Näin sinisilmäisiä
päättäjiä meillä on:
Pääministeri
Paavo Lipponen (sd) vakuuttaa, että Ranska ja Britannia haluavat
kehittää EU:lle vain kriisinhallintakykyjä eikä yhteistä
puolustusta.
HS10.12.1998
Ranska ehdotti
Saariselän ulkoministerikokouksessa, että EU-maiden tulisi ottaa
EMU -kriteereistä mallia ja kehittää puolustusvoimiensa
toimintakykyä ja tasoa yhteisillä lähentymisehdoilla.
"Kyseessä on Ranskan luova ajattelu enkä usko, että
se on tarkoitettu ihan lähiajan kysymykseksi", ulkoministeri
Tarja Halonen sanoi Helsingissä.
HS 6.10.1999
"EU:sta
tulee kehittää suurvalta jotta se voi toimia täysivaltaisesti
maailmassa."
Paavo Lipponen Lontoossa 14.2.2002
POIMINTOJA EUROOPPA-NEUVOSTON
STRATEGIAPAPERISTA "TURVALLISEMPI EUROOPPA OIKEUDEN-MUKAISEMMASSA
MAAILMASSA":
Eurooppa-Neuvosto,
Thessaloniki 20.6.2003
"Maksimaaliseen
tuhoon tähtäävä terrorismi, joukkotuhoaseiden saatavuus
ja valtion instituutioiden romahtaminen: jos nämä kolme eri
tekijää yhdistyvät, saattaa Eurooppaa todellakin olla erittäin
suuren uhan edessä."
"25 valtion muodostama
Euroopan unioni, jossa on yli 450 miljoonaa kansalaista ja joka tuottaa
neljäsosan maailman bruttokansantulosta (BKTL), on maailmanlaajuinen
toimija; sen olisi oltava valmis ottamaan osavastuu maailmanlaajuisesta
turvallisuudesta."
"Energiariippuvuus
on myös huolenaihe. Eurooppa on maailman suurin öljyn ja kaasun
tuoja. Tuonnin osuus päivittäisestä energiankulutuksesta
on noin 50 prosenttia. Se nousee 70 prosenttiin vuonna 2030. Öljyä
tuodaan pääasiassa Persianlahdelta ja kaasua Venäjältä
ja Pohjois-Afrikasta."
"Transatlanttinen
yhteys kuuluu keskeisenä osana kansainväliseen järjestelmään.
Se ei ole ainoastaan Euroopan unionin edun mukaista kahdenvälisten
suhteiden kannalta, vaan vahvistaa koko kansainvälistä yhteistyötä.
Nato on tämän suhteen tärkeä ilmentymä."
"Globalisaation
aikakaudella kaukaiset uhkat saattavat olla yhtä suuri huolenaihe
kun lähellä olevat."
"Perinteinen
käsityksemme itsepuolustuksesta, ennen kylmää sotaa ja
kylmän sodan aikana, perustui miehitysuhkaan. Uusia uhkia torjuttaessa
ensimmäinen puolustuslinja on usein ulkomailla."
"25 jäsenen
unionin, jonka jäsenet yhdessä käyttävät 160
miljardia euroa puolustukseen, olisi kyettävä tarvittaessa ylläpitämään
useita operaatioita samanaikaisesti. EU:n olisi kehitettävä
strateginen lähestymistapa, joka edistää varhaisessa vaiheessa
tapahtuvaa, nopeaa ja tarvittaessa voimakasta väliintuloa. Erityisesti
huomiota olisi kiinnitettävä operaatioihin, joissa käytetään
sekä sotilaallisia että siviilivoimavaroja."
"Jos EU ottaa
vakavissaan uudet uhkat ja aikoo todellakin luoda joustavammat mobiili
joukot, sen on lisättävä puolustuksen resursseja."
"Voimavarojen
lisäämisessä eri aloilla olisi otettava huomioon operaatioiden
laajempi kirjo. Petersbergin tehtävien lisäksi tähän
voisi kuulua yhdessä toteuttavat aseistariisuntaoperaatiot, tuki
kolmansille maille terrorismin torjunnassa ja turvallisuussektorin uudistamisessa."
"Transatlanttisilla
suhteilla on korvaamaton merkitys. Toimiessaan yhdessä Euroopan unioni
ja Yhdysvallat voivat olla vaikuttava positiivinen voima maailmassa. Voimavaroja
kehittämällä ja yhdenmukaisuutta lisäämällä
EU:sta tulee uskottavampi toimija ja vaikutusvaltaisempi kumppani."
"EU on valmis
kehittämään aktiivista kumppanuutta jokaisen maan kanssa,
joka jakaa EU:n tavoitteet ja arvot ja on valmis toimillaan tukemaan niitä."
Lataa
täältä itsellesi koko Javier Solanan strategiapaperi "turvallisemmasta
Euroopasta" (pdf-tiedosto)
EU-MILITARISOINNIN PÄIVÄKIRJA HUHTIKUU 2003
- JOULUKUU 2003
17.01.2003
"Jos Suomi ei ole tehnyt päätöstä Nato-jäsenyyden
puolesta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, ei sillä
todellakaan ole mitään merkitystä, sillä siihen mennessä
EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja Naton eurooppalainen pilari
ovat yhtä ja samaa" sanoi EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja
Gustav Hägglund Helsingissä.
30.01.2003
Saksan liittopäivien talousvaliokunta päättää
Saksan osallistumisesta eurooppalaiseen IRIS-T ohjusten hankintaan yhdessä
Kreikan, Italian, Norjan, Ruotsin ja Espanjan kanssa. IRIS-T on "Eurofighter"
hävittäjälentokoneen aseistamiseen tarkoitettu ohjus.
30.01.2003
Saksan puolustusministeriö kertoo, että Etelä-Afrikassa
tehdyt MAW Taurus ohjuskokeet on viety onnekkaasti loppuun. Vuoden 2004
alusta luovutetaan Saksan sotilasvoimille ensimmäiset täsmäohjukset.
MAW Taurus palvelee Eurofighterin aseistamista ja on klassinen, hyökkäykseen
tarkoitettu ohjus syvällä oleviin bunkkerikohteisiin osumiseksi.
31.01.2003
Britannian puolustusministeriö antaa Britannian historian suurimman
varusteluvaltuuden Royal Navy'lle. Noin 15 miljardilla eurolla tuotetaan
kaksi lentotukialusta. Hankinta menee BAE Systemsille, mutta myöskin
ranskalainen kilpailija Thales pääsee osalliseksi miljardibisnekseen.
31.01.2003
Saksalais-ranskalaisesta asevarustelukonsernista EADS:stä tulee Astrium
avaruusalusyhtiön ainoa omistaja. Yhtiö työstää
sotilaallisesti merkittäviä avaruusprojekteja Galileo ja GMES.
01.02.2003
Saksan sotilasvoimien eliittijoukot ovat joutuneet yhdessä amerikkalaisten
joukkojen kanssa rajuihin maataisteluihin Afganistanissa,
07.03.2003
Ranskan ulkoministeri Villepin sai luvan YK:n korkeimmalta taholta sotilaalliseen
väliintuloon Afrikassa. Ranska saa luvan lähettää
3.000 sotilasta Norsunluunrannikolle. Viime viikkojen aikana ranskalaiset
sotilaat ovat jo taistelleet maan hallituksen rinnalla, jota Amnesty International
syyttää raskaista ihmisoikeusrikkomuksista.
09.02.2003
Saksa ja Ranska ottavat haltuunsa ISAF-joukkojen johdon Afganistanissa.
Joulukuussa kaksinkertaistettiin saksalaisten joukot 2500 mieheen Afganistanissa.
10.02.2003
"Der Spiegel" julkaisi saksalais-ranskalaisen suunnitelman Irakin
miehittämiseksi. Koodisanana on "Mirage". Tuhannet sotilaat,
niiden joukossa saksalaisia ja ranskalaisia, saisivat YK:lta luvan Irakin
miehittämiseen. Sinibaretit ottaisivat vuosiksi maan valvonnan haltuunsa
sanoo Der Spiegel.
18.02.2003
EU:n 15 valtionpäämiestä pääsevät yksimielisyyteen
Irak-lausunnosta "Sota viimeisenä keinona" ei enää
ole poissuljettavissa.
21.02.2003
Saksan hallitus haluaa alistaa saksalaisten asevarustelukonsernien kaupat
ulkomaille valtiolliseen valvontaan ja suunnittelee tämän toteuttamiseksi
lainmuutoksia. Kerrotaan että, Saksa tarvitsee oman asevarusteluperustansa
poliittisesti itsenäisen sotilaallisen toimintakyvyn edellytyksenä.
24.02.2003
Itävalta ja Suomi tehostavat Eurokorps -yhteyksiään. Molemmat
maat allekirjoittavat jo valmiiksi neuvotellun sopimuksen Strasbourgissa.
24.02.2003
Ranskan ja Britannian ulkoministerit, Dominique de Villepin ja Jack Straw,
vaativat Bosnian Nato-tehtävien luovuttamista EU-joukoille vuoden
2004 alusta, jolloin12000 EU-sotilasta ottaisi Bosnian miehitystehtävät
haltuunsa.
25.02.2003
Saksan puolustusministeri Peter Struck ilmoitti Saksan sotavoimien puolustuspoliittisten
linjausten muutoksista. Sotilaisvoimilla tulisi olla valmius operoida
lyhyellä varoituksella kaukaisilla kulmilla maailmassa. Struck selitti,
että Saksan Liittotasavallan armeijalla ei ole enää mitään
maantieteellisiä toimintarajoja.
02.03.2003
Itävallan uudessa sini-musta -hallitusohjelmassa lyödään
lukkoon, että on edistettävä Itävallan armeijan muutosta
puolustusarmeijasta EU-sotilasoperaatioiden interventioarmeijaksi. Itävallan
hallitus aikoo kannattaa EU:n keskinäistä sotilaallista avunantovelvollisuutta.
24.03.2003
Espanjan hallitus suunnittelee uutta sotarikoslakia, joka mm. tekee osallistumisen
sodanvastaisiin mielenosoituksiin tietyissä tapauksissa rangaistavaksi.
26.03.2003
Ensimmäinen onnistunut "Tiger" sotilashelikopterin koelento.
"Tiger" muodostaa tulevaisuuden tukiselkärangan EU-armeijan
maavoimien sotilaallisissa operaatioissa. Pääasialliset helikopterin
tilaajat ovat Ranska ja Saksa.
27.03.2003
EU-komission puheenjohtaja Romano Prodi kehotti EU-valtioiden hallitusten
päämiehiä "militarisoimiseen, jotta ei jäätäisi
seisomaan tienposkeen" (Euobserver 27.3.03). Aika on nyt kypsä
varustautumiseen. Prodi ilmoitti olevansa erityisen tyytyväinen Saksan,
Ranskan, Belgian ja Luxemburgin yhteiseen sotilaalliseen huippukokoukseen.
28.03.2003
Britannian puolustusministeriö käynnistää uuden hävittäjätyypin,
Type 45, tuottamisen. Royal-Navy ottaa näin "teknologisen jättiaskeleen".
Kustannukset ovat 6,4 miljardia euroa.
01.04.2003
EU-armeijan ensimmäinen tehtävä käynnistyy nimellä
"Concordia", kun EU-armeija ottaa vastaan siihen asti NATO:n
hoitamat kommandotehtävät Makedoniassa.
02.04.2003
Saksan liittohallitus keskittyy yhteisymmärrykseen EU:n tulevaisuuskonventissa
yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Jos tämä
ei ole mahdollista yhteisellä sopimuksella, niin sitten on jonkun
ryhmän maita edettävä Schengen -sopimuksen tapaan, sanoi
Saksan ulkoministeri Joschka Fischer Handelsblatt lehdelle.
03.04.2003
Saksan liittokansleri Gerhard Schröder julisti, että Irakin
sodan seurauksena on korotettava Saksan armeijan budjettia.
06.04.2003
Saksan hallitus tiedotti, että Saksa aikoo ryhtyä Galileo sateliittiohjausjärjestelmän
rakennusprojektin vetäjäksi. Vuoteen 2008 mennessä Galileon
tulee olla valmis tarjoamaan EU-armeijalle mahdollisuudet suorittaa täsmällisiä
sotilaallisia iskuja.
08.04.2003
EU-komissaari, perustuslakia valmistelevan konventin puheenjohtajiston
jäsen Michel Barnier korostaa sotilaallisen ydineuroopan välttämättömyyttä
niille valtioille, "joilla on poliittisia pyrkimyksiä maailmassa".
Hänen johdollaan toimitettu EU-konventin puolustustyöryhmän
raportti vaatii yhteisen EU-asevarustelutoimiston perustamista, EU-jäsenmaiden
asevarustelumenojen merkittävää korottamista sekä
vapaat kädet EU-armeijalle suorittaa maailmanlaajuisia sotilaallisia
tehtäviä terrorismin vastaisessa taistelussa.
10.04.2003
EU-parlamentin suuri enemmistö kehotti EU:n valtionpäämiehiä
edistämään EU:n militarisointia. Parlamentin jäsenet
vaativat mm. EU-armeijan tehtävien laajentamista koskemaan myös
"terrorismin vastaista taistelua", yhteistä EU-asevarustelutoimistoa
sekä omaa EU-asevarustelubudjettia.
10.04.2003
Saksalainen päivälehti "Die Welt" julkaisi Saksan
liittokanslerin suunnitelmat "Eurooppalaisen Puolustusunionin"
perustamisesta. Se antaisi mahdollisuuden muutamalle EU-jäsenmaalle
edetä muita nopeammin EU:n turvallisuus - ja sotilaspolitiikassa.
Saksalais-ranskalaisesta prikaatista kehitettäisiin ydin EU:n nopean
toiminnan joukoille.
24.04.2003
Suurin mannereurooppalainen asevarustelukonserni, EADS, kertoi uudistuksistaan.
Näiden uudistusten päämääränä on vuoteen
2005 mennessä nostaa asevarustelumyyntiä 60 prosentilla noin
9,6 miljardiin euroon.
25.04.2003
Julkaistiin luonnos "Puolustuspoliittiset suuntaviivat Saksan sotilasvoimien
uudistamiseksi´´ Keskeinen uudistus on siirtyminen maan puolustamisesta
hyökkäysvalmiuteen sekä sotien ``ennalta ehkäisevään
toimintaan´´.
28.04.2003
Johtavien eurooppalaisten asevarustelukonsernien, EADS:n, BAE-Systemsin
ja Thales:in edustajat kehottivat yhteisessä julistuksessaan EU-valtioita
kuluttamaan enemmän rahaa asevarusteluun.
29.04.2003
Belgian pääministerin Guy Verhofstadtin kutsusta Saksa, Ranska,
Luxemburg ja Belgia neuvottelevat sotilaallisen ydineuroopan kehittämisestä.
Perustana on saksalais-ranskalaisen prikaati vahvistettuna belgialaisilla
ja luxemburgilaisilla joukoilla. Tavoitteena on kehittää nopean
toimintavalmiuden omaavat joukot. Tämä 60.000 miehen toimintajoukko
olisi sekä EU:n että uuden NATO-Response -yksikön käytettävissä.
Lisäksi halutaan ensi vuoden kesään mennessä kehittää
eurooppalainen ilmakuljetuskomentokeskus sekä yhteiset toimintatavat
kemiallisten, biologisten ja ydinaseiden torjuntaan. NATO rinnalle muodostetaan
EU:lle oma operatiivinen komentokeskus.
03.05.2003
Saksalainen päivälehti "Süddeutsche Zeitung"
kertoo Saksan armeijan esikunnan sisäisestä paperista. Tässä
paperissa kehotetaan luomaan EU-armeija, joka olisi ``EU-hallituksen´´
johtama. Myös ydinasepotentiaalit tulisi ottaa EU:n käyttöön,
jolloin myös Saksa saisi käyttöönsä ydinaseita.
15.05.2003
Bayern'in osavaltion hallitus on antanut käyttöluvan FRM2 ydintutkimusreaktorille
Garchingissa Münchenin lähellä. Reaktori toimii asekelpoisella
plutoniumilla. Saksa voisikin halutessaan nopeasti aloittaa ydinasevalmistuksen.
18.05.2003
Saksalainen "Centrum für Angewandte Politikforschung (CAP) on
erittäin vaikutusvaltainen Saksan ulkopolitiikan "Think-Tank".
Se kuvailee raportissaan sotilaallisen "Euroopan suurvallan"
("Supermacht Europa") näkymiä suurvaltana, jolla yhteisten
eurooppalaisten strategisten sotavoimien kautta olisi käytettävissään
ydinohjuspotentiaali ja joka lopullisesti jättäisi jäähyväiset
siviiliyhteiskunnan idealle ja rajattomasti hyödyntäisi kansainvälisen
valtapolitiikan välineitä.
20.05.2003
Monissa Euroopan maissa yleinen mielipide ei ole vielä tiedostanut
Naton muuttumista perinteisestä puolustusliitosta maailmanlaajuiseksi
toimijaksi, sanoo yhdysvaltalainen tutkija Andrew Michta.
Michtan mukaan ainakin Yhdysvaltain näkemys on se, että Nato
on muuttunut puolustuksellisesta liitosta aktiivisesti asioihin puuttuvaksi.
"Menemme suoraan sisään poistamaan uhkatekijöitä."
(HS)
04.06.2003
EU:n sotilaspoliittinen valiokunta päätti ranskalaisen johdon
alaisen EU-joukon lähettämisestä Kongon tasavaltaan. Operaation
koodinimi on "Artemis"
10.06.2003
Saksan sisäasiainministeriön rahoittama"Poliittisen koulutuksen
keskus" (Bundeszentrale für politische Bildung), järjesti
viikon pituisen asiantuntijafoorumin, jossa mainostettiin hyökkäyksellisiä
sotatoimia. Julkilausumassa pidettiin "amerikkalaisia hyökkäyssotia
historiallisesti tarpeellisina ja objektiivisesti välttämättöminä".
16.06.2003
EU:n ulkoministerit antoivat julkilausuman, jossa hyväksytään
ennaltaehkäisevä sotilastoiminta valtioita vastaan, joilla on
joukkotuhoaseita. Iranin ydinaseohjelma mainitaan nimellä.
20.06.2003
EU:n valtiopäämiehet kiittivät EU-konventtia EU-perustuslakiluonnoksesta
huippukokouksessaan Porto Carrasissa Thessalonikissa. Luonnos velvoittaa
EU-jäsenmaat jatkuvaan asevarusteluun, maailmanlaajuisiin sotilaallisiin
väliintuloihin sekä sotilaalliseen avunantoon terrorismin vastaisessa
taistelussa. EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen johtaja Javier Solana
esitteli peruslinjat EU:n turvallisuuspoliittiselle doktriinille. Tulevaisuudessa
tulee lähteä siitä, että "puolustuksen etulinja"
ei enää ole eurooppalaisella maaperällä. Hätätilanteessa
tulisi voida käydä "ennaltaehkäiseviä sotia"
terrorismia, roistovaltioita sekä joukkotuhoaseiden leviämistä
vastaan myöskin "voimakkaitten väliintulojen" avulla.
Vuonna 2004 perustetaan EU:n asevarustelutoimisto. Sen päämääränä
on edistää asevarustelututkimusta ja -teollisuutta siinä
määrin, että EU "ottaa strategisen teknologian johdon
tulevaisuuden puolustus- ja turvallisuusteknologioissa".
Ranskan presidentti Jacques Chirac ehdotti vakaussopimuksen löysentämistä,
jotta voitaisiin korottaa sotilasmenoja rikkomatta EMU -kriteereitä.
Saksan ja Italian puolustusministerit tukevat tätä ehdotusta.
20.06.2003
EU aikoo ottaa keväällä haltuunsa Bosnian SFOR-joukkojen
ylimmän johdon. "Kysymys on vain siitä, miten järjestetään
siirtyminen NATO -johdosta EU -johtoon" kerrottiin saksalaisesta
diplomatialähteestä Berliinissä.
01.07.2003
Itävallan puolustusministeriön edustaja allekirjoitti Eurofighter
GmbH:n kanssa ostosopimuksen18 Eurofighter "Typhoon" koneen
ostamisesta. Itävallan hallitus ilmoitti kustannusten olevan 2 miljarida
euroa. Oppositio laski kuitenkin summan nousevan jopa 6 miljardiin euroon
käyttökustannuksineen ja siirtymäajan kuluineen.
03.07.2003
Ranska ja Saksa perustavat yhteisen "Top-Gun"-koulun, jossa
opiskellaan ennen kaikkea uuden "Tiger" taisteluhelikopteri-iskuja.
"Tiger Attack-Force" joukkoja pidetään EU:n 60.000
sotilaan valmiusjoukkojen ytimenä.
06.07.2003
Saksan Ilmailu - ja avaruuskeskus ,DLR (Das Deutsche Zentrum für
Luft- und Raumfahrt) ja ranskalainen tutkimusinstituutti ONERA sekä
EADS ovat muodostaneet "strategisen tutkimuskumppanuuden", jonka
päämääränä on lujittaa eurooppalaista ilmailua
kilpailussa amerikkalaisten konsernien kanssa. Saksalais-ranskalainen
yhteistyö - sotilaallisen ydineuroopan kehittämissuunnitelmien
mukaisesti - muodostaa Euroopan laajuisen yhteenliittymän etujoukon.
Saksalais-ranskalainen asevarustelukonserni EADS dominoi rakenneuudistusten
jälkeen EU:n ilmailuasioita.
11.07.2003
Galileo-Industries sai ensimmäisen tilauksensa "Galileo"
ohjusnavigaatiojärjestelmän rakentamiseksi. Galileon tulee olla
valmis vuoteen 2008 mennessä ja sitä käytetään
EU-armeijan täsmäsodankäyntiin.
14.07.2003
SOSTAR-ohjelma, joka perustuu ilmasta toimivaan tiedustelu- ja valvontajärjestelmään
saavutti tärkeän vaiheen - Critical Design Review - luonnosten
arviointi- ja vastaanottovaiheen.
15.07.2003
EU harkitsee Hollannin aloitteesta EU-joukkojen lähettämistä
Moldaviaan. Moldavia on ollut vuodesta 1991 riippumaton Venäjästä.
Transnistriassa on edelleen venäläisiä joukkoja.
18.07.2003
Korkea-arvoiset saksalaiset ja amerikkalaiset sotilasasiantuntijat ehdottivat
Bertelsmannsäätiön (Saksan hallitutusta lähellä
oleva säätiö) "Transatlanttisten suhteiden tulevaisuus"
-konferenssissa, että tulevissa roistovaltioiden miehityksissä
toimittaisiin yhdessä, jotta valloitetut voimavarat voitaisiin "käyttää
multilateraalisesti". Väliintulot ja saaliiden jakamiset (siis
luonnonvarojen) tulee laillistaa kehittämällä kansainvälistä
siviilioikeutta.
07.08.2003
Saksan puolustusministeri Peter Struck (SDP) kannattaa NATOn joukkojen
lähettämistä Irakiin. Puolustusministeri ei sulje pois
Saksan sotilasvoimien osallistumista operaatioon.
19.-24.08.2003
Kansainvälisillä MAKS 2003 Ilmailu- ja avaruusmessuilla Moskovassa,
EADS ilmoitti sotilaallisen yhteistyön syventämisestä ennen
kaikkea avaruus- ja ohjusteknologiassa Venäjän kanssa. EADS
suunnittelee Tutkimus- ja Teknologiakeskuksen avaamista Moskovaan ja aikoo
allekirjoittaa sopimuksen saksalais-venäläisestä tutkimusyhteistyöstä
suurteho-ohjuskoneiston alalla.
20.08.2003
Saksan puolustusministeriö tiedotti, että Saksan merivoimien
toiminta-aluetta laajennetaan huomattavasti. Viime vuoden alussa Saksan
merivoimat toimivat osana kansainvälistä yli 70 yksikön
laivuetta "Enduring Freedom" -operaatiossa Intian Valtamerellä
Afrikan rannikolla. Operaatioon osallistuivat lisäksi mm. USA, Britannia
ja Ranska. Koska USA oli pääasiallisesti sijoittanut sotalaivansa
Pakistanin rannikolle Saksan johtama laivue sai nyt valvontaansa myös
Omanin lahden meritiet Iranin rannikon läheisyydessä.
21.08.2003
EADS toivotti Itävallan 18 Eurofighter -hävittäjien tilaajana
tervetulleeksi. "Itävalta on asiakkaana heti alussa valinnallaan
antanut selvän tukensa eurooppalaisten turvallisuusrakenteiden ja
eurooppalaisen teollisuusyhteistyön laajentamisen puolesta"
sanotaan EADS-lehdistötiedotteessa
(www.eads.com).
23.08.2003
Saksan puolustusministeri Peter Struck (SDP) ilmoitti, että KSK-joukkojen
määrä kaksinkertaistetaan. KSK -eliittikommandojoukot ovat
erikoistuneet iskujoukoksi maailmanlaajuisesti anti-terror operaatioissa.
27.08.2003
Itävallan puolustusministeri Platter tapasi saksalaisen virkaveljensä
Peter Struckin. He keskustelivat Saksan ja Itävallan sotavoimien
yhteistyön syventämisestä.
28.08.2003
EADS asevarustelukonserni julkaisi vuoden 2003 puolivuotistuloksensa.
Tulos näytti 592 miljoonan euron voittoa ja tilausten kolminkertaistumista
verrattuna edellisen vuoden ensimmäiseen puoliskoon.
01.09.2003
Kreikan hallitus päätti tilata EADS:lta eurooppalaisia sotilaskuljetushelikoptereita.
Kreikan puolustusministeriö on tehnyt sitovan 20 NH 90 helikopterin
tilauksen sekä ilmoittanut 14 lisätilauksen todennäköisyydestä.
"Kreikan hallituksen päätös vahvistaa Kreikan roolia
eurooppalaisten puolutustusrakenteiden integraatiossa ja NATOn jäsenenä",
sanovat herrat Camus ja Hertrich, jotka molemmat ovat EADS:n johtajia.
(www.eads.com)
05.09.2003
Espanjan hallitus päätti osallistua EADS:n "Tiger -taisteluhelikopteri-ohjelmaan".
Espanja tilaa 24 Tiger -ikopteria. "Suuri päivä espanjalaiselle
ilmailuteollisuudelle. Tiger on paras hyökkäys-helikopteri Espanjan
armeijalle" sanoo Fernandez-Sainz, EADSin johtaja EADS-CASA:sta (www.eads.com).
18.09.2003
Kenraali Gustav Hägglundin mukaan vaikuttaa selvältä, että
Eurooppaan tulee yhteinen puolustus muodossa tai toisessa. Euroopan yhteiselle
puolustukselle on hänen mukaansa olemassa jopa selvä tilaus.
Euroopan yhteinen puolustus luodaan Hägglundin mukaan joko EU:n sisälle
sopimus-luonnoksen pohjalta tai unionin ulkopuolelle, mikäli yhteisymmärrystä
ei unionin puittteissa saavuteta. Mahdollisimman toimintakykyisen yhteisen
puolustuksen luominen EU:n sisälle on Hägglundin näkemyksen
mukaan selkeästi Suomen etu. Menemällä mukaan yhteistyöhön
Suomi vahvistaa konkreettisesti omaa turvallisuuttaan, totesi Hägglund
Mikkelin Reserviupseerit ry:nja Mikkelin Maanpuolustusnaiset ry:n järjestämässä
seminaarissa.
(STT)
20.09.2003
Saksan, Ranskan ja Britannian kolmoishuippukokouksessa maat pääsivät
yhteisymmärrykseen "että EU:n tulee voida suunnitella ja
johtaa operaatioita ilman NATO:n voimavaroja".
22.09.2003
EU haluaa ankkuroida taloudellisen roolinsa YK:ssa myöskin poliittisesti.
Tähän liittyen EU-parlamentti julkaisee tulevalla viikolla raportin
Strasbourgissa, jonka keskeinen vaatimus on, että EU:n tulee saada
pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa.
23.09.2003
Puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala, teki maanantaina
varsin selväksi, että Suomen liittyminen Euroopan Unionin hahmotteilla
olevaan puolustukseen ja EU-maiden keskinäisiin turvallisuustakuisiin,
ns. turvatakuuytimeen, edellyttäisi käytännössä
myös liittymistä sotilasliitto Natoon. Idea yhteisestä
puolustuksesta ja siihen liittyvästä turvatakuujulistuksesta
sisältyy EU:n perustuslakiluonnokseen, jonka käsittely alkaa
hallitusten välisessä konferenssissa vajaan kahden viikon kuluttua.
Julistuksesta tulisi ehdotuksen mukaan perustuslain liite. Sen voisivat
allekirjoittaa ne EU-maat, jotka ovat valmiita sitoutumaan keskinäiseen
sotilaalliseen avunantoon.
(HS)
3.10.2003
Valtiotieteiden tohtori, tutkija Jukka Tarkka ihmettelee hallituksen linjattomuutta
EU:hun ja Natoon
liittyvissä turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Sen sijaan,
että kaikki hokevat, että Suomella on lähes rajattomasti
aikaa tehdä päätöksiä, Suomen kannanotolla on
Tarkan mielestä suorastaan tulenpalava kiire.
(STT)
06.10.2003
EU:n puolustusministereiden kokouksessa Roomassa sovittiin, että
EU tulevaisuudessa ottaa haltuunsa Bosnian miehityksen NATO:lta.
09.10.2003
NATO:n sotaministerit harjoittelevat "mallipelien" "Dynamic
Response 07" avulla miten päätökset tehtäisiin
NATO Response joukkoja (NRF) eli nopean toiminnan joukkoja käytettäessä.
09.10.2003
Tasavallan presidentti ja puolustusvoimen ylipäällikkö
Tarja Halonen on jo toisen kerran joutunut amiraali Juhani Kaskealan komentajakaudella
puuttumaan tämän julkisuudessa esittämiin turvallisuuspoliittisiin
näkemyksiin. Presidentin kanssa viime päivinä turvallisuuspoliittista
keskustelua käyneet poliitikot eivät ole voineet olla huomaamatta,
että presidentti on närkästynyt puheesta, jonka Kaskeala
piti valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avaajaisissa syyskuun lopulla.
Kaskeala kytki tuolloin yhteen EU:n tekeillä olevan puolustusytimen
mahdollisine turvatakuineen sekä NATOn jäsenyyden. Halosen närkästyksen
syyksi ei arvailla sitä, että Kaskealan tulkinta olisi ollut
väärä, vaan pikemmin sitä, että se oli raadollisuudessaan
ehkä liiankin osuva.
10.10.2003
Europarlamentaarikko Ilkka Suominen (kok) arvioi, että Suomi liittyy
tulevaisuudessa puolustusliitto Naton jäseneksi. Hän pitää
myös luultavana sitä, että Suomi osallistuu EU:n yhteiseen
puolustukseen.
(STT)
14.10.2003
Euroopan unioniin ei näytä tulevan puolustusliitto Naton kaltaisia
turvatakuita, joilla EU:n jäsenmaat sitoutuisivat toistensa puolustamiseen.
Suomen ulkoministerin Erkki Tuomiojan mukaan EU:n ulkoministerikokouksessa
kävi selväksi, että vastustus myös perustuslakiluonnoksessa
esitettyjä turvatakuita kohtaan on EU:ssa niin laajaa, että
takuut toteutuvat korkeintaan "vesitetyssä" muodossa.
"Turvatakuut toteutuvat niille, jotka sitä tarvitsevat, Natossa",
Tuomioja totesi.
Se, että puolustusydin ei toteudu, ei kuitenkaan pane pistettä
EU:n tiivistyvälle puolustusyhteistyölle. Tuomiojan mukaan kaikki
EU-maat ovat olleet pitkälle yksimielisiä siitä, että
EU:n kriisinhallinta-tehtävistä tulee entistä vaativimpia.
(HS)
16.10.2003
Reinhard Bütikofer Saksan vihreistä kertoi tanskalaiselle Dagbladet
Arbejderen -lehdelle, että tässä vaiheessa ei tulisi vaatia
Ranskan ja Englannin ydinaseriisuntaa, vaikka EU:lle suunnitellaan yhteistä
puolustuspolitiikkaa. Bütikoferin mukaan pitäisi sen sijaan
keskittyä niihin asioihin, jotka vievät eteenpäin kohti
EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitikkaa.
18.10.2003
Tiiviistä sotilasyhteistyöstä kiinnostuneet Euroopan unionin
maat voivat alkaa toimia kauan ennen kuin EU:n uusi perustuslaki tulee
voimaan 2006, EU-komissaari Michel Barnier uskoo.
"Tärkeintä on kuitenkin se, että ne maat, jotka haluavat
kehittää yhdessä EU:n sotilaskykyjä ovat aidosti mukana.
Osallistujien pitää haluta toimia eikä vain puhua".
Kysymykseen millaiset ehdot EU-maan pitäisi täyttää
osallistuakseen EU:n sotilasyhteistyöhön Barnier vastasi seuraavasti:
"Yksi kriteeri voisi olla puolustusmenojen suuruus, toinen tutkimukseen
käytetty raha, kolmas käytettävissä olevien joukkojen
määrä ja neljäs kehittynyt aseteknologia. Ainakin
kahden viime ehdon suhteen Suomi on edellä monia muita".
(HS)
19.10.2003
Sdp:n puheenjohtajan Paavo Lipposen mukaan EU tarvitsee sotilaallisen
välineen yhteiselle ulko-ja turvallisuuspolitiikalleen ollakseen
rauhanjärjestö. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä,
että uudessa Euroopassa tekisimme ikään kuin täyskäännöksen
entiseen verrattuna", Lipponen sanoi.
Lipposen mukaan nyt on kyse globaaleista haasteista, ei enää
pienen maan asemoitumisesta idän ja lännen välissä.
(HS)
23.10.2003
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA haluaa tuoda oman näkemyksensä
Suomen Nato-keskusteluun keskiviikkona julkaisemallaan raportilla "Mitä
se Nato oikein on?"
EVAn Nato-raportti ei pyri puolueettomuuteen. Jo esipuheessa EVAn toimitusjohtaja
Pentti Vartia kirjoittaa, että "Suomen kannalta varteenotettava
vaihtoehto on yhdistää Nato-jäsenyys osallistumiseen EU:n
puolustusyhteistyöhön".
24.10.2003
Saksan armeijan korkein johto haluaa kehittää täysivaltaisen
eurooppalaisen armeijan, joka olisi raportointivelvollinen Euroopan unionin
hallitukselle ja EU-parlamentin rahoittama, kirjoitetaan Englannin konservatiivien
tietoon tuleessa asiakirjassa. Asiakirjan mukaan EU:n armeijan tulisi
nojata "demokraattisiin periaatteisiin", jotka kirjataan EU:n
tulevaan perustuslakiin.
Asiakirjassa todetaan myös, että "Europpalaisella armeijalla
tulisi olla yhteisiä rakenteita, jotka menevät pitemmälle
kuin jo olemassa olevat. Siksi tarvitaan yhteistä puolustusjärjestelmää,
yhteistä lainsäädäntöä ja standardisointia".
Otaksuen, että täysivaltainen EU-hallitus on saatu aikaan noin
10 vuodessa asiakirjassa todetaan lisäksi, että: "Armeija
raportoisi EU-hallitukselle ja EU-parlamentille. Erityisen lain kautta
Parlamentti päättäisi onko joukkojen lähettäminen
etujen mukaista". Erittäin herkästä ydinasekapasiteetista
asiakirjassa ehdotetaan että "ne pitäisi integroida eurooppalaiseen
puolustusjärjestelmään". Todetaan myös, että
suhde NATOon tulisi määrittää ja "tulisi päättää
EU:n mahdollisista yhteistyömuodoista YK:n, YK:n turvallisuusneuvoston
ja NATO:n kanssa".
(Telegraph)
26.10.2003
Ranskalainen päivälehti "Liberation" paljastaa Ranskan
hallituksen suunnitelmat muuttaa ydinasedoktriininsa. Tulevaisuudessa
ydinaseita tulisi voida käyttää - USA:n uuden doktriinin
mukaisesti, ydinpommeja myös ennaltaehkäisevästi nk. "roistovaltioita"
vastaan. Myöskin mini-atomipommien rakentamista - USA:n mallin mukaisesti
- pohditaan.
26.10.2003
Britannian puolustusministeriö hyväksyy saksalais-ranskalaisen
EADS -konsernin tekemän sotilas-satelliittiprojektitarjouksen, joka
on 3,6 miljardia euroa.
27.10.2003
EU:n talousasiainkomissaari Michaele Schreyer (nainen Saksan vihreästä
puolueesta) vaatii, että sotilaspolitiikalle tulisi antaa "yhteisön
budjetissa suurempi rooli, jos eurooppalaiset haluavat suuremman roolin
maailmanpolitiikassa´´. Komissaari vaati EU-jäsenvaltioilta
enemmän päättäväisyyttä yhteisessä
ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
04.11.2002
Suurimman ranskalaisen sotalaivateollisuuden, DNC:n, pääjohtaja
Jean-Marie Poimboeuf, julistaa, että "Merten EADS" on tulossa
(Die Welt 4.11.03). Kuten ohjusten ja sotilaslentokoneiden kohdalla kehitetään
myös suuri eurooppalainen asevarustelukonserni laivastoa palvelemaan.
07.11.2003
Asevarustelukonserni EADS kerti, että se odottaa 1,4 miljardin euron
voittoa vuodelle 2003. Ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana
ovat tilaukset tuplaantuneet ja kasvaneet 49,5 miljardiin euroon.
09.11.2003
"Eurofighter" -tuottaja EADS haluaa fuusioida taistelukone-osastonsa
brittiläisen BAE Systemsin ja italialaisen Alenia Aerospazion kanssa.
11.11.2003
EU-komission 60-sivuisessa valkoisessa kirjassa kuvaillaan EU:n tietä
maailmanlaajuiseen avaruus-suurvaltaan, "A New European Frontier
for an Expanding Union". Se vaatii mm. yhteisen turvallisuus- ja
puolustuspolitiikan vahvistamista, avaruuspolitiikan ankkuroimista EU:n
suunnitteilla olevaan perustuslakiin sekä enemmän rahaa avaruusteknologiaan.
12.11.2003
Ensi viikolla EU ja NATO järjestävät yhteisharjoituksen
ratkaistakseen kuvitteellisen kriisikuvan.
Kyseessä on käytännön harjoitus siitä, miten
tehokkaasti EU pystyy poliittis-sotilaallisella tasolla käyttämään
NATO -välineitä kun sotilasliitto NATO ei itse osallistu toimintaan.
Komission edustajan mukaan kuvitteellinen kriisi tapahtuisi 19.-25.11.2003
Atlantin saarella nimeltään "Atlantia". Tämä
on EU:n toinen kriisinhallintaharjoitus, mutta ensimmäinen joka suoritetaan
yhdessä NATO:n kanssa
(Euobserver)
16.11.2003
Suomen suhde Natoon on kuin rekisteröintiä vailla oleva parisuhde,
arvioi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (SDP) TV1:n
Lauantaiseura -lähetyksessä lauantaina. Hän arvioi oman
kantansa olevan enemmän myönteinen kuin kielteinen.
(HS)
17.11.2003
EU:n puolustusministerit pääsivät yhteisymmärrykseen
siitä, että suunnitellun EU:n asevarustelutoimiston tulisi aloittaa
ensi vuoden lopulla. Asevarustelutoimiston tehtävänä on
koordinoida ja voimistaa jäsentensä sotilaallisia menoja ja
turvallisuuspoliittisia suunnitelmia. Sen tulisi saada oma paikkansa EU:n
perustuslaissa.
18.11.2003
Ruotsin suurimmassa päivälehdessä "Dagens Nyheterissä"
julkaistussa yhteisessä kannanotossa Ruotsin ulkoministeri Laila
Freivalds ja Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja varoittavat Saksan-Ranskan
valtakartellin pyrkimyksistä, jotka uhkaavat jakaa EU:n kahtia.
19.11.2003
Saksan ulkoministeri Joschka Fischer kehottaa linjapuheessaan Princetonissa
USA:ssa "luomaan tasa-arvoisen kumppanuuden Euroopan ja USA:n välillä
uuden maailmanjärjestyksen taistelussa". Siksi on vahvistettava
Euroopan sotilaallisia kykyjä.
19.11.2003
USA:n ulkoministeri Colin Powell kertoi EU vierailullaan, että hänen
hallituksensa hyväksyy EU:n suunnitelmat kehittää omia
puolustusrakenteitaan. "Turvallisuutemme on kytketty yhteen NATOssa,
vaikka EU laajentaisikin omia kykyjään", hän sanoi.
"USA haluaa tiiviimmän Euroopan, laajemman Euroopan, Euroopan,
jolla on täydellinen rooli maailman näyttämöllä",
hän jatkoi.
EU:n ulkopoliittinen johtaja, entinen NATOn pääsihteeri, Javier
Solana, piti kokousta erittäin rakentavana ja hän on vakuuttunut,
että "kokouksen jälkeen suhteet USA:n ja EU:n välillä
ovat paremmat kuin koskaan".
20.11.2003
EU-parlamentti vaati EU:n jäsenmailta ja EU-komissiolta "sotilaallisia
kykyjä, jotka vahvistavat EU:n ulko- ja puolustuspolitiikan päämäärien
uskottavuutta ja suotuisten ehtojen luomista kilpailukykyiselle ja kannattavalle
eurooppalaiselle puolustusvarusteluteollisuudelle" (P5_TA-PROV(2003)0522).
26.11.2003
Kolmoishuippukokouksessa Saksa, Ranska ja Britannia pääsivät
yksimielisyyteen itsenäisestä sotilaallisesta komentokeskuksesta
EU:n armeijalle, EU:n keskinäisestä avunantovelvollisuudesta
sekä sotilaallisen ydineuroopan edistämisestä.
27.11.2003
SDP:n puheenjohtajan, puhemies Paavo Lipposen mielestä Suomen Nato-jäsenyys
ei välttämättä lisäisi puolustusmenoja, koska
maalla jo on uskottava ja kustannustehokas armeija. Lipponen ei paljastanut
omaa kantaansa jäsenyyteen.
(HS)
28.11.2003
Napolin EU:n ulkoministereiden kokouksessa vallitsi pitkälle menevä
yksimielisyys saksalais-ranskalais-brittiläisistä pyrkimyksistä.
EU:n perustuslaissa tulisi suoda pienelle EU:n jäsenmaiden ryhmälle
oikeus tiiviimpään turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön.
Näiden maiden tulisi vuoteen 2007 mennessä kehittää
valmiusjoukko, joka olisi toimintavalmis 5 - 30 päivän sisällä.
Brysseliin tulisi luoda sotilaallinen komentokeskus EU:n tehtäviä
varten ilman NATOa. Ensisijaisesti kuitenkin kansalliset komentokeskukset
Potsdamissa, Pariisissa ja Lontoossa johtaisivat kommandotoimintaa.
28.11.2003
Yhtäaikaisesti Napolin kokouksen päätösten kanssa
Saksan puolustusministeri Peter Struck (sdp) kertoi joukkojen tarkastuksen
yhteydessä päätöksestä korottaa Saksan puolustusvoimien
nopeiden interventiojoukkojen sotilasmäärää 30.000
:een. Se tarkoittaa nykyisten joukkojen kolminkertaistamista.
29.11.2003
Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä pitää EU:n puheenjohtajamaan
Italian ehdotusta EU-maiden keskinäisistä turvatakuista Suomelle
historiallisena mahdollisuutena, johon maamme hallituksen on syytä
tarttua. Itälä piti selvänä, että ratkaisun jälkeen
Suomi ei ole enää perinteisessä mielessä liittoutumaton.
Hän muistutti kuitenkin, että Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen
puolustukseen jo aikaa sitten.
(STT)
30.11.2003
Kaikille jäsenmailla on tulossa sotilaalliset turvatakuut. Valtaosa
Euroopan Unionin puolustusta koskevista kiistoista ratkesi Napolissa lauantaina
päättyneessä ulkoministerikokouksessa.
Tuleva puolustusyhteistyö tarkoittaa muun muassa sitä, että
jäsenmaat saavat sotilaalliset turvatakuut. Belgian ulkoministeri
Louis Michel iloitsi, että itsenäinen eurooppalainen puolustus
on vihdoin syntynyt. Britannian pelkojen hälventämiseksi artikloihin
on kirjattu, ettei EU:n puolustusyhteistyö kilpaile Naton kanssa
ja että niille EU:n jäsenmaille, jotka ovat myös Naton
jäseniä, sotilasliitto pysyy yhteisen puolustuksen kivijalkana.
(HS)
02.12.2003
EU-puheenjohtajamaa Italia on tänään esittänyt seuraavanlaisen
puolustuslausekkeen uuteen EU:n perustuslakiin:
"Jos jäsenmaa joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen
kohteeksi muut jäsenmaat antavat sille apua kaikin käytettävissään
olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan määräysten
mukaisesti."
Puolueettomat maat eivät ole tähän sananmuotoon tyytyväisiä
vaan ovat tehneet oman vaihtoehtonsa tekstiksi:
"Jos jäsenmaa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi,
se saattaa pyytää toisilta jäsenmailta apua kaikin käytettävissään
olevin sotilaallisin tai muin keinoin, Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan
51 artiklan määräysten mukaisesti."
02.12.2003
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) mukaan EU:n tiivistymässä
olevat puolustus- ja turvallisuuspoliittiset järjestelyt eivät
automaattisesti romuta Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta. Tuomioja
korosti, että EU:n puolustuksesta ei vielä ole lopullisesti
sovittu.
"Ei ole olemassa vielä selkeästi mitään sopua
eikä mitään valmiita, lopullisia sanamuotoja" Tuomioja
sanoi. Muiden muassa eduskunnan varapuhemies Ilkka Kanerva (kok) ja EU:n
tulevaisuuskonventin työskentelyyn osallistunut kansanedustaja Kimmo
Kiljunen (sd) arvioivat viime viikolla, että ehdotus merkitsee sotilaallisen
littoutumattomuuden siirtymistä historiaan.
(HS)
02.12.2003
Jos EU:lle hyväksytään turvatakuut ja Suomi on niiden piirissä,
Suomi ei ole enää liittoutumaton maa. Maanpuolustuskorkeakoulun
strategian professori Pekka Sivonen pitää selvänä,
että turvatakuiden hyväksynnän myötä Suomi liittoutuu.
Sivosen mukaan olennainen asia on, että ehdotetut takuut koskisivat
kaikkia jäsenvaltioita eivätkä vain niitä, jotka ovat
allekirjoittaneet takuista erillisen pöytäkirjan.
(STT)
02.12.2003
Oman muotoilun saaminen asiakirjaan turvatakuista on Suomelle Pyrrhoksen
voitto. Poliittinen eliitti voi kuvitella, että olemme edelleen liittoutumattomia,
sanoo professori Esko Antola Suomen ehdotuksesta EU:n turvatakuiden pehmentämisestä.
Hänen mielestään Suomen EU-politiikka on epäjohdonmukainen.
Kaikissa muissa tapauksissa Suomi on korostanut miten selkeät säännöt
ovat tärkeitä. Nyt Suomi itse ajaa mahdollisimman epäselvää
sananmuotoa. Saamme velvoitteen, mutta meidän ei tarvitse noudattaa
sitä, sanoo Antola. Kysymykseen onko Suomi enää liittoutumaton,
jos allekirjoitamme EU:n perustuslain Esko Antola vastasi: "Ei minun
mielestäni. Jo perustulain artiklassa 42 on nk. solidaarisuuspykälä,
jonka mukaan Unioni voi ottaa käyttöön jopa sotilaallisia
keinoja jos se on uhattuna."
(Hbl)
04.12.2003
NATOn pääsihteeri lord Robertson kertoo, että NATO voisi
ottaa keskeisen roolin Irakin miehittämisessä. Näin voisivat
myös saksalaiset ja ranskalaiset joukot osallistua miehitykseen.
06.12.2003
EU-komission puheenjohtaja Romano Prodi kannattaa yhteistä EU:n sotilaspolitiikkaa.
Liittoutumattomat maat kuten Itävalta, Ruotsi, Suomi ja Irlanti eivät
saa estää tätä kehitystä.
11.12.2003
Suomi hyväksyy EU:n yhteiseen puolustukseen liittyvän turvatakuuehdotuksen,
valtioneuvosto ilmoitti torstaina. Esityksen mukaan EU-maat antavat toisilleen
sotilaallista ja muuta apua, mikäli jokin jäsen joutuu hyökkäyksen
kohteeksi.
Suomi haluaa kuitenkin vielä vaikuttaa turvatakuiden toteutuksen
rakenteellisiin seikkoihin.
(STT)
12.12.2003
Euroopan Unionin johtajat hyväksyivät virallisesti tänään
Unionin ensimmäisen yhteisen turvallisuuspoliittisen strategia-asiakirjan.
Se luo puitteet EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle.
EU:n ulkopoliittinen johtaja Javier Solana totesi puheessaan, että
asiakirja luo "tiekartan miten EU luo oman roolinsa strategisena
kumppanina maailmassa".
USA:n syyskuun 11 jälkeen laaditun sotilasdoktriinin vaikutuksen
innoittamana EU:n asiakirja kertoo massiivisesta terrorismista, joukkotuhoaseiden
leviämisestä, alueellisista konflikteistä, roistovaltioista
ja järjestäytyneestä rikollisuudesta pääasiallisina
uhkina Euroopan turvallisuudelle.
"Perinteinen käsityksemme itsepuolustuksesta ennen kylmää
sotaa ja kylmän sodan aikana perustui miehitysuhkaan. Uusia uhkia
torjuttaessa ensimmäinen puolustuslinja on usein ulkomailla lukee
asiakirjassa, jossa myöskin todetaan että, 25 jäsenen unionin,
``jonka jäsenet yhdessä käyttävät 160 miljardia
euroa puolustukseen, olisi kyettävä tarvittaessa ylläpitämään
useita operaatioita samanaikaisesti´´. EU:n olisi kehitettävä
strategia, joka edistää varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa, nopeaa
ja tarvittaessa voimakasta väliintuloa. Erityisesti huomiota olisi
kiinnitettävä operaatioihin, joissa käytetään
sekä sotilaallisia että siviilivoimavaroja."
13.12.2003
Jos Suomi lähtee mukaan EU:n uuden perustuslain sotilaalliseen rakenneyhteistyöhön,
Suomen pitäisi ensi työkseen perustaa oma nopean toiminnan joukko.
Rakenneyhteistyö tarkoittaa käytännössä EU-maiden
sotilaallisten voimavarojen vahvistamista, jotta EU voisi hoitaa vaativiakin
kriisinhallinta-operaatioita unionin ulkopuolella. Vaativa operaatio voi
olla esimerkiksi rauhaanpakottamistehtävä.
Osallistujamailla on oltava valmius viimeistään vuonna 2007
osoittaa EU:n käyttöön kaikkiin kriisinhallintatehtäviin
kykenevä taistelujoukko niin, että operaatiot voidaan aloittaa
5 - 30 vuorokauden kuluessa. Suomen 40 hengen taisteluyksikkö koostuisi
armeijan kantahenkilökunnasta ja sopimussotilaista. Sopimussotilaat
palvelevat armeijassa lyhyen ajan heti varusmiespalveluksen jälkeen.
Nykyisin he eivät ole sitoutuneet toimimaan ulkomailla. Uusi järjestely
vaatii lainmuutoksen.
(HS)
15.12.2003
Nato-jäsenyys maksaisi Suomella 30 miljoonaa euroa vuodessa. Arvion
on laatinut Puolustus-ministeriö. Vuosittaisia lisäkuluja kasvattaisivat
lisäksi Naton eri esikuntiin lähetettävien vajaan sadan
suomalaisen esikuntaupseerin palkat ja muuttokustannukset. Ministeriön
mukaan Nato-jäsenyys ei nostaisi Suomen nykyistä kahden miljardin
euron puolustusbudjettia.
(Kauppalehti)
15.12.2003
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan EU-maiden keskinäiset
turvatakuut eivät romuta Suomen liittoutumattomuutta. Vanhanen korosti,
että EU:n keskinäiset turvatakuut tai vaativia kriisinhallintatehtäviä
koskeva rakenneyhteistyö EU:n perustuslakiluonnoksessa, eivät
tarkoita puolustusytimen syntymistä EU:hun. Vanhasen mielestä
on selvää, että rakenneyhteistyössä saattaa tulla
eteen ratkaisuja, joissa Suomessa joudutaan perusteellisesti keskustelemaan
lähteekö Suomi mukaan vai ei. Mihinkään pakkorakoon
Suomi ei joudu.
(HS) |