En ole kuullut yhtäkään pätevää enkä kestävää argumenttia niiden esitysten joukossa, joilla ns. huippujohtajien järjenvastaisia palkkioita puolustellaan ja joita viime päivinä taas on runsaasti tarjoiltu. Useimmiten, esim. herra Liliuksen itsensä taholta, on riennetty kertomaan, ettei kannustimien saaja ole itse missään vastuussa, koska hän ei ole luonut järjestelmää, joka hänet palkitsee. Eikö ihminen, joka joutuu päivittäin päättämään kokonaisen kansakunnan energiataloutta koskevista asioista, osaa sanoa ei? Toimivatko tällaisten johtajien aistit ja muut hengenkyvyt lainkaan normaalisti? Eivätkö he näe, mitä Suomessa ja maailmassa tapahtuu? Ovatko he umpisokeita? Eivätkö he kuule, mistä ympäri maata ja maailmaa keskustellaan? Ovatko he umpikuuroja? Eivätkö he ymmärrä, että juuri samanlaiset kannustinjärjestelmät ovat suistaneet koko globaalin talouden kaoottiseen tilaan, jolle ei ole loppua näkyvissä? Ovatko he tosiaan niin viisaita ja rationaalisia kuin huippujohtajien edellytetään olevan?

- Eikö jo vihdoin ja viimein voitaisi lopettaa puhe kateudesta! Yhteinen köyhä kansa vaatii oikeudenmukaisuutta, sillä on taju kohdallaan. Ehkä se ei ymmärrä kannustinjärjestelmän kaikkia koukkuja, mutta se ymmärtää jotain paljon tärkeämpää: eron sen välillä mikä on oikeus ja kohtuus ja sen mikä ei ole.

- Herra Fagernäs kertoi, että herra Lilius olisi ollut oikeutettu vieläkin enempään kuin hän otti vastaan. Aha. Siis vieläkin enempään! Kuinka paljon enempään? Olisiko 33 miljoonan lisäksi ollut otettavissa vielä toinenkin samanmoinen summa? Ja pitääkö meidän ylistää Mr. Liliusta siitä, että hän kääräisi vain 33 miljoonaa - palkkansa lisäksi tietenkin?

- Gogol olisi kirjoittanut näistä ja samankaltaisista tyypeistä uuden Kuolleet sielut, sillä kuolleista sieluista tässä tosiaan on kysymys, ihmisistä jotka ovat menettäneet sekä silmänsä että elävän sielunsa.