Kari Mielikäinen kirjoitti:
>
> Elämme vapaassa maassa, jossa metsanomistaja ja puunostaja käyvät
> kauppaa.
Tästä kai olen Vaaran kanssa samaa mieltä, ja sinun kanssa eri mieltä.
Myyjän vapaus on näennäistä, koska toinen kauppatapa on tehty
hinnoittelemalla taloudellisesti kannattamattomaksi. Tällainen ei _aidosti_
vapailla markkinoilla ole mahdollista.
> Myyja yrittaa myyda ja ostaja ostaa. Käytössä olevat kauppa-
> tavat ovat
>
> 1. Pystykauppa, jossa firma korjaa puut käyttäen työhön omia
> metsureitaan tai useimmiten paikallista koneurakoitsijaa. Metsänomistaja
> saa kouraansa kantorahatulot.
>
> 2. Hankintakauppa, jossa metsänomistaja toimittaa tai toimituttaa puut
> tienvarteen. Metsänomistaja saa kouraansa tienvarsihinnan mukaiset
> hakkuutulot, josta hän maksaa hakkuun ja metsäkuljetuksen kustannukset
> metsurille, koneurakoitsijalle tai erilliselle korjuuorganisaatiolle
> (esim. metsänhoitoyhdistykselle) aivan samalla tavoin kuin firmakin.
Voitko esittää jonkin laskelman siitä, kuinka paljon firma maksaa korjuusta
ja kuljetuksesta, eli mikä on pysty ja hankintakaupan hinnanero. Vaaran
mukaan sitä ei juurikaan ole, eli firmat eivät maksa korjuusta ja
kuljetuksesta juuri mitään.
> Mielestäni asiassa ei ole metsänomistajan kannalta mitään epäselvää.
> Itse haluaisin valita tulevaisuudessakin sen tavan, joka kulloinkin on
> minulle sekä raha että työn laatu huomioon ottaen edullisin.
Minulle on epäselvää se, että voitko sinä nykyisin sen vapaasti valita. Ja
kuinka paljon ylimääräistä joudut maksamaan, jos käytät vapauttasi ja
valitset hankintakaupan. Mikä on hintaero esimerkiksi tilanteessa jossa
käytät samaa urakoitsijaa, jota ostaja olisi pystykaupassa käyttänyt, ja
toimitusehdot olisivat muuten täysin samat?
> Ensiharvennuksissa tämä on joskus oma työ (jos ehdin, paikallinen
> metsuri tai metsänhoitoyhdistys. Tukkipuukaupoissa firma maksaa puusta
> yleensä niin korkeaa pystyhintaa (subventoi korjuukustannuksia), että
> ainakin minä myyn puut pystyyn. Firma maksaa pystypuusta "ylihintaa"
> siitä syystä, että korjatessaan puun itse se voi pätkiä rungot
> haluamilleen mitoille ja juuri silloin, kun sen sahat puuta
> tarvitsevat. Sahateollisuusfirmoille tietty puskurivarastao on tärkeää.
> Meidän hankintakauppiaiden toimitusvarmuus ja myös tarjottu laatu on
> usein vähän niin ja näin (en tarkoita huonoa laatua vaan sahurille
> sopimattomia mittoja).
Tämähän on moneen kertaan jo kumottu. Kyllähän asiat voidaan sopia
kauppatavasta riippumatta.
> En ymmärrä, miksi puukauppaan ja korjuuseen pitäisi luoda uusia kankeita
> byrokratioita ja paperisotaa. Kuka siitä voittaisi? Ei ainakaan
> metsänomistaja?
En minäkään ymmärrä.
Kaikessa muussa kaupankäynnissä saa ostaa vain sen, mitä haluaa (no Gatesia
ja muutamaa muuta lukuun ottamatta), eikä siellä olla toistaiseksi hukuttu
byrokratiaan.
Terveisin
Pekka Raukko
(metsää 0,3ha)
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/