Alkuperäiskansojen oikeudet Andien maissa

Alkuperäiskansojen oikeudet Andien maissa

Yhtenä lokakuun kuulaana ja hyvin lumisena päivänä TYY:n kehy-jaoksella ja Suomen Tinku ry:llä oli kunnia saada vieraikseen Andien intiaanijärjestöjen johtajia Ecuadorista, Perusta ja Boliviasta. Yliopiston talvisen valkea arki värittyi hetkessä ketsuan kielen sorinalla, charangon sävelillä ja Tsachila-kansan perinteisen punaiseksi värjätyn kampauksen aiheuttamalla ihmetyksellä. Vieraaamme olivat tulleet puhumaan kansojensa tilanteesta ja oikeuksistaan Turun Kauppakorkeakoulun auditoriossa järjestettyyn seminaariin.

Järjestäytyminen

Viime vuosien aikana alkuperäiskansojen järjestäytyminen on maailmanlaajuisesti vahvistunut ja myös Yhdistyneiden Kansakuntien foorumeilla on alettu enemmän kiinnittää huomiota alkuperäiskansojen tilanteeseen. Bolivialainen ketsuaintiaani Román Loayza on tullut jakamaan turkulaisten opiskelijoiden kanssa pitkäaikaisen kokemuksensa intiaanijärjestöissä. Tällä hetkellä hän ajaa Bolivian alkuperäiskansojen etuja maan suurimman intiaanijärjestöjen kattojärjestön (CSUTCB) johdossa. Intiaanit ovat pitkään olleet syrjässä yhteiskunnallisesta elämästä ja vailla mahdollisuutta osallistua kansalliseen päätöksentekoon. Vuonna 1952 maahan saatiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, mutta todelliset demokraattiset osallistumismahdollisuudet ovat olleet vähäisiä. Nyt intiaanijärjestöt ovat kuitenkin keräämässä yhteen voimiaan. Viime kesän vaaleissa intiaanijärjestöt saivat neljä edustajaa maan parlamenttiin. Román on yksi heistä.

Oikeuksien tunnustaminen

Angel Gende on CONAIE:sta, Ecuadorin 11:a eri alkuperäiskansaa edustavasta järjestöstä. Hän on juuri palannut kolmea viikkoa kestävältä marssilta, joka kokosi 7 000 intiaania maan eri osista pääkaupunkiin Quitoon. Marssin tuloksena yli 200 järjestön edustajat, mukaan lukien intiaanijärjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan osapuolet kokoontuivat viikon kestävään kokoukseen, jossa annettiin ehdotus maan uudelle perustuslaille. CONAIE haluaa painostaa valtiota lunastamaan lupauksensa tunnustaa alkuperäiskansojen kielet ja kulttuurit maan uudessa perustuslaissa.

CONAIE on voima ecuadorilaisen yhteiskunnan sisällä, joka on onnistunut toteuttamaan mm. perusopetuksen alkuperäiskansojen kielillä, yhtenä ensimmäisistä maista Etelä-Amerikassa. CONAIE ajaa myös edustamiensa kansojen etua mm. puhumalla kulttuuriautonomian puolesta. "Espanjalaisten saapuessa mantereellemme oli meillä halussamme maamme ja eurooppalaisilla Raamattunsa, nyt osat ovat vaihtuneet", havainnollistaa Angel alkuperäiskansojen tarpeen saada tunnustetuksi oikeutensa maahan ja omaan hengelliseen elämään.

Naiset

Perulainen Luz Gladis Vila Pihue on nuoresta 22-vuoden iästään huolimatta toiminut jo pitkään alueellisissa intiaanien naisjärjestöissä. Suuri osa auditoriossa istuvasta yleisöstä on Gladisia vanhempi iältään, mutta ei kokemuksiltaan. Intiaaninaiset elävät kaksinkertaisen syrjinnän paineessa, heitä syrjitään sekä intiaaneina että naisina. Alueelliset erot ovat suuret, intiaanikansojen parissa on myös matriarkaalisia yhteiskuntia, mutta yleisesti ottaen intiaaninaisen elämä on hyvin työntäytteistä ja vaikutusmahdollisuudet oman asemansa parantamiseen ovat vähäiset. Luz kertoo että vasta viime vuosina naisten on ollut mahdollista mm. osallistua järjestötoimintaan.

Alkuperäiskansat puhuvat hyvin paljon tasapainosta ja harmoniasta sekä ihmisten kesken että ihmisen ja luonnon välillä. Valkoisen kulttuurin vaikutus on paljolti järkyttänyt tätä tasapainoa. Nyt ollaan uudelleen heräämässä tietoisiksi siitä, että mm. tasa-arvo naisen ja miehen välille on löydettävä uudelleen. Luz viittaa tällä mm. kristinuskon vaikutukseen sekä suurtilallisten luomiin malleihin, jossa nainen joutui alistettuun asemaan.

Maailmankatsomus

Alkuperäiskansojen tapa tulkita ympäröivä maailmaa poikkeaa länsimaisesta mallista. Heidän kokonaisvaltaisen maailmankäsityksensä kautta ihminen ymmärretään vain pienenä osana maailmaa, eikä sen valtijana. Bolivialainen Leonel Cerruto havainnollistaa tätä käsissään pitämällä wiphala-symbolilla kautta, jota tätä nykyä käytetään intiaaniliikkeen tunnuksena Andien alueella. Wiphalan seitsemän väriä edustavat sateenkaarta, joka on luonnon täydellisyyden ja hedelmällisyyden symboli. Värit erilaisuudessaan täydentävät toisiaan, erilaisuutta ei koeta negatiivisena tai tuhoavana voimana, vaan luonnon monimuotoisuuden keskeisenä ja toisiaan täydentävänä resurssina. Erot hyvän ja pahan välillä eivät ole niin jyrkät kuin vallitsevassa länsimaisesa kulttuurissa, vaan nämä kaksi elementtiä ovat läsnä meissä kaikissa.

Tinku

Tinku tarkoittaa kohtaamista aimaran ja ketsuan kielillä. Se kertoo samasta erilaisuuden luomasta positiivisesta voimasta jotka heijastuvat myös wiphalan väreissä. Tinkun on Andien kansojen verkostoitumishanke, jonka tarkoituksena on toinen toisiaan tukemalla, kokemuksia vaihtamalla ja sisäisin yhteistyöprojektein vahvistaa Andien maiden intiaanien työtä yhteisten päämääriensä hyväksi. Tinku (kohtaaminen) tapahtuu kahdella tasolla, etelä-etelä sekä etelä-pohjois akselilla. Yhtenä tavoitteena on luoda horisontaalinen, molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuva yhteistyösuhde Andien maiden kansojen ja pohjoisen kansojen välille.

Jos haluat lisätietoja, ole hyvä ja ota yhteyttä: tsaaresr@abo.fi.