Suomen TINKU Ry

Etusivu     Tinku Yliopisto     Seminaari     Tinku Municipal      

Tinku on aimaran- ja ketsuankieltä ja merkitsee erilaisten voimien kokonaisvaltaista kohtaamista. Käsite perustuu Andien alkuperäiskansoille keskeiseen filosofiaan, jonka mukaan toisiaan täydentävien vastakkaisuuksien kautta saavutetaan harmonia ja tasapaino. Tinku on vastavuoroista jakamista, vaihtoa ja elämyksiä.


Tinkun Taustaa

Tinku on vuonna 1992 toimintansa aloittanut Andien ja Amazonasin alkuperäiskansojen järjestöjen sekä heidän hyväkseen toimivien paikallisten kansalaisjärjestöjen verkosto joka toimii Boliviassa, Perussa ja Ecuadorissa. Tinkun tavoitteena on vahvistaa alkuperäiskansojen identiteettiä ja arvostusta heidän kulttuurejaan ja taitojaan kohtaan. Tinku-yhteistyön kautta halutaan saavuttaa vaihtoehtoinen, kestävä ja paikallisesta aloitteesta lähtöisin oleva kehitys. Tinku pyrkii luomaan yhteistyöfoorumin, joka koulutus- ja vaihtotoiminnan sekä yhteisten projektien kautta edistää mm. alkuperäiskansojen oikeuksia ja ympäristönsuojelua. Tinku sai alkunsa bolivialaisen Leonel Cerruton, nykyisen Tinkuverkoston koordinaattorin aloitteesta ja ruotsalaisen FoNoLa-SOL -järjestön (Föreningen för folkbildning Norden - Latinamerika) tukemana. Verkostoon kuuluu useita kymmeniä ruohonjuuritason järjestöjä ja lisäksi intiaanijärjestöjen kattojärjestöjä (mm. Ecuador: CONAIE, Bolivia: CSUTCB). Pohjoismaissa Tinku toimii Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa. Suomen Tinku perustettiin joulukuussa 1994 ja siihen kuuluu tänä päivänä noin 70 jäsentä ympäri Suomea.

 

Suomen TINKU Ry

Suomen Tinku on osa Andien maissa ja Pohjoismaissa toimivaa Tinkuverkostoa. Suomen Tinkun toiminnalle leimaa antavaa on vastavuoroisuuden korostaminen ja monimuotoisuuden kunnioittaminen, mikä heijastuu järjestön pohjoinen-etelä -suhteissa.

 

Tavoitteet

 

Suomen Tinkun Toiminta

Opinto- ja tiedotustoiminta

Suomen Tinku on järjestänyt seminaareja ja kursseja eri paikkakunnilla. Olemme vastaanottaneet Andien maiden kansalaisliikkeiden aktivisteja ja alkuperäiskansojen järjestöjen edustajia, jotka ovat tulleet kertomaan kulttuureistaan, ihmisoikeustilanteestaan sekä Andien maiden Tinkuverkoston toiminnasta. Olemme järjestäneet myös seminaareja, joiden teemat ovat kosketelleet mm. suomensukuisten kansojen koulutustilannetta. Vuonna 1998 järjestämme mm. kurssin kasvien lääkinnällisestä ja rituaalisesta käytöstä Andien ja Amazonasin kansojen arjessa. Tulemme jatkamaan Kohtaaminen-lehden julkaisemista sekä joukkotiedotusvälineiden kautta tuomaan esille Andien ja Amazonasin kansoille keskeisiä asioita.

Vapaaehtoistyöohjelma

Suomen Tinku on yksi viidestä (Allianssi, ICYE, KePa, KVT ja Tinku) Nuorten kehitysmaavaihto-ohjelmaa koordinoivasta järjestöstä. Suomen Tinku on vastuussa Etelä-Amerikkaan suuntautuvan vaihdon käytännön järjestelyistä sekä osallistuu yhdessä muiden järjestöjen kanssa vapaaehtoisten valintaan, valmennukseen ja ohjelman kehittämiseen. Vaihtoon osallistuvat sijoitetaan Tinkuverkostoon kuuluviin järjestöihin. Vapaaehtoiset työskelevät esimerkiksi ympäristöön tai sukupuolten väliseen tasa-arvon liityvissä kysymyksissä, englanninopetuksessa tai tiedonkeruussa. Suomeen palattuaan vapaaehtoistyössä olleiden odotetaan osallistuvan tiedotustyöhön tai uusien vapaaehtoisten valmennukseen. Hakuaika espanjankielentaitoisille on syksyisin ja keväisin, yläikärajaa ei ole.

Yhteyksien ja tietämyksen välittäminen

Suomen Tinkulle tunnusomaista ovat suorat yhteydet etelän yhteistyöjärjestöihin. Toimimme kontaktien yhteyksien ja yhteistyösuhteiden välittäjänä pohjoismaisten ja Andien/Amazonasin alueen järjestöjen, oppilaitosten ja muiden tahojen välillä. Monilla Suomen Tinkun jäsenillä on vankkaa tietämystä yhteistyömaihimme liityvistä eri aihepiireistä. Haluamme välittää tietojamme ja kokemuksiamme myös muiden käyttöön.

 

Andien Tinkun Toimintaa

Andien maiden Tinkun tavoitteena tarjota rajoja ylittävä yhteistyömuoto, joka kokoaa eri tahoillaan samojen asioiden puolesta työskenteleviä kansalais- ja intiaanijärjestöjä. Tinkussa toimivat järjestöt ovat jo aloitttaneet yhteistyön monilla eri sisäisen verkostoitumisen alueilla. Tähän astinen toiminta on pääasiassa tapahtunut vapaaehtoisvoimin ja verkostoon kuuluvien järjestöjen omilla resursseilla. Tinkun tämän hetkisistä hankkeista keskeisimmät ovat seuraavat: Kulttuurienvälinen Tinku yliopisto (Universidad Intercultural Tinku) Vuodesta 1995 lähtien Tinkuverkostoon kuuluvat järjestöt ovat suunnitelleet yliopiston tulevaa toimintaa. Päämääränä on että koulutus on lähtöisin alueen kansojen omista kulttuureista antaen sellaisia valmiuksia, jotka soveltuvat Andien maiden todellisuuteen. Tämä poikkeaa perinteisistä länsimaispainotteisista oppilaitoksista, joiden antamaa tietoa on usein vaikea soveltaa paikallisesti. Kuten koko verkoston, niin myöskin yliopistohankkeen keskeisenä ajatuksena on kunnioittaa ja vahvistaa paikallisia kulttuureja, mutta olla avoin avoin vuoropuhelulle muiden kulttuurien kanssa. Yliopiston tehtävänä on tukea tutkimustyötä, alkuperäiskansojen tiedon ja taidon tallentamiseksi ja kehittämiseksi. Yliopistolle keskeinen toimintamenetelmä on käytännönläheisyys ja opiskelijoiden omien kokemusten ja taitojen hyödyntäminen oppimisprosessissa. Tärkeätä on myös naisten ja miesten roolien välisen tasapainon uudelleen saavuttaminen. Yliopiston kohderyhmänä ovat intiaani- sekä kansalaisjärjestöjen edustajat, jotka päivittäisessä työssään ja elämässään voivat soveltaa hankittuja tietoja. Tarkoituksena on että yliopistossa hankittu osaaminen ei jää yksilötasolle, vaan että se käytetään yhteisöjen hyväksi. Heinäkuussa 1997 alkoi Tinku yliopiston ensimmäinen kurssi monikulttuurisesta pedagogiasta. Koulutus toteutetaan etäopiskelumentelmin, jota varten maat on jaettu aluellisiin koulutusyksiköihin.

Tinku Municipal on Boliviassa toimiva hanke, jonka tarkoituksena on edistää kunnallishallinnon demokratisoitumisprosessia. Vuoden 1994 uuden kunnallishallintolain perusteella on maassa ensimmäistä kertaa todellista vallankäyttöä delegoitu läänien keskuksista paikalliselle tasolle. Tinku Municipal pyrkii luomaan mahdollisuuden yhteistyöhön niiden kuntien välille, joissa alkuperäiskansojen edustajia on valittu kunnallishallinnon elimiin. Hanke mahdollistaa kokemusten vaihdon ja yhteisprojektien suunnittelun, sekä antaa koulutusta hallinnollisiin ja juridisiin kysymyksiin liittyen. Tavoitteena on mahdollistaa todellisen vaikutus- ja päätäntävallan kunnallishallinnossa.

Tinku Ecológico on yhteistyömuoto verkoston järjestöjen ympäristönsuojeluun liittyvän toiminnan koordinoimiseksi ja voimien yhdistämiseksi. Tähän asti toiminta on ollut lähinnä verkoston sisäistä koulutusta, mm. kursseja permakulttuurista on järjestetty kussakin verkostoon kuuluvassa Andien maassa. Suunitteilla on projekteja mm. ympäristöongelmien ratkaisemiseksi sekä paikallisten, kestävien tuotantomentelmien edistämiseksi.

 

Mitä TINKU meille merkitsee?

"Tinkun kautta olen päässyt lähemmäksi todellisuutta toisella puolen maapalloa ja saanut olla mukana vastavuoroisessa ja unohtumattomia kokemuksia tuoneessa yhteistyössä niin etelän kuin muiden Suomen tinkulaisten kanssa. Läheiset kontaktit samanhenkisten ihmisten kanssa, toisista kulttuureista oppiminen ja tärkeiden asioiden, kuten ihmisoikeuksien ja ympärisasioiden eteenpäin vieminen ovat seikkoja, joista minä Tinkussa mukana ollessani olen saanut nauttia." (Heidi Lipsanen)

"Tinku on puhtain ilmaisu kansojen välisestä yhtenäisyydestä tänä vaikeana ja ennakoimattomana aikana jota elämme. Se on todellisen vuoropuhelun foorumi etelän ja pohjoisen, idän ja lännen välillä. Minun kansallani on ikivanha sanonta, jonka mukaan "kun pohjoisen kotka ja etelän kondori yhdistävät siipensä suojellakseen maailmaa, silloin maailman kansojen harmoninen yhteiselo ei ole ainoastaan mahdollista vaan väistämätöntä". Tällä haluan sanoa sitä että, jos kaikki teemme yhteistyötä, niin hetki hetkeltä saavumme lähemmäksi tätä tavoitetamme.." (Efraín Bautista)

"Tinku on oppimisprosessi, jossa läheisten yhteistyö- ja ystävyyssuhteiden kautta olen mielestäni päässyt hyvin lähelle etelän ja etenkin alkuperäiskansojen näkökulmaa mm. kansainvälisestä yhteistyöstä ja kehityskysymyksistä. Kanssakäyminen Andien kansojen kanssa on auttanut minua paremmin ymmärtämään suomalaista identiteeetiä ja miettimään asioiden tärkeysjärjestystä. Tinkun kauneus on sen ihmisissä ja heidän työssään yhteisten unelmiensa puolesta." (Tiina Saaresranta)

"Tinkussa teoria muuttuu käytännöksi. Tinku antaa mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen ja toimii positiivisena energiakanavana etelä-pohjois-etelä -akselilla. Olemalla osa Andien Tinkua toimintamme ei jää yksinäiseksi ja päämäärättömäksi pimeässä harhailuksi vaan kaikki mitä teemme kaikuu kuuleville korville - ainakin joskus. Henkilökohtaiset kontaktit alkuperäiskansojen järjestöihin ovat arvokkaita ja saavat sitoutumaan Tinkun toimintaan mielekkäällä tavalla" (Anna Vohlonen)

"Suvaitsevaisuutta ja moniarvoisuutta painotetaan puheissa mutta samalla erilaiset yhden asian liikkeet ja vaihtoehdottomuus sekä politiikassa että elämässä yleensä valtaavat alaa. Tinkun vahvuus on mielestäni todellisessa moniarvoisuudessa, joka näkyy järjestön sisällä ja sen suhteissa ulospäin. Erilaiset käsitykset yhdistyvät - joskus pienten kompastustenkin kautta! - uusiksi ideoiksi ja kokemuksiksi." (Suvikki Silvennoinen)

"TINKU? - Tosi Toimintaa ja Tärkeitä Tavoitteita - Iloisia, Ihania Ihmisiä - Naurua ja Näkemisiä - Kokonaisvaltaisia Kokemuksia - Uusia Unelmia. Tapa saada osa Andeista omaan arkipäivään." (Pia Eriksson)


T e r v e t u l o a - o s a l l i s t u m a a n - T i n k u n - t o i m i n t a a n !!!