Hannun vastaus Saulille alkoi näin:
Sauli Valkonen heitti täsmällisiä kysymyksiä allekirjoittaneen
> näkemyksistä. Vastaan niihin.
Hannun vastaukset eivät mielestäni olleet kovinkaan täsmällisisä eivätkä
perusteltuja:
Hannu sanoi:
> Jos viljelmän puut ovat 30-55 vuotiaita mäntyjä, kuusia ja koivuja
katson
> metsän ilman muuta nuoreksi metsäksi, koska a) sen puut ovat vielä
nuoria,
> kaukana elinkaarensa huipusta sekä pituuden, tilavuuden että iän
osalta ja
> b) myös koko metsikkö on samoin kaukana puustonsa ylärajasta.
Niin onkin, mutta tuolla iällä puut ja metsiköt ovat vuotuisen kasvunsa
huipulla. Viljavilla kasvupaikoilla kuusikot saavuttavat tuolloin
parhaimmillaan yli 20 kuutiometrin vuosikasvun hehtaarilla. Voin esitllä
tällaisia metsiä myös sinulle, Hannu.
Itselläni on sota-aikana koivun alle istutettu kuusikko (55-vuotias
Hannun mainitsema "nuori metsä"), jossa pisimmät puut ovat 29-metriä
pitkiä ja reilusti yli 30 sentin paksuisia. Kasvua on tällä hetkellä 18
kuutiota hehtaarilla. Noin 70 vuoden kiertoajalla mainittu metsikkö
tuottaa yli 10 kuutiota vuotta kohti eli yli 700 kuutiota, josta yli 500
kuutiota on tukkia.
Mielestäni tällaiset nuoret metsän kasvavat aika hyvin verrattuna Hannun
utopiaan 5-8 kuution tuotoksesta jatkuvalla kasvatuksella. Lähivuosina
aion uudistaa kyseisen kuusikon. Samaan aikaan keski-ikäiset ja nuoret
metsät ovat varttumassa tukkimetsiksi, jotta minulla olisi tasaisesti
hakattavaa tulevinakin vuosikymmeninä.
Hannu arveli:
>
> Edelleen minusta on järkyttävää se, että 30 cm:n paksuista mäntyä
> nimitetään "hyvin järeäksi".
> Eihän 30 cm:n halkaisijan omaava mänty ole oikean männyn tilavuudesta
vielä
> neljännestäkään!
> Mikä kiire tutkijoillakin on tuomita mänty pinoon siinä vaiheessa kun
tukin
> kasvu alkaa!
Eivät tutkijat mitään tuomitse (korkeintaan toisiaan?). Kyllä tuomarina
on rahapulassa elävä metsänomistaja. Esim. 100-vuotiaassa 30-senttisessä
mäntyrungossa on tukkia yli 90 prosenttia. Tuossa vaiheessa männyn kasvu
hidastuu dramaattisesti. Tietenkin 150 vuoden iällä puu on vielä hieman
isompi. Useimmilla metsänomistajilla ei vain ole malttia odottaa enää 50
vuotta. Taloudellisesti ajatellen metsänomistajan kannattaa myydä puunsa
sahalle, kun ne ovat noin 30-senttisiä. Ikipuiden kasvattaminen muista
syistä on toinen juttu.
>
> Hannu sanoi edelleen:
> Melaohjelman kasvuluku on melkoinen optio, joka harppaa yli tämän
> kiristyvän tukkipulan, jossa olemme ja joka alkaa hellittää vasta kun
> ensimmäiset 50-luvun avohakkuu7viljelymänniköt tulevat hakkuuvuoroon
> 2030-luvulta eteenpäin.
Mäntytukin riittävyys riippuu ainoastaan, paljonko tukkia hakataan
vuodessa tukkipuun vastaavan ajan tuotokseen verrattuna. Jos hakataan
enemmän kuin uutta tukki kasvaa, tukin määrä vähenee. Tällä ei ole
mitään tekemistä metsän kasvatusmuodon kanssa. Tasaikäisiä metsiä
kasvattavalla tilalla tukkia hakataan aina vuoroon tulevista
varttuneista metsistä (nuorten metsien varttuessa sillä välin
tukkipuiksi). Harsintametsän kasvattaja poimii tukkeja jatkuvasti
isommalta pinta-alalta.
1950-luvulla uudistettujen metsiköiden tukkeja hakataan 2000-luvulla.
Siihen saakka hakataan aiemmin uudistettuja, itsestään uudistuneita tai
harsittuja metsiä.
>
Hannu sanoi:
>
> Varmasti on Keski-Eurooppa kova kilpailija esim. suomalaiselle
> puusepänteollisuudelle, joka on lähes alasajettu. Mutta siinä
kilpailussa meillä on kuitenkin mahdollisuus. Yksinkertainen ratkaisu
tähän ongelmaan on pidentää metsän kiertoaikaa
> >> niin, että jäljelläolevissa varttuneissa metsissä metsiä hakataan
tukkipuun
> >> poimintahakkuin mahdollisuuksien mukaan vielä noin 50-80 vuotta.
> >> Tutkimuksen mukaan edes metsien kokonaiskasvu ei laskisi, vaikka
> >> kiertoajat kaksinkertaistettaisiin. Tulos on päivän selvä, eikä
mitenkään
> vallankumouksellinen. Jos minulla on hehtaari päätehakkuukypsäksi
> luokiteltua metsää ja sen vuotuinen kasvu olisi 8 m3 ja jos
kasvattaisin
> sitä eteenpäin vaikkapa vain 5 kuution vuosikasvulla poimintahakkuilla
> seuraavat 50 vuotta olisin saanut tukkikasvua sinä aikana 250m3. Jos
taas
> olisin sen avohakannut olisin saanut taimikonhoitokulut, ehkä vajaat
50 m3
> ensiharvennusriukua. Eli tukkipuuston lisäys olisi 250m3 ja entinen
> pääoma olisi olemassa. Tietenkin tukkikasvua verotettaisiin
määräajoin
> poimintahakkuissa.
Hannu hyvä: Spekulaatiosi on melkoista jossittelua. Muista edelleen,
että tuollaiset tai korkeammat kasvut ja tukkikasvut saadaan varmuudella
tasaikäisen metsän kasvatuksessa vuotta kohti metsikön kiertoajan
(elinajan) kuluessa. Jos metsänomistajalla on tasaikäisiä metsiä eri
ikäluokissa, hänen hakkuumääränsä, myös tukkipuun hakkuut ovat
jatkuvasti tuota luokkaa. Metsänomistajan ei tarvitse koko ajan hakata
kaikkia metsiään, vaan kulloinkin hakkuuvuoroon tulevia metsiköitään.
Hannu! Ymmärrät viisaana miehenä tämän asian aivan varmasti, mutta et
jostakin syystä uskalla tunnustaa sitä "joukkojesi edessä". Sama ongelma
näyttää vaivaavan Lauri Vaaraa puukauppa-asioissa. Maailma ei ole
mielestäni niin musta-valkoinen kuin yritätte väittää. Suomen 400 000
metsänomistajaa eivät voi olla niin tyhmiä, että toimisivat vastoin omaa
parastaan metsänhoidossa ja puukaupassa.
>
Hannu kirjoitti:
> Tutkimuksen näin Maaseudun Tulevaisuuden asiantuntija-artikkelisivulla
> joitakin kuukausia sitten kuluvana vuonna. Nuori tutkija siinä
> muistaakseni väitöskirjatutkimukseensa vedoten esitti kiertoaikojen
> kaksinkertaistamista varteenotettavan mallina, talouslaskelmiin
vedoten.
Vaikka Maaseudun Tulevaisuus onkin mielenkiintoinen lehti, en ole
pitänyt sitä koskaan kovin kummoisena tieteellisenä sarjana. Jos se on
sitä, silloin minunkin tieteellisten artikkelieni määrä lisääntyy
moninkertaiseksi. Sauli Valkonen kyseli sinulta nyt kovaa faktaa, ei
"mutua".
Hannu kertoi:
> Toivottavasti raportti löytyy ja miksei tutkijakin kertomaan meille
> tuloksistaan.
Sitä minäkin toivon, että pääsemme vertailemaan tuotoksia
metsänomistajien parhaaksi..
>
>
Terveisin
Kari Mielikäinen
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/