TÄYSTYÖLLISYYS ON TOTEUTETAVA – nyt
tarvitaan tekoja
Työttömiä työhakijoita on runsaat 300 000. Ns. laaja
työttömyys, joka käsittää myös työttömyyseläkkeellä
ja työllisyyskoulutuksessa olevat sekä työttömiksi kirjaamattomat,
on n. 450 000. Vuoden mittaan työttömänä on n. 650 000
kansalaista. Vielä useammalla heikosta työllisyystilanteesta johtuvaa
turvattomuutta aiheuttaa työpaikan epävarmuus, nuorilla vaikeus
saada toimeentulon turvaavaa työtä, perheen jäsenen tai läheisen
ihmisen työttömyys, pätkätyö tai osa-aikatyö,
kokoaikaisen työn puuttumisen vuoksi, elämiseen riittämätön
palkka, puutteellinen sosiaaliturva tai ilmainen työvoimaharjoittelu.
Lamatyöttömyyttä pahennettiin väärällä
talouspolitiikalla. Viennin syöksyä syvennettiin takertumalla
ylivahvaan markkaan. Työttömyyden nousua jyrkennettiin leikkaamalla
rajusti julkista kysyntää ja poistamalla työllisyyslaista
valtiovallan velvollisuus järjestää kansalaisille työtä.
Lamahallitukseen tyytymätön kansa antoi vuonna 1995 aloittaneelle
Lipposen hallitukselle valtakirjan toteuttaa lupaus työttömyyden
puolittamisesta. Sitä ei ole toteutettu edes kahdeksan vuoden aikana.
Työllistämisssuunnitelman vesitti 50 miljardin markan suuruinen
menojen supistamisohjelma heti Lipposen hallituksen aloittaessa. Sen seuraukset
näkyvät mm. terveyden- ja vanhustenhuollon kriisinä ja lasten
päiväkotien sulkemisina. Tämä on seurausta siitä,
että kuntien valtiolta saama rahoitus on 18 miljardia markkaa (3 miljardia
euroa) pienempi kuin aikaisemmin. Edellisen hallituksen kansalaisten etuuksiin
kohdistamia leikkauksia ei peruttu vaan lisättiin. Vuodesta 1997 alkaen
on supistettu myös työllisyysmäärärahoja. Tuloverokevennysvarasta
on suuri osa käytetty epäoikeudenmukaisesti suurituloisten verokevennyksiin.
Yhtiöiden veroprosenttia ei ole haluttu nostaa 29 %:sta, vaikka eurooppalainen
keskitasokin on 33 %. Hallituksen valvontavelvollisuuden laiminlyönti
johti siihen, että UMTS-lupiin hukattiin 25 miljardia markkaa eli vastaava
summa, jolla lisättiin valtion velkaa Hornet-hävittäjien
ostoilla lamavuosina. Palkkatulojen kansantulo-osuus on alemmalla tasolla
kuin vuosikymmeniin, kun taas pääomatulojen osuus on huomattavasti
kasvanut.
Sodan raunioittama köyhä Suomi asutti ja työllisti puoli
miljoonaa rintamilta palannutta ja siirtokarjalaista. Suomi on tänään
monin verroin vauraampia kuin silloin. Täystyöllisyys ei ole ylivoimainen
vaan realistinen tavoite, kun se otetaan talous- ja yhteiskuntapolitiikan
perustaksi sekä toteutetaan EU:n ja sen keskuspankin määräyksistä
riippumatonta, itsenäistä talouspolitiikkaa.
Keinoja tilanteen parantamiseen ovat: 1. työllisyysmäärärahojen
lisääminen, 2. asuntorakentaminen, terveys- ja vanhuspalveluiden
kehittäminen ja muut työllistävät investoinnit, 3. verokevennykset
työvaltaisen toiminnan tukeen (mm. ALV alennus) ja pienituloisten ostovoiman
lisääminen etuuksia ja palkkoja korottamalla, 4. 35-tuntisen työviikon
toteuttaminen ja liian lyhyiden työaikojen pidentäminen, 5. osaamisen
kehittäminen parantamalla koulutuksen laatua ja kattavuutta, 6. hyväksymällä
eläkkeelle siirtyminen ikääntyville ja vaikeasti työllistyville
sekä 7. hyödyntämällä kerrannaisvaikutukset (mm.
rakentamisen alihankinnat).
Työttömyyttä merkittävästi alentava työllistämisohjelma
maksaisi n. 5 miljardia euroa, josta yhteiskunnalle palautuisi verotuloina
ja työttömyyden kustannussäästöinä suoraan
kolme miljardia. Lisäksi tilannetta voitaisiin korjata myös suuntaamalla
ulkomaille meneviä yritysinvestointeja Suomeen ja nostamalla palkkatulojen
kansantulo-osuutta. Ohjelmaa rahotettaissiin myös nostamalla suurten
tulojen ja omaisuuksien sekä pääomatulojen verotusta, leikkaamalla
ylisuuria etuuksia, karsimalla sellaisia asehankintoja, joilla Suomi pyritään
kytkemään NATO:oon sekä poistamalla EU-maksut. Lisäksi
voitaisiin ottaa lainaa. Työttömyyden väheneminen lisäisi
merkittävästi valtion tuloja. Oman valuutan palauttaminen sekä
vapautuminen EU- ja EMU kahleista antaisi vankan perustan kestävälle
talous- ja työllisyyskehitykselle maassamme.
Pekka Tiainen
Valtiotieteen tohtori (kansantaloustiede)
Kirjoittaja on Muutosvoimat Suomi rp:n kansanedustajaehdokkaana Helsingissä.
Sivun alkuun
|