Muutosvoimat Suomi rp

SÄÄNNÖT

1 §
Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on MUUTOSVOIMAT SUOMI, Förändringskrafterna i Finland ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi.


Tarkoitus ja toiminta

Liiton tarkoituksena on Suomen perustuslaissa edellytetyn täysivaltaisuuden eli valtiollisen itsenäisyyden, kansanvallan, kansalaisten demokraattisten oikeuksien, Suomen kansan vapauden, laillisuuden, rauhantahtoisen ulkopoliittisen puolueettomuuden, sotilaallisen liittoutumattomuuden, oman .rahan, itsenäisen raha-, talous-, alue- ja maatalouspolitiikan, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden Ja ekologisestI kestävän kehityksen sekä kansamme, myös erityisesti syrjäytetyn kansanosan, taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin toteuttaminen maassamme.
Liitto edellyttää ihmisyyteen, oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon ja kansanvaltaan perustuvan talous- ja yhteiskuntapolitiikan harjoittamista raha- ja puoluevallan tukeman yhteiskunnallista eriarvoisuutta lisäävän ja kansalaisia yhteiskunnan ulkopuolelle syrjäyttävän uusliberalistisen talouspolitiikan sijasta ja tämä puolestaan edellyttää irtaantumista EU:n sekä sen talous- ja rahaliiton määräysvallasta.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto rekisteröityy puolueeksi sekä osallistuu valtiollisiin ja muihin yhteiskunnallisiin vaaleihin, järjestää juhlia ja kokouksia sekä harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi liitto voi kantaa liittymis- ja jäsenmaksuja, järjestää asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia, rahankeräyksiä ja myyjäisiä, vastaanottaa lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja, omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta sekä harjoittaa ravintola-, kahvila-, kirpputori-, tanssilava- ja kioskimyyntitoimintaa.


Jäsenet

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä ja kuulua sen tarkoitusperät hyväksyvä rekisteröity puolue tai yhdistys edellyttäen, ettei se ole liittoon kuuluvan puolueen tai yhdistyksen jäsenjärjestö tai muu tämän kanssa samoja tarkoitusperiä edistävä alueellinen rekisteröity yhdistys. Yksityiset henkilöt, oikeustoimikelpoiset yritykset, säätiöt ja yhdistykset voivat olla kannatusjäsenenä.

Liiton toimintaa varten voidaan hallituksen hyväksymän aluejaon mukaisesti perustaa rekisteröityjä, piiri-, vaalipiiri- tai kuntakohtaisia tai muita alueellisia yhdistyksiä, jotka eivät ole liiton jäseniä. Kyseiset yhdistykset voivat huolehtia liiton eduskunta-, kunnallis- ja muihin vaaleihin osallistumisen edellyttämistä järjestelyistä liiton ohjeiden ja sen antaman valtakirjan perusteella.

Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta liiton hallitus.

Jäsenellä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta liiton kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi

Hallituksella on oikeus erottaa liitosta jäsen, joka toimii vastoin liiton sääntöjä tai periaatteita tai muuten huomattavasti vaikeuttaa liiton toimintaa.

Hallitus voi katsoa jäsenen uuden kalenterivuoden alettua eronneeksi, mikäli tämä ei ole suorittanut jäsenmaksua yhteen vuoteen.


Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymis- ja vuotuisen jäsenmaksun perustasta ja suuruudesta päättää vuosikokous, jota kutsutaan liittokokoukseksi.
Liittokokous voi päättää, että kannatusjäsenen jäsenmaksu on suurempi kuin varsinaisen jäsenen ja lisäksi suuruudeltaan erilainen riippuen siitä, onko kyseessä yksityinen henkilö, yritys, säätiö vai yhdistys.
Myös näiden osalta liittokokous voi päättää erisuuruisista kannatusjäsenmaksuista.


Hallitus

Liiton asioita hoitaa hallitus, jossa on 6-30 varsinaista jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Hallitus valitaan liittokokouksessa, kunkin varsinaisena jäsenenä olevan rekisteröidyn puolueen tai yhdistyksen esittämistä henkilöistä. Jokaisella varsinaisena jäsenenä liittoon kuuluvalla puolueella on oikeus esittää hallitukseen yhtä monta jäsentä, kuitenkin enintään kolme, Jokaisella varsinaisena jäsenenä liittoon kuuluvalla yhdistyksellä on oikeus esittää hallitukseen yksi jäsen. Sama lukumäärä koskee myös varsinaisten jäsenten esittämiä, liittokokouksessa hallitukseen valittavia henkilökohtaisia varajäseniä.

Hallituksen jäsenten toimikausi on liittokokousten välinen aika.

Hallitus valitsee välittömästi liittokokouksen jälkeen pidettävässä järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan puheenjohtajan sekä tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia, jotka tulevat puheenjohtajan sijaan valintajärjestyksessä. Hallitus ottaa sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun tämä katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti esittää.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista mukaan luettuna, on läsnä. Liiton yhteistyöjärjestöluonteesta johtuen asiat pyritään ratkaisemaan yksimielisesti. Ellei tässä onnistuta, asian annetaan raueta tai se ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Asian annetaan raueta, jos sillä kannalla on vähintään neljännes päätöksentekoon osallistuneista.

Tyhjää äänestänyttä ei katsota päätöksentekoon osallistuneeksi. Jos asiasta yksinkertaisella ääntenenemmistöllä päätettäessä äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni ja, jos kyseessä on vaali, arpa.

Hallitus päättää omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.


Neuvottelukunta

Liiton hallituksen apuna ja tukena voi toimia hallituksen, liiton varsinaisten jäsenten ja kannatusjäsenten piiristä, hallituksen toimikaudeksi asettama neuvottelukunta, jonka puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia valitsee liittokokous.
Neuvottelukunnan kokouksen kutsuu koolle liiton hallitus tai seuraavan kokouksen ajankohdan päättää neuvottelukunta itse.

Hallituksen jäsenillä ja toimihenkilöillä on neuvottelukunnan kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.


Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, kaksi yhdessä, tai joku heistä yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. Hallitus voi määrätä jäsenensä tai toimihenkilönsä kirjoittamaan yksin liiton nimen.


Tilintarkastajat

Liitolla on liittokokouksen valitsemat kaksi (2) varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa.
Vähintään yhden varsinaisista tilintarkastajista ja varatilintarkastajista tulee olla Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.


Tilikausi ja tilintarkastus

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen liittokokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen liittokokousta.

10 §
Liiton kokousten koolle kutsuminen

Liittokokoukset kutsuu koolle hallitus. Liittokokous ja ylimääräinen liittokokous kutsutaan koolle viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta jäsenille toimitettavilla kirjallisilla kutsuilla tai julkaisemalla kutsu hallituksen määräämässä yhdessä tai useammassa paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.

11§
Liiton kokoukset

Liittokokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kesäkuun loppuun mennessä.
Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittokokous tai ylimääräinen liittokokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet liiton varsinaisista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti pyytää. Kokous on pidettävä viimeistään 30 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.
Liiton kokouksissa ovat äänioikeutettuja kunkin liiton varsinaisena jäsenenä olevan rekisteröidyn puolueen liiton kokouksiin valtuuttamat viisitoista (15) ja kunkin liiton varsinaisena jäsenenä olevan rekisteröidyn yhdistyksen liiton kokouksiin valtuuttamat viisi (5) edustajaa. Jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni.

Liiton kokouksissa on puheoikeus sekä liiton hallituksen että neuvottelukunnan jäsenillä ja toimihenkilöillä. Lisäksi kokouksessa on läsnäolo-oikeus kannatusjäsenillä ja liittoon varsinaisina jäseninä kuuluvien rekisteröityjen puolueiden ja yhdistysten jäsenillä. Kokous voi myöntää myös muille henkilöille läsnäolo-oikeuden.

Liiton yhteistyöjärjestöluonteesta johtuen asiat pyritään liiton kokouksissa ratkaisemaan yksimielisesti.
Ellei tässä onnistuta asian annetaan raueta tai se ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Asian annetaan raueta, jos sillä kannalla on vähintään neljännes annetuista äänistä. Tyhjää ääntä ei lasketa annetuksi ääneksi. Jos asiasta yksinkertaisella ääntenenemmistöllä päätettäessä äänet menevät tasan, ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni ja, jos kyseessä on vaali, arpa.

Sääntöjen muuttamista ja liiton purkamista koskevassa asiassa päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

12 §
Liittokokous

Liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi (2) äänten laskijaa;
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
3. Todetaan kokouksen viralliset osanottajat ja muut läsnäolijat;
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys;
5. Esitetään tilinpäätös, hallituksen vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto;
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä;
7. Päätetään liittymis- jäsen- ja kannatusjäsenmaksuista;
8. Päätetään tulo- ja menoarvio;
9. Vahvistetaan toimintasuunnitelma;
10. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä;
11. Valitaan hallituksen jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet;
12. Valitaan neuvottelukunnan puheenjohtaja ja tarpeellinen määrä varapuheenjohtajia;
13. Valitaan kaksi (2) varsinaista ja kaksi (2) varatilintarkastajaa;
14. Päätetään hallituksen ja neuvottelukunnan puheenjohtajien, varapuheenjohtajien, jäsenten, sihteerien, taloudenhoitajan ja muiden toimihenkilöiden sekä tilintarkastajien palkkioista ja matkakorvauksista;
15. Käsitellään hallituksen liittokokoukselle tekemät esitykset sekä muut kokouskutsussa mainitut asiat, joista on tehty kirjallinen esitys hallitukselle viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta.

13 §
Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja purkamisesta on tehtävä liittokokouksessa tai ylimääräisessä liittokokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Tyhjää ääntä ei lasketa annetuksi ääneksi. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta.

Liiton purkautuessa jaetaan puolet liiton varoista tasan liittoon sen perustamisvaiheessa liittyneiden, viimeistään hallituksen ensimmäisessä liiton perustamiskokouksen jälkeen pidetyssä kokouksessa varsinaiseksi jäseneksi hyväksyttyjen, liittoon koko ajan kuuluneiden varsinaisten jäsenten kesken Toinen puoli varoista jaetaan tasan liittoon sen purkautuessa kuuluneiden varsinaisten jäsenten kesken Samoin menetellään liiton tullessa lakkautetuksi.

Sivun alkuun