Viinimatkat Unkariin 26. - 29.9. ja 3. -
6.10.2013
|
Sunnuntai 6.10.2013, kakkosryhmä |
Kirjureina Seija ja Risto Turunen |
Corso-hotellilta lähdettiin miltei koko porukalla virkeinä aamulla
’käveleksimään’ Pecsin kävelykeskustaan, vaikka edellisenä iltana
olimme saapuneet hotellille vasta lähempänä puoltayötä. Tuolloin
oli vastassa ollut kovaääninen häähumu hotellin alakerrassa, joka
jatkui kuulemma jopa aamuviiteen asti. Ilmeisesti meteli ei ollut
kuitenkaan häirinnyt liiemmin edes niitä matkalaisia, jotka olivat
majoittuneina ensimmäisessä kerroksessa.
|
Ilma oli aamulla hieman viileä, puolipilvinen, mutta miellyttävä.
6.10.oli yksi Unkarin pitkän historian aikana tapahtuneista
vihollisista vapautumisen muistopäivistä, minkä johdosta nähtiin
kunniapartio. Aukiolla oli myös vanhojen autojen näyttely, joka
kiinnosti ainakin osaa miespuolisista matkaseuralaisista. |
Pecsin kaupunki on noin 1000 vuotta vanha ja sillä on monipuolinen
eri kansallisuuksien muovaama historia. Se on Unkarin viidenneksi
suurin kaupunki, asukkaita liki 200 000. Kaupungissa on myös
Unkarin vanhin ja suurin yliopisto. Myös mainio oppaamme Monika
oli tehnyt siellä toisen gradunsa. Kaupungissa olisi ollut
runsaasti kiinnostavia museoita, jotka kuitenkin avautuivat liian
myöhään, jotta niihin olisi ehtinyt tutustua. |
Ainut jäljellä oleva suurempi teollisuusyritys on
keramiikkatehdas Zsolnay, jonka posliini on kaupungin tunnetuin
tuote. Pecsin olutpanimo, joka kuuluu Unkarin kuuluisimpiin,
perustettiin 1800-luvun puolivälissä Pannonian nimellä. Pannonia
on muinainen eurooppalainen maa, jonka rajoina olivat pohjoisessa
ja idässä Tonava. Se sijaitsi nykyisten Itävallan, Kroatian,
Unkarin, Serbian, Slovenian ja Hertsegovinan alueilla. |
Mutta koska oltiin viinimatkalla, emme käyneet maistelemassa tätä
ilmeisen laadukasta olutta. |
Linnoiset löysivät erittäin vahvoja merkkejä myös Suomen ja
Unkarin kielisukulaisuudesta: löytyi HÖRPINTÖ, joka oli
viinibaari (unkarin verbi hörpint tarkoittaa siemaista)!
Taisi sekin olla kiinni sunnuntaiaamuna.
|
Länsi-Unkarin etelänurkassa sijaitsevasta Pecsistä alkaa Unkarin
kevät ja sen välimerellinen ilmasto sopii erinomaisesti
viininviljelyyn. Vierailukohteemme oli Taklerin viinitila, jonne
’ajeleksimme’ kauniiden kumpuilevien metsämaisemien läpi. Alue on
rikas metsästysalue. Kuumien lähteiden ansiosta alueella on myös
kuuluisia kylpylöitä mm. Egerin kylpylä. Talvi on leuto ja kesä on
kuuma. Aurinkoisia päiviä on keskimäärin 2050 tuntia vuodessa,
kun niitä Suomessa on keskimäärin vain 1200 tuntia. Maaperä
kalkkia ja merenhiekkaa, noin 10 000 vuotta sitten alue on ollut
merenpohjaa. Jo roomalaiset istuttivat alueelle viinitarhoja.
Keskiajalla viinitarhoja on omistanut kirkko. |
Matkalla bussissa käytiin keskustelua Unkarin ristiriitaisesta
suhtautumisesta EU:hun. EU on tukenut maassa lukuisia hankkeita
moottoriteistä viinitiloihin. Unkarilaisten mielestä EU kuitenkin
kahlitsee liikaa ja vie pois kaiken teollisuuden mm. maineikkaan
Ikaroksen linja-autokorien valmistus on siirtynyt pois, samoin
tupakkatehtaat, teurastamot ja meijerit. Kun ei ole tuloja, on
vaikea saneerata vanhoja arvorakennuksia. Paljon olisi vielä
tehtävää, mutta Unkarin vaikea taloudellinen tilanne ja yli 20 %:n
työttömyys ovat johtaneet hitaaseen korjausvauhtiin. |
Monika-oppaan hauskat jutut jatkuivat matkalla viinitilalle.
Kuulimme kuinka monikäyttöinen viinitynnyri voi olla: siitä
todisteena piispa Gellertin pakkaaminen tynnyriin ja hukuttaminen
Tonavaan. Kuulimme myös että Kiihtelysvaaralla on alueella
ystävyyskylä nimeltään Geresdlak. Tämä yhteistyö on alkanut vuonna
2007 ja jatkunut vilkkaana. Alueella on myös Kyösti Kakkosen
viinitila. |
Taklerin viinitila on alun perin 1700-luvulta. Tuohon aikaan
Taklerin perhe, kuten monet muut viinitarhuriperheet tulivat
Szeksardiin Maria Teresian määräyksestä. Näitä maahanmuuttajia
Monika kutsui ”luteraaneiksi”. Tämänhetkinen viinitila on
perustettu vuonna 1987 ja on perheen kolmen miehen hallinnoima:
isä Ference ja pojat Andras ja Ferenc. Tilan koko on 64 ha ja
tuotanto noin 700 000 litraa vuodessa. Päärypälelajikkeet ovat
kekfrankos, cabernet franc, kadarka, pinot noir ja syrah. Ensin
pääsimme tutustumaan tilan vastarakennettuun hienoon
viinipyhäkköön, jossa saimme maistella kolmea perusviiniä ja
kuulla tilan nuoren isännän innostunutta esitystä tilan ja sen
viinien historiasta. |
Ruokailun yhteydessä pääsimme nauttimaan neljää erinomaista ja
erityyppistä viiniä, joista kaksi oli tänä vuonna saanut
kultamitalin, toinen Brysselissä ja toinen kotimaassaan.
Viimeisenä maistettu Primarius 2008 oli isäntämme mukaan 35 euron
hintainen. Viini löytyi lentokentältä ja sen hinta oli siellä 78
euroa! |
Bussimatka lentokentälle oli varsin hiljainen; uni maistui
kaikille runsaan lounastarjoilun jälkeen. |
Lento kotiin lähti jopa etuajassa. Joten
kaikin puolin täydellisesti onnistunut matka! |
Kiitokset vielä Kristiinalle, toivottavasti tavataan shamppanjan
merkeissä vuoden päästä! |
torstai
perjantai
lauantai
Kuvia |
|