|
Oikeus ruokaan
Riittävä
ravinto on jokaiselle ihmiselle kuuluva oikeus. Maailmassa myös
tuotetaan riittävästi ruokaa kaikkien maailman ihmisten tarpeisiin. Siitäkin huolimatta 840
miljoonaa ihmistä kärsi aliravitsemuksesta vuonna 2003.
Oikeus ruokaan on yhtä
perustavanlaatuinen oikeus kuin esimerkiksi oikeus elämään. Ihmisoikeuksien
yleismaailmallisessa julistuksessa todetaan, että jokaisella on
oikeus riittävään ravintoon. Vuonna 1976 voimaan tullut taloudellisten,
sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimus luo
valtioita sitovan velvollisuuden taata jokaisen ihmisen oikeus olla
vapaa nälästä. Sopimuksessa valtiot myös lupaavat tehdä
yhteistyötä maailman ravinnontuotannon turvaamiseksi ja
elintarvikevarastojen jakamiseksi tasapuolisesti.
TSS-sopimuksen heikkous on kuitenkin sen
toimeenpanossa. Sopimus ei sisällä mekanismeja, joiden avulla
valtiot voitaisiin todella velvoittaa ratkaisemaan nälkäongelma. Vuonna 1996
Roomassa pidetty maailman ruokakokous asetti
tavoitteekseen puolittaa aliravittujen määrän vuoteen 2015
mennessä. Tavoitetta ei mitä luultavimmin tulla saavuttamaan,
sillä se edellyttäisi 22 miljoonan
ihmisen nostamista köyhyyden ja aliravitsemuksen kierteestä
vuosittain, ja nykytoimilla nälkäisten määrä vähenee vain
kahdeksalla miljoonalla vuodessa.
Nälkä on poliittinen ongelma
Yleisen käsityksen mukaan nälkä johtuu ruoan
niukkuudesta tai huonoista sadoista, jotka puolestaan ovat seurausta
kuivuudesta tai maaperän hedelmättömyydestä. Nälästä
syytetään usein myös luonnonoloja tai liiallista väestönkasvua.
Maailmanlaajuisesti ruoantuotanto on kuitenkin kasvanut viime
vuosikymmeninä ennenäkemätöntä vauhtia, nopeammin kuin
väestö.
Josmaailmassa tuotettu ruoka jaettaisiin
tasaisesti, sitä riittäisi jokaiselle kaksi kiloa päivässä: yli
kilo viljaa, papuja ja pähkinöitä, puolisen kiloa lihaa, maitoa
ja munia ja saman verran hedelmiä ja vihanneksia. Maailman
elintarviketilannetta luonnehtii siis tosiasiassa pikemminkin
yltäkylläisyys kuin niukkuus.
Mistä sitten kiikastaa? Siitä, että ruoka ei
ole vain höyryävä lautasellinen keittoa, tai jokaiselle ihmiselle
kuuluva perusoikeus.
Nälän pääasiallinen syy on rakenteellinen
köyhyys. Köyhyys tarkoittaa osattomuutta ruoan tuottamiseen
tarvittavista voimavaroista: maasta, siemenistä, työvälineistä,
pääomasta, työvoimasta ja tietotaidosta. Monissa kehitysmaissa
viljelysmaat ovat suuromistajien käsissä, ja erilaiset tuet ja tullit vaikuttavat suoraan siihen, onko
kannattavampaa viljellä ruokakasveja paikalliselle väestölle vai niin kutsuttuja rahakasveja. Kun rahakasvien,
esimerkiksi kahvin
maailmanmarkkinahinta laskee, maanviljelijöiden tulotaso romahtaa,
eikä heillä ole varaa ostaa myöskään muualla tuotettua päivittäistä
ruokaa.
Ruoka ja ruuantuotanto kytkeytyy siis muun muassa
maatalouteen, maanomistukseen, kauppapolitiikkaan ja mahdollisuuteen
saada koulutusta. Kansainvälinen kauppa- ja maatalouspolitiikka
estää tällä hetkellä monia köyhiä valtioita huolehtimaan
ruokaturvastaan. Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja
poliittista tahtoa, jotta köyhyyden kierre saataisiin katkaistua ja
jokaisen ihmisen oikeus riittävään ravintoon toteutuisi.
Perustuu
teksteihin Food Information and Action Network (FIAN): For the human
right to Feed Oneself, Ruoka-aika kampanja:Nälkä on osattomuutta.
|
