Tampere, 16.3.2003

Aamulehtikään ei halua kansanvaltaa!

Aivan kuten Helsingin Sanomat Aamulehtikin julkaisi 10.3. 2003 Veikko Pöyhösen artikkelin, jossa hän kehotti EU-kriittisiä ihmisiä jättämään äänestämättä. Ilkka Hakalehto kirjoitti Helsingin Sanomiin vastineen, jota ei siellä julkaistu. Aamulehti ei ollut yhtään Hesaria rohkeampi.

Laadin yhdessä vaimoni kanssa vastineen Aamulehdelle ilman että minun nimeni näkyi siinä millään tavalla. Lähettäjä oli vaimoni ja se oli tarkoitus julkaista nimimerkillä, jotta en kansanedustajaehdokkaana saisi kipeästi tarvitsemaani mainontaa, sillä senhän Aamulehti joka tapauksessa kieltäisi ”tasapuolisuuden” nimissä. Onhan se niin tavattoman ”tasapuolista”, että vain niiden puolueiden ehdokkaita haastatellaan, jotka muutenkin ovat etulyöntiasemassa suuren kokonsa, yhteiskunnalta saaman rahoituksensa ja kaiken muun mahdollisen uutisiin ym. liitetyn ilmaismainonnan ansiosta.

Jos vaihtoehtopuolueelle ei uskalleta antaa tilaa edes välttämättömiin kommentteihin, se kertoo vain siitä että vaihtoehtoa pelätään. Sitä pelätään siksi, että totuus on sen puolella ja totuus voittaa valheen ennemmin tai myöhemmin, vaikka miten suuret organisaatiot ja niiden rahoittajat tekisivät kaikkensa.

Jo nyt on kaikille ajatteleville ja vähänkään asioita seuraaville ihmisille käynyt selväksi, että EU:ssa Suomi on vain vähäinen ja viheliäinen osavaltio, jolla ei ole paljoa sananvaltaa edes omiin asioihinsa. Kansanvalta on vaihtunut EU-vallaksi, sillä Unioniltahan suurten puolueiden johtajat käskynsä ottavat, sitä kumartavat ja sille uhraavat kansalta keräämiään verorahoja.

Seuraavassa tämä vaarallinen kirjoitus sitten on. Toimituksella olisi ollut mahdollisuus julkaista se edes lyhennettynä, mutta kun uskallusta astua suurten puolueiden ja suuren rahan varpaille ei ole niin sitä ei ole. Mitätön on sellainen lehdistö joka on hylännyt roolinsa vallanpitäjien arvostelijana ja kansanvallan puolustajana, todella mitätön.

Kari Alhonen
Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, Vapaan Suomen Liiton pääsihteeri

Vain äänestämällä voi saada aikaan muutoksen

Aamulehti julkaisi 10.3. opetusneuvos Veikko Pöyhösen kirjoituksen, jossa kehotetaan ihmisiä jättämään äänestämättä. Kirjoituksessaan Pöyhönen toteaa aivan oikein, että EU:ssa ja EMU:ssa olemisesta johtuvat reunaehdot sitovat kaikkia tulevia hallituksia riippumatta siitä, mitkä puolueet kulloinkin ovat vallassa. Samoin hän toteaa, että markkinavoimien hallitsemassa yhteiskunnassa sairaat ja heikot voivat entistä huonommin, ja että ”raha näyttää hävinneen Suomesta pääomasijoittajien taskuihin”. Tässäkin hän on aivan oikeassa.

Pöyhönen näkee turhaksi äänestää oppositiossa olevaa suurta puoluetta, koska parlamentarismi Suomessa ei toimi, mikäli jatkossakin kootaan laajapohjaisia sateenkaarihallituksia. Näinhän asia onkin.

Olen kuitenkin jyrkästi eri mieltä hänen kanssaan siitä, että pienen puolueen edustajaa ei kannata äänestää, koska ”ääni todennäköisesti menee hukkaan”. Ääni menee todella hukkaan vain, jos se annetaan jollekin niistä EU-mielisistä puolueista, jotka maata ovat 1990-luvun alusta asti hallinneet.

Pienen puolueen äänestäminen on aina parempi vaihtoehto kuin Pöyhösen suosittelema äänestämättä jättäminen. Pienestä puolueesta voi tulla suuri, jos tarpeeksi moni sitä äänestää. Sehän on meidän äänestäjien vallassa, ei galluppien päätettävissä. Äänestäminen on kannan ilmaisu, jolla voidaan saada aikaan muutos. Äänestämättä jättäminen on samaa kuin nykypolitiikan hyväksyminen; se on anarkistinen ja vallanpitäjien kannalta vaaraton kannanotto. Pöyhösen kanta ei tuo muutosta eikä horjuta vallanpitäjien asemaa hituistakaan.

Kun demokratia ei toimi, vain äänestäjät voivat palauttaa sen toimivuuden äänestyslipun avulla. EU- ja EMU-reunaehdot eivät sido enää sen jälkeen, kun EU:sta ja EMU:sta on irtaannuttu. Tätä ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamista vaatii eduskuntavaaleihin osallistuva Muutosvoimat Suomi. Jos Pöyhönen ja hänen hengenheimolaisensa haluavat puolustaa sekä hyvinvointivaltiota että kansanvaltaa, heidän on viisainta luopua anarkismista ja käyttää äänestyslippua aseenaan poliittisen suunnan muuttamiseksi.

Muutos saadaan äänestämällä oikein