heikkenemistä ounastelevien osuus on kasvanut viidellä prosenttiyksiköllä ja henkilöstön työsuhdeturvan heikkenemistä pelkäävien kolmella prosenttiyksiköllä.
Mieluiten suomalaiset näkisivät, että palveluja parannettaisiin kunnan omaa työtä kehittämällä ja tehostamalla yhteistyötä kuntien kesken. Sen sijaan kuntaliitoksiin kansalaiset eivät juurikaan usko.
Tutkimuksessa haastateltiin toukokuun lopussa liki 1 400 suomalaista.

STT 13.7.2005

Pekka Haavistosta tulee EU:n erityisedustaja Sudaniin

Pekka Haavisto nimitetään maanantaina EU:n uudeksi erityisedustajaksi Sudaniin.
EU:n ulkopoliittisen edustajan Javier Solanan tekemä ehdotus on jo hyväksytty EU-maiden kesken. Nimitys vahvistetaan virallisesti maanantain ulkoministerikokouksessa Brysselissä.
Haavisto työskentelee nykyään YK:n ympäristöohjelman Unepin asiantuntijana Genevessä ja on erikoistunut tutkimaan konfliktien ympäristövaikutuksia. Hän on johtanut YK:n ympäristöarviointeja Kosovossa, Serbia-Montenegrossa, Bosnia-Herzegovinassa, Afganistanissa, Palestiinassa, Liberiassa ja Irakissa.
Haavisto toimi ympäristöministerinä vuosina 1995-99. Hän oli vihreiden puheenjohtaja vuosina 1993-95 ja kansanedustaja vuosina 1987-95.

STT 13.7.2005

Almunia: Ranska saattaa saada budjettivajeensa EU-raameihin

EU:n talouskomissaari Joaquin Almunia uskoo, että Ranska voi saada budjettivajeensa EU:n vaatimiin rajoihin tänä vuonna. Almunia arvioi lehdistötilaisuudessa Brysselissä, että Saksan tilanne näyttää paljon vaikeammalta kuin Ranskan.
Hän kertoi EU-komission päättävän mahdollisista toimenpiteistä Ranskaa ja Saksaa kohtaan syyskuun lopulla.
EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen mukaan EU-maan julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia sen bruttokansantuotteesta. Sopimuksen sääntöjä on kuitenkin höllennetty, minkä
vuoksi budjettialijäämän ylityksestä on entistä vaikeampi antaa rangaistuksia.

STT 12.7.2005

Euroopan pörssikurssit korkeimmillaan kolmeen vuoteen

Euroopan pörssikurssit ovat tänään korkeimmillaan kolmeen vuoteen, kun laskenut öljyn hinta vähensi huolta maailmanlaajuisesta taloudellisesta taantumasta. Kursseissa ei näkynyt enää Lontoossa viime torstaina tehtyjen pommi-iskujenkaan vaikutus.
Kurssit olivat korkealla niin Pariisissa, Frankfurtissa kuin Lontoossakin. Myös Helsingin pörssikurssit olivat nousussa.
Öljyn tynnyrihinta laski maanantaina alle 59 euroon. Korkea öljyn hinta hidastaa normaalisti Euroopan talouskasvua ja pienentää yritysten voittoja.
Pörssi-indeksit näyttivät nousua myös Yhdysvalloissa. Esimerkiksi teknologiaindeksi Nasdaq oli korkeimmillaan sitten tammikuun alun. Nousua avitti myös maan edelleen paraneva työllisyystilanne, joka loi uskoa osakevälittäjiin. Työttömyys on Yhdysvalloissa nyt pienimmillään neljään vuoteen, viisi prosenttia.

STT 11.7.2005

Parlamentaarikot: EU-rahoituksen kaato harkitsematonta

EU:n parlamentissa ensimmäistä kauttaan istuvat kolme entistä ministeriä ja puoluejohtajaa kyseenalaistavat pääministeri Matti Vanhasen ratkaisun kesäkuun huippukokouksessa, jossa Suomi astui EU:n rahoitusratkaisun kaatajien joukkoon.
Keskustan Anneli Jäätteenmäki arvioi, että päätöksen vaikutuksia joudutaan miettimään etenkin silloin, jos rahoituksen kaatuminen johtaa unionin yhteisen maatalouspaketin avaamiseen.
Kokoomuksen Ville Itälän mukaan rahoitus ei ollut oikea paikka ei-äänelle ja uhkapelin kustannukset voivat tulla maksuun Suomen EU-puheenjohtajakaudella.
Vihreiden Satu Hassi luonnehtii ratkaisua ummehtuneen nurkkakuntaiseksi ja hävettäväksi, koska uusien jäsenmaiden tarpeet sivuutettiin täysin.
Vuoden parlamentissa työskennelleestä kolmikosta Itälä ilmoittaa jo nyt, että hän aikoo hakea jatkokautta vuoden 2009 EU-vaaleissa.

STT 10.7.2005

Luxemburg äänesti EU-perustuslain puolesta

Minivaltion äänestystulos ei kuitenkaan riitä elvyttämään lakiaLuxemburgilaiset hyväksyivät sunnuntaina EU:n perustuslain kansanäänestyksessä selvällä, noin 57 prosentin enemmistöllä.
Tulos ei kuitenkaan yksinään riitä elvyttämään pahoin nuupahtanutta lakia, jonka EU päätti kesäkuussa laittaa vähintään vuoden tauolle Ranskan ja Hollannin murskatulosten jälkeen.
Luxemburgin kansanäänestys näyttääkin toistaiseksi jäävän lajissaan viimeiseksi. Äänestystä aiemmin suunnitelleet Portugali, Britannia Puola, Tshekki, Tanska, Irlanti ovat hyllyttäneet hankkeen epämääräiseksi ajaksi.
EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso puheenjohtaja ilmaisi kuitenkin heti tyytyväisyytensä tulokseen, joka nosti perustuslain ratifioineiden maiden määrän kolmeentoista.
Näin yli puolet EU-maista on vahvistanut lain. Sen voimaantuloon tarvittaisiin kuitenkin kaikkien 25 jäsenmaan vahvistus.Pääministeri Juncker saa pitää työnsäTulos oli samalla helpotus pääministeri Jean-Claude Junckerille, joka saa nyt pitää työpaikkansa. Yli kymmenen vuotta maata johtanut Juncker oli uhannut erota, mikäli tulos olisi kielteinen.
- Luxemburgilaisilta vaadittiin tiettyä rohkeutta äänestää kyllä, tyytyväinen Juncker sanoi sunnuntain tiedotustilaisuudessa Ranskan ja Hollannin ei-tuloksiin viitaten.
Monien luxemburgilaisten uskottiin tosin äänestäneen kyllä nimenomaan Junckerin eikä perustuslain vuoksi, sillä hän on maassa erittäin suosittu. Hän on lisäksi euroa käyttävistä EU-maista koostuvan euroryhmän puheenjohtaja. Juncker on myös sitkeästi uskonut perustuslain virkoamiseen, vaikka monissa EU-maissa sitä pidetään jo haudattuna. Hän kieltäytyi yhä sunnuntaina uskomasta, että laki olisi kuollut.
Äänestäminen on Luxemburgissa pakollista, joten lopullisen äänestysprosentin odotettiin olevan erittäin korkea. Vajaan puolen miljoonan asukkaan minivaltiossa on tosin vain reilut 220 000 äänioikeutettua, sillä lähes 40 prosenttia maan asukkaita on ulkomaalaisia.
EU-perustuslaki hyväksyttäneen tänä vuonna vielä ainakin kahdessa maassa. Belgiassa laki on jo mennyt läpi parlamentissa ja asia on enää aluehallintojen siunausta vailla. Lisäksi Viro on vakuuttanut ratifioivansa lain kaikesta huolimatta.
Suomi on osaltaan keskeyttänyt lain käsittelyn eduskunnassa.

STT 10.7.2005

Luxemburg äänestää EU-perustuslaista
Pääministeri Juncker sitoi tuloksen omaan asemaansaEU:n perustuslain kannatusta mitataan taas ensi sunnuntaina. Vuorossa on neuvoa-antava kansanäänestys EU:n perustajajäsen Luxemburgissa, jossa äänestyksen tuloksella voi olla seurauksia sekä kotimaan että EU:n politiikkaan.
Luxemburgia vuodesta 1995 hallinnut pääministeri Jean-Claude Juncker on ilmoittanut, ettei voi jatkaa tehtävässään, jos luxemburgilaiset seuraavat ranskalaisten ja hollantilaisten esimerkkiä ja äänestävät perustuslakia vastaan.
Mielipidemittausten julkaiseminen on Luxemburgissa kielletty neljä viikkoa ennen äänestystä. Tuorein mittaus, joka julkaistiin pian edellisten kansanäänestysten jälkeen, antoi kannattajille 46 prosenttia ja vastustajille 38 prosenttia. Kuusitoista prosenttia empi vielä.
Ketjupolttajana tunnettu Juncker käryttänee sunnuntaina tavallistakin useamman natsan, sillä tuloksesta odotetaan hyvin tasaista. Näin on siitäkin huolimatta, että Juncker on kotimaassaan erittäin suosittu ja hän on kampanjoinut voimakkaasti perustuslain puolesta.
Ei-puolen kokoukset ja kampanjat ovat keränneet paljon väkeä, vaikkei vastustajilla ole ketään yhtä tunnettua keulakuvaa. Luxemburgilaiset vastustajat epäilevät perustuslain uhkaavan maan sosiaaliturvajärjestelmää, julkisia palveluja ja kiihdyttävän inflaatiota.
- Tämä sopimus on kuollut ja kuopattu ja meidän halutaan herättävän ruumis uudelleen henkiin, arveli eräs perustuslain vastustaja Luxemburgissa.
Juncker otti äänestyksen edellä peliin myös Lontoon terrori-iskut. Vain jos EU pystyy vahvistamaan yhteisiä toimiaan turvallisuuden puolesta, voidaan kamppailu terrorismia vastaan voittaa, hän varoitti Luxemburger Wort -lehden mukaan.Lisää nauloja arkkuunEU-johtajat päättivät huippukokouksessaan kesäkuussa ottaa aikalisän perustuslain ratifioinnissa. Mutta jos myös Luxemburg sanoo perustuslaille ei, sen elvyttäminen käy ensi vuonna entistäkin mahdottomammaksi.
Junckerin lähtö olisi paitsi Luxemburgille myös EU:lle melkoinen muutos, sillä hän on nykyään pitkäaikaisin jäsen Eurooppa-neuvostossa eli EU:n huippukokouksessa. Taitavana neuvottelijana arvostettu Juncker toimii myös maansa valtiovarainministerinä. Tämän vuoden alusta Juncker valittiin kahdentoista Emu-maan muodostaman euroryhmän puheenjohtajaksi kahdeksi vuodeksi.
Luxemburg on Maltan jälkeen EU:n pienin jäsenmaa mutta samalla unionin vaurain. Vauraudestaan huolimatta Luxemburg on hyötynyt EU:sta taloudellisesti erittäin paljon, sillä sinne on sijoitettu monia unionin toimielimiä. EU:n ministerineuvosto kokoontuu siellä kolmena kuukautena vuodessa, EU:n parlamentin sihteeristö sijaitsee siellä, samoin kuin EY:n tuomioistuin ja Euroopan investointipankki.
Luxemburgin erityispiirteisiin kuuluu myös kansainvälisyys. Suuriruhtinaskunnan 451 600 asukkaasta yhteensä 174 200 on ulkomaalaisia. Tämä 38 prosentin osuus on korkein koko EU:ssa.

STT 8.7.2005

Luxemburgilaiset vastaavat kolmella kielellä LUXEMBURGIN PERUSTUSLAKIÄÄNESTYKSESTÄ- "Sidd Dir fir den Traité iwwert eng Konstitutioun fir Europa, ennerschriwwen zu Roum, den 29. Oktober 2004?". Näin kuuluu Luxemburgin EU-perustuslakikansanäänestyksen kysymys Luxemburgin omalla kielellä, letzeburgiksi.
- Äänestäjiltä kysytään myös ranskaksi ja saksaksi, kannattavatko he EU:n perustuslakisopimusta, joka allekirjoitettiin Roomassa 29. lokakuuta 2004.
- Kansanäänestyksessä on 218 000 äänioikeutettua. Äänestys on pakollinen.
- Vaalihuoneistot sulkeutuvat kello 14 paikallista aikaa. Tulosten odotetaan valmistuvan alkuillasta.
- EU-maista kaksi, Ranska ja Hollanti, ovat hylänneet EU:n perustuslain kansanäänestyksissään.
- Perustuslaki on ratifioitu Liettuassa, Unkarissa, Sloveniassa, Espanjassa kansanäänestyksellä, Italiassa, Kreikassa, Slovakiassa, Itävallassa, Saksassa, Latviassa, Kyproksessa ja Maltassa.
- Suomessa hallitus antaa eduskunnalle tiedonannon perustuslaista alkusyksystä. Ratifiointimahdollisuuksista keskustellaan EU-maiden kesken ensi vuoden keväällä.
- EU-maista Tanska, Tshekki, Portugali ja Irlanti suunnittelivat kansanäänestyksiä, mutta ne ovat toistaiseksi hyllyttäneet suunnitelmansa.
- Saksan parlamentissa tehty ratifiointi odottaa tuomioistuimen kannanottoa siihen, onko sopimus Saksan perustuslain mukainen.
- Belgiassa ratifiointi jatkuu alueellisissa ja kieliryhmien parlamenteissa.
STT 8.7.2005

Chirac: G8 sopuun ilmastomuutoksesta

Rikkaiden teollisuusmaiden johtajat ovat päässeet G8-kokouksessaan sopuun ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, sanoi Ranskan presidentti Jacques Chirac Skotlannin Gleneaglesissa.
Kahdeksikolta odotetaan myöhemmin päivällä julkilausumaa, jossa luvataan toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maat vakuuttavat ennakkotietojen mukaan kehittävänsä entistä puhtaampia energiamuotoja ja tehostavansa energiankäyttöä.
Saksalaisneuvottelijan mukaan julkilausuma ei kuitenkaan sisällä mitään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Tietojen mukaan julkilausumassa todetaan, että ihmisen toiminta on tärkeä tekijä ilmaston lämpenemisessä ja että kasvihuonekaasujen määrää pitäisi vähentää.
Tänään iltapäivällä päättyvän G8:n pitäisi lisäksi osoittaa tukeaan köyhyyden kanssa kamppaileville Afrikan maille.
Kokousta synkistävät Lontoossa eilen tehdyt terrori-iskut. Sekä Britannian pääministeri Tony Blair että muun muassa liittokansleri Gerhard Schröder sanovat olevansa varmoja siitä, että terroristit valitsivat iskuhetkensä G8-tapaamisen takia.

STT 8.7.2005

Maailmakauppa nousee esiin G8-maiden kokouksessa

Skotlannissa koolla olevat G8-maiden johtajat haluavat saattaa maailmankaupan vapauttamiseen tähtäävän Dohan kierroksen menestyksellisesti päätökseen ensi vuonna sekä vähentää maatalouskaupan tukiaisia.
Uutistoimisto DPA:n saamien tietojen mukaan maat sitoutuvat avaamaan markkinoitaan ja purkamaan kaupan esteitä. Lopullisena päämääränä on kaikkien vientitukien lakkauttaminen. Tavoitteet käyvät ilmi kokousta varten laaditusta pöytäkirjaluonnoksesta.
Luonnoksessa G8-maat - Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Ranska, Italia, Kanada, Japani ja Venäjä - vaativat kaikilta Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenmailta ponnisteluja, jotta Dohan kierroksella saavutetaan todellisia tuloksia ensi vuoden loppuun mennessä.
Hongkongissa joulukuussa pidettävässä ministerikokouksessa olisi voitava sopia keskeisistä tavoitteista, jotta kierros saataisiin päätökseen 2006. Muussa tapauksessa neuvottelut uhkaavat ajautua syvään kriisiin.
G8-maiden johtajat aloittavat tänään mielenosoitusten saatteleman huippukokouksensa Skotlannissa. Maailmankaupan ongelmien ohella esillä on muun muassa ilmastonmuutos.

STT 7.7.2005

EU:n parlamentti kaatoi ohjelmistopatentin

EU:n parlamentti kaatoi kiistellyn ohjelmistopatentin äänin 648-14. Parlamentin ratkaisu kumpusi paljolti epätietoisuudesta, mihin lain rajat olisivat asettuneet.
Lakiesityksellä haettiin yhtenäistä eurooppalaista patentoitavuutta tietokoneohjelmille, joita voidaan hyödyntää käytännön teknisissä ratkaisuissa. Tällainen käytännön sovellutus voi olla esimerkiksi ohjelma, joka säätelee auton jarrujen toimintaa.
Euroopan patenttisopimus ei tällä hetkellä salli tietokoneohjelmien, matemaattisten menetelmien, algoritmien ja liiketoimintamenetelmien suojaamista.
Patenttia koskeva lakiesitys on herättänyt poikkeuksellisen paljon tuntoja sekä alan teollisuudessa että tavallisissa tietokoneen käyttäjissä. Suuret valmistajat olivat ajaneet erittäin kattavaa patenttilakia, kun vastaavasti monet pienet ja keskisuuret yritykset sekä järjestöt ovat epäilleet lain johtavan kalliisiin patenttioikeudenkäynteihin ja ohjelmistojen liialliseen suojaamiseen.

STT 6.7.2005

EU vaatii: Autot halvemmiksi!

EU-komissio esittää, että EU-maat alkaisivat kerätä autoilevilta kansalaisiltaan verotuloja käyttömaksujen kautta eikä autojen hinnassa, kuten monissa maissa tällä hetkellä tehdään.
Autoalan keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Pentti Rantala uskoo vahvasti, että komission esitys toteutuu jossain vaiheessa.
Siihen, että Suomessa ajetaan halvemmilla mersuilla ja bemareilla menee kuitenkin jopa kymmenen vuotta.
- Jollain tavalla porrastettuna tätä lähdetään toteuttamaan, mutta ei lähivuosina.
- Jos autovero poistuisi kerralla ja kokonaan, jota se ei tee missään maassa, autot halpenisivat noin 30 prosenttia, Rantala vihjaa.
Direktiivi on erittäin vaikea saada läpi ja taistelusta halvempien autojen puolesta tulee hankala. Autoverotus kuuluu EU:n jäsenmaiden päätösvaltaan ja lakiuudistukset vaativat kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyden.
Vastaan hankaavat eniten ne maat, joissa autoverotus on korkea.
Korkeasta autoverotuksesta tunnettuja ovat Suomen lisäksi muun muassa Tanska, Irlanti, Kreikka ja Portugali.
- Tässä ei haeta sitä, että verotuloja alennettaisiin, vaan verotuloja siirrettäisiin vuotuisten käyttömaksujen suuntaan. Valtio saisi omansa joka tapauksessa, Rantala selvittää.

Malta ratifioi EU:n perustuslainMaltan parlamentti ratifioi odotetusti keskiviikkona EU:n perustuslain. Malta on kahdestoista jäsenmaa, joka on vahvistanut EU:n perustuslain.
Maltan pääministeri Lawrence Gonzi arvioi tulosta niin, että maltalaisilla oli velvollisuus näyttää, mitä mieltä se on perustuslaista. Gonzin iloisuutta lisäsi se, että kansanedustajat tukivat perustuslakia yksimielisesti.
- Malta pitää perustuslaillista sopimusta välttämättömänä välineenä laajentuneelle Euroopalle, jotta se voisi toimia tehokkaasti kiihtyvän kilpailun maailmassa, hän sanoi kansanedustajille.
Perustuslaki joutui tuuliajoilla, kun ranskalaiset ja hollantilaiset torjuivat sen kansanäänestyksissään.
EU:n huippukokous päätti viime kuussa, että perustuslain ratifioinnissa otetaan tauko ensi vuoden alkupuolelle, jolloin jatkoa käsitellään uudelleen Itävallan puheenjohtajakaudella. Huippukokous arvioi julistuksessaan, että Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tulokset edellyttävät laajan kansalaiskeskustelun käymistä jäsenmaissa.

STT-Reuters-AFP 6.7.2005

Bush myönsi vaikutukset ilmastonmuutokseen
Yhdysvaltain presidentti George W. Bush on myöntänyt, että ihmisten toimilla on vaikutusta ilmastonmuutokseen. Bush kuitenkin toisti edelleen vastustavansa Kioton ilmastosopimusta.
Yhdysvallat on ainoa G8-maa, joka ei ole hyväksynyt Kioton ilmastosopimusta.
Bush on puolustanut voimakkaasti myös Guantanamon vankileirin oloja. Bushin mielestä vankeja kohdellaan hyvin ja toiminta leirissä on läpinäkyvää.
Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso patistaa Euroopan valtioita auttamaan Afrikkaa nykyistä ponnekkaammin.
Barroson mielestä EU:n viime kuussa tekemä päätös kehitysavun nostamisesta on hyvä, muttei läheskään riittävä teko.
Rikkaiden teollisuusmaiden johtajat kokoontuvat huippukokoukseen Skotlannin Gleneaglesiin. Niin sanotun G8-ryhmän tapaamisen kaksi pääteemaa ovat Afrikan auttaminen sekä ilmastosopimus.
Tuhannet sotaa, globalisaatiota ja kapitalismia vastustavat mielenosoittajat yrittävät keskeyttää G8-kokouksen syyttäen rikkaita teollisuusmaita köyhien pettämisestä.

STT 6.7.2005

Italiassa vaaditaan kansanäänestystä liiran palauttamisesta
Pohjoisen liitto -puolue on saanut kerättyä Italiassa noin 100 000 nimeä vetoomukseen, jossa vaaditaan kansanäänestystä liiran palauttamisesta maan valuutaksi.
Kansanäänestyksen toteutuminen vaatisi 500 000 nimeä. Puoluejohtaja Roberto Maronin mukaan Pohjoisen liitto ryhtyi keräämään nimiä pari viikkoa sitten, ja se aikoo saada tarvittavan määrän nimiä kokoon vuoden loppuun mennessä.
- Euro on merkinnyt miljoonille perheille dramaattista köyhtymistä, ja meidän on puututtava kehitykseen, ennen kuin on liian myöhäistä, Maroni lausui.
Pääministeri Silvio Berlusconi on tyrmännyt ajatuksen eurosta irtautumisesta. Myös useimmat politiikan tutkijat pitävät kansanäänestyksen toteutumista epätodennäköisenä, koska Italian perustuslaki ei mahdollista kansanäänestyksen järjestämistä kansainvälisiin sopimuksiin liittyvissä asioissa.

IL 6.7.2005 11:18

Iran nihkeä EU:n ehdotuksille ydinohjelmasta

Iranin atomienergiaorganisaation johtaja pitää epätodennäköisenä, että Iran hyväksyisi ensi kuussa EU:n ehdotuksia maan ydinohjelman tulevaisuudesta.
- Eurooppalaisilla on huonot lähtöasetelmat ratkaista asiaa. En ole optimistinen sen suhteen, että Iran kiinnostuisi ehdotuksista, organisaation johtaja Gholamreza Aghazadeh sanoi uutistoimisto ISNA:lle.
Britannian, Ranskan ja Saksan muodostama EU:n trio on Yhdysvaltain tavoin epäillyt, että Iranin ydinohjelma tähtäisi myös ydinaseen kehittämiseen. Trio on taivutellut Irania kaikkien ydinaktiviteettien pysäyttämiseen, ja neuvottelujen on määrä jatkua elokuussa.
Iran on toistuvasti vakuuttanut ohjelman olevan rauhanomainen, mutta se on suostunut jäädyttämään joitain ydinohjelman osia ennen suunniteltuja neuvotteluja EU-maiden kanssa.

STT 6.7.2005

Solana: Venäjän ratifioitava rajasopimus

Viron kanssaEuroopan unionin ulkopoliittinen edustaja Javier Solana katsoo, että Venäjän tulisi pikimmiten ratifioida rajasopimus Viron kanssa.
Solana viestitti Viron TV 3:n uutisille eilen illalla, että Euroopan unioni ei näe mitään estettä sille, etteikö Venäjä voisi ratifioida sopimusta. Solana kertoi myös edustajansa Cristina Gallachin välityksellä antamassaan lausunnossa, että EU aikoo taivutella diplomaattisin keinoin Venäjää vahvistamaan sopimuksen.
Venäjä on aiemmin ilmoittanut, ettei sopimus enää sido sitä, koska Viro on viitannut sopimuksen ratifioinnin yhteydessä epäsuorasti historiaan. Venäjä ei hyväksy näkemystä, että Viro olisi ollut laittomasti Neuvostoliiton miehittämä.

STT 6.7.2005

G8-kokous alkaa Skotlannissa

Rikkaiden teollisuusmaiden johtajat aloittavat tänään huippukokouksensa Skotlannin Gleneaglesissa. Niin sanotun G8-ryhmän tapaamisen kaksi pääteemaa ovat Afrikan auttaminen sekä ilmastosopimus.
Huippukokouksen turvallisuutta on komennettu valvomaan noin 10 000 poliisia.
Skotlannin pääkaupungissa Edinburghissa on pidätetty maanantaista lähtien kymmeniä mielenosoittajia. G8-kokoukseen liittyvät protestit alkoivat jo lauantaina, jolloin kaupungissa marssi 200 000 ihmistä vaatien köyhyyden poistamista erityisesti Afrikasta.
Yhdysvaltain presidentti George W. Bush on saapunut vierailulle Tanskaan. Hänen on määrä tavata päivällä Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen.
Tanskasta Bush jatkaa matkaansa Skotlannin huippukokoukseen.
Yhdysvallat on valmis myöntämään, että ihmisen toiminta vaikuttaa maapallon ilmaston lämpenemiseen. Bushin neuvonantajan mukaan asia on tarkoitus ottaa esille G8-kokouksessa.
Tähän saakka Bushin hallinto on halunnut tarkempia tutkimuksia ilmastonmuutoksen syistä.
Yhdysvallat on ainoa G8-maa, joka ei ole hyväksynyt Kioton ilmastosopimusta.

STT 6.7.2005

Kysely: EU:n kannatus laskenut Suomessa

EU:n kannatus näyttää laskeneen Suomessa selvästi, kertoo Aamulehden Taloustutkimukselta tilaama mielipidekysely. Maaliskuiseen vastaavaan kyselyyn verrattuna jäsenyyden kannatus on pudonnut yhdeksän prosenttiyksikköä.
Kyselyyn vastanneista suomalaisista 46 prosenttia sanoisi nyt ei unioniin liittymiselle. Jäsenyyden puolesta äänestäisi 43 prosenttia.
Kyselyä varten haastateltiin 985 henkilöä viime kuussa. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

STT 6.7.2005

EU rajoittaa vaarallisten ftalaattien käyttöä leluissa

EU rajoittaa kuuden vaarallisen ftalaati-kemikaalin käyttöä lasten leluissa. Ftalaatti on ainetta, jota käytetään muovien pehmentämiseen. Ftalaattien uskotaan aiheuttavan muun muassa syöpää ja perimänmuutoksia.
Rajoitukset vahvistettiin EU:n parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa tänään. Kyseisistä kemikaaleista kolmen vaarallisimman pitoisuus saa olla enintään 0,1 prosenttia lelun koko massasta.
Kolmelle muulle ftalaatille asetettiin sama pitoisuusraja leluissa, joita lapset voivat panna suuhunsa.
Kielto koskee sekä EU:ssa valmistettuja että EU:hun tuotavia leluja.

STT 5.7.2005

EU:n parlamentti aikoo kaataa ohjelmistopatentin

EU:n parlamentti aikoo yllättäen kaataa kiistellyn ohjelmistopatentin huomisessa äänestyksessä. Ranskan Strasbourgiin täysistuntoon kokoontuneen parlamentin piti alun perin käsitellä vain lakiesitykseen tarjottavia muutoksia.
Tänään parlamentin suurimmat ryhmät, konservatiivit ja sosialistit, päätyivät kuitenkin alustavaan sopuun, että lakiesitys haudataan. Ennakkoon odotetun kaavan mukaan lakialoite olisi seuraavaksi mennyt parlamentin ja unionin jäsenmaiden väliseen sovitteluun.
Ohjelmistopatentti on herättänyt poikkeuksellisen paljon tuntoja sekä alan teollisuudessa että tavallisissa tietokoneen käyttäjissä. Suuret valmistajat ovat ajaneet erittäin kattavaa patenttilakia, kun vastaavasti monet pienet ja keskisuuret yritykset sekä järjestöt ovat epäilleet lain johtavan ohjelmistojen liialliseen suojaamiseen.
Lakiesityksellä on haettu patentoitavuutta tietokoneohjelmille, joita voidaan hyödyntää käytännön teknisissä ratkaisuissa. Tällainen käytännön sovellutus voi olla esimerkiksi ohjelma, joka säätelee auton jarrujen toimintaa.
STT 5.7.2005

Ei EU-jäsenyydellesanoisi 46 prosenttia

EU-jäsenyyttä vastusti kesäkuussa 46 prosenttia suomalaisista ja kannatti 43 prosenttia. Kantaansa ei osannut sanoa 11 prosenttia.
Haastateltavat vastasivat kysymykseen: Jos kansanäänestys Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa järjestettäisiin nyt, äänestäisittekö jäsenyyden puolesta vai sitä vastaan?
Taloustutkimus teki haastattelut Aamulehden toimeksiannosta 6.6.-29.6.2005 henkilökohtaisina haastatteluina kasvotusten vastaajan kanssa. Yhteensä haastateltiin 985 henkilöä. Virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamulehti 05.07. 2005

Isot EU-maat alkavat karkottaa siirtolaisia yhdessä
Suurimmat EU-maat alkavat karkottaa laittomia siirtolaisia alueiltaan yhteisillä lennoilla, Ranskan sisäministeri Nicolas Sarkozy kertoo.
Europe 1 -radiokanavan haastatteleman Sarkozyn mukaan Ranska, Italia, Britannia, Saksa ja Espanja sopivat hankkeesta tänään maiden sisäministeritapaamisessa Ranskan Evianissa. Italia, Espanja ja Ranska aikovat lisäksi järjestää yhteisiä merivalvontaoperaatioita Afrikasta tulevien siirtolaisten pysäyttämiseksi.
Laittoman siirtolaisuuden torjunnasta on tullut useissa EU-maissa yksi keskeisimmistä poliittisista kysymyksistä. Suurimpien EU-maiden keskinäisillä päätöksillä voi olla merkittävä vaikutus siihen, mihin suuntaan koko unioni kehittää jatkossa omaa siirtolaispolitiikkaansa.

STT 5.7.2005

Asem-kokous siirretään Helsinkiin
Syksyllä 2006 pidettävä EU:n ja Aasian Asem-huippukokous siirretään Tampereelta Helsinkiin. Asiasta on päättänyt hallituksen EU-ministerivaliokunta.
Siirtoa perusteltiin käytännön järjestelysyillä. Esimerkiksi hotellihuoneita tarvitaankin enemmän kuin aiemmin oli arvioitu. Asem-kokoukseen odotetaan saapuvan jopa 4 500 henkilöä, kun mukaan lasketaan valtuuskuntien ja toimittajien lisäksi myös esimerkiksi poliisit ja muu tukihenkilökunta. Kun kokous tammikuussa päätettiin sijoittaa Tampereelle, arveltiin osanottajamääräksi noin 2 000.
14.-15. syyskuuta 2006 järjestettävä kokous on suurin koskaan Suomessa pidetty huippukokous. Kokoukseen osallistuu ainakin 39 virallista valtuuskuntaa Euroopasta ja Aasiasta.

STT 4.7.2005

Rehn: Pohjoismaista mallia EU:lle
Kriisistä kärsivän EU:n tulisi kääntyä tarkastelemaan Pohjoismaita ja niiden soveltamia yhteiskuntaratkaisuja, sanoo Olli Rehn Västra Nylandin haastattelussa.
EU:n laajentumiskomissaari Rehn tähdentää, että EU ei ole pelkästään sisäpoliittisessa kriisissä, vaan ongelmat ovat myös yhteiskunnallisia ja taloudellisia.
- En halua idealisoida Pohjoismaita, mutta otan itse usein esille tanskalaisen mallin. Se on korkean taloudellisen kasvun ja hyvän työllisyystilanteen toimiva yhdistelmä, Rehn sanoo.
Rehnin toivoo, että unionin jäsenmaat hyväksyvät tulevaan budjettiin lisärahoitusta tutkimukseen ja innovaatiotoiminnalle. Perustuslain Rehn laittaisi joksikin aikaa jäihin, mutta laajentumisprosessi ei hänen mielestään saa pysähtyä.

STT 3.7.2005

Yle: Tampereelta uusi selvitys Asem-järjestelyistä

Tampereen kaupunki on jättänyt uuden selvityksen mahdollisuuksistaan järjestää EU:n ja Aasian maiden Asem-huippukokous syksyllä 2006, kertoo Ylen radiouutiset. Selvityksessä tarkennetaan aiempia laskelmia, ja siinä on otettu huomioon kokouksen osanottajamäärän kasvu noin 4 000:een.
Tampereen kaupungin mielestä Tampereelta ja lähiseudulta löytyy riittävästi hotellihuoneita kokousvieraille.
Hallituksen EU-ministerivaliokunnan on määrä päättää maanantaina, pidetäänkö Asem-kokous Tampereella vai Helsingissä. Päätöksen uskotaan mitä ilmeisimmin olevan, että kokous siirretään Helsinkiin.
Alkuperäinen päätös sijoittaa ensi vuoden Asem-huippukokous Tampereelle tehtiin varsin puutteellisin perustein. Muistio, jonka perusteella EU-ministerivaliokunta teki ratkaisunsa EU:n ja Aasian maiden huippukokouksen pitopaikasta tammikuussa, on osoittautunut monelta osin paikkansapitämättömäksi.
Muistiossa arvioitiin kokouksen osanottajamääräksi noin 2 000. Myöhemmissä selvittelyissä arvio on noussut jo 4 000 osanottajaan. Laskelmista puuttuivat muun muassa liikemies- ja kansalaisjärjestöfoorumit.

STT 2.7.2005

Suomi haluaa investointituet Pohjois- ja Itä-Suomeen
EU:n korkeimpien eli ykköstukien saaminen Pohjois- ja Itä-Suomeen on pääministeri Matti Vanhasen mukaan osoittautunut lähes mahdottomaksi. Vanhanen keskusteli eilen Ranskan La Baulessa EU:n aluekomissaarin Danuta Hübnerin kanssa ja neuvotteli tämän kanssa tilanteesta. Suomi haluaisi säilyttää mahdollisuuden maksaa Pohjois- ja Itä-Suomessa edelleen suoria investointukia.
Vanhasen mukaan suorien investointitukien käyttömahdollisuus on itse asiassa tärkeämpi kuin varsinainen tukisumma. Pohjois- ja Itä-Suomen saaminen ykköstukien piiriin on osoittautunut vaikeaksi, koska ne eivät täytä ykköstuen päävaatimusta. Niiden bruttokansantuote ei laajentuneessa EU:ssa jää alle 75 prosentin unionin keskiarvosta.
EU:n komissio on lähtenyt siitä, että alueet tulisivat uuden kakkostuen piiriin. Sen säännöt eivät kuitenkaan salli suoria investointitukia.
Vanhasen mukaan Hübner oli pitänyt mahdollisena, että Pohjois- ja Itä-Suomen syrjäisyys ja harva asutus voisivat sallia sen, että investointitukia voidaan maksaa. Pitkien etäisyyksien takia ne eivät Suomessa käytettyinä vääristäisi kilpailua.

STT 1.7.2005

Vanhanen: Suomessa ei tarvita pakkosovintolakia

Pääministeri Matti Vanhasen mukaan Suomessa ei tarvita pakkosovintolakia työtaistelun osapuolille. Vanhanen sanoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että nykyiseen valtakunnansovittelijan johtamaan neuvottelujärjestelmään täytyy luottaa.
Pakkosovintolaki on käytössä muun muassa Norjassa ja Tanskassa. Suomessa ainoastaan työehtosopimusneuvotteluihin osallistuminen on pakollista.
Vanhanen uskoo, että työtaisteluiden ratkaiseminen voi muuttua tulevaisuudessa vaikeammaksi. Hänen mielestään nykyistä järjestelmää on kuitenkin hankala korjata, koska ulkopuolisten on vaikea sopia työkiistoja niiden osapuolten puolesta.

STT 1.7.2005

Barroso: Ei perustuslakia lähivuosina

Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso ei usko Euroopan Unionin saavan perustuslakia lähivuosien aikana Ranskan ja Hollannin kielteisten kansanäänestysten jälkeen.
Barroso ei ryhtynyt spekuloimaan tarkemmin perustuslain kohtaloa brittilehti Guardianissa julkaistussa haastattelussa.
Barroso totesi, että Britannian pääministeri Tony Blair joutuu kovalle koetukselle tarttuessaan EU:n ohjaksiin maan aloittaessa tänään unionin puheenjohtajana.
- Levottomuutta on nyt ilmassa paljon. Poliittista levottomuutta syntyy tällaisessa hankalassa tilanteessa, kun huomataan, että Euroopalla ei ole yhtä paljon kannatusta ja tukea kuin aiemmin, Barroso luonnehti.
Barroso kannusti Blairia tehtäväänsä toteamalla tämän näyttäneen suuria johtajan kykyjä Britanniassa.
- Toivon hänen näyttävän samat kykynsä koko Euroopan kanssa, Barroso lisäsi.

STT 1.7.2005

Saksan parlamentti äänestää Schröderin luottamuksesta

Saksan parlamentti äänestää liittokansleri Gerhard Schröderin luottamuksesta aamupäivällä. Mikäli Schröder saa vaaleissa epäluottamuslauseen, maassa pidetään ennenaikaiset vaalit vuoden etuajassa.
Schröderin odotetaan saavan epäluottamuslauseen, koska hänen oman puolueensa jäsenistä osa suunnittelee jättävänsä äänestämättä.
Kahden vuoden aikana Schröderin hallitus on kärsinyt tappion kaikissa osavaltiovaaleissa. Schröderin suosio on laskenut korkean työttömyyden myötä. Schröder ja hänen sosiaalidemokraattinen puolueensa ovat myös puolustaneet EU:n perustuslaillista sopimusta.
Epäluottamuslause olisi ensimmäinen askel kohti ennenaikaisia vaaleja, jotka pidettäisiin syyskuussa. Vaalien järjestämisestä päättää lopullisesti Saksan liittopresidentti Horst Köhler. Mielipidetutkimukset ennakoivat mahdollisissa vaaleissa voittoa oppositiolle eli kristillisdemokraateille.

STT 1.7.2005

Australiassa osoitettiin mieltä uudistuksia vastaan

Yli 200 000 ihmistä osallistui nyt ympäri Australiaa järjestettyihin joukkomarsseihin, joilla vastustettiin työelämän uudistuksia. Mielenosoittajat vaativat pääministeri John Howardia luopumaan lakimuutoksista, joilla työntekijöiden erottamista on helpotettu.
Australian ammattijärjestöjen keskusliiton (ACTU) puheenjohtajan Sharan Burrowin mukaan uudistuksia koskeva lakiesitys laskee australialaiset työntekijät samanarvoiseen asemaan kehitysmaiden kanssa.
- Howardin hallituksen uudistukset tekevät Australiasta kansainvälisen lieveilmiön teollisuusmaiden joukossa, itse asiassa meistä on tulossa kansainvälinen koekenttä siinä, kuinka pitkälle sääntöjen purkaminen voidaan viedä, hän sanoi Sydneyn kaupungintalon ulkopuolelle kerääntyneelle kansanjoukolle.

STT 1.7.2005

Kiina ja Venäjä järjestävät yhteiset sotaharjoitukset

Venäjä ja Kiina järjestävät tämän vuoden aikana yhteiset sotaharjoitukset. Tästä kertoi Venäjän presidentti Vladimir Putin tavattuaan Kiinan presidentin Hu Jintaon. Kiinan presidentti aloitti torstaina nelipäiväisen Venäjän-vierailun.
Harjoitusten koodinimi on venäläisten viestimien mukaan "Ystävyys 2005" ja ne pidetään elokuussa. Kiina ja Venäjä eivät ole pitäneet yhteisiä sotaharjoituksia pitkiin aikoihin.
Putin ja Hu aikovat vierailun päätteeksi julkistaa myös yhteisen ulkopoliittisen lausuman. Putinin edustajan mukaan lausumassa todetaan, että "kenelläkään ei ole monopolia maailmanpolitiikan kysymyksissä". Lausuman kärki suuntautuu Yhdysvaltoja vastaan, jonka johtopyrkimyksiä maailmanpolitiikassa Kiina ja Venäjä ovat vastustaneet.
Hu aikoo ennakkotietojen mukaan neuvotella Venäjällä myös mm. raakaöljy- ja maakaasutoimituksista helpottamaan Kiinan talouskasvun mukanaan tuomaa energiavajetta.

STT 1.7.2005

Lehtomäki: WTO-kierros etenee yhä kankeasti

Maailman kauppajärjestön WTO:n Dohan kierroksen neuvottelut Genevessä etenevät ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäen (kesk.) mukaan edelleen nihkeästi.
WTO:n jäsenmaiden on ryhdyttävä töihin toden teolla, jotta joulukuun ministerikokouksessa Hongkongissa saadaan aikaan konkreettista edistystä, sanoi Lehtomäki Helsingissä.
- Valitettavasti neuvotteluista on edelleen hyvin vähän kerrottavaa. On vieläkin hämärän peitossa, saadaanko Geneven neuvotteluista heinäkuussa toivottu edistysaskel kierroksen vauhdittamiseksi, Lehtomäki totesi.
WTO:n neuvottelut jatkuvat Lehtomäen mukaan joka tapauksessa Suomen Euroopan unionin puheenjohtajakaudelle ensi vuoden loppupuolelle asti.
WTO-neuvottelujen kankeaa etenemistä kuvaa hyvin Lehtomäen vastaus kysymykseen käydäänkö neuvotteluja vielä Suomen puheenjohtajakaudella:
- Toivottavasti käydään. Jos niitä ei käytäisi, niin se merkitsisi, että kierros on kaatunut.
Hallitus päättää Euroopan unionin ja Aasian maiden ensi vuoden ASEM-huippukokouksen pitopaikasta Lehtomäen mukaan ensi viikolla.

STT 30.6.2005

EU-puheenjohtajuus siirtyy Britannialle

EU:n kiertävä puheenjohtajuus siirtyy huomenna Luxemburgilta Britannialle.
Kuuden seuraavaan kuukauden aikana Britannian pääministeri Tony Blair joutuu erityisesti selvittelemään EU-perustuslain kaatumisen aiheuttamaa hämmennystä. Lisäksi hän yrittää ratkoa kiistaa unionin lähivuosien rahoituksesta.
Blairilla on etukäteen vahva visio siitä, mihin suuntaan hän haluaisi unionia viedä. Puhuessaan viime viikolla EU-parlamentissa hän korosti erityisesti talouden rakenteiden uudistamista. Hän haluaisi myös ajaa alas maataloustukia, jotka tällä hetkellä haukkaavat yli 40 prosenttia unionin budjetista.
Monet muut EU-maat kuitenkin vastustavat tukien menetyksiä ja talouden liiallista vapauttamista.
Britannian jälkeen puheenjohtajuus siirtyy tammikuussa Itävallalle ja sieltä edelleen ensi vuoden heinäkuussa Suomelle.

STT 30.6.2005

Latvian ulkoministeri Suomeen vierailulle

Latvian ulkoministeri Artis Pabriks saapuu tänään vierailulle Suomeen.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja keskustelee Pabriksin kanssa EU-asioista, yhteistyöstä Itämerellä ja valmistautumisesta YK:n syksyn huippukokoukseen. Lisäksi he keskustelevat ajankohtaisista Suomen ja Latvian kahdenvälisistä kysymyksistä, kerrotaan ulkoministeriön tiedotteessa.
Ulkoministeri Pabriks tapaa myös valtiosihteeri Antti Peltomäen sekä elinkeinoelämän edustajia.
Hänen on tarkoitus vierailla päivän aikana myös Mannerheim-museossa.
Ulkoministerien yhteinen tiedotustilaisuus alkaa kello 14.00.

STT 30.6.2005

EU-komissiolta tiukat ehdot Turkin jäsenyydelle

EU-komissio on esitellyt tiukat raamit Turkin jäsenyysneuvottelujen pohjaksi. Samalla se väläytti mahdollisuutta, ettei Turkista tule koskaan unionin jäsenmaata.
Laajentumiskomissaari Olli Rehn sanoi, että neuvottelutulosta ei voi taata, sillä prosessi on avoin.
Hän kuitenkin vakuutti, että jäsenyysneuvottelut aloitetaan suunnitellusti.
Rehn sanoi tiedotustilaisuudessa, että EU on tehnyt sitoumuksia Turkille. Hän lisäsi, että Turkille pitää antaa mahdollisuus osoittaa, pystyykö se täyttämään jäsenyysehdot.
25 komissaaria olivat vielä tänään varsin erimielisiä Turkille asetettavista ehdoista ja väittelivät asiasta tuntikausia. Keskusteluissa nousi Rehnin mukaan esille myös etuoikeutetun kumppanuuden mahdollisuus täyden EU-jäsenyyden vaihtoehtona.
Kaikkien jäsenmaiden on hyväksyttävä neuvottelusuunnitelma ennen neuvottelujen alkua 3. lokakuuta.
Aiempaa tiukemmat äänenpainot heijastelevat erityisesti EU:n kriisiä perustuslain kaaduttua Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä. Monet poliitikot ovat vaalitulosten seurauksena kyseenalaistaneet unionin ripeän laajentumistahdin.

STT 29.6.2005

Suomeen lisää EU-kokouksia puheenjohtajuuskaudella

Suomeen tulee lisää kansainvälisiä kokouksia ensi vuoden EU-puheenjohtajuuskaudella. Hallituksen EU-ministerivaliokunta päätti, että Barcelonan prosessin ulkoministerikokous järjestetään Suomessa. Barcelona-prosessi on EU-maiden, yhdeksän Välimeren maan ja palestiinalaishallinnon muodostama Euro-Välimerikumppanuus.
Lisäksi ministerivaliokunta päätti, että Suomessa järjestetään ulkoministeritason EU-Australia- sekä EU-Uusi-Seelanti-troikkakokoukset. Myös opetusministerit kokoontuvat Suomessa ammatillisen koulutuksen kehittämiseen tähtäävään Kööpenhaminan prosessin seurantakonferenssiin.
Kokousten ajankohdat ja kokouspaikat päätetään myöhemmin.
Ministerivaliokunta ei tälläkään kertaa saanut aikaiseksi ratkaisua siitä, pidetäänkö EU:n ja Aasian maiden Asem-huippukokous alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Tampereella vai siirretäänkö se Helsinkiin. Kokous järjestetään ensi vuoden syyskuussa. Ratkaisua on vetkutettu jo useamman viikon ajan.
Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa 1. heinäkuuta 2006.

STT 29.6.2005

MT: Viljelijät vastustavat jyrkästi EU:n perustuslakia

Valtaosa suomalaisista viljelijöistä tyrmäisi EU:n perustuslain, mikäli asiasta äänestettäisiin nyt. Maaseudun Tulevaisuus -lehden teettämän kyselyn mukaan 64 prosenttia viljelijöistä äänestäisi perustuslakia vastaan. Vain 17 prosenttia äänestäisi lain puolesta.
Lehden mukaan viljelijät nimesivät pääsyiksi lain vastustamiselle puutteellisen tuntemuksen perustuslain sisällöstä. Myös halu osoittaa yleistä vastustusta EU:lle oli syynä kielteiseen kantaan. Eniten vastustusta löytyy lypsykarja- ja kasvinviljelytiloilta. Suopeammin perustuslakiin suhtauduttiin nauta- ja sikatiloilla.
Kysely tehtiin puhelimitse 500 viljelijälle ennen juhannusta.
Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla hiljattain teettämän tutkimuksen mukaan 47 prosenttia kaikista suomalaisista äänestäisi EU:n perustuslakia vastaan.

STT 29.6.2005

EU-maat aikovat vähentää energiankäyttöään

EU-maiden energiaministerit ovat sopineet, että jäsenmaiden tulisi vähentää energiankäyttöään kuusi prosenttia kuuden seuraavan vuoden aikana.
Tavoite ei ole sitova, mutta Suomen hallitus suhtautui silti säästöajatukseen vastahakoisesti. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen mukaan Suomi tekee kuitenkin parhaansa tavoitteen saavuttamiseksi.
Tavoite liittyy energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluita koskevaan direktiiviehdotukseeen.
EU-komission oman energiansäästöohjelman mukaan EU-maiden tulisi tähdätä 20 prosentin energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä.

STT 28.6.2005

EU-komission virkamiehiä liitetty sisäpiiriepäilyihin
Ranskan pörssikaupan valvonnasta vastaava AMF selvittää, ovatko EU-komission virkamiehet syyllistyneet sisäpiiritietojen väärinkäyttöön, kun kanadalainen pakkausyhtiö Alcan osti ranskalaisen Pechineyn kesällä 2003.
Seitsemän komission virkamiestä tiesi ostoaikeista ennen kaupan virallistamista, sillä suurista yritysostoista on ilmoitettava etukäteen komissiolle.
Juuri yritysoston virallistamisen alla Pechineyn osakkeilla tehtiin epätavallisen paljon kauppoja, joilla netottiin noin viisi miljoonaa euroa.
Komissio on antanut virkamiesten nimet tiedoksi AMF:lle. Heidän joukossaan ei ole suomalaisia. Samalla komissio on vakuuttanut, ettei sillä ole omien selvitystensä perusteella syytä epäillä väärinkäytöksiä.
Asia tuli julkisuuteen viime perjantaina, kun ranskalainen Le Figaro -lehti kertoi asiasta. Lehden mukaan AMF on jo saanut selville, että epäilyttäviä osakekauppoja teki kaikkiaan noin 30 henkilöä.
Asia voi aikanaan edetä oikeuteen asti, sillä Pariisin syyttäjävirasto on avaamassa oman tutkimuksen asiassa.

STT.28.6.2005

Iter-fuusiovoimala rakennetaan Ranskaan

Kansainvälinen Iter-fuusiovoimala sijoitetaan Ranskaan, kertovat hankkeesta neuvotelleet maat. Ranska päihitti kilvassa sijoituspaikasta Japanin.
Neuvotteluihin kokeellisen fuusiovoimalan sijoituspaikasta ovat osallistuneet EU, Kiina, Japani, Venäjä, Etelä-Korea ja Yhdysvallat. Osapuolet allekirjoittivat sopimuksen sijoituspaikasta kokouksessaan Moskovassa.

STT 28.6.2005

USA aikoo valmistaa plutonium 238:aa

Yhdysvallat aikoo valmistaa erittäin radioaktiivista plutonium 238:aa ensimmäistä kertaa sitten kylmän sodan, kertoi New York Times -sanomalehti maanantaina.
Lehden haastatteleman projektinjohtajan mukaan suurin osa plutoniumista käytetään salaisiin operaatioihin. Viranomaiset eivät paljastaneet yksityiskohtia, mutta lehden tietojen mukaan plutoniumia on aiemmin käytetty vakoilulaitteiden ja avaruusalusten energialähteenä.
Projekti on herättänyt voimakkaita vastalauseita, koska plutonium 238 aiheuttaa syöpää. Asiantuntijoiden mukaan hitunenkin ainetta hengitettynä aiheuttaa vakavan keuhkosyöpäriskin. Plutonium 238 on satoja kertoja radioaktiivisempaa kuin plutonium 239, jota käytetään ydinaseisiin.
Plutonium-ohjelmassa aiotaan tuottaa ainetta noin 150 kiloa 30 vuoden aikana. Ohjelma maksaa 1,5 miljardia dollaria sekä tuottaa yli 50 000 tynnyriä radioaktiivista jätettä.

STT, Reuters 27. 6.2005

EU:n kriisi lykkää Norjan ja Islannin jäsenyyksiä
EU:n perustuslain jäädytys ja vaikeudet sopia budjetista merkitsevät, että EU:n ulkopuolisten Pohjoismaiden mahdollinen jäsenyys unionissa siirtyy kauemmas tulevaisuuteen.
Norjan ja Islannin pääministerit Kjell Magne Bondevik ja Halldor Asgrimsson totesivat, että kriisin ollessa päällä kansalaisia ei voida pyytää ottamaan kantaa jäsenyyteen, sillä nyt ei ole selvä, millaiseen unioniin he liittyisivät.
EU:n tilanne nousi esille, kun Pohjoismaiden pääministerit tapasivat Tanskan Falsledissa. Keskusteluissa ilmeni, että EU-jäsenillä on varsin erilainen näkemys siitä, miten unionin budjettia pitäisi kehittää.
Ruotsin Göran Persson liputti maataloustukien osittaisen kansallistamisen puolesta ja asettui tukemaan Britannian linjaa maataloustukien karsimisessa.
Tanskan Anders Fogh Rasmussen kannatti myös budjetin uudistuksia, mutta torjui ajatuksen siirtää maataloustuet EU-budjetista kansallisesti rahoitettavaksi.
Pääministeri Matti Vanhanen arveli, että radikaalien uudistusten tekeminen on hankalaa, koska moni maa vastusti muutoksia ehdottomasti toissa viikon huippukokouksessa.

STT 27.6.2005

Ranskan Sarkozy vaatii aikalisää EU:n laajentumiseen

Ranskan sisäministeri Nicolas Sarkozy vaati tänään aikalisän ottamista EU:n laajentumisessa. Sarkozyn mielestä EU tarvitsee ensin aikaa uudistuakseen sisäisesti.
- Laajentamista on lykättävä ainakin niin pitkäksi aikaa, kun sen instituutiot vielä odottavat uudistusta. Euroopalla täytyy olla rajat, Sarkozy sanoi.
Sarkozy tähdensi, ettei lykkääminen koske Romaniaa tai Bulgariaa.
- Se mitä sanon pätee kaikkiin muihin paitsi Romaniaan ja Bulgariaan, joiden kanssa on jo edetty niin pitkälle, ettei prosessia enää voi pysäyttää, hän sanoi.
Sarkozy on hallitsevan UMP-puolueen johtaja ja Ranskan hallituksen kakkosmies. Hän ei ole peitellyt toiveitaan nousta presidentiksi vuoden 2007 vaaleissa.

STT 27.6.2005

Turkki ei hyväksy uusia EU-ehtoja
Turkki ei hyväksy uusia ehtoja EU-jäsenyydelleen ja odottaa EU:n pitävän kiinni jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta, Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan ilmoitti NTV-televisiokanavalla.
- Turkki ei ole valmis neuvottelemaan uudelleen. -- Ei ole oikein asettaa uusia ehtoja hakijamaille, etenkään juuri neuvotteluja aloittamassa olevalle maalle, Tayyip Erdogan sanoi.
Turkin jäsenyysneuvottelujen pitäisi käynnistyä 3. lokakuuta. Neuvottelujen aloittamista varjostaa kuitenkin EU:n perustuslain kohtalo Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä. Ei-äänten voittoon on haettu selitystä myös kansalaisten epäilevästä suhtautumisesta Turkin jäsenyyteen.
EU:n komission puheenjohtaja José Manuel Barroso on toivonut "vakavaa keskustelua" Turkin jäsenyyteen liittyvistä huolista.

STT 26.6.2005

Blair patisti EU:ta uudistumaan

EU:n on uudistettava itseään perusteellisesti vastatakseen nykymaailman haasteisiin, arvioi Britannian pääministeri Tony Blair. Hän puhui aamulla EU:n parlamentissa Brysselissä.
Blair korosti erityisesti pikaisten taloudellisten uudistusten tärkeyttä. Hän toisti jälleen vaatimuksensa myös maataloustukien leikkaamisesta.
Blair huomautti, että on väärin tehdä selvä jako poliittisen unionin ja vapaakauppa-alueen välille. Hänen mukaansa näiden välillä ei voida tehdä joko tai -valintaa.
Blair esitti myös oman näkemyksensä siitä, miksi EU:n perustuslaki kaatui Ranskassa ja Hollannissa:
- Se ei ole poliittisten instituutioiden kriisi vaan poliittisen johdon kriisi.
Blair luonnehti EU:n laajentumista "historialliseksi mahdollisuudeksi". Hänen mukaansa laajentuessaan EU:sta voidaan rakentaa entistä vahvempi.
Britanniasta tulee EU:n puheenjohtajamaa 1. heinäkuuta.

STT 23.6.2005

Maailman sokerintuottajat kiittivät EU:n uudistusta
Maailman kolme suurinta sokerintuottajaa eli Brasilia, Thaimaa ja Australia ovat kiittäneet EU:n radikaalia uudistusta sokerintuotannosta. Karibian maat kuitenkin moittivat, että sokerin hintaa leikkaava uudistus maksaa niille miljoonia dollareita.
EU:n komissio ehdotti eilen, että jalostetun sokerin hintaa pudotetaan 39 prosentilla. Sokerijuurikkaan hintaa pudotettaisiin 42,6 prosenttia. Hinnanleikkaukset tulisivat voimaan kahden vuoden kuluessa vuodesta 2006 alkaen. Viljelijöille leikkauksista korvattaisiin 60 prosenttia ja tuet irrotettaisiin samalla tuotannosta.
- Se on ilman muuta myönteistä. Ensimmäistä kertaa 40 vuoteen eurooppalaiset ryhtyvät uudistamaan sokerintuotantoaan, sanoi Ian White australialaisesta sokeriyrityksestä Queensland Sugar Ltd:stä.

STT 23.6.2005

EU-komissio: sokerin hintaan 39 prosentin leikkaus
EU-komissio esittää jalostetun sokerin hintaan odotetusti 39 % leikkausta. Sokerijuurikkaan hintaa leikattaisiin 42 %. Hinnanleikkaukset tulisivat voimaan kahden vuoden kuluessa vuodesta 2006 alkaen.
EU tarjoutuisi samalla ostamaan neljän vuoden ajan kiintiöitä takaisin niille tuottajilta, jotka haluavat luopua tuotannosta hintojen laskiessa. Maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelin tiedottajan mukaan maksettava korvaus olisi sitä korkeampi, mitä aiemmin kiintiöt myisi.
Unionin sokeritukia on käytännössä pakko leikata, koska Maailman kauppajärjestö WTO totesi huhtikuussa nykyisen järjestelmän maailmankaupan sääntöjen vastaiseksi. Sokerin hinta on tällä hetkellä EU:ssa jopa kolme kertaa maailmanmarkkinahintoja korkeampi.
Kansalaisjärjestöt ovat pitkään kritisoineet unionin järjestelmää, joka sallii ylituotannon viemisen maailmalle erityisen vientituen avulla. OECD:n tuoreen raportin mukaan sokeri on riisin ohella maailman tuetuin maataloustuote.
Suomi vastustaa uudistusta, koska se pelkää sokerintuotannon loppuvan maassa. Suomessa on noin 2 500 sokerinviljelijää.

STT 22.6.2005

Irak hakee tukea kansainvälisestä kokouksesta

Irakin hallituksen odotetaan vetoavan jälleenrakennusavun puolesta, kun kansainvälinen kokous pohtii Irakin tulevaisuutta tänään Brysselissä.
Yhdysvallat ja EU puolestaan kehottavat Irakin johtajia takaamaan sunnivähemmistön täyden osallistumisen maan tulevaisuuden rakentamiseen, virkamieslähteet arvioivat.
Yhdysvaltain ja EU:n isännöimään kokoukseen osallistuu myös YK:n pääsihteeri Kofi Annan.
Yhdysvallat ei suunnittele aloittavansa Irakin-joukkojensa vähentämistä ennen Irakin vaaleja, Yhdysvaltain armeijan Irakin-kakkospäällikkö John Vines kertoo. Hänen mukaansa merkittävä joukkojen vähentäminen voisi kuitenkin alkaa alkuvuodesta 2006.
Irakista voisi ensi vaiheessa poistua noin viisi prikaatia eli parikymmentätuhatta sotilasta. Vines kuitenkin tähdensi tiistaina pitämässään lehdistötilaisuudessa, että joukkojen vetäytyminen on kokonaan kiinni Irakin olosuhteista. Suunnitelma perustuu siihen, että kapinalliset saadaan kuriin, kun maan poliittiset ryhmät sopivat erimielisyytensä.

STT 22.6.2005

EU:n perustuslaista selonteko eduskunnalle syksyllä

Suomi lykkää EU:n perustuslain ratifiointia. Hallituksen EU-ministerivaliokunta on päättänyt odotetusti, että perustuslakisopimuksesta annetaan eduskunnalle selonteko syksyllä.
Alun perin sopimuksesta oli tarkoitus antaa hallituksen esitys eduskunnan syyskauden alussa. Ratifioinnin lykkäämistä pidetään perusteltuna, sillä perustuslakisopimuksen kohtaloa tarkastellaan vasta ensi vuoden alkupuolella.
Selonteko mahdollistaa keskustelun eduskunnassa ja sen valiokunnissa.
EU:n huippukokous totesi viime viikolla ratifiointiprosessin siirtyvän ensi vuoteen. Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tulokset edellyttävät huippukokouksen julistuksen mukaan laajan kansalaiskeskustelun käymistä jäsenmaissa.

STT 22.6.2005

EU antaa tänään kiistanalaisen sokeriesityksen

EU:n komissio antaa tänään Brysselissä kiistanalaisen esityksensä unionin uudeksi sokeriuudistukseksi, joka leikkaa sokerijuurikkaan hintaa.
Monet maat, Suomi mukaan lukien, ovat vastustaneet kiivaasti sokerin hintaan puuttumista, sillä sokerijuurikkaan viljelyn pelätään sen myötä loppuvan kokonaan monissa maissa. Suomalaisviljelijät kokoontuvat iltapäivällä Helsinkiin osoittamaan mieltään sokeriuudistusta vastaan.
Komissio esitti viime kesänä, että sokerin hintaa alennettaisiin kolmanneksella. Tänään julkaistun Financial Times -lehden mukaan maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel ehdottaa kuitenkin korkeampaa eli 39 prosentin hinnanalennusta. Sen lisäksi komission odotetaan lehden mukaan tarjoavan korvausohjelmaa niille sokerintuottajille, joiden pitää hinnanalennuksen takia lopettaa viljely. Fischerin mukaan uudistuksesta tulee vaikea, mutta se on välttämätön.

STT 22.6.2005

Teollisuusmaiden maataloutta tuettiin miljardeilla

Teollisuusmaat tukivat maataloutta viime vuonna 305,1 miljardilla eurolla. Tukeen käytettiin noin 1,2 prosenttia niiden bruttokansantuotteesta. Euron kurssin nousun vuoksi maatalouden euromääräinen tuki laski 4,1 miljardia euroa vuotta aiemmasta.
Euroopan unionin maatalouden kokonaistuki nousi teollisuusmaiden järjestö OECD:n mukaan 117,2 miljardista eurosta 121,6 miljardiin euroon.
OECD on huolissaan siitä, että pääosa maatalouden saamasta tuesta annetaan edelleen markkinoita vääristävänä tuotantotukena. Monet tuotesektorit odottavat yhä politiikan uudistamista korkean suojan ja tuen varassa.
Eniten maataloutta tukevat tuottajatuella mitattuna Islanti, Norja, Sveitsi, Etelä-Korea ja Japani. Islanti maksoi tuottajatukea 69 prosenttia maataloustuotannon arvosta. Myös Suomen maatalous on yksi teollisuusmaiden tuetuimmista, sillä EU-tuen lisäksi Suomi maksaa huomattavaa kansallista maataloustukea.
Maatalouden kokonaistuki Suomessa oli MTT:n mukaan edelleen "karkeasti 60 prosenttia" tuotannon arvosta eli kolmanneksen korkeampi kuin teollisuusmaissa keskimäärin.

STT 21.6.2005

EU sopi maaseudun kehittämistukien jakoperusteista
EU:n maatalousministerit sopivat myöhään illalla yllättäen jakoperusteet maaseudun tuleville kehittämistuille siitä huolimatta, että unionin kauden 2007-2013 rahoitus kaatui viikonloppuna huippukokouksessa.
Ministerit hyväksyivät Luxemburgissa maaseudun kehittämistä koskevan asetuksen, joka linjaa kohteita, joihin kehittämisrahoja ohjataan ja kuinka paljon.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja arvioi, että saatu ratkaisu on Suomen kannalta hyvä.
Hänen mukaansa nyt sovittu painotus antaa jatkossakin mahdollisuuden satsata Suomelle tärkeisiin luonnonhaittakorvauksiin sekä ympäristötukiin.
Korkeaoja myönsi, että saadun tuloksen hyödyt paljastuvat lopullisesti vasta, kun jäsenmaiden johtajat aikanaan pääsevät sopuun unionin tulevasta rahoituksesta. Vasta sen jälkeen EU:n komissio voi esittää, kuinka paljon kullekin maalle annetaan.

STT 21.6.2005

Bush: Tarvitsemme vahvaa Eurooppaa
Presidentti George W. Bush painotti Washingtonissa pidetyssä Yhdysvaltain ja EU:n huippukokouksessa vahvan Euroopan tärkeyttä. Bush sanoi Valkoisessa talossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että hänen viestinsä johtajille on, että Euroopan halutaan olevan vahva.
Oman tiensä kulkijaksi syytetty Bush esiintyi nyt uskonvalajana. EU:n valtuuskunta saapui Washingtoniin suoraan riitaisasta huippukokouksestaan, jonka lopputulosta kuvattiin lievimmilläänkin poliittiseksi kriisiksi.
EU:n komission puheenjohtaja José Manuel Barroso totesi uskovansa, että maailma on parempi paikka, kun Yhdysvallat ja EU työskentelevät yhdessä. Hän viittasi viitaten viime kuukausien menestyksekkäisiin yhteishankkeisiin mm. Ukrainassa ja Libanonissa.
Hänen lisäkseen EU:ta edustivat kokouksessa puheenjohtajamaa Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker ja unionin ulkopoliittinen edustaja Javier Solana.

STT 21.6.2005

Luxemburg pitää kiinni EU:n kansanäänestyksestä
Luxemburg päätti maanantaina järjestää kansanäänestyksen EU:n uudesta perustuslaista aiemman suunnitelman mukaan 10. heinäkuuta, vaikka EU-johtajat sopivat viikonvaihteessa jatkavansa lain ratifioinnille asetettua määräaikaa.
Perustuslaki koki kovan vastaiskun kolmisen viikkoa sitten, kun sekä ranskalaiset että hollantilaiset torjuivat sen omissa kansanäänestyksissään. Vastarinta on kasvamassa myös Luxemburgissa, paljastaa tuore mielipidemittaus.
Kesäkuun alkupäivinä julkaistun mittauksen mukaan vastustajien määrä on noussut toukokuun 41 prosentista 45:een. Samalla kannattajien määrä on supistunut 59 prosentista 55:een.

STT-Reuters 20.6.2005

Ranska varoittaa EU:n hajoamisesta

Ranskan Eurooppa-ministeri Catherine Colonna varoittaa EU-maita hajottamasta unionia sen jälkeen kun huippukokous päättyi laihoin tuloksin.
Colonna kehottaa jäsenmaita etsimään konsensusta mieluummin kuin hajottamaan koko 25-jäsenisen unionin.
Colonnan mielestä unionimaiden on ajateltava Euroopan tulevaisuutta yhdessä ja käytävä avointa debattia konsensuksen eikä hajaantumisen hengessä.
Lauantaina EU-huippukokouksen päätyttyä myös Britannian pääministeri Tony Blair vaati "perusteellista keskustelua Euroopan tulevaisuudesta ja suunnasta".
Britannian pääministerin Tony Blairin Eurooppa-politiikka nauttii kannatusta Britanniassa. Miltei kolme neljästä britistä tukee pääministeri Blairin tekemää päätöstä hylätä EU:n budjettia koskeva kompromissiesitys.
News of the World -viikkolehdessä sunnuntaina julkaistun mielipidemittauksen mukaan 71 prosenttia briteistä katsoo, että Blair teki oikean päätöksen kieltäytyessään Britannian maksualennuksen leikkauksista. Vain kahdeksan prosenttia katsoi, että Blairin päätös oli väärä.

STT 19.6.2005

Halonen: Uusi Eurooppa syntyy hitaasti

Presidentti Tarja Halosen mielestä EU:n epäonnistuneen huippukokouksen jälkeen kannattaa katsoa kaikkea sitä, mitä Euroopan unioni on tehnyt.
Siitä pitäisi selvittää, mikä on ollut ihmisten mielestä tärkeintä. Näitä hyviä asioita pitäisi sitten vahvistaa.
Halosella on siten yllättävän toiveikas kuva tilanteesta. Hän arvioi EU:n tilannetta lyhyesti Karjalaisten kesäjuhlien yhteydessä Lahdessa.
Juhlapuheessaankin hän sanoi ohi valmiiksi kirjoitetun tekstin, että uusi Eurooppa syntyy hitaasti, mutta se syntyy.

STT 19.6.2005

Ala-Nissilä kiitteli Suomen linjaa

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä kehottaa Suomea olemaan jatkossakin aktiivinen Euroopan unionin rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi. Ala-Nissilän mielestä tavoitteena pitää olla nykyisistä maksuhelpotuksista luopuminen.
Ala-Nissilä kiitteli Loimaalla Suomen EU:n huippukokouksessa vetämää linjaa. Hän sanoi, että se oli rakentava, johdonmukainen ja eduskunnankin näkemykset huomioonottava.
- Oli oikein loppuvaiheessa todeta, että viimeinen ehdotus ei ollut tyydyttävä sen mennessä väärään suuntaan.
Suomi oli mukana torjumassa ehdotusta unionin tulevista rahoitusjärjestelyistä. Ehdotus olisi nostanut tuntuvasti Suomen maksuja EU:lle samalla, kun joidenkin muiden vanhojen jäsenmaiden maksuja olisi alennettu.

STT 19.6.2005

HS: Lähes puolet suomalaisista tyrmäisi EU:n perustuslain

Suomalaisista 47 prosenttia äänestäisi EU:n perustuslakia vastaan, jos asiasta järjestettäisiin nyt kansanäänestys.
Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämän kyselyn mukaan varsinkin nuoret suhtautuvat kielteisesti yhteiseen perustuslakiin. Alle 25-vuotiaista 53 prosenttia äänestäisi perustuslakia vastaan.
Perustuslain puolesta äänensä antaisi kolmannes suomalaisista, 19 prosenttia taas ei osannut arvioida äänestyskäyttäytymistään.
Vasemmistoliiton kannattajista jopa 87 prosenttia sanoisi ei perustuslaille. Keskustan ja SDP:n äänestäjistä noin puolet vastustaa lakia.
Myönteisimmin perustuslakiin suhtautuvat kokoomuslaiset, joista 47 prosenttia äänestäisi lain puolesta.
Kyselyyn vastasi tuhat suomalaista, ja se tehtiin ennen riitaisaa EU-huippukokousta. Tutkimuksen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

STT 19.6.2005

HS-Gallup: Lähes puolet suomalaisista sanoisi ei EU:n perustuslaille

Nuoret, alle 25-vuotiaat suomalaiset suhtautuvat kaikista kielteisimmin EU:n yhteiseen perustuslakiin.
Jos asiasta järjestettäisiin Suomessa nyt kansanäänestys, 53 prosenttia
alle 25-vuotiaista äänestäisi perustuslakia vastaan.
Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämän kyselyn mukaan Suomi liittyisi kansanäänestyksessään Ranskan ja Hollannin seuraan: lähes puolet, 47 prosenttia, suomalaisista äänestäisi perustuslakia vastaan.
Perustuslain puolesta äänensä antaisi kolmannes suomalaisista.
19 prosenttia ei osannut arvioida äänestyskäyttäytymistään.
Nuorten ohella lakia kohtaan kielteisimpiä ovat 50-64-vuotiaat suomalaiset, joista vähän yli puolet äänestäisi perustuslakia vastaan. Sitä vanhemmille kysymys EU:n yhteisestä perustuslaista on vaikea.
Heidän joukossaan on selvästi muita enemmän epätietoisia - lähes kolmannes ei osannut sanoa, miten äänestäisi.
Puolueittain EU:n perustuslain kannatuksessa on selkeitä eroja.
Asiaan kielteisimmin suhtautuvia löytyy eniten vasemmistoliiton kannattajista, joista jopa 87 prosenttia sanoisi ei perustuslaille.
Noin puolet keskustan ja Sdp:n äänestäjistä vastustaa lakia.
Kokoomuksen äänestäjien joukosta sen sijaan löytyy eniten perustuslain kannattajia. Heistä 47 prosenttia äänestäisi lain puolesta.
Ammattiryhmittäin mitattuna eniten perustuslakiin kielteisesti suhtautuvia on maanviljelijöiden, työntekijöiden ja opiskelijoiden keskuudessa.
Suomi ei kuulu maihin, joissa perustuslain hyväksymisestä järjestetään kansanäänestys. Asian ratkaisee eduskunta, mutta sekin aiottua myöhemmin. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ilmoitti EU-huippukokouksessa, että hallitus antaa eduskunnalle asiasta vain selonteon alkusyksystä.
Eduskunnan hyväksyntää perustuslaille pyydetään vasta sitten, kun selviää, mikä lain kohtalo ylipäätään on Ranskan ja Hollannin kielteisten kansanäänestysten jälkeen.

HS-GALLUP

Pääministeri: Tshekki harkitsee kansanäänestystä perustuslaista

Tshekin pääministeri Jiri Paroubek sanoi lauantaina, että maa saattaa järjestää kansanäänestyksen EU:n perustuslaista, vaikka laki päätettiinkin laittaa jäihin Brysselin huippukokouksessa.
Paroubekin mukaan kansanäänestystä ei kuitenkaan järjestettäisi ennen ensi kesäkuuta.
Paroubek kertoi Prahassa, että äänestys voitaisiin pitää parlamenttivaalien yhteydessä kesäkuussa 2006, mutta "käytännöllisin ratkaisu" olisi hänen mukaansa järjestää vaali 18-20 kuukauden päästä.
Viisi EU-maata, niiden joukossa Suomi, kaatoi Brysselissä perjantaina puheenjohtajamaa Luxemburgin esittämän EU:n rahoitusratkaisun.

STT-AFP 19.6.2005

EU-huippukokous: Britannia osoitti myöntymisen merkkejä

EU-johtajien huippukokous on aloittanut neuvottelut unionin rahoituskehyksestä. Brysselin huippukokouksen alkaessa Britannia antoi entistä selvempiä merkkejä siitä, että se on valmis neuvottelemaan maksupalautuksensa rakenteesta ja koosta.
Pääministeri Tony Blairin lehdistöedustaja totesi Britannian edelleen katsovan, että nykyoloissa Britannian alennus on täysin oikeutettu ja perusteltu.
- Olemme kuitenkin valmiita keskustelemaan sen rakenteesta, jos saamme takeet siitä, että EU:n budjetin uudistusprosessi on pantu aluilleen.
Hän ei halunnut tarkemmin määritellä, mikä riittäisi Britannialle takuuksi. Britannia on vaatinut, että EU:n budjetti pantaisiin täysin uusiksi ja että painopiste siirrettäisiin maataloustukiaisista EU:n kilpailukykyä edistäviin tarkoituksiin.
EU:n jäsenmaat päättivät eeilen pidentää vaikeuksissa olevan perustuslain vahvistamisaikataulua. Alun perin lain piti tulla voimaan marraskuussa 2006. Lain ratifiointi laitetaan ainakin vuodeksi tauolle.

STT 17.6.2005

EU:n perustuslaki ainakin vuoden tauolle

Tanska perui kansanäänestyksensä, Ruotsi keskeytti ratifioinninEU:n jäsenmaat päättivät myöhään torstai-iltana pidentää vaikeuksissa olevan perustuslain vahvistamisaikataulua. Alun perin lain piti tulla voimaan marraskuussa 2006.
Käytännössä päätös tarkoittaa, että perustuslain ratifiointi laitetaan ainakin vuodeksi tauolle.
Suomen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi, että asiaan on tarkoitus palata huippukokouksessa ensi vuoden kesäkuussa.
Tanska ilmoitti välittömästi peruvansa syyskuuksi suunnitellun kansanäänestyksensä asiasta.
Ruotsi ilmoitti puolestaan keskeyttävänsä lain ratifioinnin parlamentissaan. Myös Tsekki aikoo lykätä vahvistamista.
Puheenjohtajamaa Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker kuitenkin
vakuutteli, ettei tarkoitus ole lopullisesti hylätä ratifiointia.
- Ratifioinnin on jatkuttava. Parempaa sopimusta ei tule. Nyt tarvitaan keskustelua kaikissa jäsenmaissa, myös niissä, jotka ovat jo ratifioineet sopimuksen, Juncker sanoi.
Hänen mukaansa sopimusta ei neuvotella uudelleen eikä sitä myöskään pilkota.
Toistaiseksi ei kuitenkaan ole varmuutta, että perustuslain hyväksymistä jatkettaisiin ensi vuonna täysin samanlaisessa muodossa.
Junckerin kotimaassa Luxemburgissa piti olla kansanäänestys 10. heinäkuuta. Junckerin mukaan kysymys sen lykkäämisestä on ratkaistava maan parlamentissa.
Perustuslain voimaantulo vaatisi kaikkien jäsenmaiden vahvistuksen. 11 maata on ratifioinut lain, Ranska ja Hollanti ovat jo torjuneet lain kansanäänestyksissään. Hollanti ilmoitti torstaina, ettei se aio edetä asian hyväksymisessä mitenkään ennen marraskuuta 2006.
EU-maiden huippukokous jatkuu perjantaina, jolloin pitäisi päättää unionin rahoituksesta vuosille 2007-2013. Neuvotteluista odotetaan erittäin vaikeita, sillä sopu vaatii kaikkien maiden yksimielisyyden.

STT 17.6.2005

Vanhanen: Myös Suomi lykännee EU:n perustuslain vahvistamista

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan myös Suomen hallitus on lykkäämässä esitystä EU:n perustuslain vahvistamisesta.
- Asiasta annettaneen ensi keskiviikkona ilmeisesti vain hallituksen selonteko, joka pohjustaa perusteellista keskustelua perustuslaista, Vanhanen sanoi Brysselissä myöhään torstai-iltana.
EU-maiden johtajien huippukokouksen perustuslakikeskustelun johtopäätös oli Vanhasen mielestä selvä: lain voimaantulolle alun perin kaavailtu aika ei riitä. Sen oli määrä tulla voimaan 1.11.2006.
- Kukaan EU-johtajista ei kyseenalaistanut perustuslain tarvetta. Samalla tuli kuitenkin selväksi, ettei uusia ei-päätöksiä enää tarvita, Vanhanen sanoi viitaten Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksiin.
- Yleinen mielipide oli, että nyt tarvitaan aikaa ja keskustelua jäsenmaissa siitä, miten perustuslakia voidaan viedä jatkossa eteenpäin, luonnehti puolestaan presidentti Tarja Halonen.
Halosen mukaan kokouksessa pohdittiin pitkään vastauksia siihen, miten tähän päädyttiin. Valtaosa puhui ihmisten reagoineen arkipäivän todellisuuteen, työllisyyteen ja taloudelliseen vakauteen.

STT 17.6.2005

Perustuslain voimaantuloa lykättiin
EU:n huippukokouksessa Brysselissä jäsenvaltioiden päämiehet päättivät, että perustuslain ehdotettua voimaanastumispäivää lykätään syksystä 2006 vuoteen 2007. Samalla jäsenmaille annettiin aikaa kansanäänestysten järjestämistä ja kansalaisten suostuttelemista varten. Perustuslakia käsitellään seuraavan kerran Itävallan puheenjohtajakaudella ensi vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Puheenjohtajamaan Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Junckerin ja komission puheenjohtajan José Manuel Barroson mukaan perustuslakia ei tulla neuvottelemaan uudelleen, kuten Ranskassa on toivottu. "Tälle perustuslaille ei ole vaihtoehtoa. Yksikään jäsenmaista ei ole esittänyt, ettäse pitäisi neuvotella uudestaan", Barroso sanoi.Perustuslain käsittelyä ovat lykkäämässä ainakin Britannia, Tanska, Irlanti ja Portugali ja Suomi. Ruotsin pääministeri Göran Persson ilmoitti perjantaina, että Ruotsi ei ratifioi perustuslakia mikäli Ranska ja Alankomaat eivät järjestä uutta kansanäänestystä asiasta.Neuvottelut yhteisestä budjetista vuosille 2007-2013Perjantaina neuvotellaan budjettista vuosille 2007-2013. Torstai-iltana unionin jäsenmaiden päämiehet olivat pessimistisiä, että Luxemburgin ehdotus tultaisiin hyväksymään. Vaikeimpana kysymyksenä pidetään Britannian jäsenmaksualennusta. Britannia on suostunut neuvottelemaan jäsenmaksualennuksesta vain, jos samalla avataan neuvottelut maataloustukien määrästä. Jäsenmaat ovat jo sopineet, että
maataloustukien määrä jäädytetään vuoteen 2013 asti.Luxemburgin ehdotuksen mukaan unionin budjetin suuruus olisi 1,06 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantulosta. Summa on huomattavasti pienempi kuin komission ehdotus.Komission mukaan EU ei voi toimia kunnolla, ellei budjetti ole suurempi. Kaikkiaan Luxemburgin ehdottama 1,06 prosenttia olisi seitsemälle vuodelleyhteensä 870 miljardia euroa

Helsinki EU-toimisto
Rue Belliard 15-17
1040 Bruxelles

WWF julkaisi raportin Euroopan tuhlailevasta luonnonvarojen käytöstä

WWF julkaisi 14.6.2005 raportin, jonka mukaan Euroopan 25 jäsenmaata käyttävät uomattavasti enemmän luonnonvaroja kuin niiden oma kapasiteetti mahdollistaisi. Seitsemän prosenttia maapallon väestöstä käyttää 17 % prosenttia kaikista luonnonvaroista. WWF:n mukaan EU:n pitäisi erottaa toisistaan taloudellinen kasvu ja luonnonvarojen kulutus, jotta se voisi tulla kilpailukykyiseksi sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. WWF uskoo, että pääasiallinen keino on muuttaa energiankäyttöä fossiilisista polttoaineistauusiutuviin.

Helsinki EU-toimisto
Rue Belliard 15-17
1040 Bruxelles

Suomen EU-maksut voivat nelinkertaistua

Suomi haluaa edelleen muutoksia EU:n rahoituskehykseen. Virkamieslähteiden mukaan Suomen nettomaksut EU:lle voivat nelinkertaistua vuosina 2007-2013. Tämä merkitsisi noin 450 miljoonan euron nettovuosimaksua.
- Teemme vielä perusteltuja muutosehdotuksia, jotka liittyvät aluepolitiikkaan, maaseudun kehittämisrahoihin sekä Suomen nettomaksuosuuteen, pääministeri Matti Vanhanen sanoi saapuessaan huippukokoukseen.
- Luxemburgin ehdotuksessa netto-osuus lähestyy asettamaamme sietorajaa. Katsotaan, saadaanko siihen vielä parannusta, hän jatkoi.
Viime vuonna Suomen nettomaksu oli 104 miljoonaa euroa.
Vanhanen uskoo EU:n huippukokouksen pääsevän sopuun unionin tulevasta rahoituksesta, mikäli Ranska ja Britannia kykenevät nielemään Luxemburgin kompromissiesityksen.

STT 16.6.2005

Ruotsi pysäyttää EU-perustuslain ratifioinnin

Ruotsi pysäyttää toistaiseksi EU:n perustuslain ratifioinnin. Pääministeri Göran Persson ilmoitti asiasta EU:n huippukokouksessa torstai-iltana.
- Se pannaan toistaiseksi sivuun ja me odotamme kunnes tiedämme, onko meillä sopimusta vai ei, Persson sanoi.
Hän ennakoi, että useimmat muutkin EU-maat pysäyttävät ratifionnin.
Persson ilmoitti myös, että Ruotsi ei ole tyytyväinen Luxemburgin ehdotukseen EU:n rahoituskehyksistä, eikä usko siitä syntyvän sopua. Hän sanoi Ruotsin olevan valmis jättämään siihen vetonsa.

STT 16.6.2005

Bondevik: EU:n tultava lähemmäs kansalaisia

Norjan pääministeri Kjell Magne Bondevik pitää EU:n suurimpana ongelmana sitä, ettei se ole kansalaisilleen aidosti merkityksellinen. Bondevikin mielestä unionin tulisi keskittyä nykyistä enemmän esimerkiksi työllisyyden hoitoon.
- EU:n täytyy pyrkiä olemaan kansalaisille yleisesti ottaen merkityksellinen, mikä vaatii, että esimerkiksi työllisyyden, sosiaali- ja ympäristökysymysten painoarvoa on lisättävä. Ehkä tulisi myös miettiä, miten paikallisten demokratioiden toimivuutta voitaisiin parantaa, Bondevik sanoi torstaina Brysselissä.
- On aivan selvää, että EU on nyt valtavan vaikeassa vaiheessa, Bondevik sanoi todeten, että unionin tulisi nyt ottaa aikalisä perustuslain ratifiointiprosessissa Ranskan ja Hollannin torjuttua lain kansanäänestyksissä.
Bondevik kertoi kannoistaan Brysselissä, missä on käynnissä EU:n huippukokous. Bondevik osallistui kaupungissa järjestettyyn eurooppalaisen kansanpuolueen EPP:n kokoukseen.

STT-NTB 16.6.2005

EU aloittaa neuvottelut perustuslain kohtalosta

Saksan liittokansleri Gerhard Schröder tyrmää epäilyt siitä, että EU:n perustuslakia oltaisiin kuoppaamassa Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten jälkeen.
Schröder uskoo vakaasti, että kommentit, joita kuulee Euroopan parlamentissa tai muualla, perustuslain kuolemasta ovat täysin vääriä.
EU:n huippukokous käsittelee päivän aikana Brysselissä kahta mittavaa haastettaan, perustuslain kohtaloa ja rahoituskiistaa.
Tärkeänä pidetyssä kokouksessa on tarkoitus päättää perustuslain kohtalosta ja unionin rahoituksesta vuosille 2007-2013.
Keskustelut perustuslaista aloitetaan alkuillasta, rahoituksesta on tarkoitus keskustella huomenna.
EU:n perustuslain ratifiointi pitäisi pysäyttää myös Suomessa siihen asti kun tiedetään, mitä ollaan hyväksymässä, katsoo kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen.
- Nyt olisi fiksumpaa viheltää peli poikki ja käydä perustuslakikeskustelu vaikka selonteon muodossa, sanoo Katainen.
Hallituksen on määrä ottaa ensi viikolla huippukokouksen jälkeen kantaa ratifioinnin jatkamiseen.

STT 16.6.2005

Tanska saattaa peruuttaa kansanäänestyksen EU-perustuslaista
Tanska aikoo todennäköisesti ilmoittaa peruuttavansa kansanäänestyksen EU-perustuslaista. Tästä kertoivat maan hallituslähteet. Ilmoitus annettaneen jo tänään unionin huippukokouksessa.
- Pääministeri oli hyvin epäileväinen sen suhteen, että kokouksessa päästäisiin sopuun perustuslain ratifiointiprosessin jatkamisesta, mitä Tanska pitää ehtona kansanäänestyksen järjestämiselle, lähteet sanoivat uutistoimisto Reutersille.
Pääministeri Anders Fogh Rasmussen totesi maan parlamentille ennen lähtöään huippukokoukseen, että EU-johtajien on päästävä sopimukseen ratifioinnin jatkamisesta ja perustuslakisopimus on pidettävä entisellään, jotta kansanäänestys voitaisiin pitää.
Äänestyspäiväksi on määrätty 27. syyskuuta.

STT 16.6.2005

EU aloittaa neuvottelut perustuslain kohtalosta
EU-johtajat kokoontuvat tänään Brysseliin huippukokoukseen.
Tärkeänä pidetyssä kokouksessa on tarkoitus päättää perustuslain kohtalosta ja unionin rahoituksesta vuosille 2007-2013.
Keskustelut perustuslaista aloitetaan alkuillasta, rahoituksesta on tarkoitus keskustella huomenna.
Jäsenmaiden odotetaan yleisesti ehdottavan taukoa perustuslain ratifioinnille. Jäsenmaat voisivat tauon aikana itse päättää, haluavatko ne jatkaa lain kansallista vahvistamista.
Toistaiseksi ei tiedetä, miten pitkä ratifiointitauko olisi, ja mitä sen jälkeen tehtäisiin. Perustuslaki ei tule voimaan ilman kaikkien maiden hyväksyntää.
Luxemburg julkisti eilen viimeisimmän esityksensä lähivuosien rahoitukseksi. Suomen kannalta esitys oli aluetukien osalta positiivinen, sillä Itä-Suomen erityisasema tunnustettiin siinä selvästi.
Esityksen mukaan Itä-Suomen tuet laskisivat asteittain vuoteen 2013 asti, mutta selvästi pelättyä loivemmin.
Suomen kannalta kielteisempää on maaseudun kehittämisvarojen selkeä leikkaus.

STT 16.6.2005

Tuomioja toivoo kohtuutta nettomaksuun

Suomi toivoo edelleen, että EU:n rahoituskehyksestä väännetään ratkaisu torstaina alkavassa unionin huippukokouksessa.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) totesi, että loppumetreillä Suomen kannalta tärkein kysymys on EU:lle menevän nettomaksun koko. Joissakin esityksissä Suomen vuotuinen nettomaksu olisi noussut jopa 0,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mitä Suomi ei ole valmis hyväksymään.
- Me tähtäämme noin 0,2-0,3 prosentin haarukkaan mahtuvaan ratkaisuun, Tuomioja sanoi keskiviikkona selostettuaan neuvottelutilannetta eduskunnan suurelle valiokunnalle.
Euroissa laskien 0,5 prosenttia BKT:sta olisi vajaat 750 miljoonaa euroa. Suomen hyväksymä haarukka liikkuu 300-450 miljoonan tienoilla. Lisäksi Suomella on muutosvaatimuksia maaseudun kehittämisrahojen ja Itä-Suomen aluetuen tason osalta. Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker puhui sovun mahdollisuudesta varsin synkeään sävyyn EU:n parlamentin talousvaliokunnassa. Tuomioja ei ollut silti valmis heittämään kirvestä kaivoon.
- Sekin voi olla tapa, jolla puretaan ennakko-odotuksia ja vähennetään paineita, Tuomioja pohdiskeli Junckerin tarkoitusperiä. Tuomiojan mukaan rahoituskehyksen loppusumman taso tuskin enää muuttuu olennaisesti siitä 1,06 prosentista unionin bruttokansantuloa, jota Luxemburg on esittänyt. Tähän tasoon alkavat suostua myös suuret nettomaksajat, jotka olivat vaatineet menojen kuromista yhteen prosenttiin. Huippukokouksen loppurutistus saattaa tosin katketa aikapulaan, sillä Junckerin pitäisi viimeistään lauantaina lähteä EU:n ja Kanadan huippukokoukseen Kanadaan

STT Etelä-Suomen sanomat 16.06.2005

Barroso vetosi EU:n rahoitussovun puolesta

EU:n komission puheenjohtaja José Manuel Barroso on vedonnut unionimaiden johtajiin, jotta nämä löytäisivät huomenna alkavassa huippukokouksessaan kompromissin EU:n tulevasta rahoituksesta.
- Emme saisi jäädä tulevaisuuden panttivangiksi. Kipeiden leikkaustenkin tekeminen on parempi vaihtoehto kuin se, ettei sopimusta saada aikaan, Barroso arvioi.
Vetoomuksessaan hän tulee selvästi kohti EU:n puheenjohtajamaan Luxemburgin rahoitusehdotusta, joka on melkoisen karsittu versio komission omasta esityksestä.
Barroson mielestä Luxemburgin ehdotuskin antaisi pohjan merkittävälle piristysruiskeelle unionin kehittämiseksi kaudella 2007-2013.
Barroso toisti myös näkemyksensä, jonka mukaan EU:n perustuslain ratifiointikierros pitäisi keskeyttää toistaiseksi.

STT 15.6.2005

Suomi etsii EU:n kemikaalivirastolle tilapäisiä tiloja
EU:n tulevalle kemikaalivirastolle on jo haettu tilapäisiä toimitiloja Helsingistä, jotta uusi virasto voisi aloittaa toimintansa joustavasti. Valtioneuvoston kanslian selvityksessä on löytynyt useita mahdollisia toimitilavaihtoehtoja. Tilojen lopullinen valinta tehdään syksyllä. Nyt etsittävä toimitila tosin jäänee alkuvaiheen tilapäisratkaisuksi. Pysyvän kiinteistön kemikaalivirasto valitsee itse myöhemmin. Valtiosihteeri Risto Volanen ei halunnut tiistaisessa tiedotustilaisuudessa Helsingissä ryhtyä yksilöimään, mistä päin Helsinkiä sopivia toimistotiloja on löydetty, koska niiden kilpailutus ja vertailu on yhä kesken.
Suomen hallitus varautuu rahoittamaan tiloja noin vuoden ajan eli siihen asti, kunnes virasto saa oman budjettivaltuutensa kuntoon. Tarkoitus on, että viraston perustamisen mahdollistava EU:n kemikaaliasetus tulisi voimaan vuoden 2007 keväällä. Viraston ensimmäisten työntekijöiden on määrä aloittaa työt hivenen aiemmin eli loppuvuodesta 2006 tai alkuvuodesta 2007.
Virastoon on tulossa yli 300 työntekijää. Koska kyse on EU-virasto, töihin halutaan asiantuntijoita monipuolisesti eri jäsenmaista. Suomalaisilla ei siis ole etuoikeutta työpaikkoihin.

Etelä-Suomen Sanomat 15.06.2005

Persson vill frysa ratificering av EU-fördraget

Riksdagen i Sverige kommer sannolikt inte att fatta beslut om EU:s konstitution i höst. Statsminister Göran Persson räknar med att frysa ratificeringen efter veckans EU-toppmöte.
- Det viktigaste för mig är att vi inte ger oss in i en ratifikation och godkänner något som redan är utslaget, sade Persson efter sitt möte med riksdagens EU-nämnd i går. På EU-toppmötet kommer Persson att föreslå en paus i processen på åtminstone ett år. FNB-TT-DPA

HBL.15.6.2005

Juncker ei usko rahoitussopuun huippukokouksessa EU:n puheenjohtajamaan Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker pitää hyvin epätodennäköisenä, että rahoituskiista saadaan ratkaistua torstaina alkavassa huippukokouksessa. Junckerin odotetaan kuitenkin antavan päivän aikana uuden kompromissiesityksen vuosien 2007-2013 budjetista.
- Olen melko varma, ettemme saa rahoitusraameja läpi tässä huippukokouksessa, Juncker kommentoi aamupäivällä Brysselissä.
Junckerin mukaan kaikki muut EU:n jäsenmaat ajavat muutoksia Britannian maksualennukseen. Hän kuitenkin arvioi, että EU:n pitäisi leikata myös maatalousmenojaan, kuten Britannia on vaatinut. Ranska puolestaan vastustaa jyrkästi puuttumista kertaalleen sovittuihin maataloustukiin.
Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso toivoi aiemmin taukoa Euroopan unionin perustuslain ratifiointiin. Barroso toivoo, että pidempi pohdinta-aika estäisi perustuslain torjumisen muissa EU:n jäsenmaissa.
- Paras ratkaisu saattaa olla harkitsevuus. Ehdottaisin ainakin taukoa, aikaa miettiä, Barroso sanoi Ranskan television haastattelussa.

STT 15.6.2005

EU-perustuslain kannatus romahti Virossa EU:n perustuslain kannatus on romahtanut Virossa Ranskan ja Hollannin hylättyä perustuslain kansanäänestyksissään.
Faktum-tutkimuslaitoksen kesäkuussa tekemän kyselyn mukaan vain 27 prosenttia virolaisista kannattaa perustuslakia, kun vielä toukokuussa kannattajia oli 53 prosenttia. Faktum haastatteli Hollannin ja Ranskan kansanäänestysten jälkeen hieman yli 400:aa virolaista.
Perustuslain vastustajien määrä on yli kolminkertaistunut kansanäänestysten jälkeen. Vajaat 40 prosenttia vastanneista pitää perustuslakia yhdentekevänä tai ei osaa sanoa mielipidettään.
Sosiologi Juhani Kivirähk arvioi tutkimustuloksen kertovan ennen kaikkea siitä, ettei virolaisilla ole selkeää käsitystä EU:n perustuslaista.
Virossa EU-laista ei järjestetä kansanäänestystä vaan se ratifioidaan parlamentissa. Kesäkuun alussa parlamentti päätti siirtää perustuslain käsittelyn syksyyn. Virallisesti Virossa on kiistetty, että lykkäys johtuisi Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksistä.
Virossa kuukausittaisia mielipidemittauksia tehdään alle tuhannen ihmisen otoksilla.

STT 15.6.2005

Itävallan presidentti allekirjoitti EU:n perustuslain

Itävallan presidentti Heinz Fischer allekirjoitti tiistaina asiakirjan, jolla EU:n perustuslaki ratifioitiin muodollisesti Itävallassa. Parlamentin molemmat kamarit olivat hyväksyneet lain lähes yksimielisesti toukokuussa ennen Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksiä.
Fischerin mukaan kansanäänestysten torjuvat tulokset pakottavat miettimään monia asioita uudestaan eurooppalaisessa politiikassa, muun muassa sosiaalipolitiikan alueella. Ne eivät silti ole hänestä syy olla allekirjoittamatta lakia, koska parlamentti oli sen hyväksynyt.

STT-AFP 14.6.2005

Lipponen: EU:n perustuslakia ei saa hylätä
EU:n perustuslain ratifiointiprosessia voidaan pidentää, mutta perustuslain sisältöön ei pidä puuttua, katsoo eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Lipponen kirjoittaa Turun Sanomissa, etteivät Ranskan ja Hollannin kansanäänestykset oikeuta romuttamaan koko sopimusta.
- Ei-äänet on annettu yleisestä turvattomuuden tunteesta ja protestina omaa hallitusta vastaan. Lasta, sopimusta, ei pidä heittää menemään sellaisen pesuveden mukana, Lipponen neuvoo.
Lipposen mielestä muiden maiden on jatkettava ratifiointejaan entiseen tapaan. Ennen kuin se työ on saatu loppuun, ei ole syytä lähteä minkäänlaisiin neuvotteluihin sopimuksesta. Hätäiset ratkaisut saattaisivat vain johtaa tasapainon muuttumiseen pienille jäsenmaille epäedullisella tavalla.
Perustuslain kohtaloa käsitellään EU-maiden huippukokouksessa, joka alkaa torstai-iltana Brysselissä.
Lipponen kehottaa pääministeri Matti Vanhasta siellä tukemaan Luxemburgin pääministeriä Jean-Claude Junckeria, jos hän ehdottaa ratifiointiprosessin jatkamista kunnes Ranska ja muut pulmamaat saavat asiansa kuntoon.

STT 15.6.2005

Oxfam: Rikkaat maat epäreiluja kauppaneuvotteluissa

Maailmankaupan vapauttamisneuvottelut voivat päätyä edistämään rikkaiden maiden maataloustuotteiden kauppaa köyhien maiden sijaan, varoittaa kansainvälinen avustusjärjestö Oxfam International.
Oxfamin mukaan maailmankauppajärjestön WTO:n jäsenmaiden neuvottelut hyödyttävät vain vähän köyhiä maita.
Oxfam vaatii, että Yhdysvaltojen ja EU:n täytyy osoittaa olevansa tosissaan esimerkiksi asettamalla päivämäärän maataloustuotteiden vientitukien lopettamiselle.
Järjestö vaatii myös WTO:n tuomitsemien puuvilla- ja sokeritukien lopettamista.
EU on jo päättänyt lopettaa suoran tukensa maataloustuotteiden viennille. Lopettamisen ajankohta on kuitenkin vielä päättämättä.
- Eurooppa ja Yhdysvallat väittävät vähentäneensä tukiaan vuosien aikana, mutta todellisuudessa vähennystä ei ole juurikaan tapahtunut. Tuet on vain nimetty uudelleen, Oxfamista sanotaan.
WTO:n jäsenmaat aloittivat maailman kaupan vapauttamisneuvottelut, ns. Dohan kierroksen vuonna 2001. Jäsenmaiden on määrä saada kierros päätökseen ensi vuoden loppuun mennessä.

STT 15.6.2005

Barroso haluaa tauon EU:n perustuslain ratifiointiin

Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso toivoo taukoa Euroopan unionin perustuslain ratifiointiin. Barroso toivoo, että pidempi pohdinta-aika estäisi perustuslain torjumisen muissa EU:n jäsenmaissa.
- Paras ratkaisu saattaa olla harkitsevuus. Ehdottaisin ainakin taukoa, aikaa miettiä, Barroso sanoi Ranskan television haastattelussa.
Britannian pääministeri Tony Blair puolestaan totesi eilen pitävänsä "selvempänä kuin milloinkaan" sitä, että EU:n perustuslaillisen sopimuksen ratifiointi pitäisi keskeyttää harkitsemisajan saamiseksi.

STT 15.6.2005

EU arvioi rooliaan Acehin rauhanprosessissa

Euroopan unioni aikoo lähettää valtuuskunnan Indonesian Acehin maakuntaan selvittämään, millä tavoin unioni voisi valvoa mahdollista rauhansopimusta. Levottomuudet Acehin vapautusliikkeen ja Indonesian hallituksen välillä ovat jatkuneet 30 vuotta.
Vapaa Aceh -liikkeen ja Indonesian hallituksen edustajat jatkavat rauhanneuvotteluja presidentti Martti Ahtisaaren johdolla Suomessa heinäkuussa. Osapuolet ovat sopineet, että EU valvoisi neuvotteluissa mahdollisesti solmittavaa rauhansopimusta.
EU:n valtuuskunnan johdossa on EU:n ulkopoliittisen edustajan Javier Solanan neuvonantaja Pieter Feith. Hänen mukaansa valtuuskunta aloittaa viikon kestävän matkansa Acehissa kesäkuun 24. päivä.
Diplomaatit ovat tutkailleet esityksiä, joiden mukaan EU voisi lähettää Acehiin noin 200 siviilipukuista ja aseetonta sotilasta. EU:n virkamieslähteet kertovat, että joukkojen suuruus riippuu nyt valtuuskunnan johtopäätöksistä. >

STT 15.6.2005

Blair: EU perustuslain ratifiointi keskeytettävä

Britannian pääministeri Tony Blair sanoi pitävänsä "selvempänä kuin milloinkaan" sitä, että EU:n perustuslaillisen sopimuksen ratifiointi pitäisi keskeyttää harkitsemisajan saamiseksi.
EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa Luxemburg näki aiemmin päivällä edistystä Britannian EU-jäsenmaksujen alennuskysymyksessä, joka on jumittanut neuvottelut EU:n rahoituskehyksistä vuosille 2007-2013.
Luxemburgin ulkoministeri Jean Asselborn sanoi, että hänen mielestään englantilaiset ovat tajunneet, että heidän täytyy liikkua kannoissaan.
Ulkoministeri Asselborn puhui lehdistölle muutama tunti sen jälkeen kun Britannian pääministeri Tony Blair oli käynyt luottamuksellisia neuvotteluja luxemburgilaisen virkaveljensä Jean-Claude Junckerin kanssa.
Britannia ei ole aiemmin hyväksynyt EU:n puheenjohtajamaan Luxemburgin ehdotuksia budjettikiistan ratkaisemiseksi. Luxemburg on ehdottanut, että Britannian erityinen maksualennus jäädytettäisiin.
Britannian maksualennuksen lakkauttamista kokonaan on vaatinut viime päivinä erityisesti Ranska, mutta briteille maksualennus on suuri periaatekysymys.

STT 14.6.2005

Haatainen sai ehdotuksen opintosetelien käyttöönotosta

Opiskelijalla tulisi olla vain rajallinen oikeus ilmaiseen eli valtion kustantamaan opiskeluun. Näin toteaa asiaa pohtinut kolmen miehen ryhmä.
Opiskelija saisi opintosetelin avulla oikeuden maksuttomaan, korkeintaan seitsemän vuotta kestävään perustutkintoon. Sen jälkeen opiskelijan pitäisi itse maksaa opinnoistaan.
Yliopistojen asemaa ja toimintaedellytysten kehittämistä laajasti pohtinut ryhmä luovutti esityksensä opetusministeri Tuula Haataiselle eduskunnassa tänään.
Esityksen laativat korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg, Helsingin kauppakorkeakoulun emeritusprofessori
Aatto Prihti ja Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivio. Miehet tekivät liki 80-sivuisen esityksen omasta aloitteestaan.
Esityksen mukaan opintosetelijärjestelmä mahdollistaisi maksujen perimisen EU:n ja Etan ulkopuolisilta opiskelijoilta.

STT 14.6.2005

EU:n budjettikiista jäi ratkaisematta

Euroopan Unionin ulkoministerikokous on päättynyt tuloksettomana. Kiista unionin rahoituksesta jää torstaisen EU:n huippukokouksen käsiteltäväksi.
Britannian ulkoministeri Jack Straw peräänkuulutti kokouksessa perusteellista keskustelua budjetin rakenteesta ja toisti vaatimuksensa maataloustukien maksamisen uudelleen tarkastelusta. Maataloustukien taso on periaatteessa lyöty lukkoon vuoteen 2013 asti.
Suomi ja monet muut EU-maat vastustivat maatalouskysymyksen tuomista jo valmiiksihankaliin neuvotteluihin. Maataloustuista eniten hyötyvä Ranska vastusti tukipaketinavaamista erityisen kiivaasti.
Maataloustukien osuus on yli 40 prosenttia unionin menoista.Asiaa käsitellään seuraavan kerran torstain ja perjantain huippukokouksessa, jossa pitäisi ehtiä ratkoa myös EU:n perustuslain kohtaloa.

STT 13.6.2005

Paine maatalouden tukipaketin avaamiseen kasvaa EU:ssa

Paine maataloustukien ennenaikaiseen leikkaamiseen on selvästi kasvanut EU:n rahoitusneuvottelujen yhteydessä.
Maataloustukien taso on periaatteessa lyöty lukkoon vuoteen 2013 asti. Nyt Britannia vaatii kuitenkin tukipaketin avaamista, jotta vuosien 2007-2013 kokonaisbudjetista päästäisiin sopuun. Maataloustukien osuus on yli 40 prosenttia unionin menoista.
Jäsenmaiden ulkoministerit kokoontuivat sunnuntai-iltana Luxemburgiin ratkomaan visaiseksi osoittautunutta budjettikiistaa. Asiasta yritetään päättää ensi torstain ja perjantain huippukokouksessa. Sovun mahdollisuutta on etukäteen pidetty varsin pienenä.
Kysymys maataloustuista liittyy kiinteästi Britannian erityiseen maksupalautukseen. Britannia on saanut palautusta EU-jäsenmaksuistaan hyvityksenä siitä, että se hyötyy muita maita vähemmän maataloustuista.
Enemmistö EU-maista haluaa lakkauttaa Britannian edun, mutta maa ei aio suostua myönnytyksiin ilman maataloustukien leikkausta.
"Maksupalautus ei ole neuvottelujen todellinen kysymys, se on ainoastaan paljon suuremman ongelman oire", Britannian ulkoministeri Jack Straw sanoi saapuessaan kokouspaikalle.
Straw'n mukaan todellinen ongelma on EU:n budjetin rakenne ja maataloustukien suuri osuus.
Britannia on palautuksesta huolimatta yksi EU:n suurimmista rahoittajista ja maksaa jäsenmaksuja moninkertaisesti esimerkiksi Ranskaan verrattuna.
Ranska on puolestaan maataloustukien suurin hyötyjä ja vastustaa ajatusta tukipaketin avaamisesta kiivaasti. Myös Suomi suhtautuu ajatukseen torjuvasti.
Budjetin hyväksymiseen tarvitaan kaikkien jäsenmaiden tuki. Saksan ulkoministeri Joschka Fischer korosti sunnuntaina, että kaikkien maiden on annettava jonkin verran periksi, jotta sopu olisi mahdollinen.

STT 12.6.2005

Suomi ei halua avata EU:n maataloustukia

Suomi ei halua neuvotella maataloustukien leikkauksesta EU:n rahoituksesta käytävissä neuvotteluissa.
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) mukaan useat muutkin maat vastustavat maatalouden tuomista jo valmiiksi hankaliin neuvotteluihin.
Paine maataloustukien ennenaikaiseen leikkaamiseen on selvästi kasvanut neuvottelujen yhteydessä.
Maataloustukien taso on periaatteessa lyöty lukkoon vuoteen 2013 asti. Britannia vaatii kuitenkin tukipaketin avaamista, jotta vuosien 2007-2013 kokonaisbudjetista päästäisiin sopuun. Maataloustukien osuus on yli 40 prosenttia unionin menoista.
Jäsenmaiden ulkoministerit kokoontuivat sunnuntai-iltana Luxemburgiin ratkomaan budjettikiistaa, mutta sopu jäi edelleen löytymättä.
"Suoraan sanoen turha kokous", Tuomioja kommentoi.
Asiasta yritetään päättää ensi torstain ja perjantain huippukokouksessa, mutta etukäteen sovun mahdollisuuksia pidetään pieninä. Ahtaan asialistan kokouksessa pitäisi ehtiä ratkoa myös EU:n vaikeuksissa olevan perustuslain kohtaloa.

STT 12.6.2005

Kiina: Tekstiilisopimus EU:n kanssa malli kiistojen ratkaisuun
Kiinan ja EU:n uusi tekstiilien tuontisopimus on kaikille hyvä ratkaisu ja malli kauppakiistojen ratkaisuun, Kiinan virallinen uutistoimisto Xinhua kertoo.
EU:n kauppakomissaari Peter Mandelson ja Kiinan kauppaministeri Bo Xilai ovat sopineet, että Kiinan tekstiilintuonnin kasvua Eurooppaan rajoitetaan vuoden 2008 loppuun saakka. Sopimuksella estettiin EU:n uhkaamaa kiinalaistuotteiden tuontirajoitus Eurooppaan.
Yhdysvallat on ollut huolissaan Kiinan tekstiilituonnista ja asettanut seitsemälle kiinalaiselle tekstiilituotteelle väliaikaisia tuontirajoituksia.
Kiina sitoutui WTO:n jäsenyysneuvotteluissa siihen, että tuonnin kasvu rajataan vuoden 2008 loppuun asti 7,5 prosenttiin. Sen tekstiili- ja vaatekauppa vapautuu rajoituksista vasta vuonna 2008. Muiden WTO:n jäsenmaiden tekstiili- ja vaatevientiä rajoittavat kiintiöt poistettiin kokonaan vuoden alusta alkaen.
STT 11.6 2005

EU: Kiinan tekstiilituonnille suitset

Euroopan unioni ryhtyy toimiin Kiinasta tulevan tekstiilituonnin rajoittamiseksi, ellei toimista nopeasti kasvaneen tuonnin rajoittamiseksi pystytä sopimaan. Tästä varoitti EU:n kauppakomissaari Peter Mandelson Shanghaissa tänään. Mandelson neuvottelee tekstiilituonnista Kiinan kauppaministerin Bo Xilain kanssa.
EU:n tutkimus Kinasta tapahtuvan tekstilituonnin kasvusta on lähes valmis. Ellei tuonnin hillitsemisestä sovita lauantaihin mennessä, voi unioni päättää tuontirajoitusten käyttöönotosta nopeastikin. Myös Yhdysvallat valmistelee Kiinan tekstiilituonnin rajoittamista. Tekstiilien tuonti Kiinasta on kasvanut nopeasti sen jälkeen kun kansainvälistä tekstiilikauppaa säädellyt kiintiöjärjestelmä purettiin viime vuoden lopussa.
Kiina sitoutui WTO:n jäsenyysneuvotteluissa siihen, että tuonnin kasvu rajataan vuoden 2008 loppuun asti 7,5 prosenttiin. Sen tekstiili- ja vaatekauppa vapautuu kaikista rajoituksista siksi vasta vuonna 2008. Kaikkien muiden WTO:n jäsenmaiden tekstiili- ja vaatevientiä rajoittavat kiintiöt poistettiin kokonaan vuoden alusta alkaen.

STT 10.6 2005

MTK vaatii tukileikkausten korvaamista kansallisesti

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK vaatii maaseututukien kansallisen osan lisäämistä Suomessa, jos EU:n tuleva rahoitussopimus leikkaa tukia pelätyssä määrin. Tukien arvioidaan vähenevän enimmillään jopa sata miljoonaa euroa vuodessa.
MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä arvioi, että sopu unionin rahoituksesta vuosiksi 2007-13 syntyy ensi viikolla EU-maiden johtajien huippukokouksessa Brysselissä. Hän pitää poliittisena realismina sitä, että tukia päätetään vähentää, mutta toivoo leikkauksen jäävän ennakoitua pienemmäksi.
Härmälä puhui aiheesta aamulla Brysselissä pitämässään tiedotustilaisuudessa.

STT 10.6 2005

Kuntien talous heikentynyt
Tilastokeskuksen mukaan kuntatalouden heikkeneminen jatkui viime vuonna. Talouden heikkeneminen koski taajaan asuttuja kuntia ja maaseutumaisia kuntia. Kaupunkimaisten kuntien vuosikate kasvoi pari prosenttia.
Yhteensä 126 kunnan ja 26 kuntayhtymän vuosikate jäi viime vuonna miinukselle. Tappiokuntia vuotta aiemmin oli 64 ja tappiollisia kuntayhtymiä 21.
Kuntien yhteenlaskettu vuosikate pieneni 11,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Se laski 1 244 miljoonasta eurosta 1 098 miljoonaan euroon.
Kuntien velka kasvoi viime vuonna lähes miljardin vuotta aiemmasta, koska vuosikate jäi selvästi poistoja pienemmäksi.
Kuntien yhteenlaskettu velka nousi vuoden lopussa runsaasta 5 miljardista eurosta yli 6 miljardiin euroon. Näin ollen asukasta kohti laskettuna kuntien velka nousi keskimäärin 1 173 euroon.
STT 10.6.2005

Chirac toivoo Britannialta solidaarisuutta budjettikiistassa
Luxemburg. Ranskan presidentin Jacques Chiracin mielestä Britannian on aika osoittaa solidaarisuuttaan auttaakseen Euroopan unionia sopuun budjettikiistassa.
Chirac vetosi Britannian pääministeriin Tony Blairiin tavattuaan Luxemburgin pääministerin Jean Claude Junckerin. Luxemburg on tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaa.
Britannia saa vuosittain poikkeusjärjestelynä 4,6 miljardin euron alennuksen EU-maksuistaan. Pääministeri Blair tyrmäsi jälleen torstaina alennuksen leikkaukset sanoen, että Britannia on maksanut kuluneiden kymmenen vuoden aikana EU:lle 2,5 kertaa niin paljon kuin Ranska.
Juncker yrittää saada budjettikiistasta kompromissin valmiiksi ennen puheenjohtajuuskautensa päättymistä kesäkuun lopussa.

STT-Reuters-AFP 9.6.2005

Joka kolmas keskisuomalainen maatila lopettaa

Viljelijöiden tulevaisuudennäkymät ovat parin viime vuoden
aikana edelleen hieman synkentyneet. Keski-Suomen TE-keskuksen selvityksen mukaan nykyisistä maatiloista 70 prosenttia arvioi jatkavansa vuoteen 2012 asti. Näin lähes joka kolmas tila lopettaa tuotannon lähivuosina.
Selvitys liittyy valtakunnalliseen viljelijäkyselyyn, mutta Keski-Suomessa se toteutettiin yleistä tutkimusta laajempana ja yksityiskohtaisempana.
Projektitutkija Tarja Meriläisen mukaan Keski-Suomen nykyisestä 3 600 maatilasta on ensi vuosikymmenen alkupuolella jäljellä enää noin 2 500. Lopettajia on eniten kasvinviljelijöissä. Yllättävää oli, että myös maitotilat vähenevät.
Alueellisesti luopujia on eniten Saarijärvellä ja Ääneseudulla.
Vankimmat jatkoaikomukset ovat Jämsän ja Joutsan seuduilla.

STT 9.6.2005

Lipponen varoitti romuttamasta EU:n perustuslakia

SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen varoittelee romuttamasta EU:n perustuslakia. Lipponen sanoi SDP:n puoluekokouksessa tänään Jyväskylässä, että se ei olisi ainakaan pienten jäsenmaiden etujen mukaista.
Kaksitoista vuotta SDP:tä johtanut Lipponen puhui nyt puheenjohtajana puolueväelleen viimeistä kertaa. Lipposen seuraaja valitaan perjantaina.
Lipponen kiitti jäähyväispuheessaan erityisesti ammattiyhdistysliikettä siitä tuesta, jonka hän pääministerinä ollessaan sai maan talouden vakauttamisessa.
Eduskunnan puhemieheksi viime vaalien jälkeen siirtynyt Lipponen arvioi, että hallitusyhteistyö keskustan ja RKP:n kanssa on toiminut hyvin. Hän kehui pääministeri Matti Vanhasta asiantuntevaksi ja harkitsevaksi.
Omalta puolueväeltään Lipponen toivoi, että ympärille katsotaan avoimin mielin, kun Suomen turvallisuuspolitiikkaa linjataan.
Puheensa lopuksi Lipponen liikuttui kyyneliin. Hän sanoi saaneensa puolueeltaan melkein kaiken.
Oikeusministeri Johannes Koskinen vetäytyi SDP:n puheenjohtajakisasta. Tästä kertoi aamulla Uutispäivä Demari. Puheenjohtajaehdokkaita on nyt neljä.

STT 9.6.2005

Vain joka kolmas kannattaa EU-jäsenyyttä Sveitsissä

Vain 30 prosenttia sveitsiläisistä kannattaa liittymistä Euroopan unioniin, paljastaa tuore mielipidemittaus.Demoscope-mittauslaitoksen Facts-lehdelle tekemän mittauksen mukaan 51 prosenttia kyselyyn vastanneista vastustaa jäsenyyttä ja 13 prosenttia ei ollut vielä muodostanut asiasta mielipidettä. Mittaukseen haastateltiin 1 100 ihmistä.
Viime sunnuntaina sveitsiläiset hyväksyivät kansanäänestyksessä maan liittymisen EU:n passittomaan Schengenin alueeseen, jolloin liikkuminen maasta toiseen helpottuu. Myös rajavalvonta alueen sisäisillä rajoilla vähenee, kun taas poliisiyhteistyötä maiden kesken lisätään.
Sveitsin jäsenyys tulee voimaan arvioiden mukaan vuonna 2007.

STT 9.6.2005

Puola: EU:n perustuslain ratifiointia jatkettava

Puolan pääministeri Marek Belka asettui keskiviikkona tukemaan Ranskan ja Saksan vaatimuksia jatkaa EU:n perustuslain ratifiointiprosessia, vaikka ranskalaiset ja hollantilaiset torjuivatkin sopimuksen kansanäänestyksissä.
Belkan mukaan EU-johtajien pitäisi huippukokouksessaan 16. ja 17. kesäkuuta sopia, että ratifioinnin tulisi jatkua. Jäsenmaille pitäisi kuitenkin antaa enemmän pelivaraa sopimuksen hyväksymisen aikataulun kanssa.
- Ratifioinnin pitäisi jatkua niin, että jokainen jäsenmaa valitsisi oman aikataulun ja tavan jolla sen tekee, Belka sanoi.
Nykyaikataulun mukaan jäsenmaiden on ratifioitava sopimus ensi vuoden syyskuuhun mennessä.

STT 8.6.2005

Eduskunta ei halunnut julistaa perustuslakia kuolleeksi
EU:n perustuslain ratifioinnin tuumaustauolle löytyi tukea eduskunnassa, kun se pohti perustuslain tulevaisuutta pääministerin ilmoituksen pohjalta. Hallituksen halu odottaa huippukokouksen ratkaisuja sai useimmilta puolueilta kannatuksen.
Vihreiden Heidi Hautala esitti, että perustuslaki saatettaisiin voimaan riisuttuna, ilman kiistanalaista kolmatta osaa, jossa on yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, millä aloilla EU saa toimia. Ratifioinnissa paras malli olisi kansanäänestys, joka järjestettäisiin kaikissa EU-maissa samana päivänä.Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ei Hautalan ehdotuksesta innostunut; kolmannen osan karsiminen veisi perustuslaista olennaisen osan sen sisältöä.
Myös vasemmistoliiton Outi Ojala Hautalan tavoin piti kansanäänestyksen järjestämistä Suomessa välttämättömänä. Kokoomuksen Jari Vilén katsoi kansanäänestyksen osoittavan, että niiden käyttö perustuslain kaltaisissa asioissa voi olla hyvin haasteellista ja yllättävää.
- Kyse ei ole siitä, ettei kansan ääntä pitäisi kuulla, vaan siitä, miten se saadaan kuulumaan vastauksena äänestyksessä esitettyyn kysymykseen.
Kristillisdemokraattien Toimi Kankaanniemi piti perustuslain ratifiointia Suomessa tarpeettomana, koska se ei nykymuodossaan voi tulla voimaan. Hänen mielestään nyt on syytä panna EU:n laajeneminen aina Turkkia myöten naftaliiniin.
Perussuomalaisten Timo Soini näki Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä EU:n lopun alkua. Hänestä perustuslakihanke voidaan jo julistaa kuolleeksi.
- Perussuomalaiset katsovat tulevaisuuteen, jossa jo siintää murentunut EU, jonka ensimmäisinä jättävät Iso-Britannia ja muut Pohjois-Euroopan maat, joiden joukossa Suomi, Soini visioi.
RKP:n Astrid Thors varoitti EU:n vastustajia vielä pörhistelemästä. EU:n historiassa on ennenkin otettu tilapäistä takapakkia. Thorsin mielestä uusi neuvottelukierros on mahdollinen.
- Kriisi tuo mahdollisuuden eurooppalaiseen tanssiin, jonka askeleina on usein kolme eteen ja kaksi taakse.
SDP:n Miapetra Kumpula sovelsi perinteistä polkupyörävertausta. Hänen mielestään kansanäänestysten tulokset eivät kertoneet eurooppalaisen yhteistyön vastustamisesta, vaan ihmisten huolista, työpaikoista ja sosiaalisesta Euroopasta.
- Unionia voisi verrata tuttuun Helkama-pyörään: "vain pakki puuttuu". Ne jotka kaipaavat pakkia, tulevat samalla heittäneeksi romukoppaan tavoitteet kilpailukyvyn ja talouden kasvusta ja niiden avulla luotavista uusista ja paremmista työpaikoista, Kumpula varoitteli.

STT 8.6.2005

Saksalaiset moittivat EU:ta demokratian puutteesta

EU ei ole saksalaisten mielestä riittävän demokraattinen, keskiviikkona julkaistu mielipidetiedustelu kertoo.
Stern-viikkolehden julkaisemaan kyselyyn vastanneista 83 prosenttia arvioi, että EU tekee liikaa päätöksiä kansalaisia kuulematta. Vastakkaista mieltä oli vain 12 prosenttia ja viisi prosenttia ei osannut sanoa kantaansa kysymykseen.
Forsa-tutkimuslaitoksen 2. ja 3. kesäkuuta tekemään kyselyyn vastasi 1 003 saksalaista.

STT-DPA 8.6.2005

Svenskarna vill rösta om EU-lag

Två av tre svenskar vill ha en folkomröstning om EU:s grundlag, enligt en Sifoundersökning som redovisas i Aftonbladet.Av de tillfrågade vill 65 procent ha en folkomröstning, medan 27 procent tycker att riksdagen ska fatta beslutet. Hela 41 procent, skulle rösta nej, 36 procent är osäkra och bara 23 procent skulle säga ja.Sifos undersökning bygger på telefonintervjuer med tusen personer över 18 år.

FNB-TT

Rikkaat rikastuivat 1990-luvun lopulla

Tuloerot kasvoivat Suomessa huimasti laman jälkeen 1990-luvun lopulla. Suurituloisimmat hyötyivät talouskasvusta selvästi muita väestöryhmiä enemmän. Alueellisesti vauraus keskittyi pääkaupunkiseudulle ja Ahvenanmaalle sekä maakuntien sisällä kasvaviin kaupunkeihin.
Tuloerojen muutoksia tarkasteltiin Jyväskylän yliopistossa alkaneessa Taloustutkijoiden kesäseminaarissa. Aihetta käsittelivät erikoistutkija Veli-Matti Törmälehto ja suunnittelija Pekka Ruotsalainen Tilastokeskuksesta.
Törmälehdon tutkimuksen mukaan suurituloisimman väestöryhmän tulo-osuutta kasvattivat erityisesti omaisuus- ja optiotulot. Vuonna 2002 yli puolet heidän bruttotuloistaan oli juuri näitä tuloja.
Tulotilastot ovat jo aiemmin antaneet viitteitä suurituloisimman väestökymmenyksen menestyksestä kakunjaossa. Törmälehdon selvitys tarkentaa kuvaa jakamalla ylimmän kymmenyksen vielä kymmenysosiin.
Näin tulojakauman huipulta paljastuu ylin sadasosa eli noin 50 000 kansalaista. Törmälehdon mukaan ylin sadasosa kansalaisista sai 1995 käytettävissä olevista tuloista 4 prosenttia ja 2000 jo peräti 7,7 prosenttia.

STT 8.6.2005

Rumsfeld allekirjoitti puolustussopimuksen Norjassa

Yhdysvaltain puolustusministeri Donald Rumsfeld ja Norjan puolustusministeri Kristin Krohn Devold allekirjoittivat keskiviikkona Norjassa maiden välisen uuden puolustussopimuksen.
Sopimus sallii Yhdysvaltain lujittaa sotilaallista vahvuuttaan Norjassa tarvittaessa. Yhdysvallat voi myös käyttää sotilaallista kalustoaan terrorismin vastaisiin tai humanitaarisiin operaatioihin tai se voi tukea kalustolla muita operaatioitaan Balkanilta Afganistaniin.
Sotilasliitto Naton keskuksessa Stavangerin ulkopuolella keskiviikkona vieraillut Rumsfeld vakuutti Yhdysvaltain seuraavan myös vastaisuudessa tarkoin pohjolan kehitystä ja kunnioittavan velvoitteitaan Norjaa kohtaan.
Puolustusministeri kiitteli Norjaa avusta Yhdysvaltain Afganistanin-operaatioissa ja irakilaisten sotilaiden kouluttamisessa. Naton keskuksessa Norjassa on koulutettu viitisenkymmentä irakilaissotilasta.
Rumsfeldin vierailu Stavangerissa toi kaduille myös mielenosoittajia. Noin 800 ihmistä Stavangerissa ja 400 Oslossa osoitti tiistaina mieltään vierailua ja Irakin miehitystä vastaan.
STT 8.6. 2005

Tshekissä ei äänestetä perustuslaista

Tshekin pääministerin Jiri Paroubekin mielestä kansanäänestyksen järjestäminen EU:n perustuslaista on nykyisessä tilanteessa mahdotonta.
Paroubek sanoi BBC:n haastattelussa, ettei äänestystä voida järjestää Tshekissä, koska Ranska ja Hollanti torjuivat perustuslain ja Britannia jäädytti kansanäänestyksen siitä. Paroubek arvioi, että Britannian päätös jäädyttää kansanäänestys lisää perustuslain vastustusta Tshekissä.
Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen arvioi puolestaan, että Tanskan EU-kansanäänestyksen kohtalo ratkeaa ensi viikon huippukokouksessa. Tanskassa on tarkoitus järjestää kansanäänestys syyskuun lopussa.
Fogh Rasmussen antoi lausuntonsa sen jälkeen, kun Britannia ilmoitti laittaneensa jäihin suunnitelmat perustuslakia koskevasta kansanäänestyksestä.

VERKKOTIE 7.06.2005

Kroatian EU-neuvottelut pysyvät jumissa

Kroatian EU-jäsenyysneuvottelut pysyvät edelleen jumissa. Alun perin neuvottelujen piti alkaa jo maaliskuussa.
Laajentumiskomissaari Olli Rehn (kesk.) kertoi keskiviikkona, että Haagin sotarikostuomioistuimen uuden arvion mukaan Kroatia ei edelleenkään toimi täydessä yhteistyössä tuomioistuimen kanssa. Raportti kuitenkin toteaa, että jonkin verran edistystä on tapahtunut.
EU on pitänyt täyttä yhteistyötä ennakkoehtona jäsenyysneuvottelujen aloittamiselle. Käytännössä tämä tarkoittaa sotarikoksista epäillyn kenraalin Ante Gotovinan luovuttamista Haagiin. Kroatia on toistuvasti vakuuttanut, ettei se tiedä Gotovinan olinpaikkaa.
Rehn toisti keskiviikkona tiedotteessaan, että EU on valmis aloittamaan jäsenyysneuvottelut heti, kun ennakkoehdot täyttyvät.
STT-IKK, 8.6.2005

Exxon painosti Bushia torjumaan Kioton sopimuksen

Guardian -sanomalehti väittää nähneensä virallisia asiakirjoja, joiden mukaan Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kieltäytyi allekirjoittamasta Kioton ilmastosopimusta osittain öljy- ja kaasujätti Exxon Mobilin painostuksen vuoksi.
Lehden siteeraamien papereiden mukaan Yhdysvaltain ulkoministeriö kiitti Exxonin johtajia yhtiön aktiivisesta osallistumisesta maan ilmastopolitiikan muotoiluun. Ministeriö oli myös pyytänyt yhtiön johtoa ilmoittamaan, mitkä toimintatavat olisivat sen mielestä hyväksyttäviä.
Tähän asti Exxon on kiistänyt väitteet siitä, että sillä olisi osuutta Yhdysvaltain hallituksen Kioto-päätökseen.

STT-IA, 8.6.2005

IS :Ranskalaiset haluavat uudet neuvottelut perustuslaista

Enemmistö ranskalaisista haluaa palauttaa EU:n perustuslain takaisin neuvottelupöytään, tänään julkistettava mielipidekysely kertoo. Lähes kolme neljästä ranskalaisesta uskoo, että Ranska saisi uusissa neuvotteluissa tekstiin "merkittäviä ja myönteisiä" muutoksia.
Kyselyn mukaan 61 prosenttia ranskalaisista arvioi, että perustuslaki pitäisi neuvotella uudelleen. Vain 35 oli sitä mieltä, ettei laille tarvitse tehdä mitään.
CSA-instituutin tekemään mielipidekyselyyn haastateltiin tuhatta ihmistä eilen ja toissapäivänä.

HBL:
En majoritet av fransmännen vill att EU omförhandlar unionens konstitutionella fördrag, visar en enkät som publicerades på onsdagen. Nästan tre fjärdedelar av fransmännen tror att Frankrike under en ny förhandlingsrunda kunde uppnå "betydande och positiva" förändringar av texten.
Fransmännen förkastade det konstitutionella fördraget i en folkomröstning för drygt en vecka sedan. Enligt opinionsmätningen vill 61 procent av fransmännen att förhandlingarna om konstitutionen nu återupptas. Trettiofem procent av de tillfrågade ansåg att det inte krävs några nya förhandlingar i dagens läge.
Enkäten gjordes av opinionsmätningsinstitutet CSA i måndags och tisdags. Totalt intervjuades tusen personer för undersökningen.
FNB, STT8.6.2005

Puola saattaa lykätä EU-kansanäänestystä

Puola saattaa lykätä kansanäänestystä EU:n perustuslaista, mikäli ensi viikolla järjestettävä EU:n huippukokous ei tee päätöstä perustuslain kohtalosta. Puolan kansanäänestystä on suunniteltu pidettäväksi lokakuun 9. päivänä presidentinvaalien yhteydessä.

Puolan presidentti Aleksander Kwasniewski sanoi tiistaina Puolan yleisradioyhtiön haastattelussa, ettei Puolan kannata asettaa kansanäänestykselle päivämäärää, ennen kuin unioni on keskustellut Ranskan ja Hollannin torjuvien äänestystulosten aiheuttamasta kriisistä. Hän viittasi myös Britannian päätökseen jäädyttää perustuslain hyväksymisprosessi.
- On mahdollista, että kokouksessa päätetään antaa asialle muutama kuukausi aikaa ja tavata uudelleen paremman valmistautumisen jälkeen. Toisaalta myös päätöksen tekemättä jättäminen on omanlaisensa päätös, Kwasniewski vihjasi.
Kwasniewskilta kysyttiin myös suoraan, pidetäänkö Puolassa kansanäänestystä, mikäli huippukokous ei pysty tekemään linjausta jatkosta.
- Se on meille vakavasti pohdittava kysymys. On otettava huomioon, ettei ajoituksen muuttaminen ensi vuodelle olisi helppoa, mutta asia jää nähtäväksi, Kwasniewski vastasi.

STT-Reuters 7.6.2005

Irlanti aikoo järjestää EU-kansanäänestyksen
Irlanti aikoo järjestää kansanäänestyksen EU:n perustuslakiluonnoksesta Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksien tuloksista huolimatta. Asiasta kertoi Irlannin ulkoministeri Dermot Ahern Britannian yleisradioyhtiön BBC:n radiohaastattelussa.Puolan presidentti Aleksander Kwasniewski on sanonut Puolan yleisradioyhtiön haastattelussa, ettei Puolan kannata asettaa kansanäänestykselle päivämäärää, ennen kuin unioni on keskustellut Ranskan ja Hollannin torjuvien äänestystulosten aiheuttamasta kriisistä. Hän viittasi myös Britannian päätökseen jäädyttää perustuslain hyväksymisprosessi.Tshekin pääministerin Jiri Paroubekin mielestä kansanäänestyksen järjestäminen EU:n perustuslaista on nyt mahdotonta. Paroubek perusteli Britannian yleisradion BBC:n haastattelussa näkemystään sillä, että Ranska ja Hollanti ovat torjuneet perustuslain ja Britannia jäädyttänyt kansanäänestyksen siitä.

STT 7.6.2005

Portugali aikoo äänestää EU:n perustuslaista suunnitellusti

Portugali aikoo järjestää kansanäänestyksen EU:n perustuslaista syksyllä suunnitelmien mukaan huolimatta Britannian päätöksestä jäädyttää toistaiseksi oma äänestyksensä, Portugalin ulkoministeri Diogo Freitas do Amaral sanoi maanantaina.
Ulkoministerin mukaan Portugali luopuu suunnitelmastaan vain, jos EU-johtajat huippukokouksessaan 16.-17. kesäkuuta sopivat jäsenmaiden jäljellä olevien kansanäänestysten peruuttamisesta tai lykkäämisestä.
- Emme kuitenkaan odota näin tapahtuvan, Freitas do Amaral täsmensi.
Aiemmin maanantaina hän sanoi henkilökohtaisen mielipiteensä kuitenkin olevan, ettei EU:n perustuslaillinen sopimus ole enää elinkelpoinen.

STT-AFP 6.6.2005

Tanska päättää EU-äänestyksestään huippukokouksen jälkeen

Tanskan EU-kansanäänestyksen kohtalo ratkeaa EU:n ensi viikon huippukokouksessa, Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen sanoi maanantaina.
- Olen samaa mieltä Britannian hallituksen kanssa siitä, ettei EU:n perustuslaillisen sopimuksen kohtalon pidä olla yhden maan käsissä. Sen vuoksi uskon yhä, että meidän on odotettava EU:n kokousta ennen kuin päätämme, pidämmekö kansanäänestyksen Tanskassa suunnitellusti 27. syyskuuta, Fogh Rasmussen sanoi kirjallisessa lausunnossaan.
Fogh Rasmussen antoi lausuntonsa sen jälkeen kun Britannia ilmoitti jäädyttäneensä suunnitelmansa kansanäänestyksestä EU:n perustuslaista.
Eurooppa-neuvosto eli EU:n huippukokous pidetään 16.-17. kesäkuuta.

STT-AFP 6.6.2005

Rehn: EU pitää kiinni laajentumisaikeistaan

Laajentumiskomissaari Olli Rehn uskoo, että EU pitää kiinni sitoumuksistaan jatkaa laajentumista, vaikka perustuslaillinen sopimus kaatui Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä.
Rehn myöntää silti kansanäänestysten osoittavan, että EU:ssa on tiettyä väsymystä laajentumiseen. Rehn tapasi Mikkelissä Makedonian pääministerin Vlado Buckovskin. STT 5.6.2005

Tanska järjestää kansanäänestyksen, jos sopimusta ei muuteta

Tanskalaiset äänestävät EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta, jos sitä ei muuteta, sanoi pääministeri Anders Fogh Rasmussen sunnuntaina. Kansanäänestys järjestetään 27. syyskuuta. Pääministeri kertoi keskustelleensa puhelimitse Britannian pääministerin Tony Blairin kanssa, eikä keskustelu muuttanut Rasmussenin näkemystä. Tanska toivoo EU:n kesäkuun huippukokoukselta, että perustuslaillisen sopimuksen ratifiointia jatketaan jo sovitun tekstin pohjalta. Rasmussenin mukaan Ranskan ja Hollannin on hyväksyttävä ratifiointiprosessin jatkuminen.

Aamulehti 6.6.2005

Britannia jäädyttänee EU-kansanäänestyksensä

Britannia jäädyttää todennäköisesti kansanäänestyksensä EU:n perustuslaista Ranskan ja Hollannin murskaavien äänestystulosten myötä. Ulkoministeri Jack Straw'n odotetaan vahvistavan asian maan parlamentille tänään. Alun perin äänestys piti järjestää ensi vuoden keväällä. Britannian ei kuitenkaan uskota julistavan perustuslakia haudatuksi ennen reilun viikon kuluttua pidettävää EU-huippukokousta. Britanniasta tulee EU:n puheenjohtajamaa 1. heinäkuuta.

HS: 06.06.2005

Puolalaisten enemmistö toivoo EU-äänestystä

Enemmistö puolalaisista haluaisi kansanäänestyksen EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta. Tämä ilmenee sunnuntaina julkistetusta kyselystä. Puolan hallitus ei ole vielä päättänyt, järjestetäänkö kansanäänestys vai esitetäänkö sopimus parlamentin ratifioitavaksi.
Haastateltavista 59 prosenttia oli sitä mieltä, että kansanäänestys pitäisi järjestää. Sellaista vastusti 26 prosenttia. Mielipidettä ei ollut 15 prosentilla haastatelluista.
Turun Sanomat 6.6.2005

Tanskalaisten enemmistö ei hyväksy EU:n uutta perustuslakia

Enemmistö tanskalaisista vastustaa EU:n uutta perustuslaillista sopimusta, ilmenee torstaina julkistetusta mielipidekyselystä.
Börsen-lehdessä julkaistu kysely kertoo, että 39,5 prosenttia tanskalaisista äänestäisi "ei" ja 30,8 prosenttia "kyllä". Epävarmoja kannastaan on 29,7 prosenttia. Aiemmassa kyselyssä enemmistö - 34,3 prosenttia - kannatti uuden perustuslain hyväksymistä ja vähemmistö - 26 prosenttia - vastusti sitä. Tanskassa järjestetään kansanäänestys EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta 27.syyskuuta.
Monet poliitikot, mm. ulkoministeri Per Stig Möller, tähdensivät torstaina, että kyselyt ovat kyselyitä eivätkä tuloksia.
Ranskan ja Hollannin dramaattisten tulosten pohjalta ei Stig Möllerin mielestä ole yllättävää, että tanskalaisten enemmistö vastustaa perustuslaillisen sopimuksen ratifiointia. - Kyselyissä on nousuja ja laskuja, hän jatkoi.
Kyselyssä oli mukana 1 010 henkilöä, ja tutkimusaika oli maanantaista keskiviikkoon.

STT-Ritzau 2.6.2005

Chirac: Hollannin tulos vaatii pohdintaa

Ranskan presidentti Jacques Chiracin mukaan Hollannin EU-kansanäänestyksen tulos herättää kysymyksiä ja sen seuraukset vaativat analysointia.
Ranskan presidentin kanslian keskiviikkona julkistamassa lausunnossa todetaan, että kielteinen äänestystulos eräässä unionin perustajavaltiossa nostaa esiin vahvoja odotuksia, kysymyksiä ja huolenaiheita Eurooppa-projektin tulevaisuudesta.
Chirac toteaa lausunnossaan, että vaikka 11 maata on jo päättänyt asiasta, kaikkien muiden unionin maiden velvollisuus on kertoa kantansa. Ranskan presidentti kehottaakin Euroopan unionin jäsenmaita jatkamaan perustuslain ratifiointiprosessia.
Chiracin mukaan asiaa tulee arvioida Eurooppa-neuvostossa Brysselissä 16. ja 17.kesäkuuta.

STT-AFP-Reuters 2.6.2005

ANP: EU:n perustuslakia vastusti 61,6 % ja kannatti 38,4 % Hollannin tietotoimisto ANP kertoo, että lopullisen tuloksen mukaan hollantilaiset hylkäsivät EU:n perustuslain selvästi. Lakia vastusti 61,6 prosenttia ja kannatti 38,4 prosenttia. Äänestysprosentti kohosi 62,8:aan.

STT-AFP-Reuters 2.6.2005

Hollantilaiset äänestivät perustuslakia vastaan

Alustavien tulosten mukaan 62 prosenttia hollantilaisista on äänestänyt EU:n perustuslakia vastaan ja 38 prosenttia sen puolesta. Äänistä on laskettu 78 prosenttia, uutistoimisto ANP kertoo.
Äänestysvilkkauden arvioidaan nousevan 63,5 prosenttiin.

STT-AFP 1.6.2005

EU-johtajat lataavat odotuksia kesäkuun huippukokoukselle
Perustuslain ratifiointikierros yritetään pitää väkisin hengissä - Haavat ovat auki ja vahinkoja on kärsitty, mutta ehkä se lopulta merkitsee koko kehon täyttä tervehtymistä, kuvaili EU:n puheenjohtajamaan Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker Hollannin äänestystulosta, joka tyrmäsi unionin perustuslain.
Ranskan sunnuntaisen kansanäänestyksen jälkeen hän käytti niin ikään sairaalailmaisua sanomalla, ettei potilas ole kuollut.
Kellon lähestyessä puolta yötä keskiviikkona Juncker, EU:n komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja parlamentin puhemies Josep Borrell antoivat jälleen yhteisen julkilausuman, jossa vaadittiin perustuslakikierroksen jatkamista.
- Hollantilaiset äänestivät perustuslaista eri perustein kuin ranskalaiset. Kahden äänestyksen jälkeen meillä on kirjo syitä, miksi näin kävi. Myös muiden jäsenmaiden hallituksilla ja ihmisillä on oltava oikeus osallistua tähän keskusteluun, Juncker perusteli.
Juncker lupasi, että EU-maiden johtajien huippukokous kesäkuun puolivälissä paneutuu toden teolla kansanäänestyksiin ja niistä vedettäviin johtopäätöksiin. Hän vakuutti, että kokoukseen tuodaan joukko uusia ehdotuksia. Juncker korosti niin ikään, että samaisessa huippukokouksessa on nyt entistä tärkeämpää löytää sopu unionin tulevasta rahoituksesta. Perustuslain ohella se aiotaan pitää kokouksen kärkiaiheena.
- Huippukokouksessa on löydettävä yhteinen pohja, josta lähdetään eteenpäin.Eurooppa itsessään ei ole ongelma, vaan ratkaisun avain niihin, Barroso tuki Junckeria.

STT 1.6.2005

Straw: Hollannin tulos herättää kysymyksiä EU:n tulevaisuudesta

Britannian ulkoministeri Jack Straw arvioi, että Hollannin kansanäänestyksen tulos herättää perustavanlaisia kysymyksiä EU:n tulevasta suunnasta.
Britannian hallitus on epäröinyt, järjestetäänkö maassa lainkaan kansanäänestystä, kun ranskalaiset torjuivat perustuslain viime sunnuntaina.Brittien piti päästä uurnille ensi vuonna.
Straw'n odotetaan puhuvan Britannian parlamentissa ensi maanantaina siitä, pidetäänkö maassa kansanäänestystä vai ei.

STT-Reuters-AFP 1.6.2005

Schröder: Ratifioinnin jatkuttava

EU:n perustuslain ratifioinnin on jatkuttava, vaikka ranskalaiset ja hollantilaiset torjuivat sopimuksen kansanäänestyksissä, Saksan liittokansleri Gerhard Schröder sanoi illalla.
- Jokaisella (EU:n) jäsenmaalla on oikeus ja velvollisuus antaa äänensä. --
Olen vakuuttunut, että tarvitsemme perustuslain jos haluamme demokraattisen, sosiaalisen ja vahvan Euroopan, Schröder lausui.
Saksan parlamentti ratifioi perustuslain viime viikolla.

STT-AFP-Reuters 1.6.2005

Juncker ja Barroso vetosivat muihin EU-maihin

EU:n puheenjohtajan Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker sanoo, että perustuslain ratifioinnin on jatkuttava.
- Olen edelleen sitä mieltä, että ratifiointiprosessin pitää pystyä jatkumaan muissa maissa, Juncker kommentoi, kun ovensuukyselyt ennakoivat Hollannin ei-leirille 63 prosentin äänisaalista.
Komission puheenjohtajan José Manuel Barroson mukaan hollantilaisten "ei" merkitsee vaikeaa aikaa Euroopalle. Hän arvioi, että EU kuitenkin selviää siitä.
Barroso vetosi uudelleen EU:n jäsenmaihin, etteivät ne tekisi "yksipuolisia" päätöksiä perustuslaista ennen kesäkuun puolivälissä pidettävää huippukokousta.

STT 1.6.2005

EU:n perustuslakiäänestys alkoi vilkkaana Hollannissa

Hollantilaiset ovat äänestäneet yllättävän vilkkaasti EU:n perustuslaista. Äänestysprosentti on ylittänyt 30 prosentin rajapyykin, mielipidekyselyitä tekevä Interview-NSS arvioi.Mielipidemittaajan mukaan äänestysprosentti oli 31 prosenttia kello 16 paikallista aikaa.Hollannin äänestys ei ole sitova. Hallituspuolueet ovat kuitenkin päättäneet, että ne mukautuvat tulokseen, jos äänestysprosentti on vähintään 30. Prosentti on perinteisesti ollut Hollannissa varsin alhainen, mutta asetetun rajan arvioidaan rikkoutuvan. Yli 12 miljoonalla hollantilaisella on oikeus äänestää.Ensimmäisiä ovensuukyselyiden tuloksia odotetaan heti iltakymmenen jälkeen äänestyspaikkojen sulkeuduttua. Lopullisten tulosten odotetaan valmistuvan aamuyöllä.Perustuslaille toinen tyrmäys heti Ranskan jälkeen olisi mitä ilmeisimmin kuolinisku, vaikka EU:n komission, parlamentin ja jäsenmaiden johtajat ovat vaatineet lain ratifiointikierroksen jatkamista.Ulkoministeri Erkki Tuomioja arvioi Hollannin mahdollisen kielteisen kannan johtavan siihen, ettei perustuslaki tule nykymuodossaan voimaan.

STT 1. 6. 2005

Lehdet: Britannia saattaa perua kansanäänestyksen

Britannia saattaa perua kansanäänestyksen EU:n perustuslaista, jos hollantilaiset torjuvat lain, raportoivat brittilehdet tiistaina epävirallisiin hallituslähteisiin vedoten. Daily Telegraph lainasi ulkoministeriön lähdettä, jonka mukaan Britannian ulkoministeri Jack Straw ilmoittaa mahdollisesti asiasta ensi maanantaina. Samoin ennakoi Sun-sanomalehti.
Hollantilaiset äänestävät EU:n perustuslaista keskiviikkona.

STT 31.5.2005

Tiedotusvälineille 30.5.2005

Vaihtoehto EU:lle -kansanliike:Kansalaiset sanoneet sanansa Ranskassa
Perustuslaki kaatui ja antoi uutta toivoa kaikille niille, joiden mielestä poliittinen eliitti jatkuvasti jyrää tavallisten ihmisten mielipiteen. Ranskalaisten enemmistö on kyllästynyt jatkuviin lupauksiin paremmasta EU:sta. EI -äänten voitto osoitti myös, kuinka tuhoisaa on ollut se politiikka jota Euroopan unioni edustaa.Äänestystuloksen pitäisi myös meillä avata poliittisen johtomme silmät. Ei voida enää jatkaa sen kuilun kasvattamista, joka on syntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, jolloin työttömyydestä on tullut pysyvää ja taloudellisen kasvun hyödyn ovat korjanneet yritykset, (pääomien omistajat) ja suurituloiset, samaan aikaan kun on jatkettu kansalaisten peruspalveluiden leikkauksia ja EU:n ajaman talouspolitiikan mukaisesti kaiken kaupallistamista ja yksityistämistä. Kansalaiset eivät tätä politiikkaa halua. Ranskalaisten enemmistö on nyt noussut vastustamaan perustuslakia, jonka hyväksyminen olisi merkinnyt tämän kielteisen politiikan voimistumista.Vaatimukset kansanäänestyksestä myös meillä ovat voimistuneet. Viime viikonloppuna julkaistiin noin sadan lähinnä kulttuuri- ja tiedepiirejä edustavan suomalaisen vetoomus kansanäänestyksen järjestämisestä.Vaihtoehto EU:lle -liikkeen mielestä on tehtävä päätös kansanäänestyksen järjestämisestä. Jos perustuslakiesitys on kansalaisten kannalta niin erinomainen kuin hallituksemme väittää, pitää sitä voida avoimesti puolustaa myös kansanäänestyksessä. Lisätietoja: Jussi Lilja, VEU:n pääsihteeri 0400 - 722 706
toimisto 09 682 3422Vetoomus:Suomen perustuslaki antaa mahdollisuuden neuvoa antavaan kansan-äänestykseen. Mielestämme Euroopan unionille laadittu perustuslaki on merkitykseltään niin suuri, että siitä lopullista päätöstä tehtäessä tulisi kansalaisten mielipiteelle antaa sille kuuluva painoarvo.Me allekirjoittaneet haluamme, että eduskunta päättää järjestää neuvoa-antavan kansanäänestyksen Euroopan unionin perustuslaista

Ari-Veikko Anttiroiko, MA, professori, Tampere, Minna Aro, näyttelijä, FIA, Jyväskylä, Maarika Autio, monitaiteilija, Helsinki, Jan Brunberg, muusikko, Helsinki, Aino Bärlund, pastori, Helsinki, Neida Cabello-Nousiainen, teologi, Helsinki, Timo Eränkö, sanoittaja, Helsinki, Kristiina Halkola, näyttelijä, Helsinki, Matti Harjunniemi, puheenjohtaja, Helsinki, Lassi Heininen, YTT, Helsinki, Jari Heinonen, YTT, Tampere, Tero Heinänen, toimittaja Helsinki, Elina Hemminki, tutkimusprofessori, Helsinki, Heidi Herala, näyttelijä, Helsinki, Ari Hirvonen, dosentti, Helsinki, Tommi Hoikkala, tutkimusjohtaja, Helsinki, Jaakko Husa, professori, Joensuu, Henna Hyttinen, näyttelijä, Helsinki, Juha Häkkänen, näyttelijä, Kajaani, Yrjö-Paavo Häyrynen, emeritus professori, Joensuu, Liisa Häyrynen, Psl, LP, Joensuu, Olli Ikonen, näyttelijä, Helsinki, Teuvo Junka, tutkija, Helsinki, Vesa Kaikkonen, näyttelijä, Helsinki, Kaarina Kailo tutkija, Oulu, Timo Kallinen, TET, Hyvinkää, Markku Kangaspuro, vanhempi tutkija, Helsinki, Veli Karhu, professori, Tampere, Anu Karlsson, teatterituottaja, Helsinki, Nella Keskisarja, kuvataiteilija, Helsinki, Kari Kihlström, näyttelijä, Jyväskylä, Esko Kokkonen, luottamusmies, Vantaa, Raija Korhonen, pastori, Helsinki, Pekka Koskinen, professori, Helsinki, Jyrki Käkönen, Jean Monet professori, Tampere, Kai Laaksonen, plm, Helsinki, Susanna Laaksovirta, näyttelijä, Helsinki, Petri Lahtinen, a-os:n puheenjohtaja, Tampere, Reiska Laine, muusikko, Helsinki, Aila Lavaste, teatterinjohtaja, Jyväskylä, Mauri Lehtovirta, kulttuurituottaja, Helsinki, Juho Lilja, ohjaaja, Helsinki, Kari Lindström, taidegraafikko, Helsinki, Jukka Linkola, säveltäjä, Helsinki, Seppo Maijala, näyttelijä, Helsinki, Teemu Matinpuro, toiminnanjohtaja, Helsinki, Tuula Meisaari-Toiviainen, näyttelijä, Oulu, Pertti Multanen, dosentti, Helsinki, Martti Mäki, taidemaalari, Oulu, Sari Mällinen, näyttelijä, Helsinki, Aili Nenola, professori, Helsinki, Hannu Nousiainen, psykologi, Muurame, Mikko Nousiainen, muusikko, Helsinki, Mella Nousiainen, FM, Muurame, Jyrki Nousiainen, näyttelijä, Helsinki, Vantaa, Jukka Orma, muusikko, Helsinki, Marja Packalen, näyttelijä, Helsinki, Pekka Pajuvirta, valokuvaaja, Helsinki, Tomi Parkkonen, muusikko, Helsinki, Juhani Partonen, pj, Pukkila, Heikki Patomäki, professori, Helsinki, Jari Pehkonen, näyttelijä, Helsinki, Kari Peitsamo, muusikko, Tampere, Markku Peltola, näyttelijä, Tampere, Tiina Peltonen, näyttelijä, Helsinki, Mikko Perkoila, muusikko, Järvenpää, Mauri Perä, varapj, Vantaa, Matti Piirainen, ltm, Helsinki, Ritva Pitkänen, tilintarkastaja, Helsinki, Jussi Raittinen, muusikko, Helsinki, Pertti Rannikko, professori, Kiihtelysvaara, Janne Raudaskoski, näyttelijä, Oulu, J-P. Roos, professori, Helsinki, Matti Rossi, kirjailija, Espoo, Seppo Ruotsalainen, VTT, Kauniainen, Erkki Saarela, näyttelijä, Helsinki, Anneli Sauli, näyttelijä, Helsinki, Yrjänä Sauros, muusikko, Helsinki, Ritva Savtschenko, puheenjohtaja, Helsinki, Nora Shüller, näyttelijä, Helsinki, Eero Soininen, näyttelijä, Helsinki, Ritva Sorvali, näyttelijä, Lahti, Kari Suhonen, näyttelijä, Kajaani, Vando Suvanto, muusikko, Helsinki, Jorma Särkelä, toimittaja, Kemijärvi, Anne Taskinen, muusikko, H:ki, Silva Tedre, YTT, Joensuu, Pekka Tegelman, säveltäjä, H:ki, Liisa Toivonen, näyttelijä, Oulu, Esa Tulkki, lääkäri, H:ki, Thomas Wallgren, fil.tri, Helsinki, Telle Virtanen, toimittaja,Helsinki

Tutkimus: Ruotsalaiset haluavat kansanäänestyksen EU:sta

Yhä suurempi osa ruotsalaisista haluaisi kansanäänestyksen EU:n uudesta perustuslaista, ilmenee Sifo-tutkimuslaitoksen kyselystä. Se tehtiin Ranskan kansanäänestyksen jälkeen.
Haastatelluista 65 prosenttia haluaisi kansanäänestyksen EU:n perustuslaista. Haastatelluista 27 prosenttia katsoo, että valtiopäivien tulee päättää, hyväksyykö Ruotsi EU:n uuden perustuslain.
Kun Sifo kysyi asiaa kolme kuukautta sitten, kannatti kansanäänestyksen järjestämistä 58 prosenttia.
Epävarmoja kannastaan EU:n perustuslakiin oli Sifon kyselyssä 36 prosenttia. Perustuslakia vastaan äänestäisi 41 prosenttia ja sen hyväksyisi vain 23 prosenttia haastatelluista tuhannesta ihmisestä. Tutkimus julkaistiin Aftonbladet-lehdessä tiistaina. STT 31.5.2005

Tanska ei halua uusia neuvotteluja EU:n perustuslaista

EU:n perustuslakia ei pidä neuvotella uudelleen, sanoi kansanäänestykseen valmistautuvan Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen tiistaina.
- Olisi järjetöntä pyytää tanskalaisia äänestämään sopimuksesta, jonka päätämme sitten muuttaa ja aloittaa kaiken alusta. En hyväksy sitä, Fogh Rasmussen sanoi.
- Ranskan ja Hollannin - jos myös jälkimmäinen torjuu perustuslain tulevassa kansanäänestyksessään - pitää löytää ratkaisut itse, aivan kuten Tanska teki torjuttuaan Maastrichtin sopimuksen 1992, hän jatkoi.
Fogh Rasmussen on sanonut, että Tanskassa järjestetään EU-kansanäänestys suunnitellusti 27. syyskuuta, vaikka perustuslaki menisi nurin Hollannissakin keskiviikkona.

STT 31.5.2005

Perustuslain ratifiointia halutaan jatkaa muissa EU-maissa

EU:n perustuslain ratifiointia eli saattamista voimaan halutaan jatkaa muissa unionin jäsenmaissa, vaikka Ranskassa kansalaiset äänestivät sen sunnuntaina nurin. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi maanantaina Suomen jatkavan ratifiointiprosessia normaalisti Ranskan kansanäänestyksen tuloksesta huolimatta, ja monet muut EU-johtajat kommentoivat samoin. Yhdeksän maata on jo ratifioinut sopimuksen.
Matti Vanhasen mukaan hallitus tuo asian eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Ranskan kansanäänestyksen tuloksella ei Vanhasen mielestä ole välittömiä vaikutuksia EU:n toimintaan. Myös ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) pahoitteli äänestyksen tulosta, mutta sanoi, että sen vuoksi ei ole syytä tehdä "hätiköityjä johtopäätöksiä".
Seuraavaksi perustuslaki on hollantilaisten käsittelyssä keskiviikkona, kun siellä äänestetään perustuslain hyväksynnästä. Hollannin poliitikot myönsivät maanantaina, että Ranskan kansanäänestyksen tulos oli isku EU:lle. He kuitenkin kehottivat hollantilaisia hyväksymään uuden perustuslain.
- Olemme pettyneitä...mutta ratifiointiprosessi jatkuu, ja Ranskan kansanäänestyksen tulos antaa yhden lisäsyyn äänestää "kyllä", sanoi Hollannin pääministeri Jan Peter Balkenende maanantain vastaisena yönä. Tuoreimmat mielipidetutkimukset ennakoivat hollantilaisten hylkäävän EU:n perustuslain selvällä enemmistöllä.Britannian kansanäänestys arvioidaan uudelleen?Britannian pääministerin Tony Blairin mukaan on vielä liian aikaista sanoa, pidetäänkö maassa kansanäänestys EU:n perustuslaista. Brittien on ollut tarkoitus äänestää perustuslaista ensi vuonna. Blair sanoi toivovansa, että hollantilaiset tukisivat perustuslakia omassa äänestyksessään.
EU:n puheenjohtajamaan Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker ja komission puheenjohtaja José Manuel Barroso vakuuttivat, että perustuslain vahvistuskierros jatkuu suunnitellusti Ranskan äänestystuloksesta huolimatta.
Saksan liittokansleri Gerhard Schröder totesi lausunnossaan, että "tulos on askel taaksepäin mutta ei lopeta pyrkimyksiä tiellä kohti sopimusta". Schröder lisäsi Ranskan ja Saksan yhteistyön EU:ssa ja Euroopan hyväksi jatkuvan kielteisestä tuloksesta huolimatta.
Italiassa EU:n komission entinen puheenjohtaja Romano Prodi sanoi olevansa "suunnattoman pettynyt". Hän korosti, että Euroopan on nyt syytä kuunnella ranskalaisten äänestäjien lähettämiä merkkejä.Väyrynen, Tennilä ja Soini tyytyväisiä
Suomalaisista keskustan europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on tyytyväinen Ranskan kansanäänestyksen tulokseen. Hän ilmoitti maanantaina pitävänsä ranskalaisia edistyksen airueina, kun he torjuivat epäonnistuneen perustuslain. Väyrynen luottaa myös siihen, että Hollannissa ei-äänten enemmistö on vielä selkeämpi kuin Ranskassa. Hänen mielestään perustuslaki ei voi tulla voimaan sen jälkeen, kun se on tullut hylätyksi kahden EU:n perustajamaan kansanäänestyksessä.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini iloitsi ranskalaisten ratkaisusta. Hänen mielestään EU on nykysuunnallaan auringonlaskun organisaatio.
- Sitä se on ollut jo pitkään, mutta ilmiselviä tosiasioita ei ole tunnustettu. Ranskan ei-tulos on loistava mahdollisuus Brysselin pihdeistä vapaalle Euroopalle, hän luonnehti kannanotossaan.
Myös vasemmistoliiton kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä liittyi tyytyväisten ryhmään. Ranskan äänestystulos osoittaa hänen mielestään, että EU-maiden kansalaiset eivät halua EU:n militarisointia ja ovat huolissaan sosiaalisesta hyvinvoinnista uusliberalismin paineessa.

STT-AFP-Reuters 30.5.2005

Ranskalaiset vaativat EU:ta alas norsunluutornistaan

Kansanäänestyksestä tuli pienituloisten protesti, vain hyvätuloisimmat äänestivät perustuslain puolesta EU:n perustuslaki kaatui Ranskassa ennen kaikkea tavallisen kansan vastustukseen.

Erityisesti pienituloiset pätkätyöläiset, osa-aikaiset ja työttömät ryhmittäytyivät suurin joukoin EU:n koettua elitismiä ja talouden ylivaltaa vastaan. Lisäksi myös hyvinvointivaltiosta huolestuneet julkisen sektorin työntekijät torjuivat lain selvästi.
Lehtien ensimmäisten vaalianalyysien mukaan alle 1 500 euroa kuussa ansaitsevista peräti kaksi kolmannesta vastusti lakia. Samaan aikaan ainoastaan hyvätuloiset, yli 3 000 euroa ansaitsevat äänestivät lain puolesta. Ylivoimaisesti suurinta suosiota laki nautti yli 4 500 euroa tienaavien joukossa. Eri asuinalueiden välillä oli myös suuria eroja. Kun Pariisin ydinalueella lakia tuki lähes 70 prosenttia äänestäjistä, sen pohjoispuolella sijaitsevissa köyhissä esikaupungeissa kannatus oli alle 40 prosenttia."Ei EU:ta ilman kansaa"Perustuslain vastustajien mukaan tulos osoittaa selvästi, että EU on epäonnistunut yrityksessään tuoda itseään lähemmäksi tavallista kansaa. Heidän mielestään unionin on jatkossa pakko kuunnella myös muita kuin koulutettua talouseliittiä.
- EU ei voi jatkuvasti väittää rakentavansa unionia kansalle, mutta ilman kansaa, sosialistien Jean-Pierre Chevenement summasi.
Vastustajien symbolikielellä ranskalaiset ovat EU:n musta lammas, joka säyseän ja määkivän lauman keskellä uskaltaa lopulta nousta vaatimaan oikeuksiaan. Vaikka äänestystulokseen vaikutti erittäin vahvasti Ranskan epävarma taloustilanne ja maan hallituksen epäsuosio, ei kansanäänestys ollut täysin pelkkää sisäpolitiikkaa. EU:n tulevasta suunnasta on keskusteltu maassa viikkoja erittäin vilkkaasti, ja 59 prosenttia äänestäjistä vakuutti miettineensä äänestyskopissa nimenomaan Euroopan etua. Vain kahdeksan prosenttia sanoi protestoineensa ensisijaisesti presidentti Jacques Chiracia vastaan.Nyt halutaan uusi sopimusVastustajat olettavat nyt, että EU:n perustuslaista neuvotellaan uusi, ihmisläheisempi versio. EU on tiukasti torjunut ajatuksen.
- Haluamme, että kansa osallistuu seuraavan perustuslain neuvotteluun, ja että kansan mielipiteellä on oikeasti merkitystä, kommunistipuolueen pariisilaisaktiivi Thomas Gerbier selvitti.
- Emme puhu pelkästään ranskalaisista, vaan kaikkien jäsenmaiden kansalaisista.
Hän painotti myös, ettei ei-kampanja ollut suunnattu EU:ta vaan nykyistä perustuslakia vastaan.
- Meillä oli koko ajan konkreettisia, positiivisia parannusehdotuksia itse perustuslakiin, vaikka kyllä-puoli halusikin esittää meidät vain hankalina vastarannan kiiskinä.
Vasemmiston kaipaamiin uudistuksiin kuuluu mm. vaatimus Euroopan keskuspankin saattamisesta poliittisen kontrollin alle.
Sosialismia peräänkuuluttavan vasemmiston lisäksi myös Ranskan ulkomaalaisvastainen äärioikeisto vastusti perustuslakia.Haluavatko muut maat kuunnella?Epävarmaa kuitenkin on, haluaako EU jatkossa kuunnella ranskalaisten hieman sekalaista protestia. Unionin johto huomautti heti äänestyksen jälkeen, että perustuslaissa ei ole kyse vain Ranskasta, ja että yhdeksän muuta jäsenmaata on jo hyväksynyt perustuslain.
Ei myöskään ole selvää haluavatko kaikki muut EU-maat suunnata kohti samanlaista sosiaalista sääntely-Eurooppaa, jota ranskalaiset näyttävät vaativan. Esimerkiksi Britannia ja Itä-Euroopan maat kun haluaisivat ohjata EU:ta pikemminkin nykyistäkin talousliberaalimpaan suuntaan.

STT 30.5.2005