Re: [puhekupla] MIten taide syntyy - ja ei synny
From: Heikki Kaukoranta (heikki.kaukoranta@helsinki.fi)
Date: 12.03.2002 - 12:03:03
Reima MXkinen wrote:asiaa
>
> P.S. Kannatan mahdollisimman laajaa taiteen määrittelyä, elitismi sucks! Ja
> sarjakuvahan ON lähimpänä kirjallisuutta - jos sitä johonkin välttämättä
> pitää verrata.
Tämä on kyllä ollut hauska keskustelu, on menty jälleen kerran perimmäisiin
kysymyksiin. Kiitoksia vain Jarkko Laineelle, vaikkei tätä palstaa seuraakaan.
"Taide" -käsitteen määrittelystä.
Meillä on jokin syy, kun käytämme sanaa "taide", vaikkapa yhteydessä "tämä on
taidetta, tuo ei ole taidetta".
Estetiikan kontekstissa nämä kysymykset ovat yhtä relevantteja: "Onko 'Joe-poika
Singaporesta' taidetta?", "Onko 'Viivin ja Wagnerin' eilinen strippi taidetta?",
"Onko Kati Kovácsin, Johanna Rojolan, Katja Tukiaisen tai Matti Hagelbergin se
ja se kuvallinen teos taidetta?", "Onko J.S.Bachin kaksoiskonsertto, Albert
Ammonsin ja Pete Johnsonin 'Fifth Avenue express', Haavikon 'Talvipalatsi',
Jarkko Laineen 'Fiilaten ja höyläten' tai 'Niin se käy' -kokoelman se ja se runo
taidetta?" "Eila Hiltusen Sibelius-monumentti? Truffaut'n 'Jules ja Jim'?"
Jos kiistämme, että Barksin tai Juban työ on taidetta, meillä on värkit vähissä,
jos joku käy väittämään, ettei Bachin kaksoiskonsertto ole taidetta. Tai J.
Laineen runo.
Tarkoitan vain, ettei keskustelu niillä linjoilla, joille J. Laine sen siirsi -
"Onhan se kivaa, mutta onko se taidetta?" - vie asioiden ymmärtämistä
välttämättä eteenpäin. On monenlaisia taideteoksia, siinä koko juttu. Ja
parempia ja huonompia. Sitä paitsi niiden "hyvyys", hm, aktualisoituu eri
aikoina ja eri kokijoille eri tavoin.
Se tällä haavaa tästä estetiikan puolesta.
Jarkko Laineen konteksti näyttää olleen edellä käynyttä suppeampi:
opetusministeriön hallinnoimat kirjastokorvaus- ja apurahat.
Harmillista, että Laine puhuu uskottelee puhuvansa aidasta kun itse asiassa
puhuu aidan seipäästä. Mutta niinhän me usein debatoimme.
*** Tuumaa *** Heikki K.
PS. Pistin tämän kaneetin Reiman viestiin siksi, että olen valmis käymään
pitkänkin keskustelun siitä, mitä taiteenlajia lähimpänä sarjakuva on. (Jossain
muualla kuitenkin kuin tällä palstalla.)
Tämän väittämän takana seison: sarjakuva on lähimpänä elokuvaa.
- Kirjallisuuspuoli roikkuu sarjakuvasta käytävissä keskusteluissa mukana
lähinnä sen takia, että matsku tulee edelleen pääasiassa painokoneiden kautta
lukijoille. - (Hahaa, lipsahtipa minultakin kirjallinen termi. Meidän kai
pitäisi ruveta puhumaan sarjakuvankatsojista siinä missä puhumme
elokuvankatsojista.)
- Käytännön syy, minkä takia minusta kannattaisi välttää sarjakuvan
rinnastamista kirjallisuuteen on, että joku kirjallisuudentutkija rupeaa sitten
vertaamaan 'Castafioren koruja' 'Alastalon salissa' -teokseen ja tulee siihen
tulokseen, että edellinen ei ole yhtä rikas kielellinen taideteos kuin
jälkimmäinen. Siitä sitten koituu kaikenlaista harmillista, Jokisen Heikin hyvät
pyrkimykset taidehallinnon suunnalla menevät mönkään, ynnä muuta. - Sarjakuva on
kertovaa kuvataidetta, niin kuin elokuva. Ja tarvitsee ja ansaitsee omat
rahamomenttinsa.
