B. ALOITTEET, JOTKA ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI KÄSITTELI, MUTTA EI HYVÄKSYNYT
58. Suomalaisten maastamuuttajien, paluumuuttajien ja Suomessa opiskelevien ulkosuomalaisten sosiaaliturvan yhtenäistäminen, selkeyttäminen ja parantaminen. Suomalaisen Kela-kortin hakeminen, kuuden kuukauden odotusajan lyhentäminen/poistaminen.
Sosiaaliturvasta muuttotilanteessa on määräyksiä Suomen omassa kansallisessa lainsäädännössä, EU-lainsäädännössä ja Suomen solmimissa sosiaaliturvasopimuksissa. Sosiaaliturvasopimukset syrjäyttävät yleensä kansallisen lainsäädännön, kun taas EU-lainsäädäntö syrjäyttää sekä kansallisen lainsäädännön että sosiaaliturvasopimusten määräykset.Suurin osa Suomen (kuten muidenkin EU-maiden) sosiaaliturvasta on asumisperusteista. Tämä tarkoittaa, että sosiaaliturvan piiriin kuuluvat vain maassa asuvat henkilöt. Siitä kenen katsotaan asuvan Suomessa ja mitä poikkeuksia pääsääntöön on, säädetään laissa asumisperusteisen sosiaaliturvan soveltamisesta. Joissakin etuuksissa ratkaisevaa on, onko henkilöllä kotikuntalain mukaan katsottava olevan kotikunta Suomessa.
Suomessa asuvaksi katsotaan sellainen henkilö, jolla on vakinainen asunto ja koti Suomessa ja joka jatkuvasti pääasiallisesti oleskelee täällä.
Suomeen muuttava henkilö tulee asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin maahan muutosta alkaen, jos hänen on tarkoituksena jäädä tänne vakinaisesti asumaan ja hänellä on tarvittaessa vähintään vuoden oleskelulupa, jota voidaan tarvittaessa jatkaa. Opiskelijoita ja vain lyhyehköksi määräajaksi Suomeen tulleita ei katsota Suomessa asuviksi, vaikka heillä olisi vuoden oleskelulupa.
Maasta muuttava poistuu asumisperusteisen sosiaaliturvan piiristä eikä siis voi saada siihen kuuluvia etuuksia. Tämä koskee myös Suomen kansalaisia; Suomen kansalaisuus sinänsä ei siis oikeuta sosiaaliturvaan.
Tilapäisesti ulkomailla oleskeleva kuuluu kuitenkin sosiaaliturvan piiriin enintään vuoden ajan muutosta. Oleskelu katsotaan tilapäiseksi, jos se on tarkoitettu määräaikaiseksi, vaikka aika olisi vuotta pitempi. Samoin tilapäisenä pidetään oleskelua, jonka kestosta ei etukäteen ole tietoa, jos tarkoitus ei ole jäädä toiseen maahan asumaan.
Suomesta ulkomaille muuttava, päätoimisesti opiskeleva tai tieteellistä tutkimusta harjoittava henkilö voidaan pitää suomalaisessa asumisperusteisessa sosiaaliturvassa edellyttäen, että hän ei kuulu asemamaan sosiaaliturvaan.
Ulkosuomalaisparlamentin yleisistunto ei hyväksynyt edellä mainittua aloitetta, tiistaina 24.11.1998.
59. Saksan kielen asema parlamentissa
DFG-Dachverbandin ja Saksan kirkollisen työn keskuksen aloitteissa esitetään että saksan kielelle myönnettäisiin virallinen asema.Sääntövaliokunta esitti seuraavan päätöslauselmaehdotuksen: "Parlamentti päättää että sääntöjen artiklan nro 9 kielten luetteloon lisätään saksan kieli. (sääntömuutos)
Parlamentti toteaa että saksankieliset parlamenttiedustajat venäjänkielisten edustajien tapaan itse huolehtivat mahdollisesta tulkkauksesta."
Ulkosuomalaisparlamentin yleisistunto äänesti sääntövaliokunnan esityksestä, tiistaina 24.11.1998. Esitys ei saanut sääntömuutokseen tarvittavaa 2/3-määräenemmistöä.
C. ALOITTEET, JOIHIN ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI PÄÄTTI OLLA OTTAMATTA KANTAA
60. On application issue a Certificate of Finnish Ancestry (työnimi: Ulkosuomalaistodistus) to anyone that has Finnish ancestry, but that can not receive a Finnish passport.
Peruste: Ulkosuomalaisparlamentin kansalaisuusvaliokunta ei ota kantaa yllämainittuun aloitteeseen, koska ei katso sen kuuluvan kansalaisuusvaliokunnan alaisuuteen. Yllämainitulla aloitteella viitataan seuraavaan ulkoasiainhallinnon viisumimääräyksiin sisältyvään helpotukseen: Suomalaista syntyperää oleva henkilö saa vaikeuksitta määräaikaisen työ- ja oleskeluluvan, jos yksi hänen isovanhemmistaan on ollut Suomen kansalainen.Kansalaisuusvaliokunta korostaa kuitenkin, että tämä on erittäin myönteinen asia, josta tulee tiedottaa enemmän ulkosuomalaisten keskuudessa. Kansalaisuusvaliokunta kehottaa ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistöä ottamaan tämän tiedotuskysymyksen seuraavassa istunnossaan esille.
61. Suomi-Seuran tulisi veloituksetta palvella kaikkia ulkosuomalaisjärjestöjä. Avustusanomusten palvelumaksut tulisi poistaa niiltä ulkosuomalaisjärjestöiltä, jotka eivät ole Suomi-Seuran jäseniä.
Peruste: Ennen suoraan maksettavaa valtionapua Suomi-Seuralla oli mahdollisuus periä hallintokuluja, joita aiheutui apuraha-anomusten käsittelystä ja apurahojen maksatuksesta. Suomi-Seura kattoi omista varoistaan nämä hallintokulut jäsenjärjestöjensä osalta. Avustusanomusten käsittelystä perittävä palvelumaksu on Suomi-Seuralle maksettavan suoran valtionavun myötä poistettu. Koska asia ei enää ole ajankohtainen, ei ole tarvetta käsitellä aloitetta ulkosuomalaisparlamentin täysistunnossa.62. Ulkosuomalaisyhteisöjen liittymistä Suomi-Seuran jäseneksi on helpotettava jäsenmaksuja alentamalla tai luopumalla niistä täysin, varsinkin jos kysymys on Suomi-kouluista.
Peruste: Suomi-Seura ry:n vuosikokous päättää jäsenmaksuista, jotka ovat järjestöjen osalta FIM 300-1.500 järjestön jäsenmäärästä riippuen. Suomi-Seura ry:n toiminta on riippuvainen jäsenmaksuista, jotka ovat seuralle suurin yksittäinen tulonlähde. Näin ollen jäsenet kustantavat suureksi osaksi Suomi-Seuran toiminnan. Mikäli jäsenmaksuista saatavat tulot pienenevät oleellisesti, jäsenmaksujen korotus tulee ajankohtaiseksi ja tällöin lisätään tietenkin maksavien jäsenten taakkaa. Kuten järjestöt yleensä, Suomi-Seurakin on rajannut tietyt palvelut ja edut, kuten Suomen Silta -lehden ainoastaan jäsenilleen kuuluviksi. Suomi-Seuran säännöt eivät tunne vapaajäsenyyttä.63. Suomen valtion on taloudellisesti tuettava ulkosuomalaisjärjestöjä ja ulkosuomalaisparlamenttia
Peruste: Suomen valtio kanavoi vuosittain Suomi-Seura r.y:n kautta apurahoja FIM 1.200.000 täysimääräisenä ulkosuomalaisjärjestöille ja ulkosuomalaiselle medialle. Ulkosuomalaisparlamentilla ei ole omaa taloutta. Ulkosuomalaisparlamentin sihteeristö Suomi-Seura r.y. varaa vuosittain talousarvioonsa varoja puhemiehistön matkoja ja ulkosuomalaisparlamentin toimintaa varten sekä täysistuntoja varten niinä vuosina, kun niitä päätetään pitää. Aloite käsitellään myös talousvaliokunnassa eikä sellaisenaan tässä vaiheessa aiheuta toimenpiteitä kulttuurivaliokunnassa.64. Kanadaan perustettava koko maata kattava kulttuurivaihdon koordinoijan toimi suomalaisen kulttuuritoiminnan vaalimiseksi
Peruste: Ulkosuomalaisparlamentin täysistunnolle tehtyjen aloitteiden joukossa on jo Kulttuuripankin perustaminen, joka kattaa ulkosuomalaiset taiteilijat ja esiintyjäryhmät maailmanlaajuisesti. Kulttuuripankin tarkoituksena on myös nimenomaan edesauttaa kulttuurivaihtoa eri maissa toimivien ulkosuomalaisyhteisöjen välillä. Yhteen maahan perustettavan kulttuurivaihdon koordinoijan toimen on oltava etupäässä ao. maan ulkosuomalaisjärjestöjen vastuulla. Kanadassa toimii tehokkaita ulkosuomaisten keskusjärjestöjä, jotka ovat parhaita oman maansa asiantuntijoita ja jotka voivat hakea hankkeelleen taloudellista tukea mm. Suomi-Seuralta.65. Valtion tuen lisääminen Mallorcan Club de Finlandialle
Peruste: Suomen valtio tukee ulkosuomalaisjärjestöjä vuosittain FIM 550.000:lla, jotka jaetaan Suomi-Seuran kanavoimina apurahoina. Järjestöapurahojen luonne on sellainen, että niitä myönnetään erityisiin hankkeisiin ei vuosittaiseen varsinaisen toiminnan tukemiseen. Apurahan myöntäminen tiettyyn hankkeeseen edellyttää aina, että rahoitusta on saatu myös muualta. Apurahaa voidaan yleensä myöntää korkeintaan 50% hankkeen kuluista. Tukemalla erikseen perusteltuja hankkeita pyritään nimenomaan siihen, että ne voidaan toteuttaa ilman että ne verottavat kohtuuttomasti järjestön varsinaiseen toimintaan tarkoitettuja varoja. Lisäksi järjestöjen julkaisuja ja ulkosuomalaismediaa tuetaan lehdistöapurahoin vuosittain FIM 650.000:lla. Yksittäisen järjestön asettaminen erityisasemaan rikkoo niitä tasavertaisuuden sääntöjä, joita Suomi-Seura noudattaa jakaessaan apurahoja.Aloitteet 61-65 siirrettiin puhemiehistön käsiteltäväksi.
66. Suomi-koulujen ohjelman tavoitteiden yhtenäistäminen. Miten motivoida? Mitä hyötyä? Miten palkita Suomi-koulua ahkerasti käyviä lapsia / heidän perheitään?
Peruste: Nämä kaikki aloitteet ovat koulu-, oppilas- ja opettajakohtaisia. Näitä aiheita käsitellään ensi kesän opettajien maailmankonferenssissa, koska ne ovat tärkeitä asioita Suomi-kouluille. Koulujen tavoitteita ei kuitenkaan voida yhtenäistää, koska koulujen taso on hyvin erilainen. Yleistä tasoa voidaan toki nostaa kaikissa kouluissa. Tavoitteet ovat koulu- ja oppilaskohtaisia.67. Suomen tullin käyttäytyminen rajanylittäjiä kohtaan
Tulli voi halutessaan laskea kuinka monta päivää auto on Suomessa voidakseen selvittää minkä maan verotuksen mukaisesti auton vero on maksettava. Kyseessä on viranomaisen selvitys siitä, kuuluuko ko. autosta Suomeen maksaa esim. käyttömaksua tai vakuutus Suomessa. EU-säädösten mukaisesti turistiauton käyttöoikeus on puoli vuotta. Ruotsin kansallinen käytäntö poikkeaa tästä. Ei ole aiheellista, että Suomi soveltaisi muita kuin EU-säädöksiä.68. Suomen valtion edustustojen neuvontatoiminnan parantaminen
Peruste: Ulkoasiainministeriö on lähettämässään lausunnossa selostanut ulkoasiain- ministeriön nykyisen neuvontakäytännön perusteet. Ulkoasiainministeriö toteaa lausunnossaan muun muassa, että "edustuston antama neuvonta vaihtelee sisällöltään ja muodoltaan asemamaan erityisolosuhteiden mukaisesti. Neuvonnan sisältö voi olla suppea silloin, kun tietojen saanti on kyseisessä maassa vaikeaa tai rajoitettua, tai jos Suomella ei ole kyseisessä valtiossa edustustoa." Lausunnossa todetaan edelleen, että "ulkoasiainhallinto antaa yleistä neuvontaa asioissa, jotka liittyvät etuja ja oikeuksia koskevien asioiden hoitamiseen vieraassa valtiossa. Edustustoilla ei ole yleistä velvollisuutta neuvoa kaikkiin viranomaistoimintoihin ja kaikkien asioiden vireillepanoon liittyvissä asioissa. Ulkoasiainhallinto ei hoida asioita, jotka liittyvät yksilön yksityiselämän piiriin tai aineellisia asioita, jotka liittyvät toisen viranomaisen toimialaan." "Ulkoasiainhallinto valmistelee parhaillaan konsulipalvelulakia, jossa neuvonnan osalta todetaan edellä selostetun mukaisesti." Mitä tulee viranomaistiedotukseen esimerkiksi muuttuneista laeista tai Suomen vaaleista, käsitellään näitä asioita eri aloitteessa. Sen suhteen Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Suomen valtiovaltaa ja viranomaisia tehostamaan tiedotustaan ulkosuomalais-tiedotusvälineisiin ja Yleisradion ulkomaanpalveluun. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistöä kehotetaan ottamaan yhteyttä konsulipalvelulain uudistamistyöstä vastaaviin tahoihin ja selvittämään heille ulkosuomalaisten ja ulkosuomalaisyhteisöjen tarpeita.69. Suomen kansalaisen on muuttaessaan ilmoittauduttava lähimpään Suomen edustustoon
Peruste: Ulkoasianministeriö toteaa asiasta antamassaan lausunnossa, että nykyinen tietosuojalainsäädäntö rajoittaa edustustojen oikeutta pitää henkilörekisteriä. Vapaaehtoinen ilmoittautuminen edustustoon on kuitenkin ulkoasiainministeriön mukaan mahdollista. Ulkosuomalaiset tiedotusvälineet voisivat kuitenkin tiedottaa mm. asepalvelukseen liittyvistä velvollisuuksista ja niiden tärkeydestä.70. Ulkosuomalaisten ohjelmaraati
Peruste: Yleisradio on antanut ohjelmapolitiikastaan kattavan lausunnon, jossa se selvittää nykyistä, mahdollisimman monipuolista ja olemassa olevien teknisten edellytysten mukaista ohjelmatarjontaansa. Lausunto on lähetetty Ulkosuomalaisparlamentin osanottajille. Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa ulkosuomalaisia järjestöjä edelleen vapaasti antamaan Yleisradiolle palautetta ja esittämään toiveitaan ohjelmatarjonnan suhteen.D. ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI PÄÄTTI OLLA OTTAMATTA KANTAA ITSE ALOITTEESEEN, MUTTA HALUSI KOMMENTOIDA AIHETTA
71. Ulkosuomalaisjaoston säilyttäminen Työministeriön yhteydessä
Ulkosuomalaisjaosto on jo perustettu Työministeriön hallinnoimaan Etnisten suhteiden neuvottelukuntaan.Ulkosuomalaisparlamentti toteaa tyytyväisenä, että ulkosuomalaisjaosto on perustettu, mutta pitää Etnisten suhteiden neuvottelukunnan nimeä epäonnistuneena, koska se ei heijasta ulkosuomalaisten asemaa Suomessa, jossa heidän juurensa ovat.
72. Siirtolaiskiintiön korottaminen Suomesta Australiaan
Australian valtio on kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti. Pisteytysjärjestelmän takia maahan otetaan enää vain nuoria, hyvin koulutettuja ja kielitaitoisia henkilöitä, joilla on lisäksi pitkä työkokemus. Lähisukulaisuuden perusteella Australiaan pääsee myös, mutta lähisukulaisia ovat vain omat vanhemmat tai lapset.Ulkosuomalaisparlamentti päätti olla ottamatta kantaa siirtolaiskiintiön korottamiseen, mutta kehottaa lisäämään tiedottamista olemassa olevista mahdollisuuksista ja niiden tehokkaammasta käytöstä.
E. ALOITTEET, JOTKA SIIRRETTIIN SUOMI-SEURA RY:N MIETITTÄVÄKSI
73. Suomen Sillan Uutisviikkoon kooste ulkosuomalais-tapahtumista, tiedot maailmalla olevista suomalaistaiteilijoiden näyttelyistä, esiintymään lähtevistä tai esiintymässä olevista suomalaisista esiintyjistä ja esiintyjäryhmistä sekä luennoitsijoista.
Peruste: Suomi-Seura uudistaa kotisivujaan vuoden vaihteeseen mennessä. Sivuille on tulossa muun muassa kalenteri ulkosuomalaistapahtumista. Kalenterin ajan tasalla pito vaatii kuitenkin aktiivisuutta ulkosuomalaisyhteisöiltä. Suomi-Seura pyrkii parhaansa mukaan ottamaan selvää maailmalla olevista suomalaisten taiteilijoiden näyttelyistä ja muista kulttuuritapahtumista sekä eri maissa esiintymään lähdössä olevista esiintyjistä ja esiintyjäryhmistä.74. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön esittely Suomen Sillassa, puhemiehistön ja valiokuntien puheenjohtajien yhteystietojen julkaiseminen Suomen Sillassa, Suomen Siltaan puhemiehistön oma palsta.
Peruste: Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön esittely on jo suunniteltu toteutettavaksi Suomen Sillan tammikuun numerossa, missä on laaja raportti Ulkosuomalaisparlamentin istunnosta. Puhemiehistön tiedot julkaistaan Suomen Sillassa pari-kolme kertaa vuodessa, mikäli se sopii varapuhemiehille. Valiokunnat valitaan istuntokohtaisesti, eivätkä ne kokoonnu Ulkosuomalais-parlamentin istuntojen välillä, joten valiokuntien puheenjohtajien esittely ei ole toteutettavissa. Puhemiehistön palsta voitaneen jättää Suomen Sillan toimitusneuvoston ja Suomi-Seuran harkintaan. Ajatus on sinänsä hyvä.75. Ulkosuomalaisadressin ja -kalenterin painattaminen
Peruste: Suomi-Seura selvittää, olisiko adressin ja kalenterin painattaminen taloudellisesti kannattavaa esimerkiksi sponsoroinnin avulla.76. Lista oppilas- ja nuorisovaihtoa harjoittavista järjestöistä ja Study in Finland -esitteen parempi levitys.
Peruste: Suomi-Seuran uudistettavalle kotisivulle voidaan lisätä omat tiedostot näistä asioista ja lisäksi julkaista tiedot Suomen Sillassa. Suomi-Seura muistuttaa järjestöjä ja viranomaisia, että nämä toimittaisivat ko. asioista tietoja Suomen edustustoihin sekä ulkosuomalaistiedotusvälineisiin. Ulkosuomalaisyhteisöjen yhteystiedot toimitetaan myös Kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle CIMO:lle (Center for International Mobility). CIMO voi lähettää materiaalia ulkosuomalaisten opinto- ja työharjoittelumahdollisuuksista suoraan ulkosuomalaisyhteisöille.77. Tietoa haettavista apurahoista
Peruste: Suomi-Seuran uudistettaville kotisivuille voidaan perustaa oma tiedosto myös näille asioille. Suomi-Seura selvittää, mitkä säätiöt yms. tahot antavat apurahoja myös ulkosuomalaisille ja ulkosuomalaisyhteisöille. Samoin selvitetään, antaako EU vastaavaa tukea. Tiedot julkistetaan myös Suomen Sillassa. Samoin tiedotetaan mahdollisista stipendejä ja apurahoja koskevista kirjoista ja tilausmahdollisuuksista.