Mitä on ihmisoikeuskasvatus?
Julistaessaan YK:n ihmisoikeuskasvatuksen
vuosikymmenen (1995-2004) alkaneeksi YK:n yleiskokous totesi,
että ihmisoikeuskasvatuksen tulisi olla paljon muutakin kuin
tiedon tarjoamista.
Ihmisoikeuskasvatuksen tulisi olla kattava,
elinikäisen oppimisen prosessi, jonka avulla kaikkien
yhteiskuntaluokkien kaikki ihmiset oppivat sekä itse
kunnioittamaan muiden ihmisten ihmisarvoa, että keinoja turvata
ihmisarvon kunnioittaminen kaikissa yhteiskunnissa.
Ihmisoikeuskasvatus on siis maailmanlaajuisen
ihmisoikeuskulttuurin rakentamiseen ja vahvistamiseen
tähtäävää koulutusta ja tiedonlevitystä. Tietoa
levittämällä, taitoja opettamalla ja asenteita muokkaamalla
pyritään
a. Vahvistamaan ihmisoikeuksien ja
perusvapauksien kunnioittamista. b. Kehittämään ihmisen
persoonallisuutta ja ihmisarvoa täyteen mittaansa.
c. Edistämään ymmärrystä, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa,
sekä kaikkien kansojen ja ihmisryhmien välistä
ystävyyttä.
d. Mahdollistamaan kaikkien ihmisten tehokas osallistuminen
vapaassa yhteiskunnassa.
e. Edistämään YK:n toimintaa maailmanrauhan
säilyttämiseksi.
Siten ihmisoikeuskasvatus ei välttämättä ole
itsenäinen
oppiaine, vaan ennemminkin asennekasvatusta - ei vain ihmis oikeuksista opettamista, vaan
ihmis oikeuksiin kasvattamista
ja kasvamista kaiken olemassa olevan koulutuksen puitteissa.
Ihmisoikeuksia voidaan käsitellä useiden jo olemassa olevien
kouluaineiden puitteissa, mihin osio Opsista luokkahuoneeseen
opastaa.
Luokkahuoneissa ihmisoikeuskasvatusta tulisi
kehittää oppilaiden kehitystaso, sekä sosiaalinen ja
kulttuurinen ympäristö huomioon ottaen, jotta varmistetaan
ihmisoikeuksiin liittyvien käsitteiden ja asenteiden käsittely
oppilaille ymmärrettävällä tavalla. Esimerkiksi ala-asteen
ihmisoikeuskasvatuksessa voidaan korostaa itsetunnon ja empatian
kehittymistä, mikä tukee kaikkien arvoa kunnioittavan
oppimisympäristön muodostumista. Kun peruskäsitteistö ja
asenne ovat tuttuja, voidaan vanhempien oppilaiden kanssa
käsitellä monimutkaisia ja vaikeitakin aiheita.
|