Yli puolet suomalaisista vastustaa Natoon liittymistä
Yli puolet suomalaisista vastustaa sotilasliitto Natoon liittymistä, kertoo MTV3:n Taloustutkimuksella teettämä kysely. Viidennes on sotilasliittoon liittymisen kannalla.
Tästä huolimatta yli puolet kansasta on varmoja, että Suomi liittyy Natoon ensi vaalikaudella eli ennen vuotta 2015.
Vain joka kymmenes uskoo, että Suomi pysyy tulevaisuudessa Naton ulkopuolella. 80 prosenttia suomalaisista uskoo, että Suomi liittyy sotilasliittoon joskus. Kyselyyn vastasi tuhat suomalaista.
YLE Uutiset 22.4.2008
Suomi mukana Naton kriisinhallintaharjoituksessa
Suomi osallistuu sotilasliitto Naton kriisinhallintaharjoitukseen. Harjoituksen tarkoituksena on harjoitella kriisinhallintaoperaation suunnittelua, yhteistyötä Naton ja kumppanimaiden kesken sekä kotimaista viranomaisyhteistyötä
Harjoitus koskee kriisinhallintaoperaation suunnittelun alkuvaiheita, eikä siihen osallistu joukkoja. Naton CMX 2008 -harjoitus järjestetään 16. - 22. huhtikuuta.
Kyseessä on Naton vuosittainen kriisinhallintaharjoitus, johon myös Naton kumppanimaat voivat osallistua. Suomi osallistui harjoitukseen myös vuonna 2005, jolloin se edellisen kerran järjestettiin kumppanimaille.
Suomesta harjoitukseen osallistuvat ulkoministeriö ja Suomen Nato-edustusto Brysselissä, puolustusministeriö, pääesikunta, sisäministeriö ja tarpeen mukaan muut viranomaiset.
YLE Uutiset 16.4.2008
Suomalaiset rauhanturvaajat saapuivat Tshadiin
Suomalaiset rauhanturvaajat ovat ensimmäisten EU-sotilaiden joukossa saapuneet Tshadiin, Keski-Afrikkaan. Tshadissa Eurfo-operaatioon osallistuu 60 suomalaissotilasta. Euroopasta sotilaita mukana on 3 700.
Alueen olot ovat epävakaat, ja naapurimaa Sudanin puolelta virtaa jatkuvasti lisää pakolaisia.
EU-operaation pitäisi vuodessa onnistua vakauttamaan Tshadin itäosa. Komentaja Juha Kirvesojan mukaan tämä voi kuitenkin olla haasteellista.
- En usko, että se on kokonaan rauhoitettu ja varsinkaan ei ole pysyvästi rauhoitettu, jos me lähdetään pois. Varmasti jää myös tekemistä seuraajille, joista ei tosin ole vielä mitään tietoa.
YLE Uutiset 16.4.2008
Heinäluoma: Nato-päätös pidettävä suomalaisten hallussa
Sosiaalidemokraattien puheenjohtajan Eero Heinäluoman mukaan Nato-päätös on pidettävä tiukasti suomalaisten hallussa, kertoo Turun Sanomat. Heinäluoma varoittaa kysymästä tai vilkuilemasta Venäjän kantaa asiassa.
Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Pertti Salolainen (kok.) oli aiemmin ilmoittanut Venäjän nykyisten kannanottojen merkitsevän Suomen Nato-jäsenyyden siirtymistä.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ja ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.) mielestä Venäjän linjaukset eivät sitä vastoin ole muuttuneet.
Heinäluoma sanoo yllättyneensä Salolaisen arviosta, jonka mukaan Venäjän kielteinen asenne Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyyteen mutkisti Suomen tien sotilasliittoon.
Heinäluoman mielestä myös Naton Bukarestin huippukokouksen päätöksiä on hieman ylitulkittu. Hän muistuttaa, että Naton kokouksessa Romaniassa järjestö sitoutui siihen, että Ukraina ja Georgia liittyvät Natoon. Vain aikataulu jäi avoimeksi.
YLE Uutiset 10.4.2008
Halonen: Myös Suomelta toivotaan lisäjoukkoja Afganistaniin
BUKAREST. Myös Suomelta toivotaan lisäjoukkoja Afganistaniin, presidentti Tarja Halonen sanoi Naton huippukokouksessa Bukarestissa torstaina.
"Naton suunnalta on jatkuva toive lähettää lisää joukkoja", Halonen sanoi tiedotustilaisuudessa kokouspaikalla. Hänen mukaansa joukkoja on toivottu myös Etelä-Afganistaniin. Joukkoja ei kuitenkaan ole pyydetty virallisesti sen jälkeen, kun Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer vieraili Suomessa marraskuussa.
Naton johtamien Isaf-kriisinhallintajoukkojen vahvuus Afganistanissa on jo yli 47 000 sotilasta. Suomella on sata sotilasta Pohjois-Afganistanissa. Maan eteläosissa Nato-joukot käyvät selvää sotaa Taleban-liikkeen kapinallisia vastaan.
Naton 26 jäsenmaata ovat koolla Romanian pääkaupungissa sotilasliiton historian suurimmassa kokouksessa päättämässä sekä Naton laajenemisesta että Afganistanin kriisinhallinnan tulevista suuntaviivoista.
Suomi osallistui kokouksessa Halosen johdolla Afganistanin kriisinhallinnan osallistujien kokoukseen ja sitä edeltäneeseen Naton jäsenten sekä kumppanuusmaiden lounaalle.
Lounaalla Halonen istui Yhdysvaltain presidentin George Bushin vieressä. Hän kertoi keskustelleensa Bushin kanssa "Suomen ja Yhdysvaltain hyvistä yhteistyösuhteista", mutta ei kertonut keskustelun yksityiskohtia.
Halosen mukaan Bukarestissa keskityttiin siviilien ja sotilaiden laajaan yhteistyöhön Afganistanin kansainvälisessä avustusoperaatiossa. Joukkovahvuudet eivät olleet keskeinen aihe kokouksen Afganistania käsitelleessä osuudessa, vaikka jotkut osallistujat ilmoittivat aikeista lähettää vahvistuksia.
Kokouksessa olivat mukana Naton johtamiin kriisinhallintajoukkoihin osallistuvien 39 maan johtajien lisäksi Afganistanin YK:n, EU:n ja Maailmanpankin johto.
"Olemme valmiita lisäämään myös omaa panostamme", Halonen sanoi Suomen toiminnasta Afganistanissa. Hänen mukaansa kyse on kehitysyhteistyön lisäämisestä eikä sotilaallisen panoksen kasvattamisesta.
Pysyttelyssä Afganistanin rauhallisissa pohjoisosissa ei Halosen mukaan ole kyse vain tahdosta vaan myös siitä, mihin Suomen joukot on koulutettu.
Afganistanin rauhoittaminen on tärkeää Suomelle, koska kyseessä on "YK:n valtuutuksella tapahtuva selkein esimerkki laajasta uudenlaisesta turvallisuusajattelusta".
Halonen ei halunnut spekuloida hankkeen epäonnistumisella, mutta arvioi, että onnistuminen voisi lisätä vakautta koko alueella.
Afganistanin tilannetta voitiin arvioida huippukokouksessa aiempaa rauhallisemmissa tunnelmissa, kun Ranskan presidentti Nikolas Sarkozy vahvisti torstaina määränneensä ylimääräisen pataljoonan lähetettäväksi kriisinhallintajoukkojen tueksi.
Kanada oli aiemmin uhannut vetää 2 500 sotilasta pois Afganistanin eteläosista, elleivät muut maat lähetä lisäjoukkoja niiden tueksi.
PIERRE HOUNSFIELD / AFP, Helsingin Sanomat ,Julkaistu: 3.4.2008 Päivitetty: 4.4.2008
Tanskalaisia lääkkeitä testataan kehitysmaissa
Tanskan suuret lääkeyhtiöt testaavat yhä suuremmassa määrin tuotteitaan kehitysmaissa, kertoo tanskalaislehti Berlingske Tidende. Lääkärit ilman rajoja -järjestö ja hallituspuolue Venstre pitävät tilannetta moraalisesti ongelmallisena.
Lehden tietojen mukaan eturivin lääkeyritykset Novo Nordisk ja Lundbeck tekevät 30-45 prosenttia ihmisillä tehtävistä testauksista köyhissä kehitysmaissa.
Kehityksen arvioidaan vain kiihtyvän lähivuosina. Novo Nordisk laskee, että lähivuosina jo puolet kokeista tehdään maailman köyhissä maissa.
Sören Brix Christensen Lääkärit ilman rajoja -järjestöstä on huolissaan kehityksestä. Hänestä on moraalisesti arveluttavaa, että lääkefirmat laittavat köyhät ihmiset kokeilemaan lääkkeitä, joita heillä ei ole varaa käyttää siinä vaiheessa, kun ja jos lääke osoittautuu turvalliseksi ja tehokkaaksi.
-Kymmenen prosenttia maapallon asukkaista syö 90 prosenttia kaikista lääketeollisuuden valmistamista lääkkeistä. Silti lähes puolet kaikista lääkkeistä on kehitetty testaamalla niitä köyhien maiden asukkailla, hän sanoo.
Venstren edustaja huomauttaa, että lääketeollisuuden on valittava tarkkaan koehenkilönsä. Koehenkilöksi ei saa ottaa ketään, jonka köyhyys pakottaa hyväksymään toimeentulon hankkimisen keinolla millä hyvänsä.
MTV3-STT 04.04.2008 07:59
Jalkaväkimiinoista luopuminen tulee ennakoitua halvemmaksi
Jalkaväkimiinoista luopuminen tulee Suomelle selvästi ennakoitua halvemmaksi. Jalkaväkimiinat aiotaan poistaa aseistuksesta kokonaan kahdeksan vuoden kuluessa, ja ne on tarkoitus korvata muilla järjestelmillä. Nyt tutkitaan monia eri vaihtoehtoja, muun muassa tiedusteluun käytettäviä minilennokkeja.
Suomi aikoo liittyä mukaan henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen neljän vuoden kuluttua. Jalkaväkimiinoista luovutaan neljän vuoden sisällä sopimukseen liittymisestä.
Miinoista luopumisen arvioitiin aluksi maksavan jopa puoli miljardia euroa vuodessa. Nyt miinojen luopumiseen on varattu rahaa yhteensä 200 miljoonaa koko kahdeksan vuoden ylimenokaudeksi. Eversti Jukka Sonninen Maavoimien esikunnasta kuitenkin lupaa, että suunniteltu rahoitus riittää jalkaväkimiinojen korvaamiseen.
Jalkaväkimiinojen korvaamiseksi on useita vaihtoehtoja. Eversti Jukka Sonninen kertoo, että ensimmäisessä vaiheessa puolustusvoimat hankkii viuhkapanoksia ja pimeätorjuntavälineitä sekä modernisoi panssarimiinoja. Samalla tutkitaan ja kehitetään sensorijärjestelmiä, joita on tarkoitus hankkia myöhemmin. Osana sensorijärjestelmää testataan esimerkiksi tiedusteluun käytettäviä kotimaisia minilennokkeja.
Miinoja on piilotettu YK:n laskelmien mukaan 100 miljoonaa eri puolille maailmaa. Miinat tappavat tuhansia ihmisiä vuosittain ja pahinta tuhoa ne
aiheuttavat siviileissä.
YLE Uutiset 04.04.2008
Naton kokous jatkuu Bukarestissa
Sotilasliitto Naton huippukokous jatkuu torstaina Romanian pääkaupungissa Bukarestissa. Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer sanoi aamulla, että ovi eurooppalaisille demokratioille on yhä auki.
Keskiviikkona Nato-maiden johtajat sopivat sotilasliiton laajenemisesta Albaniaan ja Kroatiaan. Makedonian jäsenyydestä ei sen sijaan löytynyt sopua.
Kreikka on uhannut vetollaan estää Makedonian jäsenyyden, ellei vuosikausien nimikiistassa synny sopua. Kreikka vastustaa Makedonia-nimen käyttöä, koska sillä on itsellään samanniminen pohjoinen maakunta.
Yksimielisyyttä ei ole myöskään löytymässä Georgian ja Ukrainan jäsenyyteen valmentavan ohjelman aloittamisesta. Saksa ja Ranska ovat vastustaneet aietta, koska sanovat sen huonontavan suhteita Venäjään.
Huippukokouksessa sovittiin keskiviikkona myös lisäjoukkojen lähettämisestä Afganistaniin. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy vahvisti tänään, että Ranska on tarjonnut yhden pataljoonan eli noin tuhannen sotilaan lisäystä.
Kaikkien aikojen suurin Nato-kokous
Bukarestin kokous on Naton kaikkien aikojen suurin kokous. Kolmipäiväiseen kokoukseen osallistuu yli 60 valtionpäämiestä. Kokous alkoi keskiviikkona illallisilla.
Koolla ovat Nato-maat, rauhankumppanit, jäsenkandidaatit, YK, Afganistan, EU ja Venäjä. Suomea kokouksessa edustaa valtuuskunta, johon kuuluvat mm. tasavallan presidentti Tarja Halonen ja puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.).
Kokouksen turvatoimet ovat massiiviset. 35 000 sotilasta, poliisia, salaisen palvelun työntekijää ja muuta turvallisuushenkilöstöä on vastuussa kokouksen turvajärjestelyistä.
AFP, Reuters 03.04.2008
Naton jättikokous käyntiin Bukarestissa
Sotilasliitto Nato aloittaa tänä iltana kolmipäiväisen huippukokouksensa Bukarestissa Romaniassa. Nato-maiden on määrä muun muassa päättää, kutsutaanko Kroatia, Albania ja Makedonia liiton jäseniksi. Lisäksi pohdinnassa on alustavien jäsenyysvalmistelujen aloittaminen Ukrainan ja Georgian kanssa.
Huippukokouksen yhteydessä järjestetään myös Venäjän ja Naton tapaaminen.
Suomi osallistuu Naton kumppanuusmaana kokouksen joihinkin osiin.
MTV3-STT 02.04.2008
Presidentti Halonen Naton huippukokoukseen Bukarestiin
Tasavallan presidentti Tarja Halonen matkustaa keskiviikkona kahdeksi päiväksi Naton huippukokoukseen Romaniaan. Halonen osallistuu Romanian pääkaupungissa Bukarestissa Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston työlounaalle sekä laajaan Afganistan-huippukokoukseen.
Afganistan-kokoukseen osallistuvat Afganistanin Isaf-rauhanturvaoperaatiossa mukana olevat maat sekä Afganistanin, YK:n ja EU:n edustajat.
Tasavallan presidentti johtaa kokouksessa Suomen valtuuskuntaa, johon kuuluu muun muassa puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.).
Alun perin myös ulkoministeri Ilkka Kanervan (kok.) piti osallistua kokoukseen. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kuitenkin ilmoitti tiistaina, että Kanerva joutuu jättämään ulkoministerin tehtävänsä tekstiviestikohun vuoksi. Kanerva jäi välittömästi sairauslomalle ja hänen ohjelmansa peruutettiin.
YLE Uutiset 02.04.2008
Eduskunta hyväksyi NRF-joukot
Eduskunta on hyväksynyt Suomen osallistumisen Naton nopean toiminnan joukkoihin. Eduskunta tuki Naton NRF-joukkoihin osallistumista selkein luvuin 130 - 23.
Äänestyksessä kaatui Vasemmistoliiton esitys, jonka mukaan Nato-joukkoihin ei pitäisi mennä mukaan.
Suomi osallistuu Naton nopean toiminnan joukkojen täydentävään toimintaan. Nato-operaatioihin tai harjoituksiin osallistumisesta päätetään tapauskohtaisesti erikseen.
Suomen ja Ruotsin oli alun perin määrä ilmoittaa yhdessä osallistumisestaan NRF-joukkoihin Naton huippukokouksessa ensi viikolla. Ruotsi kuitenkin ilmoitti tällä viikolla lykkäävänsä päätöstään joukkoihin osallistumisesta. Ruotsin ulkoministeriön mukaan maan hallitus ei ole vielä valmis päättämään asiasta.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Suomen hallituksella oli tiedossa, ettei Ruotsi vielä pysty päättämään osallistumisestaan Naton NRF-joukkoihin. Vanhasen mukaan Suomi teki tietoisesti ja omista lähtökohdistaan ratkaisun edetä asiassa yksin.
YLE Uutiset 28.03.2008
Suomi ostaa NATOlle kolme C-17 Globemaster konetta.
Suomen hallitus päätti liittää maan NATOn strategiseen kuljetuskoneohjelman kehittämiseen.
Ohjelman realisointiin osallistuvat 13 NATO allianssin jäsenmaata - Bulgaria, Unkari, Italia, Latvia, Liettua, Hollanti, Norja, Puola, Romania, Slovenia, USA, Tsekki ja Eesti. Vähän aikaa sitten niihin liittyi Ruotsi, joka ei ole NATOn jäsen. Ohjelma pitää sisällään kolmen strategisen sotilaskuljetuskoneen C-17 Globemaster yhteishankinnan ja käytön. C-17 valmistaja on amerikkalainen Boeing.
Suomen osallistuminen NATOn ohjelmaan mahdollistaa pääsyn strategisiin ilmakuljetuksiin ja niillä suoritettaviin operatiivisten joukkojen ja muun kuorman siirron kriisipesäke alueille, ja myöskin nopeisiin humanitaarisiin kuljetuksiin katastrofialueille.
Strateginen sotilaskuljetuskone C-17 Globemaster pystyy kuljettamaan 78t kuormaa. Koneen max. Nopeus on 829km/h. Normaalikuormalla koneen toimintamatka on 8710 kilometriä.
Novosti 26.3.2008
Ruotsi lykkää NRF-päätöstä
Ruotsi lykkää päätöstään Naton nopean toiminnan joukkoihin osallistumisesta. Suomen ja Ruotsin oli määrä ilmoittaa yhdessä osallistumisestaan NRF -joukkoihin Naton huippukokouksessa ensi viikolla. Ruotsin ulkoministeriön mukaan maan hallitus ei ole kuitenkaan vielä valmis päättämään asiasta.
Ruotsin hallitus haluaisi mukaan nopeaan toimintaan, mutta päätöstä viivyttävät maan suurimman puolueen sosiaalidemokraattien vastustus ja armeijan rahapula.
Ruotsin ulkoministeriön mukaan on mahdollista, että Ruotsi osallistuu NRF-joukkoihin vuonna 2010. Siinä tapauksessa päätös asiassa voitaisiin tehdä syksyllä.
Suomen poliittiselle johdolle Ruotsin jarruttaminen asiassa on kiusallista, sillä vaikealle NRF-päätökselle on haettu selkänojaa Ruotsin samanaikaisesta mukaantulosta.
Ulkoministeri Ilkka Kanerva pitää Ruotsin päätöksen lykkääntymistä valitettavana. Kanervan mukaan Suomi on kuitenkin tehnyt päätöksensä joukkoihin osallistumisesta täysin omista lähtökohdistaan.
- Pitäisin ilman muuta parempana kaikin puolin että Suomi ja Ruotsi voisi mennä näissä asioissa hand in hand - käsi kädessä ja toimia ikään kuin pohjoismaisella perspektiivillä. Jos Ruotsi tarvitsee lisäaikaa, ei se ole mikään suuri ongelma, mutta ois ollu tyylikkäämpi ja elegantimpi tie toimia toisin. Suomi on toiminut sen mukaan mitä on keskusteltu, mutta Ruotsissa on nyt sisäpoliittisista syistä käynyt toisin, kommentoi ulkoministeri Ilkka Kanerva.
YLE Uutiset 26.03.2008
Suomi osallistuu sotilaskuljetuskoneiden ostoon
Suomi osallistuu jättimäisten sotilaskuljetuskoneiden ostoon yhdessä useiden Nato-maiden ja Ruotsin kanssa. Suomen liittymisestä ilmakuljetushankkeeseen päättivät presidentti Tarja Halonen ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta kokouksessaan tiistaina.
Liittymistä perusteltiin sillä, että EU:n kriisinhallinnan valmiustoiminta ja toisaalta vaativammaksi muuttuneet kriisinhallintaoperaatiot vaativat kansallista, raskasta ilmakuljetuskykykä. Lisäksi esimerkiksi Aasian tsunamikatastrofi osoitti, että nopeille avustus- ja evakuointilennoille saattaa olla tarvetta.
Jäsenvaltiot hankkivat yhteisesti kolme C-17 Globemaster III-kuljetuskonetta. Osallistujilla on oikeus käyttää kuljetuskykyä varaamansa lentotuntimäärän mukaisesti. Suomen vuosittaiseksi lentotuntitarpeeksi on määritelty 100 tuntia.
15 maan yhteishanke käynnistettiin toissa vuonna strategisen ilmakuljetuskyvyn kehittämiseksi. Suomi on osallistunut hankkeeseen viime vuoden alusta tarkkailijana ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan viime kesänä tekemän linjauksen jälkeen täysivaltaisena neuvotteluosapuolena.
YLE Uutiset 25.03.2008
NRF-päätökselle puolto ulkoasiainvaliokunnalta
Ulkoasiainvaliokunta on puoltanut hallituksen päätöstä Naton nopean toiminnan NRF-joukkoihin osallistumisesta. Valiokunnan mietinnön mukaan osallistuminen Naton nopean toiminnan joukkoihin ei muuta Suomen suhtautumista itse Nato-jäsenyyteen.
Vasemmistoliitto jätti vastalauseensa ulkoasiainvaliokunnan mietintöön.
Valiokunnan mukaan NRF-joukkoihin osallistuminen palvelee Suomen kriisinhallintaosaamisen kehittämistä ja tukee Suomen valmiuksia toimia EU:n nopean toiminnan joukoissa. Päätös siitä, minkälaisia joukkoja NRF:n täydentävään toimintaan tarjotaan, tehdään myöhemmin.
NRF-joukkoihin osallistuminen ei valiokunnan mukaan velvoita Suomea osallistumaan NRF:n operaatioihin, vaan niihin osallistumisesta päätetään tapauskohtaisesti.
NRF-selonteon palautekeskustelu käydään keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa kello 15 alkaen.
YLE Uutiset 25.03.2008
Suomalaiset kiinniotetut vapautetaan tänä iltana
Poliisiväkivalta järkyttänyt rauhanaktivisteja Brysselissä
Osa suomalaisista NATO Game Over -tapahtumaan Brysselissä tänään osallistuneista rauhanaktivisteista on jo vapautettu pidätysselleistä. Loput päästetään vapaalle jalalle vielä kuluvan illan aikana. Kello 21 Suomen aikaa tuli tapahtuman järjestäjien eli War Resisters´s Internationalin ja Bomspotting-kampanjan lakitukihenkilöiltä tieto, että 165 yhteensä 500 kiinniotetusta on vielä pidätysselleissä, eli vapautukset jatkunevat vielä puolille öin. Kello 21 suomen aikaa suomalaisista puolet istui vielä sellissä. Suomalainen toimittaja laskettiin vapaaksi ensimmäisenä, hieman sen jälkeen kun hänen lehtensä toimituspäällikkö oli soittanut Belgian poliisilaitokselle ja vaatinut toimittajan vapauttamista.
- Olen ollut puhelinyhteydessä suoraan sellissä oleviin suomalaisiin pitkin iltaa. He ovat valittaneet joutuneensa olemaan kiinniotettuina tuolloin jo kuusi tuntia ilman, että ketään kiinniotetuista on laskettu vessaan. Lisäksi suomalaiset ovat järkyttyneitä näkemästään ja kokemastaan poliisiväkivallasta. Täysin rauhanomaisesti käyttäytyviä ja rauhanomaisiin menetelmiin sitoutuneita suomalaisia on esimerkiksi lyöty pampuilla ja heitä on uhkailtu poliisikoirilla, Aseistakieltäytyjäliiton (AKL) tiedottaja Miira Rauhamäki raportoi Brysselistä. Kiinniotettu suomalaistoimittaja kertoi Rauhamäelle puhelimessa, kuinka poliisit olivat pakottaneet hänet kävelemään läpi syvästä vesilätäköstä.
- Yksi kiinniotettu suomalainen kertoi myös nähneensä, kuinka poliisikoira kävi kiinni hänen vieressään olevan ulkomaalaisen aktivistin reiteen. Edes poliisi ei saanut koiraa irti nopeasti. Poliisin voimakeinot olivat täysin ylimitoitetut väkivallattomuuteen sitoutuneita aktivisteja kohtaan, Rauhamäki kertoo.
Tapahtumaan osallistui mielenosoittajia 17 eri maasta, Belgian poliisin mukaan yhteensä noin 1000. Suomalaisia oli mukana 33. Ideana oli väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden keinoin pysäyttää Naton päämajan toiminta. Tapahtuma päättyi kello 17 Suomen aikaan. Sunnuntaina ja maanantaina on vielä ohjelmassa kansainvälinen, antimilitaristinen seminaari.
- Irakin sodan alkamisesta on kulunut noin viisi vuotta. Eurooppa toimii USA:n Irakissa ja Afganistanissa käymien sotien astinlautana, sillä Naton ja USA:n sotakoneistot kulkevat Euroopan Nato-maiden kuten Belgian kautta. Ilman Euroopan osallisuutta nämä ilman kansainvälisten lakien antamaa oikeutusta käytävät USA.n hyökkäyssodat eivät olisi mahdollisia. Liittymällä Naton nopean toiminnan joukkoihin Suomi osallistuu Naton laittomaan toimintaan, Rauhamäki tähdentää.
Kansainvälisten lakien ja ydinsulkusopimuksen mukaisesti ydinaseiden
käyttö ja niillä uhkaaminen on kiellettyä, ja Nürnbergin kansainvälisen tuomioistuimen vuonna 1996 tekemän päätöksen mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus ja velvollisuus estää ja ennaltaehkäistä ydinaseiden käyttö tai käytöllä uhkaaminen. Esimerkiksi Belgiaan on sijoitettu Naton ydinaseita Kleine Brogelin tukikohtaan.
Miira Rauhamäki, Aseistakieltäytyjäliitto, 22.3.2008 klo 18.10
Noin 20 suomalaista kiinniotettu Naton päämajalla Brysselissä
Yhteensä 500 kiinniottoa, joukossa suomalainen toimittaja ja kuvaaja
Noin 20 suomalaista ja seitsemän ruotsalaista rauhanaktivistia on kiinniotettu Naton päämajalla puolenpäivän jälkeen alkaneessa väkivallattomassa NATO Game Over -tapahtumassa. Joukossa on yksi suomalainen toimittaja ja kaksi valokuvaajaa, jotka seurasivat ja valokuvasivat tapahtumaa ulkopuolelta. Belgian poliisin mukaan tapahtumaan osallistui noin 1000 rauhanaktivistia eri puolilta Eurooppaa, heistä noin 500 on kiinniotettu. Suomalaisia oli mukana yhteensä 33. Yksi tapahtuman belgialaisista lehdistöedustajista otettiin kiinni jo aamulla kotioveltaan.
Osa kiinniotetuista on ottanut osaa kansalaistottelemattomuustapahtumaan, jonka tarkoituksena on kiivetä päämajan aitojen yli ja keskeyttää päämajan toiminta.
- Suomalainen sitoutumaton toimittaja ja kuvaaja sekä Aseistakieltäytyjäliiton lehdistövalokuvaaja pidätettiin työtehtävistään. Poliisi on ollut väkivaltainen rauhanomaisia aktivisteja kohtaan pamputtamalla heitä ja usuttamalla poliisikoiria heidän kimppuunsa. Jokainen tapahtumaan osallistuva on sitoutunut olemaan väkivallaton, vaikka poliisi kävisi heihin käsiksi, Aseistakieltäytyjäliiton tiedottaja Miira Rauhamäki kertoo Brysselistä.
Tapahtumalla halutaan kiinnittää huomiota siihen, miten Eurooppa on sotilasliitto Naton kautta mukana kyseenalaisissa sotilasoperaatioissa.
- Euroopan Nato-maiden kautta kulkevat asekuljetukset ovat mahdollistaneet jo viisi vuotta kestäneen Irakin sodan. Sodan kuolonuhrien määrän arvioidaan olevan useita kymmeniä tuhansia, ja alueelta on raportoitu runsaasti ihmisoikeusrikkomuksia, toteaa Aseistakieltäytyjäliiton tiedottaja Miira Rauhamäki.
Osallistujat ovat pettyneitä Suomen tuoreeseen päätökseen liittyä Naton nopean toiminnan joukkoihin.
- Nato ei ole humanitaarinen yhteisö vaan sotilasliitto, jonka toimintaperiaatteet eivät kestä kriittistä arviointia. Esimerkiksi Naton ydinasepolitiikka rikkoo ydinsulkusopimusta, sillä Yhdysvaltojen ydinaseita on siirretty eurooppalaisiin tukikohtiin. Naton kanssa tehtävässä yhteistyössä Suomeakin voidaan hyödyntää kansainvälisen oikeuden kannalta kyseenalaisiin operaatioihin, Rauhamäki jatkaa.
Kansalaistottelemattomuutta tukee Nürnbergin oikeudenkäynti vuodelta 1996, jonka mukaan ihmisillä on jopa velvollisuus estää ja ennaltaehkäistä kansalinvälisten lakien laittomiksi katsomien ydinaseiden käyttö. NATO Game Overin ovat järjestäneet Bomspotting-kampanja ja War Resisters´ International. Aseistakieltäytyjäliitto on WRI:n jäsen.
Miira Rauhamäki, Aseistakieltäytyjäliitto 22.3.2008
Yli 200 pidätettiin mielenosoituksissa
Yli kaksisataa ihmistä on pidätetty Irakin sodan vastaisissa mielenosoituksissa Yhdysvalloissa.
Uutistoimisto Reuters kertoi asiasta varhain aamulla. Mielenosoituksia on järjestetty eri puolilla Yhdysvaltoja Irakin sodan viisivuotispäivänä.
Irakin sodassa on kuollut lähes neljä tuhatta amerikkalaissotilasta. Sodan kustannukset ovat tähän mennessä noin viisisataa miljardia dollaria.
Sodassa on kuollut kymmeniä tuhansia irakilaisia ja miljoonat ovat joutuneet jättämään kotinsa.
Verkkotie 20.03.2008
Suomi saa suoraa sotilastietoa Yhdysvaltain ja Naton esikunnista
Kerran viikossa Yhdysvallat antaa liittoutuman yhteysupseereille katsauksen sotilaalliseen tilanteeseen keskialueen esikunnan eli Centcomin vastuualueella.
Helsingin Sanomat 19.3.2008
Muutakin sotilasyhteistyötä
Centcomin lisäksi Suomella on Yhdysvalloissa yhteysupseereita Norfolkisssa Virginiassa Yhdysvaltain ja Naton joukkojen muutosta ja kehitystä johtavissa esikunnissa.
Suomella on myös kolme upseeria lähetystössä Washingtonissa ja jatkuvasti sotilaita Yhdysvalloissa koulutuksessa tai kursseilla.
Helsingin Sanomat 19.3.2008
Suomi päättää kuljetuskoneiden yhteishankinnasta keväällä
Suomi päättää tänä keväänä lähteekö se mukaan isojen sotilaskuljetuskoneiden yhteishankintaan. 15 maata on valmistellut isojen strategisten kuljetuskoneiden hankintaa vajaan vuoden.
Kenraalimajuri Arto Räty puolustusministeriöstä kertoo, että Suomi on ollut muiden maiden tapaan mukana valmisteluissa, mutta sekä poliittinen että taloudellinen päätös mukaan lähdöstä puuttuu.
Suomea valmisteluissa ovat edustaneet puolustusvoimat ja puolustusministeriö.
Yhdysvaltoja lukuunottamatta kaikki hanketta valmistelleet ovat eurooppalaisvaltioita. Vain Suomi ja Ruotsi ovat Naton ulkopuolisia maita. Mukana ovat myös muun muassa Unkari, Bulgaria, Italia, Norja sekä Baltian maat.
Ruotsissa ollaan jo pidemmällä
Ruotsi on hankkeessa Suomea edellä. Siellä hallitus esitti tiistaina valtiopäivillä osallistumista koneiden kimppahankintaan. Osallistumisesta on kaikkien päätettävä Rädyn mukaan tänä keväänä.
- Jos hanke toteutuu nykyisessä mallissa, ensimmäinen kone olisi käytössä tämän vuoden aikana.
Maiden on tarkoitus hankkia kolme amerikkalaisvalmisteista Boeing C-17 -konetta yhteiskäyttöön. Räty lisää, että koneet sijoitettaisiin Unkariin ja maat käyttäisivät koneita omien tarpeidensa mukaan. Suomen tarpeeksi on arvioitu aiemmin 50-100 tuntia vuodessa.
- Koneet tulisivat yhteisomistukseen. Niillä voidaan tehdä humanitäärisen avun kuljetuksia, evakuointikuljetuksia ja kriisihallintajoukkojen ja materiaalin kuljetuksia. Valtiot päättävät itse oman lentokiintiönsä puitteissa, mihin ne käyttävät lentotuntinsa.
Koneeseen mahtuu esimerkiksi kolme helikopteria tai kolme panssarivaunua henkilöstöineen ja varusteineen. Koneelle riittää tuhannen metrin mittainen kiitorata ja se on suojattu paremmin kuin siviilikoneet.
Suomi käyttää tällä hetkellä muutaman muun eurooppalaisvaltion kanssa yksityisomisteista siviilikäyttöön tehtyä Antonov-124-kuljetuskonetta. Tämä sopimus umpeutuu 2010.
STT – Keskisuomalainen 18.3.2008
Hallitus perustelee NRF-päätöstä puolustusvoimien kehittämisellä
Naton nopean toiminnan joukkojen toimintaan osallistuminen tukee hallituksen mukaan puolustusvoimien kehittämistä. Valtioneuvoston selonteon mukaan osallistuminen tukee Suomen osallistumista EU:n taisteluosastojen toimintaan.
NRF:ää täydentävään toimintaan osallistumisen myötä Suomella olisi esimerkiksi joukkojen yhteensopivuuden kannalta aiempaa paremmat edellytykset osallistua kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin, olipa kyse sitten EU:n, YK:n, Naton tai muiden kansainvälisten järjestöjen tehtävistä.
Selonteossa korostetaan, että osallistuminen ei muuta ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määriteltyä suhdetta Natoon. Viime perjantaisen päätöksen mukaisesti Suomi ei osallistu mihinkään valmiusvuoroon.
Valtioneuvosto ja tasavallan presidentti päättivät perjantaina Suomen osallistumisesta NRF-joukkojen toimintaan.
MTV3-STT 11.03.2008
Asiantuntija kiistää ilmatorjuntaohjusten vanhenemisen
Suomalainen ohjusasiantuntija torjuu julkisuudessa esitetyt käsitykset pääkaupunkiseudun turvaksi hankitun venäläisen ohjusjärjestelmän vanhentuneisuudesta. Tutkaohjatun järjestelmän häiritseminen on teknisesti vaikeaa.
Suomen Kuvalehti kertoi viime viikolla, että kymmenen vuotta sitten hankittu ohjusjärjestelmä Buk-M1 olisi vanhentunutta tekniikkaa ja altis häirinnälle.
- Päinvastoin tämä ohjusjärjestelmä on eräs uusimpia koko maailmassa. Itse asiassahan länsimaissa ei ole vieläkään palveluskäytössä uudempaa järjestelmää, huomauttaa eversti evp. Ahti Lappi. Hän toimi ilmatorjunnan tarkastajana, kun pääkaupunkiseudun ilmapuolustus uusittiin ennen vuosituhannen vaihdetta.
Buk-M1 tuli palveluskäyttöön Neuvostoliitossa 1990, ja Suomeen myyty kalusto on valmistettu vuosina 1996-1997. Nato-maiden paras vastaava ohjusjärjestelmä Patriot puolestaan otettiin palveluskäyttöön vuonna 1982, minkä jälkeen sitä on modernisoitu jatkuvasti. Järjestelmä korvattaneen uudella 30 vuoden käytön jälkeen eli jo 2012.
-Ohjusjärjestelmien tekninen päivitys (MLU eli Mid-life Upgrade) kuuluu normaaliin käytäntöön. Bukin osalta sen aika olisi nyt kuten samanikäisten Hornet-hävittäjien, joiden päivitys on käynnissä.
Päivityksellä ohjusjärjestelmän elinkaari tuplaantuu.
Sadalla miljoonalla miljardikauppa
Pääkaupunkiseudun suojana ollut vanha ohjuskalusto (SA-3 tai S-125M1 Petshora) korvattiin ennen vuosituhannen vaihdetta Buk-M1-ohjuksilla, kun Venäjä maksoi pois Neuvostoliiton velkoja.
- Saimme miljardin markan kaluston sadalla miljoonalla markalla. Ilman tätä yllätyksellistä hankintaa Helsingin ilmapuolustuksessa olisi vieläkin iso musta aukko, sillä rahoitusta uuteen ohjuskalustoon ei Hornet-hankinnan kallistumisen takia ollut silloin näköpiirissä.
Hän korostaa, että ilmapuolustuksen taistelunjohtojärjestelmän avulla mikä tahansa ilmatorjuntayksikkö saadaan yhteisen koordinaation piiriin kuten ennenkin.
Nato-yhteensopivuudesta tai sen puutteesta ei everstin mukaan kannata puhua. -Ei kai Buk-kalustoa ole tarkoituskaan käyttää ulkomailla?
- Itse asiassa meillä on suurempi aukko maavoimien ilmapuolustuksessa, kun lämpöhakuiset kannettavat olkapääohjukset ovat poistuneet tai poistumassa käytöstä eikä uusia ole hankittu tilalle.
Ohjustutkia häiritty vuosikymmenet
Tutkahäirintä on elektronisen ilmasodankäynnin oleellinen osa, jota on harrastettu jo vuosikymmeniä. Kaikkia tutkia voidaan häiritä tai sitten ne yritetään tuhota esimerkiksi tutkaan hakeutuvilla ohjuksilla.
- Ei kai se ole yllätys, Lappi tiivistää.
Buk-M1:tä on hänen mukaansa teknisesti aika vaikea häiritä, ei ainakaan helpompaa kuin jotain muuta. Kokemuksia tämän ohjusjärjestelmän sotakäytöstä ei kuitenkaan ole.
- Häirintäkonehan ei voi vaaratta tulla aseen ulottuville. Buk-M1:n edeltäjällä, vanhalla Kvadrat-ohjusjärjestelmällä eli SA-6:lla ammuttiin Jugoslavian ilmakampanjan aikana vuonna 1999 alas amerikkalaisten "tutkassa näkymätön" stealth-kone F-117 - toistaiseksi ensimmäisen ja ainoan kerran.
MTV3-STT 11.3.2008
Suomi mukaan Naton NRF-joukkoihin
Suomi lähtee mukaan puolustusliitto Naton nopean toiminnan NRF-joukkoihin. Asiasta päätettiin tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisessä kokouksessa. Päätös ei muuta Suomen suhdetta Natoon.
Presidentti ja valiokunta valtuuttivat kokouksessa Suomen Nato-suurlähettilään Aapo Pölhön toimittamaan Natolle kirjeen, jossa vahvistetaan Suomen halukkuus osallistua nopean toiminnan joukkojen täydentävään toimintaan.
Täydentävään toimintaan osallistuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi päättää tapauskohtaisesti Nato-operaatioihin osallistumisesta.
Suomi ei osallistu nopean toiminnan joukkojen päivystysvuoroihin vielä tämän päätöksen perusteella, vaan päivystämisestä pitää päättää erikseen. Lisäksi Suomi päättää erikseen, mihin NRF-joukkojen harjoituksiin se osallistuu.
Suomen osallistumisesta NRF-joukkoihin annetaan eduskunnalle selonteko, jonka valmistelun hallitus aloittaa heti. Hallitus saattaa käsitellä selontekoa jo ensi tiistaina ylimääräisessä istunnossaan. Istunto pidetään kehysriihen yhteydessä.
YLE Uutiset 07.03.2008
Tällä hallituskaudella Suomi ei hae sotilasliiton jäsenyyttä
Eduskunnan turvallisuuspoliitikot eivät pane hanttiin, kun hallitus ja presidentti hyväksyvät perjantaina Suomen osallistumisen Naton nopean toiminnan joukkoihin.
Kajaanissa vieraillut turvallisuuspolitiikan seurantaryhmä hyväksyy Suomen mukaan NRF-joukkoihin, kun ei osallistuta päivystykseen ja Suomi voi päättää itse mihin operaatioihin se täydennysosastollaan osallistuu.
Tästä periaatteesta oli turvallisuusselonteon valmistelua seuraavan ryhmän johto, Juha Korkeaoja (kesk.), Eero Heinäluoma (sd.) ja Olli Nepponen (kok.), yhtä mieltä. Korkeaoja uskoo, että Ruotsi tulee pian perässä.
Hallitusohjelman mukaisesti selonteko ei tulee esittämään Suomen liittymistä Natoon, mutta ovi pidetään jatkossakin avoimena. "Seurataan tilannetta ja ajatellaan Suomen etua", Bjarne Kallis (kd.) muotoili.
Nato on muuttunut kriisihallintaorganisaatioksi, jolle Venäjä ei enää ole sotilaallinen uhka.
Puolustusvaliokuntaa ja seurantaryhmää johtavan Korkeaojan mukaan Nato-kysymystä kuten Suomen turvallisuuden uhkiakin pitää tarkastella nelivuotiskautta pidemmällä aikavälillä. Hän näkee Nato-jäsenyyden pitkänä prosessina.
Oppositiojohtaja Heinäluoman mukaan nykyinen Nato-linja on hyvä. "Nato merkitsee liittoutumista USA:n kanssa", hän totesi Kainuun Sanomien järjestämässä paneelikeskustelussa, joka kokosi täyden salin yleisöä.
Kainuun Sanomat 6.3.2008
|