TÄYSTYÖLLISYYS ON TOTEUTETAVA – nyt tarvitaan tekoja

Työttömiä työhakijoita on runsaat 300 000. Ns. laaja työttömyys, joka käsittää myös työttömyyseläkkeellä ja työllisyyskoulutuksessa olevat sekä työttömiksi kirjaamattomat, on n. 450 000. Vuoden mittaan työttömänä on n. 650 000 kansalaista. Vielä useammalla heikosta työllisyystilanteesta johtuvaa turvattomuutta aiheuttaa työpaikan epävarmuus, nuorilla vaikeus saada toimeentulon turvaavaa työtä, perheen jäsenen tai läheisen ihmisen työttömyys, pätkätyö tai osa-aikatyö, kokoaikaisen työn puuttumisen vuoksi, elämiseen riittämätön palkka, puutteellinen sosiaaliturva tai ilmainen työvoimaharjoittelu.

Lamatyöttömyyttä pahennettiin väärällä talouspolitiikalla. Viennin syöksyä syvennettiin takertumalla ylivahvaan markkaan. Työttömyyden nousua jyrkennettiin leikkaamalla rajusti julkista kysyntää ja poistamalla työllisyyslaista valtiovallan velvollisuus järjestää kansalaisille työtä. Lamahallitukseen tyytymätön kansa antoi vuonna 1995 aloittaneelle Lipposen hallitukselle valtakirjan toteuttaa lupaus työttömyyden puolittamisesta. Sitä ei ole toteutettu edes kahdeksan vuoden aikana.

Työllistämisssuunnitelman vesitti 50 miljardin markan suuruinen menojen supistamisohjelma heti Lipposen hallituksen aloittaessa. Sen seuraukset näkyvät mm. terveyden- ja vanhustenhuollon kriisinä ja lasten päiväkotien sulkemisina. Tämä on seurausta siitä, että kuntien valtiolta saama rahoitus on 18 miljardia markkaa (3 miljardia euroa) pienempi kuin aikaisemmin. Edellisen hallituksen kansalaisten etuuksiin kohdistamia leikkauksia ei peruttu vaan lisättiin. Vuodesta 1997 alkaen on supistettu myös työllisyysmäärärahoja. Tuloverokevennysvarasta on suuri osa käytetty epäoikeudenmukaisesti suurituloisten verokevennyksiin. Yhtiöiden veroprosenttia ei ole haluttu nostaa 29 %:sta, vaikka eurooppalainen keskitasokin on 33 %. Hallituksen valvontavelvollisuuden laiminlyönti johti siihen, että UMTS-lupiin hukattiin 25 miljardia markkaa eli vastaava summa, jolla lisättiin valtion velkaa Hornet-hävittäjien ostoilla lamavuosina. Palkkatulojen kansantulo-osuus on alemmalla tasolla kuin vuosikymmeniin, kun taas pääomatulojen osuus on huomattavasti kasvanut.

Sodan raunioittama köyhä Suomi asutti ja työllisti puoli miljoonaa rintamilta palannutta ja siirtokarjalaista. Suomi on tänään monin verroin vauraampia kuin silloin. Täystyöllisyys ei ole ylivoimainen vaan realistinen tavoite, kun se otetaan talous- ja yhteiskuntapolitiikan perustaksi sekä toteutetaan EU:n ja sen keskuspankin määräyksistä riippumatonta, itsenäistä talouspolitiikkaa.

Keinoja tilanteen parantamiseen ovat: 1. työllisyysmäärärahojen lisääminen, 2. asuntorakentaminen, terveys- ja vanhuspalveluiden kehittäminen ja muut työllistävät investoinnit, 3. verokevennykset työvaltaisen toiminnan tukeen (mm. ALV alennus) ja pienituloisten ostovoiman lisääminen etuuksia ja palkkoja korottamalla, 4. 35-tuntisen työviikon toteuttaminen ja liian lyhyiden työaikojen pidentäminen, 5. osaamisen kehittäminen parantamalla koulutuksen laatua ja kattavuutta, 6. hyväksymällä eläkkeelle siirtyminen ikääntyville ja vaikeasti työllistyville sekä 7. hyödyntämällä kerrannaisvaikutukset (mm. rakentamisen alihankinnat).

Työttömyyttä merkittävästi alentava työllistämisohjelma maksaisi n. 5 miljardia euroa, josta yhteiskunnalle palautuisi verotuloina ja työttömyyden kustannussäästöinä suoraan kolme miljardia. Lisäksi tilannetta voitaisiin korjata myös suuntaamalla ulkomaille meneviä yritysinvestointeja Suomeen ja nostamalla palkkatulojen kansantulo-osuutta. Ohjelmaa rahotettaissiin myös nostamalla suurten tulojen ja omaisuuksien sekä pääomatulojen verotusta, leikkaamalla ylisuuria etuuksia, karsimalla sellaisia asehankintoja, joilla Suomi pyritään kytkemään NATO:oon sekä poistamalla EU-maksut. Lisäksi voitaisiin ottaa lainaa. Työttömyyden väheneminen lisäisi merkittävästi valtion tuloja. Oman valuutan palauttaminen sekä vapautuminen EU- ja EMU kahleista antaisi vankan perustan kestävälle talous- ja työllisyyskehitykselle maassamme.

Pekka Tiainen

Valtiotieteen tohtori (kansantaloustiede)

Kirjoittaja on Muutosvoimat Suomi rp:n kansanedustajaehdokkaana Helsingissä.

Sivun alkuun