Päätöslauselmat

JOHDANTO

A. ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN ENSIMMÄISEN VARSINAISEN ISTUNNON PÄÄTÖSLAUSELMAT

I.     Kansalaisuusasioita koskevat päätöslauselmat
II.    Inkeriläisasioita koskevat päätöslauselmat
III.   Kulttuuriasioita koskevat päätöslauselmat
IV.   Nuorisoasioita koskevat päätöslauselmat
V.    Opinto- ja koulutusasioita koskevat päätöslauselmat
VI.   Poliittisia ja virallisia asioita koskevat päätöslauselmat
VII.  Sosiaaliasioita koskevat päätöslauselmat
VIII. Senioriasioita koskevat päätöslauselmat
IX.   Talousasioita koskevat päätöslauselmat
X.    Tiedotusasioita koskevat päätöslauselmat
XI.   Ulkosuomalaisparlamentin sääntöjä koskevat päätökset

B. ALOITTEET, JOTKA ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI KÄSITTELI, MUTTA EI HYVÄKSYNYT

C. ALOITTEET, JOIHIN ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI PÄÄTTI OLLA OTTAMATTA KANTAA

D. ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI PÄÄTTI OLLA OTTAMATTA KANTAA ITSE ALOITTEESEEN, MUTTA HALUSI KOMMENTOIDA AIHETTA

E. ALOITTEET, JOTKA SIIRRETTIIN SUOMI-SEURA RY:N MIETITTÄVÄKSI


JOHDANTO
Ulkosuomalaisparlamentti perustettiin elokuussa 1997 maailmalla asuvien suomalaisten edunvalvontaelimeksi. Tämän myötä ulkosuomalaisyhteisöille avautui mahdollisuus tuoda äänensä paremmin kuuluviin sekä käsitellä avoimmessa foorumissa yhteisiä asioitaan. Vastaavaa edunvalvontaelintä ei aikaisemmin ollut olemassa.

Ulkosuomalaisparlamentin ensimmäinen varsinainen istunto pidettiin 23.-24.11.1998 Helsingissä Ritarihuoneella. Istuntoon osallistui 225 edustajaa ja 22 tarkkailijaa 192:sta ulkosuomalaisyhteisöstä. Vuosikymmenien aikana kerääntynyt paine edunvalvontaan purkautui aloitteiden suuressa määrässä ja laajassa kirjossa. Maailmalla toimivat ulkosuomalaisyhteisöt toimittivat Ulkosuomalaisparlamentin sihteeristölle Suomi-Seura ry:lle ulkosuomalaisparlamentin työjärjestyksen (3 §) mukaisen määräajan 23.8.1998 mennessä 98 aloitetta Ulkosuomalaisparlamentin ensimmäisen varsinaisen istunnon käsiteltäväksi.

Nämä aloitteet työstettiin 23.-24. 11. 1998 ulkosuomalaisparlamentin ensimmäisessä varsinaisessa istunnossa kymmenessä eri valiokunnassa. Valiokunnat laativat näiden aloitteiden pohjalta päätöslauselmaesityksiä, joista ulkosuomalaisyhteisöjen edustajat päättivät päätösistunnossa. Valiokuntien esittämiä päätösehdotuksia muokattiin, hyväksyttiin tai hylättiin – yksimielisesti tai äänestämällä. Yksittäisen valiokunnan päätösehdotuksesta tuli hyväksymisen myötä koko ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselma.

Olemme tässä mielessä editoineet valiokuntien alkuperäisten päätösluonnosten tekstiä. Esitysten asiasisältöä ei ole muutettu. Selkeyden vuoksi olemme lisänneet juoksevan numeroinnin. Numerointi ei vastaa valiokuntien päätösesitysten käsittelyjärjestystä päätösistunnossa. Numerointi ei myöskään ilmaise minkäänlaista päätöslauselmien tärkeys- tai arvojärjestystä.

Parlamenttiprosessiin osallistuvien ulkosuomalaisyhteisöjen ja istuntoon matkustaneiden edustajien suuri määrä takasivat ulkosuomalaisparlamentin ensimmäisen varsinaisen istunnon päätösten edustavuuden. Nämä demokraattisessa ja järjestäytyneessä prosessissa työstetyt ulkosuomalaisparlamentin päätökset ilmentävät ulkosuomalaisten tahdon ja tarpeet.