Lukion äidinkielen opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Samalla se ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen, sekä suvaitsevaisuuteen. Opetuksen tavoitteena on myös kehittää aktiivista kansalaisuutta tukevia vuorovaikutus- ja viestintätaitoja.

Näihin yleisiin tavoitteisiin sopivia ihmisoikeuskasvatuksen teemoja ovat erityisesti mediakriittisyyteen kannustavat harjoitukset, sekä oikeudet jotka ovat demokraattisen ja vapaan yhteiskunnan kulmakiviä, kuten sananvapaus ja muut ns. demokraattiset oikeudet, kuten kokoontumis, yhdistys- ja järjestäytymisoikeus sekä oikeus osallistua maansa hallintoon. Oppilaita on hyvä kannustaa pohtimaan omaa mahdollisuuttaan käyttää kieltä vaikuttamisen välineenä - kaikkialla se ei ole mahdollista! 

ÄI 1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus

Mediakriittisyyteen kannustavia harjoituksia esimerkiksi ihmisoikeudet ja globalisaatio-osion harjoituksissa.

ÄI 4 Tekstit ja vaikuttaminen 

Kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta tarkasteltaessa on hyvä ottaa esille sananvapaus, sekä ihmisoikeuksien kehitys. Sananvapauden merkitystä voi esitellä esimerkiksi tunnettujen ihmisoikeustaistelijoiden kautta. Sananvapaudesta Internet-aikakaudella kertoo Kiinalaisen Huan Qi:n tarina.

ÄI 6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti 

Teeman yhteydessä on hyvä käsitellä paitsi monikultturisuutta ja suvaitsevaisuutta, myös vähemmistöjen oikeuksia. Kielivähemmistöistä konkreettisimmin ja luontevimmin tulevat esille suomenruotsalaisten ja saamelaisten oikeudet.

Lisäksi ihmisoikeudet ja ihmisoikeuksia sivuavat aiheet sopivat lähes minkätahansa kirjoitus- tai puheharjoituksen aineeksi, jolloin oppilaan voi helposti ohjata etsimään taustatietoa ihmisoikeudet.netistä.

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (28.8.2003) pohjalta koonnut Jane Anttila.