Oikeus osallistua oman maansa hallintoon

Yhtäläinen oikeus osallistua oman maansa julkiseen elämään – muun muassa vapaiden vaalien ja julkisten virkojen kautta – on ihmisoikeus. Yhdessä mielipiteen- ja sananvapauden sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapauden kanssa se muodostaa oikeuden demokratiaan. 

Oikeus osallistua maansa hallintoon heijastaa demokraattisen hallituksen periaatteiden vahvistamista siinä, että "kansan tahto on hallitusvallan perusta". Tahto on ilmaistava "aidoilla vaaleilla", eli vapailla ja rehellisillä vaaleilla, joissa on yleinen äänioikeus. 

Vapaiden vaalien lisäksi demokratiaan kuuluu olennaisesti ihmisoikeuksien suojelu ja oikeusvaltioperiaate. Useissa kansainvälisissä sopimuksissa on korostettu demokratian ja ihmisoikeuksien keskinäistä riippuvuutta. Esimerkiksi maailmanlaajuista yhteisymmärrystä heijastavassa Wienin julistuksessa vuodelta 1993 vahvistetaan, että ihmisoikeudet ja demokratia ovat "toisistaan riippuvia ja toisiaan vahvistavia". 

Wienin konferenssissa vaadittiin kansainvälistä yhteisöä tukemaan demokratian vahvistamista ja edistämistä. Konferenssissa todettiin myös, että ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä oikeusvaltioperiaatteen suojelu ja edistäminen voidaan parhaiten saavuttaa soveltamalla kaikissa maissa demokratian periaatteita. Lisäksi demokratia ja ihmisoikeuksien kunnioitus tunnustettiin välttämättömiksi ehdoiksi sille, että oikeus kehitykseen voitaisiin saavuttaa. 

Oikeutta demokratiaan voidaan pitää myös kansan itsemääräämisoikeuden yhtenä tärkeänä ulottuvuutena. Saman oikeuden toinen ulottuvuus koskee kansakunnan täysivaltaisuutta suhteessa toisiin valtioihin. 

Perustuu teksteihin Scheinin: Yhteiset ihmisoikeutemme
Levin: Ihmisoikeudet. Kysymyksiä ja vastauksia