Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa valvoo YK:n alainen ihmisoikeuskomitea (Human Rigths Committee). Komiteaan kuuluu 18 riippumatonta asiantuntijaa, jotka sopimukseen liittyneet valtiot ovat valinneet. Jäsenet eivät kuitenkaan edusta omia valtioitaan. Ihmisoikeuskomitea valvoo KP-sopimuksen toimeenpanoa monin tavoin.

Komitea tutkii sopimukseen liittyneiden maiden toimittamat määräaikaiskertomukset, jotka perustuvat sopimuksen 40. artiklan velvoitteeseen. Jokaisen valtion täytyy toimittaa ensimmäinen raportti vuoden kuluessa sopimukseen liittymisestä ja sen jälkeen aina, kun komitea niin määrää. Raportit tutkitaan avoimissa istunnoissa ja kyseessä olevan valtion edustajien läsnä ollessa. Heille voidaan myös esittää kysymyksiä. Komitea antaa jokaisen valtioraportin käsittelyn päätteeksi loppukommentit, jotka sisältävät keskustelun pääkohdat sekä valtiolle tehdyt ehdotukset ja suositukset siitä, miten yleissopimusta voitaisiin toteuttaa entistä paremmin.

Komitea voi myös käsitellä valtioiden toisiaan vastaan tekemiä valituksia sillä ehdolla, että molemmat ovat antaneet erityisen ilmoituksen, jossa komitean tämä rooli tunnustetaan. Kyseisiä valituksia ei kuitenkaan ole toistaiseksi vastaanotettu. Ihmisoikeuskomitea myös tulkitsee yleissopimuksen tiettyjen artiklojen sisältöä ja merkitystä yleiskommenteissaan. Ne luovat yleissopimuksen juridiikkaa ja ohjaavat siten sopimukseen liittyneitä maita noudattamaan yleissopimuksen velvoitteita sekä laatimaan valtioraportteja. Komitea raportoi työstään vuosittain YK:n yleiskokoukselle ECOSOCin kautta.

KP-sopimuksen valinnaisen pöytäkirjan määräysten mukaan komitea voi myös vastaanottaa valituksia ihmisiltä, jotka väittävät KP-sopimuksessa mainittuja ihmisoikeuksiaan loukatun. Kyseisen valtion on kuitenkin täytynyt ratifioida valinnainen pöytäkirja. Valitus tehdään toimittamalla kirjallinen ilmoitus komitealle. Valittaja voi käyttää myös avustajaa silloin, kun ihmisoikeusloukkauksen kohteeksi joutunut ei itse voi henkilökohtaisesti vedota komiteaan.

Komitea tutkii ensin sen, otetaanko tapaus käsittelyyn. Seuraavaksi tutkitaan valituksen asiasisältö ja todellisuuspohja suljetuissa istunnoissa, siis vain komitean jäsenten läsnä ollessa. Jotta valitus voitaisiin käsitellä, sitä ei saa toimittaa nimettömänä, se ei saa liittyä menettelytapojen väärinkäyttöön, se ei saa olla käsittelyssä missään toisessa kansainvälisessä valituselimessä, ja lisäksi valittajan on täytynyt käyttää kaikki kotimaiset oikeuskeinot.

Luottamuksellisen käsittelyn jälkeen komitealla on valtuudet tuoda mikä tahansa käsittelyyn ottamansa yksilövalitus kyseessä olevan valtion tietoon. Valtio taas sitoutuu antamaan komitealle kuuden kuukauden kuluessa kirjallisen selityksen asiasta ja niistä oikaisutoimista, joihin valtio on mahdollisesti asiassa ryhtynyt.

Komitea ottaa huomioon kaiken alkuperäisen valittajan, ihmisoikeusloukkauksen uhrin tai kyseessä olevan valtion sille toimittaman kirjallisen aineiston. Komitea omaksuu tapauksesta kannan, joka toimitetaan kyseessä olevalle valtiolle ja valittajalle siinä toivossa, että valtio ryhtyy asiassa toimenpiteisiin. Komitea myös julkistaa päätöksensä ja näkökantansa.

YK:n ihmisoikeuskomitea on neljässä tapauksessa todennut Suomen loukanneen sopimusvelvoitteitaan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen nojalla. Tapaukset Vuolanne v. Suomi (265/1987) ja Torres v. Suomi (291/1988) koskivat molemmat hallinnollista vapaudenriistoa ilman tuomioistuimen kontrollia. Molemmat johtivat lainmuutoksiin ja lopulta myös valittajalle maksettuihin vahingonkorvauksiin.

Perustuu teksteihin Scheinin: Yhteiset ihmisoikeutemme
Levin: Ihmisoikeudet. Kysymyksiä ja vastauksia