PIENASERIISUNTA
Kansainvälinen pienaseriisunta
Pienaseiden holtitonta leviämistä vastaan olisi tehtävä työtä kansalaisjärjestöjen,
virkamiesten ja hallitusten voimin. Kysymys on poliittisesti hankala,
ja taloudellisesti tuottoisten pyssyjen rajoittaminen on monille
tahoille vastenmielistä. Uskoa kampanjointiin vahvistaa esimerkiksi
kansainvälinen miinakieltokampanja, joka on kansalaisjärjestöjen,
valtioiden ja virkamiesten yhteistyön ansiosta päässyt pitkälle
henkilömiinojen täyskiellon toteuttamiseksi.
Pienasekysymys on miinakysymystä mutkikkaampi. Kaikkia aseita ei
voida pyrkiä kieltämään ja lisäksi sekä aseiden valmistus, hallinta
että kauppa on hyvin hajautunutta. Pienaseita valmistaa ainakin
600 yritystä 95 maassa. Yksityisten yritysten määrä on kylmän sodan
jälkeen lisääntynyt huomattavasti. Parissakymmenessä maassa arvioidaan
olevan laitonta asevalmistusta pienissä asepajoissa.
Suomalaiset pienaseriisuntaan
Pienaseongelma saattaa suomalaisista tuntua kaukaiselta. Kuitenkin
oman maamme asevienti ja se, miten itse suhteudumme asekulttuuriin
vaikuttavat maailmanlaajuisesti. Taistelu pienaseiden aiheuttamia
murhenäytelmiä vastaan vaatii sekä paikallista että maailmanlaajuista
toimintaa.
Saatamme kauhistella arvioita, joiden mukaan Yhdysvalloissa nuorella
on muihin teollisuusmaihin verrattuna 12-kertainen todennäköisyys
kuolla aseväkivallan uhrina, tai kuinka jossakin Afrikan kriisialueen
maassa on enemmän aseita kuin asukkaita. Valovuosien päässä tästä
ei ole Suomikaan. Maassamme rekisteröidyt 1,8 miljoonaa asetta tarkoittaa,
että aseita on joka neljännessä kotitaloudessa.
|
PIENASEIDEN AIHEUTTAMAT ONGELMAT SUOMESSA
Verrattuna maailman väkivaltaisimpiin maihin, aseväkivalta
Suomessa on aseiden suuresta määrästä huolimatta vähäistä.
Syinä voidaan pitää sosiaalipolitiikkaa, tiukkaa lainsäädäntöä
sekä ampuma- ja metsästysharrastusten pitkiä perinteitä. Aseiden
suuri määrä ei automaattisesti johda tappo-orgioihin, mutta
vakavien yhteiskunnallisten ongelmien kuten työttömyyden ja
syrjäytymisen, eriarvoisuuden, köyhyyden sekä aseiden levinneisyyden
yhdistelmä voi olla tappavaa laatua. Suomessa tapahtuu näennäisestä
rauhallisuudesta huolimatta kolme kertaa enemmän henkirikoksia
kuin monissa Länsi-Euroopan maissa. Ongelmia ei siis pitäisi
lakaista maton alle.
Miesten itsemurhissa suomalaiset ovat Euroopan maiden tilastossa
surullisella seitsemännellä sijalla. Itsemurhissa aseita on
käytetty viime vuosina 85-90 prosentissa tapauksista, erityisesti
maaseudulla itsemurhat tapahtuvat kodeista löytyvillä aseilla.
Itsemurhat koskettavat monia ihmisiä ja perheitä Suomessa.
Itsemurhien ehkäisyssä aseiden saatavuuden rajoittaminen olisi
merkityksellistä.
|
|