MILITARISOINNIN PÄIVÄKIRJA III 2005-2007

 

paluu

EU:n poliisiyhteistyö voimaan Suomessa
Julkaistu 17.06.2007, klo 01.29

EU-maiden rajat ylittävän rikollisuuden valvontaa helpottava Prümin sopimus astuu tänään voimaan Suomessa.

Sopimus on unionin jäsenmaiden yhteinen hanke, jolla lisätään rajat ylittävää yhteistyötä erityisesti terrorismin, rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi.

Sopimusmaiden viranomaiset vaihtavat keskenään muun muassa DNA-, sormenjälki- ja ajoneuvorikostietoja.

DNA-tietoja voidaan hyödyntää vain rikosten tutkimiseksi eli vasta siinä vaiheessa, kun rikos on jo tapahtunut. Sen sijaan sormenjälkitietoja maat voivat pyytää toisiltaan myös rikosten ehkäisemistarkoituksessa.

Prümin sopimuksen myötä muutoksia tulee muun muassa ampuma-ase-, poliisi-, rikos- ja ulkomaalaislakeihin.

Sopimuksen piirissä olivat alun perin Suomen lisäksi Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Luxemburg , Alankomaat ja Itävalta. Loput EU-maat
 
YLE Uutiset 17.6.2007

Putin varoitti uudesta varustelukierteestä

Venäjän presidentti Vladimir Putin on jälleen arvostellut kärkkäästi USA:n ohjuspuolustushanketta, jonka osia sijoitettaisiin myös Puolaan ja Tshekkiin. Venäjä on vastustanut hanketta, jonka se näkee turvallisuusuhaksi itselleen.

- Mitä sellaista kielteistä on tapahtunut Euroopassa, joka pakottaa täyttämään Keski-Euroopan aseilla, Itävallassa vieraileva Putin kysyi yhteisessä tiedotustilaisuudessa Itävallan presidentin Heinz Fischerin kanssa.

- Se johtaa ainoastaan uuteen kilpavarustelun kierteeseen, mikä meidän mielestämme toimii täysin asetettuja tavoitteita vastaan, Putin lisäsi.

Hän totesi, että Iranin ohjukset, joita vastaan puolustus on määrä rakentaa, eivät koskaan voisi yltää Keski-Eurooppaan. Hänen näkemyksensä mukaan Iran ei myöskään suunnittele iskuja Eurooppaan.

Ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi Venäjän haluavan pikaista neuvonpitoa tavanomaisia aseita koskevasta Tae-sopimuksesta. Lavrovin mukaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin olisi kokoonnuttava pohtimaan, olisiko sopimus otettava uudelleen tarkastelun kohteeksi.

(STT-AFP-DPA) - KS.fi 23.5.2007

Suurin osa kansasta vastustaa Nato-jäsenyyttä

Suomalaiset suhtautuvat aiempaa kielteisemmin Suomen liittymiseen sotilasliitto Natoon. Turun Sanomien ja Väli-Suomen sanomalehtien julkaiseman mielipidekyselyn vastaajista jäsenyyttä vastustaa 63 prosenttia ja kannattaa vain 27 prosenttia.

Puolueista ainoastaan kokoomuksessa enemmistö on sotilasliiton kannalla, muissa puolueissa Natoa vastustaa selvä enemmistö.

Peräti 78 prosenttia kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että Natoon liittymisestä pitää päättää kansanäänestyksellä.

TNS Gallup haastatteli tutkimusta varten tuhatta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttia molempiin suuntiin.

Naton vastustus on uuden kyselyn mukaan noussut kolme prosenttiyksikköä verrattuna edelliseen, Helsingin Sanomien marraskuussa julkaisemaan kyselyyn. Myös sotilasliiton kannattajien määrä näyttää nousseen saman verran. Siten kannastaan epävarmojen määrä näyttää vähentyneen.

Muutokset mahtuvat kuitenkin tutkimuksen virhemarginaaliin, ja tutkimuksia ei ole toteutettu täysin samalla menetelmällä.

Molemmissa kyselyissä kuitenkin suomalaisista selkeä enemmistö on Natoa vastaan.

stt - HS.fi 15.5.2007

Nato harjoittelee Itämerellä

Sotilasliitto Naton alukset harjoittelevat Itämerellä alueen kaikkien aikojen suurimmassa merisotaharjoituksessa.

Myös Suomi ja Ruotsi osallistuvat kaksiviikkoiseen harjoitukseen Naton rauhankumppaneina. Mukana on lähemmäs sata alusta ja yli 10 000 sotilasta, jotka kokoontuivat jo viikonvaihteessa Ruotsiin ja Puolaan.

Nopean toiminnan merivoimia harjoitetaan kriisioperaatioihin rannikoiden tuntumassa.

(STT-TT) - KS.fi 14.5.2007

Tuhannet protestoivat Natoa vastaan Göteborgissa

Göteborg. Göteborgissa järjestettiin lauantaina Naton vastainen mielenosoitus. Yli 3 000 mielenosoittajaa marssi kaupungin keskustaan kantaen kylttejä, joissa vastustettiin sotilasliiton merisotaharjoituksia.

Göteborgiin oli kokoontunut viikonlopuksi noin 40 sotalaivaa Itämeren alueen kaikkien aikojen suurimpaan sotaharjoitukseen. Kaksi viikkoa kestävä sotaharjoitus alkaa maanantaina. Myös Suomi ja Ruotsi ovat Naton rauhankumppaneina mukana harjoituksessa.

Kaikkiaan harjoitukseen osallistuu lähes sata alusta ja yli 10 000 sotilasta.
Göteborgin poliisin mukaan mielenosoitus sujui erittäin rauhallisesti.

stt-tt- HS.fi 13.5.2007

Naton valmiusjoukoit harjoittelevat Itämerellä toukokuussa

Läntisen puolustusliiton Naton NRF-valmiusjoukot pitävät 14.-25. toukokuuta Pohjanmereltä Itämeren eteläosiin ulottuvalla alueella sotaharjoituksen, johon osallistuvat Saksa, Puola, Tanska ja Naton rauhankumppanuusmaa Ruotsi.

Harjoituksessa on kuviteltu tilanne, jossa valmiusjoukko "on kutsuttu vastaamaan kärjistyvään konfliktiin sisäisesti jakautuneessa maassa", Nato ilmoitti tiedotteessaan keskiviikkona. Kyseessä on osa Naton monikansallisten joukkojen säännönmukaista harjoittelua, tiedote lisäsi.

NRF-valmiusjoukkoja Nato kykenee lähettämään tarpeen mukaan jopa 25 000 miestä viiden vuorokauden hälytysajalla mahdolliselle kohdealueelle. Tehtäviin voi kuulua evakuointioperaatioita, terrorismin vastaista toimintaa, katastrofiapua tai sillanpään rakentamista lisäjoukoille.

HS:fi 2.5.2007

Venäläisnäkemys: Nato-jäsenyys loisi Suomelle riskejä

Moskova. Venäläisvaikuttajan mielestä Nato-jäsenyys ei parantaisi Suomen turvallisuutta vaan loisi Suomelle turvallisuusriskejä. Näin arvioi kenraalieversti Valeri Manilov, joka on Venäjän parlamentin ylähuoneen puhemiehen neuvonantaja.
Manilov sanoi uutistoimisto Itar-Tassille, että Venäjä vastaisi Suomen Nato-jäsenyyteen todennäköisesti vahvistamalla joukkojaan Suomen lähialueilla Luoteis-Venäjällä.

Hänen mukaansa Venäjä ei voisi olla piittaamatta Suomen liittymisestä sotilasliittoon.

"Se ei olisi oma valintamme, mutta meillä ei olisi muita vaihtoehtoja kuin ryhtyä oikeassa suhteessa oleviin toimiin huolehtiaksemme maan turvallisuudesta."

Manilov huomautti, ettei liittyminen Natoon ole nyt noussut ensimmäistä kertaa esiin Suomessa.

"Kuitenkin joka kerta kun hallitus oli tekemässä päätöstä, Suomen kansa kävi tukemaan perinteistä puolueettomuuspolitiikkaa, joka suojelee maan turvallisuutta paremmin kuin mikään ase", hän sanoi. Hän on entinen Venäjän armeijan varaesikuntapäällikkö.

stt-itar-tass HS:fi 2.5.2007

MTV3: Suomi ehkä Naton kuljetusjärjestelmään

Suomi harkitsee lähtevänsä mukaan pääosin Nato-maista koostuvaan ilma- ja merikuljetushankkeeseen. MTV3:n kymmenen uutisten mukaan pääesikunta selvittää osallistumismahdollisuuksia parhaillaan.

Hollannissa heinäkuussa aloittavasta keskuksesta Suomi saisi strategista ilmakuljetuskykyä ja huoltovarmuutta merikuljetuksiin. Se voisi myös pyytää keskuksesta esimerkiksi ilmatankkausapua kriisinhallintatehtävissä.

Hankkeeseen on jo ilmoittautunut 15 Nato-maata ja Ruotsi. Jäsenmailla on merkittävästi ilmakuljetuskapasiteettia, ja mahdollisena jäsenmaana Suomi voisi neuvotella sen käytöstä.

HS:fi 9.4.2007


Vaahtoranta: EU turvallisuuspoliittiseksi välineeksi

Kerava. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Tapani Vaahtoranta ehdottaa Euroopan unionia Suomen turvallisuuspoliittiseksi välineeksi.

Se voisi Vaahtorannan mukaan sopia kaikille nyt eri linjoilla ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa hahmottaville. EU:n kehittymiselle jopa Naton veroiseksi toimijaksi ei Vaahtorannan mukaan ole esteitä.

Keravalla Rotaryklubin järjestämässä Paasikivi-juhlassa puhunut Vaahtoranta kuvasi Suomessa käytävää turvallisuuspoliittista ja Nato-keskustelua varjonyrkkeilyksi. Suomen linjasta ei hänen mukaansa ole yksituumaisuutta, vaan pikemmin kolmesta eri linjasta on syntynyt hybridi.

Osa kansasta arvioi, että maailma on muuttunut paratiisiksi, osa uskoo, että vanha Venäjä-uhka ja lännen ja idän vastakkainasettelu voivat nousta taas, ja niihin pitää varautua. Näkemyksestä riippuen kannatetaan tai vastustetaan Natoon liittymistä.

Turvallisuuspolitiikasta käytävää keskustelua leimaa myös se, että näkemyksiä ei perustella. Vaahtoranta patisti äänestäjiä vaatimaan päättäjiltä selkeämpää puhetta turvallisuuspolitiikasta.

Vaahtoranta esitti myös puolustuspoliittisista selonteoista luopumista, koska ne eivät vie eteenpäin keskustelua Suomen ratkaisuista. Asiakirja syntyy aina kompromissien kompromissina, ja siitä poistetaan tärkeät asiat, joista ei päästä yksimielisyyteen.

Keravalle odotettiin myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaa Liisa Jaakonsaarta (sd), mutta hän oli estynyt saapumasta, koska osallistui sosiaalidemokraattien piirikokoukseen Kuusamossa.

Jaakonsaari kommentoi Vaahtorannan näkemyksiä puhelimitse Helsingin Sanomille. Jaakonsaaren mukaan Nato-asiasta on tullut Suomessa tabu.

"Jo selvitysten teon esittäminen koetaan provokatiivisena ja radikaalina signaalina."

Nato-aktivistina tunnettu Jaakonsaari sanoo, ettei itse näe Nato-jäsenyyttä sotilaallisena kysymyksenä, vaan ennen kaikkea vaikutusvaltakysymyksenä.

"Nato on merkittävin Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen foorumi. Miksi Suomi on niin erikoinen, että se haluaa vähentää vaikutusvaltaansa olemalla ulkokehällä?"

HS:fi 19.11.2006

Suomi ja Ruotsi esittävät Nato-kumppanuuden tehostamista

Suomi ja Ruotsi ovat tehneet yhdessä sotilasliitto Natolle ehdotuksen rauhankumppanuuden tehostamisesta ja uudistamisesta.

Työpaperiksi kutsuttu ehdotus on valmisteltu Riiassa marraskuun lopulla pidettävää Naton huippukokousta varten. Naton odotetaan päättävän Riiassa niin sanotun tehostetun kumppanuuden suuntaviivoista, vaikka lopulliset päätökset tehdään vasta vuonna 2008.

Ehdotus jaettiin Nato-maiden ja rauhankumppanuusmaiden yhteisessä kumppanuusneuvostossa EAPC:ssä viime viikolla.

Suomen ja Ruotsin keskeisenä tavoitteena on saada nykyistä varhemmin ja enemmän tietoa Naton suunnittelemista kriisinhallintaoperaatioista ja päästä mukaan Naton johtamien operaatioiden valmisteluun ja joukkojen kokoamisprosessiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kaksikko haluaisi myös päästä käsiksi Naton turvaluokiteltuun tiedustelutietoon ja saada Naton operaatiosuunnitelmat mahdollisimman varhain.

Suunnitelmien kommentoitiin pitäisi antaa kumppaneille nykyistä enemmän aikaa, työpaperin mukaan vähintään viisi työpäivää.

Tavoitteena on saada omia upseereita Naton komentoportaisiin kaikille tasoille. Naton pitäisi lisäksi päästää kumppanimaiden upseerit päämajatiloihinsa ja johtamisjärjestelmiinsä heti, kun kriisinhallintaoperaatio on käynnistynyt.

Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan (Partnership for Peace) vuodesta 1994 ja sen suunnittelu- ja arviointiprosessiin vuodesta 1995.

HS:fi 17.10.2006

EU:n puolustusministerit koolla Kittilässä
Julkaistu: 8:04

EU:n puolustusministerit kokoontuvat tänään Kittilään. Levillä järjestettävässä epävirallisessa puolustusministerikokouksessa käsitellään muun muassa käynnissä olevia operaatioita Bosniassa, Sudanissa ja Kongossa.

Yhteensä 17 maan puolustusministerien lisäksi kokoukseen osallistuvat EU:n ulkopoliittinen edustaja Javier Solana ja Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer. Illallispuhujaksi on kutsuttu presidentti Martti Ahtisaari, joka käsittelee puheessaan Kosovon asemasta käytävien neuvottelujen edistymistä.

Tiistaina päättyvään kokoukseen on tulossa mediaväki mukaan lukien noin 1 000-1 200 osallistujaa.

STT HS:fi 2.10.2006

Afganistanissa loukkaantuneen rauhanturvaajan tila vakaa

Afganistanissa haavoittuneen suomalaisen rauhanturvaajan tila on vakaa. Everstiluutnantti Raimo Helmisen mukaan sotilaan siirtäminen Suomeen on vielä auki, ja lopullisen päätöksen siirrosta tekee häntä hoitava lääkäri. Haavoittuneen omaisiin on oltu yhteydessä.

Kuuden suomalaisen rauhanturvaajan joukko oli eilen harjoittelemassa pimeätoimintaa Pohjois-Afganistanissa Aybakin piirikunnassa, kun 2-3 henkilöä avasi tulen heitä kohti. Suomalaiset vastasivat tuleen, mutta Helmisen mukaan ei ole varmuutta, osuivatko he hyökkääjiin.

Ampumavälikohtauksesta tehdään tutkimus.

- Aina kun tällaista tapahtuu, pitää tarkentaa toimintamallit, että toimimmeko oikein, että näin ei tapahtuisi, Helminen sanoi.

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaaren sanoo sanomalehti Kalevan haastattelussa, että rauhanturvaajan haavoittuminen ei vaikuta Suomen rauhanturvaoperaatioon Afganistanissa.

STT keskisuomalainen.fi 2.10.2006

EU-parlamentin puhemies Borrell: Pohjoismaat eivät kokeneet sotaa
Julkaistu 28.9. 21:08

BRYSSEL. Euroopan parlamentin puhemiehen Josep Borrellin mukaan pohjoismaat eivät ole kokeneet sotaa.
"EU:ssa on maita, jotka eivät ole kokeneet näitä kauheuksia", Borrell sanoi torstaina Strasbourgissa tanskalaisen uutistoimisto Ritzaun mukaan. "Ajattelen esimerkiksi pohjoismaita."
Espanjalainen Borrell puhui tilaisuudessa, jossa europarlamentti osti Strasbourgin kaupungilta kolme omaa kokousrakennustaan. Kauppahinta oli reilu 140 miljoonaa euroa.
Allekirjoitustilaisuudessa Borrell ja Strasbourgin johto korostivat kaupungin merkitystä eurooppalaisena rauhan symbolina. Strasbourgin roolista nousi kohu keväällä, kun kaupungin väitettiin kiskoneen parlamentilta liikaa vuokraa vuosikymmenien ajan.

Europarlamentti muuttaa kerran kuussa viikoksi Brysselistä Strasbourgiin. Muuttosirkus maksaa eurooppalaisille veronmaksajille noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Borrellin viittasi kommentissaan verkkoadressiin, jonka ruotsalainen euroedustaja Cecilia Malmström käynnisti toukokuussa Strasbourgin istuntopaikasta luopumiseksi.
Vetoomus (www.oneseat.eu) ylitti viime viikolla miljoonan allekirjoituksen rajan. Se on edelleen toiminnassa.
Verkkoadressiin on tullut erityisen paljon allekirjoituksia Hollannista, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.
"On helppo unohtaa asiat, joita ei ole käynyt läpi", Borrell sanoi Ritzaun mukaan. "Tämä selittää, miksi (Strasbourgin-vastaiset allekirjoitukset) ovat keskittyneet tiettyihin maihin."
"Nämä maat eivät - ja siitä ne voivat olla tyytyväisiä - osallistuneet tähän teurastukseen."

Pohjoismaisista EU-jäsenistä Tanska oli toisessa maailmansodassa natsi-Saksan miehittämä. Suomi kävi kolme eri sotaa. Ruotsi oli ainoa, joka pystyi välttymään suoranaiselta sodankäynniltä.

HS:fi 29.9.2006

Nato alkaa valvoa myös Itä-Afganistania

PORTOROZ. Naton puolustusministerit päättivät torstaina nopeuttaa Nato-johtoisten Isaf-joukkojen valvonta-alueen laajentamista levottomaan Itä-Afganistaniin.
Näin Isafin valvontaan tulee koko Afganistan. Kesällä Isafin noin 20 000 rauhanturvaajan valvonta-alue laajeni jo neljään eteläisen Afganistanin maakuntaan, joissa Nato-sotilaat ovat joutuneet kiivaisiin taisteluihin Kabulin hallitusta vastustavien joukkojen kanssa.
Valvonnan oli aiemmin suunniteltu laajenevan itäiseen Afganistaniin vasta vuoden lopulla. Nyt sen on määrä tapahtua jo lähiviikkoina, kertoi Naton tiedottaja James Appathurai Portorozissa Sloveniassa meneillään olevassa ministerikokouksessa.
Päätös on "rohkea askel eteenpäin", ylisti Yhdysvaltain puolustusministeri Donald Rumsfeld.
Valvonnan laajentaminen itään toteutetaan siten, että idässä jo olevia Yhdysvaltain joukkoja alistetaan Isafin brittiläisen komentajan, kenraaliluutnantti David Richardsin komentoon. Hänen alaisikseen tulee yhteensä 12 000 amerikkalaissotilasta.
Näin suurta määrää Yhdysvaltain joukkoja ei ole toisen maailmansodan jälkeen aiemmin ollut ei-amerikkalaisen komennossa. Koko Afganistan-operaatio on kuitenkin Naton ylimmän, yhdysvaltalaisen komentajan James Jonesin määräysvallassa.
Yhdysvalloilla on Afganistanissa lisäksi erillinen, terrorisminvastaista sotaa käyvä operaatio, johon osallistuu noin 8 000 sotilasta.
Isaf-joukot perustettiin alkujaan YK:n valtuutuksella. Niissä on mukana myös Natoon kuulumattomien maiden kuten Suomen rauhanturvaajia. Suomalaiset on sijoitettu Kabuliin ja Pohjois-Afganistaniin.

Kääriäinen kertoi Rumsfeldille EU-puheenjohtajuudesta
 
Washington. Puolustusministeri Seppo Kääriäinen päätti kahden päivän vierailunsa Washingtonissa tapaamiseen virkaveljensä Donald Rumsfeldin kanssa. Kääriäinen vei tulevan EU-puheenjohtajan terveiset supervallan ministerille.

"Transatlanttinen linkki on tärkeä. Siinä on liioittelematta omat ongelmansa. Suomi koettaa omalla puheenjohtajakaudellaan pitää huolen siitä, että yhteys toimii. Lähestymisemme on käytännönläheinen", Kääriäinen sanaili tapaamisen jälkeen Pentagonin portailla.

Rumsfeld ei tullut tapaamisen jälkeen ilmastoidusta toimistostaan Washingtonin helteeseen.

"Suhteethan ovat hyvällä kannalla", Kääriäinen kiteytti näkemyksensä Suomen ja Yhdysvaltain keskinäisistä väleistä.

Ennen Rumsfeldia Kääriäinen keskusteli muun muassa Yhdysvaltain asevoimien teknologia- ja logistiikkahankinnoista vastaavan apulaispuolustusministeri Kenneth Kriegin kanssa.

"Yksityiskohtaisempaa ei voi sanoa, kuin että näillä neuvonpidoilla varmistetaan, että Suomi pystyy pitämään huolen puolustuksensa uskottavasta suorituskyvystä, Kääriäinen muotoili mahdollisista tulevista materiaalihankinnoista kysyttäessä."

STT HS.fi 16.6.2006

Amnesty: EU on USA:n rikoskumppani CIA-lennoissa

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kehottaa Euroopan valtioita lopettamaan Yhdysvaltojen avustamisen CIA-lennoissa. Järjestön mukaan CIA on siepannut terrorismista epäiltyjä ja lennättänyt näitä vankileireille eurooppalaisten hiljaisella suostumuksella. Amnesty sanoo myös, että vankeja on kidutettu leireillä.
Amnesty kutsui Euroopan maita Yhdysvaltojen rikoskumppaniksi ja usutti EU-johtajia tuomitsemaan lennot ja lopettamaan kenttien ja ilmatilan luovuttamisen niiden käyttöön.
Amnestyn raportissa mainitaan seitsemän maata – Saksa, Italia, Ruotsi, Britannia, Bosnia-Hertsegovina, Makedonia ja Turkki – joiden järjestö uskoo olleen tietoisia CIA-lentojen luonteesta. Raportti CIA:n väitetyistä vankienkuljetuslennoista ei tarjonnut uutta tietoa tai todisteita.
Järjestön EU-toimiston johtajan Dick Oostingin mielestä EU on tuominnut muita maita paljon pienemmälläkin todistemäärällä. Hänen mukaansa koko EU:n uskottavuus on vaakalaudalla.

STT–REUTERS–AFP HS 14.6.2006

Maailman asemenot kovassa kasvussa

Maailman valtiot käyttävät yhä enemmän rahaa aseisiin, kertoo Tukholmassa toimivan Kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen Siprin tuore vuosiraportti.
Vuoden 2005 aikana asemenot nielivät yhteensä 1 118 miljardia dollaria (noin 885 miljardia euroa). Yhdysvaltojen osuus summasta on jo liki puolet.
Asekaupan arvo kasvoi vuosien 2004 - 2005 välillä 3,4 prosenttia. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvua on kertynyt huikeat 34 prosenttia.
Siprin mukaan aseellisten konfliktien määrä maailmassa kuitenkin laski viime vuoden aikana hieman.

STT-Reuters Keskisuomalainen.net 12.6.2006

Suomi syventää Nato-kumppanuuttaan
 
Suomi syventää Nato-kumppanuuttaan. Nelosen uutisten tietojen mukaan puolustusministeri Seppo Kääriäinen matkustaa ensi viikolla tapaamaan amerikkalaista virkaveljeään Donald Rumsfeldiä keskustellakseen asiasta.

Ennakkotietojen mukaan Suomi on lähdössä mukaan uuteen lähikumppaniryhmään, johon osallistuvat mm. Australia, Uusi Seelanti ja Japani. Tapaamisen asialistalle saattaa nousta myös suomalaisjoukkojen lisäystarve Afganistanissa.

Suomen  Nato-suurlähettilään Antti Sierlan mukaan täysjäsenyys Natossa on mahdollinen aikaisintaan 2011. Suomalaisten suhtautuminen Nato-jäsenyyteen on ollut mielipidetiedustelussa hyvin kielteinen.

Vain neljännes suomalaisista haluaisi liittää Suomen Natoon. Sierla sanoo, että maailmalla suomalainen Nato-malli kummastuttaa.

"Hiukan ihmetellään sitä, että minkä vuoksi niin tiiviisti osallistutaan Nato-yhteistyöhön, mutta ei kumminkaan haluta tulla mukaan päättämään tästä toiminnasta", hän toteaa Nelosen uutisten haastattelussa.
HS.fi 7.6. 2006

Selvä ei Natolle Ruotsissa

Tukholma. Ruotsalaisten enemmistö sanoo edelleen ei Natolle. Sotilasliittoon suhtautuu myönteisesti vain 22 prosenttia väestöstä.

Göteborgin yliopiston selvitykseen osallistuneista 46 prosenttia arvioi, ettei Ruotsin tule hakea Naton jäsenyyttä. Vastustus näyttää vähentyneen hiukan, selviää maanantaina julkaistusta mielipidemittauksesta.Viime vuonna Natoon pyrkimistä vastusti 47 prosenttia ja kannatti 20 prosenttia 3 000 haastatellusta.

STT–TT 15.5.2006

Kaskeala: Naton jäsenyys ei säästäisi puolustusmenoja

Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala ei usko, että Suomen mahdollinen liittyminen sotilasliitto Natoon toisi säästöä puolustusmenoihin. Hän sanoo Turun Sanomien ja Aamulehden haastattelussa sunnuntaina, että Nato-jäsenyys olisi kustannusten kannalta neutraali vaihtoehto eikä toisi säästöä.

"Ei missään tapauksessa. Naton jäsenenäkin meidän pitäisi tuoda mukaan oma panoksemme, ei siellä hyväksytä vapaamatkustajia", hän sanoo.

Kaskealan mukaan noin parin vuosikymmenen tähtäimellä Suomi joutuu joka tapauksessa harkitsemaan puolustusyhteistyötä eri maiden kanssa, koska sotavarustuksen hinnat kohoavat korkeiksi. Pohdinnan alle saattaa 2020-luvulla joutua muun muassa ilmapuolustus, koska Hornet-kalusto vanhenee.

"Silloin joudutaan miettimään, pystyykö Suomi enää ylläpitämään omaa ilmapuolustusta", Kaskeala arvioi.

Kaskealan mukaan Euroopan maat joutuvat joka tapauksessa vastaisuudessa sopimaan keskenään puolustuksen työnjaosta. Esimerkiksi Suomi, Ruotsi, Britannia ja Hollanti voisivat muodostaa ryhmän, jossa kehitellään johtamisjärjestelmiä.

STT HS.fi 23.4.2006

Eduskunnassa toivottiin Nato-selvitystä

Kansanedustajat ovat toivoneet hallitukselta selvitystä mahdollisen Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) uskoi eduskunnan kyselytunnilla, että sellainen selkiyttäisi keskustelua, jota nyt käydään juupas-eipäs-tyylillä sekä kummallisella koodi- ja salailukielellä.

Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen mielestä selvitys olisi palvelus kansanvallalle ja hyödyksi tulevassa eduskuntavaalikeskustelussa. Selontekoa asiasta patisteli myös kristillisdemokraattien Bjarne Kallis.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) toppuutteli, että eduskunta on vasta äskettäin hyväksynyt ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) huomautti, että asioita arvioidaan jatkuvasti virkatyönä eikä asiassa olla "eksyksissä".

Jaakko Laakson (vas.) mielestä kokoomusjohtaja ja "muut natouskovaiset" yrittävät väittää, että luopuminen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta merkitsisi Suomelle omien puolustusmenojen vähentymistä.

STT Keskisuomalainen.net 20.4.2006

Asevelvollisille tarjolla myös virka-aputehtäviä
 
Asevelvolliset voidaan määrätä ulkomaille lyhyisiin kriisinhallintakoulutuksiin ja virka-aputehtäviin huhtikuun alussa voimaan tulleen asevelvollisuuslain muutoksen perusteella.

Varusmiespalveluksessa oleva on velvollinen tarvittaessa osallistumaan ulkomailla myös varsinaisten kriisinhallintaharjoitusten tukitehtäviin sellaisissa tapauksissa, että hän on varusmiespalveluksessa esimerkiksi laivalla, joka osallistuu kriisinhallintaharjoitukseen. Sen sijaan ulkomaan operaatioihin asevelvollisia ei voi määrätä.

Asevelvollisuuslain ulkomaan komennuksia koskevat kohdat muutettiin kriisinhallintalain yhteydessä, ja ne tulivat voimaan tämän kuun alussa. Asevelvollisuuslakia koskevat loputkin muutosesitykset ovat nyt valmiit, ja ne luovutettiin puolustusministeri Seppo Kääriäiselle (kesk) keskiviikkona.

Uudesta asevelvollisuuslaista poistuu kaikki vapaaehtoisuus lukuun ottamatta sitä, että varusmies voi halutessaan siirtyä suorittamaan varusmiespalvelusta kriisinhallintakoulutukseen.

Ehdotuksen mukaan asevelvollisia voitaisiin määrätä myös tehtäviin, jotka eivät perustu "yksinomaan maanpuolustusvelvollisuuden täyttämiseen". Esimerkiksi virka-aputehtävät poikkeustilanteissa, kuten luonnonmyllerryksissä, voisivat olla tällaisia.

Toimikunta ehdottaa myös, että reserviläisiä voitaisiin tarvittaessa määrätä palvelukseen suuronnettomuustilanteissa tai muissa vakavissa onnettomuuksissa.

Koska huumeiden käyttö on lisääntynyt, puolustusvoimissa halutaan tehdä huumetestejä. Nykyisin armeijan huumetesteistä ei ole säädetty laissa, mutta uuteen lakiin tämä mahdollisuus halutaan kirjata.

Ulkomailla asuva Suomen kansalainen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus, vapautuisi kokonaan rauhan ajan asepalveluksesta, jos hän on
asunut ulkomailla viimeksi kuluneet seitsemän vuotta ja aikoo jatkaa ulkomailla asumista.

HS:fi 12.4.2006

Vanhanen: Naton yhteistyöaloite myönteinen

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan hallitus on valmis keskustelemaan yhteistyön vahvistamisesta sotilasliitto Naton kanssa.

Nato haluaisi lisätä yhteistyötä järjestön ulkopuolisten maiden kanssa. Hankkeen yksi tavoite on, että Nato-maiden kanssa rauhanturvatoimintaan osallistuvat maat pääsisivät suunnittelemaan operaatioita.

Suomi suhtautuu Vanhasen mukaan Naton tuoreimpaan yhteistyöaloitteeseen myönteisen uteliaasti.

"Se on meille tervetullutta keskustelua. Ollaan myönteisen uteliaita, mihin tämä keskustelu johtaa", Vanhanen sanoo Turun Sanomien ja Aamulehden haastattelussa torstaina.

Hallitus on Vanhasen mukaan valmis keskustelemaan yhteistyön vahvistamisesta jo ennen järjestön marraskuussa Riiassa pidettävää huippukokousta.

Hän ei allekirjoita tulkintaa, jonka mukaan hankkeeseen osallistuminen olisi askel kohti jäsenyyttä.

"Se on selkeästi suunnattu maille, joita jäsenyys ei kiinnosta", Vanhanen sanoo.

HS-STT HS:fi 6.4. 2006

Natossa pohditaan Suomen asemaa
 
Puolustusliitto Natossa on alettu pohtia ehdotusta siitä, kuinka Suomi ja Ruotsi saataisiin läheisempään yhteistyöhön puolustusliiton kanssa.Esitys yhteistyön uusista muodoista pitäisi olla valmiina kevääseen 2008 mennessä. Suomen hallitus pohtii Naton ehdotusta.

Varsinaista Nato-jäsenyyttä ei ole tulossa, mutta tarkoitus on pohtia, kuinka Suomi ja Ruotsi voisivat enemmän osallistua niiden operaatioiden päätöksentekoon ja valmisteluun, johon ne ottavat osaa.

Päätös Yhdysvaltain tekemän ehdotuksen valmistelusta tehtiin viime perjantaina Nato-maiden suurlähettiläskokouksessa.

Ehdotuksen pitäisi olla valmis Naton huippukokouksessa keväällä 2008.

Suomen hallitus pohtii Naton ehdotusta.

Tarkoitus on keskustella myös siitä, kuinka Australia, Japani ja Uusi-Seelanti saataisiin paremmin mukaan yhteistyöhön Naton kanssa.

Suomi ja Ruotsi ovat ottaneet jo useita kertoja osaa Naton johtamiin rauhanturvaoperaatioihin. Lisäksi kaksikko on muuttanut asevoimiaan ja asejärjestelmiään Naton kanssa yhteensopiviksi.

Jäsenyyttä maat eivät kuitenkaan ole hakeneet. Sen sijaan Naton rauhankumppanuusohjelman jäsen Suomi on.

Radiouutiset YLE 24-uutiset 03.04.2006

Suomi mukaan Naton päätöksentekoon?

Suunnitelma on tulossa Naton ulkoministerikokoukseen tässä kuussa.

Nato tarjoaa Suomelle pääsyä rauhanturvaoperaatioiden päätöksentekoon.

Natomaiden suurlähettiläät ovat valmistelleet yhteistyön syventämisestä kehittyneiden rauhankumppanuusmaiden kanssa. Suunnitelma on tulossa Naton ulkoministerikokoukseen tässä kuussa.

- Tämä on nyt jonkun vuoden ollut niin Ruotsin kuin Suomenkin murheena. Sitä on tuotu esille eri kokouksissa ja eri foorumeilla, joilla Naton kanssa tästä asiasta on puhuttu, että siinä mielessä tässä selkeästi vastataan siihen tarpeeseen, joka on niin Ruotsin kuin meidänkin taholta esitetty. Se tulee parantamaan meidän mahdollisuuksia vaikuttaa sen operaation luonteeseen ja sen operaation kulkuun, puolustusministeriön ylijohtaja Pauli Järvenpää painottaa.

Vaikka Suomi ja Ruotsi ovat tiiviisti mukana Nato-johtoisessa rauhanturvaamisessa, mukaan operaatioihin ne ovat päässeet vasta kun päätökset niistä on jo tehty.

MTV3 03.04.2006

Suomi lähettää enintään viisi sotilasta Kongoon

Euroopan unionin tuleva rauhanturvaoperaatio Kongon demokraattisessa tasavallassa jää kooltaan hyvin vaatimattomaksi. EU on lähettämässä Saksan johtamaan operaatioon kesäkuussa näillä näkymin vain 450 sotilasta. Lisäksi noin tuhat sotilasta sijoitetaan toimintavalmiuteen Kongon rajojen ulkopuolelle.

YK on pyytänyt EU:lta apua Kongon kesäkuun vaalien suojelussa, koska YK:n oma rauhanturvaoperaatio ei välttämättä riitä. YK:lla on valmiiksi maassa noin 17 000 rauhanturvaajaa.

Mukaan on kaavailtu muiden muassa Suomea. Suomi ei ole vielä virallisesti päättänyt osallistumisestaan operaatioon, mutta selvää on, että suomalaisia sotilaita lähetetään vain kourallinen.

Suomi voi lähettää operaatioon korkeintaan 3–5 esikuntaupseeria. Operaation johtomaa Saksa on hiljattain vedonnut Suomeen, jotta se lähettäisi useampia sotilaita.

EU:n Kongo-operaatioon osallistuu kaikkiaan 1 500 sotilasta, joista kuitenkin vain 450 on tarkoitus lähettää itse Kongoon. Loput ovat valmiusasemissa Kongon naapurimaissa tai Saksan Potsdamiin perustettavassa esikunnassa.

STT HS.fi 24.3.2006

Eduskunta hyväksyi kriisinhallintalain

Eduskunta on hyväksynyt lopullisesti kriisinhallintalain pysyvänä poikkeuslakina äänin 164–9.

Hallitus sai siten odotetusti lain taakse sen hyväksymiseen tarvittavan kahden kolmasosan enemmistön. Esitys julistettiin kiireelliseksi yksimielisesti.

Kriisinhallintalaki korvaa vanhan rauhanturvaamislain. Sitä tarvitaan, jotta Suomi voi olla mukana EU:n nopean toiminnan joukoissa ensi vuoden alusta lukien.

Keskeisin lain sisältöä koskeva kiista käytiin siitä, pitäisikö kriisinhallintaoperaatioilla olla aina YK:n valtuutus. Hyväksytyn lain mukaan Suomi voi osallistua poikkeuksellisesti myös muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan, jonka toimeenpanijana voi olla YK:n ohella Etyj, Euroopan unioni, muu kansainvälinen järjestö tai maaryhmä.

Laki jouduttiin säätämään poikkeuslakina, koska hallitus halusi presidentin olevan päättämässä myös EU-johtoisiin operaatioihin osallistumisesta. Perustuslakivaliokunnan mielestä päätösvalta olisi kuulunut hallitukselle.

STT IS.fi 24.3.2006

Bulgaria antaa sotilastukikohtia USA:n käyttöön

SOFIA. Bulgaria ja Yhdysvallat ovat tehneet sopimuksen, jonka nojalla Yhdysvallat saa käyttää useita sotilastukikohtia Bulgariassa, sanoivat viranomaiset perjantaina.

Yhdysvaltain ulkoministerin Condoleezza Ricen odotetaan allekirjoittavan sopimuksen, kun hän vierailee Bulgariassa Naton ulkoministerien epävirallisen kokouksen aikana huhtikuussa.

Yhdysvallat saa käyttää Novo Selon koulutusaluetta sekä Bezmerin lentotukikohtaa Bulgarian kaakkoisosassa ja Graf Ignatievon lentokenttää maan keskiosissa.

Joukoilla on myös pääsy varikkoalueelle Aitosissa lähellä Burgasin satamaa Mustanmeren rannikolla.

Bulgarian viranomaiset sanovat, että sopimus auttaa kohentamaan Bulgarian asevoimia, elvyttämään taloutta ja lisäämään turvallisuutta.

AP HS.fi 24.3.2006

Eduskunta hyväksyi kriisinhallintalain

Eduskunta on hyväksynyt lopullisesti kriisinhallintalain äänin 164 - 9. Päätös merkitsee, että Suomi voi tulevaisuudessa lähettää sotilaita kriisinhallintatehtäviin myös ilman YK:n valtuutusta.

Eduskunta hyväksyi kiisinhallintalain hallituksen esittämässä muodossa.

Vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit vaativat aiemmin ehdottoman YK-valtuutuksen säilyttämistä. Oppositiossa kokoomus on tukenut hallituksen linjaa.

Eduskunta säätää kriisinhallintalain kiireellisenä poikkeuslakina, jotta se voi turvata presidentin päätösvallan kaikissa tilanteissa.

Lainsäädännöllä on kiire, koska Suomi on jo kokoamassa ensi vuoden alussa yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa päivystävää EU:n nopean toiminnan osastoa.

Euroopan unioni haluaa estää Ruandan tapaiset kansanmurhat, vaikka YK olisikin halvaantunut.

YLE24 24.03.2006

EU haluaa energian osaksi yhteistä ulkopolitiikkaa

Euroopan unionin johtajat haluavat turvata tulevaisuuden energiansaannin tekemällä siitä osan EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa.

Jäsenmaat keskustelivat energiasta huippukokouksessa Brysselissä.

Energiansaannin turvaaminen huolettaa jäsenmaita, sillä unionin riippuvuus ulkopuolisesta energiasta kasvaa jatkuvasti. Lisäksi EU on erittäin riippuvainen varsinkin Venäjän kaasuvaroista.

- Nyt on tapahtumassa selviä muutoksia maailman mittakaavassa, ja se panee tämän mantereen pohtimaan, mitä tulee tehdä, pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) pohdiskeli myöhään illalla.

Puheenjohtajamaa Itävallan liittokansleri Wolfgang Schüssel muistutti puolestaan, että energia liittyy jo nyt läheisesti kansainväliseen politiikkaan, kuten Irakin ja Iranin tapaukset ovat osoittaneet.

Schüsselin mukaan energiapolitiikan kehittämiseen palataan seuraavan kerran jo kesäkuun huippukokouksessa.

STT Keskisuomalainen.net 24.3. 2006

EU sopi Kongo-operaation periaatteista
 
Bryssel. EU on päässyt periaatteelliseen sopuun suunnitellusta sotilasoperaatiosta Kongossa, kertoi diplomaattilähde keskiviikkona.

Operaation tarkoituksena on turvata maassa kesäkuussa pidettävien vaalien sujuminen.

Jos jäsenmaat eivät torstai-iltaan mennessä esitä vastalauseitaan, EU tulee vastaamaan myöntävästi YK:n pyyntöön lähettää Kongoon rauhanturvaajia. Suunniteltu osasto on 450 sotilaan vahvuinen, ja operaation johdossa olisi Saksa. Aikaisemmin Saksan lisäksi Ranska, Ruotsi ja Kongon entinen siirtomaaisäntä Belgia ovat olleet halukkaita lähettämään sotilaitaan maahan.

YK on pyytänyt EU:n sotilaita avuksi Kongoon vaaleja suojaamaan, sillä YK:n oma 17 000 hengen rauhanturvaoperaatio ei välttämättä riitä. Vaalit ovat erittäin tärkeät verisestä sisällissodasta toipuvalle maalle.

STT-REUTERS HS:fi 22.3. 2006

Demari: Pentagon kiinnostunut tilaamaan tutkimuksia Suomesta

Suomen armeija ja Teknillinen korkeakoulu TKK neuvottelevat yhteistyöstä Yhdysvaltain puolustusministeriön Pentagonin kanssa, kertoo Uutispäivä Demari.

Uutispäivä Demari on saanut haltuunsa muistion, jossa Teknillisen korkeakoulun (TKK) innovaatiokeskuksen johtaja Veijo Ilmavirta vetää yhteen yhteistyösuunnitelmia armeijan, puolustusministeriön ja Yhdysvaltain puolustusministeriö eli Pentagonin kanssa.

Pentagonin edustajat kävivät helmikuussa Suomessa ja ilmaisivat samassa yhteydessä kiinnostuksensa Suomen korkeatasoiseen tutkimukseen ja innovaatiojärjestelmään. Neuvotteluja jatketaan vielä tämän kevään aikana.

Ilmavirta kertoo, että TKK ei tekisi suoraa yhteistyötä Pentagonin kanssa, vaan hoitaisi yhteydet Pentagoniin puolustusvoimien ja puolustusministeriön kautta.

" Puolustusvoimat ja puolustusministeriö ottivat helmikuussa yhteyttä Teknilliseen korkeakohuiluun sellaisella ajatuksella, että olisiko meillä (TKK) kiinnostusta laajentaa yhteistyötä myös Yhdysvaltain puolustushallinnon suuntaan."

Helmikuussa Espoossa kävivät vierailulla Pentagonin tutkimusyksikön johtaja Alfred Walkman.ja hänen esikuntansa.

Ilmavirran mukaan yhteistyö voisi olla käytännön tutkimusta esimerkiksi materiaalitekniikasta tai robottitekniikkaa ja tietoteknisiä sovelluksia.

Vanhempi osastoesiupseeri Pertti Immonen puolustusministeriöstä muistuttaa siitä, että Yhdysvallat olisi yhteistyökumppanina Suomelle hyvä, koska sillä on kapasiteettia enemmän kuin esimerkiksi EU:lla yhteensä.

"Suomi ei ole Naton jäsen eikä saa sitä kautta tutkimusyhteistyötä niin paljon kuin Naton jäsenet. Yksi vaihtoehto on tehdä tutkimusyhteistyötä suoraan Naton suurimman jäsenmaan USA:n kanssa", Immonen sanoo.

"Jos yhteistyökuvio toteutuu, niin Suomeen tulee laajempi tutkijajoukko Pentagonista jo ennen kesää", Immonen sanoo.
 HS.fi 20.3.2006

YK:n valtuutuksesta kiisteltiin kriisinhallintalaissa

Eduskunta jatkoi kiistelyä uudesta kriisinhallintalaista tänään täysistunnossa. Kuten ulkoasiainvaliokunnassa, riita keskittyi YK:n valtuutuksen tarpeellisuuteen niissä operaatioissa, joihin suomalaiset joukot osallistuvat.

Maininnan YK:n turvallisuusneuvoston mandaatista halusivat lakiin vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit. Selkeä enemmistö tuki hallituksen esitystä, jossa hyväksytään poikkeuksellisesti osallistuminen myös muiden tahojen, kuten EU:n hyväksymiin operaatioihin.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan tehtävät jättänyt Suvi-Anne Siimes oli eri mieltä ryhmänsä kanssa. Hän teki vihreiden tuella muutosesityksen, jonka mukaan laissa puhuttaisiin vain YK:n periaatteiden mukaisesta sotilaallisesta kriisinhallinnasta.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) vakuutti Euroopan unioninkin noudattavan päätöksenteossaan YK:n periaatteita.

Kriisinhallintalain sisältöä koskevat äänestykset käydään huomenna.
STT 15.3.2006

Puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala ei näe Venäjän sotavoimien kehityksessä dramaattista kehitystä.

- Venäjä on aloittanut asevoimien kehittämisen notkahduksen jälkeen. Silloin kaikki toiminta näyttää suurelta, Kaskeala kommentoi julkisuudessa esitettyjä huolia venäläisten joukkojen ja kaluston siirroista lähemmäksi Suomen rajoja.

Yleisradion haastattelussa Kaskeala sanoi, että Venäjän poliittista ja sotilaallista kehitystä on syytä pitää silmällä, mutta pelkoa kansalaisten keskuuteen ei pidä lietsoa. Hänen mielestään vallan keskittymiseen johtava kehitys ei koskaan voi olla kovin hyvä asia demokratian kannalta.

Kaskeala vieraili Yhdysvalloissa Norfolkissa järjestettävässä monikansallisessa kriisinhallintaharjoituksessa. Amerikkalaisten johtamassa harjoituksessa on nyt ensimmäistä kertaa mukana myös kymmenen suomalaista upseeria.
STT – Keskisuomalainen 7.3.2006

Kriisinhallintalaki eteni eduskunnassa

Eduskunnan perustuslakivaliokunta hyväksyy omalta osaltaan kriisinhallintalain säätämisen pysyvänä poikkeuksena perustuslakiin. Presidentti voi siten päättää Suomen osallistumisesta myös EU:n toimeenpanemaan kriisinhallintaan.

Valiokunta sai perjantaina valmiiksi kriisinhallintalakia koskevan lausuntonsa. Se pitää perusteltuna pyrkimystä välttää kahden erilaisen päätöksentekojärjestelmän luomista. Osallistumispäätös perustuu kuitenkin joka tapauksessa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin yhteiseen kannanmuodostukseen.

Perustuslakivaliokunta huomauttaa, että valtioneuvostolle kuuluu edelleen Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallinen valmistelu. Siihen kuuluvat vastaisuudessakin myös sotilaallista kriisinhallintaa ja unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat asiat.

Eduskunnassa ei aiota muuttaa hallituksen esitykseen sisältyvää niin sanottua mandaattipykälää. Sen mukaan Suomi voi osallistua YK:n valtuuttaman sotilaallisen kriisinhallinnan lisäksi myös Etyjin, EU:n sekä muun kansainvälisen järjestön tai maaryhmän toimeenpanemiin operaatioihin.

Nykyinen rauhanturvalaki sulkee pois Suomen osallistumisen sotilaalliseen pakotetoimintaan, jolla ei ole YK:n turvallisuusneuvoston tai Etyjin hyväksyntää.

Lakiesityksestä ensi viikolla mietinnön tekevä ulkoasiainvaliokunta tyytyy hallituksen esityksen muotoiluun, vaikka valiokunnassa on aiemmin ollut haluja poistaa maininnat valtuutuksesta ja korvata se pelkällä toteamuksella YK:n periaatteiden noudattamisesta.

Mandaattikysymys oli esillä myös puolustusvaliokunnan käymissä keskusteluissa. Valiokunnan enemmistö ei halunnut puuttua pykälään. Vasemmistoliiton Jaakko Laakso ja kristillisdemokraattien Bjarne Kallis jättivät kuitenkin valiokunnan lausuntoon erilliset eriävät mielipiteet, joissa halutaan säilyttää edellytys YK:n valtuutuksesta tai hyväksynnästä.

STT 3.3..2006

Suomi maksaisi Natosta 70 miljoonaa vuodessa

Jäsenyys puolustusliitto Natossa maksaisi Suomelle vuodessa 70 miljoonaa euroa, kirjoittavat tiistain Etelä-Suomen Sanomat ja Satakunnan Kansa. Kustannukset on laskettu puolustusministeriössä. Summa tulisi vajaan kahden miljardin euron vuotuisten puolustusmenojen päälle, kertoo puolustusministeriön uusi kansliapäällikkö Kari Rimpi lehdissä.

Rimpi toteaa, että puolustusvoimien uskottavuus on koetuksella säästöjen vuoksi.  Tavoitteena on säästää 20 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi tänä vuonna vain 5 000 reserviläistä saa kutsun kertausharjoituksiin, kun puolustusvoimien tavoitteena olisi 25 000 kertaajaa.

HS-STT 14.2.2006

Selvitys: Euroopan maat tiesivät CIA-lennoista

Euroopan neuvoston selvityksen mukaan monet Euroopan maat tiesivät Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n salaisista vankilennoista.
Samalla ne hyväksyivät hiljaisesti Yhdysvaltain käytännön siirtää kuulusteltavia maihin, joissa heidän kohtelunsa voi olla ala-arvoista.
- On olemassa runsaasti samansuuntaisia ja toisiaan lähestyviä todisteita, jotka viittaavat ulkoistetun kidutusjärjestelmän olemassaoloon, sveitsiläinen parlamentaarikko Dick Marty painottaa alustavassa raportissaan.
Hänen mukaansa on hyvin epätodennäköistä, etteivät Euroopan hallitukset olisi tienneet asiasta. Raportin mukaan on todistettu, eikä kertaakaan kiistetty, että CIA on kaapannut ihmisiä myös Euroopan maaperältä.
Sen sijaan Marty ei löytänyt kiistattomia todisteita salaisista vankiloista Euroopassa. Pidätyskeskuksia on epäilty olleen ainakin Puolassa ja Romaniassa.
STT-DPA-AFP-TT 24.01.2006



Kokoomus haluaa EU:n turvatakuut
Kokoomus vaatii hallitusta ja presidentti Tarja Halosta toimimaan aloitteellisesti EU:n turvatakuiden saamiseksi EU:n perustuslain kohtalosta huolimatta.
Päätökset EU:n turvatakuista tulisi tehdä viimeistään Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2006.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on hyväksynyt kesäkokouksessaan Oulussa kannanoton, jossa määritellään turvatakuiden puolesta toimiminen Suomen kansalliseksi eduksi.
EU:n turvatakuulauseke määrittelee jäsenmaiden velvollisuudeksi antaa toiselle aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenvaltiolle apua YK:n peruskirjan määräysten mukaisesti.
STT30.8.2005

Jäätteenmäki: Oikeassa seurassa Naton ulkopuolella
Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen (kesk.) mielestä Suomen ei tarvitse hävetä turvallisuuspoliittisia ratkaisujaan.
- Naton ulkopuolella Suomi on oikeassa seurassa yhdessä Ruotsin, Itävallan ja Sveitsin kanssa, sanoo Jäätteenmäki Lapualla puhuessaan Lapuan sotaveteraanien 40-vuotisjuhlassa.
Jäätteenmäki pitää Naton ulkopuolista liittoutumattomuutta kypsän valtion modernina vaihtoehtona.
Euroopan unionin tulisi hänen mielestään ottaa entistä itsenäisempi rooli suhteessa Yhdysvaltoihin ja korostaa rohkeammin omaleimaisuuttaan.
- Voimapolitiikalle EU voisi esittää kansainväliseen oikeudenmukaisuuteen, sosiaaliseen vastuuseen ja kulttuuriseen suvaitsevuuteen nojaavan vaihtoehdon, jossa tulisi korostaa rauhanomaisia keinoja kansainvälisten kriisien ratkaisijana.
Jäätteenmäen mukaan EU ei voi eikä sen tarvitsekaan toimia perinteisen suurvallan tavoin, koska se on edelleen perusluonteeltaan talousyhteisö ja poliittinen liitto, jossa jäsenvaltioiden edut eivät aina käy yksiin.
STT 31.7.2005

Tuomioja oudoksuu Kataisen Nato-puheita
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) torjuu kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen näkemykset Naton ja terrorismin torjunnan välisestä yhteydestä. Tuomioja on samoilla linjoilla pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) kanssa siinä, etteivät Nato-maat välttämättä ole suojassa terroristi-iskuilta.
- Kokemattoman puheenjohtaja kommentteja. Asia on juuri niin kuin pääministeri sanoo, Tuomioja kommentoi sanomalehti Kalevan haastattelussa.
Katainen sanoi viikko sitten Savon Sanomissa, että Nato täyttäisi Suomeenkin syntyneen turvallisuusvajeen, jonka terrorismi on aiheuttanut. Pääministeri Vanhanen vastasi Kataiselle eilisessä Hufvudstadsbladetin kolumnissaan, että suurimmat terrori-iskut ovat tapahtuneet Nato-maissa.
Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö puolestaan tyrmäsi MTV3:n uutisten haastattelussa molempien miesten näkemykset.
Myös presidentti Tarja Halonen otti kantaa terrorismi-keskusteluun eilen. Hänen mielestään taistelulla terrorismia vastaan ei ole suoraa yhteyttä Nato-jäsenyyteen. Halosen mielestä keskustelussa heijastuu alkava presidentinvaalikampanja.

STT 30.7.2005

EU:n militarisointi etenee
Vaikka Euroopan unionin militarisointi on varsinaisesti kirjattu yksityiskohtia myöten perustuslakiesitykseen se etenee kovaa vauhtia perustuslaista huolimatta. Erityisen tärkeän sijan se näyttää yllättäen saaneen sotilaallisesti sitoutumattomassa Suomessa. Hallitus on, sille tehdyn esityksen mukaan, valmis perustamaan taistelujoukkoja Euroopan
unionille yhdessä muiden maiden ja Naton kanssa.
Hallituksen halua osallistua kansainvälisiin sotatoimiin kuvastaa hyvin se, että vaikka perustuslakia ei ole hyväksytty, eikä omia lakejamme muutettu, Suomi on varauksetta mukana sotaharjoituksissa sotaa käyvien maiden ja Nato-joukkojen kanssa. Esimerkkinä tästä on juuri nyt maassamme käynnissä oleva Adex05 ilmasotaharjoitus.
Hallituksen tarkoitus on muuttaa nykyinen rauhanturvalaki kokonaan ja säätää uusi kriisinhallintalain nimellä. Se sisältäisi perustuslakiesityksen mukaiset toimet, ilman sen paremmin YK:n kuin Ety-järjestönkään valtuutusta. Se oikeuttaisi, vastoin kansainvälistä oikeutta, sotilaallisiin toimiin kaikkialla. Esityksen mukaan toiminta voi käsittää kaikki taistelujoukkojen tehtävät rauhaan pakottaminen ja muu aseellinen toiminta mukaan luettuna ja ne voisivat toimia EU:n, Naton tai jonkun maiden liittokunnan johtamina.
Tätä poliittinen johtomme on siis halunnut. Kansalaisille on annettu korkeinta johtoa myöten mielikuva tavattoman "vaikeasta asiasta ja vakavasta harkinnasta" asiasta lopullista päätöstä tehtäessä. Toisaalta yhteiset rauhanturvatoiminnan ja kriisinhallinnan uhrit yhdistävät meidän "eurooppalaista perhettämme"! Jos Suomen poliittinen johto olisi tosissaan halunnut muuta, sen ei olisi pitänyt hyväksyä perustuslakiluonnosta.
Me haluamme muistuttaa, että Suomen liittyessä kansanäänestyksen jälkeen EU:n jäseneksi, eivät jäsenmaiden puolustusministerit lainkaan kokoontuneet, koska katsottiin, ettei se kuulunut EU:n toimialaan.
Meidän mielestämme rauhanturvalakia ei pidä muuttaa eikä Suomen pidä osallistua taistelujoukkoihin. Emme usko, että rauhanturvatoimintaa edistää sen muuttaminen sotilaallisella väkivallalla uhkaamiseksi. EU:n militarisointi sinänsä on jo riittävä peruste kansanäänestykselle ja kansalaisten kuulemiselle.

Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry
VEU:n vuosikokous 21.5.2005

Ahtisaari haluaa keskustelua Natoon liittymisestä

Presidentti Martti Ahtisaaren mielestä nyt pitäisi keskustella pikemminkin siitä, milloin Suomi liittyy Natoon, ei siis enää siitä, tulisiko Natoon liittyä vai ei.
- Jotta Suomi pääsisi kylmän sodan varjoista, tulisi maan olla mukana kaikissa länsimaisissa järjestöissä mukaan lukien Nato, Ahtisaari toteaa sanomalehti Keskipohjanmaan haastattelussa.
Suomi ja Venäjä potevat Ahtisaaren mukaan edelleen varjoja ajoista, jolloin Neuvostoliitto puuttui kovalla otteella Suomen sisäisiin asioihin.
- Nyt on molempien maiden aika luoda ja rakentaa uudenlaisia suhteita, Ahtisaari lisää.
Suomen Natoon liittyminen olisi hänen mukaansa vain ja ainoastaan poliittinen kysymys. Se ei Ahtisaaren mukaan johtuisi siis siksi, että Venäjä olisi millään lailla sotilaallinen uhka.

Keskisuomalainen (STT) 27.2.2005
Ahtisaari: EU-joukot voisivat toimia ilman YK:n lupaa
Presidentti Martti Ahtisaaren mukaan EU:n taistelujoukkojen toimintaa ei pidä sitoa riippuvaiseksi YK:n valtuutuksesta.
- Jos tulee kansanmurhatilanne, ja YK:n turvallisuusneuvosto on jostain syystä kyvytön toimimaan, kansanmurha pitää pysäyttää. Jos tilanne on riittävän paha, EU:n pitää voida toimia myös ilman YK:n valtuutusta, Ahtisaari perustelee Turun Sanomissa ja Aamulehdessä
Presidentti Ahtisaaren mielestä Suomen rauhanturvalakiin voidaan kirjata, että YK:n tai ETYJ:n valtuutus taistelujoukkojen operaatioille on toivottavaa. Presidentti Tarja Halonen on sitä vastoin vaatinut joukoille YK:n valtuutusta.
Ahtisaari kannattaa suomalaisjoukoille laajempia voimankäyttövaltuuksia kuin on nykyisessä rauhanturvalaissa, jossa sallitaan vain itsepuolustus.
STT Helsinki, 20. 2. 2005
Aseen käytöstä EU-joukoissa muhii kiista hallituspuolueissa

Suomalaissotilaiden aseiden käytöstä EU:n taisteluosastoissa kytee hallituspuolueiden välinen kiista.
Ulkoasiainvaliokunnan demareiden enemmistö haluaa sotilaille oikeuden ampua muutenkin kuin itsepuolustukseksi. Keskustalaiset taas ovat sitä mieltä, että Suomen rauhanturvalaissa on tulevaisuudessakin oltava muita EU-maita tiukemmat voimankäyttösäännöt.
Turun sanomat 16.1.2005