Ihmisoikeudet.net - etusivulle
Teemat Sanasto Haku Tutkimus Opettajalle På svenska
  Etusivu > Globalisaatio > Uudet ihmisoikeudet kuuluvat yhteisöille > Oikeus kehitykseen
Oikeus kehitykseen

"KEHITYKSEN PÄÄMÄÄRÄ ON TILA, JOSSA KAIKKIEN IHMISTEN KAIKKI OIKEUDET VOIVAT TOTEUTUA." – Mary Robinson, YK:n entinen ihmisoikeusvaltuutettu.

Oikeus kehitykseen juontuu Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen artiklasta 28, jonka mukaan jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.

Jo YK:n peruskirjassa ihmisoikeudet sekä taloudellinen ja sosiaalinen kehitys yhdistettiin toisiinsa. Vuoden 1969 Teheranin ihmisoikeuskonferenssissa ihmisoikeudet liitettiin globaaleihin asioihin. Lisäksi taloudellisesti kehittyneiden ja kehittyvien valtioiden välistä kasvavaa eroa pidettiin esteenä ihmisoikeuksien toteutumiselle. Vuonna 1986 annettiin julistus oikeudesta kehitykseen. Se ei kuitenkaan ole sitova sopimus.

Valtioille oikeus kehitykseen tuo velvollisuuksia, muttei oikeuksia. Valtion velvollisuutena on luoda olosuhteet, joissa yksittäiset ihmiset ja kansat pääsevät osallisiksi oikeudesta kehitykseen. Oikeus kehitykseen painottaa juuri osallistumisen tärkeyttä. Oikeus kehitykseen voi auttaa valtioita taistelemaan kansalaistensa sosiaalista, taloudellista ja poliittista pois sulkemista sekä vieraantumista vastaan.

Toteutuuko oikeus kehitykseen?

Vaikka 1990-luvulla taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien hyväksyminen on muuttunut voimakkaasti, oikeutta kehitykseen ei voi vielä pitää todellisena oikeutena. Oikeus kehitykseen on hyväksytty vasta keskustelujen tasolla, ja todelliset teot ovat edessäpäin. Esimerkiksi Wienin ihmisoikeuskonferenssissa vuonna 1993 valtiot olivat kykenemättömiä tai haluttomia määrittelemään, mitä oikeus kehitykseen tarkoittaa, koska se olisi merkinnyt myös nykyistä selkeämpiä velvollisuuksia. 

Keskustelu siitä mitä kehitys itse asiassa tarkoittaa, jatkuu edelleen. Epäselvää on myös se, kenen vastuulla on kehityksen toteutuminen, eli onko kansainvälisellä yhteisöllä velvollisuus turvata niiden maiden kehitys, jotka eivät siitä itse pysty huolehtimaan.

Perustuu tekstiin Kuusjärvi: Ihmisoikeudet ja kehitys.