En ole koskaan käyttänyt Windows-konetta. Syystä tai toisesta (varsinkin siitä toisesta, joka liittyy estetiikkaan) olen pitänyt parempina toisia käyttöjärjestelmiä. Edesmenneet ja nykyiset tietokoneeni ovat sattumoisin alkaneet kaikki A:lla: Apricot, Amiga ja Apple.

Ensimmäisen koneeni hankin vuonna 1985. Se oli englantilainen, jo unohtunut mutta ajankohtaansa nähden systeemiltään edistynyt ja tyylikkäästi toteutettu kone Apricot F1. Siinä oli 2 korppuasemaa, hiiri ja graafinen käyttöjärjestelmä. Silloin 8-vuotias poikani Elias oppi kirjoittelemaan Apricotilla Harjavallan Uutiset-nimistä lehteään muutamassa päivässä. Parin vuoden kuluttua hankin Amigan, legendaarisen merkin, joka siirrettiin tietokonehistorian romukoppaan inhimillisesti ja digitaalisesti katsoen aivan liian varhain. Kolmas koneeni oli Amigan edistyneempi versio, jossa oli jo kovalevy. (Aivan oikein, varhaisissa henkilökohtaisissa tietokoneissa ei ollut kovalevyä!) Yhä vielä Elias, nyt journalisti, käyttää harva se päivä myös Amigaa vuodelta 1993, tosin vuosien varrella päivitettyä. Ihmettelen, onko hän viimeinen Amigan käyttäjä Suomessa... 1989 siirryin Appleen, sen ensimmäiseen kannettavaan tai pikemminkin raahattavaan, joka olisi tarvinnut lisävarustuksekseen auton. Applen Portablessa oli muistia kerrassaan 1 mega eikä mustavalkoisella näytöllä ollut taustavalaistusta, mutta siitä huolimatta se oli minusta mainio peli. Samassa merkissä olen pysynyt viimeiset 20 vuotta, vaikka en voi sanoa ymmärtäväni korporaation kaikkia ratkaisuja. Tulevaisuutta (samoin kuin softwaren osalta myös menneisyyttä, vaikka sitä ei juuri muisteta) ovat vapaat käyttöjärjestelmät kuten Linux ja vapaat ohjelmat, erityisesti verkossa toimivat ohjelmat, joita esim. Google nyt auliisti jakaa.