Arndt Pekurisen puisto

Itsenäisyyden aikana useita katuja on Helsingissä nimetty aseiden, sodankäynnin ja sotilaiden mukaan, mutta pasifismille ei ole omistettu ainuttakaan. Helsingin Sadankomitea teki keväällä 2001 aloitteen, että Suomen tunnetuimmalle aseistakieltäytyjälle, Arndt Pekuriselle (29.8. 1905 - 5.11.1941) nimettäisiin katu tai puisto kotikaupungissaan Helsingissä.

Kun 5. marraskuuta 2001 tuli kuluneeksi tasan 60 vuotta Pekurisen murhasta, Helsingin Sadankomitea luovutti aloitteensa tueksi kerätyn adressin, jonka on allekirjoittanut yli tuhat suomalaista ja 19 eri alojen kansalaisjärjestöä. Adressin otti vastaan kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila.

Kaupunki on suunnitellut puistoa Itä-Pasilaan, missä Radanrakentajankadun länsipään puistikko voitaisiin nimetä Arndt Pekurisen puistoksi. Arndt Pekurinen kieltäytyi aseista aikana, jolloin Suomella ei ollut vielä siviilipalveluslakia. Vuosina 1929-1931 hänet tuomittiin toistuvasti vankeuteen, koska hän ei suostunut pukeutumaan sotilaspukuun. Pekurinen oli valmis työskentelemään varusmiespalvelusta huomattavasti pidemmän aikaa siviilitehtävissä, mutta joutui suorittamaan velvollisuutensa isänmaataan kohtaan vankilassa. Hän joutui vakaumuksensa takia Lapuan liikkeen muiluttamaksi ja istui vankilassa yhteensä yli neljä vuotta.

Pekurisen puolesta vedottiin kansainvälisestikin Suomen hallitukseen. Muun muassa tiedemies Albert Einstein vaati Pekurisen vapauttamista. Osin tämän painostuksen ansioista säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki, Lex Pekurinen, 14.4.1931.
Laki oli kuitenkin voimassa vain rauhan aikana ja talvisodan sytyttyä Pekurinen ei luopunut vakaumuksestaan: hänet tuomittiin lähes kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Syksyllä 1941 Pekurinen pääsi ehdonalaiseen vapauteen, mutta hänet pakotettiin rintamalle. Pekurisesta oli päätetty päästä lopullisesti eroon. Kun hän kieltäytyi ottamasta varusteita, hänet ammuttiin Suomussalmella. Sodan jälkeen Pekurisen murhaa tutkittiin, mutta selvitystyö keskeytettiin.

Erno Paasilinna kirjoitti Pekurisen elämästä vuonna 1998 kirjan Rohkeus. Muistopäivän iltana Aseistakieltäytyjäliitto perinteisesti laskee seppeleen Pekurisen haudalle.

ARNDT PEKURISEN PUISTO VIHITÄÄN KÄYTTÖÖN
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 15.3.2006 nimetä Pasilan Rauhanaseman vieressä sijaitsevan puiston aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen mukaan. Puiston vihkiäisiä vietettiin Rauhanasemalla perjantaina 19. toukokuuta. Tilaisuudessa puhui kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila ja musiikista vastasi laulaja-lauluntekijä Mikko Perkoila. Puiston vihkiäisissä oli läsnä myös Arndt Pekurisen omaisia.