Intian niemimaan lukuisat maailmankatsomukset ja filosofiset koulukunnat ovat jo tuhansien vuosien ajan nähneet kaiken olevaisen koostuvan kahdesta prinsiipistä, Purusasta eli hengestä ja Prakritista eli aineesta. Toiset koulukunnat ovat pitäneet henkeä ainoana todellisuutena ja kieltäneet aineen olemassaolon, toiset taas nähneet hengen ainoastaan aineellisten aivojen tuotteena kuten länsimainen materialismikin. Joogan koulukunta lähtee kuitenkin siitä, että sekä henki että aine ovat yhtä todellisia. Henki, Purusa on ikuinen ja tiedostaa aineen, Prakritin olemassaolon, aine taas on muuttuvaa, rajattua, ja ehdollistaa hengen antaen sille samalla tajuttavan muodon. Vastaava ajatus, dualismi esiintyy ensimmäistä kertaa yhtä kypsänä lännessä vasta Hegelin (1770-1831) tuotannossa. Joogan koulukunnat lähetevät myös siitä yhteisestä ajatuksesta, että ihmisen todellisin, katoamaton olemus on henkeä. Ihmisessä asuvaa tiedostavaa henkeä kutsutaan Atmaniksi, yksilönhengeksi, joka on aivan kuin kipinä äärettömästä, ikuisesta maailmanhengestä Brahmanista. Joogan koulukuntien mukaan Brahman on paitsi katoamaton, ikuinen henki, mutta myös lakkaamaton, itsensä kautta olemassaoleva autuus, Ananda. Anandaddhyeva khalvimani bhutani jayante Anandena jatani jiivanti Anandam prayantabhisam vishanti va   Kaikki luodut olennot tässä maailmankaikkeudessa ovat syntyneet Anandasta, autuudesta. Ne elävät autuuden ympäröiminä, ja lopulta sulautuvat takaisin autuuteen. Veda Ihmisen kokema kärsimys ja onnettomuus syntyvät siitä, että hän on unohtanut olevansa katoamaton henki. Joogan mukaan aineellinen kaikkeus on rajattu eikä voi ikinä tyydyttää ihmisen lopullista kaipuuta ikuiseen onneen. Eläessään aineellisessa maailmassa ihminen saa aina ajoittain yhteyden henkeen ja kokee onnentunteen. Useimmat kuitenkin virheellisesti uskovat, että tuo onni on tullut jostain ulkopuolelta ja että se on seurausta aineellisesta menestyksestä. Jooga kääntää ihmisen katseen sisänpäin ja opettaa hänelle, että onnellisuus on hänessä itsessään. Jooga opettaa ihmisen yhdistämään oman olemassaolonsa maailmankaikkeuden sieluun. Manobuddhyahamkaro cittaninaham Na ca shrotra jihve na ca ghran netre Na vyoma bhumirna tejo na vayuh Cidananda rupo shivoham shivoham   Minä en ole mieli, äly tai ajatus, en myöskään korvat, silmät, suu tai iho. En ole taivas enkä maa, en tuli enkä ilma, Minä olen ikuinen autuaallinen tietoisuus-henki. Shankara Joogaa voisi kutsua myös kotiin palaamiseksi. Ihminen on syntyisin hengestä ja oivallettuaan todellisen luontonsa palaa jälleen hengeksi. Eräissä uskonnoissa samanlaista täyttymystä kutsutaan pelastukseksi, toisissa taas Nirvanaksi. Toisissa uskonnoissa ihminen tulee osalliseksi ikuisuudesta vasta kuolemansa jälkeen, toisissa taas jo eläessään. Yhteistä on se, että tuolla autuaallisella olotilalla ei ole loppua. Sama ajatus ikuisuudesta on innoittanut ihmiskuntaa kaikkien uskontojen ja kautta historian alkuhämäristä nykyisyyteen. Jooga on kuitenkin enemmän kuin vain uskonto tai maailmankatsomus. Koska ihmisen lopullinen olotila on vailla mitään katoavia ominaisuuksia, on selvää, että se on kaikkien ihmisen luomien oppirakennelmien ja uskontojen yläpuolella. Saavuttaessaan tosiolevaisen ihminen karistaa päältään kaikki rajoitusten verhot ja lakkaa olemasta kristitty, hindu, vaaleaihoinen tai tummaihoinen. Tuo saman todellisuuden etsiminen yhdistää ihmisiä uskontokuntaan tai ihonväriin katsomatta. Joogan mukaan koko ihmiskunta on kuin yhteisellä pyhiinvaellusmatkalla kohti katoamattomuutta. Jooga on nopea, pelkistetty tie ilman rituaaleja ja seremonioita, jotka kiinnittävät ihmisen mielen aineellisiin kohteisiin. Na muktirtapanadhomatupavashataerapi Brahmaevahamiti jinatva mukto bhavati dehabhrt   Vapautusta ei saavuteta katumusharjoituksilla, rituaaleilla tai paastoilla. Se saavutetaan vasta kun ihminen oivaltaa olevansa ikuinen henki. Tantra Joogaharjoitusten syntyajankohtaa on mahdoton määritellä. Indus-kulttuurin toisen pääkaupungin Mohenjo Daron kaivauksissa on löytynyt yli 4000 vuotta vanhoja sinettejä, jotka kuvaavat tänä päivänäkin tuttuja jooga-asentoja. Intian vanhimmat kirjoitukset Veda-kirjat kuvailevat runollisesti maailmankaikkeutta Brahmanin oivaltaneen sielun silmin. Samaa perinnettä ovat jatkaneet myöhemmät kirjoitukset kuten Upanishadit, Bhagavadgita ja buddhalaiset tekstit. Erityisesti Upanishadeissa ja Tantroissa kuvaillaan yksityiskohtaisesti ruumiin energiakeskuksia ja erilaisten mantrojen käyttöä meditaatiossa. Ruumiinkulttuuriin ja fyysisiin harjoituksiin perustuva hatha-jooga on myöhäisempää mutta tunnettiin jo ennen ajanlaskumme alkua. Oman ajanlaskumme alussa elänyt joogi Maharishi Patanjali kuitenkin kokosi yhteen joogan harjoituksia ja muodosti niistä systemaattisen järjestelmän, joka tunnetaan nimellä astanga jooga eli kahdeksanasteinen jooga. Astanga joogan kahdeksan kohtaa tunnetaan sanskritinkielisillä nimillä: Yama Niyama Asana Pranayama Pratyahara Dharana Dhyana Samadhi 1. Yama ja 2. Niyama Ensimmäiset kaksi kohtaa astanga joogassa ovat yama ja niyama, joogan eettiset periaatteet. Erotuksena näiden kahden välillä on, että yama tarkoittaa henkilön moraalia sosiaalisissa tilanteissa kun taas niyama on itsekuria omassa henkilökohtaisessa elämässä. Sekä yama että niyama sisältävät viisi periaatetta. Yaman periaatteet ovat: ahimsa (pidättäytyminen vahingoittamasta toisia), satya (hyväntahtoisuus sanoissa ja teoissa), brahmacarya (mielen pitäminen maailmallisista asioista vapaana), asteya (pidättäytyminen ottamasta sitä, mihin ei ole lupaa) ja aparigraha (kohtuullisuus). Niyamaan kuuluvat taas: shouca (ruumiin ja mielen puhtaus), samtosa (positiivinen asenne), tapah (uhrautuvaisuus muiden hyväksi), svadhyaya (jatkuva opiskelu) ja iishvara pranidhana (pyrkimys henkisissä harjoituksissa). Yama ja niyama muodostavat joogan perustan. Ilman niitä ihminen ei voi kehittyä millään tasolla. Vastaavia eettisiä ohjeita on annettu eri muodoissa kaikkien uskontojen seuraajille (vrt. 10 käskyä). 3. Asana Asanat tarkoittavat fyysisiä harjoituksia, joiden tarkoituksena on tehdä keho mahdollisimman sopivaksi korkeamman meditaation harjoittamiseen. "Sana asana tarkoittaa asentoa, jossa ihminen tuntee olonsa mukavaksi - Stirasukhamasanam. Asanat ovat tietynlaisia harjoituksia, joiden säännöllisellä harjoittamisella keho pysyy terveenä ja tarmokkaana ja monenlaisia sairauksia voidaan parantaa. Mutta asanoita ei ohjata tekemään vain sairauksien parantamiseksi: vain ne sairaudet, jotka aiheuttavat ongelmia meditaation tekemiselle voidaan parantaa tietyillä asanoilla, niin että sadhanaa [harjoitusta] on helpompi tehdä". "Fyysisen keholla ja mielellä on hyvin läheinen yhteys. Mieli ilmaisee itseään vrittien [tunnetilojen] avulla, ja joidenkin vrittien hallitsevampi asema johtuu elimistön sisäeritysrauhasten toiminnasta. Jos hormonien erittymisessä tai rauhasissa on vikoja, tietyt vritit kiihottuvat. Tämän vuoksi voimme nähdä miten monilla ihmisillä on vilpitön halu noudattaa moraaliohjeita, mutta he eivät pysty siihen; he ymmärtävät, että heidän tulisi harjoittaa meditaatiota, mutta he eivät pysty keskittämään mieltään, koska se on tullut ulospäinsuuntautuneeksi jonkin tunnetilan kiihottumisen vuoksi. Jos ihminen haluaa hallita näiden ominaisuuksien kiihottumista, tulee hänen korjata rauhasten toiminnassa olevat puutteet. Asanat auttavat sadhakaa [joogan harjoittajaa] tässä erittäin paljon, joten asanat ovat tärkeä osa sadhanaa". Ananda Marga Caryacarya part III 4. Pranayama Pranayama tarkoittaa kaikkialla olevan elämänenergian, pranan hallintaa. Ihmisessä prana kulkee hienojakoisia kanavia, nadeja pitkin chakroista (hienojakoisista energiakeskuksista) toiseen. Prana kulkee hengityksen tahdissa, ja pranayamassa energiaa kontrolloidaan hengityksen pidentämisellä ja pidätyksellä. Ihmisen mieli ja hengitys ovat läheisessä suhteessa toisiinsa. Juostuaan hengästymiseen saakka henkilön tarvitsee vetää muutama kertaa syvään henkeä ennenkuin pystyy keskittymään mihinkään syvää pohtimista vaativaan tehtävään. Vastaavalla tavoin hengityksen hidastaminen rauhoittaa mieltä. Pranayaman tarkoitus on saattaa mieli täydelliseen kontrolliin. 5. Pratyahara Pratyahara tarkoittaa mielen poisvetämistä ulkoisista kohteista. Ananda Marga astanga joogassa pratyahara sisältyy erityisiin harjoituksiin, joita kutsutaan shuddheiksi. Ne suoritetaan ennen meditaatiota, ja niiden avulla huomio vedetään ensin pois ympäröivästä maailmasta, seuraavaksi ruumiin tuntemuksista ja lopulta kohdistetaan meditaation kohteena olevaan mantraan. 6. Dharana Dharana tarkoittaa keskittymistä. Dharana on erityinen harjoitus, jossa mieli keskitetään erikseen kuhunkiin viiteen elementtiin (maa, vesi, tuli, ilma ja eetteri) ja niitä vastaavasti hallitseviin chakroihin. Dharanan tarkoitus on saavuttaa kontrolli kaikkien aineellisten elementtien yli, jotta ne eivät häiritsisi korkeampaa meditaatiota. 7. Dhyana Dhyana tarkoittaa syvää keskittymistä. Intialaisen vertauskuvan mukaan mieli tulee dhyanassa saattaa samankaltaiseksi kuin öljy, jota kaadetaan astiasta toiseen. Öljy on jatkuvassa liikkeessä, vaikkakin se näyttää kaadettaessa pitkänä vanana pysyvän paikoillaan. Näin mielenkin tulisi vakaasti mutta varmasti liikkua kohti meditaation päämäärää. 8. Samadhi Samadhi ei ole varsinainen harjoitus vaan edellä kuvattujen harjoitusten päämäärä. Se tarkoittaa tilaa, jossa mieli ja meditaation kohde sulautuvat täydellisesti toisiinsa. "Madhava Madhava anukhan sumari Radhika Madhava bhelii" - mietiskellessään jatkuvasti Madhavaa (Krishnaa, kosmista sielua) Radha (henkisen kokelaan vertauskuva) tulee itse Madhavaksi. Kokiessaan yhteyden äärettömän kosmisen sielun kanssa mieli itsessään tulee äärettömäksi ja kokee suunnatonta autuutta, Anandaa. Kahdeksanasteinen jooga on rakentunut siten, että jokainen askel seuraa toistaan ts. päästäkseen seuraaville portaille täytyy ensin käydä ensimmäisten kautta. Joogan lopullisen päämäärän, samadhin saavuttamiseksi tulee täydellistyä kaikissa edeltävissä harjoituksissa. Astanga jooga on vaativa mutta varma tie kohti samadhia. Astanga jooga voidaan oppia vain kokeneelta opettajalta, kirjat eivät pysty välittämään kaikkia sen hienojakoisia periaatteita. Ihmiset ovat erilaisia paitsi ruumiiltaan mutta myös mieleltään. Asanoita, mantroja ja hengitysharjoituksia valittaessa nämä erot tulee ottaa huomioon. Samat harjoitukset eivät käy kaikille. Ananda Marga tarjoaa opetusta kaikissa kahdeksanasteisen joogan menetelmissä. Ananda Margan joogaopettajat ovat itse harjoittaneet vuosien ajan astanga joogaa ja perehtyneet sen salaisuuksiin. Alkeiskurssit tarjoavat helpon tavan oppia astanga joogan harjoituksia. Tietämystään voi syventää jatkokursseilla, ja opettajat antavat myös henkilökohtaista opetusta hienojakoisimmissa harjoituksissa kuten pranayamassa, dharanassa ja dhyanassa. Joogaopettajaksi valmistuminen on myös mahdollista kansainvälisissa joogakouluissa, joista lähin sijaitsee Ruotsissa.

takaisin

 

Ananda Marga / astanga jooga /  perustaja / maailmanlaajuisesti / Suomessa  / joogakurssit / opettajat / kurssikalenteri / julkaisut / palaute