Seuran toiminta | Puhekupla | Arkisto

[puhekupla] tiedoksi vastine Turun Sanomiin - arvaatte kenelle


From: Tolvanen Juhani (Juhani.Tolvanen@sanoma.fi)
Date: 12.03.2002 - 16:18:18


> Hyvä TS-toimitus.
> Ohessa Jarkko Laineen 8.3. kirjoitukseen pohjautuva mielipidekirjoitus,
> jolle toivoisin julkaisutilaa, vaikka teillä on jo julkaistukin joitakin
> asiaa koskevia tekstejä.
>
>
> Helsingissä 12.3.2002
>
>
> Juhani Tolvanen
> puheenjohtaja
> Sarjakuvantekijät ry
>
>
> Nuppukuja 6 K 17
> 00710 Helsinki
> p.t. 09-122 3423
>
>
>
>
>
>
> Sarjakuva on sarjakuvaa
> Jarkko Laine kirjoitti viime perjantaina Turun Sanomien mielipidesivuilla
> ilmeisen henkilökohtaisia näkemyksiään sarjakuvan asemasta valtion
> taidehallinnossa. Koska hän oli kiutenkin allekirjoittanut näkemyksensä
> Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana eikä yksityisenä kirjailijana,
> asia kaipaa muutamia täsmennyksiä ja selventämistä.
> Sarjakuva on määritelty Suomen valtion taidehallinnossa
> muotoilutoimikunnan alaisuuteen, mikä on yhtä lailla keinotekoista tai
> oikein kuin sarjakuvan sijoittaminen kirjallisuustoimikunnan tai
> kuvataidetoimikunnan alaisuuteen.
> Sarjakuvahan on kaikkea tuota, mutta vain paljon enemmän.
> Kulttuurihallinnossa on ilmeisesti katsottu, että monien kulttuurin
> alueiden rajoja rikkovana sarjakuvan paikka voi hyvin olla
> muotoilutoimikunnssa.
> Parasta ja selkeintähän olisi, jos sarjakuvalla olisi kokonaan oma
> taidetoimikuntansa ja näin ollen omat jaettavat rahansa, mutta uusien
> taidetoimikuntien perustamismalli on hylätty jo 1990-luvulla.
> Siksi Laineen kintaallaan viittaama Heikki Jokisen tekemä selvitys
> ehdottaakin sarjakuvalle omaa, taiteen keskustoimikunnan alaista jaostoa,
> mikä olisikin varmasti tässä tilanteessa kaikkein viisainta.
> Sarjakuva on nimittäin eriskummallinen ilmaisumuoto. Se ei ole puhdasta
> kuvataidetta eikä puhdasta kirjallisuutta. Se on sarjakuvaa.
> Sarjakuvan kieliopin muotoili aikoinaan sveitsiläinen Rodolphe Töpffer,
> joka kirjoitti jo vuonna 1825 sarjakuvan määritelmän:
> "Piirroksilla ilman tekstiä on vain hämärä merkitys; teksti ilman
> piirroksia
> ei merkitse mitään.
> Nuo kaksi yhdessä muodostavat tavallaan romaanin, sitäkin omaperäisemmän,
> sillä teos ei muistuta sen paremmin romaania kuin mitään muutakaan."
>
> Sarjakuva on ilmaisumuoto siinä missä kirjallisuus tai musiikki tai
> veistotaide tai elokuva.
> Rinnakkaisvertailua voidaan hakea soittimista: viulu on yhtä arvokas
> soitin kuin vaikkapa huilu.
> Ei ole soittimen vika, jos kaikki huilukappaleet eivät olekaan
> musiikkihistorian merkkiteoksia. Silti kukaan ei mene vakavissaan
> ehdottamaan huilun hylkäämistä sinfoniaorkesterin soitinvalikoimasta tai
> huilistien koulutuksen lopettamista valtion oppilaitoksista.
> Sarjakuva ilmestyy sekä sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistavina
> teoksina, itsenäisinä sarjakuvalehtinä tai kirjoina, joita myydään
> pääasiassa kirjakaupoissa ja jonkin verran kioskeissa.
> Kirjankustantajat julkaisevat sarjakuvakirjoja eli -albumeita ja niitä
> myydään pääasiassa kirjakaupoissa ja jonkin verran kioskeissa kuten
> muitakin kirjoja.
> Otava on julkaissut mm. Erkki Tantun ja Mauri Kunnaksen sarjakuvakirjoja,
> WSOY mm. Mika Waltarin ja Asmo Alhon, Olavi Vikaisen ja Tove Janssonin
> sarjakuvakirjoja.
> Jarkko Laine arvelee, että "onneksi Kjisik lopetti housukankaat, muuten
> vaadittaisiin kirjastoapurahoja myös pantalongeille."
> Siinä lieneekin eräs syy Laineen kirjoituksen sävyyn: hän pelännee
> kirjastoapurahajärjestelmän laajentumisen uhkaavan kirjailijoita.
> Kirjastoapurahathan ovat yksi valtion tavoista tukea luovan alan
> tekijöitä, kirjailijoita ja kääntäjiä.
> Tosin muutama vuosi sitten kirjastoapurahajärjestelmää laajennettiin
> koskemaan myös säveltaidetta.
> Sarjakuva on Suomen kirjastojen lainatuinta aineistoa, mutta
> sarjakuvapiirtäjät eivät pääse osaksi tekijöille suunnatusta
> tukijärjestelmästä.
> Ongelma koskee sekä sarjakuvapiirtäjiä että kirjojen kuvittajia.
> Karkea esimerkki: jos Lewis Carroll olisi Suomen kansalainen ja Liisa
> Ihmemaassa ilmestyisi nyt Tove Janssonin kuvittamana teoksena, niin
> Carroll kirjan kirjoittajana olisi oikeutettu kirjastoapurahoihin, mutta
> Tove Jansson teoksen kuvittajana ei.
> Epäkohta korostuu erityisesti lasten kuvakirjoissa, joissa kuvien osuus on
> usein vähintään puolet teoksesta.
> Heikki Jokisen laatiman sarjakuvaselvityksen ehdotukset olisivat selvä
> edistysaskel sarjakuvan aseman selkeyttämiseksi.
> Suomalainen sarjakuva täytti viime vuonna 90 vuotta eikä vuoden 2002 Suomi
> olisi nykyisenlaisensa ilman Pekka Puupäätä, Rymy-Eetua, Kiekua ja Kaikua,
> Muumipeikkoa tai Viiviä ja Wagneria.
> Juhani Tolvanen
> Sarjakuvantekijät ry:n puheenjohtaja
> juhani.tolvanen@sanoma.fi
>


S u o m e n S a r j a k u v a s e u r a n S ä h k ö i s e t S i v u t
pääsivu
| seuran toiminta | kupla-akatemia | piirtäjät | alan toiminta | viikon verkkosarja | posti | linkit