Miten lähestyä naiskauppakysymystä ihmisoikeudet.netin avulla?

Ihmisoikeudet ja globalisaatio

Perinteisesti valtiot ovat olleet kansainvälisten suhteiden ensisijaisia toimijoita. Globalisaation myötä niiden rinnalle toimijoiksi ovat nousseet ylikansalliset yritykset ja järjestöt, mutta myös muun muassa rikollisverkostot.

Ihmisoikeuksien merkitys universaaleina oikeuksina, jotka kuuluvat kaikille ihmisille kansalaisuudesta riippumatta, nousee globalisaation aikakaudella vahvemmin esiin. Toisaalta syntyy uusia valtioiden rajat ylittäviä ongelmia, joihin on vaikeaa vastata perinteisen valtiojärjestelmän puitteissa. Esimerkki uudenlaisesta ihmisoikeudesta on oikeus puhtaaseen ympäristöön.

Kansainvälisten sopimusten solmimisella tavoitellaan toimenpiteitä, joihin kansalliset lait eivät yksin yllä. Hyvä esimerkki tällaisista sopimuksista on ns. Palermon sopimus ja sen lisäpöytäkirja ihmiskaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta. Ihmiskauppaa koskevan lisäpöytäkirjan on määrä luoda yhteinen maailmanlaajuinen kieli ja lainsäädäntö ihmiskaupan määrittelemiseksi ja torjumiseksi.

Pohtikaa Dangoulen tapausta ja miettikää seuraavia kysymyksiä:
   - Onko meillä vastuu vain oman maamme alueella tapahtuvista 
     ihmisoikeusloukkauksista? Tuleeko esimerkiksi Suomen välittää naapurimaissa
     tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista?
   - Ovatko ihmisoikeusloukkaukset valtioiden sisäisiä asioita vai pitäisikö niihin voida
     puuttua yli valtiorajojen?

Pohtikaa, ovatko valtioiden välisille sopimuksille perustuvat ihmisoikeudet riittävä keino turvata yksilöiden oikeudet globaalissa maailmassa?
   - Millaisten oikeuksien turvaamiseen valtioiden väliset sopimukset eivät riitä?
   - Mitä erilaisia ihmisoikeuksien edistämiseen pyrkiviä toimijoita maailmassa on
     valtioiden lisäksi?

Huom! Punaiset linkit vievät ihmisoikeudet.netiin. 
Linkkien toimiminen edellyttää Internet-yhteyttä.