Loukkaako huostaanotto perhe-elämän suojaa?

Kaarina oli ollut sairaalassa 1989-1990 sen jälkeen, kun hänen oli todettu sairastavan skitsofreniaa. Lääkärinlausunnon mukaan hän oli harhaluuloinen ja psykoottinen. 

Vuosina 1991-1993 Kaarina asui yhdessä Tanelin kanssa, ja Kaarinan lapset asuivat myös heidän luonaan. Toukokuussa 1993 Kaarinan tytär Maija sijoitettiin häiriintyneen käytöksen vuoksi vapaaehtoisesti lastenkotiin. 

Kesäkuussa 1993 Kaarina synnytti Janne-pojan. Synnytyksen jälkeisenä päivänä Janne otettiin huostaan ja sijoitettiin lastenosastolle. Katsottiin, etteivät Kaarina ja Taneli voineet taata lapsen kehitystä ja turvallisuutta. 

Janne sijoitettiin perhekeskukseen, jossa Taneli kävi katsomassa lastaan välittömästi. Myös Maija-lapsi otettiin kiireellisesti huostaan samaan aikaan, ja näitä huostaanottoja jatkettiin useita vuosia, vaikka valittajalle syntyi vuonna 1995 lapsi Rami, jota ei ole otettu huostaan.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi vuonna 2001, että vaikka Maija-lapsen huostaanotolle oli perusteet, ei Janne-lasta ollut tarpeen ottaa huostaan välittömästi synnytyksen jälkeen. Myös huostaanottojen jatkaminen loukkasi perhe-elämän suojaa. 

Perustuu Ihmisoikeusraportin 4/2003 tekstiin.
Tekstissä esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu.