Ihmiskunnan Tie

IHMISKUNNAN TIE -FOORUMI Väittelyt • Sosiaalinen verkostoituminen • Yritystoiminta • Harrastustoiminta human.path@kaapeli.fi	Finnish Swedish English Estonian Spanish German
ALKUUN LUONNOS PERUSPERIAATTEIKSI PUHEENVUOROJA PALAUTE
I VÄITTELYFOORUMI ITF järjestää kaikille asiallisille mielipiteille väittelyä ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä, nykymaailman ja oman maan nykytilanteesta, päättyneestä aikakaudesta sekä yleensä aatehistoriasta ja ihmiskunnan tähän asti kulkemasta taipaleesta. Väittelyn pääväline on internet, mutta foorumin perusajatuksia sovelletaan myös globaalin foorumin rinnalle perustettavissa paikallisissa klubeissa. A. MITEN VÄITELLÄÄN? 1. Kaikille mielipidesuuntauksille avoin Foorumi on avoin kaikille asiallisille mielipidesuuntauksille. Ylimpien johtoelinten nimittämät "raadit" (kts. kohta 5) valvovat sitä, että foorumissa noudatetaan ja kehitetään syvistynyttä väittelykulttuuria. Foorumi ja sen johtoelimet eivät itse ota kantaa mihinkään mielipidekysymykseen. Foorumin ylimmillä päättävillä elimillä on kuitenkin oikeus kieltää pääsy esim. fasismia, rasismia tai terrorismia suosivilta näkemyksiltä (esim. al-Quaida ja Italian Punaiset prikaatit). 2. Väittely aatteista, teorioista ja käsitteistä ITF pyrkii auttamaan keskustelijoita muodostamaan rationaalista maailmankuvaa ennakkoluulojen ja sekavien mielipideryöppyjen sijaan. Pyrkimyksenä on, että jokainen osallistuja kykenisi muodostamaan yhtenäistä tai ainakin perusteltua näkemystä filosofian peruskysymyksiin, historian suuriin linjoihin ja polttavimpiin ajankohtaisiin kysymyksiin. Tämän vuoksi foorumissa väitellään ensisijaisesti aatteista, teorioista ja käsitteistä. Jokaista väittelynaihetta (historiallista tapahtumaa, päivänpoliittista kiistanaihetta, uutta tieteellista löytöä) pyritään tarkastelemaan kokonaisuutena ja yhteyksissään. Väittelyä suunnataan käytännöstä teoriaan, päivänpolitiikasta poliittiseen historiaan, yhteiskuntatieteistä filosofiaan. 3. Väittelyn jäsentäminen: paneelit ja teemat (a) Lähtökohtapaneelit Keskustelun jäsentämisen tekninen perusmenetelmä on lähtökohtapaneelit sekä mahdolliset vastaavasti kootut väli-, yhteenveto- ja loppupaneelit. Näissä paneeleissa sivuston ylläpitäjän on hyväksyttävä oman näkemyksensä rinnalle paitsi erilaisia, niin myös täysin vastakkaisia näkemyksiä. J okaiselle paneelipuheenvuorolle tulee varata yhtä paljon tilaa. Mitään asiallisesti esitettyä ja aiheessa pitäytyvää mielipidettä ei saa karsia pois. Paneelien on oltava pysyvästi kaikkien luettavissa. – Verkossahan ei voi vedota tilanpuutteeseen silloin, kun halutaan rajoittaa omien mielipiteiden arvostelua. (b) Perusteemat Foorumin aihepiiri olisi hyvä jäsentää perusteemoihin. Olemme tehneet kaksi ehdotusta perusteemojen jaotteluksi. Myös muunlaisia jaotteluja voidaan ehdottaa. Tärkeä sääntö kuitenkin on, että jokaisessa lähtökohtapaneelissa puheenaihe on selkeästi rajattu. Tämän vuoksi perusteemoja voidaan jakaa myös ala-, ala-ala-, ala-ala-ala-teemoihin, joista kootaan jälleen omia paneelejaan. Eräs mahdollisuus on rakentaa keskusteluryhmien ilmoitustaulu teemakartan muotoon. Myös yksittäisten sivustojen ylläpitäjät voivat tehdä omia teemakarttojaan – sehän on samalla oman maailmankuvan jäsentämistä. Perusteemat: kaksi ehdotusta 4. Tieteellisyys ja kansantajuisuus Eettisten peruskysymysten, yleensä filosofisten teorioiden tai päivänpolitiikan kuumimpien kiistakysymysten edessä ei voi olla puolueetonta asiantuntijaa. Sellaisista kysymyksistä ole koskaan vallinnut yksimielisyyttä asiantuntijoiden piirissä. Maailmankatsomuksellisten kysymysten edessä kadunmies ja tutkija ovat tasaveroisia esittämään kantansa - tämä on eräs yleisen äänioikeuden eettisistä ja tieto-opillisista perusteista. Toisaalta yhteiskunta on velvollinen valistamaan kansalaisia poliittisten valintojen teoreettisista, historiallisista, globaaleista ja yleensä ekologisista reunaehdoista. Mielestämme tämän tulisi olla informaatioteknologista vallankumousta läpikäyvässä globalisoituvassa maailmassa demokraattisen valtion päätehtävä. ITF:ssä pyritään esittämään väitteet mahdollisimman kansantajuisesti, mutta tuo ei saa antaa vähääkään tilaa demagogialle, yleensä asiallisuudesta luopumiselle. Toisaalta ITF:ssä tietysti tulee organisoida myös eksperttien alafoorumeita, joissa on tilaa perusteellisille tutkimuksille. Tieteellinen suhtautumistapa edellyttää myös, että käsiteltävät teemat rajataan mahdollisimman tarkasti. Tämä periaate ei ole ristiriidassa kansantajuisuuden vaatimuksen kanssa, päinvastoin. On tärkeätä tehdä selväksi mistä nimenomaan puhutaan - muuten joudutaan helposti tilanteeseen, jossa yksi demagogi vääristelee enemmän kuin kymmenen rehellistä keskustelijaa ehtii oikaista. 5. Sivistyneen väittelykulttuurin valvonta: raadit Koska foorumin teemat herättävät monesti voimakkaita intohimoja, väittelykulttuuriin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Keskusteluissa ja väittelyissä olisi vaalittava viileän objektiivisuuden, tiukan asiallisuuden henkeä. Vastaväittelijään on suhtauduttava tietyllä kunnioituksella, ainakin kohteliaasti. Sivistyneet keskustelu- ja väittelysäännöt määritellään mahdollisimman tarkasti ja niitä voidaan kokemusten karttuessa tarpeen mukaan muuttaa tai täydentää. Ne ovat siis sinänsä keskustelun ja väittelyn kohde. Kriittisestä tieteenfilosofiasta tulisi tehdä jokaiselle keskustelijalle suositeltava (tai vaadittava) alkeiskurssi. Olennaista on, että väittelykulttuuria on voitava myös valvoa. Ehdotamme, että muodostetaan puolueettomia, arvovaltaisia elimiä valvomaan konkreettisten väittelypykälien ja ohjesääntöjen noudattamista. Käytämme näistä elimistä työnimeä "raadit". Nimitys kuvastaa pyrkimystä soveltaa oikeusfilosofian perusteita väittelykulttuuriin. Raatien tehtävä on valvoa väittelysääntöjen noudattamista kaikilla foorumin sivustoilla, valvoa, että lähtökohtapaneelit on koottu väittelyn jäsentämisen perusmenetelmän mukaisesti, että teemat on huolella rajattu, että kaikki asialliset mielipiteet on mahdollista nostaa esille ja että kansantajuisuuden vaatimus on huomioitu, antaa kunniamainintoja rehellisen, asiallisen, sivistyneen ja oikeudenmukaisen väittelykulttuurin noudattamisesta, antaa yleistä tieteellistä opastusta rikkomatta kuitenkaan puolueettomuuden periaatetta. Raateja tulisi muodostaa ITF-organisaation kaikille tasoille: paikalliselle, alueelliselle, kansalliselle ja globaalille. Mielestämme olisi parasta, että raatien jäsenet koostuisivat akateemisista tutkijoista tai vastaavan koulutuksen saaneista henkilöistä. Raateihin voitaisiin kuitenkin valita myös “maallikkojäseniä” sellaisten ITF-moderaattoreiden tai muiden jäsenten piiristä, jotka ovat kunnostautuneet sivistyneen väittelykulttuurin noudattamisessa. Raadeilla tulisi olla oikeus kurinpidollisiin toimiin silloin, kun väittelyn jäsentämisen perusmenetelmää tai yleensä sivistyneitä väittelytapoja räikeästi rikotaan. Raadit eivät saisi ottaa kantaa mielipidekysymyksiin – päinvastoin, niiden jäseniä tulisi sitoa jonkinlaiset puolueettomuussäädökset sekä “tuomarin valan” kaltainen puolueettomuusvakuutus. Raatien jäsenet voisivat olla projektin johtoelinten nimittämiä, mutta tällöin tulisi kehittää myös jonkinlainen valitusmenettely niiden työskentelyn kontrolloimiseksi. Toivottavaa myös on, että raateihin valittaisiin edustajia mahdollisimman monesta ideologisesta opista, tieteellisestä koulukunnasta, poliittisesta suuntauksesta ja mielipideryhmästä. 6. Perusportaalit, itsenäiset sivustot ja klubit Johtoelimet ja/tai raadit nimittävät toimituksen foorumin runkosivustoja varten. Niihin kuuluu mm. aloitussivu/sivut, ilmoitustaulut, arkistot ja perusportaalit. Näiden sivustojen rahoitus, ja taloudellinen tuotto ja sen käyttö on projektin johtoelinten vastuulla. Jokainen halukas (yksityishenkilö, yhdistys, yritys, laitos jne.) voi linkittää foorumin rungon alle omat sivustonsa, oman webloginsa tai profiilisivunsa. Edellytyksenä on, että väittelyn jäsentämisen perusmenetelmää sovelletaan ja että noudatetaan sivistyneitä keskusteluperiaatteita ja alistutaan "raatien" valvontaan. Näissä puitteissa sivuston ylläpitäjä on vapaa toimittamaan sivujaan ja tuomaan julki mielipiteitään niin kuin parhaaksi katsoo. Internetissä käytävää keskustelua tukemaan perustetaan paikallisia yhdistyksiä (ITF-klubit), joissa ihmiset voivat jatkaa keskustelua kasvoista kasvoihin käyttäen lähtökohtapaneeleja tai samoin periaattein koottuja opintopaketteja yms. aineistoa väittelyn pohjana. B. MIKSI VÄITELLÄÄN? 7. ITF ja yliopistot ITF:ssä vaalitaan länsimaisen akateemisen perinteen parhaita puolia, esimerkkeinä tästä mm. sivistynyt väittelykulttuuri ja teemojen jäsentäminen. ITF:n perusero puhtaasti akateemiseen keskusteluun on seuraavan kaltainen: Akateemisessa maailmassa pyritään harjoittamaan puolueetonta tutkimustyötä. Yliopisto-opetuksessa ja -tutkimuksessa ei yleensä tehdä eroa ideologisten ja ei-ideologisten aiheiden välillä. Tämä johtaa toisinaan siihen, että tärkeimmät kysymykset tai ajatukset jäävät tyystin käsittelemättä, tai sitten niistä "huomaamatta" esitetään vain puolueellisia näkökantoja. Esimerkkejä ei ole vaikea löytää – ei ainakaan Suomen lähihistoriasta. ITF:ssä lähtökohtana on näkemys, että maailmankatsomuksellisissa asioissa ei puolueetonta asiantuntijaa ole. ITF:ssä väitellään paitsi mielipiteistä sinänsä, niin yhtä lailla suhtautumistavoista, so. mielipiteiden mahdollisesta yhteydestä ajankohdan kollektiiviseen itsepetokseen, yleensä aineellisiin ja henkisiin, tiedostettuihin tai alitajuisiin, etupyyteisiin. Sellaisilla tieteenaloilla tai niissä erilliskysymyksissä, jotka herättävät kiihkeitä intohimoja, ja joilla on laajoja taloudellis- poliittisia vaikutuksia, tulisi tärkein oppimismenetelmä olla omakohtainen osallistuminen väittelyyn. Tärkeintä opintoaineistoa olisivat tällöin mahdollisimman monia erilaisia mielipiteitä sisältävät opintopaketit. ITF:ssä painotetaan juuri kaikkein eniten "riitoja" herättäviä aiheita. Mitä ideologisempi teema, sitä kiihkeämpiä intohimoja se herättää ja sitä vaikeampaa, tärkeämpää, on kiinnittää erityistä huomiota keskustelukulttuuriin. Yliopistojen rooliin ei ole kuulunut maailmankatsomuksellisten väittelyiden johtaminen – sen enempää akateemisessa maailmassa kuin muuallakaan. Ehdotuksemme siitä, että ITF:n kaltaisessa projektissa väittelykulttuurin valvonta ja yleinen tieteellinen opastus kuuluisi pääasiassa akateemisista tutkijoista muodostetuille raadeille merkitsee todellista haastetta yliopistoille. Loppujen lopuksi se synnyttää, niin arvelemme, aivan uuden ulottuvuuden korkeakoululaitoksen toimintaan. 8. ITF ja poliittiset järjestöt Poliittisen toiminnan tarkoituksena on maailman välitön, käytännöllinen muuttaminen. ITF:ssä tietoisuuden kasvattaminen sen sijaan on itsetarkoitus. Poliittisissa väittelyissä pyritään nimenomaan kasvattamaan omaa kannatusta ja vähentämään vastustajan suosiota. ITF:ssä sen sijaan jokainen keskustelija joutuu asettamaan etusijalle keskustelun sinänsä – pyrkimyksen syventää ymmärrystä omista ja vastustajan kannoista – eikä "kannatuksen kasvattamista". Poliittisissa väittelyissä esiintulevat teemat liittyvät monesti ihmiskunnan tai oman kansakunnan kannalta keskeisimpiin ongelmiin, sellaisiin joissa on kyse paitsi mielipiteistä, myös eturistiriidoista. Myös ITF:ssä pyritään tarttumaan juuri tällaisiin väittelynaiheisiin. Poliittisissa puolueissa tai kansalaisjärjestöissä aniharvoin kannustetaan jäsenistöä tutustumaan aktiivisti ja monipuolisesti vastustajan aineistoon. ITF:ssä tämä sen sijaan on pakollista. Jo lähtökohtapaneelin laatiminen edellyttää sitä. 9. ITF ja julkinen valta Globalisoituvassa informaatioyhteiskunnassa kansallisvaltioita johtavat politiikot menettävät sekä taloudellista päätäntävaltaa että aatteellisia juuriaan. Yhä useammin kansanedustajat tai EU-parlamentaarikot puuhailevat vain konkreettisten, usein myös varsin vähämerkityksellisten asioiden kanssa, samalla kun laajakantoisia päätöksiä tehdään joko huomaamatta tai kokonaan muualla kuin parlamentissa. – Esim. monikansallisissa yrityksissä ja niiden lobbausryhmissä, virkamiesten salaisissa raporteissa. Tämän vuoksi päättäviin elimiin valittujen poliitikkojen tulisi periaatteessa osallistua väittelyihin ITF:n kaltaisessa projektissa mieluiten omilla sivustoillaan. Näin heitä velvoitettaisiin avoimesti väittelemään ja siten selventämään niitä eettis-intellektuaalisia reunaehtoja, joiden pohjalta he kuitenkin toimivat. Tuolloin äänestäjillä olisi mahdollisuus arvioida paremmin ehdokkaita, kun heidän suhtautumistapansa olisi asetettu arvokeskusteluun, julkiselle kritiikille alttiiksi ja täsmälliseen muotoon fraasien sijasta. 10. ITF ja totuuskomission idea Totuuskomission ideaa on sovellettu eri tavoin eri maissa. Tämä mielestämme heijastaa historian syviä pohjaviroja. Jollain tavalla totuuskomissiota tarvitaan jokaisessa demokraattisessa maassa pysyvänä osana valtiokoneistoa – näin ajattelemme. ITF on eräs tapa edistää tuollaista historiallista tendenssiä. Mutta toisaalta ITF:n kaltainen hanke itsessään on eräänlainen totuuskomissio. Yhteinen peruspyrkimys erilaisilla totuuskomissiolla lienee se, että kansakunta voisi katsoa lähimenneisyyttään hyvällä omallatunnolla. Tällöin olisi annettava tunnustusta niille, jotka lähihistoriassa ovat olleet eettisesti oikeassa. Ja vastaavasti ainakin symbolinen tuomio niille, jotka ovat toimineet eettisesti väärin. Suomessa on erityinen tarve totuuskomissiolle. Esim. Ruotsissa sellainen perustettiin paljon vähäpätöisempien vääryyksien selvittämistä varten. Keskustelu totuuskomissiosta Suomessa on toistaiseksi ollut melko laihaa, linjalla "kyllä" tai "ei". Vähemmän on keskusteltu siitä, minkälainen totuuskomissio tarvittaisiin ja miksi. Ja: tarvitaanko kenties useita, erilaisia, rinnakkaisia totuuskomissioita? Esim. suomettumisen aikaa tulisi käsitellä kahdesta aivan erilaisesta mutta välttämättömästä näkökulmasta: Ensinnäkin, ketkä virkamiehet, poliitikot yms. nostivat itsensä lain yläpuolelle tilanteessa jossa sotilaallinen painostus Suomea kohtaan oli hyvin suurta ja pahenemaan päin. Tällaisesta asiasta kuuluisi antaa juridinen arvio, ja sitä tulisi punnita vakavien lakipykälien, kuten maanpetos, valtiopetos jne. mukaisesti. Suomessa kuitenkin olisi tällaisen käsittelyn yhteydessä paikallaan yleinen armahdus. Tärkeintä olisi todeta tapahtunut ja antaa näistä asioista tienneille tai niistä vastuussa olleiden henkilöille mahdollisuus ilman rangaistuksen pelkoa kertoa rehellisesti mitä he tietävät, jotta kansakunnan historian kannalta olennaiset asiat saataisiin edes dokumentoitua, vaikka määräajan salaisinakin. Toinen aivan olennainen kysymys on, kuinka lähes koko kulttuurieliitti, sivistyneistö, poliittiset puolueet laidasta laitaan, rauhanjärjestöt ym. menivät mukaan viralliseen valheeseen, monet myös toisinajatteleviin kohdistuvaan mielipidevainoon ja oman uran edistämiseen törkeiden vääristelyjen ja mustamaalauskampanjoiden avulla. Tällaisessa käsittelyssä tulisi olla edustettuna hyvin laaja filosofisten ja yhteiskuntatieteiden kirjo. Väittelyä tulisi käydä kuitenkin siten, että tieteellisyys yhdistettäisiin kansantajuisuuteen. Tavallinen kadullakulkija pitäisi saada mukaan ottamaan kantaa siihen, mikä lähihistoriassamme oli demokraattista ja mikä totalitaristista, mikä eettistä ja mikä alhaista. SISÄLLYS II SOSIAALINEN JA TALOUDELLINEN VERKOSTOMALLI III HALLINNOLLINEN RAKENNE	LUONNOS PERUSPERIAATTEIKSI Sisältö I Väittelyfoorumi II Sosiaalinen ja taloudellinen verkostomalli III Hallintorakenne: kolmikantaperiaate ja itseohjautuvuus PDF-TIEDOSTONA