Rypälepommit
Rypälepommit ovat ammuksia, jotka sisältävät jopa satoja pieniä
tytärammuksia. Niitä voidaan pudottaa lentokoneista tai ampua tykeillä
tai raketinheittimillä. Suurimmassa osassa rypälepommeista ei ole
ohjausjärjestelmää, eikä itsetuhomekanismia. Siksi ne ovat epätarkkoja
ja epäluotettavia. Edes uudemmat itsetuhomekanismeilla varustetut
pommit eivät ole osoittautuneet täysin luotettaviksi. Rypälepommien
vaikutusalue on tyypillisesti laajempi kuin niiden maalialue. Siksi
ne uhkaavat väistämättä myös siviiilikohteita. Jos ammuksissa on
niin sanotut jarruvarjot, voi tuuli kuljettaa niitä kauas kohteestaan.
Suutareiksi jääneet ammukset voivat jäädä roikkumaan puiden oksistoon
tai tunkeutua jopa puolen metrin syvyyteen pehmeään maahan. Maanviljelijöille
ja rakentajille ne ovat ikuinen uhka. Räjähtämättömien rypälepommien
raivaaminen on paljon hankalampaa kuin miinanraivaus, koska ne on
räjäytettävä paikallaan. Rypälepommin ammus on herkkä räjähtämään:
muutos ilmankosteudessa, tuulenvire tai käden hipaisu voi riittää.
Rypälepommeja käytettiin laajamittaisesti 1960-ja 70-luvun sodissa
Vietnamissa, Laosissa ja Kamputseassa. Viime aikoina niitä on käytetty
Bosnia-Herzegovinassa, Kosovossa, Irakissa, Afganistanissa, Tsetsheniassa
ja Libanonissa.
Keskimäärin 5 % rypälepommien tytärammuksista jää räjähtämättä.
Joillakin ammustyypeillä luku on jopa 10-40 %. Handicap
Internationalin tekemän selvityksen mukaan jopa 98 % rypälepommien
uhreista on siviilejä. Uhreista suuri osa on lapsia. Rypälepommit
ovat maamiinojakin vaarallisempia aseita, johtuen niiden suuremmasta
räjähdysvoimasta ja niiden sisältämistä metallisirpaleista. Räjähtäessään
tytärammusten sirpaleet lentävät erittäin kovalla nopeudella. Ammus
saa osuessaan aikaan paineaallon ihmisruumiin sisällä, mikä aiheuttaa
erittäin suurta tuhoa pehmeissä kudoksissa ja sisäelimissä. Nato
ja Jugoslavian armeija käyttivät rypälepommeja Kosovon sodassa vuonna
1999. Nato kertoi ampuneensa alueella1392 rypälepommia, joissa oli
lähemmäs 300 000 tytärammusta. Pommeissa ei ollut itsetuhomekanismia
ja arviolta 10 % jäi räjähtämättä. Vuoden 2006 Libanonin konflikti
on tuorein osoitus tarpeesta säädellä rypälepommien käyttöä. 34
päivää kestäneen sodan aikana Israel ampui Libanoniin ainakin 1
800 rypälepommia, joissa oli noin 1 200 000 tytärammusta. Räjähtämättömät
pommit tappavat Etelä-Libanonissa edelleen. Vuoden 1991 Persianlahden
sodassa Yhdysvaltojen joukkojen omat rypälepommit rajoittivat joukkojen
liikkuvuutta ja aiheuttivat henkilötappioita. Ainakin 80 Yhdysvaltojen
sotilasta kaatui omien suutariksi jääneiden rypälepommien räjähdettyä.
Suomi on osallistunut Oslon prosessiin, mutta ei kannata rypälepommien
täyskieltoa. Puolustusministeri Jyri Häkämies on kertonut Suomen
olevan mukana prosessissa saadakseen tietoa tulevista rypälepommeja
koskevista rajoituksista. Suomi kaavailee hankkivansa rypälepommeja
korvaamaan henkilömiinoja. Rypälepommeja voidaan ampua muun muassa
Hornet-hävittäjistä tai raketinheittimillä. Puolustusvoimen mukaan
Suomeen hankitaan ainoastaan itsetuhomekanismilla varustettuja rypälepommeja.
Helmikuussa 2007 Suomi osti Alankomaiden puolustusvoimilta käytettynä
22 kpl M270 MLRS –raketinheitintä. Hankinnan arvo oli 30 miljoonaa
euroa. Varusmiesten koulutus Niinisalon tykistöprikaatissa on tarkoitus
aloittaa vuonna 2008. Suomen hankkimissa heittimissä voidaan käyttää
mm. Lockheed-Martinin valmistamia M26-raketteja, jonka kantama on
32–38 km. Raketissa on 644 tytärammusta. Niitä varastoivat Bahrain,
Britannia, Israel, Italia, Japani, Etelä-Korea, Kreikka, Ranska,
Saksa, Turkki ja Yhdysvallat. Suomalaisen Patrian ja Norjan valtion
puoliksi omistama asevalmistaja Nammo osti vuoden 2006 lopulla arizonalaisen
rypälepommivalmistaja Talley Defense Systemsin.
Rypälepommien käyttö on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden
kannalta ongelmallista, koska: niiden vaikutukset ovat summittaisia,
niiden vaikutus ei ole suhteessa niillä saavutettuihin sotilaallisiin
tavoitteisiin, eikä siviiliväestö ei saa kansainvälisen oikeuden
edellyttämää suojaa. Sitova sääntely rypälepommeista puuttuu. Punaisen
Ristin aloitteesta laadittu lisäpöytäkirja sopimukseen tietyistä
tavanomaisista aseista edellyttää konfliktin osapuolten raivaavan
tai avustavan räjähtämättömien ammusten raivauksessa. Pöytäkirjassa
ei kuitenkaan mainita erikseen rypälepommeja. Norjan hallituksen
järjestämässä Oslon konferenssissa 23. helmikuuta 2007 46 maan julkilausumassa
sovittiin neuvottelujen aloittamisesta kohtuuttomia siviilitappioita
aiheuttavien rypälepommien kieltämiseksi. Yhdysvallat, Venäjä, Israel
ja Kiina eivät osallistuneet Oslon kokoukseen. Puola, Romania ja
Japani eivät hyväksyneet kokouksen julkilausumaa. Neuvottelut jatkuvat
tänä vuonna Limassa ja Wienissä ja alkuvuodesta 2008 Dublinissa.
Belgian parlamentti kielsi rypälepommit kokonaan helmikuusssa 2006.
· Norjan hallitus keskeytti rypälepommien käytön toistaiseksi kesäkuussa
2006. Sadankomitea käynnisti rypälepommien vastaisen vetoomuksen
helmikuussa 2007. Voit kirjoittaa vetoomuksen osoitteessa: www.adressit.com/rypalepommit
|
|
Kansainvälinen kampanja rypälepommien kieltämiseksi:
http://www.stopclustermunitions.org/
|
