Metsään meni!

Metsään meni!

Tänään Vartti-lehdessä ilmestyi vastineeni artikkeliin Offroad valtaa alaa:

Metsään meni!

Aamukahvi kylmeni ja jäi juomatta isnäsiläisessä aamiaispöydässä luettuani Vartti-lehdestä 8.7. juttunne Offroad valtaa alaa. Masentavampia uutisia itäiseltä Uudeltamaalta ei ole kuultu sitten Fennovoiman suunnitelmien.

Onhan se hienoa, että ihmisillä on harrastuksia, mutta ei sentään ihan minkälaisia harrastuksia tahansa. Ympäristöä kuluttavampaa, meluisampaa ja saastuttavampaa hobbya on vaikeampaa kuvitella kuin offroadiksi nimitetty metsäluonnon raiskaaminen. Onpa siinä metsänomistaja löytänyt oivan markkinaraon! Lauhkeat ja hiljaiset märehtijät ovat vaihtuneet mönkijöiden ja maastureiden haisevaan ja metelöivään laumaan. 

Tämä artikkeli luo kauhistuttavan vision suomalaisen maaseudun tulevaisuudesta. Se ei siis vielä riitä, että vesiskoottereilla tärvellään hiljaisten järvien ja merenlahtien rauha ja että moottorikelkat ujeltavat keväisillä hangilla ympäri Suomennientä. “Viikonloppuna ei kannata lähteä metsään samoilemaan”, kirjoittaa Marko Wahlström. 

Jos tällainen harrastuksen irvikuva pääsee leviämään, tässä on tosiaan samoilun ja retkeilyn, marjastuksen ja sienestyksen loppu. Haluaisinpa (tai tarkemmin ajatellen en ollenkaan haluaisi) nähdä, millaiselta maasto näyttää vuorokauden kestävien offroad-suunnistuskisojen jälkeen. Reitistö on 30 kilometrin pituinen ja ulottuu ilmeisesti myös järven rantamille. Pois tieltä risut ja männynkävyt, mutta myös linnusto ja muut metsän elävät! Missä ovat kisojen jälkeen kallioiden sammaleet ja jäkälät, kosteikkojen sananjalat ja niittyvillat, sienet ja marjat? Näin sitä maakunnat kehittyvät! Haluavatko askolalaiset todella kotikunnastaan Suomen offroad-paratiisin? 

Minusta on vastuutonta, että Vartissa hehkutetaan tällaista mielettömyyttä. Jos ihmisten on pakko hankkia maastureita, pysykööt ne edes yleisillä teillä. Aion selvittää, voidaanko tällainen toiminta lopettaa lakiteitse.