KURDIT

Kurdit ovat maailman suurin kansa ilman omaa valtiota. Kurdien asuttamasta alueesta on satojen vuosien ajan käytetty Kurdistan-nimeä mutta alueella ei ole täsmällisiä rajoja. Myös arviot kurdien kokonaismäärästä maailmassa vaihtelevat 20 ja 40 miljoonan hengen välillä. Turkissa heitä arvioidaan olevan noin viidesosa väestöstä eli 12-15 miljoonaa, Irakissa 4-5 miljoonaa, Iranissa 6-7 miljoonaa ja Syyriassa runsas miljoona.

Kurdinkieli kuuluu arabian ja turkin kielestä poiketen indoeurooppalaiseen kieliryhmään ja on sukua muun muassa persian eli farsin kielelle. Kieli jakautuu neljään tai viiteen päämurteeseen, joita ovat kurmandzhi, sorani, dimili eli zaza sekä gorani eli hawramani. Kurdinkieltä kirjoitetaan eri alueilla joko latinalaisperäisin, arabialais-persialaisin tai kyrillisin aakkosin. Uskonnolliselta taustaltaan suuri osa kurdeista on sunni-muslimeja, mutta Turkin, Iranin, Irakin, Syyrian ja Armenian alueilta löytyy myös muita islamin muotoja, zarathustralaisuutta tai näiden yhdistelmiä harjoittavia, vähemmistöuskontoja tunnustavia kurdeja.

Irak oli myöntänyt kurdialueelle autonomian vuonna 1974. Vuoden 1991 keväällä Irakin Kurdistanissa alkoi kansannousu, jonka Irakin armeija pyrki tukahduttamaan. Tämä sai aikaan muuttovirran naapurimaihin Iraniin ja Turkkiin. Iso-Britannian pääministeri John Majorin aloitteesta nimettiin Irakin Kurdistan turvasatamaksi kurdeille. Eri puolueista koostuva Kurdistanin rintama muodosti väliaikaisen hallinnon ja vuonna 1992 alueen väestö äänesti parlamenttivaaleissa. Myöhemmin Erbilin kaupungista tehtiin pääkaupunki. Suhteessa Irakiin alue on federalistiselta pohjalta toimiva itsehallintoalue.