Globalisaatiosta puhutaan paljon, mutta mitä globalisaatio itse asiassa on? Entä mitä tekemistä ihmisoikeuksilla on globalisaation kanssa? 

Globalisaation käsite tuli yleisesti käyttöön 1990-luvulla. Käsitteelle on vaikea löytää suomenkielistä vastinetta, mutta usein puhutaan "maailmanlaajuistumisesta". Globalisaatio on monitasoinen prosessi, jolla on taloudellinen, poliittinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus. 

Globalisaatio merkitsee valtioiden sisäisten ja välisten markkinasuhteiden laajenemista ja syvenemistä niin, että suhteet tulevat yhä itsenäisemmiksi. Yksittäisten kansallisvaltioiden liikkumavara pienenee, ja hallitukset joutuvat ottamaan markkinavoimien reaktiot entistä tarkemmin huomioon yhteiskuntapoliittisissa ratkaisuissaan. Osiossa Maailmantalous ja ihmisoikeudet kerrotaan talouden globalisaation vaikutuksista ihmisoikeuksiin. 

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti globalisaatio merkitsee maantieteellisten rajoitusten väistymistä: tiedonvälitys kehittyy, välimatkat tuntuvat lyhenevän, kulttuurit sekoittuvat ja sulautuvat toisiinsa. 

Perinteisesti valtiot ovat olleet kansainvälisten suhteiden ensisijaisia toimijoita. Globalisaation myötä valtioiden rinnalle ovat nousseet paitsi monikansalliset yritykset myös kansalaisjärjestöt ja esimerkiksi rikollisverkostot. Globalisaation myötä kansallisvaltion ja politiikan sääntely on vähentynyt ja esimerkiksi siirtolaisvirrat ovat kasvaneet. 

Ihmisoikeudet ovat kehittyneet vuorovaikutuksessa maailman muuttumisen kanssa. Ajatus universaaleista ihmisoikeuksista on eräs globalisaation myönteisimmistä ilmentymistä: samat oikeudet kuuluvat kaikille ajasta ja paikasta riippumatta. 

Toisaalta globalisaation haittavaikutukset kohdistuvat usein jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin. Muun muassa ihmiskauppa lisääntyy, ja velkavankeudessa elävien määrä kasvaa. Tämä on lisännyt entisestään tarvetta turvata ihmisoikeudet yli rajojen mm. solmimalla kansainvälisiä sopimuksia. Tekstissä Ihmisoikeuksien kansainvälinen valvonta ja valtio kerrotaan tästä kehityksestä. 

Perustuu teksteihin www.globalisaatio.net, 
Anttila: Ihmisoikeusnäkökulmia globalisaatioon ja kehitykseen.