Kansalais- ja poliittisten oikeuksien
sopimus
Koko nimi: Kansalaisoikeuksia ja poliittisia
oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus
Hyväksytty YK:n yleiskokouksessa:16.12.1966
Kansainvälinen voimaantulo: 23.3.1976
Voimaantulo Suomen osalta: 23.3.1976
Osa I - Osa II -
Osa III - Osa IV
- Osa V
Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot,
katsoen, että Yhdistyneiden Kansakuntien
peruskirjan periaatteiden mukaisesti ihmiskunnan kaikkien
jäsenten synnynnäisen arvon sekä yhtäläisten ja
luovuttamattomien oikeuksien tunnustaminen muodostavat vapauden,
oikeuden ja rauhan perustan maailmassa;
tunnustaen, että nämä oikeudet johtuvat
ihmisen synnynnäisestä arvosta;
tunnustaen, että Ihmisoikeuksien
yleismaailmallisen julistuksen mukaisesti kansalaisvapauksia ja
poliittista vapautta sekä vapautta pelosta ja puutteesta
nauttivan vapaan ihmisen ihanne voidaan saavuttaa vain, jos
luodaan olosuhteet, joissa jokainen saattaa nauttia
kansalaisoikeuksistaan ja poliittisista oikeuksistaan sekä
taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä
oikeuksistaan;
katsoen, että Yhdistyneiden Kansakuntien
peruskirjan nojalla valtioiden velvollisuus on edistää
ihmisoikeuksien ja vapauksien yleismaailmallista kunnioittamista
ja noudattamista;
tietoisina, että jokaisella ihmisellä on
velvollisuuksia toisia ihmisiä ja sitä yhteiskuntaa kohtaan,
johon hän kuuluu, ja että hän on velvollinen
myötävaikuttamaan tässä yleissopimuksessa tunnustettujen
oikeuksien edistämiseksi ja noudattamiseksi,
ovat sopineet seuraavista artikloista:
Artikla 1
1. Kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus. Tämän
oikeuden nojalla ne määräävät vapaasti poliittisen
asennoitumisensa ja harjoittavat vapaasti taloudellisten,
sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämistä.
2. Kansat voivat vapaasti käyttää luonnonrikkauksiaan ja
-varojaan omiin tarkoituksiinsa, mikäli se ei vahingoita
yhteisen edun periaatteelle perustuvan kansainvälisen
taloudellisen yhteistyön ja kansainvälisen oikeuden
velvoituksia. Missään tapauksessa ei kansalta saa riistää
sen omia elinehtoja.
3. Kaikkien tämän yleissopimuksen sopimusvaltioiden, mukaan
lukien ne valtiot, jotka ovat vastuussa
itsemääräämisoikeutta vailla olevien alueiden ja
huoltohallintoalueiden hallinnosta, tulee edistää
itsemääräämisoikeuden toteuttamista ja kunnioittaa tätä
oikeutta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan määräysten
mukaisesti.
Artikla 2
1. Jokainen sopimusvaltio sitoutuu kunnioittamaan ja
takaamaan jokaiselle alueellaan olevalle ja oikeuspiiriinsä
kuuluvalle yksilölle tässä yleissopimuksessa tunnustetut
oikeudet ilman minkäänlaista rotuun, ihonväriin, sukupuoleen,
kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen,
kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen,
syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.
2. Jokainen valtio sitoutuu perustuslakiensa mukaisessa
järjestyksessä ja tämän yleissopimuksen määräysten
mukaisesti ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin
toteuttaakseen lainsäädännöllä tai muulla tavalla tässä
yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet, jotka eivät jo ole
voimassa.
3. Jokainen sopimusvaltio sitoutuu:
a) varmistamaan, että jokaisella henkilöllä, jonka tässä
yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on
loukattu, on käytettävissään tehokas oikeuskeino, vaikka
loukkauksen olisivat tehneet virantoimituksessa olevat
henkilöt;
b) varmistamaan, että se joka turvautuu sellaiseen
oikeuskeinoon, saa oikeutensa ratkaistuksi toimivaltaisen
oikeudellisen, hallinnollisen tai lakiasäätävän viranomaisen
tai muun valtion oikeusjärjestyksen mukaan toimivaltaisen
viranomaisen toimesta, sekä kehittämään oikeuskeinojen
käyttömahdollisuuksia;
c) varmistamaan, että toimivaltaiset viranomaiset panevat
täytäntöön sellaisten oikeuskeinojen perusteella annetut
päätökset.
Artikla 3
Yleissopimuksen
sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan jokaiselle miehelle ja
naiselle yhtäläisen oikeuden päästä osalliseksi kaikista
tässä yleissopimuksessa mainituista kansalaisoikeuksista ja
poliittisista oikeuksista.
Artikla 4
1. Yleisen hätätilan aikana, joka uhkaa kansakunnan
olemassaoloa ja joka on virallisesti sellaiseksi julistettu,
sopimusvaltiot voivat ryhtyä toimenpiteisiin, jotka
merkitsevät poikkeamista niille yleissopimuksen mukaan
kuuluvista velvoituksista siinä laajuudessa kuin tilanne
välttämättä vaatii, edellyttäen, että tällaiset
toimenpiteet eivät ole ristiriidassa valtion muiden
kansainvälisen oikeuden mukaisten velvoitusten kanssa eivätkä
merkitse pelkästään rotuun, ihonväriin, sukupuoleen,
kieleen, uskontoon tai yhteiskunnalliseen syntyperään
perustuvaa syrjintää.
2. Mitään rajoitusta ei voida määräyksen nojalla tehdä 6,
7, 8 (1 ja 2 kappale), 11, 15, 16 ja 18 artiklaan.
3. Jokaisen tämän yleissopimuksen sopimusvaltion, joka
käyttää hyväkseen oikeutta poiketa yleissopimuksesta, tulee
pääsihteerin välityksellä välittömästi ilmoittaa muille
yleissopimuksen sopimusvaltioille niistä määräyksistä,
joista on poikettu, ja niistä syistä, jotka ovat aiheuttaneet
toimenpiteet. Uusi ilmoitus on tehtävä samassa
järjestyksessä päivänä, jona sopimusvaltio on luopunut
tällaisista poikkeuksista.
Artikla 5
1. Minkään tässä yleissopimuksessa ei saa tulkita suovan
millekään valtiolle, ryhmälle tai henkilölle mitään
oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan tai suorittaa sellaista
tekoa, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin tässä
yleissopimuksessa tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa
sitä enemmän kuin tässä yleissopimuksessa on sallittu.
2. Mitään rajoitusta tai poikkeusta ihmisen perusoikeuksista,
jotka on tunnustettu tai jotka ovat voimassa jossakin
sopimusvaltiossa lain tai muiden säännösten, yleissopimusten
tai tavan nojalla, ei sallita sillä perusteella, että tämä
yleissopimusten tai tavan nojalla, ei sallita sillä
perusteella, että tämä yleissopimus ei tunnusta tällaisia
oikeuksia tai että se tunnustaa ne suppeampina.
Artikla 6
1. Jokaisella ihmisellä on synnynnäinen oikeus elämään.
Tämä oikeus on suojattavalailla. Keltään ei saa
mielivaltaisesti riistää hänen elämäänsä.
2. Valtioissa, jotka eivät ole poistaneet kuolemanrangaistusta,
kuolemantuomio voidaan langettaa vain vakavimmista rikoksista
rikoksen tekohetkellä voimassa olevan lain nojalla loukkaamatta
tämän yleissopimuksen sekä joukkotuhonnan ehkäisemistä ja
rankaisemista koskevan yleissopimuksen määräyksiä. Tämä
rangaistus voidaan panna täytäntöön vain toimivaltaisen
tuomioistuimen lopullisen tuomion nojalla.
3. Milloin elämän riistäminen muodostaa
joukkotuhontarikoksen, on katsottava, että mikään tässä
artiklassa ei oikeuta sopimusvaltioita millään tavalla
poikkeamaan niistä velvoituksista, jotka se on omaksunut
joukkotuhonnan ehkäisemistä ja rankaisemista koskevan
yleissopimuksen määräysten nojalla.
4. Jokaisella kuolemantuomitulla on oikeus anoa armahdusta tai
tuomion muuttamista. Amnestia, armahdus tai kuolemantuomion
muuttaminen voidaan myöntää kaikissa tapauksissa.
5. Kuolemantuomiota ei saa langettaa alle
kahdeksantoistavuotiaiden henkilöiden tekemistä rikoksista
eikä sitä saa panna täytäntöön raskaana olevan naisen
osalta.
6. Mihinkään tässä artiklassa ei voida vedota sopimusvaltion
viivyttämiseksi tai estämiseksi poistamasta
kuolemanrangaistusta.
Artikla 7
Ketään ei saa kiduttaa
eikä kohdella tai rangaista julmalla, epäinhimillisellä tai
halventavalla tavalla. Erityisesti ei ketään saa alistaa ilman
hänen vapaata suostumustaan lääketieteelliseen tai
tieteelliseen kokeiluun.
Artikla 8
1. Ketään ei saa pitää orjuudessa; kaikenlainen orjuus ja
orjakauppa ovat kiellettyjä.
2. Ketään ei saa pitää maaorjuudessa.
3. a) Ketään ei saa vaatia suorittamaan pakkotyötä tai muuta
pakollista työntekoa;
b) Maissa, joissa tuomitaan rangaistukseksi rikoksesta
kuritushuonetta, ei edellisen kohdan katsota muodostavan
estettä toimivaltaisen tuomioistuimen antaman
kuritushuonerangaistuksen täytäntöönpanolle.
c) Tämän kohdan mukaisella pakkotyöllä ei tarkoiteta: i)
mitään työtä tai palvelusta, jota ei ole tarkoitettu b
kohdassa ja jota yleensä vaaditaan siltä, jolta on riistetty
vapaus laillisessa järjestyksessä julistetun tuomioistuimen,
tuomion perusteella tai siltä, joka on ehdonalaisessa
vapaudessa; ii) mitään asepalvelun luonteista palvelusta ja
maissa, joissa tunnustetaan kieltäytyminen asepalveluksesta
omantunnonsyistä, palvelua, joka lain mukaan vaaditaan
omantunnonsyistä kieltäytyjältä; iii) mitään palvelusta,
jota vaaditaan milloin yhteiskunnan olemassaoloa tai
hyvinvointia uhkaa hätä tai onnettomuus; iv) mitään työtä
tai palvelusta, joka sisältyy yleisiin
kansalaisvelvollisuuksiin.
Artikla 9
1. Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen
turvallisuuteen. Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää
tai vangita. Keneltäkään ei saa riistää hänen vapauttaan
paitsi laissa säädetyillä perusteilla ja sen
määräämässä järjestyksessä.
2. Jokaisella pidätetylle on pidättämishetkellä ilmoitettava
toimenpiteen syyt sekä välittömästi saatettava tietoon
jokainen häneen kohdistuva syyte.
3. Jokainen rikoksesta epäiltynä pidätetty tai vangittu on
viipymättä saatettava tuomarin tai muun lain nojalla
tuomiovaltaa käyttävän viranomaisen eteen ja hänellä on
oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa tai oikeus
tulla vapautetuksi. Yleisenä sääntönä ei ole pidettävä,
että oikeudenkäyntiä odottavat henkilöt pidetään
tutkintovankeudessa, mutta vapaaksi laskemisen ehdoksi voidaan
asettaa takeet siitä, että asianomainen saapuu paikalle
oikeudenkäyntiin samoin kuin jokaisessa muussakin vaiheessa
käsittelyn aikana, ja tarvittaessa tuomion
täytäntöönpanemiseksi.
4. Jokaisella, jolta on riistetty hänen vapautensa
pidättämällä tai vangitsemalla, on oikeus tuomioistuimessa
vaatia, että hänen vapaudenriistämisensä laillisuus
viipymättä tutkitaan ja että hänet vapautetaan, mikäli
toimenpide ei ole laillinen.
5. Jokaisella, joka on laittomasti pidätetty tai vangittu, on
oikeus vahingonkorvaukseen.
Artikla 10
1. Kaikkia henkilöitä, joilta on riistetty heidän vapautensa,
on kohdeltava inhimillisesti ja kunnioittaen ihmisen
synnynnäistä arvoa. 2. a) Syytetyt henkilöt on
poikkeuksellisia oloja lukuunottamatta pidettävä erillään
tuomituista henkilöistä ja heidän kohtelussaan on otettava
huomioon heidän asemansa tuomitsematta olevina henkilöinä; b)
Syytetyt nuoret henkilöt on pidettävä erillään aikuisista
ja heidän tapauksensa on mahdollisimman nopeasti ratkaistava.
Suomen varauma "Viitaten yleissopimuksen 10 artiklan 2
kappaleen b kohtaan ja 3 kappaleeseen Suomi ilmoittaa, että
joskin nuoret ja aikuiset rikoksentekijät säilytetään
Suomessa yleensä erillään toisistaan, ei pidetä
tarkoituksenmukaisena omaksua ehdotonta kieltoa joustavien
järjestelyjen mahdollistamiseksi"
3. Vankeinhoitojärjestelmän on suotava vangeille sellainen
kohtelu, jonka olennaisena tarkoituksena on heidän
parantamisensa sekä heidän yhteiskunnallisen asemansa
palauttaminen. Nuorisorikolliset on pidettävä erillään
aikuisista ja heille on annettava heidän ikänsä ja
oikeudellinen asemansa mukainen kohtelu.
Kts. Suomen varauma
Artikla 11
Ketään ei saa vangita
ainoastaan sillä perustella, että hän ei kykene
täyttämään sopimusvelvoitusta.
Artikla 12
1. Jokaisella laillisesti valtion alueella olevalla on oikeus
liikkua siellä vapaasti ja valita vapaasti
asuinpaikkansa.
2. Jokainen voi vapaasti lähteä mistä tahansa maasta, myös
omastaan.
3. Edellä mainittuja oikeuksia ei saa rajoittaa muutoin kuin
laissa säädetyllä tavalla, milloin rajoitukset ovat
välttämättömiä valtion turvallisuuden, yleisen
järjestyksen ("ordre public), yleisen terveydenhoidon tai
moraalin tahi muiden oikeuksien ja vapauksien takia sekä ovat
sopusoinnussa muiden tässä yleissopimuksessa tunnustettujen
oikeuksien kanssa.
4. Keneltäkään ei saa mielivaltaisesti kieltää oikeutta
tulla omaan maahansa.
Artikla 13
Yleissopimuksen
sopimusvaltion alueella laillisesti oleskeleva muukalainen
voidaan karkottaa sieltä vain laillisessa järjestyksessä
tehdyn päätöksen mukaisesti, ja hänen on sallittava, paitsi
milloin kansallista turvallisuutta koskevat pakottavat syyt
eivät sitä estä, esittää syitä maastakarkotustansa vastaan
ja saada asiansa uudelleen tutkittavaksi sekä olla tässä
tarkoituksessa edustettuna asianomaisen viranomaisen tahi
asianomaisen viranomaisen erityisesti määräämän henkilön
tai henkilöiden edessä.
Artikla 14
1. Kaikki henkilöt ovat yhdenvertaisia tuomioistuinten
edessä. Päätettäessä rikossyytteessä henkilöä vastaan
tai hänen oikeuksistaan tai velvoituksiaan riita-asiassa
jokaisella on oikeus rehelliseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin
laillisesti perustetun toimivaltaisen, riippumattoman ja
puolueettoman tuomioistuimen edessä. Lehdistö tai yleisö
voidaan sulkea pois oikeudenkäynnistä tai sen osasta
moraalisten näkökohtien, yleisen järjestyksen ("ordre
public") tai demokraattisen yhteiskunnan kansallisen
turvallisuuden takia tai, jos osapuolten yksityiselämän edut
sitä vaativat, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee
ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa
julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuuden vaatimuksia; mutta
jokainen rikos. Tai riita-asiassa annettu päätös on tehtävä
julkiseksi paitsi, milloin nuorten henkilöiden etu muuta vaatii
tai milloin oikeudenkäynti koskee avioliittoasiaa tai lasten
holhousta. 2. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on oikeus tulla
pidetyksi syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on
laillisesti toteen näytetty.
3. Jokaisella on tutkittaessa rikossyytettä häntä vastaan
oikeus täysin yhdenvertaisena seuraaviin
vähimmäistakeisiin:
a) saada viipymättä ja yksityiskohdittain hänen
ymmärtämällään kielellä tieto häntä vastaan nostetun
syytteen luonteesta ja syistä;
b) saada riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia valmistella
puolustustaan sekä neuvotellakseen itse valitsemansa
oikeudenkäyntiavustajan kanssa;
c) saada asiansa käsitellyksi ilman kohtuutonta
viivytystä;
d) olla läsnä oikeudenkäynnissä ja puolustautua
henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa
oikeudenkäyntiavustajan välityksellä; jos hänellä ei ole
oikeudenkäyntiavustajaa, saada tietää hänellä olevan oikeus
tällaiseen; sekä jokaisessa asiassa, jossa oikeudenmukaisuuden
etu sitä vaatii, saada määrätyksi itselleen
oikeudenkäyntiavustaja, minkä tulee tapahtua maksuttomasti
siinä tapauksessa, että häneltä puutuu varjoja maksaa
siitä;
e) kuulustella tai antaa kuulustuttaa niitä todistajia, jotka
kutsutaan todistamaan häntä vastaan ja saada hänen puolestaan
esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samojen
olosuhteiden vallitessa kuin häntä vastaan todistamaan
kutsutut todistajat;
f) saada maksuttomasti tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai
puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä;
g) olla tulematta pakotetuksi todistamaan itseään vastaan tai
tunnustamaan syyllisyytensä;
4. Kysymyksen ollessa nuorista henkilöistä
oikeudenkäyntimenettelyssä on otettava huomioon heidän
ikänsä ja pyrkimys edistää heidän yhteiskunnallisen
asemansa palauttamista. 5. Jokaisella rikoksesta tuomitulla on
oikeus saada syyllisyyskysymys ja tuomittu rangaistu
tutkittavaksi ylemmässä tuomioistuimessa lain
mukaisesti.
6. Kun lainvoimainen päätös, jolla henkilö on tuomittu
rikollisesta teosta, on sittemmin purettu tai hänet on
armahdettu uuden tai uudelleen selville saadun tosiseikan
perusteella, joka on osoittanut, että päätös oli
virheellinen, on sille, joka on kärsinyt rangaistusta
päätöksen johdosta, korvattava lain mukaisesti, jollei
osoiteta, että hänestä itsestään kokonaan tai osittain on
johtunut, ettei aikaisemmin tuntematonta seikkaa ole ajoissa
saatu selville.
7. Ketään ei saa tutkia tai rangaista uudelleen rikoksesta,
josta hänet on jo lopullisesti tuomittu syylliseksi tai
vapautettu asianomaisen maan lain ja
oikeudenkäyntijärjestyksen mukaisesti.
Suomen varauma "Viitaten yleissopimuksen 14 artiklan 7
kappaleeseen Suomi ilmoittaa, että Suomi tulee noudattamaan
nykyistä käytäntöä, jonka mukaan tuomiota voidaan muuttaa
tuomitun vahingoksi, jos tuomioistuimen jäsen tai virkamies,
syyttää tai oikeudenkäyntiasiamies on rikoksella tai
vilpillisellä toiminnalla vaikuttanut syytetyn vapauttamiseen
tai tuomitsemiseen olennaisesti liian lievään rangaistukseen
tai jos jutussa on esitetty vääriä todisteita, joiden
vaikutus on ollut sama, sekä törkeähkössä rikosasiassa
lisäksi vuoden kuluessa ennen tuntemattomien todisteiden
nojalla, jos ne olisivat johtaneet syytetyn tuomitsemiseen
rikoksesta tai olennaisesti ankarampaan rangaistukseen."
Artikla 15
1. Ketään ei ole pidettävä syypäänä rikokseen sellaisen
teon tai laiminlyönnin perusteella, joka ei ollut tekohetkellä
kansallisen tai kansainvälisen lainsäädännön mukaan rikos.
Rikoksen tekohetkellä sovellettavaa rangaistusta ankarampaa
rangaistusta ei saa määrätä. Jos rikoksenteon jälkeen
lailla säädetään sovellettavaksi lievempi rangaistus,
rikoksentekijän tulee päästä tästä osalliseksi.
2. Mikään tässä artiklassa ei estä ryhtymästä
oikeudenkäyntiin henkilöä vastaan tai tuomitsemasta häntä
rangaistukseen teosta tai laiminlyönnistä, joka
kansainvälisen oikeusyhteisön hyväksymien yleisten
oikeusperiaatteiden mukaan oli tekohetkellä rikollinen teko.
Artikla 16
Jokaisella on oikeus tulla
tunnustetuksi kaikkialla henkilöksi oikeudellisessa mielessä.
Artikla 17
1. Kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai
kirjeenvaihtoon ei saa mielivaltaisesti tai laittomasti puuttua
eikä suorittaa hänen kunniaansa ja mainettaan loukkaavia
hyökkäyksiä.
2. Jokaisella on oikeus lain suojaan tällaista puuttumista tai
tällaisia hyökkäyksiä vastaan.
Artikla 18
1. Jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon
vapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden tunnustaa
omavalintaista uskontoa tai uskoa taikka omaksua se sekä
vapauden joko yksinään tai yhdessä muiden kanssa julkisesti
tai yksityisesti harjoittaa uskontoaan tai uskoaan
jumalanpalveluksissa, uskonnollisissa menoissa,
hartaudenharjoituksissa ja opetuksessa.
2. Ketään ei saa saattaa sellaiselle pakotukselle alttiiksi,
joka rajoittaa hänen vapauttaan tunnustaa tai valita oman
valintansa mukainen uskonto tai usko.
3. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai uskoaan voidaan
asettaa vain sellaisia rajoituksia, jotka on säädetty lailla
ja jotka ovat välttämättömiä suojelemaan yleistä
turvallisuutta, järjestystä, terveydenhoitoa tai moraalia tahi
muiden perusoikeuksia ja -vapauksia.
4. Yleissopimuksen sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan
vanhempain ja tarvittaessa laillisten holhoojain vapautta taata
lastensa uskonnollinen ja moraalinen opetus omien vakaumustensa
mukaan.
Artikla 19
1. Jokaisella on oikeus mielipiteen vapauteen ilman ulkopuolista
puuttumista.
2. Jokaisella on sananvapaus; tämä oikeus sisältää vapauden
hankkia, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja
ajatuksia riippumatta alueellisista rajoista joko suullisesti,
kirjallisesti tai painettuna taiteellisessa muodossa tahi muulla
hänen valitsemallaan tavalla.
3. Edellisessä kohdassa tarkoitettujen vapauksien käyttö
merkitsee erityisiä velvollisuuksia ja erityistä vastuuta. Se
voidaan sen tähden saattaa tiettyjen rajoitusten alaiseksi,
mutta näiden tulee olla laissa säädettyjä ja sellaisia,
jotka ovat välttämättömiä 1) toisten henkilöiden
oikeuksien tai maineen kunnioittamiseksi, 2) valtion
turvallisuuden tai yleisen järjestyksen ("ordre
public"), terveydenhoidon tai moraalin suojelemiseksi.
Artikla 20
1. Kaikki propaganda sodan puolesta on kiellettävä
lailla.
2. Kaikki kansallisen, rotu- tai uskonnollisen vihan
puoltaminen, joka merkitsee yllytystä syrjintään,
vihollisuuksiin tai väkivaltaan, on kiellettävä lailla.
Suomen varauma: "Viitaten yleissopimuksen 20 artiklan 1
kappaleeseen Suomi ilmoittaa, ettei se sovella tämän kappaleen
säännöksiä, mikä on sopusoinnussa Suomen Yhdistyneiden
Kansakuntien 16. Yleiskokouksessa ilmaiseman kannan kanssa,
jolloin Suomi äänesti sotapropagandan kieltämistä vastaan
sillä perusteella, että se vaarantaa yleissopimuksen 19
artiklassa taatun sanavapauden".
Artikla 21
On tunnustettava oikeus kokoontua rauhanomaisesti. Tämän
oikeuden käyttämiselle ei ole asetettava muita kuin sellaisia
rajoituksia, jotka perustuvat lakiin ja jotka ovat
välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen
tai yleisen turvallisuuden tahi yleisen järjestyksen
("ordre public") takia taikka terveydenhoidon tai
moraalin tai muiden oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi.
Artikla 22
1. Jokaisella on oikeus yhdistymisvapauteen muiden kanssa, mikä
käsittää myös oikeuden muodostaa ammattiyhdistyksiä ja
liittyä niihin etujensa suojelemiseksi.
2. Tämän oikeuden käyttämiselle ei saa asettaa muita
rajoituksia kuin ne, jotka on säädetty lailla ja jotka ovat
välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen
tai yleisen turvallisuuden tahi yleisen järjestyksen
("ordre public") takia taikka terveydenhoidon tai
moraalin tahi muiden oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi.
Tämä artikla ei estä laillisten rajoitusten asettamista
asevoimin ja poliittisiin kuuluviin nähden heidän
käyttäessään tätä oikeutta.
3. Mikään tässä artiklassa ei oikeuta Kansainvälisen
työjärjestön vuonna 1948 hyväksymän ammatillista
järjestymisvapautta ja ammatillisen järjestymisoikeuden
suojelua koskevan yleissopimuksen sopimuspuolia ryhtymään
lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, jotka loukkaisivat, tai
soveltamaan laki tavalla, joka saattaisi loukata
yleissopimuksessa myönnettyä turvaa.
Artikla 23
1. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustavaa laatua oleva
yhteisö ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion
suojeluun.
2. Avioliittoiässä oleville miehille ja naisille on
tunnustettava oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe.
3. Avioliittoa ei saa solmia ilman avioliittoon aikovien
puolisoiden vapaata ja täyttä suostumusta.
4. Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot ryhtyvät
tarpeellisiin toimenpiteisiin turvatakseen aviopuolisoille
yhdenvertaisuuden oikeuksiin ja vastuuseen nähden avioliittoa
solmittaessa, sen aikana ja sen purkautuessa. Avioliiton
purkautuessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin tarpeellisen
suojelun turvaamiseksi lapsille.
Artikla 24
1. Jokaisella lapsella on ilman rotuun. Ihonväriin,
sukupuoleen, kieleen, uskontoon, kansalliseen tai
yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen tai syntyperään
perustuvaa syrjintää oikeus alaikäisyytensä edellyttämään
suojeluun perheensä, yhteiskunnan ja valtion taholta.
2. Jokainen lapsi on merkittävä rekisteriin välittömästi
syntymän jälkeen ja hänelle on annettava nimi.
3. Jokaisella lapsella on oikeus saada kansalaisuus.
Artikla 25
Jokaisella kansalaisella
tulee olla oikeus ja mahdollisuus ilman minkäänlaista tämän
yleissopimuksen 2 artiklassa mainittua erottelua ja ilman
kohtuuttomia rajoituksia:
a) ottaa osaa yleisten asioiden hoitoon välittömästi tai
vapaasti valittujen edustajien kautta;
b) äänestää ja tulla valituksi määräaikaisissa ja
rehellisissä vaaleissa, jotka perustuvat yleiseen ja
yhtäläiseen äänioikeuteen ja salaiseen äänestykseen, joka
takaa valitsijoiden tahdon vapaan ilmestyminen; c) päästä
periaatteessa yhdenvertaisina maansa julkisiin virkoihin.
Artikla 26
Kaikki ihmiset ovat
oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oikeutettuja ilman
minkäänlaista syrjintää yhtäläiseen lain suojaan. Tässä
suhteessa lain tulee kieltää kaikki syrjintä ja taata
kaikille henkilöille yhtäläinen ja tehokas suojelu rotuun,
ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai
muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen
alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan
perustuvaa syrjintää vastaan.
Artikla 27
Niissä valtioissa, joissa
on kansallisia, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöjä
ei saa kieltää oikeutta yhdessä muiden ryhmänsä jäsenten
kanssa nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa
omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään.
Artikla 28
1. On perustettava ihmisoikeuskomitea (jota kutsutaan
jäljempänä "komiteaksi". Siihen kuuluu
kahdeksantoista jäsentä ja se suorittaa jäljempänä
mainittuja tehtäviä.
2. Komitea muodostetaan tämän yleissopimuksen
sopimusvaltioiden kansalaisista, joiden siveellinen taso on
korkea ja joilla on tunnustettu pätevyys ihmisoikeuksien
alalla. On kiinnitettävä huomiota siihen, että joillakin
komitean työhön osallistuvilla on oikeudellista
kokemusta.
3. Komitean jäsenet valitaan ja he toimivat henkilökohtaisessa
ominaisuudessa.
Artikla 29
1. Komitean jäsenet valitaan salaisessa äänestyksessä
sellaisten henkilöiden luettelosta, joilla on 28 artiklassa
määrätty pätevyys ja jotka tämän yleissopimuksen
sopimusvaltiot ovat tässä tarkoituksessa nimenneet.
2. Jokainen tämän yleissopimuksen sopimusvaltio voi ehdottaa
vain kahta henkilöä. Näiden tulee olla sen valtion
kansalaisia, joka asettaa heidät ehdolle.
3. Henkilöä voidaan ehdottaa uudelleen.
Artikla 30
1. Ensimmäiset vaalit on pidettävä viimeistään kuuden
kuukauden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulopäivän
jälkeen.
2. Vähintään neljä kuukautta ennen komitean kutakin muuta
vaalia kuin sitä, jossa täytetään 34 artiklan mukaisesti
avoimeksi ilmoitettu paikka, Yhdistyneiden Kansakuntien
pääsihteeri osoittaa tämän yleissopimuksen sopimusvaltioille
kirjallisen kutsun ehdottaa henkilöitä jäseniksi kolmen
kuukauden kuluessa.
3. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri valmistaa kaikista
näin ehdotetuista henkilöistä aakkosellinen luettelon, josta
käy ilmi mitkä sopimusvaltiot ovat ehdottaneet heitä, ja
toimittaa sen tämän yleissopimuksen sopimusvaltioille
viimeistään kuukautta ennen kutakin vaalipäivää.
4. Komitean jäsenten vaalit pidetään pääsihteerin
koollekutsumassa sopimusvaltioiden kokouksessa Yhdistyneiden
Kansakuntien päämajassa. Tässä kokouksessa, jonka
päätösvaltaisuuteen edellytetään kahta kolmannesta
sopimusvaltioista, komiteaan valitaan ne ehdokkaat, jotka saavat
suurimman äänimäärän ja ehdottoman enemmistön
läsnäolevien ja äänestävien sopimusvaltioiden edustajien
äänistä.
Artikla 31
1. Komiteassa saa olla vain yksi saman valtion
kansalainen.
2. Komitean vaaleissa on kiinnitettävä huomiota jäsenistön
tasapuoliseen maantieteelliseen jakautumiseen sekä siihen,
että eri sivistysmuodot ja tärkeimmät oikeusjärjestelmät
tulevat edustetuiksi.
Artikla 32
1. Komitean jäsenet valitaan neljän vuoden pituiseksi
toimikaudeksi. Heidät voidaan valita uudelleen jos heidät on
ehdotettu uudelleenvalittaviksi. Yhdeksän ensimmäisissä
vaaleissa valitun jäsenen toimikausi päättyy kuitenkin kahden
vuoden umpeenkuluttua; edellä mainitun 30 artiklan 4
kappaleessa tarkoitetun kokouksen puheenjohtaja valitsee arvalla
välittömästi ensimmäisen vaalin jälkeen näiden yhdeksän
jäsenen nimet.
2. Toimikauden päätyttyä vaalit pidetään tämän
yleissopimuksen tämän osan edellä mainittujen artiklojen
mukaisesti.
Artikla 33
1. Jos jokin komitean jäsen on muiden jäsenten yksimielisen
mielipiteen mukaan lopettanut toimensa hoidon jostakin muusta
syystä kuin väliaikaisluontoisen poissaolon vuoksi, komitean
puheenjohtaja ilmoittaa tästä Yhdistyneiden Kansakuntien
pääsihteerille, joka julistaa sitten tämän jäsenen paikan
avoimeksi.
2. Siinä tapauksessa, että komitean jäsen kuolee tai luopuu
paikastaan, puheenjohtaja ilmoittaa tästä välittömästi
Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, joka julistaa
paikan avoimeksi kuolinpäivästä tai siitä päivästä
lukien, jona paikasta luopuminen tulee voimaan.
Artikla 34
1. Kun paikka on julistettu 33 artiklan mukaisesti avoimeksi ja
jos täytettävän paikan haltijan toimiaika ei kulu umpeen
kuuden kuukauden kuluessa paikan avoimeksi julistamisesta,
Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri tiedottaa tästä
kullekin tämän yleissopimuksen sopimusvaltiolle, jotka voivat
kahden kuukauden kuluessa toimittaa 29 artiklan 2 kohdan mukaan
nimeämiset paikan täyttämiseksi.
2. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri valmistelee
aakkosellisen luettelon täten nimetyistä henkilöistä ja
toimittaa luettelon tämän yleissopimuksen sopimusvaltioille.
Vaali paikan täyttämiseksi suoritetaan tämän yleissopimuksen
tämän osan soveltuvien määräysten mukaisesti.
3. Komitean 33 artiklan mukaisesti avoimeksi julistettua paikkaa
täyttämään valittu jäsen hoitaa tointa sen jäsenen
jäljellä olevan toimikauden ajan, jonka paikka komiteassa
vapautui mainitun artiklan mukaisesti.
Artikla 35
Komitean jäsenet saavat
Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen hyväksynnällä
korvausta Yhdistyneiden Kansakuntien varoista yleiskokouksen
määräämillä ehdoilla ja edellytyksillä ottaen huomioon
komitean velvollisuuksien tärkeyden.
Artikla 36
Yhdistyneiden Kansakuntien
pääsihteeri hankkii tarpeellisen henkilökunnan, jotta komitea
saattaa tehokkaasti suorittaa sille tässä yleissopimuksessa
määrätyt tehtävät.
Artikla 37
1. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri kutsuu koolle
komitean ensimmäisen kokouksen Yhdistyneiden Kansakuntien
päämajaan.
2. Tämän ensimmäisen kokouksensa jälkeen komitea kokoontuu
työjärjestyksessään edellytettyinä aikoina.
3. Komitea kokoontuu yleensä Yhdistyneiden Kansakuntien
päämajassa tai Yhdistyneiden Kansakuntien toimistossa
Genevessä.
Artikla 38 Jokainen komitean jäsen
antaa ennen kuin hän ryhtyy hoitamaan tehtäviään yleisölle
avoimessa kokouksessa komitean edessä juhlallisen vakuutuksen,
että hän suorittaa tehtävänsä puolueettomasti ja
tunnollisesti.
Artikla 39
1. Komitea valitsee omat virkailijansa kahden vuoden
toimikaudeksi. Heidät voidaan valita uudelleen.
2. Komitea hyväksyy oman työjärjestyksensä; sen tulee
määrätä muun muassa, että
a) komitea on päätösvaltainen, kun kaksitoista jäsentä on
läsnä;
b) komitean päätökset tehdään läsnäolevien jäsenten
äänten enemmistöllä.
Artikla 40
1. Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot sitoutuvat
toimittamaan kertomuksia hyväksymistään toimenpiteistä,
jotka toteuttavat tässä yleissopimuksessa tunnustetut
oikeudet, sekä näiden oikeuksien nauttimisessa saavutetusta
edistyksestä:
a) vuoden kuluessa siitä, kun tämä yleissopimus on tullut
asianomaisen valtion osalta voimaan ja
b) sen jälkeen komitean sitä pyytäessä.
2. Kaikki kertomukset toimitetaan pääsihteerille, joka saattaa
ne komitean harkittaviksi. Kertomuksista tulee käydä ilmi ne
mahdolliset tekijät ja vaikeudet, jotka vaikuttavat tämän
yleissopimuksen toteuttamiseen.
3. Pääsihteeri voi neuvoteltuaan komitean kanssa toimittaa
kysymykseen tuleville erityisjärjestöille jäljennökset
niistä kertomusten osista, jotka saattavat kuulua näiden
toimipiiriin.
4. Komitea tutkii sopimusvaltioiden sille toimittamat
kertomukset. Se toimittaa kertomuksensa ja yleiset aiheellisiksi
katsomansa huomautukset sopimusvaltioille. Komitea voi myös
toimittaa Talous- ja sosiaalineuvostolle nämä huomautukset
yleissopimuksen sopimusvaltioilta saamiensa kertomuksen
jäljennösten kera.
5. Sopimusvaltiot voivat esittää komitealle huomionsa
jokaisesta tämän artiklan 4 kohdan mukaan mahdollisesti
tehdystä huomautuksesta.
Artikla 41
1. Sopimusvaltio voi tämän artiklan nojalla milloin tahansa
antaa selityksen, että se tunnustaa komitean oikeuden
vastaanottaa ja tutkia sellaisia ilmoituksia, joissa toinen
sopimusvaltio väittää, että toinen sopimusvaltio ei täytä
tämän yleissopimuksen mukaisia velvoitteita. Tämän artiklan
mukaisia ilmoituksia voidaan vastaanottaa ja tutkia vain, jos ne
on toimittanut sopimusvaltio, joka on antanut osaltaan komitean
oikeuden tunnustavan selityksen. Komitea ei saa vastaanottaa
mitään ilmoitusta, jos se koskee sopimusvaltiota, joka ei ole
antanut tällaista selitystä. Tämän artiklan nojalla
vastaanotetut ilmoitukset on käsiteltävä seuraavan menettelyn
mukaisesti:
a) Jos toinen sopimusvaltio katsoo, että toinen sopimusvaltio
ei toteuta tämän yleissopimuksen määräyksiä, se voi
kirjallisella ilmoituksella saattaa asian tuon sopimusvaltion
tietoon. Kolmen kuukauden kuluessa tiedotuksen vastaanottamisen
jälkeen vastaanottaneen valtion tulee antaa ilmoituksen
lähettäneelle valtiolle kirjallinen asiaa valaiseva selvitys
tai muu lausunto, jossa olisi mainittava mahdollisuuksien
rajoissa olevassa ja asiaankuuluvassa määrässä ne
valtionsisäiset toimenpiteet ja muutoksenhakukeinot, jotka jo
on käytetty ja jotka puheena olevassa tapauksessa ovat
mahdollisia tai joita jatkossa voidaan käyttää.
b) Jos asiaa ei saada järjestetyksi molempien osapuolien
tyydytykseksi kuuden kuukauden kuluessa vastaanottavan valtion
vastaanotettua alkuperäisen ilmoituksen, kummallakin valtiolla
on oikeus esittää asia komitealle sille sekä toiselle
valtiolle osoitetulla tiedonannolla.
c) Komitea käsittelee sille esitetyn asian varmistaudutaan
siitä, että kaikkiin käytettävissä oleviin kansallisiin
muutoksenhakukeinoihin on asiassa turvauduttu ja ne on käytetty
loppuun kansainvälisen oikeuden yleisesti tunnustettujen
periaatteiden mukaisesti. Tämä ei ole voimassa silloin, kun
muutoksenhakukeinojen käyttämistä on kohtuuttomasti
pitkitetty.
d) Tutkittaessa ilmoituksia tämän artiklan nojalla komitea
pitää suljettuja kokouksia.
e) Tämän artiklan 1 kappaleen c kohdan määräysten
mukaisesti komitea asettaa hyvät palveluksensa asianomaisten
sopimusvaltioiden käytettäviksi tarkoituksenaan asian
sovinnollinen selvittäminen tässä yleissopimuksessa
tunnustettujen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien
kunnioittamisen pohjalta.
f) Komitea voi jokaisessa sille esitetyssä asiassa pyytää
asianomaisia tämän kappaleen b kohdassa tarkoitettuja
sopimusvaltioita antamaan kaikki tarvittavat lisätiedot.
g) Asianomaisilla tämän kappaleen b kohdassa tarkoitetuilla
sopimusvaltiolla on oikeus olla edustettuina, kun asiaa
käsitellään komiteassa, sekä tehdä huomautuksia suullisesti
ja/tai kirjallisesti.
h) Komitea antaa kahdentoista kuukauden kuluessa tämän
kappaleen b kohdassa tarkoitetun tiedonannon
vastaanottamispäivästä lukien kertomuksen: i) jos
päästään tämän kappaleen e kohdan säännösten mukaiseen
ratkaisuun, komitea laatii kertomuksensa lyhyen selvityksen
muotoon, jossa todetaan tosiasiat sekä saavutettu ratkaisu. ii)
jos päästään tämän kappaleen e kohdan säännösten
mukaiseen ratkaisuun, komitea laatii kertomuksensa lyhyen
selvityksen muotoon, jossa todetaan tosiasiat sekä saavutettu
ratkaisu. ii) jos ei päästä tämän kappaleen e kohdan
säännösten mukaiseen ratkaisuun, komitea laatii kertomuksensa
lyhyen selvityksen muotoon, josta käy ilmi tosiasiat;
asianomaisten valtioiden tekemät kirjalliset vastaväitteet
sekä pöytäkirja suullisista vastaväitteistä liitetään
kertomukseen. Jokaisessa asiassa kertomus tiedotetaan
asianomaisille sopimusvaltioille.
2. Tämän artiklan määräykset tulevat voimaan, kun kymmenen
tämän yleissopimuksen sopimusvaltiota on antanut tällaisen
selityksen. Sopimusvaltiot tallettavat tämän artiklan nojalla
annetun selityksen Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin
huostaan, joka toimittaa siitä jäljennökset muille
sopimusvaltioille. Selitys voidaan peruuttaa milloin tahansa
pääsihteerille osoitetulla tiedonannolla. Tällainen peruutus
ei vaikuta minkään asian käsittelyyn, josta on toimitettu
tämän artiklan nojalla tiedotus; mitään uutta jonkin valtion
tekemää tiedotusta ei vastaanoteta sen jälkeen, kun
Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri on vastaanottanut
selityksen peruuttamista koskevan tiedonannon, ellei
asianomainen sopimusvaltio ole antanut uutta selvitystä.
Artikla 42
1. a) Jos komitealle 41 artiklan mukaisesti esitettyä asiaa ei
ratkaista asianomaisten sopimusvaltioiden tyydytykseksi, komitea
voi neuvoteltuaan ensin asianomaisten sopimusvaltioiden kanssa
nimittää ad hoc sovittelukomission (jota jäljempänä
kutsutaan "komissioksi"). Komission hyvät palvelukset
saatetaan asianomaisten sopimusvaltioiden käytettäviksi
tarkoituksin selvittää asia sovinnollisesti tämän
yleissopimuksen kunnioittamisen pohjalta.
b) Komissio koostuu viidestä sellaisesta henkilöstä, jotka
asianomaiset sopimusvaltiot hyväksyvät. Jos asianomaiset
sopimusvaltiot eivät onnistu pääsemään kolmen kuukauden
kuluessa yksimielisiksi koko komission kokoonpanosta tai
joistakin sen jäsenistä, ne jäsenet, joiden osalta
yksimielisyys puuttuu, valitaan salaisessa äänestyksessä
komitean kahden kolmasosan enemmistöllä sen jäsenten
keskuudessa.
2. Komission jäsenet toimivat henkilökohtaisessa
ominaisuudessaan. He eivät saa olla asianomaisten
sopimusvaltioiden kansalaisia eivätkä sellaisen valtion
kansalaisia, joka ei ole tämän yleissopimuksen sopimusvaltio,
eivätkä sellaisen sopimusvaltion kansalaisia, joka ei ole
antanut 41 artiklan mukaista selitystä.
3. Komissio valitsee oman puheenjohtajansa ja hyväksyy omat
menettelytapasääntönsä.
4. Komission kokoukset pidetään yleensä Yhdistyneiden
Kansakuntien päämajassa tai Yhdistyneiden Kansakuntien
toimistossa Genevessä. Ne voidaan kuitenkin pitää muissa
sopivissa paikoissa sikäli kuin komissio näin päättää
neuvoteltuaan pääsihteerin ja asianomaisten sopimusvaltioiden
kanssa.
5. Tämän yleissopimuksen 36 artiklassa edellytetty
sihteeristö palvelee myös tämän artiklan nojalla
perustettuja komissioita.
6. Komitean vastaanottamat ja vertaamat tiedot asetetaan
komission käytettäviksi, ja komission voi kehottaa
asianomaisia sopimusvaltioita antamaan muita tarvittavia
tietoja.
7. Kun komissio on käsitellyt asian kokonaisuudessaan ja joka
tapauksessa viimeistään kahdentoista kuukauden kuluttua
siitä, kun asia toimitettiin sen käsiteltäväksi, sen on
toimitettava komitean puheenjohtajalle kertomus tiedotettavaksi
asianomaisille sopimusvaltioille.
a) Jos komissio ei pysty saattamaan päätökseen asian
käsittelyä kahdentoista kuukauden kuluessa, se laatii
kertomuksen lyhyen selvityksen muotoon, jossa mainitaan asian
käsittelyvaihe.
b) Jos asiassa päästään sovinnolliseen ratkaisuun tässä
yleissopimuksessa tunnustettujen ihmisoikeuksien kunnioittamisen
pohjalta, komissio laatii kertomuksensa lyhyen selvityksen
muotoon, jossa mainitaan tosiasiat sekä saavutettu
ratkaisu.
c) Jos ei päästä tämän kappaleen b kohdan säännösten
mukaiseen ratkaisuun, komission kertomuksesta on käytävä ilmi
sen havainnot kaikista niistä tosiasioihin liittyvistä
kysymyksistä, jotka koskevat asianomaisten sopimusvaltioiden
välistä asiaa sekä sen käsitys mahdollisuuksista selvittää
asia sovinnollisesti. Tämän kertomuksen tulee sisältää
myös asianomaisten sopimusvaltioiden tekemät kirjalliset
huomautukset sekä pöytäkirja suullisista huomautuksista. d)
Jos komission kertomus toimitetaan tämän kappaleen c kohdan
mukaisesti, asianomaisten sopimusvaltioiden on kolmen kuukauden
kuluessa kertomuksen vastaanottamisesta ilmoitettava komitean
puheenjohtajalle, hyväksyvätkö ne vai eivät komission
kertomuksen sisällön.
8. Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta komitean
tämän yleissopimuksen 41 artiklan mukaisiin
velvoitteisiin.
9. Asianomaiset sopimusvaltiot jakavat tasapuolisesti kaikki
komission jäsenten kulut pääsihteerin esittämien arviointien
mukaisesti.
10. Pääsihteerillä on oikeus maksaa tarvittaessa komission
jäsenten kulut ennen kuin asianomaiset sopimusvaltiot ovat
korvanneet ne tämän artiklan 9 kappaleen mukaisesti.
Artikla 43
Artiklassa 27 ja sitä
seuraavissa artikloissa tarkoitetun komitean sekä tämän
yleissopimuksen 42 artiklan nojalla mahdollisesti perustettavien
ad hoc sovittelukomissioiden jäsenet ovat oikeutettuja
Yhdistyneiden Kansakuntien tehtävissä olevien asiantuntijoiden
etuihin, erioikeuksiin ja vapauksiin, kuten on säädetty
Yhdistyneiden Kansakuntien erioikeuksia ja vapauksia koskevan
yleissopimuksen asianomaisissa kohdissa.
Artikla 44
Tämän yleissopimuksen
täytäntöönpanoa koskevia määräyksiä on sovellettava
siten, ettei loukata ihmisoikeuksien alalla Yhdistyneiden
Kansakuntien tai erityisjärjestöjen peruskirjoissa ja
yleissopimuksissa tai niiden nojalla määrättyjä
menettelyjä, ja ne eivät estä sopimusvaltioita turvautumasta
muuhun menettelyyn erimielisyyksien ratkaisemiseksi yleisten tai
erityisten niiden välillä voimassa olevien kansainvälisten
sopimusten mukaisesti.
Artikla 45
Komitea toimittaa
yleiskokoukselle Talous- ja sosiaalineuvoston kautta
vuosittaisen selostuksen toiminnastaan.
Artikla 46
Minkään tässä
yleissopimuksessa ei ole tulkittava rajoittavan Yhdistyneiden
Kansakuntien peruskirjan eikä erityisjärjestöjen
perussääntöjen määräyksiä, jotka määräävät
Yhdistyneiden Kansakuntien ja erityisjärjestöjen eri elinten
vastuun tämän yleissopimuksen käsittelemissä kysymyksissä.
Artikla 47
Minkään tässä
yleissopimuksessa ei ole tulkittava heikentävän kaikkien
kansojen luontaista oikeutta nauttia sekä täydellisesti ja
vapaasti käyttää hyväkseen luonnonrikkauksiaan ja
voimavarojaan.
OSA VI
Artikla 48
1. Tämä yleissopimus on avoinna jokaisen Yhdistyneiden
Kansakuntien jäsenvaltion tai sen erityisjärjestön jäsenen,
Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön sopimusvaltion ja
jokaisen muun valtionallekirjoittamista varten, jonka
Yhdistyneiden Kansakuntien on kutsunut tulemaan tämän
yleissopimuksen osapuoleksi.
2. Tämä yleissopimus edellyttää ratifiointia.
Ratifiointikirjat on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien
pääsihteerin huostaan.
3. Tämä yleissopimus on avoinna kaikkien tämän artiklan 1
kohdassa tarkoitettujen valtioiden liittymistä varten.
4. Liittyminen tapahtuu tallettamalla liittymiskirja
Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.
5. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa kaikille
tämän yleissopimuksen allekirjoittaneille tai siihen
liittyneille valtioille jokaisesta ratifiointi- tai
liittymiskirjan tallettamisesta.
Artikla 49
1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua
siitä päivästä, jona kolmaskymmenesviides ratifiointi- tai
liittymiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien
pääsihteerin huostaan.
2. Jokaisen valtion osalta, joka ratifioi tämän
yleissopimuksen tai liittyy siihen kolmannenkymmenennenviidennen
ratifiointi- tai liittymiskirjan tultua talletetuksi,
yleissopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua sen oman
ratifiointi- tai liittymiskirjan tallettamispäivästä.
Artikla 50
Tämän yleissopimuksen
määräykset ulottuvat koskemaan rajoituksitta ja poikkeuksitta
kaikkia liittovaltion osia.
Artikla 51
1. Jokainen tämän yleissopimuksen sopimusvaltio voi tehdä
muutosehdotuksen ja toimittaa sen Yhdistyneiden Kansakuntien
pääsihteerille. Pääsihteeri tiedottaa sen jälkeen
muutosehdotuksista yleissopimuksen sopimusvaltioille ja pyytää
näitä ilmoittamaan hänelle, kannattavatko ne
sopimusvaltioiden konferenssin koollekutsumista käsittelemään
ehdotusta ja äänestämään siitä. Siinä tapauksessa, että
ainakin kolmannes valtioista kannattaa tällaista konferenssia,
pääsihteeri kutsuu koolle konferenssin Yhdistyneiden
Kansakuntien suojeluksen alaisena. Jokainen konferenssissa
läsnäolevien ja äänestävien valtioiden enemmistön
hyväksymä muutos on alistettava Yhdistyneiden Kansakuntien
yleiskokouksen hyväksyttäväksi.
Artikla 52
Lukuunottamatta tämän
yleiskokouksen 48 artiklan 5 kappaleen mukaisesti tehtäviä
ilmoituksia pääsihteerin tulee tiedottaa kaikille saman
artiklan 1 kappaleessa tarkoitetuille valtioille seuraavat
seikat:
a) 48 artiklan mukaiset allekirjoittamiset, ratifioinnit sekä
liittymiset; b) Tämän yleissopimuksen 49 artiklan mukainen
voimaantulopäivä sekä 51 artiklan mukainen muutosten
voimaantulopäivä.
Artikla 53
1. Tämä yleissopimus, jonka englannin-, espanjan-, kiinan-,
ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä
todistusvoimaiset, on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien
arkistoon.
2. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin tulee toimittaa
tämän yleissopimuksen oikeaksi todistetut jäljennökset
kaikille tämän yleissopimuksen 48 artiklassa tarkoitetuille
valtioille.
Osa I - Osa II -
Osa III - Osa IV
- Osa V
|