Ihmisoikeuksien julistus ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset suojaavat ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauden. Uskonnolliset ja ei-uskonnolliset vakaumukset ovat yhtä suojattuja. 

Mitä ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus tarkoittaa?

Kyseinen ihmisoikeus tarkoittaa yksilön vapautta omaksua vakaumuksensa mukainen uskonto tai maailmankatsomus, oikeutta perustaa uskonnollinen tai muu maailmankatsomuksellinen yhdyskunta tai hakeutua sellaisen jäseneksi, oikeutta erota tällaisesta yhdyskunnasta sekä oikeutta harjoittaa uskontoa tai vakaumusta.

Esimerkkejä uskonnonvapaudesta

Hoffmann-tapaus (1993) koski lasten huollon siirtämistä avioeron jälkeen isälle sen vuoksi, että äiti oli liittynyt Jehovan todistajien uskontokuntaan ja kasvatti myös lapsia tämän opin mukaan. Itävallan korkein oikeus oli siirtänyt lasten huollon isälle, koska roomalaiskatoliseen kirkkoon kuuluvien lasten kasvattaminen toisen uskonnon oppien mukaan oli vastoin lakia. Lisäksi lasten terveys oli vaarassa, koska äiti tulisi uskontokunnan oppien mukaisesti kieltämään lapsille annettavat verensiirrot esimerkiksi onnettomuuden sattuessa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan lasten huollon siirto isälle Itävallan korkeimman oikeuden päätöksessä esitetyin perustein loukkasi puolisoiden yhdenvertaisuutta ja merkitsi äitiin kohdistuvaa syrjintää tämän uskonnon perusteella.

Myös Kokkinakis-tapaus (1993) koski Jehovan todistajaa. Valittaja oli tuomittu Kreikassa rangaistukseen uskonnollisesta käännytystyöstä, kun hän oli kiertänyt ovelta ovelle julistamassa uskontokuntansa sanomaa. Ihmisoikeustuomioistuin totesi uskonnonvapautta loukatun, sillä valittaja ei ollut tunkeutunut kenenkään kotiin vastoin asukkaan omaa tahtoa vaan oli harjoittanut käännytystyötään vain kulloisenkin keskustelukumppanin antaman suostumuksen rajoissa. Sinänsä ihmisoikeustuomioistuin ei kiistänyt valtioiden oikeutta puuttua epäasianmukaista painostusta sisältäviin uskonnollisen käännyttämisen muotoihin, mutta katsoi Kokkinakisin saaman rangaistuksen loukanneen uskonnonvapautta.

Uskonnon- tai omantunnonvapaudesta ei kuitenkaan voida johtaa yleistä oikeutta kieltäytyä lainsäädännön asettamista velvoitteista. Esimerkiksi oikeus kieltäytyä aseista omantunnon syihin vedoten ei sisälly kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. 

Perustuu tekstiin Scheinin: Yhteiset ihmisoikeutemme.