On Fri, 27 Nov 1998, eml wrote:
Joudun syömään sanani vielä hetkeksi muutaman tarkennuksen vuoksi.
> Olet toki esittänyt hyviä kysymyksiä, joihin tulee vastauksia etsiä, mutta
> vanhaa sanontaa mukaellen: Yksi joutilas kysyy enemmän kuin kymmenen
> kiireisempää ennättää vastata. Lienee syytä jatkossa avata internetissä
> toimiva ekometsätalouden opintopiiri.
Opiskelu kahdeksasta kuuteen ei käsittääkseni ole joutilaisuutta, ei
myöskään töissäkäynti.
> Vastaan kuitenkin lyhyesti kahteen muistamaani kysymykseesi omasta puolestani.
> Kysyit perustetta Lähteen tutkimuksen keskeyttämiselle. Tokihan silloin
> järjestettiin asiassa useitakin konklaaveja, mutta asian ydin oli siinä,
> että maassamme OLI PÄÄTETTY siirtyä tasarakenteiseen metsänviljelytalouteen.
> Lähteen tutkimus oli selvä uhka tälle pyrkimykselle, varsinkin kun Lähde
> myös esitti julkisesti jatkuvan kasvatuksen mallia vaihtoehdoksi.
> Jos olisi oltu huolissaan tieteellisyydestä, olisi erilaisia
> kasvatuskokeita ilman muuta pitänyt lisätä. Lähteen mallistakin meillä
> olisi nyt koealatietoa, josta sitten voitaisiin peistä taittaa. Tähän ei
> haluttu antaa mahdollisuutta, sillä teollisuuden ja Metlan johdon mielestä
> yksi malli riittää vaihdoehdoiksi.
Tässä et kuitenkaan vastannut mikä oli lakkauttamisen syy. Käsittääkseni
aikanaan asiasta mainittiin tv-uutisissa, mutta syistä ei puhuttu mitään.
Toivoisin, että joku asianomainen/asianomaiset voisivat kertoa tästä niin
päästäisiin eroon huhupuheista suuntaan jos toiseenkin.
> Aiemmin meille laajasti uskoteltiin että, "metsissämme on puuta enemmän
> kuin koskaan". Väite on päätynyt paitsi lukemattomissa neliväriesitteissä
> ulkomaille myös lukemattomiin pääkirjoituksiin, artikkeleihin ja jopa
> oppikirjoihin Suomessa. Jos näin olisi todellakin ollut metsiimme olisi
> tehometsätalouden toimesta sitoutunut jopa enemmän hiiltä kuin niissä
> luonnontilassa on.
> Väite oli kuitenkin perätön ja se perustui siihen "kalibrointivirheeseen",
> että kuutiomittaukset aloitettiin tilanteessa, jossa metsien kuutiomäärät
> olivat jo romahtaneet alle puoleen luontaisista.
Mikä olisi sitten oikea "kalibrointi"? Kenties kaskenpolton kultaiset
vuodet...
> Puuston osalta metsäpeitteemme on yhä hyvin alhaisella tasolla, mistä
> kertovat omaa kieltään mm. satelliittikuvat joissa pirstottu Metsä-Suomi
> erottuu selkeästi rajantakaisiin vielä säilyneisiin metsäalueisiin verrattuna.
> Kysymys kuuluukin missä on se hiili joka puuttuu metsistä nyt. Se ei
> todellakaan ole puutuotteissa vaan valtaosin jo ilmakehässä. Toki
> kestäviin puutuotteisiin olisi mahdollisuus varastoida hiilta ja jos
> samalla kasvatettaisiin myös metsien puu- ja hiilivarantoja ilmakehästä
> poistuisi merkittävästi hiiltä. Tämä onkin ilmeisesti tulossa
> kansainvälisen metsäpolitiikan ilmastotavoitteeksi ennenpitkää.
Mutta mikä on erona avohakkuilla ja jatkuvalla kasvatuksella, jos
molemmilla otetaan puuainesta talteen ja tehdään tilaa uusille puille?
Onko jatkuva kasvatus vain niin paljon tuottavampaa?
> Paperin keittäminen ja jauhaminen puusta on ainakin avohakkuumallilla
> kaikkein kyseenalaisinta ilmastopolitiikkaa, sillä avohakkuumetsätaloudessa
> metsien puuvarannot tiputetaan pysyvästi olennaisesti alemmas kuin olisi
> mahdollisuuksia ja paperi on nopeasti, keskimäärin muutamassa vuodessa
> ilmakehään palaava tuote.
Yhtä paljon puuta tarvitaan paperiin, olipa metsänkäyttötapa kumpi vain.
(paperinkulutuksen lisäksi jokainen voisi vaikuttaa ilmakehän
hiilidioksidipitoisuuteen tupakoinnin lopettamisella ja ydinvoimaloilla,
mutta tämä liittyy metsiin vain luonnon pelastamisen näkökulmasta ja
harvaapa se näyttää oikeasti kiinnostavan)
> Kun tähän ehtoon vielä kytketään velvoite suojella biodiversiteettiä ja
> ekosysteemien toimintakykyä, on metsänhoitomallin nykyisestä muututtava
> olennaisesti.
Jatkuvassa kasvatuksessa tulisi sallia metsäpalojen leviäminen täysin
vapaasti juuri biodiversiteetin takia.
> Korjattakoon vielä yksi laajalti levitetty ilmastoharha. Meille on
> kerrottu kuinka metsämme kasvavat enemmän kuin niitä hakataan ja annettu
> ymmärtää että näin metsätaloutemme on kestävällä pohjalla.
> Vuotuisen kasvun ja vuotuisten hakkuiden välinen erotus ei kuitenkaan kerro
> mitään edes puuntuotannollisesta kestävyydestä. Yksinkertainen esimerkki
> tilastolukujen harhasta valaisee tilannetta:
> Jos metsämme olisivat kaikki avoaloja tai taimikoita alle
> ensiharvennusiän, metsistämme ei voitaisi hakata lainkaan käyttöpuuta.
> Tilastojen mukaan tällaisessakin ylihakkuutilanteessa kuitenkin metsät
> kasvaisivat "hakkuusäästöä" kun koko vuotuinen kasvu voitaisiin laskea
> säästöksi! Melkoista säästämistä siis...
Hakataanko nykyisin siis yli 2% talousmetsistämme vuodessa? Jos metsät
ovat hakkuukelpoisia 50 vuodessa, tällöin lähenneltäisiin vaarallisia
lukuja.
http://www.iki.fi/twn/ >-<[8D-* Diskokuningas on niin viisas,
tel:+358-(0)50-5436123 ^ WinTeR ^ että häntä luulee tyhmäksi...
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/