EU-MILITARISOINNIN PÄIVÄKIRJA II
tammikuu 2004 - joulukuu 2004

19.01.2004
Berliinin hallitus valmistelee liittovaltiojoukkojen tehtävien jälkeen Balkanilla, Afganistanissa ja Lähi-idässä, vahvempaa Afrikka-osallistumista - tärkeänä osana uutta työnjakoa Euroopan Unionin ja NATOn välillä. EU voisi pitää huolta Balkanista ja eteläisen naapurimantereen vakaudesta, NATO ja sen johtajavalta USA sen sijaan huolehtisivat kriisialueista Välimeren ja Hindukuschin välillä.
Sotilaalliset edellytykset tälle luo puolustusministeri Peter Struck. SDP-mies julisti viime viikolla Bundeswehrin (liittovaltiojoukkojen) uudistussuunnitelmia. Seuraavan kuuden vuoden aikana hän haluaa muuttaa taistelujoukot interventiojoukoiksi (väliintulojoukoiksi): "Mahdollinen toiminta-alue on koko maailma." Mitä maanpuolustus merkitsee määritellään radikaalisti uudelleen, siten että tähänastisesta asepalveluksesta luovutaan. Asiantuntijat ovat jo pitkään pitäneet alokkaita
kalliina ja tehottomina. "Mitä enemmän armeijalta vaaditaan työnjakoa ja asiantuntemusta, jo pelkästään high-tech-välineiden takia, sitä vähemmän pystyvät nuoret miehet, jotka ovat käyneet yhdeksän- tai kaksitoistakuisen asepalveluksen täyttämään vaatimuksia", sanotaan Saksan liittopäiville annetussa raportissa.
Der Spiegel 4/2004-02-18

19.01.2004
Eurooppa pystyy puolustamaan omaa aluettaan ilman USA:ta. USA:n ja Euroopan tulisi satsata siihen, että he yhdessä ratkaisevat kriisejä Euroopan ulkopuolella, sanoo EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja suomalainen kenraali Gustav Hägglund.
Hän uskoo, että EU:n ja USA:n välinen työnjako, jossa EU kantaa siviilivastuun ja NATO sotilaallisen vastuun tulee olemaan valmis toteutettavaksi aikaisintaan vuonna 2010.
Luonnollista on silloin, että myöskin EU:n puolueettomat maat, mukaan lukien Ruotsi ja Suomi liittyvät NATOon. Luulen että näin tulee tapahtumaan noin vuonna 2010, sanoi suomalainen kenraali lehdistötilaisuudessa Sälenissä (Ruotsissa).
(Dagens Nyheter)

19.1.2004
Spiegel'in (saksalainen viikkolehti) mukaan Blair ja Chirac ovat Brysselissä laatineet listan mahdollisista väliintulo- ja hyökkäysmaista Afrikassa. Näitä maita ovat Burundi, Norsunluurannikko, Guinea, Sierra Leone, Sudan, Zimbabwe.

19.1.2004
Asevarustelukonsernit Dassault (ransk.) ja Saab (ruots.) ilmoittavat alkavansa kehittää miehittämättömän taistelulentokoneen, joka voidaan lähettää taisteluun yhdessä miehitettyjen taistelulentokoneiden kuten Eurofighterin kanssa.

20.01.2004
Britannian ja Ranskan välillä on kehittymässä kina kenen tulisi johtaa Euroopan asevarusteluvirastoa, joka on keskeinen elementti EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Työt piti aloittaa tammikuussa mutta kaksi johtavaa EU:n sotamahtia - Britannia ja Ranska - ovat riidelleet kumman tulisi johtaa uutta virastoa, kerrotaan Le Figaro lehdessä.
On jo päätetty, että jompikumpi kahdesta kandidaatista aloittaisi ja luovuttaisi viraston toisen hoidettavaksi kauden puolivälissä. Ongelmaksi on muodostunut kumman tulisi aloittaa.
(Euobserver)

20.01.2004
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk) ei maanantaina innostunut EU:n sotilaskomitean puheenjohtajan Gustav Hägglundin visiosta, joka koski puolustusliitto NATOn ja EU:n yhdistämistä.
Puolustusvoimien entinen komentaja Hägglund esitti sunnuntaina Ruotsissa pitämässään puheessaan, että NATO ja EU voisivat tulevaisuudessa sulautua yhteen. EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta voisi Hägglundin mukaan kehittyä NATOn "eurooppalainen pilari", joka huolehtisi Euroopan puolustuksesta itsenäisesti - siis ilman Yhdysvaltoja.
Näin NATOn "amerikkalaiselle pilarille" jäisi Hägglundin mukaan mahdollisuus keskittyä terrorisminvastaiseen toimintaan, kun taas EU-pilari voisi hoitaa kriisinhallintaa.
(HS)

26.01.2004
Ranskan puolustuspolitiikan kurssimuutos saattaa Berliinin hallituksen noloon tilanteeseen. Saksalaisten yllätykseksi Pariisi haluaa asettaa ranskalais-saksalaisjohtoiset Eurocorps-joukot NATO -operaation palvelukseen Afganistanissa. Tähän asti Ranska on välttänyt todellista osallistumista Hindukuschissa. Johtoroolin ottaminen Kabulissa merkitsisi Bundeswehrille noin 1900 sotilaan määrän nostamista. Vielä nolompi Berliinille on kuitenkin Brysselin NATO -keskuksesta tullut tieto, että ranskalaiset joukot - noin 3.000 miestä - valmistautuvat operaatioon Irakissa.
Pariisilaisten Irakin sotaa vastustavien mielenmuutos johtuu puolustusministeri Michèle Alliot-Marien äskettäisestä vierailusta Washingtonissa., otaksuvat virkamiehet Berliinissä. Washingtonissa kerrottiin todennäköisesti ranskattarelle että rauhaneleeksi Bushin hallintoa kohtaan hyväksyttäisiin ainoastaan ranskalaisia joukkoja Irakiin.
(Der Spiegel 5/2004)

28.01.2004
Kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa edelleen sotilaallista liittoutumattomuutta. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) Taloustutkimuksessa teettämässä kyselyssä 65 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana.
(HS)

29.01.2004
Hallituksen kanta NATO:on valmistuu vasta syksyksi.
Puolustusselontekoa ei haluta sotkea EU-vaaleihin.
(HS)

29.01.2004
USA:n ulkoministeri Colin Powell vihjasi eilen, että Washington haluaa perustaa sotilaallisia tukikohtia tiettyihin Itä-Euroopan maihin, jotka ovat kuuluneet entiseen Varsovan liittoon.
Puhuessaan Venäjän radiossa Moskova-vierailunsa jälkeen, Powell sanoi "haluamme ehkä perustaa muutaman tilapäistukikohdan joihinkin maihin, jotka aikoinaan kuuluivat Varsovan liittoon."
Mitään erityistä maata ei mainittu nimeltä mutta useat entiset Varsovan liiton maat ovat liittymässä EU:hun toukokuussa.
(Euobserver)

31.01.2004
Kalliomäki: Varovaisuus ei riitä ulkopolitiikan lähtökohdaksi.
Kalliomäki arvioi, että Suomi luettiin turvalausekelinjausten jälkeen tiiviimpää yhteistyötä varovaan ryhmittymään, jonka tavoitteet eivät välttämättä ole Suomen EU:ssa noudattaman linjan mukaisia.
"Meillä on aikamoinen työ palauttaa tilanne siihen, että kaikki ymmärtävät, että emme ole muuttaneet linjaamme", Kalliomäki sanoi.
Hallituksen varovaista EU-politiikkaa ovat arvostelleet muun muassa puhemies Paavo Lipponen (sd) ja EU-asiantuntija Alexander Stubb (kok).
Lipponen varoitti Suomen saattavan ajautua jonkinlaiseksi reunavaltioksi EU:ssa.
"Kyllähän Suomi on reunavaltio maantieteellisesti. Sen vastapainoksi meidän pitää kaikin voimin pyrkiä mukaan keskiöön, missä yhteisöä rakennetaan. Se on kansallinen etu."
(HS)

31.01.2004
"On vaikea kuvitella, että Ruotsi voisi käyttäytyä puolueettomasti, jos toista EU-maata vastaan hyökättäisiin aseellisesti" Ruotsin pääministeri Göran Persson sanoi valtiopäivillä perjantaina.
(HS)

31.01.2004
Armeijan palkkaamista sopimussotilaista aiotaan kouluttaa maavoimiin ammattisotilaiden erikoisjoukko, joka kykenee osallistumaan myös EU:n kriisinhallintaoperaatioihin. Nopean toiminnan joukkona voivat toimia vain ammattisotilaat, kansliapäällikkö Matti Ahola, puolustusministeriöstä sanoo.
Kansainvälisten tehtävien siirtyminen palkattujen sotilaiden tehtäväksi ei Aholan mukaan merkitse ammattiarmeijaan siirtymistä. Nato-jäsenyyskään ei välttämättä toisi muutoksia yleiseen asevelvollisuuteen.
(HS)

Helmikuu 2004
Yhteisymmärrys sotilasmahdista Brysselin huippukokouksessa (joulukuussa 2003)
Huolimatta kirjoituksista että Brysselin huippukokous päättyi fiaskoon ja epäonnistumiseen pääsivät kokoontuneet valtionjohtajat yhteisymmärrykseen ainakin yhdestä asiasta - EU:sta tulee
puolustusliitto ja se aseistautuu sotilaallisiin operaatioihin maailmassa.
Muutama päivä ennen huippukokousta puheenjohtajamaa Italia esitti kompromissiehdotuksen koskien puolustusta käsittäviä sananmuotoja EU:n perustuslakiluonnoksessa.
Sana sanasta uudelleen kirjoitettu puolustusklausuuli on sama kun se mikä Ruotsi ja kolme muuta liittoutumatonta EU-jäsenmaata oli hylännyt edellisenä päivänä.
"Jos yksi jäsenmaa on aseistetun hyökkäyksen kohteena alueellaan muut jäsenmaat ovat velvoitettuja antamaan tukea ja avustusta kaikin käytettävissä olevin keinoin."
Uudessai muodossa on pieni lisäys: "Tämä ei kuitenkaan muuta tiettyjen jäsenmaiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan luonnetta".
Mitä tämä lisäys tarkoittaa on hämärää. Hyväntahtoinen tulkinta on, että kaikki jäsenmaat sitoutuvat tukemaan toista jäsenmaata, joka on joutunut hyökkäyksen kohteeksi, joskin kaikki jäsenmaat eivät automaattisesti tule lähettämään sotilaita. Jokainen maa päättää itse miten se avustaa.
Sen enempää ei tarvittu, jotta liittoutumattomat maat hyväksyisivät uuden sananmuodon.
(Kritiska EU-fakta, nr. 89, helmikuu 2004)

Helmikuu 2004
EU:n sotilasjohtaja haluaa eurooppalaisen puolustuksen
Gustav Hägglundin mukaan on luonnollista että poliittinen unioni hakee vahvempaa puolustusidentiteettiä.
Se haluttomuus jota löytyy Ruotsitsa ja Suometsa EU:n puolustusulottuvuutta kohtaan on "muisto menneiltä ajoilta" sanoi Hägglund, ent. Suomen armeijan komentaja. Hägglund muistutti myös, että vain 5 % EU:n väestöstä kuuluu sotilaallisesti liittoutumattomiin maihin.
Hägglund on sitä mieltä, että EU:n ja USA:n pitää yhdessä satsata kriisien ratkaisemiseen Euroopan ulkopuolella.
Koko EU:n tulisi Hägglundin mukaan olla mukana NATO:ssa muodostaakseen siten paremman vastapainon USA:lle. Hän uskoo että EU:n ja NATOn välinen työnjako tulee olemaan valmis aikaisintaan vuonna 2010. Luonnollista on silloin, että liittoutumattomat maat, mukaan lukien Ruotsi ja Suomi liittyvät NATO:on.
Kritiska EU-Fakta nr 89, februari 2004

02.02.2004
Ranskaa, Saksaa mutta myös Englantia ja muita eurooppalaisia maita yhdistää yhteinen tahto muuttaa taloudellinen Euroopan suurvalta poliittiseksi vallaksi, joka suojelee kansalaisiaan, etujaan ja arvojaan maailmassa. Siihen tarvitaan yhteinen puolustus.
Eurooppalaisen puolustuksen rakentaminen ei ole kiinni EU:n perustuslaista. Se etenee nopeammin kun valuuttaunioni aikanaan. Eurooppalaiset nopean toiminnan joukot saavuttivat viime vuonna päämääränsä: Ne pystyvät 60 päivässä mobilisoimaan 60 000 sotilasta, 400 lentokonetta ja 100 laivaa. Ne ovat sen lisäksi jopa ottaneet tehtäväkseen rakentaa supernopean kriisi- ja interventiojoukon - 1500 sotilasta, jotka olisivat toimintavalmiina 48 tunnin sisällä. Se on ainutlaatuista maailmassa.
(Der Spiegel 6/2004)

04.02.2004
Financial Times lehden mukaan USA valmistelee Eurooppaan sijoitettujen joukkojen vähentämistä kolmasosalla.
"Jos niin käy niin joukot, jotka vedetään pois Euroopasta lähetetään kotiin", sanoi eräs NATO -diplomaatti lehdelle.
"Sieltä heidät lähetetään harjoituksiin tai koulutustehtäviin pieniin tukikohtiin, jotka perustetaan väliaikaisesti Puolaan, Romaniaan tai Bulgariaan. Entiset ajat USA:n jättiläisparakkeineen ovat ohi." Tällä hetkellä USA:lla on 119.000 miestä Euroopassa, josta suurin osa - 80.000 - on sijoitettuna Saksaan.
(Euobserver)

06.02.2004
Eurocorps - joka muodostuu ranskalaisista, saksalaisista, belgialaisista, luxemburgilaisista ja espanjalaisista sotilaista voisivat ottaa hoitaakseen NATOn operaatiot Afganistanissa kesällä.
Ranskan presidentin Jacques Chiracin NATOn pääsihteerille Jaap de Hoop Schefferille aikaisemmin tällä viikolla esittämästä ideasta keskustellaan tärkeässä NATO -kokouksessa tänään Münchenissä, johon osallistuu myös USA:n puolustusministeri Donald Rumsfeld.
(Euobserver)

06.02.2004
Huomenna Münchenissä alkavasta Turvallisuuskonferenssista Friedensratschlagin puheenjohtaja (Peter Strutynski) huomauttaa, että:
Konferenssin järjestäjä, Horst Teltschik, ei lopeta vakuutteluaan, että on maailman normaalein asia että ulko- ja puolustusministerit yli 40 maasta kokoontuvat avoimeen keskustelutilaisuuteen.
Tällä tavalla vähätellään Münchenin mammuttitilaisuuden todellista merkitystä. Todellisuudessa on kyse siitä, että osallistuvat "asiantuntijat" pohtivat sitä sotilaspoliittista ympäristöä, jossa NATO ja tulevaisuudessa myös EU maailmalaajuisesti haluavat toimia.
Kun Turvallisuuskonferenssin aikana tai yhteydessä uusi NATO:n pääsihteeri tapaa USA:n, Saksan ja muiden NATO -maiden puolustusministereitä, ei ole kyse vaan mielipiteiden vaihdosta, vaan sisäisten sopimusten tekemisestä.
Saksan puolustusministeri Peter Struck on jo muutamia päiviä sitten julistanut, että Münchenissä tullaan keskustelemaan mm. NATO -operaation laajentamisesta Afganistanissa, sekä mahdollisesta NATO:n läsnäolosta Irakissa.
Turvallisuuskonferenssista on viime vuosina yhä enenevässä määrin muodostunut armeija- ja sotasuunnittelujen foorumiksi.
Lehdistötiedote Friedensratschlag (Rauhannevosto) /Kassel

08.02.2004
Saksa ja Yhdysvallat kannattavat uutta, huomattavan kunnianhimoista aloitetta, jolla on määrä auttaa Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa kohti kansanvaltaa ja vaurautta.
Saksan ulkoministeri Joschka Fischer (vihr) esitti Euroopan unionin ja puolustusliitto NATO:n yhteistä aloitetta Münchenissä koolla olevassa turvallisuuspoliittisessa kokouksessa lauantaina.
Fischer sanoi lähes 50 valtion ulkoministereille ja sadoille muille turvakysymysten asiantuntijoille, että Välimeren alueen ja Lähi-idän vakaus on välttämätön edellytys alkaneen vuosisadan rauhalle.
Aloitteen etenemiselle on Fischerin mukaan hyvät edellytykset, kun NATO, EU ja rikkaiden maiden sekä Venäjän G8-ryhmä pitävät kukin huippukokouksensa alkukesällä. Sama etu todettiin myös Washingtonin keskusteluissa.
Fischerin aloite on tervetullut NATO:lle, koska puolustusliitto on kärsinyt päämäärän puutteesta kylmän sodan päättymisen jälkeen.
(HS)

08.02.2004
Suomi tulisi sotilasliitto NATO:n jäsenenä vedetyksi mukaan sellaisiin maailman konflikteihin, jotka eivät kosketa Suomea ja suomalaisia itseään.
Tämä nousi tuoreessa Helsingin Sanomien Gallup-mittauksessa suomalaisten yleisimmäksi perusteluksi siitä, miksi Suomen ei kannata liittyä NATO:on. Jopa puolet jäsenyyden kannattajistakin oli sitä mieltä, että vaara sotkeutua kaukaisiin konflikteihin puhuu NATO -jäsenyyttä vastaan.
Toiseksi vahvin NATO -jäsenyyden vastainen argumentti on mittauksen mukaan olettamus, että NATO -jäsenyys kohottaisi Suomen puolustusmenot liian korkeiksi.
(HS)

11.2.2004
Saksa, Englanti ja Ranska suunnittelevat useampien "hyvin nopeiden väliintulojoukkojen" perustamista ennen kaikkea maailmanlaajuisia sotatehtäviä varten. Näiden nk. "teurastusjoukkojen", joista jokainen käsittää 15000 eliittisotilasta, tulisi 14 päivässä olla valmiita suorittamaan operaatioita viidakko-, autiomaa- ja vuoristoalueilla.

15.2.2004
Suomalaiset eivät halua EU:lle armeijaa.
Suomalaisten mielestä Euroopan unioni ei tarvitse omaa armeijaa. 70 prosenttia suomalaisista vastustaa EU-armeijan perustamista ja vain 18 prosenttia kannattaa sitä, 12 prosenttia ei osaa ottaa kantaa armeijan tarpeellisuuteen.
Taloustutkimus kysyi edellisen kerran EU:n oman armeijan tarpeellisuutta runsaat kolme vuotta sitten, marraskuussa 2000. Silloin luvut olivat lähes samat kun nyt. Vastustajia oli 69 prosenttia, kannattajia 15 prosenttia haastatelluista, 16 prosenttia ei ottanut kantaa.
(HS)

17.2.2004
Suunnitelmia jopa 2 miljardin euron sysäämisestä vuodessa puolustus- ja turvallisuustutkimukseen esitettiin eilen. Näin nostettaisiin Euroopan tähän tarkoitukseen käytetyt rahat samaan tasoon kun USA:ssa käytetään sisäiseen turvallisuuteen .Virkamiehet korostavat, että tutkimusehdotukset koskevat tehtäviä josta EU:ssa on jo sovittu, kuten väliintulo kriiseissä ja rauhan ylläpitäminen, rajojen valvominen ja lakien noudattamista valvovien viranomaisten yhteistyö. Emme tule tuottamaan pommikoneita sanoi eräs virkamies. Mutta kansalaisjärjestöt ovat jo huolissaan. Päätoimittaja Tony Bunyan, Statewatch magazine'stä, (ihmisoikeuksia valvova lehti EU:ssa) sanoi: "Tämä näyttää siltä että tällainen tutkimus vie meidät kohti sisäistä turvallisuusrakennetta. Mitä näemme on täydellisesti suunnattu turvallisuuteen. Jos tällaisia systeemejä ollaan kehittämässä ne tulevat vaikuttamaan ihmisten vapauksiin."
(Independent)

24.2.2004
USA: Berliinin tulee aseistautua.
Amerikkalainen suurlähettiläs Berliinissä on kehottanut Saksan hallitusta investoimaan enemmän rahaa aseistukseen. Kolme päivää ennen jännityksellä odotettua USA:n presidentin George W. Bushin ja kansleri Gerhard Schröderin tapaamista Washingtonissa suurlähettiläs Daniel R.Coats sanoi keskustelussaan Berliner Zeitungissa: " Jos Saksa haluaa itselleen tarpeelliset sotilaalliset kyvyt sen tulee käyttää ainakin kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen."
Ja hän jatkoi: "Ammattilaiset kertovat meille, että sotilasmenot ovat monessa NATO -maassa niin pienet, että on olemassa vaara että liitto pitemmän päällä ei enää pysty toimimaan tehokkaasti."
Tänä vuonna puolustusministeri Peter Struckin (SDP) käytössä on yli 24 miljardia euroa, mikä on 1.4 prosenttia BKT:stä.
(Berliner Zeitung)

25.2.2004
Lipponen rauhoitteli väittelyä Nato-jäsenyydestä.
Jäsenyyden hakemiseen tarvittaisiin Lipposen mukaan joka tapauksessa "laaja kansan hyväksyntä", jota nyt ei ole.
Keskiviikkona Lipponen puhui erityisesti Euroopan ja Yhdysvaltain yhteisistä arvoista. Hänen mukaansa kansainvälisiä ongelmia ei voi ratkaista ilman näiden kahden yhteistyötä.
"Nyt Irakin sodan jälkeen on tapahtunut lähentymistä, ja sitä todella tarvitaan. Ja Euroopassa on hyvä pitää mielessä, että me tarvitsemme sitä vähintään yhtä paljon kuin Yhdysvallat. Meillä on niin paljon pelissä nimenomaan Lähi-idässä ja omassakin turvallisuudessamme."
(HS)

28.2.2004
Saksalainen www-sivu "www.german-foreign-policy.com" kertoo saksalais-ranskalaisesta Strategiapaperista, jossa valmistellaan konkreettisia ehdotuksia ydinaseiden käyttämiselle yhteisesti.
Toiminnan kohteina ovat "alueet EU:n rajamailla" jotka muodostavat "potentiaalisen vaaran".
Paperin alullepanija on puolivirallinen "Deutsche Gesellschaft für Auswärtige Politik" (DGAP)
(Saksan Ulkopoliittinen Seura) yhdessä Ranskan Institut francais des relations internationales (Ifri) (Ranskan kansainvälisten suhteiden instituutti).

2.3.2004
Suomelta veisi neljä vuotta saavuttaa NATO -kelpoisuus
Työryhmä laski, että jäsenyydestä tulisi kuluja 70 miljoonaa vuodessa.
Suurimmat sotilaalliset puutteet koskevat puolustusvoimien johtamis-, viesti- ja tietoliikennejärjestelmiä. Ne eivät ole yhteensopivia NATO:n järjestelmien kanssa. NATO:n komennossa voivat toimia vasta Suomen kriisinhallintajoukot, noin 2 000 sotilasta.
Suomi täyttää selvityksen mukaan NATO -jäsenyyden poliittiset ehdot yhtä lukuun ottamatta: jäsenyydellä pitäisi olla kansan kannatus eikä sitä ole. Jäsenyyttä tukee vain noin neljäsosa suomalaisista.

2.3.2004
NATO saa uudet jäsenensä ennakoitua aiemmin keväällä.
Sotilasliitto NATO n uutta itälaajentumista juhlitaan jo viimeistään huhtikuun toisena päivänä kun Slovakia, Slovenia, Viro, Latvia, Liettua, Romania ja Bulgaria liittyvät jäseniksi.
Viimeksi NATO laajeni 1999 kun sen jäseniksi liittyivät Puola, Unkari ja Tshekki.
Huhtikuun laajentumisen jälkeen jäsenmaiden määrä kasvaa 19:stä 26:een.
(HS)

3.3.2004
Amerikkalaiset ovat sanoneet että he haluavat NATO:lle aktiivisemman roolin alueella, jota he kuvaavat "Laajempana Lähi-itänä "(The Greater Middle East).
Tämä alue ulottuu Pohjois-Afrikasta Afganistaniin. Ranska ja Saksa ovat esittäneet vaihtoehtoisen, tai "tarkemman" (complementary) suunnitelman, jonka he aikovat esittää eurooppalaisille kollegoille keskusteltavaksi.
(Le Monde)

11.3.04
NATO on ilmoittanut ryhtyvänsä valvomaan Baltian ilmatilaa, vaikka Venäjä on suhtautunut suunnitelmaan epäilevästi.
Ei ole enää Baltian ilmatilaa - vaan NATO:n ilmatila, ja NATO:n ilmatilaa tullaan valvomaan, huomautti NATO:n pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer tiedotustilaisuudessa Riiassa.
(STT-Reuters-DPA-BNS)

15.3.2004
Sdp: Nato-jäsenyys on vaihtoehto Suomelle.
Sdp on halutessaan valmis harkitsemaan jäsenyyttä Natossa. Puoluevaltuusto kirjasi sunnuntaina Lahdessa uuden entistä tarkemman turvallisuuspoliittisen kannan.
Sdp pitää kiinni täysimääräisestä osallistumisesta EU:n puolustusyhteistyöhön eikä Suomi ole EU-jäsenenä liittoutumaton.
Lipponen totesi tiedotustilaisuudessa jälleen, että Suomen jäsenyys Natossa on vain ajan kysymys. Lipponen sanoi kansan jakavan hänen käsityksensä siksi, että se uskoo Suomen herrojen vievän maan NATO:n jäseneksi. Hän esitti arvionsa naureskellen.
(HS)

26.3.2004
Vanhanen: Suomi voisi lähettää sotilaita EU-maiden tueksi
EU hyväksyi torstaina huippukokouksessaan terrorisminvastaisen julistuksen, jonka mukaan EU-maat voivat auttaa toisiaan myös sotilaallisesti terrori-iskun jälkeen tai jopa silloin, jos jäsenmaa epäilee tulevaa iskua.
Pääministeri Vanhanen vahvisti, että Suomikin on sitoutunut antamaan tarvittaessa sotilaallista apua toiselle EU-maalle.
Suomi ei nykyisin voi lähettää sotilaita toiseen maahan ilman YK:n tai ETYJ:in mandaattia. Sotilasavun antaminen saattaisi vaatia lainmuutoksen.
(HS)

29.3.2004
Vanhanen pitää kiinni liittoutumattomuudesta.
Pääministeri Matti Vanhanen torjuu ajatuksen pyyhkiä sana liittoutumattomuus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuvauksesta.
Yleinen käsitys maailmassa on, että maa joka ei ole sotilasliiton jäsen on sotilaallisesti liittoutumaton.
(Hufvudstadsbladet)

29.3.2004
"Liittoutumattomuus on tyhjä sana"
Sana liittoutumattomuus olisi pyyhittävä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuvauksesta, sanoo Ulkopoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sdp).
Jaakonsaaren mukaan liittoutumattomuus on tyhjä sana tässä yhteydessä koska Suomi on jo liittynyt EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
(Hufvudstadsbladet)

5.4.2004
EU:lla tulee olemaan "taistelujoukkoja" vuoteen 2007 mennessä.
EU:lle on asetettu raja vuodeksi 2007 kehittää "taistelujoukkojen" sarja, joka on valmis taistelemaan maailman vaarallisimmissa ja epämukavimmissa paikoissa.
Epävirallisessa kokouksessa Brysselissä, puolustusministerit vahvistivat uudelleen maanantaina tukensa suunnitelmalle perustaa vuoteen 2007 mennessä kuusi tai seitsemän ryhmää, jotka käsittävät 1 500 sotilasta jotka ovat valmiit taistelemaan erilaisissa ympäristöissä.
Hyväksyminen tarkoittaa vihreää valoa Ranska-Saksa-Englanti -suunnitelmalle, joka esitettiin aiemmin tänä vuonna.
Triumviraatin suunnitelmassa esitetään, että joukoilla tulisi olla valmiutta operoida aavikoilla, vuorilla, viidakoissa, kaupunkiympäristöissä ja muualla.
Joukkojen toivotaan olevan toimintavalmiit 15 päivässä ja valmiit suorittamaan tehtäviä 30 päivää.
(Euobserver)

7.4.2004
Suomalainena erikoisjoukko kaavaillaan myös NATO :n käyttöön.
Uudesta joukosta selvitys NATO:lle ensi vuoden loppuun mennessä.
NATO:n käyttöön ajateltu erikoisoperaatiojoukko tarkoittaa käytännössä samaa porukkaa, jota kaavaillaan osaksi EU:n nopean toiminnan taisteluosastoksi. EU-joukon pitäisi olla valmiina vuoden 2007 alussa.
EU:n ja NATO:n käyttöön kaavaillun suomalaisen erikoisjoukon kokoa ei ole määritelty. Syksyllä puolustusministeriö puhui 40 sotilaasta, mutta nyt on liikkunut tietoja, että kunkin EU-maan pitäisi osoittaa taistelujoukkoihin vähintään 200 - 300 sotilasta, etteivät joukot pirstoudu liikaa. Yhden nopean EU-taisteluosaston koko olisi 1 500 sotilasta.

7.4.2004
EU:n "ulkoasiainministerin" Javier Solanan mukaan EU:n on oltava valmis ottamaan hoitaakseen vuoden lopussa NATO :n SFOR -joukkojen toiminta Bosnia-Herzegovinassa. 7.000 miestä käsittävä sotilasoperaatio tulee olemaan EU:n tähänastisesti suurin.

9.4.2004
Hägglund arvioi EU:n ja Naton sulautuvan yhteen Euroopassa
Kenraali Gustav Hägglundin mielestä NATO ja EU voisivat sulautua Euroopassa yhteen. EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta kehittyisi näin NATO:n eurooppalainen pilari, joka huolehtisi Euroopan puolustuksesta itsenäisesti.
EU-maiden johtajat päättivät muutama viikko sitten EU:n huippukokouksessa, että terrorisminvastainen solidaarisuuslauseke otetaan käyttöön, vaikka EU:n uutta perustuslaillista sopimusta ei vielä ole hyväksyttykään. Lausekkeen mukaan maata pitää auttaa, jos se joutuu terrorismin kohteeksi tai terrorismi uhkaa sitä.
"Tulevassa EU:n perustuslaissa on lisäksi velvoite auttaa myös muunlaisen hyökkäyksen kohteeksi joutuvaa maata. Tähän suuntaan kuljetaan", Hägglund kuvailee kehityslinjoja.
Jos EU:n puolustus ja NATO sulautuvat toisiinsa, Suomen jäsenyys NATO:ssa tulisi erittäin ajankohtaiseksi.
(HS)

16.4.2004
EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja Gustav Hägglund pitää EU:n johtamaa kansainvälistä välintuloa Sudaniin erittäin todennäköisenä. Länsi-Sudanissa arvioidaan olevan suuria öljyvarantoja.
(Guernica)

16.4.2004
Saksalais-ranskalaisen EADS asevarustelukonsernin vientimenestys: Englannin armeijan lisäksi Australian sotilasvoimat ovat päättäneet tilata EADS:n tarjoamiapanssarivaunulentokoneita A330 MRTT. Kaupan yhteishinta on noin 1,2 miljardia euroa.
(Guernica)

21.4.2004
Berliini harkitsee lähempää yhteistyötä Brasilian sotilas- ja varustelueliitin kanssa. Tiede ja politiikka säätiö, Stiftung Wissenschaft und Politik, viittaa Brasilian nousuun alueensa johtavaksi mahdiksi. Brasilialla on ydinohjelma, joka on kehitelty Saksan avulla, ja epäillään, että Brasilialla on aikomus valmistaa ydinase.
(German Foreign Policy news article

26.4.2004
EADS vahvistaa tiedot, että sitä lähellä oleva yhtymä on saanut NATO:lta noin neljän miljardin euron tiedostelulentokonetilauksen.
(Guernica)

28.4.2004
Kolme suurinta EU:n varusteluyhtymää, EADS, BAE ja Thales, kehoittavat yhteisessä kannanotossaan EU:n valtionjohtajia hyödyntämään EU:n perustuslaissa mainittua varusteluvirastoa sotilasmäärärahojen nostamiseksi ja eurooppalaisen asevarusteluteollisuuden vahvistamiseen.
(Guernica)

11.5.2004
Kuljetus- ja merivoimahelikopteri NH 90 esitellään kansainvälisillä sotilasilmailupäivillä Berliinissä. NH 90 sotilashelikopterisarja on tähän asti suurin Euroopassa tehty, joka käsittää 325 helikopteritilausta ja suunnitelmat 86 lisätilauksesta.

16.5.2004
Ruotsalaiset eivät halua liittyä sotilasliitto NATOon. Mielipidemittauksen mukaan 44 prosenttia ruotsalaisista sanoo selvästi ei jäsenyydelle ja vain 22 prosenttia pitäisi jäsenyyttä hyvänä asiana.
(STT)

17.5.2004
EU-maiden puolustusministerit hyväksyivät EU:n päämäärät vuodelle 2010 (Headline Goal 2010). EU:n pitää viimeistään vuoteen 2010 mennessä pystyä tekemään maailmanlaajuisia nopeita sotilaallisia väliintuloja. Viidessä päivässä pitää tehdä päätös väliintulosta ja kymmenen päivää sen jälkeen on joukkojen oltava taisteluvalmiina. Kulmakiviä ovat EU:n varusteluvirasto sekä nopeiden taistelujoukkojen luominen.
(Guernica)

28.5.2004
Saksan sotilasvoimien (Bundeswehr) kenraali Schneider on vaatinut jatkuvaa valmiutta sotilaallisiin operaatioihin. Saksalaisten sotilaiden pitää olla maailmanlaajuisesti "nopeasti saatavilla, ilman pitkiä valmistelujaksoja, useisiin pitkäaikaisiin operaatioihin.."

Kenraalin mukaan Bundeswehr käy läpi muutosprosessin, jotta se sopisi rauhan pakottamistehtäviin ympäri maailmaa. Tätä tarkoitusta varten täydellinen klassisen sodankäynnin harjoitus on välttämätöntä, sillä tehtävissä käytetään kaikenlaisia aseita.
(German Foreign Policy news article)

10.6.2004
Saksan hallitus on myöntänyt vientiluvan aseille, jotka voidaan varustaa ydinkärjillä. Tämä on tullut ilmi Saksan puolustusministeriön ja Israelin välillä käydyissä keskusteluissa. Saksan hallitus on näin jo toisen kerran rikkonut omia vientirajoituksiaan ja Saksan perustuslakia.

Saksan vientisopimus koskee neljättä Dolphin luokan Howaldtswerke-Deutsche Werft'in sekä Thyssen Nordseewerke'n rakentamaa sukellusvenettä. Alihankkijoihin kuuluu Siemens ja MTY. Kuten aikaisempien sukellusveneiden kohdalla Dolphin voidaan varustaa Saksassa 650 mm putkilla joihin asennetaan ohjukset Israelissa. Niissä on ydinkärjet ja ne on suunnattu arabipääkaupunkeihin..

Aseiden myyminen on Saksan varusteluteollisuuden etujen mukainen ja niitä myydään myös arabihallituksille. Saksa siis harjoittaa vientiä myös Tel Aviv'in vihollisille.
(German Foreign Policy news article)

17.-18.6.2004
EU:n huippukokous Brysselissä hyväksyi EU:n perustuslain, joka sisältää varusteluvelvollisuuden, asevarusteluviraston, maailmanlaajuiset sotilaalliset väliintulot, sotilaallisen avunantovelvollisuuden ja EU:n sotilaallisen ytimen perustamisen.
(Guernica)

21.6.2004
Keskustan puoluekokous kirjasi Suomen Nato jäsenyyden mahdollisuuden aiempaa selvemmin puolueen poliittiseen kannanottoon, muttei vielä avannut sotilasliitolle ovea.
(HS)

21.6.2004
Nato ei innosta europarlamenttiin juuri valittuja Suomen edustajia Helsingin Sanomien vaalikoneen vastausten perusteella. Suurin osa edustajista haluaa Suomen kehittävän omia puolustusvoimiaan.

Vain Piia-Noora Kauppi (kok), Henrik Lax (r) ja Lasse Lehtinen (sd)
kannattavat selkeästi Natoon liittymistä.
(HS)

14.7.2004
Saksalais-ranskalainen varusteluyhtymä EADS haluaa keskittää Euroopan unionin sotilaallisen varustelun omaan valvontaansa. Yhteisillä varusteluprojekteilla yhdistetään ranskalaiset ja myös englantilaiset yhtymät. Näin aloitetaan EU:n puolustusohjelman toteuttaminen, josta sovittiin päätettäessä eurooppalaisesta varusteluvirastosta. Berliinin viralliset neuvonantajat vaativat jo Englannin, Ranskan ja Saksan sotilasvoimien yhdistämistä.

Keskittäminen vastaa saksalaisia pyrkimyksiä keskittää sotaan valmistelu ja sodankäynti. Se tarkoittaa, että EU:n jäsenmaiden joukot ja aseet alistetaan Saksan, Ranskan ja Englannin sotilasvoimista koostuvalle johtoryhmälle.

Berliinin suurimmalla ulkopoliittisella vaikuttajalla, Tieteen ja politiikan säätiöllä (Stiftung Wissenschaft und Politik) on pitkälle meneviä tavoitteita EU:n sotilaallisen kyvyn parantamiseen. Säätiön tarkoituksena on poliittisesti edistää Saksan mahdollisuuksia mahdollisimman nopeasti saada käyttöönsä myös ydinaseita.
(German Foreign Policy news article)

2.8.2004
Sudan, Länsimaat ja YK painostavat islamilaista presidenttiä Baschir'ia, että hänen pitää lopettaa Darfur'in murhat humanitaarisista syistä, mutta myös jotta öljykaupat voisivat toimia mutkattomasti. Sotilaallista operaatiota ei ole vielä suunniteltu.

"Maailman silmät katsovat draamaa" sanoo EU:n ulkoministerineuvoston puheenjohtaja, hollantilainen Bernard Bot. "Ja tämä maailma näkee, kaikkien inhimillisten kärsimysten ohella, ennen kaikkea taloudellisten intressien olevan uhattuja."
(Der Spiegel)

6.8.2004
Saksalais-ranskalainen asevarusteluyhtymä EADS haluaa tehdä yhteistyötä USA:n yhtiöiden kanssa, kehittääkseen maailmanlaajuisen ohjuspuolustusjärjestelmän. Tähän yhteistyöhön liittyy Saksan vaatimus teknologia-siirrosta, jota Saksa on vaatinut jo vuosikymmeniä. Berliini arvioi USA:n avaavan teknologiansa ja ohjelmansa eurooppalaiselle asevarusteluteollisuudelle, koska se pienentäisi Euroopan sotilaallista jälkeenjääneisyyttä USA:han verrattuna.
(German Foreign Policy news article)

17.8.2004
"Euroopan unioni tarvitsee yhteisen puolustuksen. Siihen on mielestäni siirryttävä mahdollisimman pian." Näin aloittaa Gustav Hägglund, Suomen puolustusvoimien entinen komentaja ja EU:n sotilaskomitean entinen puheenjohtaja. kirjansa Euroopan puolustus...

Hägglundin mukaan EU:n kannattaisi kehittyä vähitellen Naton "eurooppalaiseksi pilariksi". EU ja Nato ikään kuin vaihtaisivat rooleja: tulevaisuudessa EU hoitaisi aluepuolustuksen, kun taas Naton tehtäväksi jäisivät kriisinhallintaoperaatiot Euroopan ulkopuolella.

Tällöin olisi Hägglundin mielestä vain luontevaa, että liittoutumattomat EU-maat tulisivat aikoinaan myös Naton jäseniksi.
(HS)

19.8.2004
Amerikka haluaa testata uuden salaisen superaseen puolustustukikohdassa Skotlannissa. Elektromagneettinen ase (EM ase) testataan Dumfriesshire'ssä..

Uudella superaseella on käsittämätön tuhoamuskapasiteetti, Se liikkuu viisi kertaa nopeammin kun Concorde lentokone - se pystyy repimään alas panssareita ja rakennuksia, vaikka se on vain noin 50 senttimetriä pitkä ja yhtä kapea kuin luudanvarsi.

EM ase pidetään puolitien aseena USA:n tiellä laaseraseisiin.
(Sunday Mail)

30.8.2004
Puhuessaan lehdistötilaisuudessa Ammanissa 29.8.04 Jordanian ulkoministerin Marwan Moasher'in kanssa, Saksan ulkoministeri Joschka Fischer sanoi että "kun eurooppalaisina puhutaan turvallisuudesta, puhumme Lähi-Idän naapureittemme tulevaisuudesta.

Jos asiat menevät tosi huonosti tällä alueella, se vahingoittaa välittömästi meidän intressejämme ja turvallisuuttamme."
(EUobserver)

9.9.2004
Saksan liittopäivien päätöksen mukaan saksalaiset joukot voivat tulevaisuudessa käyttää kyynelkaasua ja pippurisuihketta rauhan ylläpitämisoperaatioissa ulkomailla. Kriitikot pitävät tätä avoimena korttina saksalaisille joukoille käyttää kemiallisia aseita. Berliinin hallitus ohittaa kansainvälisen kemiallisia aseita kieltävän sopimuksen kutsumalla Saksan armeijan toimintoja "ulkomailla tapahtuviksi poliisitehtäviksi."
(German Foreign Policy news article)

12.9.2004
Asevelvollisuusarmeijoista luopuminen kasvattaa puolustusmenoja Euroopassa.

Euroopan unionin jäsenmaissa on nyt enää alle kaksi miljoonaa aktiivipalveluksessa olevaa sotilasta, mikä on noin puolet vähemmän kuin samoissa maissa kylmän sodan huippuvuosina. Myös puolisotilaallisia joukkoja ja reservejä on supistettu. Sotilasmenot ovat kuitenkin kasvussa useimmissa Euroopan maissa

Uhkakuvien muutos, aluepuolustuksen ajatuksesta luopuminen ja kansainvälisiin tehtäviin suuntautuminen sekä terrorisminvastainen sota ovat tuottaneet puolustusbudjetteihin uusia menoeriä. Joukkojen supistaminen ei aina tuo säästöjä. Modernisoiminen on kallista, ammattisotilaille pitää maksaa palkkaa ja he tarvitsevat nykyaikaista kalustoa.
(HS)

17.9.2004
Suomi suunnittelee EU-joukkoa myös kahden Nato-maan kanssa. Saksan johtamaan EU-joukkoon tulisi Suomesta vain pieni, muutaman kymmenen sotilaan erityisyksikkö, esimerkiksi viestijärjestelmää pyörittävä osasto tai biologisten ja kemiallisten taisteluaineiden suojeluyksikkö. Suomen ja Ruotsin yhteiseen nopean toiminnan joukkoon on kaavailtu Suomesta noin kahtasataa sotilasta.
(HS)

17.9.2004
Muutaman päivän kuluttua Saksan armeija aloittaa sotatarvikkeiden viennin Persianlahden kriisialueelle. Kuten Liittotasavallan armeijan edustaja kertoi tämän lehden toimitukselle sadasta sotilaskulkuneuvosta on jo päätetty. Bagdadin pakkohallinnon aseistetut joukot ottavat Arabi Emiraatissa sotilasajoneuvot vastaan ja vievät ne saksalaisten antaman koulutuksen jälkeen välittömästi sota-alueelle. Berliini rikkoo jälleen kerran oman perustuslakiaan, joka kieltää sotatarvikkeiden viennin taistelualueille. Tässä on kyse vain jäävuoren huipusta sanovat kansalaisjärjestöjen edustajat. Viennistä hyötyvät saksalaiset konsernit Daimler-Chrysler, Siemens ja Thyssen Krupp.
(German Foreign Policy news article)

19.9.2004
Saksalaista MAN yhtiötä pidetään lähes varmana Englannin puolustusministeriön miljardi-sopimuksen saajana. Lontoo suunnittelee julkaisevansa lähiaikoina, mikä yhtiö saa noin 8000 sotilaskuljetusvälineen tilauksen, jonka on arvioitu nousevan noin 4,5 miljardiin euroon. Tämä on Euroopan suurin sotilaskuorma-auton tilaus 70-luvun jälkeen.
(German Foreign Policy news article)

20.9.2004
Ranskan, Italian, Espanjan, Portugalin ja Hollannin puolustusministerit allekirjoittivat sopimuksen 17.9.04 Noordwijk'issa puolisotilaallisista joukoista.

3.000 miestä käsittävä santarmijoukon (European Gendarmerie Force = EGF) tukikohta on Vicenza Koillis-Italiassa. Joukolla on tehtävänä on palauttaa järjestys Balkanilla ja sen takana olevilla alueilla...

Santarmijoukot on viimeisin sarjassa, muodostettaessa uusia Euroopan maiden rajat ylittäviä sotilaallisia-, puolisotilaallisia- sekä poliisijoukkoja . Siihen kuuluvat myös suomalais-ruotsalainen joukko pohjoisia alueita varten sekä ranskalais-espanjalaiset terrorismin vastaiset poliisijoukot.

EU:n puolustusministerit kertovat nk. voimavara-kokoukseessan 22 marraskuuta millä kapasiteetilla mikin EU-maa osallistuu taistelujoukkoihin ja mitkä maat muodostavat yhteisiä joukkoja.
(EUboserver)

26.9.2004
Fasististen järjestöjen vaalivoittojen jälkeen Brandenburg'in ja Sachsen'in osavaltioissa saksalainen poliittinen äärioikeisto rohkaistui julkiseen uhoon. Chemnitz'issä noin 200 väkivaltaan valmistautunutta "uusnatsia" marssi asutuskorttelin läpi ja huusi rasistista iskulausetta "juutalaiset ulos" ja uhkaili Waffen-SS:n paluulla. Liian pienet poliisivoimat eivät pystyneet tekemään lainvastaiselle tapahtumalle mitään.
(German Foreign Policy news article)

29.9.2004
Suomi ei missään todellisessa mielessä ole enää liittoutumaton valtio, ei myöskään sotilaallisesti liittoutumaton. Päinvastainen väite seisoo hallituksen tuoreessa turvallisuuspoliittisessa selonteossa ikään kuin yksinään, vailla erillisiä perusteluita tai selvennystä käsitteen sisällöstä. Melkoinen osa selonteon muusta tekstistä on suoranaisessa ristiriidassa väitteen kanssa.
(HS pääkirjoitus)

29.9.2004
Euroopan armeijat eivät ole sopeutuneet moderniin sodankäyntiin ja tarvitsevat parempaa teknologiaa, varoittaa EU:n aseviraston johtaja.

Ranskalaiselle Le Figaro lehdelle antamassaan haastattelussa, Nick Witney, Euroopan puolustusmateriaalivirastosta, joka perustettiin kesäkuussa tänä vuonna vahvistamaan EU:n sotilaallisia voimavaroja sanoi, että "Euroopan armeijat eivät ole sopeutuneet moderniin maailmaan, sen konflikteihin, sen uusiin uhkiin. Todellisuudessa ne elävät vielä kylmän sodan aikakautta".
(EUobserver

3.10.2004
Ensimmäisen kerran EU komissio avaa EU:n budjettia sotilaallisille tutkimusprojekteille. Tähän asti EU on virallisesti ainoastaan tukenut siviilitutkimusta, kun taas varojen myöntäminen asevarustelututkimukseen on ollut kiellettyä. Vuonna 2007 on nyt tarkoitus perustaa tutkimusohjelma, joka useilla miljardeilla tukisi asevarusteluteollisuuden tutkimusohjelmia.

Ryhmä korkea-arvoisia puolustustutkimuksen henkilöitä kokoontui lokakuussa 2003 ja esitti ohjeensa EU:n sotilaalliselle tutkimukselle. Ryhmään kuuluu EU poliitikkoja, mm. saksalainen Karl von Wogau, "Turvallisuus- ja Puolustus" alakomitean uusi puheenjohtaja, sotateollisuutta edustavat saksalaiset yhtiöt Diehl ja Siemens, saksalais-ranskalainen yhtiö EADS, ranskalainen yhtiö Thales sekä brittiläinen yhtiö BAE Systems.

Viralliset sekä puoliviralliset Länsi-Euroopan varusteluteollisuuden edustajat toimittivat raportin EU komission puheenjohtajalle, Romano Prodille, maaliskuussa 2004, jossa he valittivat jyrkästä erottelusta sotilaallisen ja siviilitutkimuksen välillä ja julkisten varojen puuttumista sotilaallisesta tutkimuksesta.

EU komission on nyt hyväksynyt asevarusteluteollisuuden vaatimuslistan ja toimittanut sen eteenpäin neuvostolle sekä EU-parlamentille. Se toistaa lähes sanasta sanaan teollisuuden vaatimukset, että EU:n tulee tehdä aloite laaja-alaisen eurooppalaisen puolustustutkimusohjelman aloittamiseksi vuoteen 2007 mennessä, ja sille tarpeeksi suuret määrärahat.
(EUobserver)

5.10.2004
Suomi ja Ruotsi ovat sopineet yhteisestä pohjoismaisesta taistelujoukosta osallistumaan EU:n nopean toiminnan joukkoihin. .. Ruotsi osallistuu 900 sotilaalla ja Suomi 300.

Maiden pääministerit kehottivat Norjaa myös osallistumaan joukkoihin. Nato-maan (Norja) hyväksyminen joukkoon yhdessä kahden liittoutumattoman maan kanssa (Suomi ja Ruotsi) ei olisi mikään ongelma, sanoi Ruotsin pääministeri Göran Persson.
(EUboserver)

5.10.2004
Tuleva ulkoasiainkomissaari Benita Ferrero-Waldner on esittänyt EU:lle omaa roolia YK:n Turvallisuusneuvostossa. Puhuessaan EU-parlamentille 5.10 itävaltalainen tuleva komissaari sanoi, että EU:n yhteisen ulkopolitiikan eteenpäinvieminen olisi hänen ensisijainen tehtävä komissiossa. Tämä tarkoittaa pitemmän päälle johdonmukaisesti sitä, että EU:n pitää olla edustettuna Turvallisuusneuvostossa.

"Vaikutusvaltamme voimistuu jos puhumme yhdellä äänellä", hän sanoi. "Meillä ei edelleenkään ole ansaitsemaamme roolia maailman näyttämöllä".
(EUobserver)

8.10.2004
Pääministeri Tony Blair sanoi, että Englanti on valmis osallistumaan 1500 sotilaalla paljon laajemman joukon aikaansaamiseksi kriisien selvittämiseksi Afrikassa.

The Guardian (engl. päivälehti) raportoi, että Tony Blair peräänkuuluttaa 15000 miehen vahvuista joukkoa Afrikassa syntyvien konfliktien selvittämiseksi EU:n suurimmista jäsenvaltioista, Ranskasta, Saksasta ja Puolasta.

"Tulee aikoja, jolloin Afrikka ei pysty yksinään estämään konflikteja.
Silloin muun kansainvälisen yhteisön on oltava siellä auttamassa", sanoi Blair Addis Abeba'ssa pidetyssä tilaisuudessa.
(EUobserver)

10.10.2004
Euroopan Unionin sotilas-strategit päivittävät Berliinin aloitteesta tehtyä EU:n turvallisuusstrategiaa ja ottavat huomioon mahdollisuuden ensimmäisenä käyttää atomiaseita. Jo Berliinin aloitteessa EU:n sotilasdoktriiniksi - ensimmäinen EU:n historiassa - on nimenomaan avattu mahdollisuus hyökkäyssotiin ns. "ennaltaehkäiseviin sotiin". Nyt esitetyssä "European Defence Paper'issa" (Euroopan puolustusohjelma), EU:n ensihyökkäysvalmius käsittää myös atomiaseet. Siinä sanotaan, että ennaltaehkäisy-optiossa voitaisiin käyttää brittiläisiä ja ranskalaisia atomiasetaisteluvoimia - "explizit oder implizit" - joko todellisina tai uhkana.
(German Foreign Policy news article)

25.10.2004
EU huippukokouksen lähestyessä Saksan käyttäytyminen johtaa uusiin jännitteisiin Euroopan ydinvaltioiden kesken. Saksalaiset yritykset ja sotilas-strategit kiiruhtavat Berliinin ajamaa EU:n laajentumista Turkkiin ja ovat myös painostamassa ulkomaisia kilpailijoitaan. Saksan hallituspuolueet vaativat EU:n vaikutusvaltapiirin nopeaa laajentamista Ankaran taakse raaka-ainerikkaiden arabivaltioiden rajoihin saakka.
(German Foreign Policy news article)

6.11.2004

EU-johtajat lupasivat Irakille perjantain 30 miljoonan euron tukipaketin. Rahat on tarkoitus suunnata Irakin tammikuisten parlamenttivaalien järjestelyihin sekä maan oikeusjärjestelmän ja siviilikriisihallinnan kehittämiseen. Jäsenmaat halusivat myös solmia Irakin kanssa sopimuksen tiiviimmästä poliittisesta ja kaupallisesta yhteistyöstä.

Hankkeita suomalaisten apujoukkojen lähettämisestä ei ole sen sijaan vireillä. Suunnitelmissa kuitenkin on, että EU voisi lähettää Irakiin ensi vuonna viranomaisia poliisi- ja siviilihallintotehtäviin.
(HS)

9.11.2004
Nato-maiden mukanaolo EU:n tulevissa taistelujoukoissa antaa koko hankkeelle tukevuutta, arvioi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Hän keskusteli maanantaina vierailullaan Haagissa Hollannin pääministerin Jan Peter Balkenenden kanssa muun muassa EU:n taistelujoukoista. Suomi on menossa mukaan Hollannin ja Saksan muodostamaan yhteiseen osastoon pohjoismaisen osaston lisäksi.
(HS)

11.11.2004
On olemassa monta kysymysmerkkiä, jotka Suomi jättää vastaamatta pelossaan jäädä ulkopuolelle, sanoo Hanna Ojanen Ulkopoliittisen Instituutin turvallisuuspoliittinen tutkija. Se että Suomi haluaa osallistua joukkoihin Ruotsin - ja vielä jonkun muun maan, luultavasti Norjan kanssa - ei aiheuta niin monen kulmakarvan nostamista.

Hämmästyttävämpää on kuitenkin viime viikon viesti siitä, että Suomi osallistuu vielä yhteen joukkoon yhdessä Nato-maiden Saksan ja Hollannin kanssa. Niin äskettäin kun viime keväänä presidentti Tarja Halonen sanoi MTV3:n haastattelussa, "että pitäisi keskustella riskistä, että suomalaiset sotilaat palaavat sinkkiarkuissa - ja, että pitäisi käydä tätä keskustelua ennen kuin arkkuihin laitetaan nimilaput". Ojasen mukaan tätä keskustelua ei ole vielä käyty.
(Hufvudstadsbladet)

17.11.2004
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) on valmis väljentämään Suomen rauhanturvalakia ainakin kahdella tavalla. Lain pitäisi sallia suomalaisten osallistuminen myös sellaisiin kriisinhallintaoperaatioihin, joista on päättänyt yksin EU. Lisäksi rauhaturvalain voimankäyttömääräyksiä pitäisi väljentää. Lain tarkistamisen tarve on syntynyt pitkälti EU:n nopean toiminnan joukoista, joihin Suomikin on päättänyt osallistua. Nykyisen rauhanturvalain mukaan suomalaiset voivat osallistua vain sellaisiin operaatioihin, joihin YK tai Ety-järjestö ovat antaneet valtuutuksen. "Tuskin Suomi EU:ssa sallisi operaatiota, joka rikkosi YK:n periaatteita", pääministeri perusteli. Termi sotilaallinen liittoutumattomuus kuvaa Vanhasen mukaan vain sitä, ettei Suomi ole sotilasliiton jäsen.

"Ulkopolitiikassa olemme kaikkea muuta kun liittoutumattomia." "Olemme EU-jäsenyyden kautta tiiviissä poliittisessa liitossa ja myös laajemmassa mielessä osa läntistä maailmaa, transatlanttista yhteisöä."
(HS)

17.11.2004
Eduskunta pääsee ottamaan kantaa Euroopan unionin suunnittelemiin taistelujoukkoihin jo ensi keväänä, kun hallitus tuo uuden rauhanturvalain kansanedustajien käsittelyyn.

Esitys rauhanturvalain muuttamisesta viedään eduskuntaan suunniteltua nopeammin, sillä taistelujoukkojen toiminnan valmistelu etenee vauhdikkaasti EU:ssa.

Alun perin eduskunnan oli tarkoitus ottaa ensin kantaa hallituksen puolustuspoliittiseen selontekoon ja vasta sen jälkeen uuteen rauhanturvalakiin. Uusi aikataulu merkitsee, että sekä selonteko että rauhanturvalaki ovat eduskunnan käsittelyssä rinnatusten.
(HS)

19.11.2004
Norjalaiset lakiasiantuntijat ovat kyseenalaistaneet norjalaisten joukkojen osallistumisen EU:n taistelujoukkoihin. "Norjalaisten alistaminen ulkomaiseen komentoon on ristiriidassa perustuslain kanssa", sanoin professori Ståle Eskeland Oslon yliopistosta norjalaisen Aftenposten lehden mukaan. Puolustusministeri Kristian Krohn Devold on mennyt takuuseen siitä, että Norja itse pystyisi valvomaan mihin erityisiin tehtäviin norjalaisia sotilaita käytettäisiin. Professori Eivind Smith, myös hän Oslon yliopistosta, epäili kuitenkin sellaisen veto-oikeudn olemassaoloa. "Näiden taistelujoukkojen pitäisi olla taisteluvalmiina kymmenessä päivässä. Epäilen, ettei mikään valtio voisi sanoa ei, emme osallistu niin lyhyellä aikavälillä, hän sanoi Aftenposten lehdelle.
(EUobserver)

19.11.2004
Saksan hallitus laajentaa Saksan armeijan toiminta-aluetta käsittämään uuden valtion ja lähettää saksalaisia sotilaita Sudaniin. Saksan hallituksen tiedonannon mukaan noin 200 sotilasta osallistuu operaatioon. Nykyisillään saksalaisia sotilaita osallistuu operaatioihin Bosnia-Herzegovinassa, Kosovossa, Georgiassa, Uzbekistanissa, Afganistanissa, sekä Välimeren, Somalian ja Etiopian, Eritrean ja Djiboutin vesistöillä.

Saksalainen yritys organisoi miljardeja maksavan rautatien rakentamisen Kenian satamakaupungista Mombasasta Etelä-Sudaniin raaka-ainerikkaisiin alueisiin.
(German Foreign Policy news article)

21.11.2004
Saksan elinkeinoelämän Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän aloite (Nordafrika Mittelost Initiative der Deutschen Wirtschaft = NMI) haluaa vauhdittaa saksalaisen elinkeinoelämän laajentumista järjestämällä säännöllisesti "tavoitekonferensseja" vientiyrityksille. Toiminta-alueisiin kuuluvat Pohjois-Afrikan raaka-ainerikkaat valtiot sekä Lähi-Itä. Ensimmäinen tapaaminen on 11 helmikuuta 2005 Münchenissä ja se toimii rinnan siellä järjestettävän "Turvallisuuspoliittisen Konferenssin" kanssa. Tällä tavalla etenee Saksan ulkopolitiikan sotilaallisten ja siviilitalouden strategioiden yhdistäminen.
(German Foreign Policy news article)

"Sanoin, että Suomen puolelta asevientikielto voidaan purkaa, mutta kuitenkin niin, että haluamme olla muodostamassa Euroopan unionin yhteisen kannan," Lipponen sanoi tiistai-iltana.

"Kiinan kanta on, että kytkentään (ihmisoikeusasioihin) ei ole perusteita. Minä puolestani sanoin, että tällaista kytkentää ei välttämättä tarvita", Lipponen kertoi...

Teloitukset, pakkotyöleirit ja sensuurit kertovat alan kansainvälisten järjestöjen mukaan, että ihmisten perusoikeuksien kunnioittaminen on yhä heikkoa kommunistisen puolueen yksinvaltaisesti johtamassa maassa,
(HS)

8.12.2004

Kiinalaisille valtiojohtajille kerrottiin keskiviikkona (8.12.04), että EU on valmis poistamaan 15-vuotta vanhan asevientikiellon. Ei heti vaan, että asiasta voitaisiin päästä sovintoon ensi vuoden alussa.

Sanoma julkaistiin EU - Kiina huippukokouksen yhteydessä Haagissa kun EU:n edustajat tapasivat Kiinan pääministerin, Wen Jiabaon.
(Euobserver)

16.12.2004
Enemmistö suomalaisista kannattaa edelleen sotilaallista liittoutumattomuutta. Tämä käy ilmi Maanpuolustustiedotuksen
suunnittelukunnan teettämästä tutkimuksesta.
Kyselyssä 61 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen tulee pysyä liittoutumattomana, ja 34 prosenttia sitä mieltä, että Suomen pitäisi liittoutua sotilaallisesti.Enemmistä suomalaisista haluaa pitää EU:n vain nykyisenlaisena kriisinhallintaan keskittyvänä yhteisönä.
(HS)