A. ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN ENSIMMÄISEN VARSINAISEN ISTUNNON PÄÄTÖSLAUSELMAT
Kansalaisuusasioita koskevat päätöslauselmat
1. Ulkosuomalaisten kaksoiskansalaisuus
Monet ulkosuomalaiset kokevat kansalaisuuskysymyksen ongelmalliseksi. Suomen nykyinen lainsäädäntö suhtautuu kielteisesti aikuisten kaksoiskansalaisuuteen. Suomen kansalaisuus on kuitenkin monelle ulkosuomalaiselle henkilökohtaisesti erittäin tärkeä ja syvästi koettu. Suomen kansalaisuudesta ei haluta luopua, esimerkiksi henkilökohtaisista turvallisuussyistä. Jos vakituinen kotipaikkakunta sijaitsee kuitenkin ulkomailla, suomalaisen on poliittisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden poistamiseksi tarpeellista ottaa uuden asuinmaan kansalaisuus.

Suomen ja Suomen valtion etujen mukaista on, että nämä henkilöt säilyttävät Suomen kansalaisuuden, vaikka he käytännön syistä ottavat uuden asuinmaansa kansalaisuuden. Kansainvälistyvälle Suomelle on hyödyksi, että nämä ulkosuomalaiset pysyvät läheisessä ja ongelmattomassa suhteessa myös viralliseen Suomeen. Ulkosuomalaiset tekevät Suomea ja suomalaisuutta monipuolisesti tunnetuksi muualla maailmassa, esimerkiksi kulttuurin, tieteen ja kaupan alalla.

Suomi valmistelee parasta aikaa kansalaisuuslainsäädännön kokonaisuudistusta. Lakia tulee muuttaa siten, että syntyperäinen Suomen kansalainen ei tahtomattaan menetä Suomen kansalaisuutta saadessaan muun maan kansalaisuuden.

Ulkomailla syntyneet suomalaiset menettävät nykyisen lain mukaan Suomen kansalaisuuden 22 vuotta täyttäessään, jos heillä on myös jonkin muun maan kansalaisuus eikä heillä ole niin sanottuja "yhteenkuuluvuutta osoittavia siteitä Suomeen". Suomen kansalaisuuslaista tulee poistaa nykyiset yhteenkuuluvuuden määritelmiin perustuvat vaatimukset.

Henkilöille, jotka syyttään ovat jääneet vaille syntyperäistä Suomen kansalaisuuttaan, on se hakemuksesta myönnettävä. Ulkosuomalaisparlamentin ensimmäisen varsinaisen istunnon kansalaisuusvaliokunta yhtyi täysin nuorisovaliokunnan esittämään Suomen kansalaisuutta koskevaan päätöslauselmaan.

Valtioneuvoston tulee työstää selvitys kaksoiskansalaisuuden mahdollisuudesta ulkosuomalaisille. Selvityksen tulee valmistua ajoissa, jotta ulkosuomalaisten kansalaisuuslainsäädännön muutosvaatimukset otetaan huomioon uudessa kansalaisuuslaissa.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Suomi valmistelee parasta aikaa kansalaisuuslainsäädännön kokonaisuudistusta. Lakia tulee muuttaa siten, että syntyperäinen Suomen kansalainen ei tahtomattaan menetä Suomen kansalaisuutta saadessaan hakemuksesta muun maan kansalaisuuden. Syntyperäisille ja aiemmin edellä mainitusta syystä Suomen kansalaisuutensa menettäneille palautetaan hakemuksesta Suomen kansalaisuus, riippumatta siitä onko heillä toisenkin valtion kansalaisuus. Ulkomailla syntyneet menettävät nykyisen lain mukaan Suomen kansalaisuuden 22 vuotta täyttäessään, jos heillä on myös jonkin muun maan kansalaisuus eikä heillä ole niin sanottuja "yhteenkuuluvuutta osoittavia siteitä Suomeen". Suomen kansalaisuuslaista tulee poistaa nykyiset yhteenkuuluvuuden määritelmiin perustuvat vaatimukset. Myös henkilöille, jotka syyttään ovat jääneet vaille syntyperäistä Suomen kansalaisuuttaan, on se hakemuksesta myönnettävä.
2. Ulkosuomalaisten kaksoiskansalaisuus (II)
Kaksoiskansalaisuus on erittäin tärkeä identiteetin kriteeri ulkosuomalaisnuorelle, jonka molemmat tai ainakin toinen vanhemmista on suomalainen. On tärkeää kaikin tavoin tukeasuomalaista identiteettiä ja kulttuuria ulkosuomalaisnuorten keskuudessa, sillä tulevaisuudessa he edustavat suomalaisuutta ja suomalaisia ulkomailla. Suomessa korostetaan kansainvälistymistä, josta nimenomaan ulkosuomalaisnuoret ovat parhaita esimerkkejä. He pystyvät luontevasti toimimaan vähintään kahdessa kulttuuriympäristössä ja yhteiskunnassa.

Kaksoiskansalaisuuden säilyttämiseksi ulkosuomalaisnuoren on viimeistään 22 vuoden iässä pystyttävä todistamaan yhteenkuuluvuutta osoittavia siteitä Suomeen (toistuvaa lomailua Suomessa 12 ikävuoden jälkeen tai Suomen virallisen kielen taitoa). Ääritapauksessa ulkosuomalaisnuori on menettänyt Suomen kansalaisuuden, koska hänellä ei ole ollut saatavilla tarpeeksi tietoa Suomen kansalaisuuden säilyttämiseen vaadittavista toimenpiteistä.

Ulkosuomalaisparlamentin ensimmäisen varsinaisen istunnon nuorisovaliokunta tuki kansalaisuusvaliokunnan esitystä. Nuorisovaliokunnan oma, ulkosuomalaisparlamentin ensimmäisen varsinaisen istunnon yleisistunnon hyväksymä päätöslauselma kansalaisuuskysymyksessä on seuraava:

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Suomen kansalaisuuslainsäädäntöä tulee muuttaa niin, että niille ulkomailla asuville suomalaisille, jotka eivät ole saaneet Suomen kansalaisuutta heistä riippumattomista syistä, esimerkiksi jos heidän vanhempansa olivat ennen vuoden 1984 lainmuutosta jättäneet ilmoittamatta lapsistaan Suomen viranomaisille laissa säädetyn ajan kuluessa, annetaan hakemuksen perusteella Suomen kansalaisuus. Kansalaisuus tulee palauttaa hakemuksesta myös sellaisessa tapauksessa, jossa henkilö on menettänyt Suomen kansalaisuuden, koska hän ei ole ulkomailla asuessaan saanut tarpeeksi tietoa Suomen kansalaisuuden säilyttämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Lisäksi kansalaisuuden säilyttämisen ja takaisin saamisen ehdoista on poistettava pykälä, jonka mukaan ulkomailla asuvan suomalaisen on oleskeltava Suomessa määrätty aika ja hänen on todistettava hallitsevansa suomen tai ruotsin kieli.

Kansalaisuuskysymyksistä vastaavien viranomaisten ja ulkosuomalaisten välistä tiedonkulkua on tehostettava, jotta edellä kuvattuja epäselvyyksiä ei pääse tapahtumaan.

3. Joustavampaa kansalaisuushakemuksen käsittelyä Suomen kansalaisen perheelle, perheen asettuessa Suomeen
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Suomen kansalaisuuslakia tulee muuttaa seuraavasti: Jos Suomen kansalainen muuttaa perheensä kanssa pysyvästi Suomeen, voivat ulkomaalainen puoliso ja avioparin huollossa olevat ala-ikäiset lapset hakea heti Suomen kansalaisuutta, edellyttäen, että avioliitto on kestänyt vähintään 5 vuotta hakemuksen jättämispäivänä.

Inkeriläisasioita koskevat päätöslauselmat
4. Ulkosuomalaisten tukemisohjelma heidän asuinmaissaan
Ulkosuomalaisten tukemisohjelmaa heidän asuinmaissaan tarvitsevat erityisesti inkerinsuomalaiset, koska yli 70 vuotta kestäneiden vainojen takia ovat kulttuuri ja äidinkieli häviämässä. Tällainen tukemisohjelma on tarpeellinen, jotta inkerinsuomalaiset säilyttäisivät kansalaisuutensa asuinmaassansa. Samalla se vähentäisi myöskin paluumuuttoa Suomeen.

Inkeriläisvaliokunta toteaa tyytyväisenä ja kiitollisena suomalaisen yhteiskunnan aktiivisen ja suuren ponnistelun inkerinsuomalaisten paluumuuttajien vastaanottamisessa. Huolimatta syvän laman aiheuttamista ongelmista 90-luvulla valtiovalta, kunnat, seurakunnat, kansalaisjärjestöt ja yksityiset ihmiset ovat antaneet suunnitelmallisesti apuaan. Tällainen solidaarisuus on ollut rohkaisevaa.

Neuvostovallan erilaisesta kulttuuripiiristä tulleille inkeriläisille suomalainen yhteiskunta on merkinnyt sopeutumisongelmia. Tuntuvimpia vaikeuksia on aiheuttanut kieli. Suomen kielen käyttö oli vuosikymmeniä kielletty. Sellaisissa oloissa lapset, nuoret, jopa keski-ikäiset ovat omaksuneet venäjän kielen. Tästä huolimatta he ovat suomalaisia. Kotouttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan tarvitaan tukevia toimenpiteitä.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että inkeriläisiä olisi tuettava heidän asumisalueillaan ei ainoastaan inkeriläisjärjestöjen voimin vaan myös Suomen valtion resursseilla. Tätä varten tukemisohjelma olisi kehitettävä yhteistyössä Suomen valtion kanssa ja valiokunta pitää yhteistyömekanismin kehittämistä hyvin ajankohtaisena.
5. Inkeriläisten tulevaisuus / Inkerinsuomalaisten konseption kehittäminen ja ongelmien huomioiminen
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Inkerinsuomalaisten konseption kehittäminen on pitkäaikainen prosessi, jota ulkosuomalaisparlamentti pitää tulevien istuntojen keskeisenä teemana.

- Ulkosuomalaisparlamentin inkeriläisvaliokunnan ja inkeriläisjärjestöjen toivotaan osallistuvan ulkosuomalaispolitiikan kehittämiseen yhteistyössä Suomen valtionhallinnon ulkosuomalaisvaliokuntien kanssa.

6. Inkerinsuomalaiset järjestöt vaihtoehtona paluumuutolle Suomeen
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Paluumuuttomahdollisuus tarkoittaa inkerinsuomalaisille oikeutta valita asuinpaikka ja se on jokaisen itsensä päätettävä.

Inkerinsuomalaisilla on huomattava voimavara, jota pitäisi käyttää Suomen, Venäjän ja Viron hyödyksi. Uudessa Euroopassa he ovat siltojen rakentajan roolissa.

-Hätätilanteessa oleville olisi annettava mahdollisuus ohittaa paluumuuttojono.

-Suomen "inkeriläispolitiikka" olisi muutettava tukemaan inkerinsuomalaisia heidän asuinmaissaan, jotta heillä olisi mahdollisuus jäädä asumaan kotiseudulleen.

-Suomeen paluumuuttaneiden inkeriläissuomalaisten eläketurva olisi järjestettävä kansaneläkkeen tasoisesti.

Kulttuuriasioita koskevat päätöslauselmat
7. Ulkosuomalaisten taiteilijoiden ja esiintyjäryhmien toiminnan kartoittaminen ja keskusrekisterin (Kulttuuripankin) perustaminen
Eri puolilla maailmaa toimivien ulkosuomalaisyhteisöjen piirissä on lukuisa määrä esiintyviä taiteilijoita ja ryhmiä, joiden panos suomalaisen kulttuurin säilyttämisessä uudessa kotimaassa on ollut ratkaisevan tärkeä. Esiintyvien taiteilijoiden lisäksi ulkosuomalaisten joukossa on myös paljon kuvataiteilijoita, joiden perustamia yhteisöjä toimii useissa maissa. Ulkosuomalaisten taiteilijoiden tuotanto on usein käytännön syistä jäänyt vain paikallisen yhteisön tietoon. Ajantasainen keskitetty luettelo ulkosuomalaisista taiteilijoista lisäisi maiden välisiä yhteyksiä ja avaisi myös kulttuurivaihdon mahdollisuuksia Suomeen. Jotta edellä mainittu luettelo voidaan laatia, on ulkosuomalaisten taiteilijoiden ja heidän yhteisöjensä toiminta kartoitettava. Kartoituksen yhteydessä on myös ratkaistava kysymys kenen tehtäväksi jää näin saatavan keskitetyn luettelon ylläpitäminen ajan tasalla.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa sihteeristöään käynnistämään paikallisten ulkosuomalaisyhteisöjen tuella kartoituksen, jonka tarkoituksena on selvittää ulkosuomalaisten kaikki kulttuurialat käsittävän Kulttuuripankin perustamismahdollisuudet.
8. Suomesta ulkomaille matkustavien esiintyjien ja puhujien luettelointi
Ulkosuomalaisyhteisöjen tarpeita palvelisi erityisen hyvin ajantasainen luettelo Suomesta ulkomaille matkustavista esiintyvistä taiteilijoista sekä yritysmaailmassa ja valtionhallinnossa toimivista puhujista, jotka voisivat esiintyä heidän tilaisuuksissaan.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti esittää toivomuksenaan, että voidaan ylläpitää luetteloa Suomesta matkustavista esiintyjistä ja puhujista, joilla on mahdollisuus esiintyä ulkosuomalaisyhteisöjen tilaisuuksissa.
9. Luettelo ulkosuomalaisyhteisöistä toiminta-aloittain
Ulkosuomalaisten yhteisöjen lukumäärä on n. 1.500. Niitä yhdistävät ulkosuomalaisuus mutta niiden toiminta-alueet saattavat vaihdella laajasti. Esimerkiksi Suomen eri maakunnista lähteneiden siirtolaisten järjestöjä on runsaasti Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa. Lisäksi yhteisöt voidaan lajitella toiminta-alueiden ja harrastuspiirien mukaan.

Ulkosuomalaisyhteisöjen toiminnan kartoittamisen perusteella saatava yhteisöintressien mukaisesti lajiteltu luettelo palvelee tehokkaan yhteysverkoston luomista. Eri intressipiirien edustajat voivat kokoontua ulkosuomalaisparlamentin täysistuntojen yhteydessä.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa sihteeristöään käynnistämään yhteistyössä ulkosuomalaisyhteisöjen kanssa kartoituksen, jonka avulla voidaan laatia luettelo ulkosuomalaisyhteisöistä niiden yhteisöintressien mukaan.
10. Ulkosuomalaistapahtumien ilmoitustaulu Suomi-Seura ry:n internetkotisivulle
Ulkosuomalaistapahtumien järjestäjiltä puuttuu keskitetty paikka, jossa he voisivat sähköisessä muodossa tiedottaa tapahtumistaan kaikkialla maailmassa.

Suomi-Seura ry:llä on ollut internetissä oma kotisivu vuodesta 1996. Osoite on http://www.suomi-seura.fi. Jotta internetissä julkaistava tieto palvelisi mahdollisimman hyvin, sitä on jatkuvasti ylläpidettävä ja tarkistettava. Suomi-Seura on parhaillaan uudistamassa kotisivuaan siten, että siihen tulee linkkisivu, josta on yhteydet moniin eri tahoihin, mm. ulkosuomalaisyhteisöihin. Ulkosuomalaistapahtumista voitaisiin jatkossa tiedottaa linkkisivulla.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti kääntyy Suomi-Seura ry:n puoleen ja pyytää selvittämään miten voidaan toteuttaa ja ylläpitää seuran internetosoitteessa sivua, jossa tiedotetaan maailmalla järjestettävistä ulkosuomalaistapahtumista.
11. Suomalaisen siirtolaishistorian kenttätyön tukeminen ulkosuomalaisyhteisöissä
Lukuisat ulkosuomalaisyhteisöt tekevät valtavan määrän kenttätyötä suomalaisten siirtolaisten historian hyväksi ja sen säilyttämiseksi. Jo pelkästään aineiston keräämisestä aiheutuvat kulut ovat monelle yhdistykselle suuri menoerä, joka säätää ja rajoittaa niiden toimintaa. Kerätyn aineiston näytteille asettaminen vaatii usein myös pysyvän tilan kuten museorakennuksen.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti esittää Suomen opetusministeriölle, että se myöntää lisää rahaa ulkosuomalaisjärjestöjen arkistojen säilyttämiseen tutkijoita varten. Näin mahdollistetaan asiantuntija-avun käyttö arkistoja hoidettaessa. Tämä koskee myös tämän päivän siirtolaisuutta. Muuten on vaarana, että arvokasta materiaalia tuhoutuu.
Nuorisoasioita koskevat päätöslauselmat
12. Foorumi ulkosuomalaisnuorille
Ulkosuomalaisnuorilla on erilainen Suomi-kuva kuin heidän vanhemmillansa. Ulkosuomalaisnuoret levittävät tämän päivän Suomi-kuvaa ja tietoa Suomen ulkopuolella. Heiltä puuttuu maailmanlaajuinen yhteinen foorumi, jossa he itse voivat aktiivisesti kommunikoida ja hakea tietoa muun muassa opiskelu- ja harjoittelumahdollisuuksista Suomessa, hakea yhteyksiä muiden ulkosuomalaisten kanssa ja keskustella ulkosuomalaisuuteen liittyvistä kysymyksistä omista lähtökohdistaan. Ulkosuomalaisjärjestöt eivät ole pystyneet tarjoamaan nuorille kanavaa tuoda omia ajatuksiaan ja tarpeitaan esiin. Tämä näkyy selkeästi myös Ulkosuomalaisparlamentissa, jossa nuorten edustus on aivan liian vähäinen. Nuorten oma foorumi lisää ulkosuomalaisnuorten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa heidän suomalaisen identiteettinsä säilymistä ja sitoutumista suomalaisuuteen. Tämä puolestaan takaa suomalaisuuden jatkumisen maailmalla myös tulevaisuudessa. Ulkosuomalaisnuorten omat internet-kotisivut tarjoavat mahdollisuuden ulkosuomalaisten verkostoitumiseen, yhteyksien luomiseen, tiedon vaihtoon ja keskusteluun sekä toimivat "ilmoitustauluna" tiedotettaessa asioista ja tapahtumista. Myös Suomen virallisille tahoille tarjoutuu mahdollisuus hyödyntää näitä sivuja ulkosuomalaisnuorille kohdistetussa tiedotuksessa. Nuorille tulee taata mahdollisuus itse vaikuttaa sivujen sisältöön. Sivut tulisi luoda osaksi kokonaisuutta, joka laajemmin liittyy ulkosuomalaisiin.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa sihteeristöä ja ulkosuomalaisyhteisöjä yhdessä kehittämään niitä mahdollisuuksia, joilla ulkosuomalaisnuorille saadaan oma foorumi esimerkiksi WWW-sivujen muodossa.
Opinto- ja koulutusasioita koskevat päätöslauselmat
13. Suomenkielinen aikuiskoulutus
Toisen maailmansodan jälkeen 1970-luvulle jatkunut ulkomaille suuntautunut muuttoliike on suurelta osin ollut työvoimasiirtolaisuutta. Sadattuhannet suomalaiset muuttivat työn hakuun erityisesti Ruotsiin, Kanadaan ja Australiaan.

Yhteiskunnan siirtyessä teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan työvoimasiirtolaiset ovat joutuneet uuden tilanteen eteen. Yhä useammat keski-ikäiset ja sitä vanhemmat ulkosuomalaiset on jätetty työmarkkinoiden ulkopuolelle. Vain koulutustason nostaminen ja kielitaidon kehittäminen voi johtaa pääsyyn takaisin työmarkkinoille.

Lähteneiden rinnalle on kasvanut toinen, kolmas ja jopa neljäskin suomalaissukupolvi, joilla on oman identiteettinsä osana suomen kielen ja kulttuurin osaaminen. Tällaisille aikuistuville nuorille on koulutus varteenotettava vaihtoehto parempaan tulevaisuuteen.

Vaikka kaikilla siirtolaisten jälkeläisillä ei ole enää suomen kielen taitoa, haluavat he kuitenkin oppia sen. Se on heille side juuriinsa ja sen avulla he voivat ymmärtää paremmin suomalaisen kulttuurin hienouksia.

Suomen valtiovalta on aiemmin ymmärtänyt siirtolaisten koulutuksen tarpeen ja on opetusministeriön kautta antanut taloudellista tukea mm. kansankorkeakoulutoiminnalle Ruotsissa. Tämä tuki on nyttemmin lakkautettu.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti esittää opetusministeriölle, että se tarkistaa aiemman päätöksensä lakkauttaa ulkosuomalaiseen aikuiskoulutukseen ja kansansivistykseen tarkoitettu tuki.

Lisäksi ulkosuomalaisparlamentti kehottaa opetusministeriötä kartoittamaan suomen kielen kielitutkintojen vaatimustason ja arvostelun yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa eri puolilla maailmaa. Suomen kielen yleisten kielitutkintojen pitää olla samanarvoiset kullakin opintotasolla, jotta suoritettavat arvosanat ovat yhteismitallisia.

14. Ulkosuomalaisten opiskelu suomalaisissa korkeakouluissa
Yliopistojen opiskelijoiden sisäänotto vaihtelee yliopistoittain ja mm. ulkosuomalaisten mahdollisuuksissa osallistua pääsykokeisiin on suuria yliopisto- ja korkeakoulukohtaisia eroja.

Yliopistot voivat hyväksyä ehdollisesti ulkomaalaiskiintiön oppilaita. Ulkomaalaiskiintiössä hakuaika on tammikuu, ilmoitus kokeisiin hyväksyttäville maaliskuussa, kokeet kesä-heinäkuussa, ilmoitus ehdollisesta hyväksymisestä heinä-elokuussa, hakija hyväksytään opiskelijaksi esitettyään ulkomailla suoritetun ylioppilastodistuksen.

Yliopiston laitokset voivat järjestää pääsykokeen ulkomailla. Tällöin se yleensä järjestetään suurlähetystön tiloissa. Koepäivä on sama kuin Suomessa järjestettävän sisäänpääsykokeen päivä. Kustannuksista vastaa kokeen suorittaja. Kokeen järjestäminen ulkomailla on harvinaista ja sitä toteuttavat yleensä vain pienet laitokset.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että Suomen opetusviranomaiset tehostavat ulkosuomalaisille kohdistamaansa tiedotusta opiskelumahdollisuuksista ja pääsykoemenettelystä suomalaisissa yliopistoissa, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Tietoa tulee tarjota suoraan oppilaitoksille ja ulkosuomalaisyhteisöille.

Opetusministeriötä pyydetään selvittämään mahdollisuutta hyväksyä ulkosuomalaisnuoren osallistuminen yliopistojen pääsykokeisiin ehdollisesti kunnes opiskelija on esittänyt suoritetun ylioppilastodistuksen.

Lisäksi ulkosuomalaisparlamentti esittää, että ulkosuomalaisille nuorille tarjotaan nykyistä enemmän tietoa vaihto-opiskelumahdollisuuksista, erilaisista stipendirahastoista ja muusta opintotuesta, jota voi saada Suomessa tapahtuvaa opiskelua varten.

15. Koulunkäynti ulkomailla
Kotiperuskoulussa lapsi suorittaa etäopiskeluna ulkomailla normaalin koulun rinnalla myös Suomen peruskoulua. Oppilas voi suorittaa kaikki lukuaineet tai vain osan niistä. Käytännön järjestelyistä vastaa Kansanvalistusseura. Opetusministeriö tukee opetusta. Kurssit ja opintomateriaali ovat maksullisia. Oppilaat joutuvat maksamaan opetuksesta 330 markan maksun luokkaa kohden sekä kaikki oppikirjat. Ellei vanhempien työnantaja korvaa koulunkäynnin kustannuksia, saa perhe apua kustannuksiin. Tällöin perhe maksaa itse puolet kuluista. Silloin edellytyksenä on, että opetusministeriön tukirahoja on vielä jäljellä. Koululainen voi myös saada omasta koulustaan kirjat ja suorittaa kurssien kokeet omaan kouluunsa. Kaikki koulut eivät halua tällaista järjestelyä. Ulkosuomalaisoppilailla ei aina ole mahdollisuutta käydä kahta koulua samanaikaisesti. Koulun käynti ulkomailla ja usean vuoden ulkomailla olo jättää jotkut Suomen kannalta oleellisten aineiden tiedot puutteellisiksi, esimerkiksi historian ja maantiedon.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Kansanvalistusseuraa ja opetusministeriötä poistamaan kustannukset kotiperuskoulua käyviltä ulkosuomalaislapsilta. Mahdollisuutta kotiperuskoulun opetuksen antamiseen Suomi-kouluissa tulee myös selvittää. Suomi-kouluille on turvattava ilmaisen opetusmateriaalin saatavuus erityisesti historian, yhteiskuntaopin ja ympäristöopin opetusta varten.

Lisäksi Ulkosuomalaisparlamentti toivoo tukiopetuksen lisäämistä Suomeen palaaville oppilaille. Tukiopetusta tulee antaa erityisesti aineissa, jotka koskevat Suomen yhteiskuntaa ja historiaa sekä ulkomailla saavutetun kielitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä.

16. Muuttoliike on nykypäivää Suomessa
Kansainvälistymisen ja Euroopan Unioniin liittymisen myötä Suomesta muuttaminen on lisääntynyt ja muuttanut luonnettaan. Ulkomaille muuttavien määrä kasvaa jatkuvasti; lähteviä Suomen kansalaisia oli vuonna 1996 noin 7600 ja vuonna 1997 noin 8300. Lapsia ja nuoria lähtee entistä enemmän perheiden mukana ulkomaille.

Muutto on yhteiskunnallinen prosessi, josta on informoitava. Ei riitä, että asia hoidetaan joukkoviestimien avulla. Tarvitaan myös laajaa kansalaiskasvatusta.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että koulujen opetussuunnitelmiin Suomessa sisällytetään opetusta ulkosuomalaisuudesta ja muuttoliikkeestä (maastamuutto, maahanmuutto, paluumuutto) osana suvaitsevaisuus- ja kansainvälisyyskasvatusta. Opetuksessa tulee käsitellä näihin kysymyksiin liittyviä taloudellisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
17. Ulkosuomalaisten äidinkielen opetuksen materiaalitarpeet Norjassa
Reformi-97 toi suomen kielen Norjan kouluihin. Suomesta eri puolille Norjaa tapahtuvan maahanmuuton lisääntyessä äidinkielen opetuksen tarpeet kasvavat voimakkaasti.

Suomea opetetaan Norjan koululaitoksessa kaikilla asteilla lastentarhasta lähtien. Oppilaiden lähtötaso vaihtelee suomea kotikielenä puhuvista niihin, joille opetetaan suomea uutena vieraana kielenä.

Norjan valtion ja kuntien vastuulla on huolehtia siitä, että kouluissa on pätevä ja motivoitunut opettajisto. Suuri puute kuitenkin on, että Norjan oloihin soveltuvia suomen kielen kirjoja ei ole.

Norjan Suomiseurojen Liitto katsoo, että oppimateriaalikysymyksellä on opetuksen varsinaisten järjestelyjen ohella keskeinen osa. Nyt käytettävä Suomessa tai Ruotsissa tehty opetusmateriaali soveltuu huonosti Norjaan, koska opetuksen lähtötaso on erilainen.

Norjassa suomen kielelle on nyttemmin tunnustettu vähemmistökielen asema. Samalla suomen kielen opetukselle on osoitettu tarvittavat resurssit.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti päätti, että sen kotisivuille perustetaan erityinen osuus, jolla käsitellään ulkosuomalaisten äidinkielen opetusta. Ulkosuomalaiset äidinkielen opettajat voivat jättää sivuille opetusmateriaalia, josta voi esittää palautetta. Sivuilla tulisi olla myös lähdeluettelo uudesta opetusmateriaalista, jota on julkaistu suomi/ruotsi vieraana/ toisena kielenä -oppiainetta varten.
18. Suomi-koulujen opettajien koulutus
Suomi-kouluja on maailmalla jo noin 120. Oppilaita näissä kouluissa on yli 3000 ja opettajia lähes 400. Ulkomailla työskentelevien opettajien koulutus on erityisen tärkeätä uusien opetusmenetelmien ja muuttuvan suomen kielen oppimiseksi sekä Suomi-tietouden ylläpitämiseksi. Opettajille eritasoisen tai eri-ikäisistä koostuvan ryhmän opettaminen on hankalaa, josta syystä koulutus on erityisen tärkeätä.

Suomi-koulujen opettajien koulutusmahdollisuudet ovat vähäiset. Suomi-Seura järjestää opettajien maailmankonferenssin kolmen-neljän vuoden välein. Kustannussyistä tähän konferenssiin osallistuu useimmiten vain yksi opettaja koulua kohti. Helsingin yliopisto on järjestänyt jatkokursseja vuoden 95 maailmankonferenssin jälkeen, mutta niihin osallistuu vain harvoja Suomi-koulujen opettajia kurssin kalleuden takia. Heinolassa järjestetään vuosittain ulkomaankoulujen ja eurooppakoulujen opettajille koulutuspäivät. Osallistujien joukossa oli myös muutamia Suomi-koulujen opettajia. Järjestäjinä olivat Opetushallitus ja Heinolan kurssikeskus.

Yhtenäistä tiedottamista Suomessa järjestettävistä koulutustilaisuuksista ei ole vaan jokainen järjestäjä tiedottaa omia kanaviaan pitkin.

Joissakin maissa Suomi-koulujen opettajille järjestetään koulutusviikonloppuja, jotka on koettu hyväksi koulutusmuodoksi. Niissä suomalaiset asiantuntijat käyvät kouluttamassa suurempaa joukkoa Suomi-kouluopettajista. Järjestäjinä ovat Suomi-koulujen toimintaa niissä maissa koordinoivat elimet. Tällainen koulutusmuoto voitaisiin ottaa laajemmin käyttöön.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti pyytää opetusministeriötä ja opetushallitusta kehittämään pedagogista koulutusta ja vuosittaisia alueellisia koulutustilaisuuksia Suomi-koulujen opettajille. Ulkosuomalaisparlamentti pitää myös Suomi-Seura ry:n järjestämää Suomi-koulujen maailmankonferenssia ja sen jatkuvuutta tärkeänä. Opettajien koulutuksesta tulee tiedottaa säännöllisesti ja siihen tulee varata määrärahoja.
19. Oppimateriaalit
Opetusministeriö toimitti ennen kouluille oppikirjoja opettajien antamien kirjalistojen perusteella. Ellei toivottuja kirjoja löytynyt, lähetettiin korvaavia kirjoja. Käytännöstä kuitenkin luovuttiin, koska se oli suuritöistä ja kallista. Nykyisin koulut anovat tietyn määrän rahaa, jolla voivat ostaa kirjoja oman harkintansa mukaan. Yleensä he käyvät lomillaan katsomassa kirjan sisältöä ja tilaavat kirjat lukukauden alkaessa. Tämä johtaa kuitenkin siihen, että kirjat ovat kustantajilta loppu syksyllä ja uusi kirja on markkinoilla. Oppikirjojen ostaminen pelkän nimen perusteella on hankalaa.

Opetukseen käytetään myös selkokielisiä oppikirjoja ja -lehtiä sekä muuta selkokielistä lasten ja nuortenkirjallisuutta.

Koulut opettavat suomen kielen lisäksi Suomen yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemusta. Sen takia myös muiden peruskouluissa opetettavien aineiden kirjoja tarvitaan. Lisäksi kouluilla tulee olla mahdollisuus saada virikkeitä suomalaisista lastenmusiikin, -kirjallisuuden ja -teattereiden esityksistä.

Eri maissa asuvien suomalaislasten ja -nuorten tarpeet saada Suomi-tietoutta ovat erilaiset. Ulkomailla asuvat ja kasvavat ovat kuitenkin parhaita kansainvälistyvän Suomi-kuvan levittäjiä maissaan. Vain harvat ulkomaanedustustot tukevat Suomi-kouluja oppimateriaalien osalta. Kuitenkin kaikkien edustustojen tehtäviin kuuluu Suomi-tietouden lisääminen.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti pyytää opetushallitusta laatimaan luettelon käytettävistä tarkoituksenmukaisista oppikirjoista. Aineiston tulee sisältää tietoa myös esikoulumateriaalista ja selkokielisestä opetusmateriaalista. Opetushallitukselta toivotaan Suomen peruskoulujen kokeilu- ja kehittämisprojektien esittelyä ja eteenpäin välittämistä. Samoin toivotaan informaatiota opetussuunnitelmista ja oppimateriaalista, jota käytetään paluumuuttajalasten ja suomea tai ruotsia vieraana kielenä puhuvien lasten opetukseen Suomessa.

Ulkoasiainministeriön tulee laajentaa toimintaansa siten, että edustustot pitäisivät aktiivisesti yhteyttä Suomi-kouluihin mm. vierailemalla niissä ja toimittamalla kouluille sopivaa materiaalia.

Ulkosuomalaisparlamentti vetoaa kirjankustantajiin ja pyytää niitä lahjoittamaan ja myymään Suomen kouluissa käytettävää oppimateriaalia kuntien hankintahinnalla ulkomailla toimivien Suomi-koulujen käyttöön. Pyydämme kirjankustantajia toimittamaan oppimateriaaliluettelon Suomi-kouluille vuosittain.

Lisäksi Ulkosuomalaisparlamentin sihteeristöä kehotetaan neuvottelemaan lento- ja kuljetusyhtiöiden kanssa oppimateriaalin kuljettamisesta Suomi-kouluille edullisesti.

20. Suomi Collegen asema
Suomi College on perustettu vuonna 1896 Hancockiin Michiganiin. Se on ainoa oppilaitos USA:ssa, joka on laajapohjaisesti kiinnostunut Suomesta ja on halukas laajentamaan yhteistyötä suomalaisten kanssa.

Suomi Collegen perusti Suomi-Synodi, joka vastasi Suomen luterilaista kirkkoa. Kun Suomi-Synodin toiminta itsenäisenä kirkkokuntana päättyi vuonna 1962, siirtyi College amerikkalaiseksi oppilaitokseksi. Koulu on lähinnä opistotasoinen. Sen käytyään opiskelija voi siirtyä yliopistoon. Collegessa voi suorittaa Bachelor of Arts -arvosanan.

Suomi College on vuosien varrella muuttunut ja sen oppilasaines on muuttunut. Koulun profiilia on viime vuosina kohotettu huomattavasti. Se on alkanut tehdä yhteistyötä mm. Kuopion yliopiston kanssa ja koulun oppiaineita on lisätty. Suomi Collegessa voi opiskella mm. liiketaloustieteitä, taideaineita, matkailua ja teknisiä aineita. Siellä voi myös opiskella sairaanhoitajaksi tai fysioterapeutiksi. Koulu tekee yhteistyötä mm. Kuopion yliopiston, Kajaanin teknillisen oppilaitoksen, Porvoon matkailualan oppilaitoksen ja Malmin kauppaoppilaitoksen kanssa. Yhteistyötä suunnitellaan Jyväskylän yliopiston kanssa.

Monelle suomalaisnuorelle Suomi College olisi helpompi tie amerikkalaiseen koulumaailmaan tai kulttuuriin kuin suuret colleget. Lisäksi Suomi Collegessa opiskelee paljon nuoria, joilla on suomalaiset juuret ja jotka ovat kiinnostuneita tulemaan Suomeen lyhyehköksi ajaksi.

Oppilaita koululla on noin 500, joista hieman alle 30 %:lla on suomalaiset juuret.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Suomen valtiovaltaa huomioimaan Suomi Collegen ainutlaatuisuuden ja tukemaan suomalaisten oppilaiden ja opettajien vaihto-ohjelmia Suomi Collegen kanssa. Lisäksi valtiovaltaa kehotetaan suunnittelemaan Suomi Collegen kanssa keinoja ja toimenpiteitä suomalaisen kulttuurin, tieteen ja liike-elämän edistämiseksi Pohjois-Amerikassa.
21. Suomi-koulujen taloudellinen ja muu tuki
Suomi-kouluja on noin 120 eri puolilla maailmaa. Ne antavat suomen kielen ja kulttuurin opetusta ensisijaisesti ulkosuomalaislapsille, joiden vanhemmista ainakin toinen on suomalainen. Opetus tapahtuu normaalin koulutyön lisäksi. Joissain kouluissa on myös aikuisryhmiä, pääasiassa lasten vanhempia ja isovanhempia. Oppilaita kouluissa on yli 3000, heistä aikuisia hieman yli 300. Koulujen ja oppilaiden määrä kasvaa vuosittain. Osa lapsista palaa Suomeen, osa osallistuu virallisiin kielikokeisiin ja osa opettelee kielen voidakseen keskustella suomalaisten sukulaistensa kanssa.

Opetusministeriö tukee opetusta siten, että 2/3 opettajan palkasta korvataan ja oppimateriaalista 100 markkaa/oppilas. Muita kuluja korvataan harkinnan mukaan. Tuettavassa ryhmässä tulee olla vähintään kuusi lasta. Tukea ei myönnetä aikuisopetukseen.

Tuen kokonaismäärä on viime vuosina kasvanut. Koulujen määrä on lisääntynyt suhteellisesti vielä enemmän, joten koulukohtaisen tuen määrä on pienentynyt. On myös kouluja, jotka opettavat vain suomea äidinkielenään puhuvia lapsia. Näitä kouluja tuetaan huomattavasti vähemmän kuin ennen, vaikka niilläkin on merkittävä rooli työkomennuksella olevien perheiden lasten kielitaidon ylläpitäjinä. Tuen pieneneminen johtuu siitä, että työkomennuksella olevien perheiden tulotason katsotaan olevan korkeampi ja kielitaidon ylläpidon motivaation suurempi kuin ns. perinteisissä Suomi-kouluissa.

Suomi-Seura tukee kouluja perustamisessa, opetuslaitteiston ja -materiaalin hankinnassa, tapahtumien järjestämisessä sekä kielikokeeseen osallistumisessa. Apurahat ovat pieniä (1000-4000 mk), vaikka tuen määrää on viime vuosina lisätty.

Ulkomaanedustustot antavat taloudellista tukea vain 3 %:lle Suomi-kouluista, materiaaliavustusta 6 %:lle ja apua toimitiloihin 5 %:lle kouluista.

Lasten kielitaito ja sanavarasto voivat olla kovin eri tasoisia ryhmän koosta riippuen. Suomessa järjestettäviin valtakunnallisiin kielikokeisiin osallistuminen tai koulutodistukseen saatava merkintä suomen kielen osaamisesta lisäävät oppilaiden motivaatiota. Näiden oppilaiden lisäopetukseen ei kuitenkaan anneta ylimääräistä avustusta.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa opetusministeriötä turvaamaan Suomi-koulujen taloudellisen tuen jatkuvuuden ottaen huomioon Suomi-koulujen kasvavan lukumäärän ja opetuksen eriyttämisen tarpeet. Tuki tulee ulottaa kolmevuotiaisiin. Lisäopetus pienemmissä ryhmissä tulee taata kielikokeisiin valmistautuville.
22. Tiedotus ulkosuomalaisten opiskelumahdollisuuksista
Ulkosuomalaisyhteisöt eri puolilla maailmaa tarjoavat suomen kielen opetusta. Opetus tapahtuu vähäisin voimavaroin, koska sekä paikallinen että Suomesta saatava tuki on usein vajavaista.

Tämä tarjoaa haasteen sekä Suomen opetusviranomaisille että ulkosuomalaisyhteisöille itselleen. Verkottumista lisäämällä on mahdollista käyttää tehokkaammin hyväksi tarjolla olevia resursseja. Erityisesti tämä on tarpeen tiedotuksen lisäämiseksi suomen kielen opiskelumahdollisuuksista.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että opetusviranomaiset parantavat tiedotustaan ulkosuomalaisten mahdollisuudesta opiskella Suomessa. Ulkosuomalais-parlamentin sihteeristöä pyydetään koordinoimaan ulkosuomalaisyhteisöjen tietoa suomenkielisistä opiskelumahdollisuuksista maissaan.
23. Suomalaisten lasten äidinkielen opiskelu ulkomailla
Ulkosuomalaisen lapset käyvät yleensä paikallista koulua ja opiskelevat sen lisäksi useasti suomen kieltä Suomi-koulussa. Jotkut koulut antavat suomen opinnoista lisäpisteitä, jotka oppilaat saavat lukea hyväkseen kokonaispisteissään. Joissain saksalaiskouluissa suomen kielen opinnot korvaavat toisen tai kolmannen vieraan kielen.

Kansainvälistä koulua käyvän lapsen vanhemmat joutuvat korkeiden lukukausimaksujen lisäksi usein maksamaan myös äidinkielen opetuksesta yksityisopettajille.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti toivoo opetusministeriön käyvän eri maiden opetusviranomaisten kanssa neuvotteluja suomalaisten lasten äidinkielen opetuksen saattamisesta korvaavaksi oppiaineeksi ulkomaisissa kouluissa. Lisäksi ulkosuomalaisparlamentti pyytää sihteeristöä selvittämään yhteistyömahdollisuuksia suomalaisten europarlamentaarikkojen kanssa tässä asiassa.
Poliittisia ja virallisia asioita koskevat päätöslauselmat
24. Ulkosuomalaisten vaalipiiri
Ulkosuomalaisten vaalipiiristä on ulkosuomalaisparlamentin perustavan istunnon päätöslauselma, jossa parlamentti kehottaa Suomen hallitusta suorittamaan selvityksen mahdollisuuksista perustaa ulkosuomalaisten vaalipiiri. Asiaa käsitellään valtioneuvoston asettamassa työministeriön hallinnoimassa Ulkosuomalaisjaostossa.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti vetoaa viranomaisiin, että ulkoasiainhallinnon kautta tiedotetaan ehdokkaista ja heidän ajamistaan asioista. Lisäksi ehdotetaan, että ulkosuomalaisparlamentti lähestyy puolueita ja vaaliliittoja ja kehottaa niitä ilmoittamaan ehdokkaista myös suoraan ulkosuomalaistiedotusvälineissä.
25. Ulkosuomalaispoliittisen ohjelman laatiminen Työministeriön koordinoimana
Ulkomailla asuu noin 250 000 Suomen kansalaista, joista noin 210 000 on äänioikeutettuja. Ulkosuomalaisten määrä kasvaa yli miljoonaan, kun laskemme kansalaisuutensa vaihtaneet ja toisen tai kolmannen sukupolven siirtolaiset mukaan. Suomalaisten muuttoliikkeet ovat viime vuosikymmenien aikana muuttaneet luonnettaan, mutta jatkuvat edelleen huomattavina. Suomalaisten maastamuutto sekä paluumuutto ovat edelleenkin tärkeitä kysymyksiä.

Maahanmuuttoa ja siirtolaisuutta käsittelevänä ministeriönä Työministeriön tulisi huomioida ulkosuomalaisten huomattava määrä ja heidän merkityksensä Suomen tunnetuksi tekemisessä maailmalla, sekä ammatillisen ja kielellis-kulttuurisen tietotaidon tuomisessa kansainvälistyvään Suomeen.

Työministeriössä on viime vuodesta lähtien suunniteltu Ulkosuomalaispoliittisen ohjelman laatimista. Ulkosuomalaispoliittisen ohjelman työstäminen ei ainakaan vielä ole edistynyt käytännön tasolla.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti esittää Suomen hallitukselle, että ulkosuomalaispoliittisen ohjelman laatiminen aloitetaan välittömästi virkamies- ja asiantuntijakokoonpanossa, jossa ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistölle varataan valmistelu- ja osallistumismahdollisuus mm. erilaisten alueellisten ja kielellisten näkökohtien huomioonottamiseksi. Perusteellisen ulkosuomalaispoliittisen ohjelman tulisi valmistua kahden vuoden sisällä.
26. Ruotsinsuomalaisten osallistuminen päätöksentekoon
Ruotsinsuomalaiset ovat saamassa kansallisen vähemmistöaseman ja ehkä myös vähemmistökieliaseman. Sen myötä suomen kielen käyttö Ruotsissa lisääntyy eri aloilla.

Tästä syystä myös osallistumista päätöksentekoon on lisättävä. Pohjoismaisen päätöksenteon osalta tämä käy parhaiten Pohjoismaiden Neuvoston kautta. Tämä merkitsee sitä, että nykyisiä pohjoismaisia sopimuksia on ajanmukaistettava tai ne on korvattava Ruotsin ja Suomen välisellä bilateraalisella sopimuksella. Ruotsinsuomalaisten osallistuminen päätöksentekoon on taattava silloin kun käsitellään vähemmistökysymyksiä.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti ehdottaa, että Pohjoismaiden Neuvosto lisää yhteistyötä ruotsinsuomalaisten kanssa ja käyttää ruotsinsuomalaisten asiantuntemusta esityksiä valmistelleessaan. Lisäksi ulkosuomalaisparlamentti edellyttää, että neuvoston jäsenmaat kunnioittavat Pohjoismaiden Neuvoston päätöksiä ja tiedottavat niistä myös paikallistasolla.
Sosiaaliasioita koskevat päätöslauselmat
27. Lisää tietoa paluumuutosta Suomeen (sosiaaliturva, eläke, verotus); informaatiota hallinnollisista ja sosiaaliasioista (eläkkeet, avioerolait, asevelvollisuus, passiasiat, EU) ja tukiopetusta paluumuuttajille
Suomi-Seura on aloittanut ulkomaille muuttavien, siellä asuvien ja Suomeen paluumuuttoa suunnittelevien henkilöiden neuvontapalvelun vuoden 1995 alussa. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen turvin neuvontaan on vuoden 1997 alussa palkattu toinen työntekijä, vastaamaan erityisesti kansainvälisiä eläke- ja vanhusasioita ja paluumuuttoa koskeviin kysymyksiin. Yhteydenottoja neuvontaan tuli ulkosuomalaisilta vuonna 1997 n. 2500. Kaikkiin kyselyihin on vastattu - vähintään selvittämällä esim. oikea viranomaistaho, jonka päätösvaltaan ao. kysymys kuuluu. Neuvontapalvelu ei pyri korvaamaan viranomaisia vaan toimimaan linkkinä ja neuvojana, jotta epätietoiset ihmiset osaisivat ottaa yhteyttä esim. oikeaan viranomaistahoon. Suomi-Seuran neuvontapalvelu toimittaa jokaisessa Suomen Silta -lehden numerossa 'Neuvontasivua' ja 'Eläkepalstaa'; molemmilla käsitellään juuri niitä kysymyksiä, joita neuvonnasta lukumääräisesti eniten tiedustellaan. Neuvontaan tulevien yhteydenottojen perusteella voidaan havaita erilaisia epäkohtia ja puutteita kansainvälisissä sopimuksissa ja käytännöissä. Näihin epäkohtiin on mahdollisuuksien mukaan pyritty vaikuttamaan ja joitakin on jo onnistuttu poistamaan. Paluumuuttajien keskuudesta on noussut toive paluumuuttaja-asiamiehen saamiseksi, joka toimisi Suomi-Seuran yhteydessä. Tällä hetkellä läntisistä teollisuusmaista palaaville ei ole järjestetty yhteiskunnan puolesta paluumuuttoneuvontaa, vaan paluumuuttopalveluihin ovat vain inkerinsuomalaiset oikeutettuja.

Tällä hetkellä paluumuuttajia opastetaan mm. seuraavilla oppailla. Työministeriö julkaisee 'Suomeen muuttajan opas' -kirjasta, jonka n. 60 sivulla esitellään suomalainen yhteiskunta nykyisine 1990-luvun laman jälkeisine toimintamuotoineen. Suomeen muuttajan oppaassa on perustietoa sosiaaliturvasta, eläkkeistä, verotuksesta, asevelvollisuudesta, koulutusjärjestelmästä jne. Opaskirja on päivitetty tänäkin vuonna (1998) ja sen voi tilata Suomen suurlähetystöistä ulkomailla, työministeriöstä Suomessa suomen, ruotsin tai englanninkielisenä versiona. Opas löytyy myös työministeriön kotisivulta Internetistä osoitteesta www.mol.fi. Sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaneläkelaitos (Kela) ja Eläketurvakeskus ovat yhteistyönä julkaisseet opaskirjasen 'Takaisin Suomeen - viimeistään eläkeiässä', jossa selvitetään nimenomaan eläkeläispaluumuuttajaa koskevia asioita. Opaskirjanen ilmestyi suomen ja ruotsinkielisenä vuonna 1996. Suomen kielinen painos loppui jo vuoden 1997 aikana, mutta uutta painosta ei vielä ole saatavilla. Opas löytyy Kansaneläkelaitoksen kotisivulta Internetistä osoitteesta www.kela.fi. Yksityisistä Suomesta maksettavista työeläkkeistä vastaava viranomaistaho on Eläketurvakeskus.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että Suomi-Seura olisi se taho, joka ryhtyisi vastaamaan läntisistä teollisuusmaista palaavien muuttoneuvonnasta, esimerkiksi paluumuuttaja-asiamiehen toiminimellä. Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että Suomen viranomaiset ja valtionhallinto huomioisivat kaikessa tiedotuksessaan erityisesti ulkosuomalaiset, sillä heidän tiedonhankintansa on etäisyydestä johtuen vaikeata. Konkreettisesti tiedotuksen tehostaminen tulisi järjestää Suomen ulkomaan edustustojen, ulkosuomalaisyhteisöjen ja ulkosuomalaisten tiedotusvälineiden välityksellä.
28. Paluumuuttajien kaksoisverotus poistettava
Suomen verohallituksen tilaston mukaan vuonna 1997 eläketuloa sai ulkomailta 17 233 henkilöä yhteensä 480 miljoonaa markkaa, joka on keskimäärin 27 800 markkaa saajaa kohden. Valtaosa Suomessa asuvista paluumuuttajista saa eläketuloa nimenomaan Ruotsista. Suomen nykyisestä verotuskäytännöstä johtuen monet suomalaiseläkeläiset eivät paluumuuta Suomeen sen jälkeen kun he pääsevät Ruotsissa eläkkeelle. Ruotsista Suomeen paluumuuttaneiden eläkeläisten Ruotsin eläketulot lasketaan bruttomääräisinä yhteen Suomen eläketulojen kanssa ja verotetaan yhtenä tulona, vaikka Ruotsin eläkkeestä on jo maksettu 25% lähdevero Ruotsissa. Ruotsiin maksettu vero otetaan Suomessa osittain huomioon ns. vapautusmenettelyn kautta. Tällöin Suomeen maksettavasta verosta vähennetään osuus, joka vastaa Ruotsista saadun eläkkeen osuutta eläkeläisen koko tulosta. Yhteenlasketun eläkkeen verotus on kuitenkin veroprogression vuoksi yleensä kireämpi verrattuna tilanteeseen, että kumpaakin eläkettä verotettaisiin erikseen. Vaikka Suomi ei perisikään Ruotsista tulevasta eläkkeestä veroa, on paluumuuttajaeläkeläisen verorasitus korkeampi verrattuna pelkästään Suomesta eläketuloa saavaan eläkeläiseen, koska Suomi perii Ruotsista maksetusta eläkkeestä myös sairausvakuutusmaksun. Eläkkeiden nykyinen verotuskäytäntö perustuu Suomen tulo- ja varallisuusverolakiin (L 30.12.1992/1535), lakiin kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen estämisestä (L 18.12.1995/1552) sekä pohjoismaiseen verosopimukseen (A 15.12.1989/1108, SopS 91). Pohjoismaisen verosopimuksen 18. artiklan mukaan eläkettä verotetaan vain maksajavaltiossa, mutta 25. artiklan mukaan Suomi voi kuitenkin sisällyttää toisesta pohjoismaasta saadun eläkkeen Suomessa asuvan eläkeläisen veroperusteeseen. Lainsäädännössä ei oteta huomioon Suomessa perittävää sairausvakuutusmaksua eikä sitä oteta huomioon ns. vapautusmenettelyssä. Ruotsista paluumuuttanut eläkeläinen maksaa Suomen eläkeläisten korotetun sairausvakuutusmaksun (4,9%, vuoden 1999 alusta 3,9%) myös koko Ruotsin eläketulostaan. Ruotsin käytännön mukaan eläkeiän sairausvakuutusmaksut peritään jo työssäolovuosina. EU-asetuksen 1408/71 mukaan eläkeläinen, joka muuttaa toiseen EU-maahan, siirtyy tämän maan sairaanhoidon piiriin ja kustannuksista vastaa eläkkeen maksava maa. Tätä käytäntöä sovelletaan esim. Suomen ja Espanjan välillä, jossa asuu jo tuhansia suomalaiseläkeläisiä.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että Suomi noudattaisi Pohjoismaista verosopimusta Ruotsin mallin mukaan, jolloin jo kertaalleen verotettuja eläkkeitä verotettaisiin vain eläkkeen maksajavaltiossa eikä enää uudelleen eläkkeen saajan asuinvaltiossa. Ulkosuomalaisparlamentti ehdottaa myös, että Suomi perisi sairausvakuutusmaksun vain Suomesta maksettavasta eläkkeestä. Lisäksi ulkosuomalaisparlamentti katsoo, että Ruotsin ja Suomen välillä tulee soveltaa EU-asetuksen 1408/71 mukaista käytäntöä, luopumatta kuitenkaan kustannusten korvausvaatimuksista.
29. Tukihenkilöverkostoa kehitettävä
Suomi-Seura ry:n kouluttamia tukihenkilöitä toimii 16 maassa: Alankomaat, Argentiina, Englanti, Espanja, Italia, Japani, Kanada, Tanska, Thaimaa, Ranska, Ruotsi, Saksa, Singapore, Sveitsi, USA ja Viro. Maailmanlaajuisen tukihenkilöverkoston kehittäminen aloitettiin vuonna 1996, ja vuoden 1997 kuluessa kahdeksan (8) ulkosuomalaista oli läpikäynyt kaksiosaisen keskustukihenkilökoulutuksen. Tukihenkilöverkosto kattoi alkuvaiheessa kuusi (6) maata: Englanti, Espanja, Ranska, Saksa, Singapore ja Thaimaa. 25.-27.8.1998 Suomi-Seura ry käynnisti Helsingissä järjestyksessä toisen keskustukihenkilökoulutuskokonaisuuden 16 ulkosuomalaiselle. Tällöin tukihenkilöverkosto laajeni kymmeneen (10) uuteen maahan: Argentiina, Alankomaat, Italia, Japania, Ruotsi, Sveitsi, Tanska, Kanada, USA ja Viro. Koulutuksen toinen jakso, jossa keskitytään keskustukihenkilöiden kouluttajataitoihin, järjestetään elokuussa 1999. Koulutuspaketti antaa osallistujille valmiudet toimia asuinmaassaan sekä itse tukihenkilöinä että uusien tukihenkilöiden kouluttajina. Tämän jälkeen keskustukihenkilöt ryhtyvät kouluttamaan kukin omassa asuinmaassaan uusia tukihenkilöitä. Näin saadaan rakennettua tarpeen mukaan kunkin maan kattava tukihenkilöverkosto. Järjestyksessään kolmas keskustukihenkilöiden koulutuskokonaisuus on suunniteltu käynnistyväksi kesällä vuonna 2000.

Tukihenkilöverkostoa on rakennettu yhteistyössä Suomi-Seura ry:n ja ulkomailla toimivien järjestöjen sekä organisaatioiden kanssa. Englannissa on toimittu yhdessä Suomen Kirkon Killan kanssa ja Saksassa Suomen kirkollisen työn keskuksen kanssa. Näissä maissa tukihenkilöverkosto on varsin kattava. Yhteistyötahoja, ulkosuomalaisjärjestöjä ja -organisaatioita kartoitetaan myös muista tukihenkilömaista, jotta verkostoa voitaisiin ryhtyä tarpeen mukaan kehittämään maakohtaisesti. Keskustukihenkilöille (enintään 2 henkilöä/maa) korvataan vuosittain toiminnasta aiheutuvia kuluja kuitteja ja selvityksiä vastaan aina 2000 FIM saakka. Mahdollisuuksien mukaan keskustukihenkilöille hankitaan työvälineitä, niin että heillä on vähintään puhelin ja faksi, jotka ovat välttämättömiä Suomen ja ulkomaiden välillä tapahtuvassa yhteydenpidossa. Esimerkiksi Saksan keskustukihenkilöille on hankittu faksit.

Tukihenkilötoiminnan puitteissa on tarkoitus tehdä ns. kirjalliset maaoppaat kaikista niistä maista, joissa Suomi-Seuralla on tukihenkilötoimintaa. Norjan ja Saksan -maaoppaat ovat valmiit ja Iso-Britannian opas on valmisteluvaiheessa. Näiden oppaiden myyntitulot kohdennetaan kokonaisuudessaan tukihenkilöverkoston toimintaan, sen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa sihteeristöään jatkamaan tukihenkilöverkoston kehittämistä ja maaoppaiden laatimista yhteistyössä ulkomailla toimivien suomalaisten organisaatioiden ja yhteisöjen kanssa. Lisäksi sihteeristön tulee selvittää rahoituspohjan laajentamismahdollisuudet Suomessa ja ulkomailla, jotta vapaaehtoistyöntekijöiden kulut saataisiin korvatuiksi.
30. Turisti- ja muuttoauton tuonti
(Aloite: Ulkomailla vakituisesti asuvan Suomen kansalaisen on Suomessa matkatessaan pystyttävä luovuttamaan ulkomailla rekisteröidyn moottoriajoneuvonsa toisen Suomessa asuvan henkilön kuljetettavaksi lyhytaikaisesti, ilman että siitä syntyisi kenellekään rangaistavaa tekoa.)

Muussa valtiossa kuin Suomessa vakinaisesti asuva yksityinen henkilö voi tuoda Suomeen väliaikaisesti autoverotta omaan tarpeeseensa ajoneuvon eli ns. turistiauton ja käyttää sitä täällä tietyin ehdoin.

Tällaista ajoneuvoa koskee mm. "myynti-, vuokraus- ja luovutuskielto: väliaikaisesti autoverotta maahantuotua ajoneuvoa ei saa myydä, vuokrata tai muutoin luovuttaa eikä antaa käytettäväksi Suomessa vakinaisesti asuvalle henkilölle, ellei ajoneuvosta ole suoritettu autoveroa tai ellei verovelvollisuutta ole siirretty siten kuin autoverolain 4 §:ssä säädetään. Vaurioitunut ajoneuvo voidaan edellä sanotun estämättä luovuttaa vakuutusyhtiölle. Tällaista ajoneuvoa ei voida ottaa käyttöön eikä rekisteröidä Suomessa, ellei käyttöönottaja tai rekisteröijä suorita siitä autoveroa. Ajoneuvoa voivat käyttää sen tuojan lisäksi hänen perheenjäsenensä ja muutkin sellaiset henkilöt, jotka ovat itse siinä asemassa, että he olisivat voineet tai voisivat tuoda ulkomailta ajoneuvon väliaikaista käyttöä varten. Ajoneuvon ohjauksen voi kuitenkin luovuttaa toiselle henkilölle silloin, kun ajoneuvon haltija on siinä mukana." (Tullihallituksen tiedote) Valtiovarainministeriön (VVM:n) vero-osaston mukaan EU:ssa on vireillä direktiivihanke, joka koskee myös muuttoautoja. Se on ollut esillä ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran maaliskuussa 1998. Komissio ehdotti siinä jokseenkin kaikista rajoituksista vapaata muuttoauton tuontia, sillä seuraamuksella, että viisi jäsenmaata totesi hyvin jyrkästi, että ehdotuksen käsittely voidaan heti lopettaa. Suomen kanta oli, että esitystä voisi muuttaa sellaiseksi kuin meidän nykyinen järjestelmä on. Läpimenon mahdollisuus on olematon, koska hyväksyminen vaatii yksimielisyyttä. Nykyisellä Itävallan puheenjohtajakaudella asia ei ole edes kokouslistoilla. VVM:n vero-osaston mukaan Suomen hallitus ja eduskunta ovat käsittelyissään katsoneet, ettei Suomessa voida ottaa käyttöön niin avointa järjestelmää kuin mitä komission ehdotus tarkoittaa, joten maan kanta on tässä asiassa lukkoon lyöty.

Suomen Autoliitto ry:n näkemys asiasta on, että Suomi korkean autoveron maana suhtautuu em. direktiiviehdotukseen epäillen. Autoliiton mukaan autoverotukseen liittyvät ongelmat ratkeaisivat kerralla, jos autoveroa Suomessa yleisesti laskettaisiin huomattavasti lähemmäksi EU-tasoa, mutta päättäjillä ei näytä olevan tähän valmiuksia. Autoliiton mukaan jo muutaman vuoden sisällä EU tulee edellyttämään autoverotuksen harmonisointia kaikissa EU-maissa, mikä väistämättä johtaisi myös edullisempiin autojen hintoihin Suomessa.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti toivoo Suomen autoveron madaltamista ja ns. muuttoautoja rajoittavien ajo-oikeuksien poistamista.
31. Raha-automaattiyhdistyksen varojen käyttö oltava mahdollista myös ulkosuomalaisille ja heidän järjestöille
Raha-automaattiyhdistyksen avustusten myöntämisperusteista päättää Valtioneuvosto - raha-automaattiasetuksen (676/67) 36 § nojalla, sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiukka linjaus on Suomen EU-jäsenyydestä lähtien ollut, että EU:n alueella asuvat suomalaiset ovat maakohtaisesti muotoutuvan sosiaali- ja terveysturvan piirissä, josta on maidemme välisissä sopimuksissa päätetty, eikä ole syytä ryhtyä täydentämään näitä palveluja Suomesta.

"Ulkomaille suuntautuvissa avustuksissa on noudatettu selkeää linjaa, jonka mukaan tietyin kriteerein avustuksia on voitu käyttää maan rajojen ulkopuolella. Tällöin edellytyksenä on ollut, että avustuksen saaja on Suomessa rekisteröity oikeuskelpoinen yhdistys tai säätiö, jolla on hyväksyttävät säännöt ja hallinto. Yleensä lähtökohtana on myös ollut, että avustettava toiminta kohdistuu ulkomailla asuviin Suomen kansalaisiin. Kun avustus käytetään kiinteään omaisuuteen, on käytännössä vaadittu selvitys siitä, että suomalaisella yhteisöllä on oikeus omistaa kiinteätä omaisuutta kohdemaassa." (RAY)

Raha-automaattiyhdistyksen perustelut myönteiseen avustuspäätökseen, joka kohdistui ulkosuomalaisten toimintaan olivat, että kyseinen toiminta nähdään ulkosuomalaisten tukemisena sekä heidän parissaan tehtävän vapaaehtoistyön kehittäjänä eikä sosiaaliturvan täydentäjänä.

Raha-automaattiyhdistys mahdollisti vuonna 1997 n. 1800 vanhusten palveluasunnon rakentamisen Suomessa siten, että RAY avusti kyseisistä palveluasunnoista 30 % ja hakija otti lainaa 70 %, yleensä Valtion asuntorahastosta. Lisäksi RAY avusti palvelutiloista, ruokala, kuntoutus jne. 70 % ja hakijalla tuli olla omia varoja rahoittaakseen palvelutilojen loppuosan 30 %. Ennen avustuspäätösten tekemistä RAY vaati, että hakija oli varmistanut rakennuttamansa palvelutalon ostopalvelusopimuksen hakijan kanssa.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti vaatii sosiaali- ja terveysministeriötä muuttamaan Raha-automaattiyhdistyksen avustusten myöntämisperusteita ulkosuomalaismyönteisemmiksi huomioiden myös erityisryhmät (eritoten ulkosuomalaiset näkövammaiset).
32. Suomen Luterilainen Kirkko tukemaan myös ulkosuomalaisten seurakuntia Australiassa keräämällä esimerkiksi Suomessa tietyn sunnuntain kolehdin siirtolaiskirkkojen toiminnan jatkuvuuden avustamiseksi.
Suomen ev.-lut. kirkko tukee Australian siirtolaiskirkkokuntaa seuraavasti:
- avustus Suomi-Konferenssille, joka jakaa varat Australiassa: 175.000mk/vuosi
- kustantaa pappien muutot ja ulkomaanlisät
- avustaa Suomi-lehden toimistoa: 23.000mk/vuosi
- avustaa pappiloiden kunnostuksia 17.000 mk/viime vuonna
- avustaa diakoniapistettä 35.000 mk/vuosi Yhteensä n. 350.000 mk vuodessa

Valtakunnalliset kirkkokolehdit päättää kirkkohallituksen täysistunto kansliapäällikön esityksestä. Ulkosuomalaistyölle on viime vuosina ollut yksi valtakunnallinen kolehti. Kirkkohallituksen uusi kansliapäällikkö astui virkaansa vuoden 1998 alussa eikä tehnyt muutoksia kolehteihin. Se merkitsee, että vuonna 1999 ulkosuomalaistyöllä on edelleen yksi valtakunnallinen kolehti. Valtakunnallisista kolehdeista on melko ankara kilpailu eri kristillisten järjestöjen kesken, joille pääosa kolehdista menee.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti toivoo ulkosuomalaisparlamentin sihteeristön ryhtyvän toimiin toisen valtakunnallisen kolehdin saamiseksi ulkosuomalaistyön hyväksi vuodelle 2000.
33. Suomalaisille tarkoitettujen asuntoloiden perustaminen tärkeimpiin Euroopan maihin opiskelijoita, työnhakijoita ja maassa asuvia vanhuksia ja hätämajoitusta tarvitsevia varten sekä suomalaisvanhusten vanhuuden hoidon turvaavan järjestelmän rakentaminen näihin maihin.
Euroopan Unionin jäsenmaissa sosiaaliturva on ns. asuinmaasidonnaista. Tätä asumisperusteista sosiaaliturvaa on sairausvakuutus siihen kuuluvine äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoineen, äitiysavustus, työttömyysturva, lapsilisät, Kansaneläkelaitoksen hoitamat vammaisetuudet sekä kansaneläkkeet ja yleiset perhe-eläkkeet. Samoin terveyden- ja sairaanhoitoon on oikeus vain Suomessa asuvilla. Kiireellistä hoitoa annetaan kaikille, mutta hoitoyksikkö voi laskuttaa sen todelliset kustannukset. Maasta muuttava poistuu asumisperusteisen sosiaaliturvan piiristä eikä siis voi saada siihen kuuluvia etuuksia. Tämä koskee myös Suomen kansalaisia; Suomen kansalaisuus sinänsä ei siis oikeuta sosiaaliturvaan.

Suomen liityttyä EU:n jäseneksi sosiaali- ja terveysministeriön tiukka linjaus on, että EU:n alueella asuvat suomalaiset ovat maakohtaisesti muotoutuvan sosiaali- ja terveysturvan piirissä, josta on maidemme välisissä sopimuksissa päätetty, eikä ole syytä ryhtyä täydentämään näitä palveluja Suomesta.

Merimieskirkot Euroopan suurkaupungeissa (esim. Lontoossa, Hampurissa, Rotterdamissa ja Antwerpenissä) tarjoavat jo nykyisin mm. hätämajoitusta apua tarvitseville suomalaisille. Hätäapua tarvitsevien joukossa on opiskelijoita, turisteja, työnhakijoita, au paireja jne.

Eri maissa asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin kuuluvien ikääntyvien ulkosuomalaisten tulisi selvittää paikallisten vanhusten hyvinvoinnista vastaavien viranomaisten suhtautuminen ns. etnisiin vanhainkoteihin tai etnisiin osastoihin/hoitajiin vanhainkodeissa. Näiden taustaselvitysten valmistuttua voitaneen mahdollisesti tarpeellisiksi katsottavia keskusteluja Suomen vastaavien viranomaistahojen kanssa käydä hedelmällisemmässä ilmapiirissä. Jo laaditussa ja ulkosuomalaisparlamentin osallistujille postitetussa Veli J. Ylängön "Suomi-kodit maailmalla" raportissa esitellään hyvinkin erilaisia ulkosuomalaisten vanhainkotiratkaisuja. Raportin perusteella voisi päätellä, että jokainen uusi koti päätyy yhtä yksilölliseen, paikallisiin oloihin parhaiten soveltuvaan ratkaisuun niin hallinnollisessa, taloudellisessa kuin hoidollisessakin toteutuksessaan.

Ulkosuomalaisparlamentin esittää, että sihteeristö selvittää yhdessä Suomen Merimieskirkon ja muiden kyseeseen tulevien ulkosuomalaisjärjestöjen kanssa, onko asuntola/hätämajoitustoimintaa mahdollista laajentaa ja missä muodossa sitä tulisi tehdä.

Senioriasioita koskevat päätöslauselmat
34. Kartoitus vanhenevien ulkosuomalaisten tilanteesta eri maissa, vanhenevien ulkosuomalaisten palvelu- ja tukimuodoista, viranomaisten kannanotto eläkeiässä olevien ulkosuomalaisten tukemisesta
Monet suomalaiset muuttivat 1950- ja 1960-luvuilla ulkomaille työn perässä. Nämä sukupolvet saavuttavat nyt eläkeiän ja kysymykset, miten ja missä eläkepäivät vietetään, nousevat esille. Tulevina vuosina tämä lisää suomenkielisen vanhustenhuollon tarvetta ulkomailla.

Iso-Britanniassa Kirkon Kilta teki 1995-96 kaksiosaisen selvityksen britanniansuomalaisten mielipiteistä ikääntymisen myötä nouseviin tarpeisiin asumista, hoitoa ym. koskien. Vastausten perusteella ulkosuomalaiset haluavat ensisijaisesti asua kotonaan mahdollisimman pitkään ja oman arvionsa mukaan tulisivat toimeen kodeissaan aina 80-vuotiaiksi saakka. Sitä ennen katsottiin osa-aikaisten, kiertävien ja suomen kielen taitoisten terveydenhoitajien yhteydenpidon ja vierailujen riittävän hoitomuotona.

Saksassa on 1998 perustettu ja rekisteröity yhdistys Betreutes Wohnen e.V. selvittämään vanhenevan saksansuomalaisväestön toiveita ja tarpeita sekä ajamaan heitä koskevia asioita. Saksan kirkollisen työn keskuksen johtokunta on 1997 perustanut työryhmiä, joista yksi käsittelee saksansuomalaisten ikääntymistä.

Alankomaissa on Merimieskirkon ja Stichting Fins sociaal-cultureel werkin (työnimeltään Mummola-säätiö, perustettu 23.9.1994) toimesta lähetetty kaikille tiedossa oleville ulkosuomalaisille kyselykaavake, jolla selvitettiin vanhenemiseen liittyviä kysymyksiä.

Ulkosuomalaisparlamentin kanadansuomalainen varapuhemies Veli J. Ylänkö on jo laatinut raportin ulkosuomalaisvanhusten lepokodeista (ns. Suomi-kodit), joka on postitettu kaikille parlamentin istuntoon osallistuville ulkosuomalaisille. Raportti soveltuu hyvin jatkokeskustelun ja —työskentelyn pohjaksi.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti pyytää valtiovallan kannanottoa eläkeiässä olevien ulkosuomalaisten tukemisesta. Samanaikaisesti pyydetään sihteeristöä jatkamaan vanhenevien ulkosuomalaisten tarpeiden ja jo olemassa olevien palvelu- ja tukimuotojen kartoitusta eri maissa. Sihteeristöä pyydetään perustamaan kaikkia ulkosuomalaisvanhuksia hoitavien laitosten keskustiedosto ja päivittämään sitä.
35. Ulkosuomalaisten sotaveteraanien kotihoidon tukeminen
Suomalaisten sotaveteraanien vanhentuessa ja heidän terveydentilansa huonontuessa on luonnollista, että heidän hoitotarpeensa lisääntyy. Suomen valtio on viime vuosina osoittanut huomattavia summia erikoisesti sotaveteraanien kotihoidon järjestämiseen. Suomalaisia sotaveteraaneja asuu Kanadassa ja muualla Suomen ulkopuolella huomattavan suuri joukko, ja he ovat asuinpaikastaan johtuen jääneet tämän merkittävän avustusmuodon ulkopuolelle. Kotihoito on mahdollista ainakin jossakin muodossa näissä maissa, mutta sen kustannukset ovat usein huomattavat, vanheneville veteraaneille yleensä liian suuret. Vapaaehtoistyötä tehdään, mutta ulkosuomalaisväestön yleisen vanhenemisen myötä paikallisen suomalaisyhteisön resurssit vähentyvät. Näin ollen tarvitaan ulkopuolista apua, ennen kaikkea taloudellista tukea, jatkuvan kotihoidon mahdollistamiseksi suomalaisten sotaveteraanien elämän ehtoon turvaamiseksi.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti päätti käynnistää neuvottelut Suomen valtiovallan ja Suomen veteraanijärjestöjen ja muiden kyseeseen tulevien tahojen kanssa kotihoidontuen lainsäädännöllisistä ja käytännöllisistä mahdollisuuksista. Samanaikaisesti aloitetaan ulkomailla toimivien Sotaveteraanipiirien avulla tutkimus, jossa selvitetään paikallinen palvelutarve, paikallisista olosuhteista ja säännöksistä johtuvat rajoitukset sekä paikallisten ulkosuomalaisyhteisöjen mahdollisuudet sotaveteraanien kotihoidon järjestämiseksi.
36. Suomesta maksettavien eläkkeiden verotus
Maasta toiseen maksettavien eläkkeiden verotusoikeus määräytyy maiden välisten sopimusten mukaan. Työeläkkeiden ja kansaneläkkeiden verotuksesta määrätään erikseen. Yleensä Suomesta toiseen maahan maksettava eläke verotetaan Suomessa. Eläkkeensaaja katsotaan tällöin rajoitetusti verovelvolliseksi Suomessa ja eläke on 35%:n suuruisen lopullisen lähdeveron alaista. Suomen eri valtioiden kanssa tekemät verosopimukset eivät yleensä estä työeläkkeen verottamista Suomessa. Poikkeuksena ovat muutamat verosopimusmaat, kuten esim. Espanja, Portugali ja Ranska, joihin Suomesta maksetaan yksityiset eläkkeet ilman ennakonpidätystä eikä niistä peritä lähdeveroa.

Suomesta maksetaan lähdeveron alaisia työeläkkeitä eniten Ruotsiin (n. 35 000). Lähdeveron alaisia työeläkkeitä maksetaan paljon ulkosuomalaisille myös Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan ja Saksaan. Suuri osa eläkkeensaajista muutti Suomesta 60-70-luvuilla ja heidän ansaitsemansa työeläkkeet Suomessa jäivät pieniksi. 35 %:n lähdevero pienistä eläkkeistä kutistaa eläkkeensaajalle jäävän osan erittäin pieneksi. Vertailtaessa eri maiden eläkeverotuksen lähdeveroprosentteja, ne vaihtelevat 15-35% välillä. Lähdeveroprosentti on esim. Ruotsissa Suomeen maksettavasta eläkkeestä 25%, Kanadasta Suomeen maksettavasta eläkkeestä 20%.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että valtiovarainministeriö muuttaisi Suomesta maksettavien työeläkkeiden lähdeveroprosentin niin, että lähdeveroa maksettaisiin korkeintaan 15 prosenttia. Samanaikaisesti tulisi myös palata vuoden 1992 loppuun saakka olleeseen käytäntöön alle FIM 1500 suuruisten työeläkkeiden lähdeverottomuudesta.
37. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisperiaatteiden yhdenmukaistaminen Suomen ja Ruotsin välillä
Ruotsiin 1960-1970 luvuilla joukkomuuttaneet suomalaiset ovat työskennellet yleensä tehtaissa, kaivoksissa ja metsätöissä. Töiden raskauden takia he ovat menettäneet työkykynsä jo ennen vanhuuseläkeikää ja joutuneet työkyvyttömyyseläkkeelle. Suuri osa ruotsinsuomalaisista on ennen Ruotsiin muuttoaan ansainnut työeläkettä ja kansaneläkettä myös Suomesta. Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen Ruotsissa ei kuitenkaan varmista työkyvyttömyyseläkkeen saantia Suomesta, koska maiden työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisperiaatteet eroavat toisistaan. Samasta syystä johtuen Suomessa asuu myös monia jossain vaiheessa Ruotsissa töissä olleita henkilöitä, jotka Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle joutuessaan eivät saa työkyvyttömyyseläkettä Ruotsista.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentin pyytää Suomen sosiaali- ja terveysministeriötä aloittamaan neuvottelut Ruotsin valtion kanssa työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisperusteiden yhdenmukaistamiseksi ao. maiden välillä.
Talousasioita koskevat päätöslauselmat
38. Suomen valtion tuki järjestöille ja parlamentille
Opetusministeriö tukee Suomi-Seuran kautta ulkosuomalaisjärjestöjä ja -tiedotus- välineitä. Järjestöille tarkoitetun tuen määrä on vuonna 1997 järjestetyn ulkosuomalaisparlamentin perustavan istunnon jälkeen yli kaksinkertaistunut. Lehdistötuen määrä on pysynyt samassa. Suomi-Seura jakaa nämä avustukset täysimääräisinä ulkosuomalaisille. Suomi-koulujen opetusta opetusministeriö tukee suoraan. Yhteisöille tulevia avustuksia käsitellään kulttuurivaliokunnassa.

Ulkosuomalaisparlamentin rahoitus on tullut kokonaan Suomi-Seuralta, jonka kuluista noin seitsemäsosa menee ulkosuomalaisparlamentin toimintaan. Ulkosuomalaisparlamentin menoja ovat puhemiehistön matka- ja kokouskulut kahdesti vuodessa, parlamentti-istunnon järjestämisestä koituvat kulut ja parlamenttisihteerin palkka. Suomi-Seura on muuttanut sääntöjään kevään 1998 vuosikokouksessa (säännöt ovat patentti- ja rekisterihallituksessa vahvistettavina), jossa seura sitoutuu edistämään ulkosuomalaisparlamentin toimintaa ja toimimaan parlamentin sihteeristönä.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti velvoittaa sihteeristöään kääntymään Suomen valtiovallan puoleen tarkoituksena varmistaa, että ulkosuomalaisparlamentilla on jatkossakin taloudelliset edellytykset toimintaansa.
Tiedotusasioita koskevat päätöslauselmat
39. Keskitetyn neuvontatoimiston perustaminen
Ulkosuomalaisten on vaikea tietää, minkä ministeriön tai muun tahon puoleen Suomessa olisi käännyttävä tarvittaessa tietoa esimerkiksi apurahoista, verotuksesta, paluu-muutosta, kahden maan välisistä sosiaaliturva- ja perintösopimuksista, eläkeasioista ja terveydenhoidosta. Aloitteen mukaan olisi perustettava keskitetty hallituksen alainen tai siitä riippumaton neuvontatoimisto, josta ulkosuomalaiset saisivat keskitetysti tietoa näistä ja muista heitä koskevista asioista. Suomi-Seuran neuvontapalvelu saa vuosittain noin 4 000 yhteydenottoa, jotka koskevat niin maasta muuttoa, paluumuuttoa, eläkkeitä, sosiaaliturvaa kuin muita ulkosuomalaisia ja maailmalta palaavia suomalaisia. Neuvontapalvelu työskenteleekin nykyisin ylärajoillaan. Useimpiin kyselyihin vastaaminen vaatii runsaasti asioiden selvittämistä ja taustatiedon hakemista.

Suomi-Seuran lähivuosien toimintasuunnitelmiin sisältyykin neuvontapalvelun henkilökunnan lisääminen kahdella-kolmella henkilöllä. Hanke vaatii kuitenkin tuntuvaa lisärahoitusta nykyisiin toimintavaroihin.

Suomi-Seura saa lisäksi runsaasti muuhun kuin neuvontapalvelun alaan koskevia kyselyjä ulkosuomalaisilta. Nämä koskevat lähes kaikkia elämänaloja, jotka ulkosuomalaisia voivat koskettaa.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti kannattaa erilaisten neuvontapalvelujen kehittämistä ja muun muassa paluumuuttajille kohdistetun kunnallisen neuvontaelimen aikaansaamista. Ulkosuomalaisparlamentti suosittelee uusittavien Suomi-Seuran kotisivujen linkkeihin sisällytettäväksi mahdollisimman monipuoliset tiedot eri ministeriöistä ja viranomaistahoista. Ulkosuomalaisparlamentti katsoo, että esimerkiksi Suomi-Seuran Neuvontapalvelulle mahdollistettaisiin sellaisen tietopankin aikaansaanti, josta kaikki ulkosuomalaiset ja ulkosuomalaisyhteisöt saavat tietoja maksutta. Tämän varmistamiseksi Ulkosuomalaisparlamentti tukee Suomi-Seuran Neuvontapalvelun tavoitteita lisärahoituksen saamiseksi Neuvontapalvelulle. Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa kaikkia viranomaistiedotuksesta vastaavia myötävaikuttamaan siihen, että Suomi-Seuran Neuvontapalvelu saa kaiken ajankohtaisen tiedon käyttöönsä ja välitettäväksi.
40. Suomen eduskunta- ja presidentinvaaleista tiedottaminen
Ulkosuomalaisparlamenttia pyydetään edistämään tiedotusta Suomen eduskunta- ja presidentinvaaleista, niin että myös ulkosuomalaiset saisivat etukäteen kokonaisvaltaisen kuvan ehdokkaista ja perusteellisen tiedon vaaliohjelmista. Suomen Silta -lehti tiedottaa eduskunta-, EU- ja presidentinvaaleista lehdessään ennen vaaleja. Eduskuntavaaleissa esitellään puolueiden vaaliteemat erityisesti ulkosuomalaisnäkökulmasta ja EU-vaaleissa sekä presidentinvaaleissa esitellään ehdokkaat teemoineen. Lehdessä jaetaan myös muuta vaaleja koskevaa informaatiota. Uutisviikossa ja Suomen Sillan neuvontasivulla annetaan lisäksi tietoa äänestämisestä ja vaaleista yleensä. Ulkosuomalaiset sanomalehdet julkaisevat vaali-informaatiota sekä tiedot äänestyspaikoista ja -ajoista aina ennen vaaleja.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentin sihteeristö Suomi-Seura jatkaa entiseen tapaan työministeriön asettamien velvoitusten mukaisesti Suomen eduskunta-, EU- ja presidentinvaaleista tiedottamista Suomen-Silta -lehdessään. Lisäksi vaaleista sisällytetään informaatiota Suomi-Seuran kotisivuille ja linkkejä valtionhallinnon informaatiokanaviin.

Sihteeristö pyytää edistämään viranomaistiedotusta vaaleista myös Suomen ulkoministeriön ja edustustojen kautta. Tätä tarkoitusta varten ulkosuomalaisjärjestöjä ja -viestimiä pyydetään toimittamaan yhteystietonsa sihteeristölle, joka välittää ne keskeisesti vaalien järjestämisestä vastaaville Suomen viranomaisille ja myös poliittisille puolueille.

41. Tiedottamista laki- ym. muutoksista tehostettava
Tiedot lakimuutoksista, eläkkeistä, asevelvollisuusasioista, passiasioista ja vastaavista ulkosuomalaisia koskevista muutoksista on saatava ulkosuomalais-lehtiin. Tarvitaan myös tietoa Euroopan unionista, asepalveluksesta, siviilipalveluksesta jne. kaksoiskansalaisuuden omaaville nuorille. Ulkosuomalaisparlamentin sihteeristön Suomi-Seuran julkaisu Suomen Silta ja sen Uutisviikko jakavat tietoa kyseisistä asioista. Suoraa tiedottamista ulkosuomalaislehtiin sen sijaan olisi tehostettava.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa valtionhallintoa tehostamaan tiedotustaan ulkosuomalaistiedotusvälineisiin (lehdistö, televisio, radio), Yleisradion ulkomaanpalveluun ja Suomen Siltaan. Sihteeristöä kehotetaan toimittamaan ulkosuomalaisviestimien tiedot ministeriöille tiedottamisen parantamiseksi.
Ulkosuomalaisparlamentin sääntöjä koskevat päätökset
42. Ulkosuomalaisparlamentin päätösten toteuttaminen ja seuranta
Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton aloitteessa kiinnitettiin parlamentin huomio Suomen valtiovallan vastuuseen parlamentin päätösten seurannassa ja läpiviemisessä sekä mahdollisen erityiselimen tarpeellisuuteen sopivassa ministeriössä.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Parlamentti kehottaa puhemiehistöään ja sihteeristöään selvittämään parlamentin päätösten jatkokäsittelylle sopivat puitteet päätösten koordinoimiseksi valtionhallinnossa ja esittämään tarvittavat toimenpiteet Suomen hallituksen harkittavaksi.
43. Ulkosuomalaisparlamentin seuraavasta istunnosta päättäminen
Saksansuomalaisten yhteisaloitteessa kiinnitettiin huomiota tarpeeseen päättää seuraavan ulkosuomalaisparlamentin istunnon ajankohdasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Parlamentti kehottaa puhemiehistöä päättämään seuraavan parlamentti-istunnon ajankohdasta kevään 1999 kokouksessaan ja sitä ennen sihteeristöllä selvityttämään ajankohtaan, tiloihin ja matkoihin liittyvät kysymykset.
44. Ulkosuomalaisparlamentin seuraavan istunnon paikka
Kanadan Suomalaisen Kulttuuriliiton aloitteessa esitettiin, että ulkosuomalaisparlamentin seuraava istunto järjestettäisiin Torontossa Finn Grand Festin yhteydessä vuonna 2000.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Parlamentti pitää tässä vaiheessa järjestyksellisistä syistä ja matkustusjärjestelysyistä istuntojaan Helsingissä.
45. Kirkollisvaliokunnan perustaminen
Ruotsissa toimivan Koti suomalaisille vanhuksille -yhdistys esitti aloitteessaan, että parlamentin yhteyteen perustetaan kirkolliseen toimintaan keskittyvä valiokunta.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Parlamentti kehottaa puhemiehistöä asettamaan uskonnollisten asioiden työryhmän ja tarvittaessa esittämään uskonnollisen valiokunnan perustamista seuraavaan istuntoon.
46. Suurten ulkosuomalaisyhteisöjen edustusoikeuksien turvaaminen
Englannissa toimivan Suomen Kirkon Kilta -järjestön aloitteessa kiinnitettiin huomiota suurten kansallisten kattojärjestöinä toimivien ulkosuomalaisyhteisöjen suhteelliseen aliedustukseen ulkosuomalaisparlamentissa.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Parlamentti kehottaa puhemiehistöä seuraavaan istuntoon mennessä yhteistyössä yhteisöjen kanssa selvittämään ja mahdollisten sääntömuutosehdotuksien yhteydessä huomioimaan maakohtaisten ulkosuomalaisjärjestöjen riittävän edustuksen parlamentin johdossa ja eri elimissä. Parlamentti kehottaa ulkosuomalaisyhteisöjä nostamaan järjestäytymisastettaan. Parlamentti kehottaa puhemiehistöä valvomaan että edustajia parlamenttiin lähettävien yhteisöjen tulee olla toimivia yhteisöjä, joilla on todistettavissa oleva asema maassaan tai paikkakunnallaan.
47. Internetin käyttö ulkosuomalaisparlamentin työssä
Pohjalaiset Kanadassa -järjestö kiinnitti aloitteessaan huomiota Internetin käyttöön parlamentin työssä täysistuntojen välisenä aikana.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti toteaa, ettei esitys ole sääntöasia, mutta pitää luonnollisena että sihteeristö jatkaa internettoimintojen kehittämistä.
48. Rahoituslähteiden kartoitus
Finnish Center at Saima Park -järjestö esitti aloitteessaan, että ulkosuomalaisparlamentti kartoittaa erilaisia Suomessa olevia rahoituslähteitä ulkosuomalaisyhteisöjen käyttöön.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti toteaa, ettei aloite ole sääntöasia, mutta pitää esitystä tärkeänä sihteeristölle kuuluvana juoksevana asiana.
49. Expatriate -termin käyttö ulkosuomalaisparlamentin englanninkielisessä nimessä
Finnish Center at Saima Park esitti aloitteessaan, että sana "expatriate" voidaan kokea suorastaan epäisänmaallisena ja tulee korvata toisella ilmaisulla.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Parlamentti kehottaa puhemiehistöä kartoittamaan vaihtoehtoisia ilmaisuja ulkosuomalaisparlamentin englanninkieliseksi nimeksi ja tekemään esityksen seuraavalle parlamentti-istunnolle.
50. Suomi-koulu -alivaliokunnan perustaminen
Kanadan Suomen Kielen Opettajien Liiton aloitteessa ehdotettiin erityisen Suomi-koulu -alivaliokunnan perustamista opinto- ja koulutusvaliokunnan alaiseksi toimintayksiköksi.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti toteaa että parlamentin säännöt mahdollistavat muiden valiokuntien muodostamisen, eikä sulje pois alivaliokuntien käyttöä. Ulkosuomalaisparlamentin ensimmäisessä varsinaisessa istunnossa koulutusvaliokunta oli jaettu aloitteessa esitetyllä tavalla ja näin tulee menetellä vastaisuudessakin. Muilta osin ulkosuomalaisparlamentti viittaa Suomi-koulujen maailmankonferensseihin ja Suomi-Seuran kouluja koskevaan koordinoivaan työhön. Ulkosuomalaisparlamentti kiinnittää puhemiehistön huomiota velvollisuuteen ajoissa tiedottaa valiokuntia koskevista ehdotuksistaan.
51. Valiokuntien yhdistäminen
Italian Suomi-Seurojen aloite valiokuntien yhdistämisestä vedettiin ulkosuomalaisparlamentin istunnon alussa pois. Aloitteen käsittely tuli siten tarpeettomaksi.
52. Varapuhemiesten varahenkilöt
Sveitsissä toimivan Suomi-Yhdistys Neuchatelin aloitteessa esitettiin varapuhemiesten varamiehien valitsemista alueellisen edustavuuden takaamiseksi.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Parlamentti päättää että artiklan nro 4 loppuun lisätään seuraava virke: Varapuhemiehiä valittaessa, todetaan samalla kuka henkilö osallistuu puhemiehistön kokoukseen varapuhemiehen ollessa estynyt. (sääntömuutos)

Parlamentti velvoittaa puhemiehistön alkavalla istuntokaudella huolehtimaan alueellisesta ja muusta edustavuudestaan varapuhemiesten ollessa estyneitä kutsumalla korvaavan henkilön puhemiehistön istuntoa seuraamaan.

53. Inkerinsuomalaisten valiokunnan perustaminen
Inkerin Liiton aloitteessa esitettiin erityisen Itä-Euroopan suomalaisten/inkerinsuomalaisten komitean perustamista.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti toteaa että aloitteessa tarkoitettu valiokunta sääntöjen artikla nro 7 perusteella toimii.
54. Saksan pysyvä edustavuus
DFG-Bayernin aloitteessa esitettiin että parlamentin puhemiehistöön tulee aina valita yksi edustaja Saksasta.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti toteaa että alueellinen edustus puhemiehistössä on taattu säännöissä sekä, että yhdelläkään maalla ei ole pysyviä paikkoja.
55. Puhemiehistön ja valiokuntien kausi
DFG-Bayernin aloitteessa esitettiin että puhemiehistön istuntokausi ja valiokuntien työkausi tulee määritellä säännöissä.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Ulkosuomalaisparlamentti toteaa että sääntöjen artiklan nro 4 mukaan puhemiehistö valitaan istuntojen väliseksi ajaksi ja että valiokuntien puheenjohtajat artiklan nro 8 perusteella kuuluvat laajennettuun puhemiehistöön joka tarvittaessa voi kokoontua myös istuntojen välisenä aikana sekä viittaa aloite 15 koskevaan esitykseensä.
56. Sääntöjen tarkistaminen
DFG-Bayernin aloitteessa esitettiin että ulkosuomalaisparlamentin säännöt tulisi tarkistaa viimeistään seuraavaan istuntoon mennessä.
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA
Parlamentti kehottaa ulkosuomalaisyhteisöjä esittämään näkemyksiään voimassa olevista säännöistä ja kehottaa puhemiehistöä yhteisöjä kuultuaan tarkistamaan tarpeen muutoksiin parlamentin säännöissä ja tekemään asiasta esityksen seuraavaan istuntoon.
57. Maakuntatasoiset kansanedustajayhteydet
Suomalais-Kanadalainen Taideliitto oli aloitteessaan kiinnittänyt huomiota ulkosuomalaisparlamenttiedustajien ja Suomen Eduskunnan kansanedustajien väliseen yhteistyöhön maakuntatasolla.

Ulkosuomalaisparlamentti toteaa että esitys on mielenkiintoinen ja asettaa sen puhemiehistön tiedoksi.