Saako sairas Suomessa hoitoa?

Martta Ruuskanen, 64 v., valitti lääkärille rintakipuja. Hänet passitettiin kotiin odottamaan kutsua jatkotutkimuksiin. Kivut pahenivat, mutta tutkimuksiin hän ei päässyt - hoitomäärärahoja oli vähennetty. Ruuskasen ystävä toimitti huonossa kunnossa olevan potilaan yksityissairaalaan, jossa leikkaus todettiin kiireelliseksi. 

Seitsemän vuoden valituskierteen jälkeen korkein hallinto-oikeus päätti helmikuussa 2002, että Kuopion kauoungin oli maksettava Ruuskaselle kustannukset korkoineen. Päätös ei ole ensimmäinen, eikä todennäköisesti viimeinen, jossa tuomioistuimet ratkaisevat kysymyksen potilaan oikeudesta. Ratkaisu on kuitenkin merkittävä, sillä kuten Kuopion kaupunki tässä tapauksessa, kunnat ovat varsin usein perustelleet toimintaansa rahan puutteella. 

Oikeus hoitoon on perusoikeus

Suomen lain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla ihmisellä on oikeus saada terveydentilansa edellyttämää terveyden- ja sairaanhoitoa niiden voimavarojen rajoissa, joita on käytettävissä. 

Ensisijainen vastuu perusoikeuksien toteuttamisesta on aina valtiolla. Kunnille vastuu siirtyy silloin, kun niille on annettu lakiin perustuvia velvollisuuksia järjestää palveluita, jotka tähtäävät perusoikeuksien toteuttamiseen - kuten terveydenhuolto. Kuulostaa yksiselitteiseltä, mutta ei ole sitä käytännössä. Kunnat ovat esittäneet huolensa siitä, etteivät ne selviä lakisääteisistä velvollisuuksistaan. Valtion taholta puolestaan perätään kustannustehokkuutta kuntien terveydenhuoltoon, ja yksityisten  terveydenhuoltopalvelujen puoleen kääntyminen nousee säännöllisin väliajoin keskusteluun. 

Kyse on kuitenkin ennen kaikkea periaatteesta. Vastuu kansalaisten  perusoikeuksien toteutumisesta kuuluu julkiselle vallalle, ja palvelut on järjestettävä perustuslain mukaista yhdenvertaisuutta kunnioittaen.

Potilaan asema ja oikeudet

Potilaalla on oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun. Hoito on järjestettävä niin, ettei se loukkaa potilaan ihmisarvoa, vakaumusta tai yksityisyyttä. Potilaan äidinkieli, henkilökohtaiset tarpeet ja kulttuuri otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Lapsipotilaiden kohdalla tulee  kiinnittää huomiota myös muun perheen tarpeisiin.

Potilaan on aina annetava suostumuksensa hoitoon, ja potilaalla on  oikeus saada riittävästi tietoa terveydentilastaan, hoidon laajuudesta, riskitekijöistä ja hoitovaihtoehdoista. Hoitoa jonottamaan joutuville on ilmoitettava odotuksen syy ja arvioitu kesto. Hoitoon tyytymätön potilas voi tehdä muistutuksen hoitolaitokselle, ja hoitolaitoksella on oltava potilasta avustava potilasasiamies.   

Perustuu tekstiin Kouros: Saako sairas Suomessa hoitoa?